Vapaus, March 22, 1952

              i
in
äW":'>"' mml '* ViJ
I
#m1i •1 i>-i:=;
4 r
PankMiri ei näbnyf esteii kaptalismin
ja sosalismin rinnakkaisoloon
Viisi julldsta keskustelutilaisuutta pidetty
Fort Arthurissa International-osuusliikkeeii toimesta
Port Arthur. — International-osuusliikieen
v a l i s t u s työnosaston
yleisten teskustelukokofusten sarjan
viides j3 viimeinen ko2a>us «piaettiin
^giäläisen lainaicirjaston kokoushuo-jjgesss
t i ^ 12 pnä. jolloin Imperlal-pankin
paiiaJllsen konttorin johtaja
j Willis oU johtavana puhujana.
Mr. WUlis mainitsi siltä tosuisiasta.
«ttä »s. englanninkielinen maailma
jäsittää ainoastaan pienen osan m a a .
jjjnan" väestöstä.-Vaikka arvelisimme
ojeraaiaie oikeassa omaan ajatte-hiumme
nähden niin me emme k y ­kene
muuttaaiaan maailman väestön
8a prosentm' ajatuksia j a tekoja
öauemme mukaisiksi. ' Kataiseen,
itään ja erikoisestikin K i i n a a n näh*
K u n puhujalta kysyttiin hänen
mieljpidettään kapitalismin j a sosla-l
i ^ nm rtnnakkalsolon m ^ o U i s u u k -
sista, vastasi hän: "Hei^ökohtai-sesti
olen kapitalismin kannalla.
Sillä on vikansa mutta mikäli minäi
tiedän, on se tähän mennessä anta­nut
korkeimman elintason j a mikäli
Itäinen maailma ^voi elää sellaisen
(sosialistisen» järjestelmän vaUitessa
en minä näe mitään esteitä miksi nie
emme voisi elää oman järjestelmitm-'
me alaisina j a suhteellisessa sopu-'
soinnussa toisten kanssa. '
Kokouksen punesnjontaja ilmaisi
mielipiteenään, että Canadan tiilisi
toimia johtavana puhemi^enä kan­sainvälisten
suhteiden parantamisek-
Victor K i ^ r
kuollut * Sointulassa
den oli puhuja sitä mieltä, että siellä si. etupäässä sen takia, että me
jäyttää olevan todellinen tavaranäl-
^ . -Ainoastaan myötätuntoinen suji-taantuminen
j a keskustelu kaikkien
asiallisten kesken saattaa johtaa ny­kyisen
vihamielisyjxien j a epäUyksen
pöistaailseen/' Kysymysten aikana
sanoi puhuja samasta asiasta: " Y h -
dj-sv-altain ja Englannin kesken on
erimielisj-ytta Kiinan tunnustamiseen
nähden. Kerran jälleen on Englanti
omaksunut pitkän tähtäimen kannan.
Kiina on nyt vihollisen kirjoissa. E n -
nenimin tai myöhemmin olemme
rauhassa K i i n a n kanssa. Se on v a l ­tava
maa. Me voimme myydä sinne
tavaroita loppumattomiin." .
cCeoame n i i n huomattavalla tavalla
riippuvaisia -vientimarkkinoista ja
koska me joudumme olemaan siinä,
asemassa monien tulevien vuosien
ajafc. Mrs. Stratford Viittasi siihen,
että osuixstoimin^hlke on kiinnostu­nut
sellaisen yleisen käsityksen luo­miseen,
jon&a pohjalta me voimme
työÄemiellä yhteisten pyritimystem-me
edistämisen hyväksi. Lopuksi hän
sanoi, etitä "tarkoituksemme on toi-tmia
tällä'(pohjaUa- alituisesti ja k a l ­k
i n mahdollisin keinoin." '
Sdlntnla.'-^•^)lr4or Bonhair IEOOU
. täällä äkkiä viime vUkolIa. Hän
oU >lc&inälnen.ni<«. h y ^ ilseemä
. snlkeatunat iaonne. nmtt» edistys­mielinen.
