Vapaus, June 8, 1963

              Lauantaina, kesäk. 8 p. — Saturday, June 6,1963
VAPAUS INDEPENDENT LABÖRORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 19ir
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone:, Office 674:4264 — Editorial 674-4265
Publlshed thrlce weekl^: Tuesdays.Thur^days and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.^ 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
,, „ . - Mailing address: ^ox 69
Adviertlslng rates upon appUcatlon. translations free of charge. ,
Authorized as secöndCass mail by the Post' Office Department. Ottawa,
and for payment of postage In cash.
^ TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. ^.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
M , . , - CANÄDiÄNiANGUAGEIRRESSfi
Poliittiseii törkeyden esikuva
: Jouduttuaan. Uuden Demokraattisen Puolueen edustajain esittä­mien
kumoiimattomien tOsiasiain eteen, oikeusministeri Cheyrier jou­tui
mäahantainia alahuoneen istunnossa tunnustamaan, että RCMPn
harjoittaman nbitäjahdin johdosta oli IB-vuofas Gordon Harry Knott
erotettu ^turvallisuussyistä' Canadan laivastosta! Oikeusministeii esitti
tapahtuman johdosta anteeksipyynnön poliittisen väärinpeluun uhriksi
Joutuneelle nuorukaiselle ja samalla luvattiin, että hänellä on mah­dollisuus
päästä takaisin laivaston palvelukseen.
Mr^, Knottin todettiin joutuneen poliittisen vainon kohteeksi sillä
^ r u s t e e l l a kun RCMP oli saanut "arvovaltaisista piireistä" (reput-abkf
sources )tiedoni että hän on vuonna lOiiS Nanaimossa kommu-nistiehdokkaana
olleen Ernest Knottin veljenpoika! Uuden Demo­kraattisen
Puolueen edustajain toimesta vedettiin tämä tapaus päi-vfinyaloon
alahuoneen istunnossa jossa todettiin, että laivastosta ero­tettu
Knott ei ole mitään sukua kommunistiehdokkaana olleen Knottin
kanssa. Toisin sanoen, Knott joutui poliittisen mustalistauksen uhriksi
• sellaisten "todistusten" t a k i a , ' j o i d en pohjalla ei hirtetä edes koiraa",
kutien Uuden Demokraattisen Puolueen kansallinen johtaja T. Doug­las
sanoi.
On tietysti hyvä, että Knottia vastaan tehty vääryys on tullut
paljiastetuksi ,että hänelle on esitetty lopulta valtiovallan anteeksi­pyyntö
j a että hänelle on nyt annettu mahdollisuus palvella maataan
laivastossa. ,••,:•.•':..„
Mutta se e i riitä! "Jos tällaista tapahtuu tuoreessa puussa, niin
mitä sitten voikaan tapahtua kuivassa puussa" kysytään Raamatussa
— ja meillä on oikeus kysyä, kuinka paljon samanlaisia poliittisia
törkeyksiä löytyisikään, jos päivänvaloon vedettäisiin esimerkiksi
kaikki ne tuhannet tapaukset joissa kunniallfsilta, rehellisiltä j a naa­puriensa
ai-vonantoa nauttivilta henkilöiltä on evätty kansalaisoikeu­det
vain sillä perusteella, että R C M P on leimannut heidät "arvoval­taisista"
ilmiantopiireistä <!) saamiensa tietojen perusteella "epäluo­tettaviksi"?
Jouduttuaan myöntämään, että tällainen vääryys on voinut tapah­tua
inr. Knottin kohdalla/ liittohallituksen oikeusministeri tunnusti
asiallisesti puhyen, että samanlaisia poliittisia törkeyksiä on voinut
tapahtua sadoittain, vaikka niitä ei ole voitukaan todistaa.
• J o on todella aikoihin eletty kun demokratiamme on kutistunut
niin.ohueksi pintakuoreksi, että laillisen poliittisen puolueen lailli­sena,
ehdokkaana olleen miehen nimen perusteella voidaan poliittisen
poliisin nuuskinnan tuloksena julistaa aivan ventovieras henkilö lain­suojattomaksi!;
Me puolestamme liitymme varauksetta Uuden Demokraattisen
iPuolueen alahuoneen istunnossa esittämään vaatimukseen, että
RCMP:n poliittinen nuuskintarooli pitäisi lopettaa j a sen poliittiset
kortistot hävittää! Maamme etuja j a ; tui-vallisuutta puolustaen mc
olemtae valmis kannattamaan myös sitä, että poliittisen poliisin nuus­kinnan
tilalle muodostetaan arvovaltainen julkisesti toimiva elin to-ddlistasubversiivisuutta
tarkkailemalla siten ja vain sillä ehdolla,
että syytetyksi joutuvilla on tilaisuus ja oikeus vedota asiastaan ve-toomuslautakuntaan;
missä hänellä on tilaisuus seisoa kasvot vasta­tusten
syyttäjiensä ja ilmiantajiensa kanssa! Missään tapauksessa ei
voida nykyistä RCMP:n poliisinuuskintamenetelmää jatkaa "väärin-ajattelemisesta"
epäiltyjä vastaan, jos mielimme kansakuntana säilyt­tää
demokraattisen maan ai-von ja maineen muiden kansakuntien
silmissä.
.SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A r v i d Soderena, R R. 1, White
fish, Ont.. täyttää tiistaina, kesäk.
11 pnä 77 vuotta.
Yhdynune sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
"mm •a B D • an
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS
Yllämainittu valtion kannattama
ja ylläpitämä laki on vain terveitä
ihmisiä varten. Sinne on kyllä pak­ko
vähemmän terveidenkin ihmis
ten maksaa määrätty summa viik
koansioslaan, mutta jos henkilön on
jätettävä sairauden vuoksi tyopaik
kansa niin hänellä ei ole mitään
mahdollisuutta saada avustusta,
vaikka hän myöhemmin toivuttuaan
sairaudesta olisikin työhön kykene­vä.
Jos tähän yhteyteen ci voida
liittää sairasvakuutusta, niin silloin
pitäisi niiltä työläisiltä, jotka eivät
ole täysin terveitä, jättää työttö­myys
vakuutusmaksut perimättä,
taikka maksaa heiltä peritty raha
takaisin korkoineen, ettei sairaiden
ihmisten tarvitsisi avustaa terveitä.
Tämäkin valtion perustama laitos
on järjestetty kaikkein heikompia
vastaan. Jos joku ihminen ei köy­hyys-
syistä voi kannattaa kalita va­kuutus-
laitosta on hänen toimentu­lonsa
sairauden sattuessa hyvin hei­kolla
jalustalla. Meidät on pakoi-tettu
elämään ahtaudessa, jos m e i ir
lä e i ole union turvaa takanamme.
Työttömyysvakuutus avustaa meitä
ainoastaan terveinä j a työkykyisinä
oloissamme, mutta jos meitä vaivaa
semmoinen aisraus, että emme tar
vitse sairaalahoitoa, mutta silti
olemme työhön kykenemättömiä,
n i in silloin olemme kaikkea avus­tusta
vailla.
Jos olemme tarpeeksi varakkai­ta
ja hyväpalkkaisia, että voimme
vielä näiden pakollisten vakuutuk­sien
lisäksi maksaa ja pitää yllä
jonkun yksityisen vakuutuslaitoksen
vakuutusta, n i in s i l l o in olemme tur­vattuja
pahimmilta kolauksilta. J os
meidän kannattaa pitää tällaista
miolta tulevaisuudestamme, ; n i in
silloinhan meillä on edessämme
elämä, joka on huolia vailla. Kau­niissa
Canadassa on paljon sellaisia
työläisiä, jotka eivät voi pitää näin
liyvää huolta itsestään ja kulkea
puettuina, vaikka eivät söisi kuin
aterian viikossa; Heidän tulonsa ei­vät
riitä ylellisyyksiin eikä aikansa
yhteistoimintaan. , V
Kaiken yläpuolella on maamme
puolustus olematonta vihollista vas
taan. — Jussi.
Verikoirat kiskomassa vapaudenpatsasta
jalustaltaan, kirjoitti Toronto Daily Star
kuvatessaan rotusortoa Alabamassa
Amerikan Yhdysvaltojen pää­kaupunki
on viime aikoina muis­tuttanut
häirittyä, muurahaispe­sää;
Valkoisessa talossa palavat
valot myöhään iltaan; presidentin
talossa neuvotellaan ,tutkitaan ra­portteja
ja laaditaan: uusia opera­tiivisia
smmnitclmia. Alabaman
valtiossa tapahtuneet yhteenotot
valkoisten ja neekerien välillä
ovat ^saaneet aikaan tämän poik­keuksellisen
tilanteen; Valkoisen
talon elämS on häiriintyiiyt. Näin
kirjoittaa tri V. Zorin neuvosto-liUtolaisessa
ulkopoliittisessa jul­kaisussa
Novoe Vrenijassa.
Alabaman rotumcllakat ovat joh­taneet
sisäpoliittisen tilanteen kär­jistymiseen
US.^:ssa. Nämä tapah­tumat
ovat vaikuttaneet myös Y l i -
dysvaltojen rajojen ulkopuolelle.
Perehdyttäessä Alabaman, tämän
eteläisen valtion viimeaikaisiin ta­pahtumiin,
on tarpeellista muistaa,
että se on tunnetun terroria ja ro-
^'Ensiluokan hölynpölyä"
-Samaan aikaan kun yhdysvaltalainen amiraali Claude Ricketts
meni Lontooseen ' käännytystyötä!' tekemään, saapui viime keskiviik­kona
Ottawaan presidentti John Kennedyn erikoislähettiläänä entinen
Canadan ministeri Livingston Merchant "raiyymään" multilateraalisen,
strategisen ydinaselaivaston muodostamisajatusta. Ehdotuksen peinis-tana
on se, että tähän multilateraaliseen ohjuslaivastoon tulisi henki­lökunta
NATO-liiton niistä maista, jotka tämän ehdotuksen hyväksy­vät.
