Vapaus, December 30, 1971

              Sivu 2 Torstai, jouluik.- 30 p. ~ Thui-sday, Dee/ 30i -1971
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIÄNS,
(LIBERTY) EstaWteheÖ!'Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND . Manager: V. KENTTALA
Tä«phoner Office and IBditorial 674-4264
PabUshod ttTloe me&lj^: Tnesdays and^^l^ by Vapans PabUshlng
Co. Umited, 100 Elm St. West, Sndbury, Ontario, Canada
Malllnff address: Box 69.
Advertitdn; ratea apon appHcatlon, translation free of obarge.'^
Seooikl ClassMiiU reglstration Nomber 1076
Ii:iS€lCÄNÄ:DlANilFÄW«UAQEil?RISS?^. iCI!U.,Bl
p^itadftsss: 1 vfc. $10.00, 6 kk; $5.23
' ' 3kft.$3,00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 fch; $3.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Vuoden päättyessä
Vaikka se onkin yleisena tapana, meidän tarkoituksenamme
ei ole. kuitenkaan luoda perusteellista yleiskatsausta kuluneen vuo-
(Jep t ^
Y Toisaalta on kuitenkin syytä todeta, että vaikka tässä mei­dän
epätäydellisyyksien maailmassamme on niin koti- kuin ulko-maillalkin
vielä paljjon parantamisen varaa, niin meillä työtäteke­villä
ei ole sitten'Jcään mitään syytä ptessimistisyyteen ja toivotto­muuteen.
Päinvastoin on todettava, että historia ei vain marssinut
vaan laukkasi täyttä vauhtia eteenpäin kuluneen vuoden aikana.
Meidän maailmamme on nyt payon toisenlainen, mitä se oli vuosi
sitten ja mikä ^tärkeintä, nyt ön paremmat asemat uusien edistyS'-
askeleiden ottamiseksi kuin vuosi sitten. Luokaamme pikasi&iäys
siihen, miksi rauhanpuolustajilla ja yleensä yfhteisfcunnalliseen edis-tykse6n
pyrkivillä on syytä olla tyytyväinen kuluneen vuoden ke-hitykseen..*
..
Kiinan kansantasavalta, jota pidettiin Yhdysvaltain imperia­lismin
vaatimuksesta ja tahdosta parikymmentä vuotta ''eriste­tyssä"
asemassa, sai maailman yleisen mieliiriteen painostuksesta
siUe oikeutetusti kuuluvan paikan Y K :n jäsenyydessä. Koko
olemus muuttui tämän tapahtuman johdosta. Se antaa myös lisää
mahdollisuuksia siihen, että ns. jaetut maat — molemmat Saksat
sf>k6 Vietnamit ja Koreat — saadaan YK :n jäsenyyteen. Kuinka
tärkeätä tämä on yksinomaan Canadan etujen kannalta katsoen,
se näkyy siitä, että Kiinan tunnustaminen ja Y K : n jäsenyyden
palauttamirien sille tasoitti tietä historian suurimman vehnäkau-pan
tekoon ja kaupankäynnin edelleen laajenemisen mahdollisuu-teeaa:
kahden maaÄ välillä.
Kuluneen, vuoden aikana pääsivät ensin Neljän Suuren edus­tajat
yksimielisyyteen maailman rauhaa uhanneesta Berliinin on­gelmana
ja sitä seurasi Saksan valtioiden ja Länsi-Berliinin hal­linnon
sopimukset "kauttakulusta", vierailuista jne, mitkä lie­ventävät
jännitystä tällä tulenaralla alueella.
. Vaikka kehitys on ollut toivottua hitaampaa, niin kuluneen
vuoden aikana otettiin kuitenkin pitkiä askeleita eteenpäin Eu­roopan
turvallisuuskokouksen pitoa varten, minkä hyväksi on
esim. Suomen hallitus niin ansioituneesti toiminut.
Kuluneen vuoden aikana on saatu kouraantuntiivia iraimerk-kegä
siitä, että "Nixonin oppi" — jotta aasialaiset saataisiin so­timaan
aasialaisia vastaan —^ tulee epäonnistumaan yhtä täydel­lisesti
kuin on Yhdysvaltain imperialismih sota- ja hyökkäyspoli-
' tiikka jo epäonnistunut Indokiinan maissa, USA:n hyökkäys- ja
sotapolitiikan epäonnistuminen tarkoittaa voittoa ja tuloksia maa­ilman
kaikiUe kansoille, mukaanlukien Yhdysvaltain ja Canadan
kansat. Rauhanliikkeen voimistuminen ja. laajentuminen sekä
"QSArn sotapolitiikan vastoinkäymiset antavat rauhanpuolustajille
uusia mahdtotllisuuksia siinä mielessä, että Indokiinan sota saa­daan
oikeudenmukaisesti lopetetuksi ja lähi-idän kriisi ratkais-tiiksi
kaikkia •• kansojen itsemääräämisoikeutta jä kansallista tur­vallisuutta
kunnioittavalla tavalla.