Ilän dli Vapanden Ja
U e k i n tilaaja vseltäldriallisaodea
ostaja. IiäneUe « i tarvinnnt Itao-
I t t t a n a n piti'.pitää häntä vartca
eUei Jäännyt ilman. Enoluf mySs
Suomalaiseen lärjestöon Ja äsket­täin
kävi maksuaassa Jäsounak-sansar
vuoden' loppmin.
Hänellä pitStsi oOa veU Jota
'odoteCuut tSnnc?^ iiänen' aslotta
#rjejifälitään.- Häneia oU U l o Ja
vene :3£at.-ojpaisantta. LääkiUin
:>) tntftiinpkyn-::nmfc.nan liän fcuoU
. mokanyfikytylcseen.; Menetin ftjp
i.. vän. asiakkaan ..fcirjailisanden -
; sanömalehtJen. alalla. [''«f
u liitää rauhassa.-; knnnon tovirlj
-> Iso äUi>>
VAPAUS on välttämätön
znan maan 8uoinalai8iJl».i
lä-
Waite-AmuIet-yhtiön
saalis lisääntynyt
Toronto. — Jt^^uen koäjonneista
metallien hinnofela lisääntyivät .WÄI-te.
Amulet Minesjj4i]tlön viime vuoden
puhtaat voitot miltei kahdella mU-Joonalla
dollarilla,' 2,373,226 dollarista
vuoden tlS60 aikana 5,254.058 dollariin
viime vuodeKa. todetnan täällä j u l ­kaistussa
yhtiön viime vuoden tillkcr-tomuksessa.
.<
Kuparin tuotanto oli viime vuonna
suunnilleen yhtti sutri kitin 1950 mut­ta
sinkm tuotanto vähe:ityi 33.7 pro­sentilla.
Yhtiön kulta tuotanio on o l ­lut
varsin vahainen.
Vuoden vaihtuessa ihminen tavaUi»
sesu heittää katseensa kuljetulle tal-^
paleeller muistelee, elämänsä vaiheita
•ja tapahttmtia, jotka' ovat askarrutta­neet
hänen kanssaihmistensä ajatuki
«ia. Uoitsee siitä, mitä on tehnyt ja
pahoittelee sitä. mitä oh jättänyt t e.
keinätai' ^
* KlTji^tUjaUetää, mitä vuosi mei^-i
Mtseej Ylänen sankarieiisäi^^
Jokaiseni, meidän elämässänungfon tafj
pahtimut' paljon muutoksia:' .iPÄUW
on tapahtunut muutoksia myöhin kö.'
ko maamme elämässä. Moskovalaiset
näkevät, kuinka on kohonnut vuo­dessa
yliopiston rakennus, j a talot
Smolenskajan torilla sekä Kalätshev-skajalla
ja kuinka Pestshanajakadulla
on kasvanut kokonainen kaupunki.
Kaupoissa on paljon tavaroita ja k a -
duUlt^ vilisee autoja enemmän kuin
aikaisemmin. Ihmiset ovat tulleet
vaativammiksi: eirät osta huonoja r o.
maaneja eivätkä mene katsomaan
huonoja näytelmiä. Ne, jotka teke­vät
työtä suurilla rakennuksilla, tie­tävät,
kuinka työt menivät eteenpäin
kuluneena vuonna. Kohta tulee val­miiksi
kanava kahden suuren joen vä­lille,
laivasulut saadaan kohta v a l ­miiksi,
rakeryictaan voimalaitosta.
Suojametaien. istuttajat^ ovat saanfe^'
ilolla todeta, kuinka määräajat su­pistuvat,
kuinka ihmiset .panevat
puutkin kasvamaan tavallista hope.
ämmin, kuinka tammet tottelevat i h^
misten käskyä. Kasi-avat ^kaupungit.
Kasvavat puistot. Kasvavat lapset.'
