Vapaus, November 10, 1962

              V V V vvA' w v. V y * >• * V V V V * V * • »•» • • •• • • t • • • • • * » « • * * d
Sivu 2 Lauantaina,, marrask. 10 p. — Saturday, Nov. 10, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN ,
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY), Established Nov. 6, 1917
Editor:W. Eklund , Manager: E. Suksi.
: Telephones: Office OS 4-4264-— EditorialÖS^4^^^
PuMisbed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada,
• Mailing address: Box 69
.Advertislng rates upon application, trandations free of charge.
Autiibrized as second c'ass mall by:,the Post Office Department, Ottawa,
and för payinent of postage iri cash. ;
T I L A U S H I N N A T
Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk. $456 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk; $9.00 6 kk. $4.80
1 vk.- 9.50 6 kk. 5.25
. CANADIAN LANGUAGE:PRESS
Kriisin jälkeen
PuhueksaäiTälkuyiikolla Torontossa pääministeri Diefen-baker
viittasi siihen tosiasiaan, että Canada on NORAD-sopi-muksen
peirusteella integroitu Yhdysvaltain ilmavoimiin ja
sen jälkeen hän sanoi:^
"Katsoessani taakäepäiri Kuuban kriisiin se korostaa mi­nun
mielestäni enemmän kuin koskaan aikaisemmin; että on
suoritettava täydellinen neuvottelu (consultation) ennen
kuin mihirikääritoimenpitielsiin ryhdytään tai ruvetaan to­teuttamaan
ohjelmia, jotka saattavat johtaa sotaan."
Tämä pääministerin lausunto tulkitsee, niin pitkälle kuin
se meni, canadalaisten yleistä huolestuneisuutta siitä, että
Yhdysvallat saattaa vetää meidät kansakuntana kuin teu­raaksi
vietävän lampaan sotan, mistä ei voi koitua muuta
kuin onnettomuutta ja sanoinkuvaamatonta hävitystä. ,
Mutta pääministerin lausunto ei käsittääksemme vastaa
lähestulkoonkan yhteiskunnallisesti valveutuneen kansan­osan
suuren enemmistön toivomuksia, tässä asiassa.
Tosiasia nimittäin on, kuten on liittohallitus avoimesti
myöntänytj että Kuuban kriisin johdosta ei Washington
"neuvotellut" lainkan sen paremmin Canadan kuin muiden­kaan
liittolaismaiden kanssa. Yhdysvaltain hallitsijat veivät
yksipuolisen päätöksensä perusteella, yhden ainoankaan liit-tolaiserisakaän
kanssa asiasta neuvottelematta, koko ihmis­kunnan
uuden maailmansodan partaalle, mikä parhaassakin
tapauksessa olisi tappanut satojamiljoonia ihmisiä, vaikka sii­nä
ei koko ihmiskunta olisikaan tuhoutunut. Siinä ei kysytty
sen paremmin pääministeri Diefenbakerin kuin minkään ca-nadalaisen
kadunlakaisijankaan mielipidettä—ja kuitenkin
koko Canadan kansan ja valtion elämä oli vaa'an terällä s i l ­loin
kuin Washington uhkasi laukaista maailmansodan en­simmäisen
panoksen upottamalla neuvostoliittolaisen
kauppalaivan.
PUHEITTEN LISÄKSI TEKOJA
On tietenkin hyvä, että päärhinisteri Diefenbaker myönsi
nyt, jotta tällä tavalla ei Canadaa saa sotan vetää.
Mutta pelkät puheet eivät siinä auta. Tosiasia nimittäin
on, että liittohallitus, niin mielettömällä tavalla kuin se on
integraatio-ohjelmaansa toteuttanutkin, ei ole milloinkaan .
antanut presidentti Kennedylle lupaa yksipuolisesti vetää
maatamme atomisodan partaalle niin. että kansallinen elä- •
mämme joutuu vaa'an kielelle eli Neuvostoliiton ratkaisusta
riippuvaksi. Siitä huolimatta Washington menetteli juuri-siten.
Jos me siis haluamme kansakuntana jotakin oppia siitä
hirveästä vaarasta, jonka ainakin toistaiseksi silloin sivuu­timme
— kiitos ensikädessä Neuvostoliiton rauhanpolitiikan
joustavuudelle ja; päättäväisyydelle, mitä ihmiskunnan
enemmistö siinä vaiheessa Selvästi tuki ja kannatti — silloin
vaaditaan liittohallitukseltamme muuta kuin hurskaita "toi-vomuslausuntoja"
siihen suuntan, ettei Washington enää me-nettelisi
"samalla tavalla".
Kansallisen turvallisuutemme ja koko maailman rauhan
kannalta katsoen olisi maamme Kuuban kriisistä saatujen
kokemusten perusteella sanouduttava kerta kaikkiaan irti
Yhdysvaltain sotaisesta ulkopolitiikasta. Liittohallituksen pi­täisi
sanoa selvään ja päättävästi, että Canada pitää suu­ressa
arvossa ystävyyttä Yhdysvaltain kansan kanssa ja tulee
puolestan tekemään kaikkensa tämän ystävyyden ylläpitä­miseksi
ja säilyttämiseksi, mutta se ei tarkoita sitä, että mei­dän
maatamme voidaan pitää pelkkänä pelinappulana sotai­sen
ulkopolitiikan uhkarohkeassa shakkipelissä. Tämän vuok_
si Canada omaksuu Washingtonista kokonaan riippumatto-iman
ja itsenäisen ulkopoliittisen linjan ja kieltäytyy osallis­tumasta
suurvaltojen välisiin selkkauksiin.