Toisin sanoen, multilateraalisen ydinaselaivaston kapteenina voisi
olla länsi-saksalainen natsiamiraali, ensimmäisenä perämiehenä brit­tiläinen
merikarhu j a laivapoikana tai kokin apulaisena joku cana-dälainen
merisotilas sekä ohjusten j a ydihkärkien "avainten halti­jana"
amerikkalainen ylikaitsija.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (keskiviikkoiltana) ei ole vielä tie­dossamme,
miten liberaalipuolueen vähemmistöhallitus tähän multi­lateraaliseen
eli "monen kansallisuuden" ydinaselaivastoehdotukseen
suhtautuu, mutta kaikki vähänkin asiaan perehtyneet canadalaiset
ovat siitä asiasta melko yksimielisiä brittiläisen kenttämarsalkan, vara­kreivi
Montgomeryn kanssa, joka sanoi sitä ehdotusta "jonninjouta­vaksi
hölynpölyksi". Vanhana ammattisotilaana varakreivi Montgo­mery
sanoi jokin aika sitten Britannian ylähuoneen istunnossa: " M i ­t
en voi mikään laiva taistella tehokkaasti, jos yksi kolmannes sen
miehistöstä on portugalilaisia, toinen kolmannes belgialaisia j a vii­meinen
kolmannes tanskalaisia . . Yhtä hyvin voitte miehittää sota-
V laivan poliitikkojen ryhmällä." Varakreivi Montgomei7 sanoi silloin,
että Britannian amiraliteetti pitää tätä ehdotusta * ensiluokkaisena
sotilaallisena hölynpölynä".
- Nyt Lontoosta saapuneet tiedot viittaavat myös siihen, että Bri­tannian
hallitus omaksuu kokonaisuudessaan osapuilleen samanlaiset
katsantokannat tästä multilateraalisesta ydinnselaivastosta, jolle pää-miniBteri
Pearsonin vähemmistöhallitukselta nyt vaaditaan siunausta.
' Käytännöllisesti katsoen tämä Washingtonin esitys tarkoittaa sitä,
että NATO-liiton ne maat, j o i l la on siihen varaa j a halua^ ostaisivat
yhteisvoimin 25 rahtilaivaa. Ne varustettaisiin sitten kukin kahdek­salla
Polaris-ohjuksella. Nämä laivat risteilislvät sitten merillä luul­tavasti
N A T O n lipun alla,
- Tämän ehdotuksen perustarkoituksena on, n i i n meille selitettiin,
tyydyttää Länsi-Saksan revanshimielisiä militaristeja, jotka vaativat
itselleen oikeutta saada sormensa ydinaseliipasimelle. Kaiken toden­näköisyyden
mukaan Länsi-Saksa saisikin tässä multilateraalisessa
ydinaselaivastossa kymmenkunta kapteenin virkaa, koska suunnitelma
edSellyttää, että Länsi-Saksa maksaisi noin 40 prosenttia sen aiheut-.
tainfsta menoista. Siitä huolimatta on meille relitetty, että tarkoitus ei
ole Icuitenkaan antaa ydinaseita välittömästi Länsi-Saksan militaris-
, U ^ ; kontrolliin, sillä presidentti Kennedyllä tulisi tässä multilateraa-
Poliisit iskivät
ylioppilaiden kanssa
yhteen Tokiossa
Tokio. ~ Tuhannet vasemmistoa
edustavan Zengakuren-ylioppilasjär-jestön
jäsenet iskivät perjantaina
yhteen poliisien kanssa Tokiossa,
Kiotossa j a Osaka.ssa. Järjestö on
kaikkialla maassa esittänyt vastalau­seita
amerikkalaisten. atomikäyttöi­siä
sukellusveneitä vastaan.
Tokion yhteenotossa louk­kaantui
kymmenkunta ylioppilasta
ja poliisia. Tappelu alkoi; kun po­l
i i s i yritti estää noin 1,100 ylioppi­lasta
pitämästä paraatia Tokion kes­kustassa
sijaitsevan Yhdysvaltain
suurlähetystön edessä. Ylioppilaat
vastustavat sitä. että amerikkalaisil­le
sukellusveneille on annettu lupa
käydä Japanin satamissa.
Kiotossa loukkaantui 98 ylioppi­lasta
ja 11 poliisia yhteenotossa, jo­hon
arvion mukaan otti osaa 4,000
ylioppilasta j a 2,000 poliisia.
Osakas.sa noin 750 ylioppilasta
osoitti mieltään. Poliisi pidätti heis­tä
kuusi.
lisessa laivastossakin olemaan ydin-kärkien
tiukka kontrolli. Toisin .sa­noen
meille uskotellaan, että Länsi-
Sakan ydinasehinkua potevat mili­taristit
saataisiin tyydytetyksi siten,
että heille annetaan todellisten
ydinaseiden asemesta sellainen har­hakuva,
että heillä on muka ydin­aseita!
Tuntien Saksan imperialismin ja
sen militaristien kovanaamaisuudcn,
•meille suotonee anteeksi, jos liitym^
me niihin ranadalaisiin ja muihin
hyväntahdon iihmisiin, joitä moinen
sanaleikki natsiamiraalien huiput-tamisyrityksestä
hymyilyttää.