: LapseL kas\'avat meillä setät' niutS'*'
s.'^kin maissa: Korigossft/Surniassa Ja
Islannissa. Ihminen 'niuujttuii.'^ tulee
tuntemaan: pdljon enemmän, suhtau­tuu
uudella tavalla itseensä Ja toisiin
ihmisiin. Kasvavat nuorukaiset. Ja
kasvavat myösk^ vanhat. Ihminen
ajnttelee. tuntee ja uudistuu kuole­maansa
saakka, hänen silmänsä auke­nevat
Ja sydän sykkii levotonna. Elä­mä
muuttuu, mutta yksi Jää muuttu
mattomaksi tässä elämässä. Se on
kuolema. (Minä en puhu siltä kuole­masta.
Jonka muinaisajan taiteilija
maaLisi luurangoksi. Jolla oU viikate
kädessä. Minä puhun ihmisistä, joilla
on realinen taikka otaksuttava ase
kädessä, ihmisistä, jotka rikastumisen
tai kunnianhimon taikka jostain
muista yhtä halpamaisista syistä talt­ta)
vat tuottaa tuhon koko ihmiskun*
nalle. Sellaiset ihniiset puhuvat tä-
KAIKKIA MITÄ HYVIN PUETTU MIES TARVITSEE
SAATAVISSA YHDESTÄ KÄYTÄNNÖLLISESTÄ KAUPASTA
. . . olkaa tarkkoja . . . ostakaa tarkasti!
. . . meillä on sopivia kevät
i r . : ! . '
; . >ii',A;
non
reti T .':•.•'>.,
y Paquetten laatuvaatteiden: kevätvaUkoimä on sd -' • * |
erikoisesta aistikkuutesisfe ja kuoseista ei puutu mitään. \
Rikasasuiset kankaat, uudet kevätmallit, aina hinnoitettu
teidän kukkarolle sopivaksi. Jokainen puku ja ulsteri valittu
sopivaisuuden, kankaan ja tekonsa perusteella . . . valitkaa ^
omanne meidän suuresta valikoimastamme.
MIESTEN PUKUJA
Kaksi rivisiä pukuja valmistettu Englantilaisista villa—
gabardine- j a villa^worst6d kankaista. Ovat erikoisen
hyvin tehtyjä Ja erikoisella tarkkuudella olkapäät,
taskut ja rintapielet. Kuuluisia mertkejä. räätälin­työn
laatu, ovat Seikkoja mitkä tekevät Paquettcsta
parhaan pukunne ostopaikan.
YKSI BIVISIX — 1 j a 2 napin tai lenkklnapin malUsia.
Viimeisimmät mallit j a värit /LO^n
UUTTA «BLENDED- ^ O S S T E D I A . . . . . W
TXYSIVILLAISTA \ CA
WORSTEDIA ,., O y • V
KAKSI RIVISET — erikoisen aistikkaat kuosit. I m ­perial
täysivillaista ulkomaisia raidallisia
galiardineja OO " «H
luksien'housujen lianssa ^ ^ »^9 W
Englantilaista Ati t%f%
lOO^e TillaisU sarsla . . / ; . , ' . . «VV.
U S X HOUSUT — 9.50
MIESTEN ULSTEREITA
MuJcavia satunnaisia kuoseja, experttien valmistamia
Ja hyvistä kankaista, jotka kestävät ja pitävät mallinsa.
On gabardineja, Crombleja . . . mallien Ja värien v a l i ­koima.
Josta on helppo löytää Juuri mitä haluatte.
Erikoise9 hienoa 20 niMsin fO Ktl
Engtontiiaiota viila'galMrdinla / W
"Crombie" — paraa AC AA
mitä voidaan takisto sanoa . . . . . . . . . . . . 99 »VV
. JA TIETYSTI UUSI
KEVÄT HUOPA
Luonnollisesti uusi hattu uu­den
ulsterin Ja puvun kans.sa.
Valikoikaa uusista reunusta-
Ja yläosan malleista uusine
kevät väreineen.
BILTMORE
5.00-15.00
BOR8ALINO ,
(Italiassa telity)
20.00
'1.
SUOMALAISIA
MYYJIÄ
& SONS LIMITED
SUDBURYN SUURIN MIESTEN PUKIMO
84 Durham St. S. Puh. 6-6641 Sudbury
Qään shmoa kuin vuosi sitten. 6e on
satua valkoisesta vasikasta.
