1970-09-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstai» syysk, 3 p. — Thnirsday, Sept. 3. 1970 Boris Yladhnirov.— 'Leibiiid Vei^aaiis^ (^)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF I^INNISH CANADIANS
< U B f i ^ ) , isttybitiOud iTtfv. «,11917 r-
PuUiUhed c«sen^«i«bt7: "DMedii^«md'tnAoiNtt^ i t ^ i a k ^ ^
Oo. Uiuiited. 100-103 Etan St. Yfeet, Sttdbuvyr Outaxto/ Camd^
Oaiäadaäsa: 1 vk. IIOJH), 6 kk. $525
3 kk.'»3.00
näA:o: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suomeim: 1 vk. $I1JB0. 6 kk. $8.25
Kirisl^ksm käryä
Elliot Lakella toimivan Canadan suurimman uraanikaivoksen
(Denison MinesLtdin) presidentti Stephan Uoman on lähettänyt
its61leeh; yhtiön suurimmalla osakkeenomistajaHe ja kouradlisen kär
sittävälle liiketuttaviensa osakk6enomistajaryhmälle, -sekä kaivoksen
900 :lle työläiselle yhteisen kifjeen missä ilmoitetaan liittohallitusta
syytellen, että yhtiön kaivosoperaatloi lopetetaan kesäkuun
30 päivänä 1971.
Se tarkoittaa, että ^00 uraanikaivostyöläistä heitetään Elliot
Lakella työttömien armeijaan, j a että koko 10,000 asukkaan kauppala
joutuu uudelleen "haamupaikkakunnan" kirjoihin.
Kaivokseni presidentti Roman sanoo kirjeessään, että kaivos
pidetään suljettuna^ mikäli hallitus ei myönnä sille lisää tukiaisia,
kunnes kysyntä vastaa osapuilleen kaivoksen tuotanto-kapasiteettia.
Hän arvelee, että kysyntä nousee tähän ihannetasoon noin v i i den
vuoden kuluttua, matta yhtiön työläisten ja koko Elliot Laken
kauppalan « d e s ^ on todelliset "laihat vuodet" vuosina 1970—75.
Puhuen isällisestl osakkeenomistajien (omista - ja liiketutta-viensa)
sekä työläisten edessä olevista vaikeuksista mr Roman
syyttää liittohallitusta siitä, jos Denison uraanikaivos suljetaan
Elliot Lakella. Hän esittää kirjeessään kolme pääsyytöstä, josta
vain yhdellä on jossakin määrin todellista merkitystä ja kantavuutta.
Mr Roman arvostelee liittohallitusta siitä kun se kielsi Denison
yhtiön myymästä uraania Ranskaan. Hän sanoo laatineensa
Ra.nskan kanssa $1,000,000,000 arvoisen uraanisppimuksen, mikä
olisi pitänyt hänen EHliot Laken kaivoksensa käynnissä tulevan
vuosisadan alkupuolelle asti.
Kuten muistetaan, liittohallitus eittosi tämän sopimuksen qen
pätevän syyn vuoksi, kun nu* Romanin j a Ranskan edustajain kesken
laaditussa sopimuksessa ei ollut takauspykälää siitä, että
Ranäka käyttää täältä ostamaanBa uraania ainoastaan rauhan-omisiin
tarkoituksiin, kuten vissit kansainväliset sopimukset edellyttävät.
Valitettavaa tietenkin on, että tätä uraanikauppaa ei voitu
Ranskan kanssa tehdä. Tältä kohdin mr Roman tuntuu olevan, oikeassa.
Mutta miksi hän oli tekemässä sopimusluonnosta, mikä ei
vastaa kansainvälisiä sopimuksia joiden yhtenä allekirjoittajamaana
Canada on: Siitä puolesta mr Roman vaikenee kokonaan.
Toisena syytöksenä liittohallitusta vastaa mr Roman esittää
sen kun Ottawa kielsi Denison kaivosyhtiön myynnin amerikkalaiselle
Hudson Gil and Gas yhtiölle. Tämä olisi tietenkin ollut mr
Romanille edullinen "oikotie" pois visseistä vastuunalaisuuksista^
mutta Canadan karisallisetujen kannalta liittohallitus menetteli
ehdottomasti oikein omaksuessaan kannan, että tällaisia yleishyödyllisiä
resursseja ei saa luovuttaa ulkomaalaisten yhtiöiden
omistukseen ja kontrolliin.
Kolmanneksi mr Roman valittaa, että hallituksen apurahoist
a on saatu vain "minimaalisesti voittoja" yhtiön osakkeenomisr
. lajille, eli mr Romanille ja hänen liikekumppaneilleen. Mr Roman
myöntää, että Denison uraanikaivosyhtiö on vuodesta 1963 alkaen
saanut liittovaltion varoja yhteensä $80,000,000, kun Ottawa on
ostanut varastoihinsa uraania, mitä ei ole muualle saatu myydyksi.
Nyt hän vaatii, jos kaivoksen sulkeminen aiotaan estää että
hallitus ostaa enemmän myymättä jäävää uraania varastoihinsa ja
maksaa "keskinkertaisen hinnan" siitä mitä yhtiö saa uraanistaan ...... . ^
.. . .„ „, . . ... . ... ^ „ . , , työläisiltä työnteon mahdollisuus
liikemaailman markkinoilla. Toisin sanoen han vaatii hallituksen •'.^ , „ >-
tukirahojen avulla "normaalikorkeita" voitto-osinkoja itselleen ja f f f ^'""iTt- .... . .., ., - ...... , . „ . te) tyolaisia palkkamenetyksiUa
liikekumppaneilleen/ mika on sentään lievastikm sanoen hieman . /' ..
... ' ja pakottaa heidät muuttamaan
hikaa. • • • - - V V i ' • ' i . - - i ' ; T.ä llaisten arg° umenttien voimalla mr Roman sanoo mahtipon- Toisaa,l^t a on , . . . syytä huomioida
" L 1 S 6 S L 1 '
"Jos hallitus kikoo komennella (run) tätä liikettä... otta- enemmistöraportin kirjoit-koon
sen haltuunsa... ja maksakoon liinnan . . ."
Kaikki ylläesitetty, haiskahtaa voimakkaasti kiristysyritykseltä:
Meistä .kuten monista muistakin canadalaisista tuntuu siitä,
että liittohallituksen pitäisi vastata mr Romanin haasteeseen ja
kansallistaa Denison kaivoksen Ilman mitään "maksuja". Jos joku
laitos on niin huonossa talousasemassa, että se on kannattamattomana
suljettava, ja siinä yhteydessä heitettävä työläiset työttömien
armeijaan, kuten mr Roman nyt selittää itselleen ja työ-
Jäisilleen, sellaisella laitoksella ei ole todellakaan suurta markkinahintaa.
Mikäli hänen argumenttinsa ovat tosiperäisiä j a paikkansa
pitäviä, silloin tekisi liittohallitus^ hyvän palvelun mr Romanille
ja kumppaneille, jos Denison kaivosyhtiö kansallistettai-
Jatkoa
Numeroiden ,: kielen sanota,ui
dlevan kuivaa; Varain paljonpuhuvia
ovat kuitenkin pepraavat
tosiasiat: kun vnoden 1921 alussa
NeuVosto-Venäjä tuotti euun-niileen
sadannen osan. U ^ A :n
teollisuustuotannosta, nykyisin
Neuvostoliiton 'teollisuustuotanto
Vastaa yli kahta kolmannesta
amerikkalaisten tasosta.
