Vapaus, November 30, 1967

              Sivu 2 Torstai, mairxask. 30 p. Tbulrsday, Nbv. 30,1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
FINNISH CANADIANS '
Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. Eia;uNi> MANAGER: B. SUKSI^
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C o . Ltinited. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adlditlsiiig rates Upon applicatlon, translation free of oharge.
Authorlzed as second class mall by the Post Office Deipartment, Ottawtt,
and' for payment of postage i b cash.
CANADIAN; LANGUAGEWRESS
Canadas^: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 JJSA:n: 1 vk,$11.00.6Mc$5.76
8 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Suomen ftsenäisyydjuhlasta
Joulukuun kuudentena päiväaiä — toivoimme lehtemime
saapuvan laaijian matame eri puolilla asuville kaikille lulkijbil-leen
siihen mennessä — vietetään Suomen itsenäisyydien 50-
vuotiajuihlaa' niin täkäläisten TcamsalaisJtemme keskuudessa
kuih Suomessalkin: Me puolestamme toivomme hyvää onnea
jä menestystä täkäläisille itsenäisyysjuhhlle yleensä ja var-siniktin
niille, joissa suihtautudutaan asianmukaisella ja oikeu­dentuntoisella
tavalla työväenliikikeeseen ja sen anltabnaan ar­vokkaaseen
panokseen Suomen itsenäisyyden hyväksi.
Suomen itsenäisyysjuhlia on takavuosina vietetty niin Su'©-
messa kuin täällä Oanadassakin tavalla, joka on ollut työväen­liikkeelle
yleensä ja erikoisesti sen vasemmistolle vieras ja
vastenmielinen.
^ 1^^ muuittuvat" -kuten Suomen
itseriäisyysjuhlavuöden 1967 neuvottelultoiroikunnan tosin vie-läkiin
oikeistovoittoisessa "ohjekirjeessä" kaikesta huoflimatta
huomioidaan.
Ilahduttavana seikkana onkin todettava se, että Suomen
itsenäisyyden , viidettäkymmeniättä juhlavuotta on isiemme
maassa vietetty iTionessa suhteessa aivan uudella tavalla —
kansalaisia yleensä kokoavassa mielessä.
Sen sijaan,, öttä olisi pauhattu "vapausäota"-myytistä,
•mitä esim. kirjailija Väinö Linna sanoo oikeutetusti "valkoi­seksi
valheeksi". Suomessa on varsinkin nuoremman polven
toimesta pyritty tulkitsemaan, totuudenmukaisesti eri yhteis­kuntapiirien
osuutta itsenäisyyskiysymykseen ja) samalla nos­tamaan
arvoonsa suomalainen työ ja sen saavutukset kulu­neen
50 vuoden ajalta.
Vuosikymmenien kehitys ja itsenäistymisen poliittinen
historia kuuluvat tietenkin itsenäisyyspäivänä käsiteltäviin
aiheisiin, mutta meidän lehtemme Vapaus on täällä lukeutu­nut
niihin, jotka ovat toivoneet vapautimiista' myyttihi^o-rioinnista
ja siirtymistä tosiasioita vastaavaan objektiviseen
arvicintin, johon työväenlifckeen piireissä on aina ennenkin
pyritty ja mikä suunta saa jatkuvasti lisää kannatusta Suo­messa
varsinkin nuorempien historiantutki jäin taholta.
Ilomielellä on tervehdittävä sitä, että kaikissa täkäläisissä
kansalaispiireissämme vietetään nyt joko tavalla tai toisella
Suomen juhlavuoden itsenisyyspäivää joulukuun kuudenrten
edellisenä tai sitä seuraavana sunniuritaina — arkipäivänä kun
olosuhteiden pakosta ei ole juhlimiselle sopivaa hetkeä. Vali­tettavaa,
syvästi valitettavaa on sen sijaan se, kiin vieläkään
ei päästy yhteisten, kaikkikäsittävien ittsenäisyysjuhlien viet­toon,
missä olisi jätetty historialUset kiistakysymykset pudlin
ja toisin hetkiseksi pois päiväjärjestyksestä — tai kunkin
aaitesuunnan yksityisasiaksi — ja sen sijaan, järjestetty mah­dollisimman
suuria ja samalla sytyttäviä juhlia itse pääasian
itsenäisyyspäivän kunnioittamisöksi. Näyttää kuitenkin sil­tä,
että joillakin piireillä on vieläkin suurempi hinku itsenäi­syyspäivän
kustannuksella "pohtikoimiseen" vanhan hapatuk­sen
hyväksi kuin yhteisten ja todella arvokkaiden itsenäisyys-:
juhlien järjestämiseen. Se on valitettavaa, ja vastuu siitä lan­keaa
pääasiassa visseille oikeistojohtajille. Sanoimme "pää­asiassa"
sillä osa vastuusta kuulu meille kaikille, jotka emme
ole kyllin voimaperäisesti raivanneet uutta peltomaata täl­laisen
yhteistoiminnan hyväksi.