Toiseksi on ehdottoman tarpeellista sanoa yhdysvaltalai­sille
kenraaleille ja heidän takanaan oleville sotatarvetehtai-lijoille,
että Canadaan ei haluta, eikä huolita niitä ydinaseita,
mitä Washingtonista; nyt niin kovalla -painostuksella meille
tyrkytetään!
: Kolmanneksi on mahdollisimman pikaisesti purettava
maassamme olevat yhdysvaltalaiset sotatukiasemat siitä yk­sinkertaisesta
syystä, ettei niitä ole koskan edes tarkoitettu
maamme puolustuksen lujittamiseksi, vaan Yhdysvaltain im­perialistisen
ulkopolitiikan edistämiseksi.
JENKKIEN PAINOSTUS TORJUTTAVA
Rajan e'teläpuolelta saapuvat uutistiedot puhuvat koru­tonta
kieltä siitä'kuinka julkeasti Washington painostaa liit­tohallitusta
ja sekaantuu siis maamme sisäisiin asioihth. Yh­dysvaltain
ilmavoimien päällystö — kuten vissit silmänteke-vät
poliitikotkin-aina entistä presidenttiä Trumania myöten
— on antanut Ottavvalle "nuhteita" siitä, että' pääministeri
Diefenbakerin hallitus ei "toiminut kyllin nopeasti" Kuuban
kriisin aikana. Tämän koirannuuskan takana on väitös, että
Canadan olisi pitänyt ilman muuta panna ilmavoimansa val­miustilaan
välittömästi sen jälkeen kun presidentti Kennedy
julisti Kuuban merisaartoon ja antoi asevoimilleen määräyk­sen
olla täydellisessä valmeustilassa. '
Erittäin vaarallisena onpidettävä Pentagonista (Yhdys­valtain
puolustusministeriöstä) esitettyjä "moitteita" siitä
kun Canadan hallitus kuulema kielsi Yhdysvaltain ilmavoi­mien
päällystöltä "oikeuden" varustaa komennuksensa alla
olevat canadalaiset ilmavoimat ydinaseilla.
Ajatellaanpa asiaa. Liittohallitus on vakuuttamalla va­kuuttanut
niin parlamentin jäsenille kuin canadalaisille
yleensäkin, että yhdysvaltalaisten ydinaseiden tänne sijoit­tamisesta
ei ole tehty päätöstä puoleen tai toiseen, Canada­laiset
epäilevät, että liittohallituksella on • tarkoitus näitä "
maalle ja kansalle vaarallisia aseita tuottaa tänne rajan" ete­läpuolelta,
mutta yleisesti kultienkin uskotaan vielä liittphal-
"Huippukokous"
Moskovassa
Moskova. — Euroopan kansande­mokraattisien
maiden jöhtavimniat
henkilöt ovat yksi toisensa jälkeen
käyneet Moskovassa neuvottele­massa.
,
Ensimmäisenä kävi Moskovassa
lokakuun 29—31 päivänä Tshekko­slovakian
presidentti Antonin No
votnyn johtama valtuuskunta ja
sen kotiuduttua saapui Walter U l -
brichtin johtama Saksan sosialisti­sen
yhtenäisyyspuolueen valtuus­kunta,
joka on Moskovassa edel­leenkin.
Marraskuun toisena päi­vänä
saapui Moskovaan Bulgarian
kommunistisen puolueen ensimmäi
nen sihteeri Todor Zhivkov pala­ten
seuraavana päivänä, lauantaina,
Bulgariaan. Lauantaina taas saapui
Moskovaan Puolan yhtyneen työ­väenpuolueen
ensimmäinen sihtee­ri
W. Gomulka.
Viralliset tiedonannot vieraiden
.apaamisesta Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen johtohenkilöi­den
kanssa eivät ilmoita käytyjen
keskurrTelujen aihetta, ainoastaan
sen, että tapaamiset on käyty sydä
mellisessä Ja ystävällisessä henges^
sä. Kansainvälinen tilanne viime
aikoina kärjistyneine polttopistei-neen
sekä Saksan rauhansopimus
lienevät kuitenkin olleet esillä.
Niin ikään lienevät taloudelliset
kysymykset olleet esillä näissä ta­paamisissa
ainakin Saksan kohdalla
koskapa näiden alojen' edustajat
olivat mukana.
Fasismin verinen syntymäpäivä:
Neljäkymmentä vuotta sitten, lokakuun 28. pnä 1922, mustiin pai­toihin
'pukeutuneita kolonnia marssi joka puolelta Italiaa kohti Roomaa.
Marssijat lauloivat uutta poliittista iskulauIua"Giovinezzaa", heidän
tunnuksensa oli tähdätty kommunisteja ja sosialisteja vastaan, he lupa­sivat
Italialle "uutta suuruutta" ja heidän esiintymisessään oli puoli,
sotilaallisia piirteitä. Marssijat olivat lähes sataprosenttisesti miehiä: Oli
nuoria ja vanhoja, oli paljon entisiä sotilaita ja köyhtyneen keskiluokan
edustajia, mutta paljon myös maalaispoikia, jotka vain seikkailu ja pilvi-liksi
peloissaan. Mutta oli toisia, jotka hyvin tiesivät, mitä oli tekeillä
keelle. Monetkaan tuskin' tiesivät, miksi lopultakin marssittiin — teiden
ja katujen varsilla yleisö seurasi marssia puoliksi huumaantuneena, puo­liksi
peloissaan; Mutta oli toisia,'jootka hyvin tiesivät, mitä oli tekeillä
ja mihin pyrittiin. Marssin takana oli kulovalkean tavoin "yli Italian le­vinnyt
(tai paremmin sanottuna: levitetty) uusi äärioikeistolainen po­liittinen
liike, fasismi, joka Rooman marssin vanavedessä nosti Italian
pääministeriksi ja diktaattoriksi Benito Mussolinin.