Ihmiskunta on ^astunut mitoiltaan,
syvyydeltään j a seurauksiltaan
ainutlaatuiseen •tieteellis-tok
nisisn vallankiunouksen aikakau<:
teen. iPorvarillisten ideologien on
turhaa yrittää selittää asiaa siten,
että tämä nopea tieteellistekninen
edistys "lähentää näitä
kahta järjestelmää j a johtaa yhtenäisen
teollisuusyhteiskunnan
syntymiBeen". Näillä epätieteellisillä
teorioilla pyritään heikentämään
sosialismin aatteiden ver
tovoimfaa kapitalististen maiden
työtätekevien • suhteen Ja pitkit-tämMn
kapitaltismin olemassaoloa.
Todellisuudessa: tieteellis-tekninen
vallankumous «ei suinkaan
lähennä näitä kahta järjestelmää,
vaan päinvastoin lujittaa
sosialismin asemia ja heikentää
kapitalismin asemia.
Tämä on lainmukaista. Tuo'
tantotekniikan ja automaation
valtava kehitjrs voimistaa jo cn-inestäänkin
jyrkkiä, johtavien
(kapitalististen maiden yhteiskun-nallis-
taloudellisia västakohtai-isuuksia.
Riittävälle vähemmistölle
nykyinen tekninen .vallankumous
tuottaa ennennäkömättö-miäsupervoittoja
kun taas muut
kansanosat jäävät vaille työtä ja
toimeentulomahdollisuuksia. Lop^
putuloksena on — . kuten 1969
Moskovassa pidetyssä kommunististen
ja työväenpuolueiden neuvottelukokouksessa
todettiin —
se, että entisten ristiriitaisuuksien
kärjistymisen lisäksi syntyy
nusia:,
"Niitä ovat ennen kaikkea ristiriita
tieteellis-teknisen vallankumouksen
avaaamien ainutlaatuisten
mahdollisuuksien .ia niiden
esteiden välillä, joita kapitalismi
vierittää niiden koko yhteiskunnan
hyväksi käyttämisen
tielle suuntaamalla suuren osan
tieteen keksinnöistä ja suunnattomat,
aineelliset resurssit sotilaallisiin
tarkoitusperiin tuhlaten
täten kansallista rikkautta. Tämä
on ristiriita nykyisen tuotantoelämän
yhteiskunnallisen luonteen
ja sen säätelyn valtiollis-monopolistisen
luonteen välillä.
Tämä merkitsee sekä työn ja
pääoman välisen ristiriidan kasvua
että myös kansakunnan val-taenemmistön
ja rahamaailman
harvainvallan etujen välisen antagonismin
syvenemistä."
Ristiriitojen kärjistyminen syventää
kapitalististen maiden taloudellisen
kehityksen epävakaisuutta.
Ottakaamme esimferkiksi
Vijiikkapa USA - — kapitalistisen
maailman nuurin maa. Viiden
viime vuodon aikana sen teollisuustuotannon
vuotuinen kasvu
on (aiompaan vuoteen verrattuna)
vaihdellut 0,8—9,6 prosentin
välillä,, Englannissa se on vaihdellut
nollasta 4,5 prosenttiin.
Vielä jyrkempiä ovat olleet lamakaudet
Saksan liittotasavallassa
; 1.7—13,0 prosenttiin.
Talouden "yliltuumeneminen
ja "lama" ovat kaksi sanaa, jotka
kuohuttavat nykysin koko kapitalistista
maailmaa j a ovat a i heena
kiivaille väittelyille, luovat
odotuksia ja toiveita ja samalla
toimivat propagandistisen
spekuloinnin välikappaleina.
Tieteellis -tekninen • vallankumous
voimistaa rikkauksien polarisaatiota.
Yhä enemmän rahaa;
taloudellista ja poliittista
valtaa keskittyy suurimpien monopolien,
pahaenteisen "sotateol-lisen
kompleksin" käsiin harjoitettaessa
militaristista seikkailupolitiikkaa,
mikä ennen kaikkea
koskee USA :ta, maailman imperialismin
linnaketta.
^ Sosialismi ei tunne näitä ris-
JBimätystyötttömyys
Yhdysvalloissa
WashJngloii. — Yhdysvaltain kartalle
on ilmestynyt seitsemän uutta
viakavan työttömyyden pesäkeltä, ts.
kaupunkeja, joiden työkykyisestii
väestöstä yli 6 prosenttia on vailla
työiä. Näiden joukossa on mm. Yhdysvaltain
autoteollisuuden keskus
Detroit.
Työministeriön julkaisemien tilastojen
mukaan tällaisensa kriisitilas-on
31 suurta ja 564 pientä kaupunkia.
Työttömyysavustuksen varassa
elää 5 prosenttia maan koko työvoimasta
cli 4,510,000 henkilöä,, mikä
on viime vuoden 'ennäLyslukema".
Paikalliset taloudelliset huomioitsijat
korostav:)t, että hallituksen antamat
luvut osoittavat ainoastaan
jäävuoren näkyvissä olevaa osaa an-
'tamatta täydellistä kuvaa koko ti-lantec-
ita. Erityisen vaikeassa asemassa
on neekeri väestö sekä naiset
ja nuoret, ju kaiken lisäksi-uutistoimisto
UPI:n tarkkailijoiden mukaan
halUtuksen taloustutkijat ovat kieltäytyneet
tekemästä ennustuksia siitä,
milloin työttömyysluvut kääntyvät
laskusuuntaan.
mikä oikeuttaisi työläisten työssä
pitämisen."
Mr 0'Connor sanoo olevansn
vakuuttunut siitä ,että postihallinnon
tarkoituksena on kieltää
.sun.'--.'
J a mikäli veronmaksajain täytyisi väliaikaisesti maksaa tukiaisia
sen kaivoksen käynnissäpitämisestä; kuten mr Roman vaatii,
niin johdonmukaista olisi ,että kysynnän lisäännyttyä kaivoksesta
saatavat voitot jajiyödyt tulisivat Canadan valtion ja kansan
yhteiseen käyttöön.
tajankin, mainitun lautakunnan
puheenjohtajan, Jacob Finkelr
inanih oli harjoitettava melkoista
sana-akrobatiaa väittäessään,
että postihallinto ei ole nyt lait-tomaan
painostukseen syyllisty-nyt.
Hän sanoo, pantakoon se
merkille, että/ työnsulut yleensä
postityöläisiä Vastaan eivät ole
nyt oikeutettuja. Päinvastoin
hän myöntää asiallisesti puhiieh
että ränkaisumielessä järjestettävät
sulut ovat laittomia. P u heenjohtaja
Fihkelman sa,noo
enemmistöraportissaan nimenomaan
näin: •'Jos (sulun) tarkoitus
on rankaisutin--tai kostoon
pyrkivä.^se on kielletty. Jos
toisaalta, tavoitteena on työnantajan
operaatiojen jatkaminen
käytännöllisellä tavalla,, silloin ci
lakia rikota."
Valtion toimenhaltijain asioita käsittelevä suhdannelautakun- Tällaisen hienon hiuskarvan
ta — Public Service Staff RelationBoard — on julkaissut äänin varassa olevan määritelmän pie-
6—2 tekemänsä enemmistöpäätöksen, mikä torjuu postityöläisten rustcella mr Finkelman .sanoo
valitukset, että hallitus menettelee laittomasti painostaessaan lak- enemmistöraportissaan, että pos-kotaisteluun
ryhtyneitä postityöläisiä ns. kiertävien, lakkojen alu- tihallihnon järjestämät sulut övat
eilfö järjestettävillä suluilla, mj8t% haHitus on käyttänyt toimisto: oikeutettuja jos tavoitteena on
jen sUlkemis-nimitystä. hyvän palvelun ylläpito. ^
Tämä päätös lepää kuitenkin siksi hataralla pohjalla, että toi- esittää katsomuksensa tueksi
nen sitä vastaan äänestäneistä lautakunnan jäsenistä, t)dvyard väittämän, että postihallinnon
0'Connor-nimeltään, on kjatsonut tarpeelliseksi julkaista asiasta sulkujen tavoitteena on (ei ranr
myös vähcmmistömielipiteen. , gaistus eikä koöto) postipalvelun
Mr 0'Cohhor toteaa apulaispormestari Thomas Bondin myön-' palauttaminen normaaliseen ta-täneen,
että hallituksen järjestämien postinäulkujen tarkoituksena BöpnmahdolliBimman jpian laon
saada uniot palaamaan ennen kesäkuun 19 päivää vallinneeseen kon päätjrttv^ i
tilanteeseen, missä näitä kiertäviä; lakkoja järjestettiin vähemmän. Koylr ' %niimi88a ön
KUKA MAKSAA?