Sanalla sanoen me toivomme, että
liittohallitus sanoisi Canadan kan-sallisetujen
vaatimusten ja canada-laisten
toivomusten mukaisesti täs­tä
multilateraalisesta laivastoehdo-tuksesta,
"kiitos e i " , ja sillä siisti.
Tihtkaa Vapaus!
44,272 canadalaista
lähti YliflysvaUoihin
Otlawa.'-r- S i i i t o l a i s u u 5 n i i n i s f e r i ­östä
ilmoitettiin, p a i i päivää sitten,
että kesäkuun 30 päivän;! iyG2 päät­tyneen
vuodccn Iviiluessa ii2Tl Ca­nadassa
aäuiuitla liLTikiiöä oli säi­lynyt
asumaan VluiyiivallfJissa. Viss
laus anneUiin k y s y n i v K s c L M i , joiika
J l i esittänyt uudoiv dL;;iiokraalli.sc'H
puolueen ehdokkaana Cisnadiin l i i l -
toparlamentin alahuoneeseen valit­tu
Barry; Malher {New VVestnniis-lev).:
Kalenterivuonna l[)'62 n,G-l'3
henkilöä saapui siirtolaisina "Cana-
..aan Yhdysvalloista.-
45 näyiteillepanijaa
näyitelyssä
Uloskova. — 45 Kuomalaista liiket­tä
tulee esille Moskovassa Gorkin
puistossa avattavassa suomalaisten
vientituotteiden näyttelyssä. Se on
ensimmäinen ulkomainen näyttely
tänä kesänJi Moskovassa. Näyttelysa-iit.
yhteispinta-alultaan 2,250 neliö­metriä,
ovat viimeistelyjen kohtee^
na.--...
Esillä on vaatetavaraa ja kenkiä,
huonekaluj-i, muovituotteita, pie-noistraktoreita
jne. Näyttely on
luonteeltaan yksityinen .ilman val­tion
viral]i'^ta osanottoa Sen pys­tyttämisestä
vastaavat näytteillepa-nijat.
•TUULIMYLLY'
PILVIEN YLÄPUOLELLA
13km:n'
milhainen kaapeli r
tusortoa harjoittavan järjestim K u -
Klux-Klanin toiminta-aluetta. .
Neekerien taistelu ei ole nyt pas­siivista,
kuten aikaisemmin. Se on
voimakasta, aktiivista taistelua ro­tusortoa
ja mielivaltaa vastaan; nee­kerit
ovat siirtyneet puolustuksesta
hyökkäykseen hankkiakseen itsel­leen
ihmiselle kuuluvat oikeudet.
Tämä ei kuitenkaan merkitse si­tä,
että Ku-Klux-Klan o l i s i laskenut
oscensa. N i i n ei ole tapahtunut, sil­lä
Alabaman veriset tapahtumat to­distavat,
että amerikkalaiset rotu:
erottelijat toimivat siirtomaaorjuut-tajan
tavoin ja yrittävät säälimättö­mällä,
eläimellisellä terrorilla ku­kistaa
neekerien taistelun j a sa­malla
peloUella väestöä sortotoi-mcnpiteillä.
N E E K E R I E N L I I KE
K A N S A L L I S T A VAPAUS-T
A I S T E L UA
Neekerien nykyistä kaikkia väes­tökerroksia
käsittävää liikettä ei ole
aikaansaanut rotuerottelijain yksi­tyiset
rikokset, vaan neekeriväestön
yleinen suuttumus j a haluttomuus
alistua soriettuun asemaan. Kysy­mys
on 18-miIjoonaisen neekeri-väestön
kehittyvästä ja voimistuvas­ta
kan.sallisesta vapausliikkeestä, jo^
ka saa tukea Amerikan edistykselli­siltä
piireiltä ennen kaikkea työ­väenluokalta.
Tämän liikkeen pää­määränä
on häpeällisen rotusyrjin­nän
lopettaminen.
Tunnettu amerikkalainen lehti­mies
Walter Lippmann kirjoitti,
että neekerien taistelu "on kiTik-kein
kohtalokkain ongelma kai­kista
Amerikan sisäpoliittisista
kysymyksistä jo useiden sukupol­vien
ajalta".
i MITKÄ OVAT JSYYT?
Mitkä ovat sitten ne^ syyt, jotka
ovat aiheuttaneet nykyisen laajan
neekerien' vapaustaistelun ja sen
kärjistymissn USA:ssa? kysyy tri
Zorin.
Vaikuttavimpana tekijänä on pi­dettävä
jättiläismäiset mittasuhteet
saanutta kansallista vapausliikettä
siirto- j a riippuvaisuussuhteissa ole­vissa
maissa.
Amerikkalaiset neekerit pitävät
'taisteluaan ci yksinomaan Yhdys­valtojen
työtätekevien kamppailu»
na oikeuksistaan, vaan myös koko
maailman kansallisen vapausliik­keen
osana. Tunnettu neekerijoh-taja
Martin Luther K i n g on sano­nut,
että heidän taistelunsa on osa
sitä taistelua, jota kaikki sorretut
kansat käyvät siirtomaaorjuutta
ja imperialismia vastaan. ' .