Benito Mussolini oli epäilemättä | sellä-poliittisella koneistollana pys-eräs
nykyhistorian omalaatuisimpia •• tynyt kunnolla hallitsemaan tilan
7 tunnin työpäivä
NLn maatvöläisil
poliittisia kameleontteja. Hän syn­tyi
29. 7. 1883 Doviassa, Italian tun­netuimpien
palkkasotureiden, con-dottierien,
maakunnassa Forlissa,
köyhän kyläsepän poikana. Isä. oli
innokas sosialisti ja antoi pojalleen
vallankumouksellisen etunimenkin,
meksikkolaisen vapaustaistelijan
Benito Juarezin mukaan.
Ja aluksi näytti siltä, e t t ä Benito
seuraisi vakaumuksensa vuoksi jo
pa vankilassa istuneen isänsä po­liittisia
jalanjälkiä. 1902 hän aloitti
työnsä opettajana, mutta ei viihty­nyt
kauankaan tässä tehtävässä,
vaan matkusti Sveitsiin, jossa eli
p i t k i ä aikoja suorastaan' lumppu-proletariaattiin
kuuluvana (Hitlerin
aikaisemmat vaiheet muistuttavat
tä.ssä /^suhteessa yllättävällä tavalla
Mussolinia). Hän työskenteli Sveit­sissä
mm. muurarinkisällinä ja vii­nettä.
Tämä oli se poliittinen miljöö,
johon Benito Mussolini astui va­pauduttuaan
armeijasta sodan pää­tyttyä.
Hän perusti uuden poliitti­sen
lehden "Topolo d'Italian", jon­ka
palstoilla hän alkoi selvittää uu­sia
poliittisia oppejaan, merkillisen
aggressiivisia ajatuskasautumia, jot
ka näyttivät olevan kaikkea vas­taan,
eikä minkään puolesta.' U u ­della
"ohjelmallaan" Mussolini osal­listui
ensi kerran vaaleihin marras-kuu.
ssa 1919, mutta hänen varta
vasten perustamansa •'blocco fascis
tat" (nimi oli lainattu fanaattisen
runoilijasoturin Gabriele D'Annun-zio*
n •'iskuryhmiltä"), josta fasismi-ja
fasisti-nimitykset ovat peräisin,
saivat vain mitättömästi ääniä, ei­vätkä
yhtään paikkaa. Ja kun Mus-
Helsinki.— Neuvostoliiton Maa-työväen
Liitto on maan suurin
ammattiliitto, jossa on: nykyisin
yli 9 mifjoonaa jäsentä. Sillä on
solini samana vuonna yritti/perus:
nikaupan juoksupoikana, mutta oli j taa "taisteluliittojaan (fasci di com-myös
työttömänä, oli kerran yhtä ; battimento). niin paikalla oli vain
mittaa 26 tuntia ilman suupalaa i 03 ihmistä kuuntelemassa kpkouk-kaan
ja istui irtolaisuudesta Ivhyen ! -scssa esitettyjä epämääräisiä fraa- j P^nsa Mussolinin puolelle. Mus.so- ^
aikaa vankilassa. Mutta sen rinnalla . seja. eikä lehdistössä näkynyt han.v- ; 'inistä tuli tällöin _seka paa-, sisa-1 •
yleislakko, joka oli tähdätty myös
nopeasti voimistuvaa fasismia vas­taan—^
olihan Mussolini heinäkuus­sa
lupaillut mm. fasistista" kansan,
nousua" ja hänen äänensävynsä oli
aste asteelta käynyt yhä uhkaavam­maksi.
Vaikka hallituksenkin kes­kuudessa
esiintyi horjumista suh
teessä fasisteihin, niin Mussolinille
anneltiin kuitenkin lupa iskeä yleis­lakko
maahan j a sen hän fasistei-neen
teki asein kolmessa päivässä,
säälimättä, kaihtelematta ja veri­sesti.
TIE VALTAAN
Tie olikin nyt tasoitettu Musso­l
i n in marssille valtaan. .Fasistinen
kiihotus nousi huippuunsa, hs; isku­ryhmät
terrorisoivat yhä avoimem
min ja lokakuun 28. pnä 1922 suo­ritettiin
marssi Roomaan, joka si­netöi
fasistien vallan. Sanotaan
kuitenkin, että Mussolini itse olisi
tässä vaiheessa jo pelästynyt niitä
voimia, jotka hän oli manannut
esiin ja että lopullisen siirron suun­nittelijana
oli Mussolinin myöhem­pi
ministeri Antonio Salandra. Ei
näet pidä unohtaa, että sisäminis­teri
Paolo Taddeo viime hetkessä
olisi halunnut asettua Mussolinin
kanssa poikkiteloin ja samaa har
kitsi myös pääministeri Luigi Facta.
Niinpä siis Mussolini istui vielä 27.
10. illana kaikessa rauhassa per­heineen
eräässä Milanon teatterissa
ja vasta sieltä hänet kutsuttiin k i i ­reesti
puhelimitse^kotiinsa. Ja Roo­maan
hän saapui vasta kaksi päivää
myöhemmin, 30. 10., jolloin horju­vat
porvarilliset ainek.set olivat sit­tenkin
katsoneet parhaaksi (osaksi
painostuksen jälkeen) heittää ar
TOIMITTANUt EEVA
Mihin rähäi menivät?