TommUtuon 10 päivänä Yhdysvalto­jen
senaattori Johnson kehoiUi pkttii •
mittamaan kursailematta K o i ^ ä ätc.
mipommeUIa. ' :; - :
Tammikuun i d päivänä Kauko­idän
olevien, atäerikkolaisten Urnar
voimien entinen komentaja 0*OonneU
kcholtti käyttämään atomipommeja
K i i n a a ^aat;^ah. ' '
Tammlkv^* 20 päivänä Yhdysväl^'
tojcn Belgioh lähettiläs Marfy keholt--
t l sotaan Neuvostoliittoa vastaan. :
Helmikuun 22 päivänä 'aapaan
Euroopan puolesta taistelevan kah-salliskooUtean"
puheenjohtaja Jadk^
6on kehoitti "myyräntyöhön Neuvoa.
toUlttoa vastaan". •
(Maaliskuun 11 Däivänä kenraali E i ­senhower
huudahti: "Minä en epä­röi
hetkeäkään, panna käytäntöön
atomipommin."
Huhtikuun 4 päivänä tieteellisen
tutkimusinstituutin Johtaja 8tewen-son
sanoi, että on valmistettava
myrkkykaasuja, Jolta mahdollisesti
tullaan käyttämään venäläisiä vas.
taan.. • •••
Hulitlkuun 16 päivänä edustaja
« o o r ehdotti "inyrkyttämUfin osan
Koreaa radiologisesti j a muodosta­maan
aution alueen".
Toukokuun 10 päivänä kenraali
Michaells sanoi: "Korean sota muis­tuttaa
"io.lo" peliä—- ylös ja aläft.
alas j a ylös. Mutta koska me t a ­paamme
kiinalaisia, n i i n sitä kannat­taa
pelata."
Kesäkuun 6 päivänä senaattori
Werry kehoitti käyttämään heti ato-mliMmmeJa.
Heinäkuun 13 päivänä Saksassa ole»
va amerikkalainen ylikomlssaari Mc>
Cloy sanoi, että Yhdysvaltojen raja
on kulkeva Euroopan sydämessä.
Elokuun 5 päivänä kenraallluut.
nantti Eddy Menton sanoi Saksassa 'o-levUle
amerikkalalsiUe sotilaille, että
heidän on oltava valmiina sotaan m i l ­lä
hetkellä hyvänsä, sillä lähikuukau­det,
tulevat olemaan ratkaisevia.
E l o k u i n ,24 päivänä edustaja Broc-kes
kehoitti käyttämään atomipom­meja
Koreassa. | t, < ' '
•i^Qkiiun 28'ni|ih'änä /i^hoattori M c .
Wjsoi^ >> töhol,'' että «iNieuvostolUitoi
Leastaan on käytettävä «toi iilpomme-
^'^Öyyskuun 6 pälVähä i>resldenttr
Truman sanoi: VMeillä on; sellain^^
ase, että me voimpie hävittää sillä icd'^
ko maailman sivlstykseni" i
Lokakuun ai päivänä senaattori
Jolxnson keholtU. lähettämään Ncu-vostoUitoIie
juhkä vaallmtJiJesQn.
v liOkakuun päivänä senaattori
Freer kehoitti käyttäpiään ätomipomr
meja Koreassa.
Lokakuun 37 päivänä-ilmestyi amc.
Tikkalaisen "CoUlers'.l^den erikoU-numero,
jossa kuvataan Neuvostolii­ton
valtaamista.
-Lokakuun 29 päivänä amerikkalai­nen
"United States New8 and Wor:d
Ileport"-Iehtl julkaisi suunnitelman
terrorististen tekojen, räjähdysten ja
sabotaasin järjestämisestä Neuvosto-
Hitossa Ja kansandemokratian nuUcsn.
Marraskuun 13 päivänä senaattori
Johnson kehoitti käyttämään atomi­pommeja
Koreassa.
Marraskuun 14 v^lvätiii edusaja
Wilson kehoitti käyttämiUin atomi­pommeja'Mantshuriassa.