. 01i'se aika myrsky, mikä riehui
täällä Sudburyn alueella elokuun
20 päivänä. Se aiheutti aika
paljon vahinkoja, j a nyt on keräys
käynnissä, että autetaan
myrskyn johdosta icärsineitä.
Minusta tuntuu kuitenkin, että
korvauksien maksaminen kuuluisi
vakuutusyhtiöille j a valtiolle.
Mitä varten sitä aina pitää yrittää
kerätä köyhiltä ja varattomilta
ihmisiltä kun suuret vakuutusyhtiöt
ilmoittelevat samanaikaisesti
valtavista voitoistaan?
Kun isoiset ovat pommeillaan
sekoittaneet ilmat, nin kyllä heidän
pitäisi minun mielipiteeni
mukaan maksaa viulutkin tässä*
asiassa. — Vakuuttaa, Tiketti
Taskussa, Sudbury.
tiriitoja, se ei tunne kilpailua,
kaupallisia eiltä teknisiä salaisuuksia.
Suunnitelmatalous uuo
mahdollisuuden voittaa^ j a toteuttaa
valtavia tieteellisiä ja
teknisiä ohjelmia^ se takaa joka
tilantieessa jokaiselle kansalaiselle
oikeuden työhön, sulkee pois
työttömyyden sekä nopeuttaa
määrätietoisesti erillisten tuotannonalojen
ja haarojen kehitystä.
Tämä johtuu ennen kaikkea
siitä, että sosialistisessa yhteiskunnassa
työtätekevät työväenluokka,
kollelttiivitalonpojat
ja sivistyneistö — ovat aineellisesti
ja moraalisesti kiinnostuneita
tieteellis-teknisestä edistyksestä,
ovat .sen innokkaita kannattajia
ja puolustajia, -r
Juuri tämä seikka suokin sosialistiselle
järjestelmälle mali-dollisuuden
. voittaa vaikeudet,
joita syntyy prosessissa, jossa
tieteelliset ja tekniset keksinnöt
muuttuvat aineelliseksi voimaksi.
Kahden järjestelmän välisen
taloudellisen kilvan pääkriteeri
nykyisen tieteellis-teknisen val-lankuomouksen
oloissa ron teollisuuden
kehitysvauhti. Se osoittaa
kaikkein selvemmin sosialismin
etuisuudet. Todettakoon
vaikkapa, että vuosien 1950-1968
välisenä aikana teollisuustuotteiden
valmistus kohosi Komekonin
jäsenmaissa lähes 5.9-kertaisek8i.
j a kehittyneimmissä kapitalistisissa
maissa vain 2.4-keilai8ek8i.
Tänä samana ajanjaksona Neuvostoliiton
teollisuus kasvoi 2.3
kertaa niin nopeasti kuin USAn.
Sosialismin tärkein päämäärä
on ihmisen hyvinvointi. Neuvostoliitossa
kansan elintaso kohoaa
jatkuvasti. Opetustoiminta ja
ammattikoulutus, taattu sosiaaliturva,
ilmainen terveydenhoito,
täystvöllisyys ia työturvallisuus
— Näiden tekijöitten kohdalla
Neuvositoliitto on jo kauan jsitten
jättänyt jälkeensä kehittyneimmät
kapitalistiset maat.
Sosialismi on hävittänyt rikkauksien
polarisoitumisen ja pelastanut
ihmisen kyöhyydeltä.
Sen sijaan rikkaimmassa kapitalistisessa
maassa, USArssa. jo.s-sa
kansantulo asukasta kohden
on toistaiseksi vielä huomattavasti
korkeampi kuin Neuvostoliitossa,
elää köyhyydessä kokonaisia
yhteiskuntakerroksia, kym
meniä miljoonia ihmisiä. Tämän
johdosta amerikkalainen porvarillinen
aikakauslehti US News
and World Report, joka ei suin-kaana
halua paljastaa "kapitalistisen
. paratiisin" pimeitä puolia,
joutui tuoteamaan: . . . " U SA
ssa - runsauden maassa - näkee
nälkää 10 miljoonaa amerikka-jaista,
jotka hitaasti kuolevat
puutteeseen saamatta mitään
apua". Eikä tämä ole suinkaan
seurausta alhaisesta työn tuottavuudesta.
Tämä on syvä sisäinen
vika itse yhteiskuntajärjestelmässä,
joka nojautuu työtätekevien
monimiljoonaisten joukkojen
riistämiseen tuotantovälineet
omistavan pienen ryhmän toimesta.
Tämän vastapainoksi sosialismi
on työtätekevien itse itselleen
perustama yhteiskunta. Yhteiskunta,
jossa ei ole ihmisten
toiseen ihmiseen kohdistamaa
riistoa. Siksi tulevaisuus on tällä
yhteiskuntajärjestelmällä. Se tulee
ehdottomasti voittamaan kapitalismin
kanssa käytävän taloudellisen
kilpailun. I
miiiii slinovat
SUQRMlf mVOSEN SUUSTA
...Mikä aiheuttaa irillaation: palkat vaiko hinnat?
Tämän väittelyn olisi pitänyt loppua ikuisesti syyskuussa
1952. GM:n (General Motors yhtiön) silloinen presidentti, edesmennyt
Charled E: Wilson sanoo mainittuna ajankohtana Reader's
Digestissa julkaistussa artikkelissaan:
^'Hintofen nousun pä^asiallisempana aiheuttajana eivät ole'p^l-kat.
Perusseikkana on, että hinnat vetävät palkkoja ylöspäin"
— - Autotyöläisten(UAW)union lehti Solidarity, elok. 1970.
"ANTAKAA REILU OIKEUSKUULUSTELU JA
HIRTTÄKÄÄ HÄNET" .
"Miten Canadan ratsupoliisit (RCMP) kehittivät valitettavan
tapansa karkoittaa (Canadasta) ihmisiäi joista he eivät pidä" kysytään
Saturday'Night julkaisun .artikkelin otsikossa^ Kertoen mi-:
ten RCMP antoi B:C^ssa laittomasti kolme yhdysvaltalaista armeijan
karkuria Amerikan viranomaisille aiemmin tänä vuonna^ mainitun
artikkelin kirroittaja Clive Cocking tutkii ratsupolirsien tä-_
mäntapaisia edesottamisia "ainakin" Winnipegin suurlakon' päiviin
asti.
Hän kuvaa miten ratsupoliisit syöksyivät 1919 lakkolaisten
kimppuun, vangitsivat 12 miestä, joista kuusi, siirtolaista karkoi-tettiin
ilman -minkäänlaisia lainopillisia muodollisuuksia ja jäljelle
jääneiden — Canadan kansalaisten kohdalta harkittiin myös
karkoitusta. Ja hän lainaa silloisen oikeusministeri Arthur Meighet
nin paikan päälifi olleille virkailijoilleen lähettämästä sähkeestji ;
"Huolimatta kaikista niistä epäilyksistä mitä minulla on häiden
vangitsemisien ja Stony Mountainissa vankina pitämisen teknisestä
laillisuudesta, minusta tuntuu, että nopea karkoitus on paras keino
nyt kun vangitsemiset .on. tehty, ja myöhemmin me voimme
harkita ratifiointia."