Yli puoluerajojen ulottuvan ja samalla oikeaksi havaiti.n
Suomen ulkopolitiikan linjan, mukaista on itsenäisyyspäivän
vieton j'hteydessä nostaa asialliseen arvoonsa se ratkaiseva
vaikutus, mikä Venäjän Idkafkiun vallankujmöuksella oli Suo­men
itsenäisyyssaavutukseen. Suomen ja Venäjän työläisten
yhteigtoiminta edisti ja auttoi Suomen itsenäisyyden asiaa,
mutta suoranainen vaara Suomen itsenäisyydelle oli oikeisto-piirien
puuha saiksalaisen kuninkaan saamiseiksi maahan ja
yhteistoiminta Suomen itsenäisyyttä vastustaneiden Venäjän
monai^kistien ja muiden vastaivallankumouksellisten kanssa.
Historiallisten kokemusten ja Suomen kansan nyt omak­suman
virallisen ulkopolitiikan perusteella olisi täälläkin vie­tettävä
Suomen itsenäisyysjuhlaa ennenkaikkea rauhanasian
puolustamisen sekä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden ja
yhteistyön lujittamisen merkeissä. Siinä, on Suomen, itsenäi­syyden
ja tulevan suuruuden avain,
—• Itsenäistä Suomea voimme parhaiten juhlia toimimalla
kansamme elinolojen koihentaraiseksi, laajentamalla kaikkien
kansalaisten mahdollisuuksia niin taloudelliseen hyvinvoin­tiin
kuin kulttuuriinkin, harjoittamalla aktiivista rauhanpoli­tiikkaa
ja edistämällä kansojen väliätä yhteistoimintaa, sanoi
sosiaaliministeri Matti Koi\'Tinen, puhuessaan Suo!men. rauhan­puolustajat-
järjestön juhlassa jokin aika sitten Helsingissä.
Suomen itsenäisyyden 50-vuotiseen taipaleeseen on sisäl­tynyt
paHjon vaikeita aikoja, totesi puhuja ja selitti: Usein on
itsenäisyysjulhlia vietetty sotien merkeissä. Pitkään ovat työ­väen
taajat joukot pysyneet^rjässä näistä juhlista, joiden
sisäMö jäi heille vieraaksi, Vuosikymmenien ajan on Suomen
työväenliikkeen ratkaiseva osuus Suomen itsenäisyyden syn-^
tymiseen pyritty painamaan unohduksiin vaistäimälllä histo­riallista
tosiasiaa, että Suomen itsenäistyminen oli mahdollista
lokalkuim suuren valalnkuiinouksen luomissa uusissa olosuh-^
teissä. Neuvostoliitto oli ensimimäinen valtio, joika tunnusti
Suomen itsenäisyyden. Siksi on paikaillaan, että vietämme itse­näisyysjuhlia
Suomen ja Neuvostoliiton ysitävyydennierkeissä.
Työ rauhian ja Suomen kansan hyvinvoinnin p-uloiesta kuu­luu
todella yhteen, kuten ministeri Koivunen seloslti, Vapautta
ja kansalaisten yhdenvertaisia oikeulksia ei voi erottaa toisis­taan.
Tältä pohjalta selkenee suomalainen isänmaaMsite, jo­ka
yhdiätää myös täkäläisten kansalaistemme parhaat voimat
yhteiseen työhön. Isänmaa on ennen kaikkea kansa ja ihmi­set^
kuten ministeri Koivunen totesi, jotka asuvat ja raken­tavat
Sulömea. Itsienäisftä Suomea voimme patrhaiten juhlia
tääflä anitämalla tiiikiemime Suomen nykyiselle hyvien naalpuri-suhteidcn
poliitikalle ja hiille voimille, j otkä toimivat Suomen
tavallisten kansalaisten taloudelliseh' hyvihvoinniri ja Ikult-tuurisäavutusten
sekä ennenkaikkea rauhan säilyttämiseksi..