Joulukuun 5 päivällä puolustusmi,
nlsterln sijainen Foster sanoi, että lä-liivuosi
voi olla kalkkein vaarallisin
ja ettei nykyään voida missään t a ­pauksessa
säUyttää usapalnoa: "Joko
mc, taikka he."
Joulukuun lopulla senaattori John­son
sanoi, että vain atomipommi voi
ratkaista maailman selkkauksen.
He lo|H'ttlvat vuoden aivan samoin
kuin aloittlvatkln. Heidin puheensa
muistuttavat mielipuolen puhetta,
mutta se on heidän almanakkansa.
He eivä: ole ainoastaan i/Uhuflcet
sodasta, \ aan ovat kalkin voimin k o ­ettaneet
saada sen syttymäänkln. He
ovat polttaneet palonesteclU iCorcan
kaupunkeja; Ho ovat koettaneet
muuttaa tämän rauhantahtoisen
maan "autioksi alueeksi". He tah­toivat
vallata sen. Mutta siitä on ol4
lut helpompi puhua Washln',(tonl8sa
kuin toteuttaa KorcaÄa. Heidän on
ollut pakko suostua neuvotteluihin:
ei siksi, että heitä olisi vaivannut o.
matunto, vaan siksi, että »otUaat vaa­tivat,
jotka tulivat vlhdoh» huomaa,
maan, että heidät on lähetetty teu-,
rastettavaksl. He ovat koettaneet,
saattaa neuvottelut umpikujaan, mut­ta
heidän on olhit pakko käydä neu­votteluja,
eikä taaskaan siksi, että he
olisivat saaneet enemmän Järkeä,
vaan siksi, että he ovat menettäneet
toivonsa voittoon.
He luottivat "Euroopan armeijaan".
He alkoivat ostaa palkkasotilaita t u ­kuttain
kalkista maista Nordkaplsta
Kalabriaan. Thamesilta Elbelle astL
He eivät säälineet rahaa: ahnaam.
mat amerikkalaiset luulivat hyöty­vänsä
siltä, mutta kohtuullisemmat
luulivat j>elastuvansa itse sillä. Puo­lustellen
menoja "Euroopan auttaml-
«een" presidentti Truroan sanoi W a -
shlngtonlssa syyskuun 11 päivänä:
"VLe emme talido menettää hevosta
Lauantaina, maalisk. 22 p. — Saturday? March 22rf952 ' Sivu' 5
«en takia, että fiäällmme ostoa hyvää '
nuoraa sen kiinnipitämistä varten."
He eivät ole säälineet varoja, eikä ea
ole heidän syynsä, että nuora on ö-soittautunut
olevan huonoa: hevonen
rimpuilee itseään irti.
Missä on "^Euroopan nrmclja'r?
Englanti ei tahdo menetiää riippu­mattomuuttaan.
«Belgia sanoo meno^
Ja lilan suuriksi. Kenraali Eisenho­wer
haukkuu ranskalaisia, etteivät ho
tahdo 90tla Yhdysvaltojen puolesta;
vaon vieläpä demoralisoivat, kenraa­lin
sanojen mukaan; amerikkalaisia­kin
sotilaita/ sillä miehittäjät isaavat
Ranskassa joka palkassa nähdä kir­joituksia
; •^Menkää matkoihinne!" ;
He ovat vapauttaneet vankeudesta
natsllalset kenraalit, kokeneet co-essälälset,
ansioituneet gcstapolalsct;
He ovat luulleet, että Jos he antavat
takaisin KruppIUc. i mitä JECruppIlto
kuuluu, tilin kaikki' saksalaiset a.stu-vat
riviin Jo LHhtcvät itää vastsian.