NEEKEREILLÄ P A K K O V E RO
.Amerikkalainen aikakausjulkaisu
'Monthly Review" esittää neekeri-työväestön
asemasta kirjoittaessaan
seuraavat tosiasiat: Neekerityöläiset
joutuvat maksamaan tuntuvasti
enemmän veroa kuin valkoiset. 20
dollaria viikossa ansaitseva varaton
neekeriperhe maksaa veroa 21,7
prosenttia, mutta valkoihoinen per­he
7,6 prosenttia. Neekeriperhe,
jonka palkka nousee lähelle 40 dol­laria
viikossa, maksaa veroa 43,2
prosenttia, mutta valkoihoinen per­he
17,6 prosenttia.
^ : N e w Yorkin entinen pääproku-raattori
Jacob Javits toteaa kir­jassaan
"Diskriminaatio Ameri­kan
Yhdysvalloissa", että neekeri-työläisten
keskiansio on vain 52
prosenttia valkoihoisen työläis­perheen
saamasta palkasta. Työt­tömyydestä
joutuvat aina ensim­mäisenä
j a raskaimmin kärsimään
värilliset.
K I S K U R I H I N T O J A .
; Eräs keino neekerien riistämises­sä
on se, että kaupunkien, teolli­suus-
ja maalaisyhdyskuntien niissä
osissa, misfä neekerit asuvat, ovat
tavaroiden hinnat normaalia kor­keammat.
Samoin talot, joissa nee™
kerit asuvat, ovat yleensä heikko­kuntoisia
ja vuokrat korkeammat
kuin valkoihoisten asunnoissa. Sitä­paitsi
neekeri saa asua vain hänelle
varatulla asuma-alueella.
Köyhyyden, kehnojen asunto-olosuhteiden
ja puutteellisen sai-rashoidon
tuloksena on kuollei­suus
n e ^ e r i l a s t e n keskuudessa 77
prosenttia suurempi kuin valko­ihoisten
j a keskimääräinen .elin­ikä
on värillisten keskuudessa 8
vuotta lyhyempi. ,
Amerikan neekeriväestö ' asuu
pääasiallisesti maan eteläosassa, ns.
''mustan vyön" alueella. Etelävaltiot
ovatkin neekeriväestön linnake, se
on puu, jonka juuret ovat levinneet
koko maahan.
PÄÄOMASIJOITUKSIA
E T E I J I V A L T I O I H IN
Amerikan teollisuuspiirit ovat vii­me
vuosien aikana tehneet suuria
l>ääomasijO)tuksia juuri etelävaltioi­hin,
missä on halpaa työvoimaa.
Teollisuuspiirien äänenkannatta­ja
" W a l l Street J o u r n a l " 'kirjoittaa,
että "uusia tehtaita rakennetaan ny­kyään
pääasiassa etelävaltioihin.
Kalliovuorten alueelle ja länsival-tioihiu;
missä ammattiliitot ovat
heikkoja". ^/
ySA;ssa julkaistujen tilastotieto­jen
mukaan on valkoihoisen työ­palkka
etelässä 20 prosenttia pie­nempi
kuin pohjoisessa ja neeke­r
in palkka siitä vielä 20 prosenttia
alhaisempi Tämän työpalkoissa ole­van
eron ansiosta monopoliyhtymät
saavat 4—^5 miljardia dollaria yli­määräistä
voittoa vuodessa.
N E E K E R I P O R V A R I S TO
M U K A N A T A I S T E L U S SA
Etelävaltioiden teollistamisen an­siosta
on neekerityöväestön määrä
kasvanut huomattavasti nopeammin
kuin muiden neekerien väestöker­rosten;
Neekeriporvaristo on heik­ko,
koska .sen pitää tyytyä niihin
muruihin, joita Amerikan porvaris­tolta
liikenee, isen kanssa ei neeke­riporvaristo
tietenkään pysty kilpai­lemaan,
vaan joutuu myös koko:
maan kansallisen sorron ja talou­dellisen
painostuksen. Se pakottaa-k
in - neekeriporvariston jossakin
määrin liittymään neekerien yhtei­seen
taisteluun.
Amerikan neekerien taistelu on
vuosikymmenien kuluessa muut-tamit
käänteentekevästi luonnet­taan.
Aikaisemmin' oli "mustan
vyön" alueen keskeisin vaatimus
maareformi. Nyt sen rinnalle on
voimakkaana noussut vaatimus
rotusorron lopettamisesta ja sa­mapalkkaisuudesta
valkoihoisten
kanssa sekä kansalaisoikeuksien
saamisesta ja turvaamisesta.
KODIN PURISTA
TOIMITTANUT EEVA
oailoessasi muista
, . , . . että ennen säilöntään ryhty­mistä
on köllaii huolellisesti siivot­tava,
vanh.it^ säilykkeet tarkistetta­va,
purnukat ja pullot pestävä;
.:. .että koko säilönnän ajan on
tarkasti noudatettava puhtautta,
muuten säilykkeet pilaantuvat en­nen
aikojaan;
. että raaoista ja puolikypsistä
marjoista tulee hyvää hyytelöä, kun
taas kypsät j a varsinkin ylikypsät
tuotteet on paras valmistaa mehuk­s
i ; ,
Retkeilijän
ruokalistalle
P E R U N A S A L A T T IA
N A K K E J A JA
Nakke ja varataan 5—6 henkeä
kohi"en.