.. Viettäkäänime tässä mielessä Suomen juhlavuoden itse­näisyyspäivää!
M B O a a BO
Kirjeitä
SÄÄNKO J l I N Ä K IN SANOA
Olen seurannut Vapaudesta " K i r ­jeitä"
osastolta useitten henkilöidenJ
mielipide-ilmaisuja joissa he, aivani
oikeini minunkin •mieHeetäni; )>va)t
vastaisella kamnalla Vapauden laa­jentamiseen
nähden. Samalla k a n -
naitan Beäver Laken osaston kantaa.
Luettuani marraskuun 25 päivän
numerosta "H . E : D " kirjoituksen,
jossa suositellaan 6 sivuista lehteä
kerran viikossa^ syvennyin tutki­maan
itilannetta että onko meillä
taloudellisesti mahdollisuuiksia ryh­tyä
lehteä laajentamaan. Siinä koe:
•etaan ifuoda kaikenlaisia seikkoja
isille, mitä etuisuuksia §iitä muka
Dlisi jos lehteä laajiennotaan, pa-rempieh~-
maksullisten ilmoitusten
saantiin ym. seikkoihin nähden. Sa­malla
viitattaan niihin vaikeuksiin,
mitä oli "Työkansalla* silloin kun
se lakkasi ilmestymästä ja sanotaan
eiitä sellaisia vaikeuksia Vapaudella
ei^ ole.
, Mu,' ta jos syvennymme tarkista­maan
nykytilannetta, n i i n se e i ole
yhtään parempi. Viime vuosina on
jatkuvasti jouduttu pitämään kaksi
kertaa vuodessa rahoitus-kampanja,
haasteryntäys ja paperiraha keräys.
Kujtenkin Vapauden kannattajista
huomattava osa joutuu työskentele­mään
osa-ajalla, kuten rakennus,
metsä ja sekatyöläiset. Myöskin on
paljon niitä jotka elävät kokonaan
vanhuudeneläkkeen varassa. Niillä
työläisillä ci ole suuriakaan mah­dollisuuksia
avustaa lehteä vaikka
haluaisivatkin.
Nyt tänä Vapauden kultavuotena,
haasteryntäys onnistui erikoisen hy­vin,
jorta kiitos lehtien kannattajil­le,
jotika näin runsaskätisesti ovat
iehneet lahjoituksia. Samoin suur­kiitos
niillo osastoille, jotka ovat
tehneet suurempia lahjoituksia.
Vaan nämä varastot eivät ole ehty­mättömiä,
niiden varaan emme voi
ryhtyä lehteä laajentamaan.
Jos onnistuisimme tulevaisuudes­sa
saamaan runsaammin maksullisia
ilmoituksia, niin se keventäisi sitä
raskasta taakkaa jota lehtien kan­nat'ajat
joutuvat jatkuvasti kanta­maan.
Älkäämme lisätkö enää kuormaa
kuorman päälle, vaan koettakaam­me
keventää sitä jos, siihen suinkin
on mahdolli.suutta. — A.K.
KUOLEMANTUOMIOT
Parlamentissa käsitellään kuole­mantuomioita
ja mahdollisest oh
jo päätetty puoleen jos.toiseen sil­loin
kun tämä on julkaistu. .
Onko meidän parlamenttimmo
ottanu thuomioon että elämme "syi­den
ja seurausten" lakien alaisen.-i'.'
Tuo kuolemantuomio peni.stuu
vielä raakalaisaikakauteen. . Voim­meko
kutsua sellaista järjestelmää
oikeudenmukaiseksi joka tuomitsee
murhan rikokseksi mutta syyllistyy
itsekin siihen?
Huomioikaamme että nii.ssä mais^
sa missä on poistettu kuolemanran­gaistus,
rikokset eivät ole lisäänty­neet.
Rikosten suuruus ja pienuus
riippuu yhteiskunnallisesta raken­teesta.
Olisi paljon edullisempaa
yrittää poistaa syitä jotka johtavat
noihin rikoksiin.
Me olemme pystynet kesyttämään
kaikkein villeimpiä eläimiä. Sudesta
on tullut kodin vahti ym. MuUa
ihmisten välillä on vielä paljon
aitoja, joiden yli ei pääse muuta
kuin hyppäämällä. ^ Sodissa opete­taan
ihmiset murhamaan toisiaan
ja kuka siinä parhaiten edistyy,
häntä 'kunnioitetaan arvomerkeillä
ja muistopatsailla.