New Yorkista f iikievrotaan," että
AP-ruokakaupä(iiy; V pej^jl^ j H u i U i n^
ton Hartford- ^tötjcöhön 'solnii ayio-v
liiton kauniin mannekiinin kanssa
kaikessa hiljaisuudessa. Tämä oli
kolmas avioliitto Sl^vuotiaan taide,
suojelijan elämässä. Morsian, Diane
Brown, on vähän yli kahdenkym­menen
entinen mannekiini pienestä
kauppalasta läheltä Wilkes-Barre,
Penn.
H a r t f o r d i n henkilökohtainen
omaisuus on arvioitu noin 500 mii
Joonaksi dollariksi ja hän sanoi
lehtimiehille viime vuoden tulon
olleen noin 70 miljoonaa dollaria.
Hänen ensimmäinen avioliittonsa
1934 solmittiin Mary Lee Eppingin
kanssa, jolloin hän oli opisklemassa
Harvardin yliopis'ossa. He erosivat
vii.si vuotta myöhemmin ja Mary on
nyt mrs. Douglas Fairbanks Jr.
Hänen toinen avioliittonsa näyt­t
e l i j ä t ä r Marjorie Steelen kanssa
-vainajien
myynnistä
sakkotuomioita
hän opiskeli . Lausannessa, tapasi I keesta sanaakaan.
SUURPÄÄOMA
MUSSOLININ
yhteyksiä 60 maan maatalous- paljon italialaisia poliittisia pako- •LÖYTÄÄ*
työntekijöihin ja heidän järjes- laisia, keskus'eli ja väiltcli ja tuli
töihinsä eri puoMlle maailmaa, } radikaaliksi, vallankumoiiksellisek.si
lausui Ukrainan Neuvostotasaval- j sosialistiksi.
lan ammattiliittokomitean pu- { Palattuaan igo.^ Italiaan Mtisso; f-: ii
heenjohtaja P. Vinogradovesit- j l i n i suoritti asevelvollisuiitensa ja nen fasisticnsa kannatus a.skel a» milleen.
Helsinki. — Suurta huomjiota osäk-seeh
saaneessa margarimijutussa an-että
"puolustusministeri, 'maailman i ^0^..^^^,:!^^. "l'."
ensimmäisen avoimesti fasistinen
1 valtio oli syntynyt ja samalla jär-i
jestelmä, jonka kukistamiseksi koko
singin raastuvanoikeudessa. Oy. Elo
.Abrn toimitusjohtaja Oscar Sigvald
Strugstad tuomittiin maksamaan
500,000 Smk sakkoa: S. V. Paasivaa-
mMiufitit.a1 lluuuoKkKkda 'adiisbtieeliuunn iIitaauliaahsbs.a. . . , 1„7 vuo•t ta myohem- i margari.i, nitehdas O>, y:n toim.i..t us-
'iikfvfjs.T .-ilkoi \fii<;<:n)inin ia hä- '"10 ponnistamaan voimansa aarim i . • • . „ • v»...,»..^ , .
. u i b i y t h a d d i K o i i V i u s s o i i n i n ja na ohta a Uno Weck:.';tröm 180.000 Smk.
päättyi- suljettujen ovien takana
myönnettyyn avioeroon, viime vuon­ina.:
Vaimolle myönnetliin kertamak­suna
350 tuhatta dollaria ja kaksi
miljoonaa dollaria sijoitettiin pank­k
i i n ^heidän kahdelle lapselleen se
kä 60 tuhatta dollaria heidän vuo.
sit^aipeen kä^r^öönsä;
Kuka vielä sanoo ettei l i i k e kanr
naid.'' • - .
* • •
VEDÄ VATSA SISÄÄN
10 SEKUNNIKSI!
— Vedä vatsa sisään 10 sekun­niksi
niin pitkälle kuin suinkin
voit ja sittenkin vielä hiukkasen
lisää! Hyvä! Toista tämä liike viist
kertaa päivässä, niin vatsan ym­pärysmitta
pienenee viisi senttiä
kuukaudessa. V.j.
Näin sanovat amerikkalaiset i C - '
metodin edustajat. He perustavat
liikuntaohjelmansa saksalaistien
tiedemiesjten muutama vuosi sitten
Max Planckin työn fysiologien lai­toksessa
Dortmundissa tekemään
tutkimustyöhön. Sen pohjana on
kokeellisesti tehty havainto, että
lihaksen voimaa ei millään muulla
tavalla voida kehittää niin nopea?-'
ti kuin jännittämällä se äärimmil­leen
muutaman sekunnan ajaksi'.'
Käsivoimien vahvistamiseksi Hit-'
tää ottaa pari, kolme kertaa päi-'
vässä tasaväkisen toverin kanss'ä
kädenvääntöotteiu. Jalkojen lihas­ten
vahvistamiseksi taas on sopi:',
va keino ponnistaa jaloilla kaikin-voimin
seinää tai muuta estettä
vastaan.
SITÄl
täessään Neuvostoliiton veljes-järjestön
tervehdystä Suomen
-Maaseututyöväen Liiton edustaja-;
kokoukselle lauantaina. Hänen
ohellaan^ sanottuun kokoukseen
osailistui myös Ees in Neuvosto
tasavallan ammattiliittokomitean
puheen'johtaja J, Ulfsak.