6 kuorineen keitettyä perunaa
1 sipuli
2 omenaa
tuoretta persiljaa tai tomaattia,
majoneesia
Vz kkp kermaa
suolaa
parikaa tai valkopippuria
Perunat, sipuli ja omena .leika
taan kuutioiksi. Kerma vatkataan
vaahdoksi, johon majoneesi lisätään
ja lopuksi maustetaan kastike halu­tun
makuiseksi. Kastike kaadetaan
kasviksien päälle ja salaattia sekoi­tetaan
varovasti. Lopuksi pinnalle
sirotellaan hienoksi hakattu persil­ja
tai tomaatin lohkot tai vaikkapa
molempia. Salaatti valmistetaan en­nen
retkelle lähtöä ja jokainen pais­taa
nakkinsa pitkän vartaan nenäs'
sä takan tai uunin hiilloksilla.
U U N I P E R U N A T
Alerioitsijaa kohden varataan
2—3 perunaa.
Perunat kuoritaan , ja leikataan
viipaleiksi puoleen väliin. Ne lado­taan
voideltuun tulenkestävään vuo­kaan
ja pannaan uuniin kypsymään.
Kypsymisen loppuvaiheessa ripotel
laan pinnalle - korppujauhoja sekä
runsaasti juustoraastetta. Kypsy­misaika
on noin 1 tunti.
.Uuniperunoita voi tarjota sitruu­nalla
ja persiljalla maustetun voi-vaahdon.
munakokkelin tai miks6i-pä
vain.-tavallisen saunamakkaran-k
in kera retkellä.
RETKEILIJÄN SALAATTI
5 perunaa
2 porkkanaa
1 pieni purkki herneitä
makkaraa
3 munaa, kovaksi keitettynä
3 tomaattia
1 tuubi majoneesia
suolaa .
paprikaa tai valkopippuria
Majoneesi maustetaan, mikäli se
tuntuu miedolta j a siihen sekoite­taan
muut aineet kuutioiksi leikat­tuina
paitsi kanamunia ja tomaatte­ja,
jotka leikataan lohkoiksi, joilla
salaatti koristetaan.
. . että tuoresäilykkeet, raal^*,
sose, höyrymehu ja umpioidut sai- <
lykkeet ovat talvella maukkaampia
ja vitamiinirikkaampia kuin mo­neen
kertaan keitetyt hillot ja me-,
hut;
. että mehupulloja on paras
säilyttää vinossa /asennossa j a niitä,
on talven aikan hyvä s i l l o in tällöin
käännellä; ' .,,.;
. . . että mehupullon paras sulki­ja
on kumitulppa tai sitten korkki:
ja kaksinkertainen lakkakerros; ..
. . että hillo-"ja hyytelöpurnu-köiden
päälle voi kumirenkaalla ki-.,
ristää muovikalvoa voipaperin ase­mesta;
. . . että kuuman hillon j a soseeq
päälle kaadetaan ohut kerros vaha»"'
tai parafiiniä ja sen ja säilykkeen
jäähdyttyä kaadetaan toinen ohut
kerros ja vasta sitten pannaan pur­nukkaan
myovipäällyste; '
. . että on käytännöllisempää :
säilöä pieniin purnukoihin ja pul­loihin,
jotka voidaan kokonaan käyt­tää
yhdellä kertaa kuin suuriin, j o l ­loin
kellarissa on aina vaillinaisia
'.öikkejä ja pilaantumisen vaara on
paljon suu-empi:
. että tölkin suulta saa vaha-^
kerroksen parhaiten pois, jos sulaa
vahaa kaataessa muistaa-panna sii­hen
vahvasta langasta lenkin; ..
. . . että parhaista raaka-aineista
saa parhaat säilykkeet, joiden pi­laantumisen
vaara on pienin;
.että jälkimehut ja -soseet on
käytettävä ensin, mieluiten jo säi­löntäkauden
aikana;
. . että pilaantuneita tuotteita
ei kannata säilöä.
— Voidakseenne leikata piirakan
kermapäällystän ilman veitseen
tarttumista, sivelkää veitseen voita
ennenkuin leikkaatte sillä.
Isoroltkotiilanne
on parantunut
Tukholma. —Isorokkotilanne on
parantunut Ruotsissa ja valtion
epidemiologi, professori Bo Zetter­berg
totesi .lauantaina keskipäivän
aikaan, että. uusista salrastumista-pauksista
ei ole tullut ilmoitusta v i i ­me
torstain jälkeen. L i i o i n ei ole
jouduttu toimittamaan sairaalaan
ainoatakaan potilasta, jolla olisi ol­lut
epäilystä herättäviä oireita.
Täst?i on ollMt sf"i-*.auksona. että
eristettyjen lukumäärä, joka oli
lyisiaiud ^'nteensa z^o, oa supistu­nut
85:een.