Meitä sanotaan sivistyskansak.si,
mutta olemmeko sitä? Oma käsitys­kantani
on, että ihmismurha on
rikos, ja että omantunnon taholta
siihen ei ole kellään oikeutta.
Olisi jo 'korkea aika poistaa kuo-lemantuomit
ja pyrkiä poistamaan
ne syyt jotika rikoksiin johtavat.
Paatuneella rikollisella kuoleman­tuomio
on 'kaikkein helpoin ran­gaistus.
Mutta yhteiskunta on suu­rin
syypä että on paatuneita rikolli­sia,
sillä ne eivät synny rikollisena.
I.S.
• ,# • • » »
VASTUSTAA V A P A U D EN
LAAJENTAMISPÄÄTÖSTÄ
Pitkäaikaisena Vapauden tilaaja­na
katson minullakin olevan oikeu­den
sanoa ajatuiksehi Vapauden laa-jentamiskysymyksestä.
Yhdyn niihin Jötkä ovat jo ilmais­seet
mielipiteensä, ettei,ole hyväk­si
laajentaa Vapautta. U.sikon, että
jos lehden tilaajien kesken järjes­tettäisiin
äänestys niin se puoli
voittaa joika vastustaa laajentamista.
— A . L , Port Arthur
IVfanitobän AVeir
vagtuBtaai inedUc^
W i n n i p e g . M a n i t o b a n torypuo-lueen
muod0.stama hallituksen va.s-taleivottu
pääministeri, aS-^vuotias
Walter Weir antoi tiistaina yihjeen.
että Manitoba voi jäädä ensi hei­näkuussa
ipois ikansalliseata saira.s-'
huollosta — ellei sitä "pakoiteta"
siihen, ikuten hän sanoi, "Pakoitta-vana"
seikltana hän mainitsi,talous­asiat.'
Suomi ja
Tilanteen kehit)»8tä YenSjiUlff
(syksyllä 1917) seorattiin (Suo>
messa) yhä kiinteämmini Monista
työväenlehtien kirjoituksista il*
menee, miten •• uuden vallanku-ittöUkseii
tuloa odotettiin; selitTdä
maisteri- Erkld Salomaa äsirettäin
ilmestyneessä mainiossa kirjas­saan
"Työväenliike ja Suomen
itsenäisyys".
Työmies kirjoitti jo syysikuuii
puolivälissä, että Venäijällä olivat
silloin asiallisesti vallassa 'kadetit,
jotika noU'iiattivat itsevaltiuden , esir
merkkiä j a siirsivät 'huomion pois
sisäisistä uudistuikista '.usutamalla
Venäjän kansaa sen,yhteydessä elä­vien
pienten 'kansojen : kimppuun;
Tulevaisuus on osoittava, kuinka
kauan nytkyinenihallitseva ryhmä
pysyy , vallassa, kirjoitti lehti jat-
>kaen:-"Niin kauan ei-liene Venäjän
yhteydessä elävillä pienillä kan­soilla
toivoa saavuttaa ainakaan va­paaehtoista
tyydyttävää eroa Venä­jästä.
Mutta toiselta puolen on var­maa,
että todella demokraattiset
voimat vielä kerran nousevat Venä­jällä
valtaan. Ne osaavat johtaa 100-
miljoonaisen Venäjän 'kansan suu­ruuteen
ja rikkauteen; Ne opettavat
nykyisen lukutaidottoman Venäjän
talonpoikaisväestön lukemaan, anta­vat
sille riittävästi maata .ja opetta­vat
sille uudenaikaisen Ateollisuu-den
ja maanviljelyksen tehtävät."
Lokakuun jälkipuolisikolla Työ-miehessä
kiinnitettiin huomiota
neuvoHlojon siirtymiseen Suomelle
ystiivällisten bolshevikkien 'käsiin.
Lokakuun vallankumouksen aatto­päivinä
2. 11. lehti päätteli, että
Suomessa olevan venäläisen sota­väen
enemmistöön sosialistista, bol­shevistista.
Siitä syystä suomalainen
porvaristo vihaa sitä Sammumat*o-masti.