Toisin sanoen, kansalaisvapaudet ovat aina fileet vallassa ole- ;
vien mielestä "laillisia teknillisyyksiä", ja milloin tahansa se on
palvellut heidän tarkoituksiaan, muodollisuudetkin : on sivuutettu,
"antakaa oikeudenmukainen oikeuskuulustelu ja hirttäkää hänet"
katsantokannan mukaan , . . -—• John Weir, Canadian Tribune.
ISRAELIN ALUE
VAATIMUKSET
Vastaperustetun Israelin valtion ja
viiden arabimaan kesken 1948 puhjenneen
ensimmäisen sodan jälkeen
Israel sai pitää aseleposopimuksessa
ofiiehittämänsä arabialueet ja se laajensi
aluettaan kolmanneksen suu-emmaksi
kuin Yhdistyneet kansakunnat
oU Palestiinan jakosuunni-elmassa
määrännyt. Syksyllä 1956
Suezin-selkkauksen attcana Israel
miehitti Egyplm ahieesta lähes koko
Siinain niemimaan,', mutta joutui
-euraavana keväänä kansainvälisen
painostuksen johdosta vetäytymään
emien rajojensa taakse.
"Nyt kun kolmannen kerran yritetään
Israelin ja arabimaiden kes^
ken pysyvämpään rauhantilaan voi
Israel yhtä vähän kuin 1957 odottaa
-aavansa läpi aluevaatimuksia.
Israel ei vuoden 1967 kesäkuussa
valloittanut ja miehittänyt Egyptille
kuuluvia Siinain niemimaata, Gazan
aluetta, Jordanian länsiosaa ja syyrialaista
Golanm ylänköä pelkästään
sotilaallisten tai poliittisten näkö
kohtien vuoksi eism. saadakseen
•varmat rajat". Sillä oli samalla
ähtäimcssään arabimaiden taloudel-inen
heikentäminen ja omien voimavarojen
vahvistaminen.
Suezin kanavan sulkeminen on aiheuttanut
Egyptille 100 miljoonan
ounnan valuuttatulojen menetyksen
vuosittain ja Simain niemimaalla oli
yli puolet Egyptin öljytuotannosta.
Tosin Egypti on toipunut kesäsodan
taloudellisista menetyksistä nopeammin
kuin kukaan saattoi odottaa.
Saharassa tuotetaan öljyä nyt moninkertaisesti
se määrä mikä Siinais-sa
menetettiin. Israel puolestaan panee
Siinain öljystä päivittäin noin
100,000 dollaria taskuunsa.
Jordania kärsi sodasta pahasti.
Israelin valtaama, Jordanm länsiranta
muodostaa vain 6 pros. fc<rfco
maan alueesta, mutta juuri Länsi-
Jordaniassa eli runsas puolet maan
väestöstä ja siellä olivat täriceunmät
maatalousalueet, kaksi kolmannesta
hedelmien ja vihannesten ja kolmannes
viljan tuotannosta. Israel
otti tietysti käyttöönsä lisäksi teollisuuslaitokset.
Länsi-Jordaniassa ja
Gaazn alueella pakotettiin myös n.
30,000 arabia israelilaisen teollisuuden
palvelukseen.
Golanin ylängölle ei Israel rakentanut
pelkästään linnoituksia. Ylängöllä
on noin 72,000 hehtaarin luonnonniittyä,
erinomaista laidunta. Israel
saattoi siellä teurask^rjaa-läi*'
duntamalla vähentää huomattavasti
lihantuontia Argentiinasta ja Etiopiasta
ja käyttää säästyneen valuutan
aseiden ostoon.
VaMa Israel on suostunut neu-vottelelmaan
se ei ole luvannut luovuttaa
takaisin kaikkia valtaamiaan
alueita kuten YK:n päätöslauselma
edellyttää ia kuten maailmassa ylei-scesti
vaaditaan.
Erityisesti Israel pitää kiinnin Je.
rusalemin vanhasta osasta, Golanin
ylängöstä, Gazan alueesta ja lisäksi
sotilaat ovat vaatineet myös Siinain
niemunaan eteläkärjessä sijaitsevaa
Sharm el Sheikiä ja maayhtyettä .
sinne voidakseeen valvoa -koko niemimaata.
Jordanian länsiosasta kaavaillaan
lisäksi, jonkinlaista demilitarisoitua
puskurivyöhykettä,,, joka
olisi Iwaelista riippuvainen; Somissa
määrin Israel on valmis luopumaan
nyt alkaneissa neuvotteluissa
näistä aluevaatimuksista, osoittaa
pyrkiikö se todella rauhaan lähi-idässä.
Sudan IcansaUisti ^
lehdistön
.-Kairo. — Sudanm valtionpäämies
Gaafar el Nimeiri ilmoitti viime viikolla
maan lehdistön ja paikallisten
uutistoimistojen valtiollistamisesta,
ilmenee uutistoimisto Menan Khartu-mista
saamista tiedoista.
Menan mukaan el Nimeiri ilmoitti
lehdistön valtiollistamisesta henkilökohtaisesti
radiossa pitämässään
puheessa. Kaikkien sudanilaisten sanomalehtien
— paitsi valtion omistamien
— ilmestyminen lakkasi jo
torstaina, sanoi Nimeiri radiopu-lieessaan
Menan mukaan.
PÄIVÄN PAKINA
LOMA-LAtDUN JUTTUA
HeScköja perusteluja
•'Mr Bond myönsi.edelleen'', sanoo mr 0'Connor, että (sulje- po<j|'
tilissä) toiniifltoissa on oUut riittävästi työtä (postin jakamista) fluu^
'laili
Kesälomat, vaikka niitä ei joka
vuosi saataisikaan, ovat aika metkoja
aikoja.
Huono puoU on kuitenkin se, kun
herrat viskaalit eivät ole suuressa
viisaudessaan säätäneet, että parin
viikon loman jälkeen pitäisi
olla aulakin yksi "Icpoviikko".
Ja mitä taas kalan hintoihin tulee,
niin eivät ne sunnuntai- ja lomakauden
kalasta jäin saaliit mitään
hintapaniikkcja aiheuta. Isot
fu^mat määräävät siinäkin~"'Sckä
osto- että myyntihinnat; kuten am-:
mattikalastajat ja kaikki kuluttajat
tietävät.
Lomalla ollessa, illan suussa ja
sadepäivinä — sellaista jumala paratkoon
tapahtuu jopa siinä määrin;
että on tultava suurmyskyn
jälkiä korjaamaan jos mielitään
huonekalut säästää sadevesikaste-.
luHa, bn aikaa lukea yhtä ja toista
rostamaan sukupuolten välistä ta-sa-
arvoisuutta.
•"'Betty Friedan-*anoi vetöörhuk-sensa
yhteydessä, että US A :n naisten
53 prosentin enemmistön poliittinen
valta on nyt selvästi näh^
tavissa Hänen esittämänsä kolme
perusvaatimusta olivat: Vapaa
abortti, yhteiskunnan ylläpitämä
vuorokautinen lastenhoito ja miesten
ja-naisten tasa-arvoisuus opisr
kelussa ja työelämässä.
"I.iemmenlakon" tempaukseno
kchoitclliin USA:n naisia heittämään
roskakoriin sorretun asemansa
"vertauskuvat", rintaliivit,
esiliinat, mie«ftenlehdot tai mitä
kukin katsoo voivansa pitää sorron
symboUna.Washingtonissa oli- puhua muuta kuin hyvää . . . Tri
botkottikan4>anjoita niitä miehiä ja
sitä yhteiskuntaosaa vastaan, jotka
kannattavat ja tukevat naisten oikeutettua
taistelua tasa-arvoisuu-tcnsa
puolesta. Kysymys on näes
yhteiskunnallisista olosuhteista. Ja
kyseenalaista on, että rahamaailman
mamselit yhtyvät tavallisten
amerikattarien kanssa minkäänlaiseen
taisteluun naisten tasa-arvon
puolesta.