Kaaisainvälisen edistyksen kuvaan kuuluu Banglä Deshin it-senäistjTMinen
ja. vapautuniinen Länsi-Pakistanin sorrosta, riis-tosta
ja terrorista. Itä-Pakistanin kansalle^ joka ilmaisi selvän va-pautumiStahtonsa
joulukuim 1970 vaaleissa, ei annettu mahdolli '.
suutta toiveittensa täyttämiseen rauhallisin keinoin. Päinvastoin
Pakistanin taantumushallitus aloitti Yhdysvaltain, ja häpeä sanoa
Kiinan myötävaikutuksella historian yhden pahimman verilöylyn
Itä-Pakistanissa _ ja seurauksena oli kunniaton häviö pari viik­koa
kestäneessä sodassa sekä itsenäisen Banglä beshin syntymi­nen.
.
Vaikka kansainvälinen valuuttakriisi uhkasi kehittyä koko
länsimaailmaa jäytäväksi kauppasodaksi, niin sekin pulma tuli
(tai oikeammin on tulossa) ratkaistuksi ainakin toistaiseksi, vaik­ka
pitkän tähtäyksen perusteefllä on ilmeistä, öttä ka,pitalistisen jär­jestelmän
yleinen kriisi tulee syvenemään ja laajenemaan, aiheut­taen
myös uusia valuuttapulmia. Nämä ovat kuitenkin, asioita, jot­ka
eivät ole tavallisten työtätekevien ja keskiluokkaisten, vaan
siturpääoman aiheuttamia ja myös sen ratkaistavaksi kuuluvia
aeilckoja.
Myös fcotimaaanme kuvassa ön tapahtunut muutiaksia parem'
paan. Sol'\5ä» on, että vaikka pääministeri Trudeau vieraili Neu­vostoliitossa
ja NL:n pääministeri Aleiksei Kosygin Canadassa,
työttömyys on edelleen Canadassa yhtä vaikea kuin ennen sitäkin,
«ttä köyhyysrajan alapuolella elää y l i 4,000,000 canadalaista, että
ädpssä on vaikea työttömyystalvi, että hinnat, verot ja muut kus­tannukset
kohoavat jatkuvasti, ja että eläkeläisten seka muiden
päkjkulbmisten aaema tulee päivä päivältä vaikeammaksi. Mutta
sittenkin on tapahtunut edistystä: Neuyosto|liiton ja Canadan suh­t
e e t ovat parantuneet ja se ei voi muuta kuin koitua hjrväksi Ca-nadaUe
niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Erikoisen rohkai-seiyat^
on se, että työväenliike on voimistunut: kahdessa maakun­nassa
on saatu valtaan NDP:n haUitukset; ammattiyhdistysliike
o» sekä kasvanut ja lujittanut yhtenäisyyttään että osoittautunut
entistä taistelukykyisemmäkai.
Paljon on tietenkin vielä takapajuista, vääryyttä ja korjatta­vaa,
mutta uudelle vuodelle siirrytään poliittisesti puhuen paljon
paremmista lähtökuopista kuin vuosi sitten. Meillä canadalaiailla
on entistä parempi tilaisuus ja velvollisuus toimia miljoonan uuden
työpaikan hankkimiseksi, satojentuhansien uusien asuntoyksikkö­jen
rakentaaniseksi, paikkojen korottamiseksi ja hintavyöryn py-fläyttämiseksi,
farmarien tulojen lisäämiseksi ja perhefarmien ole­massaolon
takaamiseksi, verotaakan oikeudenmukaisemmin järjes-täimis€)
ksl siten että suurituloisetkin joutuvat maksamaan kdjtuul-jli^
en.osi^n niaan menoista, eläkkeiden korottamiseksi ja eläkeiän
alentamiseksi niin, että vanhemmat kansalaiset saa/vat säädylli­sen
toimeentulon elämänsä ehtooksi ja työttömille lisää työpaik-
^ k o l j a . • . ' ^"
, Työtä ja tehtävää on, siis paljon — sisältyen siihen omien
•lehtiemme huolto ja ylläpito, mikä vaatii meiltä kaikilta suuria
ja ifeskejrtymättömiä ponnisteluja — mutta kuluneen vuoden ke-
Tässä osastossa julkaistavieB
kirjoitusten ei tarvitse välttä­mättä
edustaa lehtemme omak­sumaa
kantaa karteltavana
olevasta asiasta. Kirjeen lähet­täjät
voivat käyttää harkin­tansa
mukaan joko omaa ni­meään
tai nimimerkkiään. Ni­mettömiä
kirjeitä ei julkaista.