'•Sitäpaitsi", jatkaa lehti, •Venä­jän
bolshevikit ovat osoittautunee»
rehellisemmiksi Suomen itsenäisyy­den
suosijoiksi kuin suomalainen
Venäjän haliitu.sta kumartava por­varisto
. . . Venäjän ja Suomen
kapitalistit ovat yhtyneet tuhotak­seen
kan.sanvallan ja työväen pyrki­mykset.
Multa samalla kerralla
usuttavat porvarit suomalaisia ja
venäläisiä työläisiä toisiaan vastaan
Sellaista on yläluokan valtiotaito
koko pirullisuudessaan . .
V A L L A N K U M O U K S E N K E L L OT
Lokakuun vallankumous muutti
perusteellisesti, tilanteen. Sen mer­kitys
oivallettiin Suomen työväen­liikkeen
ke.skuudessa välittömästi.
Puolueen ja ammattijärjestön' yh­teisessä
julkilausumassa todettiin
suurten historiallisten tapahtumien
?-arjan olevan alkamassa. Jo otsikko;
"Vallankumouksen kellot soivat"
kuvasti ajan henkeä. Työmies-leh-den
pääkirjoituksessa 11. 11. 1917
Työväen vallankumous Venäjällä
lausuttiin mm: "Joka tapauksessa
vaikka.taistelu ei olekaan vielä lo-p-punut
. . ; on Venäjällä tapahtu­neella
kumouksella suurenmoinen
historiallinen merkitys. Sitä tulee
riemulla tervehtimään vallanku­mouksellinen
'köyhälistö kaikiss?
maissa. Tämä työväen ja sotilaiden
toimeenpanema rohkea kumous on
alkuna koko maailman sosialistiselle
vallankumouk.selle . . . E i kukaan
voi kieltää sitä, että maailman köy­hälistön
sosialistinen vallankumous
uun V ous
tulee ennemmin tai myöhemniin
saatvuttamaan täydfellisen voiton." :
Muodostettiin Työväen vallanku­mouksellinen
keskusneuvosto, jonka
ipuheenjohtajana toimi Kullervo
Mannei* ja sihteerinä Yrjö Stroia.
Ajanikohtaiset ja uuden tilanteen
esiinnostamat tunnukset tiivistettiin
-Me vaadiimme ohjelmaiksi. Valta­l
a in saattaminen voimaan ja Suo-r
men itsenäisyyden toteuttaminen
sopimiisteitse uuden heuvost6lia'lli-tu^
ksen kanssa olivat niistä ikeskci-simpiä.
Ohjelmaan sisältyi myös pe­rustavan
kansalliskokouksen koolle-^
kutsumisvaaiimus.
Maa-rasöouun 11 pnä 'keskusneu-vostossa
esiintyi Suomessa kumouk­sellista
työtä tehnyt tunnettu bol­shevikki
A. Sotman; joka toi tervch-dyaiseh
VenSjän bolshevikeilta.
Neuvostossa keskusteltiin yhteyden
ottamisesta bolshevikkeihin, jotta
nämä nyt korkeimman valtiovallan
käyttäjinä peruuttaisivat Kerenskin
hallituksen laittomuuden Suomea
vastaan j a tunnustaisivat heinäkuun
valtalain. Samassa 'kokouksessa pää­tettiin
lähettää lähet^s(q> Pieta^-jih
iiuden neuvostohallitui^ett'j^ilille ;
Suomen ja muidenkin ibaiden paiJL.:
värillisessä lilstoriänkit^loltuksessä ^
loistetaan itsepiiitaisestii eitä Venä­jän
ttoJsihevikit yllyttivät ja suoras- '
taan vaativat suomalaisia työläisiä
tcQcetnään vaUankumouksen msetias- )
kuussa 1917. Väite ei pidä paikkaan^ '
sa, mutta iolkaikuun vallankumous r
vaikutti ikumouksellisen mieliaian
nousuun ja sen pääseiniseen esille
Suomessakin. Tästä aiheutuneet Suo.
men porvariston otteet, sen pyrki­minen
diktatuuriin, suojelusfcimt!^
liikehtiminen ja yritykset mitätöidä
k6sän aikana saadut sosiaaliset ja
(Jatkuu sivulla 3)
'mm-l
M\ li
Suomi julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjällä tapahtuneen Loka­kuun
vallankumouksen myrskyissä 6. 1'2. 1917. Tätä ennen Suomi oli ollut autonominen suuri-ruhtinaskunta
jo vuodesta 1809 alkaen. Autonomian aikana Suomella oli oma parlamenttinsa,
jonka valitsemiseen naisetkin saivat ensimmäisinä Euroopassa osallistua.