Selostaessaan maansa ammatillis­ten
järjestöjen tehtäviä puheen­johtaja
Vinogradov totesi maan
niaataloustyöläisten sirtyneen jokin
aika sitten 7-tuntiseen työpäivään
ja samoihin aikoihin nostetun työ-j
palkkoja noin 30% :11a. Hän mai-oli
V a l i a n kumouksellisuudestaan
huolimatta 'mallisotilas", sillä hän
keleelta kasvaa. Mussolini lietsoi
jatkuvasti ajatusta, että Italian
sanoi pitäneensä rkurinalaisuudes- Icahtena vaihtoeiilona voi olla vain
tE". piirre, joka viittaa hä.nen myö- i .sosialismi tai fasismi -r- mikä tosin
JA
TÄTÄ
.saattoi pitää paikkansa — ja var­sin
.säikytetty keskiluokka alkoi yhä
suuremma.ssa määrin kääntyä Mus-nitsi
Neuvostoliiton ammattiliitto
hempään kehitykseen.sä.
NENNIN KANSSA VANKILASSA
Vapauduttuaan armeijas'a Mussor
l i n i ryhtyi sosialistien aktiiviseksi
puoluetoimitsijaksi ja alkoi pian
herättää huomiota lehtimiehenä.
Hän toimitti aluksi eräitä piirileh
tiä (ja kävi tällöin mm., sanasotaa ; ja hajanainen tarjotakseen Musso
Italian sodanjälkeisen ensimmäisen .linin fasismille riitlävän lujan vas
johtaja Uno Weckström 180,000 Smk.
j Oikeus katsoi tulleen toteennäyte-
Benito Mussolinin perustama j tyksi. että tuomitut ovat vuoden
fasismi oli avoin äärioikeistolai- I 1957 ja maaMskuun 1961 välisenä a i -
nen terroriliike, joka verhosi tar. ; kana Strug.stad Öy Elo Ab:n toimi-koitusperänsä
kumiseviin fraasei- i tusjohtajana ja Englund ostopäällik-hln
ja historialliseen lainaka ' j könä tuottaneet yhtiölle silloin mark- — . ^ ' t i ja viisivuotias t y t ä r ot-;
EI MIKÄÄN HÄTÄ
maan. Paraätinimityksensä "Il
Duce" (johtaja) Mussolini sai j
solinin puoleen. Ja kun Mussolini. ,9^9 sosialisteilta, mustat paidat
alkoi saada kannatusta, hänelle ai- ^än lainasi väriä vaihtaen Gari-koi
löytyä myös suurpääoman ta- baldllta, fasististen iskujoukko-.
kinoilla vallinnein hihnoin eräältä .tivat aurinkoa syrjässä olevalla me-'
eläinrasvojen sulattamoita noin 400,- renrannalla: Äidin teki mieli men-^
000 kg erilaista rasvaa, jonka raaka-) nä uimaan, mutta koska hänellä^
aineeseen on osittain käytetty joko ei ollut mukanaan uimapukua, h ä n;
erilaisia .teurasjätteitä tai tarkastuk- [ pyysi tyttöstä jäämään vahtiin lä-i.
holta yhä enemmän rahaa. Toisaalta j jen'^ soiilaallihen porra.-<tus ja | sessa aikan.ian ihinisravinnokBi hy-,| heiselle, kallion korkeimmalle koh-;>
työväenliike oli vielä liian heikkoj kkääddeennnnoossttootteerrvveehhddyyss oli otettu väksyttyjä lihoja j a luita, mutta joi - Ida l l e ja huutamalla heti i lmoi t ta-antiikin
roomalaisilta, ajatus kor-.
tuksen. • - •
Toukokuussa 1.921 Mu.ssolininfar
pääministerin Alcide de. Gaspeiiii
kanssa) ja kohosi 1913 jopa puii-jeh
hallussa olevan y l i 1.100 .sanar jlueen pää äänenkannattajan ".'Vvan- .sistipuoluc (Partito Nazionale Fas-toriota
ja lepoko'ia, joissa lepää Iin'" päätoimiUajaksi. icista) osallistut toistamiseen v^^
Sosiali.stina Mu.ssolini kuului puo- ! leihin ja sai nyt 35 paikkaa. Tai-1
lueen äärimmäiseen vasempaan s i i - i l ö i n hänen käytettävissään oli jo
peen. Hän pystyi tyylillisesti v a l i j ns. iskujoukkoja, jotka järjestivät
Neuvostoliiton maataloudesta pu- maan niin kirjoitettuun kuin pu-j verisiä "nniilutuk.sia" sosialistien ja |
heenjohtaja Vinogradov Jicrtoi mm. huttuunkin sanaansa leimuavaa agi-{komniunisiien pieksäjaisiä ja lak-vUosittain,
joko maksutta tai 'puo­lella
hintaa", yli 5 miljoonaa työ­läistä
ja toimihenkilöä.
lioratilvisesta valtiosta oli synty- j säilytetty pitkiä aikoja puutteellisis-nyl
runoilija D^Annunzionkiih.jsa ja sopimattomissa säilytystiloissa
kokansallisissa aivoissa/samoin ; Jolloin ne ovat ennen rasvaan joutu-tunnus
marssista R o o m a a n - j ä k ö - | mistan pahoin pilaantuneet. Tätä
ko Mussolinin rummutus "uudes- ' niin muodoin ihmisravinnoksi kel­ta
Rooman - valtakunnasta" oli I Paamatonta rasvaa on yhtiöiden teh-täysin
mieletön, hedelmätön ja {taissa .suorltetiin puhdistuksen jäi­tä
ennen rasvaksi valmistamista on t maan mikäli joku tulisi.