Toisin sanoen meitä epäilyttää
naisten "yleisen" lemmenlakon tehokkuus.
Parempia menetelmiä siinä
tarvitaan.
» » «
~ Canadan länneltä, Edmontonista
tulleessa uutistiedossa- kerrottiin,
,ottä Arthur Alfred- Vaklmanis, jonka
finanssinorous (wizardly cli noituus)
"johti hänet kuuluisuuteen,
valtaan ja vankilaan, kuoli 61
vuoden ikäisenä".
Sanotaan, että kuollei^^ta ei saa
vat myymälät naisten mielenosoituspäivänä
boikotissa ja Bostonista
tiedoitcttiin; että kirkot olivat luvanneet
saaitinustuolit naisten käyt
sellaistakin, mikä työn ja kiireen töön.
olosuhteissa jää toisarvoisena odot- Vahinko vain, että, myöhemniin
tamaan. "parempiaa aikaa".
Yhtenä sellaisena ''erikoisuutena"
pisti silmän USA:n naisten
"lemmenlakko" koskeva uutistie-
,to, missä kerrottiin, että 26. elor
kuuta eiviit perheenemännät US-A:
ssa rakastele eivätkä hoida kohtia.'-
tällä antiikkisella kikallajYhdy!?-
valtaln naisten vapausaat[een l i punkantaja
Betty Friedan ikehoitti
Valdmanis oli kuitenkui sellainen
'noro", ja "suuruus", että hänen
tekosistaan puhutaan vielä kuole-.
man jälkeenkin.
Vaikka se ei olekaan tässä yhteydessä
tärkeätä, niUi todettakoon
ei ole saatu yksityiskohtaisempia kuitenkin, että hän (kuoli äutota-tietoja
lemmenlakon tuloksista. paturmassa, Edmontonissa;
Naisten taistelua tasa-arvoisten Häh ön kuulemma työskennellyt
oikeuksien puolesta on tietenkin
kannatettava.
Toivottavaa kuitenkin olisi, että
useiden viimevuosien ajan Edmon";
tonissa itsenäisenä talousasiain
neuvonantajana. Viime vuonna hän
Aristofaneen Lyslstratan tj^^liih ko Jestää Icmmenlakkojo tai muita
tässäkin asiassa pidettäisiin kiinni esHti fconkurssianomuksen seUttä-eräistä
peruskysymyksistä, ennen- en, että liittovaltion tulovirasto on
'kaikkea siitä, että tfis-säkin asiassa
on kysymys luokkasuhteista.
Ei ole mitään järkisyyttä jär-hänen
ainoa velkojansa, joka vaatii
$118,000 veromaksua vuo.silta 1951
—53.'',-
Tri Valdmanis tuhtoiseii maali-,
mansodan päätyttyä, pantakoon sekin
merkille, siirtolaisena Latviasta.
Hän johti Newfoundlandissa
kampanjaa uusien teollisuuksien
vetämiseksi mainittuun maakuntaan
sen jälkeen ikun NFLD liittyi
Canadaan.
Tri Valdmanisin loistava ura
katkesi kum pyyn jalka v. 1954.
Hänet vangittiin St. Andrewssa,
N.'B:ssa syytettynä "kiristyksestä"
kaihta saksalaisUikettä vastaan,
jotka toimivat Newfonudlandissa..
Tri Valdmanis tunnusti syyllisyytensä
ia sai siitä 4 vuoden vankilatuomion
mutta sai ehdonalaisen
vapautuksen palveltuaan tuomiostaan
2 V ja 3 kk.
Tri Valdmanis oU v. 1936 jo
28-vuotiaana Latvian hallituksen
finanssiministerinä. "Monet hänen
sodanaikaiset edesottamisensa ovat
salaisuuden vaipan peittämiä", sanotaan
OPin kuolemanuutisessa,
esittäen epämääräisen arvelun, että
/''hänen sanotaan olleen ermäiston
vastarintaliikkeiden finanssinero-na
Latviassa."
Hän tuli Canadaan 1950 ja pääministeri
Joseph Smallwood palkkasi
hänet Nevvfoundlandin talousohjelman
johtajaksi. Tri Valdmanis
tuli toimeensa $10,000 vuosipalkalla,
muita ennen kuin vuosi
oli umpeen kulunut hänen palkkansa
oli $25,000 — ja sen lisäksi
tulivat eräiltä saksalaisliikkeiltil ,
ne "kiristystulot" jotka hänen u-ransa
kaUcaisivat.
Niin päättyi tiiman löisitävah alun ;
saanut flnanssineron eli -noidan
urtt ja uurastus. K.'inslil(
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 3, 1970 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1970-09-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus700903 |
Description
| Title | 1970-09-03-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Torstai» syysk, 3 p. — Thnirsday, Sept. 3. 1970 Boris Yladhnirov.— 'Leibiiid Vei^aaiis^ (^)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF I^INNISH CANADIANS
< U B f i ^ ) , isttybitiOud iTtfv. «,11917 r-
PuUiUhed c«sen^«i«bt7: "DMedii^«md'tnAoiNtt^ i t ^ i a k ^ ^
Oo. Uiuiited. 100-103 Etan St. Yfeet, Sttdbuvyr Outaxto/ Camd^
Oaiäadaäsa: 1 vk. IIOJH), 6 kk. $525
3 kk.'»3.00
näA:o: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suomeim: 1 vk. $I1JB0. 6 kk. $8.25
Kirisl^ksm käryä
Elliot Lakella toimivan Canadan suurimman uraanikaivoksen
(Denison MinesLtdin) presidentti Stephan Uoman on lähettänyt
its61leeh; yhtiön suurimmalla osakkeenomistajaHe ja kouradlisen kär
sittävälle liiketuttaviensa osakk6enomistajaryhmälle, -sekä kaivoksen
900 :lle työläiselle yhteisen kifjeen missä ilmoitetaan liittohallitusta
syytellen, että yhtiön kaivosoperaatloi lopetetaan kesäkuun
30 päivänä 1971.
Se tarkoittaa, että ^00 uraanikaivostyöläistä heitetään Elliot
Lakella työttömien armeijaan, j a että koko 10,000 asukkaan kauppala
joutuu uudelleen "haamupaikkakunnan" kirjoihin.
Kaivokseni presidentti Roman sanoo kirjeessään, että kaivos
pidetään suljettuna^ mikäli hallitus ei myönnä sille lisää tukiaisia,
kunnes kysyntä vastaa osapuilleen kaivoksen tuotanto-kapasiteettia.
Hän arvelee, että kysyntä nousee tähän ihannetasoon noin v i i den
vuoden kuluttua, matta yhtiön työläisten ja koko Elliot Laken
kauppalan « d e s ^ on todelliset "laihat vuodet" vuosina 1970—75.
Puhuen isällisestl osakkeenomistajien (omista - ja liiketutta-viensa)
sekä työläisten edessä olevista vaikeuksista mr Roman
syyttää liittohallitusta siitä, jos Denison uraanikaivos suljetaan
Elliot Lakella. Hän esittää kirjeessään kolme pääsyytöstä, josta
vain yhdellä on jossakin määrin todellista merkitystä ja kantavuutta.
Mr Roman arvostelee liittohallitusta siitä kun se kielsi Denison
yhtiön myymästä uraania Ranskaan. Hän sanoo laatineensa
Ra.nskan kanssa $1,000,000,000 arvoisen uraanisppimuksen, mikä
olisi pitänyt hänen EHliot Laken kaivoksensa käynnissä tulevan
vuosisadan alkupuolelle asti.