Kuluva vuosi on Suomessa julistettu suomalaisen työn, kulttuurin ja kansanvaJtaisen yh-teis<
kunnan juhlavuodeksi ja tapahtuman kunniaksi lyöty hopearaha nimellisarvoltaan 10 mk.
Rahaa lyödään miljoona kappaletta.
Hopearaihan yksityiskohdista mainittakoon, että metalliseoksessa on hopeaa 900 promil­lea
lopun ollessa kuparia. Sen läpimitta on 35 mm ja paino on 24 gr. '
Rahan tunnuspuolella ovat vapautta ja itsenäisyyttä symbolisoivat viisi lentävää kalasääs-keä
(Pandion haliaetus). Tämä komea lintu on Suomen tuhansilla järvillä hyvin, yleinen. Ra­han
arvopuolella on jatkuvaa rakennustyötä esittävä köhakuvio. Lieriöpinnassa kiertää tdksti:
"Itsenäinen Suomi 50 Finland Självständigt 50".
Juhlarahan on suunnitellut eräs Suomen johtavista mitalilaiteilijoista Heikki Häiväöja.
Hän on valvonut myös Suomen rahalpajassa rahan teknillistä viimeistelyä. Raha lasketaan liik­keelle
joulukuun alussa, mutta sitä voidaan tilata aikaisemminkin osoitteella Suomen Pankki,
Postilokero 10160, Helsinki 10 ja myös muislta suomalaisista pankeista.
TYÖVÄKI JA SUOMEN ITSENÄISYYS
"Ajan kuluessa tyylit muuttuvat", sanotaan Suomen itsenäisyysjuh-lavuoden
1967 neuvottelulautakunnan pienessä kirjasessa mikä on val­mistettu
Suomen koulujen, kuntien ja kansalaisjärjestöjen materiaaliksi
Suomen tasavallan 50. itsenäisyysvuoden juhlinnan avustamiseksi.
Oheinen kirjoituksemme on lainattu mainitusta kirjasesta. Sen yli­malkaisuudesta
ja visseistä puutteellisuuksistakin huolhnatta me suo­sittelemme
tämän kirjoituksen lukemista tämän juhlavuoden itsenäisyys­päivän
aattopäivänä kansalaistemme niille piireille, jotka ovat täällä näi­hin
päiviin asti pitäneet työväenliikettä ja ainakin sen jotakin osaa "Suo­men
itsenäisyyden vastustajana", ja myös niille ns. vasemmistolaisille..
joiden suhtautumista Suomen itsenäisyyspäivän viettoon sävyttää heidän
omat kielteiset kokemuksensa 30—50 vuoden takaa.
TYÖVÄENLIIKKEEN
SYNTV.AJAT
. .Suomen työväenliike syntyi
samaan aikaan kuin ns. suomalais­kansallinen
ajattelutapa valtasi alaa.
Suomalaisuusmiehet toimivat var­sin
akliivise.sti työväenyhdistyksissä,
ja työväenyhdistykset katsoivat mo­nissa
tapauksissa tehtävänään ole­van
juuri suomalaisen kansansivis­tyksen
levittämisen j a suomalaisuus-liikkeen
poliittisen toiminnan tuke­misen.
Varsinainen Wrightiläinen
ajatustapa, jonka henkinen isä oli
työväenyhdistystoiminnan johtaja
V. J . von Wright, nojautui kaksi­kielisyyteen
ja pyrki kieliryhmien
välisen sovun säilyttämiseen. Mo­lemmat
ryhmät olivat kuitenkin ak­tiivisesti
mukana silloin, k u n o l i ky­symys
kansallisnxiielisistä mielenil­maisuista
Venäjän sortotormenpitei-tä
vastaan.
Erityisesti ensimmäisen sortokau­den
aikana vuosisadan vaihteessa
työväenyhdistykset myötäilivät ase-velvollisuuskutsunnoista
kieltäyty­mistä
ja muutenkin kernaasti antoi­vat
tukensa perustuslaiUisUle kan­nanotoille.
Sosialismin aatemaailman valloitti
Suomen työväenliikkeen eräänlaisel­l
a ryntäyksellä tämän vuosisadan en
simmäisellä vuosikymmenellä. V.
1903 hyväksytty Forssan ohjelma
oli uuden ajattelutavan kaikkein sel­kein
ja kiteytetyin ilmaus. Uusi yh­teys,
kansainväliseen aatemaailmaan
ja kansainväliseen työväenliikkee­seen
luonnollisesti hui-masi mieliä.