SITÄl
JA
TÄTÄ
N Y K Y H I N N O I S TA
Perheenemäntä antoi puhelimitse
tilauksensa lihakauppiaalle "Olkaa
hyvä ja lähettäkä'ä minulle dolla­r
in hintainen paisti. Sanokaa juok
supojalle, että jos minä en ole ko^"
tona; hän voi työntää lihan avai-menreijästä
sisään."
PÄIVÄN PAKINA
M A A N P l ' N T A ' - . v
~ t)-13 kilometrin korkeudessa on
alue, missä alati raivoaa myrs­kyjä,
jotkasaavuttavat jopa u.
100 km:n täntmopeuden. Kaksi
venäläistä tiedemiestä on esittä­nyt
voima- ja. sähkötalousalan
asioita hoitavalle ministeriölle
suunnitelmia, jotka tähtäävät
tuulimyllyjen" sijoittamiseen
näille myrskyalueille! He ha­luaisivat
lähettää noihin kor­keuksiin
kaasupallon, johon
kytkettäisiin tuulta käytlövui-manaan
käyttäviä laitteita. Kaa­supallo
'ankkuroitaisiin^l3km:n
korkuiseen kaapeliin, jota myö­ten
tuulimyllyi.ssä syntynyt
energia johdettaisiin maanpin­nalla:
oleviin muuntajiin. On
suoritettu laskelmia, joiden mu­kaan
täten aikaansaatu sähkö­voima
tulisi maksamaan vain
viidenneksen tavallisen sähkö­laitoksen
kustannuksista. Kaa­supalloon
voitaisiin sitäpaitsi
kiinnittää ilmatieteellisiä kojei­ta
sekä radio- ja televisiolaittei-ta.
Asianomainen ministeriö on
antanut hyväksymisensä .suun­nitelman
edelleen kehittämi­seksi
ja kokeilujen suorittami­seen.
Sunrena ongelmana on
kuitenkin vielä ko. laitteiden
suojaaminen myrskyjä ja'sään
muita haitallisia vaikutuksia
vastaan. Venäläiset nimittävät
suunnitelmaa "TVES"-nimcllä.
Kiinalaisfilnii suuresta canadalaisesta
Sanotaan, että politiikassa on toi­sinaan
'kummia vuodekumppanei
t a " ja siitä tosiasiasta olisi lo­puttomasti
esimerkkejä.
Mutta ihmeellistä on sitten se kun
kautta maailman — Eurooppa koko­naisuudessaan
mukaanluettuna ^ —
' unnettu canadalainen suurmies' on
i.äällä kotimaassa niin "vieras" ja
'tuntematon", että esimerkiksi hä­nestä
,..yalmistettu dokumentaarinen
'jlokuva esitettiin ensiksi Englan
nissa ja muissa sivistysmaissa ja
vasta sitten, taivas tietää lopulta
kcska, ehkä täällä kotona?' ;
Kuinka naurettavalta 4untuisi se,
jos Canadalle mainetta tuoneita ja
tuhansia ihmishenkiä pelastaneita
canadalaisi.^i. insuliinin keksijää tri
Frederick Bantingia, ja hänen työ­toveriaan
pidettäisiin yhteiskunnan
hylkiönä tai ainakin ei-suvaittuina
.suuruuksina vain sen tähden, että
vallassa olevat piirit eivät tykkää
heidän silmiensä väristä tai siitä
tavasta, miten he tukkaansa kampa­sivat?'
.
Näin naurettavaa ja lapsellista ty­peryyttä
on se, miten nykyiset val­lanpitäjämme
ja koko n s . " v i r a l l i -
nen taho" suhtautuu tri Norman
Bethunen työhön ja tieteellisiin
saavutuksiin.
T r i Bethunen nimi on tunnettu
miljoonille ihmisille kautta maail­man
—- niin idässä kuin lännessä­kin,
n i in sosialistisissa kuin kapita­listissakin
maissa -— mutta ei juuri
lainkan täällä Canadassa.
Oikeammin on sanottava — kyllä
t r i Bethune tunnetaan Canadassa-kin,
mutta poliittinen suvaitsemat
.tomuus j a typeryys vaatii näköään,
että hänen nimeään ei saa mainita,
ellei samassa yhteydessä päästetä
ainakin kolme ruminta kirosanaa.
Aikakauskirjat kertovat niille,
jotka haluavat tietoja saada mie­hestä,
ettätri Bethune syntyi pres-byteeripapin
poikana Gravenhurs-tissa,
Ontariossa v. 1890. Hän sai
k o u l u kasvatuksensa Torontossa,
Lontoossa, Englannissa. Berliinissä
ja Wienissä Hän tuli kansainväli­sesti
tunnetuksi loista;vana rinta-leikkausten
suorittajana ja tuberkU:
loosin uusien parannusmenetelmien
keksijänä. Tri Bethune tunnettiin
myös taidemaalarina, sotilaana,
luennoitsijana ja keksijänä.