J a niin äiti juoksi ilkosen alas-i-tömana
veteen, mutta samassa kiiu-j'
lui tytön huuto:
että maassa on nykyisin noin 8,300
valtiontilaa ja 41,000 koUektiivita-loutta.
Niiden pelloilla työskentelee
kaikkiaan y l i 2 miljoonaa traktoria.
taatiota, mutta toisaalta hänen teks-! kojen maahanlyöntiä. Tilanne oli
tinsä sisältö oli tavallisesti epäloo- | jo .sellainen, että poliisi kat.seli —
gista. koukeroista ja hämärää. Kui=^i hallituksen ohjeesta! — läpi sor
lenkin hän kohosi jopa puolueen j mien tätä terroria tai suorastaan
pähkähuHu. Mitään muuta "aa­tetta"
fasismiin ei sisältynyt.
Kaikki tämä on hyvä muistaa,
kun uusfasismi nyt jälleen nostaa
päätään. —Olli Laine.
:— Äiti* tuolta tulee yksi setä! : >
— Voi, voi! vastasi äiti, minäv
riennän maihin ja verhoudun pyy--
heliinaan. ^
— Ei sinun tarvitse sitä tehdä,
503.000 liekkuupuimuria ja 790,000 [ v a s e m mistcsiivcn jonkinlaisek.^i
kuorma autoa. Vertailun viioksi hän IJohtajahahmoksi ja istui siinä mie-totesi
vuonna 1928 traktorien luku- i lessä 1909 yhde.ssä nykyisen sosia-määrän
olleen koko maassa 27. l e i k - , ii-stijohtaja Pietro .Nennin kanssa 14
kuupuimurien 2 ja autojen luku-! iiuukautta vankilassa jyristyään Ita-määrän
700. j lian käymää lyhyitä imperialistist.i j
Aivan viimeisten vuosien a i k a n . i j l - i h y a n s o t a r e t k e ä vastaan. Mus.so- j
on Neuvostoliiton itäisillä alueilla j lini heitti tällöin esiin. tunnuk.seiv !
otettu käyttöön 42 miljoonaa heh- 'Kädet irti Afrikasta!';, jonka hän
taaria uudismaata ja rakennettu yli
700 uutta; suurta neuvostotilaa kaik­kine
tarvitavine asuin. koulu-, sai.
raala- ym. rakennuksineen, lausui
puheenjohtaja Vinogradov.
asettui avoimesti fasistien puolelle. 1
Jonkinlaiseksi taitekohdaksi t u l i!
oi.ton elokuussa 1922 julistettu 1 Tflatkaa Vapaus!
! kecn toimitettu edelleen Oy Elo
Ab:n sisaryhtiölle, Paasivaaran mar- J huusi tyttö, ei tuolla sedälläkään;
gariinitehtaalle margariinin raaka-1 ole mitään yllään . . . '
i aineeksi. Tuomitut olivat kuitenkin 1 ' *. * . . j
1 laiminlyöneet ravintorasvan vaJmis-i KVSYMYS
; tajina heille kuuluvat valvontavel- Kysymys: — Milloin on ainoa
1 vollisuufen.sa seurauksin, että ko. tapaus jolloin vaimolla on oikeus^
j rasva käytettiin tehtaissa etupäässä i sylkeä miehen kasvoille?
1 leipomo- ja paistimargariinin vai-j Vastaus:— Kun miehen viiksetv
i mistukseen. \ palavat. ' '
lituksen selitykseen, ettei tätä
kohtalokasta päätöstä ole vielä
lopullisesti ratkaistu — että
sen välttämiseksi on vielä
mahdolli.sta toimia.
Mutta Washingtonista viisi
veisataan sen paremmin Cana­dan
hallituksen muodollisille
päätöksille kuin Canadan kan­san
toivomuksillekaan! Kun
liittohallitus ei antanut Yhdys­valtain
ilmavoimien komenta­jalle
lupaa aseistaa, canadalai-sia
ilmavoimia ja Canadassa
olevia ohjuksia ydinaselatauk-silla,
niin sen johdosta Wash­ington
moitiskelee nyt liitto-'
hallitusta -kuin "katkeroitu­nut"
. isä tottelematonta poi­kaansa!
Kaikki tämä osoittaa, että
liittohallitus on äärettömän
kovan ulkopuolisen painostuk­sen
kohteena, mikäli on kysy­mys
.sotilaallisista toimenpi­teistä
Yhdysvaltain hyväksi ja
eduksi.
Se vaatii kaikkia hyvää tar­koittavia
ja patrioottisia cana-dalaisia
vaatiman voimak­kaammin
kuin koskaan ennen,
että jenkkien ydinaseita ei saa
tuoda maahamme, vaan heidän
tukiäsömänsakin pn maamme
turvallisuuden takia purettava
rnähdollisinrirhän pian.
irvokkaasti 'unohti" hyökätessään
1935 Abessiniaan. Sivumennen: elä­mänsä
aikana Mus.solini cliti istua
telkien takana kaikkiaan 15 kertaa
— useimmin sosialistisen toimin­tansa
vuoksi;
ÄKILLINEN KÄÄNNÖS
Ensimmäinen maailmansota ai­kaansai
sitten Mussolinissa merkil­lisen
käännöksen. Italian sosialisti­nen
puolue oli omaksunut sodan
syttyessä kannan, että maa on pidet
tävä sodan ulkopuolella, ja Musso­l
i n i tuki sitä aluksi kiihkeästi.