Kuten muistetaan, liittohallitus eittosi tämän sopimuksen qen
pätevän syyn vuoksi, kun nu* Romanin j a Ranskan edustajain kesken
laaditussa sopimuksessa ei ollut takauspykälää siitä, että
Ranäka käyttää täältä ostamaanBa uraania ainoastaan rauhan-omisiin
tarkoituksiin, kuten vissit kansainväliset sopimukset edellyttävät.
Valitettavaa tietenkin on, että tätä uraanikauppaa ei voitu
Ranskan kanssa tehdä. Tältä kohdin mr Roman tuntuu olevan, oikeassa.
Mutta miksi hän oli tekemässä sopimusluonnosta, mikä ei
vastaa kansainvälisiä sopimuksia joiden yhtenä allekirjoittajamaana
Canada on: Siitä puolesta mr Roman vaikenee kokonaan.
Toisena syytöksenä liittohallitusta vastaa mr Roman esittää
sen kun Ottawa kielsi Denison kaivosyhtiön myynnin amerikkalaiselle
Hudson Gil and Gas yhtiölle. Tämä olisi tietenkin ollut mr
Romanille edullinen "oikotie" pois visseistä vastuunalaisuuksista^
mutta Canadan karisallisetujen kannalta liittohallitus menetteli
ehdottomasti oikein omaksuessaan kannan, että tällaisia yleishyödyllisiä
resursseja ei saa luovuttaa ulkomaalaisten yhtiöiden
omistukseen ja kontrolliin.
Kolmanneksi mr Roman valittaa, että hallituksen apurahoist
a on saatu vain "minimaalisesti voittoja" yhtiön osakkeenomisr
. lajille, eli mr Romanille ja hänen liikekumppaneilleen. Mr Roman
myöntää, että Denison uraanikaivosyhtiö on vuodesta 1963 alkaen
saanut liittovaltion varoja yhteensä $80,000,000, kun Ottawa on
ostanut varastoihinsa uraania, mitä ei ole muualle saatu myydyksi.
Nyt hän vaatii, jos kaivoksen sulkeminen aiotaan estää että
hallitus ostaa enemmän myymättä jäävää uraania varastoihinsa ja
maksaa "keskinkertaisen hinnan" siitä mitä yhtiö saa uraanistaan ...... . ^
.. . .„ „, . . ... . ... ^ „ . , , työläisiltä työnteon mahdollisuus
liikemaailman markkinoilla. Toisin sanoen han vaatii hallituksen •'.^ , „ >-
tukirahojen avulla "normaalikorkeita" voitto-osinkoja itselleen ja f f f ^'""iTt- .... . .., ., - ...... , . „ . te) tyolaisia palkkamenetyksiUa
liikekumppaneilleen/ mika on sentään lievastikm sanoen hieman . /' ..
... ' ja pakottaa heidät muuttamaan
hikaa. • • • - - V V i ' • ' i . - - i ' ; T.ä llaisten arg° umenttien voimalla mr Roman sanoo mahtipon- Toisaa,l^t a on , . . . syytä huomioida
" L 1 S 6 S L 1 '
"Jos hallitus kikoo komennella (run) tätä liikettä... otta- enemmistöraportin kirjoit-koon
sen haltuunsa... ja maksakoon liinnan . . ."
Kaikki ylläesitetty, haiskahtaa voimakkaasti kiristysyritykseltä:
Meistä .kuten monista muistakin canadalaisista tuntuu siitä,
että liittohallituksen pitäisi vastata mr Romanin haasteeseen ja
kansallistaa Denison kaivoksen Ilman mitään "maksuja". Jos joku
laitos on niin huonossa talousasemassa, että se on kannattamattomana
suljettava, ja siinä yhteydessä heitettävä työläiset työttömien
armeijaan, kuten mr Roman nyt selittää itselleen ja työ-
Jäisilleen, sellaisella laitoksella ei ole todellakaan suurta markkinahintaa.
Mikäli hänen argumenttinsa ovat tosiperäisiä j a paikkansa
pitäviä, silloin tekisi liittohallitus^ hyvän palvelun mr Romanille
ja kumppaneille, jos Denison kaivosyhtiö kansallistettai-
Jatkoa
Numeroiden ,: kielen sanota,ui
dlevan kuivaa; Varain paljonpuhuvia
ovat kuitenkin pepraavat
tosiasiat: kun vnoden 1921 alussa
NeuVosto-Venäjä tuotti euun-niileen
sadannen osan. U ^ A :n
teollisuustuotannosta, nykyisin
Neuvostoliiton 'teollisuustuotanto
Vastaa yli kahta kolmannesta
amerikkalaisten tasosta.
Ihmiskunta on ^astunut mitoiltaan,
syvyydeltään j a seurauksiltaan
ainutlaatuiseen •tieteellis-tok
nisisn vallankiunouksen aikakau<:
teen. iPorvarillisten ideologien on
turhaa yrittää selittää asiaa siten,
että tämä nopea tieteellistekninen
edistys "lähentää näitä
kahta järjestelmää j a johtaa yhtenäisen
teollisuusyhteiskunnan
syntymiBeen". Näillä epätieteellisillä
teorioilla pyritään heikentämään
sosialismin aatteiden ver
tovoimfaa kapitalististen maiden
työtätekevien • suhteen Ja pitkit-tämMn
kapitaltismin olemassaoloa.
Todellisuudessa: tieteellis-tekninen
vallankumous «ei suinkaan
lähennä näitä kahta järjestelmää,
vaan päinvastoin lujittaa
sosialismin asemia ja heikentää
kapitalismin asemia.
Tämä on lainmukaista. Tuo'
tantotekniikan ja automaation
valtava kehitjrs voimistaa jo cn-inestäänkin
jyrkkiä, johtavien
(kapitalististen maiden yhteiskun-nallis-
taloudellisia västakohtai-isuuksia.
Riittävälle vähemmistölle
nykyinen tekninen .vallankumous
tuottaa ennennäkömättö-miäsupervoittoja
kun taas muut
kansanosat jäävät vaille työtä ja
toimeentulomahdollisuuksia. Lop^
putuloksena on — . kuten 1969
Moskovassa pidetyssä kommunististen
ja työväenpuolueiden neuvottelukokouksessa
todettiin —
se, että entisten ristiriitaisuuksien
kärjistymisen lisäksi syntyy
nusia:,
"Niitä ovat ennen kaikkea ristiriita
tieteellis-teknisen vallankumouksen
avaaamien ainutlaatuisten
mahdollisuuksien .ia niiden
esteiden välillä, joita kapitalismi
vierittää niiden koko yhteiskunnan
hyväksi käyttämisen
tielle suuntaamalla suuren osan
tieteen keksinnöistä ja suunnattomat,
aineelliset resurssit sotilaallisiin
tarkoitusperiin tuhlaten
täten kansallista rikkautta. Tämä
on ristiriita nykyisen tuotantoelämän
yhteiskunnallisen luonteen
ja sen säätelyn valtiollis-monopolistisen
luonteen välillä.
Tämä merkitsee sekä työn ja
pääoman välisen ristiriidan kasvua
että myös kansakunnan val-taenemmistön
ja rahamaailman
harvainvallan etujen välisen antagonismin
syvenemistä."
Ristiriitojen kärjistyminen syventää
kapitalististen maiden taloudellisen
kehityksen epävakaisuutta.
Ottakaamme esimferkiksi
Vijiikkapa USA - — kapitalistisen
maailman nuurin maa. Viiden
viime vuodon aikana sen teollisuustuotannon
vuotuinen kasvu
on (aiompaan vuoteen verrattuna)
vaihdellut 0,8—9,6 prosentin
välillä,, Englannissa se on vaihdellut
nollasta 4,5 prosenttiin.