Monasti saattoildn esiintyä mielipi­teitä,,
jotka väheksyivät kansallista
yhteenkuuluvaisuutta j a korostivat
työväestön ja kapitalistien rimtamien
kansainvälistä vastakohtaisuutta.
VairioUiset ja yhöeiskurniallJViet
olosuhteet olivat tämän vuosisadan
alussa omiaan, edistämään kielteis­tä
suhtautumista kansallisiin elämän
muotoihin.. Varsinkin vuosisadan
ensi vuosina jouduttiin käymään
taistelua vanhaa säätyvaltiopäivälai-tosta
vastaan, jonka vallitessa työ­väestö
tunsi olevansa ikäänkuin yh­teiskunnan
ulkopuolella olevaa pa­ria
-luokkaa. Suuri edusJkuntauudis-tus
1906 tietenkin muutti tässä koh-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
HYVIÄ
Lehtemme tämänpäiväinen nu­mero
on omistettu kaikessa vaati­mattomuudessaan
Suomen juhla­vuoden
1967 itsenäisyyspäivän kun
niaksi.
Siinä mielessä ja samalla toi­voen,
että tämänpäivä.inen Vapaus
ehtisi miltei kaikille kaikkein
etäämpänä asuville lukijoilleen, on
Vapauteen nyt varattu ainehistoa
tämän tärkeän merkkipäivän t i i ­moilta.
Kaiken lisäksi on sanottu, että
allekirjoittaneenkin pitäisi kantaa
kortensa yhteiseen keikoon. Mutta
kun aihepiiri on niin suuri ja an­toisa,
ja kun siihen liityty vielä
muitakin asioita, sillä eihän Suomi
ole yksinään maailni£^ssaj niin tätä
asiaa on kaiketi' käsiteltävä Vähän
eri puolilta. • •
Ensimmäisenä pn todettava, että
samalla kun v. 1967 on-ollut kan­sainvälisesti
suurtapahtumien kun-niavuosi,'
meille Canadan suomalai­sille
se on antanut kaksin verroin
juhlinnan aihetta.
Onhan täkäläisten kansalaistem­me
toimesta osallistutuittu, kuten
pitääkin, Canadan lOO-vuotisjuh-^
lien viettoon ja siinä yhteydessä
myös Vapauden 50-vuotispäivän
juhlintaan, mikä oh asiallisr»ti pu­huen
erottaimjtton osa Canadan
centennial jii^hHnnasta, koska tämSi
meidän lehtemme perustettiin suo-malai.
sten toimesta nimenomaan
Canadan suomalaisia työläisiä, far­mareita
ja multa pikkuihniisiä —
siis canadalaisia työtätekeviä pial-
; velemaan.
Canadan centennial juhlinnan
yhteydessä oli erikoisella Ilolla to­dettava
kaksi seikkaa: Yleisesti pu­huen
täkäläiset kansalaisemme an­toivat
osaltaan myönteisen panok­sen
100-vuotisjuhlinnan vietolle j a
toisaalta kaikki johtavat maat,
omia merkkivuosiaan viettävät
Neuvostoliitto ja Suomi mukaan­luettuina,
antoivat arvokkaan pa­noksen
centennial juhlillemme
osallistumalla Expo. '67 maailman­näyttelyyn
sekä järjestämällä ar­vovaltaisia
valtiovierailuja Cana-daan.
Suurta huomiota Canadassa,
Suomessa ja kautta maailman
osakseen saanut Neuvostoliiton 50-
vuotLsjuhla on myös jo sivuutet­tu,
ja edessämme on vajaan viikon
kuluttua vietettävä, meille .kaikille
läheinen ja i-akas Suomen itsenäi­syyden
öO-vuotisjuhlan vietto.
"Suomen itsenäisyys on ityöväien-liikkeen
ja muiden edistyksellisten
voimien taistelun tulosta ja perus­tan
sille loi Venäjän työväenliik­keen
voitto lokakuun vallanku­mouksessa.