Sanalla s.inoen — n i in meille ker-rotaan
— hän o l i vuoteen 1936 men­nessä
noussut Montrealissa "yhdeksi
parhaiten ansainneeksi lääkäriksi"
— ja se o n n y k y i s t e n arvojen mu­kaan
a i k a mittavasti sanottu totuus.
Mutta tri Bethune ei kuollut Ca­nadassa.
Eikä hän tyytynyt pankki-tilinsä
ihannoimiseen j a jumaloimi-seen
s i l l o in kun o l i kysymys ihmis­elämien
pelastamisesta ja taistelus­ta
ihmisyyden puolesta taantumuk­sen
petomaisuutta vastaan.' ,^
Me tiedämme mit^ tapahtui. Hän
meni Espanjaan, demokraattisen
Espanjan kansan puolelle, joka jou­tui
ensimmäisenä fasismin hyök­käyksen
uhriksi j a ' fasistien suun­nitteleman
. sodan
Siellä hän nousi kansainvälisesti
tunnetuksi ja tunnustetuksi laupeu
dentyön tekijäksi, joka muun l i ­säksi
kehitti veripankkijärjestel
män ja verensiirron menetelmät
joiden avulla on pelastettu jo mil­joonia
ihmishenkiä.
Espanjan sodan päätyttyä hän
meni Kiinan kansalaissodan päivinä
ap*uaan antamaan kiinalaisille —
luonnollisesti kansanvallan puoles­ta
Chiang Kai-shekin vihattua dik­tatuuria
vastaan taisteleville vallan-kumousvoimille.
T r i Bethune kuoli Wupaishanissa,
Dhansin maakunnassa. Kiinassa ve­renmyrkytykseen,
jonka hän sai sii­tä
kun hän joutui vallankumouk^
sen puutteellisissa olosuhteissa suo­rittamaan
leikkauksia ilman kumi-käsineitä,
j a kun e i ollut tarvittavia
lääkkeitä hänen pelastamisekseen.
Nyt ovat kiinalaiset valmistaneet
tri Bethunesta dokumentaarikuvan,
eli hänestä j a hänen työstään ^eri
aikoina otettujen elokuvien yhdis­telmän,
minkä nimi on " In Memory
of Dr. Bethune". (Tri Bethunen
muistolle.)
F i l m i n on valmistanut Pekingin
elokuvastudion, dokumentaariosasto
j a se esitettiin muutama päivä sit­ten
Lontoo,9sa, Englannissa, British
F i lm Instituten toimesta.
"Se on dramaattinen tutkielma
tri Norman Bethunen viimeisistä
päivistä"; kirjoitti sanomalehtimies
Thomas G. Land viime tiistaina
Lontoosta j a ' s e l i t t i : "hänen ^saapu­misestaan
Luoteis-Kiinaan v. 1939
j a hänen, kuolemastaan vuotta myö­hemmin.
"Pekingin kaksi elokuvastudioa
kampasi mäilikaupalla dokumentaa­r
i - ja uutiskiiviai etsiessSät) ainehis-tola
tShStf elokuvaan. TSmJltt Tiiaio-koekaniiniksi.
riallisen ainehiston etsinnän avulla
löytyi Yin-shien kuvaamana mainio
pei-usta tästä canadalaislääkäristä.- .
"Vaikka tämä filmi ön kuvattu
alkeellisissa olosuhteissa ja toimi­tettu
länsimaisten standarttien mu--
kaan vanhanaikaisesti 'In Memory
of Dr. Bethune' on kaikesta huoli­matta
innoittava dokumentaari-tai-deluomus.
Tämä elokuva on yhtääl­tä
merkittävä kuvaus Kiinan histo^'
rian yhdestä tärkeästä^^arikohdasta
ja toisaalta hieno kuvaus canadalai­sesta
lääkäristä. ; .
" T r i Bethunen nimi on hyvin
tunnettu miljoonille ihmisille yhtM
hyvin länsimaissa kuin Kaukoidäs-säkin.
Hänen elämäkertansa ori j u l ­kaistu
Lontoossa "The 'Scalpel and
the Sword" (Leikkuuveitsi ja miek­ka)
nimell?."
Njin-muualla maailmassa! Mutta
Canadassa hänen nimeään ei saa
ainakiin "paremmissa piireissä"
mainita muuten kuin kiroamalla!
Miksi? Ilmeisesti siksi kun "pa­remmat
p i i r i t " katsovat, että tri
Bethune omasi eräitä "vääriä aja­tuksia".
Hänen työnsä ihmisyyden
j a edistyksen hyväksi johti himit-täin
miehen siihen, että tri Bethu-nesta
tuli. vakaumuksellinen, jäsen­korttia
kantanut kommunistL
Ja kommunistista ei saa puhua
mitään hyvää, ei ainakaan canada­laisesta
kommunistista, vaikka hän
olisi tehnyt vuorenkorkuisia hyviä
töitä niin ranadalaisten kuin mui­denkin
ihmisten hyväksi j a eduksi.
Nauroiko kukaan? Vai aiheuttaa­ko
tällainen pelon mentaliteetti
mieluimminkinitkua ~ säälistä nii­tä
omaa varjoaankin pelkääviä "pa­rempia
piirejä" kohtaan.
— KänsSkoutä;