Vielä jyrkempiä ovat olleet lamakaudet
Saksan liittotasavallassa
; 1.7—13,0 prosenttiin.
Talouden "yliltuumeneminen
ja "lama" ovat kaksi sanaa, jotka
kuohuttavat nykysin koko kapitalistista
maailmaa j a ovat a i heena
kiivaille väittelyille, luovat
odotuksia ja toiveita ja samalla
toimivat propagandistisen
spekuloinnin välikappaleina.
Tieteellis -tekninen • vallankumous
voimistaa rikkauksien polarisaatiota.
Yhä enemmän rahaa;
taloudellista ja poliittista
valtaa keskittyy suurimpien monopolien,
pahaenteisen "sotateol-lisen
kompleksin" käsiin harjoitettaessa
militaristista seikkailupolitiikkaa,
mikä ennen kaikkea
koskee USA :ta, maailman imperialismin
linnaketta.
^ Sosialismi ei tunne näitä ris-
JBimätystyötttömyys
Yhdysvalloissa
WashJngloii. — Yhdysvaltain kartalle
on ilmestynyt seitsemän uutta
viakavan työttömyyden pesäkeltä, ts.
kaupunkeja, joiden työkykyisestii
väestöstä yli 6 prosenttia on vailla
työiä. Näiden joukossa on mm. Yhdysvaltain
autoteollisuuden keskus
Detroit.
Työministeriön julkaisemien tilastojen
mukaan tällaisensa kriisitilas-on
31 suurta ja 564 pientä kaupunkia.
Työttömyysavustuksen varassa
elää 5 prosenttia maan koko työvoimasta
cli 4,510,000 henkilöä,, mikä
on viime vuoden 'ennäLyslukema".
Paikalliset taloudelliset huomioitsijat
korostav:)t, että hallituksen antamat
luvut osoittavat ainoastaan
jäävuoren näkyvissä olevaa osaa an-
'tamatta täydellistä kuvaa koko ti-lantec-
ita. Erityisen vaikeassa asemassa
on neekeri väestö sekä naiset
ja nuoret, ju kaiken lisäksi-uutistoimisto
UPI:n tarkkailijoiden mukaan
halUtuksen taloustutkijat ovat kieltäytyneet
tekemästä ennustuksia siitä,
milloin työttömyysluvut kääntyvät
laskusuuntaan.
mikä oikeuttaisi työläisten työssä
pitämisen."
Mr 0'Connor sanoo olevansn
vakuuttunut siitä ,että postihallinnon
tarkoituksena on kieltää
.sun.'--.'
J a mikäli veronmaksajain täytyisi väliaikaisesti maksaa tukiaisia
sen kaivoksen käynnissäpitämisestä; kuten mr Roman vaatii,
niin johdonmukaista olisi ,että kysynnän lisäännyttyä kaivoksesta
saatavat voitot jajiyödyt tulisivat Canadan valtion ja kansan
yhteiseen käyttöön.
tajankin, mainitun lautakunnan
puheenjohtajan, Jacob Finkelr
inanih oli harjoitettava melkoista
sana-akrobatiaa väittäessään,
että postihallinto ei ole nyt lait-tomaan
painostukseen syyllisty-nyt.
Hän sanoo, pantakoon se
merkille, että/ työnsulut yleensä
postityöläisiä Vastaan eivät ole
nyt oikeutettuja. Päinvastoin
hän myöntää asiallisesti puhiieh
että ränkaisumielessä järjestettävät
sulut ovat laittomia. P u heenjohtaja
Fihkelman sa,noo
enemmistöraportissaan nimenomaan
näin: •'Jos (sulun) tarkoitus
on rankaisutin--tai kostoon
pyrkivä.^se on kielletty. Jos
toisaalta, tavoitteena on työnantajan
operaatiojen jatkaminen
käytännöllisellä tavalla,, silloin ci
lakia rikota."
Valtion toimenhaltijain asioita käsittelevä suhdannelautakun- Tällaisen hienon hiuskarvan
ta — Public Service Staff RelationBoard — on julkaissut äänin varassa olevan määritelmän pie-
6—2 tekemänsä enemmistöpäätöksen, mikä torjuu postityöläisten rustcella mr Finkelman .sanoo
valitukset, että hallitus menettelee laittomasti painostaessaan lak- enemmistöraportissaan, että pos-kotaisteluun
ryhtyneitä postityöläisiä ns. kiertävien, lakkojen alu- tihallihnon järjestämät sulut övat
eilfö järjestettävillä suluilla, mj8t% haHitus on käyttänyt toimisto: oikeutettuja jos tavoitteena on
jen sUlkemis-nimitystä. hyvän palvelun ylläpito. ^
Tämä päätös lepää kuitenkin siksi hataralla pohjalla, että toi- esittää katsomuksensa tueksi
nen sitä vastaan äänestäneistä lautakunnan jäsenistä, t)dvyard väittämän, että postihallinnon
0'Connor-nimeltään, on kjatsonut tarpeelliseksi julkaista asiasta sulkujen tavoitteena on (ei ranr
myös vähcmmistömielipiteen. , gaistus eikä koöto) postipalvelun
Mr 0'Cohhor toteaa apulaispormestari Thomas Bondin myön-' palauttaminen normaaliseen ta-täneen,
että hallituksen järjestämien postinäulkujen tarkoituksena BöpnmahdolliBimman jpian laon
saada uniot palaamaan ennen kesäkuun 19 päivää vallinneeseen kon päätjrttv^ i
tilanteeseen, missä näitä kiertäviä; lakkoja järjestettiin vähemmän. Koylr ' %niimi88a ön
KUKA MAKSAA?
. 01i'se aika myrsky, mikä riehui
täällä Sudburyn alueella elokuun
20 päivänä. Se aiheutti aika
paljon vahinkoja, j a nyt on keräys
käynnissä, että autetaan
myrskyn johdosta icärsineitä.
Minusta tuntuu kuitenkin, että
korvauksien maksaminen kuuluisi
vakuutusyhtiöille j a valtiolle.
Mitä varten sitä aina pitää yrittää
kerätä köyhiltä ja varattomilta
ihmisiltä kun suuret vakuutusyhtiöt
ilmoittelevat samanaikaisesti
valtavista voitoistaan?
Kun isoiset ovat pommeillaan
sekoittaneet ilmat, nin kyllä heidän
pitäisi minun mielipiteeni
mukaan maksaa viulutkin tässä*
asiassa. — Vakuuttaa, Tiketti
Taskussa, Sudbury.
tiriitoja, se ei tunne kilpailua,
kaupallisia eiltä teknisiä salaisuuksia.
Suunnitelmatalous uuo
mahdollisuuden voittaa^ j a toteuttaa
valtavia tieteellisiä ja
teknisiä ohjelmia^ se takaa joka
tilantieessa jokaiselle kansalaiselle
oikeuden työhön, sulkee pois
työttömyyden sekä nopeuttaa
määrätietoisesti erillisten tuotannonalojen
ja haarojen kehitystä.
Tämä johtuu ennen kaikkea
siitä, että sosialistisessa yhteiskunnassa
työtätekevät työväenluokka,
kollelttiivitalonpojat
ja sivistyneistö — ovat aineellisesti
ja moraalisesti kiinnostuneita
tieteellis-teknisestä edistyksestä,
ovat .sen innokkaita kannattajia
ja puolustajia, -r
Juuri tämä seikka suokin sosialistiselle
järjestelmälle mali-dollisuuden
. voittaa vaikeudet,
joita syntyy prosessissa, jossa
tieteelliset ja tekniset keksinnöt
muuttuvat aineelliseksi voimaksi.