Kansamnnei kokemuk­set
nykyisen naat>uriysitävyyden,
luottamuksen ja yhteistyön uiko-politiikasta,
ovat kasvaneet kansa­laissodan,
saksalaismiehityksen, it­senäisyytemme
vaikeiden alkuvuo­sikymmenien
ja ehnenkaikkea vii­me
sotien kiirastulessa. Suomaliai-selle
ulkopolitiikalle on löydetty
oikea, aluniiltäen vasenrmistolai-nen
työväenliikkeen viitoittama
tie ja sillä iiellä on horjumatta
jaitkettava eteenpäin. Nykyinen
maailman tilanne vaatii Suomelta
entistä aktiivisempaa toiimintaa
rauhan hyväksi", sanotaan Suomen
Kansan Demokraattisen Liiton ja
sen sisarjärjestöjen vuoden alussa
antamassa julkilausumassa ja ko­rostetaan:
"Itsenäisyysvuosina saavutuksis­ta
tuloksista huolimatta maassam­me
on vielä paljon rakennettavaa.-
Kansan etujen parantaminen ja
demokratian laajentaminen vaati­vat
taloudellisen harvainvallan as­teittaista
poistamista', jatkeitaan
lausunnossa ja todetaan lopuksi:
"Valtiollinen riippumattomuu­temme
ja kansallinen itsenäisyy­temme
on nyt lujemmalla perus­talla
kuin milloinkaan aikaisem­min.
Luotamme Suomen kansan
valoisaan kansalliseen tulevaisuu'-
tieen. Rakennustyömme on vielä
keiken, mutta tiedämme, että työ­tätekevä
kansa tulee viemään sen
eteenpäin ja toteuttamaan oikeu-denmukaisemman
yhteiskuntajär­jestyksen
. . ."
Tässä toivorikkaassa • mielessä
suhtautuu myös allekirjoittanut
"Suomen kansan valoisaan tulevai­suuteen".
'
Tässä mielessä lopetamme tä­män
jutun lainaamalla Suomen t a - '
savallah presidentti UrhO Kekko­sien
äskettäisessä televisiohaastat­telussa
antaman lausunnon kysy­mykseen
— "Onko tämän hetken
nuoriso epäisänmaällisempaa kuin
nuoriso Teidän aikananne? '
Presidentti Kekkonen vastasi:
" E i yarmaankaan, mutta tämän
hetken nuoriso jo sen nuorison
viilillä, joka oh minun ikäluokkaa­ni,
on suuri ero suhtautumisessa
Isänmaallisuuteen. Minä sanoisin,
että silloin kuih' minä olin nuori
ylioppilas^ kaikissa isänmaallisuut­ta
koskevissa puheissa esitettiin,
että isänmaallisuudella on k u in mi
talilla kaksi puolta: toisessa puo­lessa
on rakkaus ja toisella puo­lella
viha. Minä en ole kyllä mis­tään
moraalikoodeksesta lukenut,
että viha voisi olla minkään jaJon
aatteen kannattava voima* että
tuolta osalta meidän nuorisomme
isänmaallisuuakäsite o l i väärässä,
k u n - se^katsoir-että-isänmaanraTc-kauteen
kuului välttämättömänä
osana viha ja vihamielinen suhtau­tuminen.
Jos minä olen oikein ym­märtänyt
nykypolven isänmaalli­suuden
ja haluaisin käyttää fötä
mitalivertausta, minä sanoisin, että
nykyajan nuorisomme isänmaalli­suuden
mitalissa on toisella puo­lella
rakkaus ja toisella puolella
ehkä tuo tunnettu suomalainen sa­nanparsi
'Arvaa oma tilasi, anna
ai-vo toisellekin."'
"Sanotaan, että mitä riuoi-emme
ovat tänään, sellainen on kansakun
ta huomenna. Miltä Teidärfmielesr
tänne nyt sitten huomispäivän
kansa tulee näyttämään? tiedusteli
haastattelija.
"Paremmalta ja oikeuden mu-kaisemnialta
kuin nykypäivän Suo­m
i " vastasi presidentti Kekkonea
empimättä. "Niinkuin äsken mai­nitsin,
minun nähdäkseni nuoriso
on ennakkoluuidtonta ja se on val­mis
rohkeasti etsihiään uutta ja
uusia tehtäviä ja minä olen varma
siitä, että juuri näitten ominai­suuksien
perusteella nykypäivän
nuoriso, s i l l o in kun se joutuu rat­kaisemaan
maan kohtaloista, to­della
luo Suomesta oikeudenmu­kaisemman
yhteiskuhnan kuin
mitä se nyt on. '
Hyviä syntymäpäivä- ja itsenäi­syyspäiväjuhlia
toivottaen .
Känsäkom*a,