Mutta jo muutaman kuukauden ku­luttua
hän teki täydellisen koko-voltin
alkaen vaatia Italiaa sotaan
ympärysvaltojen puolelle. Tällöin
hänen siteensä sosialisteihin kalke-
PÄIVÄN PAKINA lueen jäsenyydestä pois eroamisen 1 omaisuuksille silloin tehdään. Näin
Vapaa Sana ja "tyiimät" kaivosmiehet
^Kirotessaan täkäliisiä nikkeliteol
lisiiuden työläisiä siitä kun he ei­vät
valinneet Mihe Millin osasto
598 johtokuntaan terästyöläisteh
miehiä; •'Kiviperän.Pekka'' kirjoitti
tiistaisen lehtensä pakinapalstall:»
mm. seuraavaa: \ ,
•;. . . . a.sia-on nimittäin siten, et­temme
luulleet — tilanteen kehi­tyksen
• j i l k e e h — nikkeliälueen
kaivosmiesten niukkaa enemmistöä
hiin lyhytnäköiseksi kuin miksi he
yllämainitussa äänesiyksessä osoit-lautuivat".
Senkin '•iyhytnäköiset'' tomppe­lit,
sanoo siis "Pekka" nikkelialu
sivat kuin veitsellä leikaten. Musso-ieen työläisistä ja pauhaa edelleen:
Unista tuli poliittinen erakko, joka
sotilaana osallistui kahden vuoden
ajan innokkaasti sotajin ja"haavoit
tui 1917 vaikeasti.
:. Italia selviytyi sodas'a voittaja­valtojen
puolella, mutta ei suinkaan
"suurena ja mahtavana", kuten .so­taa
kannattavat piirit olivat luvan­neet,
vaan entistä köyhempänä ja
rikkinäisempänä. Maassa esiintyi
laajaa tyylymältömyyttä sodan tu­loksia
kohtaan. Jotka olivat olleet
.sotaa vastaan, saattoivat sanoa ol­leensa
oikeassa, jotka olivat olleet
sodan puolella, puhuivat "petokscs
ta" (rauha.ssahan Italia sai itse asi­assa
vain Tyrolin I.ävallalta) ja
syyttclivät suurvaltojen lisäksi po­liittisia
vastustajiaan; Kaiken lisä­nä
oli puute: työttöm.vys j a kurjuus
^uuntariidat repiviit Italian työ-väenliiketlä,
joka tammikuussa 1921
johti sosialistisen, puolueen hajaan­tumiseen
ja kommunistisen puo
lueen syntyyn, entisestään köyhty­nyt
keskiluokka ajelehti poliittises­sa
virrassa .sinne jä tänne, eikä val-
' Asia on nähkääs siten,-että Mine
Millin-' paikallisosastolla Sudburyn
alueella on halhussaan. miljoona-omaisuus
rahastoineen, haalcineen
ym. varoineen.
•Toimitetulla äänestyksellä on ko­ko
tämä omaisuus nyt uskottu komr
munistijohtoisen . . . liiton käsiin
. E i k ö järkevä asia olisi ollut
turvata myös samojen kaivosmies­ten
kontrolliin valitsemalla vanhan
kaivosmiesten osaston johtoon mie^
het jotka olisivat Mine M i l l i n osas
ton kokonaisuudessaan omaisuuksi­neen
liittäneet 'teräkseen' . . ."
Kysymys on siis, kuten nähdään
Mine Millin "miljoonaomaisuuk-sien"
kaappau.ssuunnitelinasta, sillä
ne olisi p^änyt kokonaisuudessaan
•liittää teräkseen" — mutta"lyhyt-näköisct"
kaivosmiehet eivät sel­laista
.suunnitelmaa hyväksyneet,
vaan antoivat "teräksene'* potkun
anatomian siihen kohtaan, mihin
loppuu selkäranka.
Sivumennen sanoen: "Kiviperän
Pekka" puhuu mahtipontisesti ' te-ka
se sai Incon työläisiltä todella
kyseenalaisissa olosuhteissa vain 15
äänen enemmi.stön. Toisaalla "Pek­ka"
puhuu halveksivasti nyt suori­tetusta
Mine Millin johtokunnan
vaalituloksen •'pienestä" vähemmis­töstä,
vaikka Mine Mill sai yli tuhat
ääntä enemmän kuin teräsunion
mies Don Gillis!
Missä on suhteellisuustaju. puhu­mattakaan
nyt asiain totuudenmu­kaisesta
käsittelystä?
Mutta kysyä pitää vielä millä oi
keudella Vapaa Sana vaatii Mine
M i l l i n "miljoonaomaisuuk.sia teräk- ten kanssa, sillä ei ole väliä — pois
tai erottamisen perusteella, tosiasia
kuitenkin on, eitä pois jäännin jäl­keen
hänellä ei ollut enää mitään
sananvaltaa puolueen asioista ja
mahdollisista omaisuuksista.
•'Kiviperän Pekka" on ollut ai­kaisemmin
CSJn jäsen. Tällä jär­jestöllä
on nyt satojen tuhansien
dollarien arvoiset omaisuudet eri
puolilla maatamme, mutta vain
pähkähullut voisivat kuvitella, että
'Pekalla'; olisi ollut mitään sanan
valtaa näistä omaisuuksista eronsa
jälkeen. -
Olettakaamnfe väitelyn vuoksi,
että "Pekka" on nyt erään toron-tolaisen
yhdistyksen jäsen, jolla on
kiinteimistöomaisuutta Huron ka-dulla.