Kahden järjestelmän välisen
taloudellisen kilvan pääkriteeri
nykyisen tieteellis-teknisen val-lankuomouksen
oloissa ron teollisuuden
kehitysvauhti. Se osoittaa
kaikkein selvemmin sosialismin
etuisuudet. Todettakoon
vaikkapa, että vuosien 1950-1968
välisenä aikana teollisuustuotteiden
valmistus kohosi Komekonin
jäsenmaissa lähes 5.9-kertaisek8i.
j a kehittyneimmissä kapitalistisissa
maissa vain 2.4-keilai8ek8i.
Tänä samana ajanjaksona Neuvostoliiton
teollisuus kasvoi 2.3
kertaa niin nopeasti kuin USAn.
Sosialismin tärkein päämäärä
on ihmisen hyvinvointi. Neuvostoliitossa
kansan elintaso kohoaa
jatkuvasti. Opetustoiminta ja
ammattikoulutus, taattu sosiaaliturva,
ilmainen terveydenhoito,
täystvöllisyys ia työturvallisuus
— Näiden tekijöitten kohdalla
Neuvositoliitto on jo kauan jsitten
jättänyt jälkeensä kehittyneimmät
kapitalistiset maat.
Sosialismi on hävittänyt rikkauksien
polarisoitumisen ja pelastanut
ihmisen kyöhyydeltä.
Sen sijaan rikkaimmassa kapitalistisessa
maassa, USArssa. jo.s-sa
kansantulo asukasta kohden
on toistaiseksi vielä huomattavasti
korkeampi kuin Neuvostoliitossa,
elää köyhyydessä kokonaisia
yhteiskuntakerroksia, kym
meniä miljoonia ihmisiä. Tämän
johdosta amerikkalainen porvarillinen
aikakauslehti US News
and World Report, joka ei suin-kaana
halua paljastaa "kapitalistisen
. paratiisin" pimeitä puolia,
joutui tuoteamaan: . . . " U SA
ssa - runsauden maassa - näkee
nälkää 10 miljoonaa amerikka-jaista,
jotka hitaasti kuolevat
puutteeseen saamatta mitään
apua". Eikä tämä ole suinkaan
seurausta alhaisesta työn tuottavuudesta.
Tämä on syvä sisäinen
vika itse yhteiskuntajärjestelmässä,
joka nojautuu työtätekevien
monimiljoonaisten joukkojen
riistämiseen tuotantovälineet
omistavan pienen ryhmän toimesta.
Tämän vastapainoksi sosialismi
on työtätekevien itse itselleen
perustama yhteiskunta. Yhteiskunta,
jossa ei ole ihmisten
toiseen ihmiseen kohdistamaa
riistoa. Siksi tulevaisuus on tällä
yhteiskuntajärjestelmällä. Se tulee
ehdottomasti voittamaan kapitalismin
kanssa käytävän taloudellisen
kilpailun. I
miiiii slinovat
SUQRMlf mVOSEN SUUSTA
...Mikä aiheuttaa irillaation: palkat vaiko hinnat?
Tämän väittelyn olisi pitänyt loppua ikuisesti syyskuussa
1952. GM:n (General Motors yhtiön) silloinen presidentti, edesmennyt
Charled E: Wilson sanoo mainittuna ajankohtana Reader's
Digestissa julkaistussa artikkelissaan:
^'Hintofen nousun pä^asiallisempana aiheuttajana eivät ole'p^l-kat.
Perusseikkana on, että hinnat vetävät palkkoja ylöspäin"
— - Autotyöläisten(UAW)union lehti Solidarity, elok. 1970.
"ANTAKAA REILU OIKEUSKUULUSTELU JA
HIRTTÄKÄÄ HÄNET" .
"Miten Canadan ratsupoliisit (RCMP) kehittivät valitettavan
tapansa karkoittaa (Canadasta) ihmisiäi joista he eivät pidä" kysytään
Saturday'Night julkaisun .artikkelin otsikossa^ Kertoen mi-:
ten RCMP antoi B:C^ssa laittomasti kolme yhdysvaltalaista armeijan
karkuria Amerikan viranomaisille aiemmin tänä vuonna^ mainitun
artikkelin kirroittaja Clive Cocking tutkii ratsupolirsien tä-_
mäntapaisia edesottamisia "ainakin" Winnipegin suurlakon' päiviin
asti.
Hän kuvaa miten ratsupoliisit syöksyivät 1919 lakkolaisten
kimppuun, vangitsivat 12 miestä, joista kuusi, siirtolaista karkoi-tettiin
ilman -minkäänlaisia lainopillisia muodollisuuksia ja jäljelle
jääneiden — Canadan kansalaisten kohdalta harkittiin myös
karkoitusta. Ja hän lainaa silloisen oikeusministeri Arthur Meighet
nin paikan päälifi olleille virkailijoilleen lähettämästä sähkeestji ;
"Huolimatta kaikista niistä epäilyksistä mitä minulla on häiden
vangitsemisien ja Stony Mountainissa vankina pitämisen teknisestä
laillisuudesta, minusta tuntuu, että nopea karkoitus on paras keino
nyt kun vangitsemiset .on. tehty, ja myöhemmin me voimme
harkita ratifiointia."
Toisin sanoen, kansalaisvapaudet ovat aina fileet vallassa ole- ;
vien mielestä "laillisia teknillisyyksiä", ja milloin tahansa se on
palvellut heidän tarkoituksiaan, muodollisuudetkin : on sivuutettu,
"antakaa oikeudenmukainen oikeuskuulustelu ja hirttäkää hänet"
katsantokannan mukaan , . . -—• John Weir, Canadian Tribune.
ISRAELIN ALUE
VAATIMUKSET
Vastaperustetun Israelin valtion ja
viiden arabimaan kesken 1948 puhjenneen
ensimmäisen sodan jälkeen
Israel sai pitää aseleposopimuksessa
ofiiehittämänsä arabialueet ja se laajensi
aluettaan kolmanneksen suu-emmaksi
kuin Yhdistyneet kansakunnat
oU Palestiinan jakosuunni-elmassa
määrännyt. Syksyllä 1956
Suezin-selkkauksen attcana Israel
miehitti Egyplm ahieesta lähes koko
Siinain niemimaan,', mutta joutui
-euraavana keväänä kansainvälisen
painostuksen johdosta vetäytymään
emien rajojensa taakse.
"Nyt kun kolmannen kerran yritetään
Israelin ja arabimaiden kes^
ken pysyvämpään rauhantilaan voi
Israel yhtä vähän kuin 1957 odottaa
-aavansa läpi aluevaatimuksia.
Israel ei vuoden 1967 kesäkuussa
valloittanut ja miehittänyt Egyptille
kuuluvia Siinain niemimaata, Gazan
aluetta, Jordanian länsiosaa ja syyrialaista
Golanm ylänköä pelkästään
sotilaallisten tai poliittisten näkö
kohtien vuoksi eism. saadakseen
•varmat rajat". Sillä oli samalla
ähtäimcssään arabimaiden taloudel-inen
heikentäminen ja omien voimavarojen
vahvistaminen.
Suezin kanavan sulkeminen on aiheuttanut
Egyptille 100 miljoonan
ounnan valuuttatulojen menetyksen
vuosittain ja Simain niemimaalla oli
yli puolet Egyptin öljytuotannosta.
Tosin Egypti on toipunut kesäsodan
taloudellisista menetyksistä nopeammin
kuin kukaan saattoi odottaa.
Saharassa tuotetaan öljyä nyt moninkertaisesti
se määrä mikä Siinais-sa
menetettiin. Israel puolestaan panee
Siinain öljystä päivittäin noin
100,000 dollaria taskuunsa.
Jordania kärsi sodasta pahasti.
Israelin valtaama, Jordanm länsiranta
muodostaa vain 6 pros. fc |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-09-03-02