NOIN YKSI PROSENTTI
ONT. SUOAAiAlSISTA
KANNÄTT4L4 l£POKOTIA
Yfadfisliyksen 'laatOTmsit l^yiselykaa-vaSskeet
ovat saianeet iGohtaÄaisen
baluD svmtsäaaBvaeäiiaa keskuudes­ta.
Kiiiiitämme kalkya heiMIöiSä jot­ka
osaliisituiiiviat siihen itavaUa tai tod-seOta.
Etenlkm SxiiSbacyn, 't<i^^
WiiQd30(r!in ja KMdlaind Laken lahieen
sutunialalseit ovait ihnaiäseet baihia-vaiisa
muuttoa Saafl Marieen
jos siirme £»;adaian nraiakunitaihaUi-
YH 400 heiiildiHMi ovat lAyöoitävas-ti
vastaiineet byseilykaiaiviakkeeseen
jotiista 358 oviat vadimieeit Saidt Ste.
Miarien kaupmgln eicäiniiiäiseirä tai
toiseinä: vadhtoehtiona. Näiden fisäksi
tulosi noin 60 henkilöä jotka eivät
vastanneet
mtrtta ovat ito Miyneet jäsemfcä
jrkä osoiittaia faeidäin myöntyisyyi-tään.
Noen 80 pros. hoMöää olisivat
iän puolestia oikeutöHuja v^Qittömäs-fci
sinriö'^^ kodin suojiin, työva-licäomta
parhaillMai ^öskenteJee
tuilosten Mjätehissa ^ olemme val-miistianeet
vä^töädir^hnfm Suoina-lai's/
Eestiiäds Lepokodm pudesta.
Maakunnassa pidesttöin 5 infor-maatiö
kokousta eri kaupungeissa,
joisita saiimme paljon vihjeää kuin­ka
fcodm faiHsi olla jolta me suoma­laiset
viöityisinmie siellä. Myöskin
tuli leptkijdin yksi suurirrmiista pe-rustarkciituiksa^
a (ei pöBittinen ja ei
Seniar Citizeiis' (haJpavudcra)
asunnoista käymme neuvolitelua Nia-tional
Hgusing Autbooityn kainssa
joista my^ofikin pyrimme saada joko
maaikiuntia tai keskushaillituksäiein tu­kea
laman ttfeusin mafcsnrissa. Tol-vomme
saada vastauksiia tieduste-luihimine
piakkoin. Kehoitamme
kaikkia suomalaisiia jäseneksi Mity-nusestä
vadkka dlisät vasta 35 vuo­tias.
Jokainen jäsen luo oman ar­vonsa
kiBi viranomiaauseit näkee, että
olemme nyt tosissamme. Olemme
viivyteUeat 'liian kauan hankkeem­me
kanssa. Nyt on aika kypsä; le­pokoti
Ontarion suamaliaiäiille!
On tulhit tiedustehija minkä täh­den
pitää nuiksaa jäseiuuaksu lepo-kotiyhdiätiyfcsellle?
Olenhan koko elä­mäni
matoamut veroa Canadan hal-
Ktubseillle; eikö se rictä? Tähän on
Viete Jok^
li, etiä ^eile
muutama vastaus joiisita toivomme
aiibaa selwaylcs«n yllä olevaan Isyisy-mykseen:
:'./;,
(1) Canadalla 01» tietfcävästi jän-sira£^
a noin trasefcsi ailbaisah vero-tusluoiMca
palMcat^
(2) Oanadain monietbuliisessä
miKMkissa olisi ntahdotnnba toteut­taa
täUä haviaa kaMoen e^^
ntien erikois viaatirriiiksia. (Vanhain
koteja on ninuttäin rakennettu ko­konaistarvetta
' silmällä pitäen, joi-hhi
on jo sijoitettu ybteäsfaranan va­roja).