Olettakaamme edelleen, että
syystä tai toisesta Pekka jäisi — jo­ko
yksin tai yhdessä joidenkin tois-lassa
istunut porvaristo enää enti- räksen" selvästä vaalivoitosta, vaik
selle"? Ja mitä "oikeutuksia" sillä
vaatimuksella on?
Kuka on rahoittanut ja rakenta.
nut nämä haalit ja hankkinut ne
varat? Luonnollisesti Mine Mill.
Ne ovat lyhyesti sanoen Incon ja
Falconbridgen työläisten yhteisesti
muodostaman Mine Mill union
^osasto 598:n omaisuuksia.
Totta on. että osa No. 598 jäse­nyyteen
kuuluvista Incon työläisis­tä
saatiin perin kyseenalaisissa olo­suhteissa
käännytetyksi teräsunion
kannalle. Mutta tämä teräsunion
kannalle saatu jäsenmäärä edustaa
todella "pientä vähemmistöä" osas
to 598 koko jäsenmäärästä.
Yksistään tältä pohjalta katsoen
' P e k a n " järkeilyä ei voida ymmär­tää
eikä puolustaa ainakaan demo­kraattiselta
katsantokannalta.
Mutta tutkikaamme asiaa hieman
käytännön opetusten ja -menetel­mien
pohjalta.
Meille on kerrottu, e t t ä "Kivipe­rän
Pekka" on myös jäänyt aikoi­naan
pois eräistä järjestöistä —
esim. Canadan kommunistisen puo­lueen
jäsenyydestä. Ja huolimatta
lainkaan siitä, jäikö hän sen puo-sen
yhdistyksen jäsenyydestä Sil­loin
hänellä ei olisi e n ä ä " n o k an
koputusta'' sen omaisuuksien tii
moilta.
Jos • Pekka" sattuu olemaan jon­kun
kirkko-seurakunnan jäsen —
Jumala sellaista seurakuntaa var­jelkoon
— mutta jäisi syystä tai
toisesta poi.s sen jäsenyydestä, sen
jälkeen hänellä ei ofisi enää min­käänlaista
sanavallaa sen seurakun­nan
omaisuuksista. .
Vapaaehtoisen jäsenyyden poh
jalla toimivien seurojen, seurakun­tien,
yhdistysten, ammattiyhdistys­ten
ja muiden järjestöjen sään­nöissä
määritellään hyvin tarkasti,
miten hoidetaan omaisuusasiat täl­laisissa
tapauksissa. Yhdistyksessä
voi olla nyt sanokaamme 100 jäsen­tä.
Siitä voi jäädä pois 90, mutta
omaisuus pysyy edelleen yhdistyk
sen hallussa ja niistä asioista päät­tävät
tietenkin vain yhdistyksen jä­senet
sääntöjen määräämällä taval­la;
Ja jos jäsenmäärä pienenee
sääntöjen mukaisesti niin pieneksi,
ettei se enää voi omaisuuksista liuo
lehtiä, sitä varten on tavallisesti
säännöissä erikoinen pykälä, niitu
uskomme olevan asia kaikkien n i i -'
den yhdistysten ja seurakuntien^
kohdalta, minkä jäsenenä "Kivipe-'
rän Pekkakin" mahdollisesti on. '
" P e k k a " ' tietää luonnollisesti tä-'
män. Hän tietää myös sen, että jos
Mine M ' l l i n tai jonkun muun am­mattiyhdistyksen
jotkut jäsenet
päättivät erota uniosiaan ja liittyät
johonkin toiseen, Sillä teollaan he;
luopuvat myös jäsenyyteen perus­tuvien
oikeuksien käylöstä'= omai­suuksiin
ja muihin sellaisiin asioi- •
hin nähden. Näin siinäkin tapauk-. .
sessa vaikka eroavia olisi enemmän
kuin jäseniksi jääviä.
Nyt on kuitenkin osoittautunut;
että osasto 598 jäsenistä eroavia on
•pieni vähemmistö": vain osa Incon
työläisistä, jota vastoin toinen puoli'
Incon työläisistä ja kaikki Falcon-.'
bridgen'' työläiset ovat edelleen
Mine M i l l i n kannalla ja siis osasto'
598n jäseninä. Olisi suorastaan ros-vousta
jos heiltä jotenkin vietäisiin
yhteisomistus.
Merkillepantava.}!, myös on. että
"Pekkaa" ei näytä lainkaan huoles­tuttavan
se surkea tilanne, mihirf
teräsreittaajat ovat Incon työläiset
vieneet: Incon työläisten turvana e^
ole enää minkäänlaista työehtosopi-:
musta ja uudesta työehtosopimuk-"
sesta ei ole vielä lainkaan tietoa^
Mutta " K i v i p e r ä n Pekkaa" (kuten
reittaajajohtajiakin) näyttää kiin­nostavan
vain se, miten saataisiin
Incon ja Falconbridgen työläisten
rakentamat Mine Millin lailliset
• miljoonaomaisuudet" "liitetyksi
t e r ä k s e e n ' ! <
Kannattaa sillä perusteella hauk­kua
nikkeliteoUisuuden työläisiä
"lyhytnäköisiksi" tomppeleiksi!
Muuten sivumennen .sanoen, mei;
dän kaikkien tulisi om.-ilta kohdal­lamme
yhtyä mahdollisimman voi-makkaasiti
siihen vaatimukseen, ettS
Incon työläisten keskuudessa olisi
pidettävä uusi edustusäänestys.
Vain se selvittäisi lopullisesti tilan­teen.
— Känsäkoura.