Mutta heitä odotti vielä yksi pctty.
mys: osoittautui, että sanat "menkää
matkoihinne" voidaan kääntää hyvin
myöskin saksankielelle. Erään E I | U -
rtaunan "keskustapuolueen" puheen­johtaja
rva Wessellon sanonut tämän
puolueen edustajakokouksessa, että
"Euroopan on vapauduttava dlppu
vaisuudestaan Yhdysvalloista, ellei sc
tahdo tulla tuliotuk.sl". Bonnin hal­lituksen
entinen sLsämlnistcri hra
Heinemann on vastustanut Saksan
yhtymistä agrcssilvlsccn. sotaliittoon;
Heine. tällaislUe ihmisille taputtavat
toiset saksalaiset — vasemmlSuOlal»
set Ja oikeistolaiset, köyhät Ja rik­kaat:
he ovat saaneet maksaa verol­laan
ja hengellään kotimaisten hui";
lujen teoisto, eivätkä halua mnksaa
keUolsen talon hullujen teoisto. ?
Te o va t koetta ncot ha nkk la', uu-sla'
palkkalalslo. Mutta juuri, k U n olivat
saaneet Francon palkatuksi; n i in alkoi
lakko Barcelonassa. Hc näkivät, että
paitsi Francoa, 'Espanjassa on myös­k
i n lEspanjon kansa. Ja Jos se alkaa
tapella, n i in el ainakaan Francon Ja
hänen isäntiensä puolesta, voan heitä
vastaan.
(Jatkuu)
ttttiintiiiiitt
LAAICABI JA KIBOHCZ '
Puhelimet: Konttoii 4^4303
KotUn 3-1232
Huone 201 — 67.EIm Siv £;
' Beteiit Theatre SoildliDff , .
IlillllllilliiilllllllillllllHiilll^lllllIllllt
' Taiklaiultalua^dliiiiiiiia j
Fronft j;. Block R.Öi
Optometrlstlllft ^ ^>
m7ONE410 -
P V a 4-4014
PÄÄSIÄINEN smoo:
KING TAXI
5-5621
LUOTETTAVA PALVI ILUS
MANHATTAN FLORIST
sai
o Mukavaa :^
® Halpaa
Astukaa Qreyhoundlln, jotka kuU(0Vai
usein Ja sopivina aikoina Ja niln«Iet>
» tU9klos«a — Ja nöi*
Välb.^:-Nauttikaa A matkustamia
r °" ' "^^^""^^
Tarkastakaa a a u i halpojft''
SUDBURYS1 As
MONTgEAL ...,.t ;ia:Jo|
" 'm
.pR.„„L. ..MQPEY
Puh. 7-7355 Kotiin C-C729
KledkäVUt^ts rakehnukiinJsa ,.
2C0 Cedar St,. Sudbury |
SUDBURY CAB
24-TUNN^N PALVELUS
Soittakaa: 4-4311 tai 8-B877
Kaikki matkustajat vakuutettu
98 E im St. West, Sodbur^.Oot.
iky; ttojflkimV-ovat
yhtä toloude; lala.'^ »•
« * » • •
* • • t*
m
'^^SE^reyS^ln 1
rovat yhtä talouae isia.'^ s- ^'/K t
» Ä Ö f e lii >•
Lähempiä tietoja sadtte pqikäUlaeltft
oslamlchcltanne talOreyöSfdÄiiT
asemalta.. , . v '/u-j
M «»J K •«
G H E X H D U N D
LAATU POLTTOAINEITA
- ' « - Kuuluisa»'v-;v:;;- '^';;y::''-:t:,
C.I.L. maalia |ayertiJ8S^
Puh, 6-8433
E M M R E C O AL
& LUMBER CO. LIMITED *
54 Elm W. Sudbutf
i i i w
l i i 1
NASU, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
HEO JA VVILLYS TROKEJA
LEAUER TRAKTOREITA'
JACK'S AUTO SERVICE
6.33 Lorne St. ' Sudbury;
mmm\\m\mmmmmwmwmm\
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LAATUKOTIVARUSTEEt
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIEUHYVÄLLA PALVELEE TEITÄ
BatiinönBtiiOs.:
Durham Sfc & .^>. -A i-:,, 'Puh,«44243,- t-§UdbutyJ;5j{ "iiiJ^lPJi^S-Ji*
— ^^^^m^mf^^m^-m imHUIlH|mHHHHMUllttU»lltllhMimi»ililt*UIUIMIIIHM)illMIHMl>llin*"nl)'><l>H