,
(3) Että jos me suomalaiset ba-luaarmie
oman Lepokodin pmräre vaa
timuksineen (sauna, fcuntoutumäs-huoneet
että aDaSi suomalais pal­velu
virkailijat jne,), maakunta ei
ryhdy kokonaan rahoittamaan sel-laäsfta;
joten meidän tulee yhdistyk­senä
maksamaan täöaiset osamak­sut.
Saatuarrane tietää todelliset
kustannukset ja kulut myöhemmäs­sä
vaiheessa tulemme julkaisemaan
ne viraliisesti lehdistössä.
Jott^a jäseimiafcsut eivät tulisi syö-uskcnnomnen")
hyvin toteutetuksi, ityä. etukäteen, o k n^
Meitä cE kokouksissa suomalaisia | Pftaa arpajaiset. Päävoittoa ^tahsi
olemaan Frnnair koneella edestakai­nen
matka Helsinkiin millom vain
aika slf^en-tun
tui, etift mken e d i s t y U hyö­dystä
ei voJ[da ollä &ii^it^'miel-
N]ft IMifnessä on kuitenkin
yhä useammin alkanut' fittTulua
pessimistisiä ääniä ja epäUyjä
jatkuvan kehityksen tarpeelli­suudesta.
Pessimistit katsovat,
että on menty jo liiankin pit­källe
ja että ihmiskunnan osal­le
riittää jo yksi ongelma —
atomipommi. Amerikkalainen
tiedemies Rappoport on jopa
ehdottanut teknisen edistyk­sen
kieltämistä ja kaikkien kek
sijoiden leimaamista inielettö-miksl.
Tämä on tietenkin var­sin
omalaatuinen johtopäätös ja
lievästi sanoen jokseenkin.fU>äi-lyttävä.
sen takia että saatsisun koti pys­tyyn
yhteisvoimin, katsomatta mi-
Kn seurakuntaan tai seuraan itse­kukin
kmilim. Mainiota oli että ih­misiä
jo!ta tuskin on ennen nähnyt,
olivat vakain mielin tuIhit osaBistu-mann
tähän yritykseen Tämä var­mistaa
yhdfetyksslle sen hengen et­tei
tuKsd nmikään erityisen suun­nan
sanella tulevan kodin ohjehnoin-iia.
Seuraavat seurakunnat ja seurat
•antoivat tilaiKa indcsutta käyttööm­me
tiedonanto kokoi&sille. joten
pyydämme kiittää vieraanvaraisuu­desta:
Torontossa, Agricdla seura-kunlia;
Sudburyssa, Sampo Haali;
TimmriKissä, HaniMmy HaaB; Wind
sorissa, Suomalais Luterilainen Seii-rakurta;
ja Thunder Bayssä, Finlan­dia
Ghjbi.
Työväliekunta on harkinnut miten
voitaisiin saada Thunder Bayn suo:
m'alac'set innostumaan tämän hyvän
asian puolesta, joten on ehdotettu
että Tamoitikuussa olisi tarkoitus pi­tää
uusi informaatio tilaisuus. Tä­ten
kaikki saisivat aäoaa tutustua
Ontarion-Suoroalais Lepirfcotiyhdis-tyksen
perustarkoituksiin. Tästä ko-koiiksesta
tulemme tarkoin aata-rnaan
ibnoitufcset lehdistön paäcal-lisyhdistyksien
kautta. Tammikuun
kokouksessa ThuiKler Baystä tidisi
valita yksi (1) johtokunnan jäsen
yöUa oHsi lepokotiasia lähellä sydän­tä.
Olemme iloisia että John Nie­melä
ja Pastori Pajala ovat tällä
hetkellä yhdysmidiiärnme.
Meillä on johtokunnan jäseniä eri
kaupungeissa: Tinunins, Mr. Kauko
Sahninen; Copper Cliff, Mrs. Katri
Westerlund; Sudbury, Mrs. Mirjam
Kallas; joiden lisäksi Toronto, Mrs.
Kerttu MaitHainen; Windsor, Mr.
Lauri Kovalainen ja Kirkland Lake,
Mr. Reino Puistonen. Nämä heidd-löt
ovat viralliset paikkakunnan
edustajat. Heidän Ja n^ös usdden
rhiiiden puoleen jBäla on viralHsel
OntarionLepokotiyhdistytesen jäsen
kuittfldrjat, voi itsekukin luottamidc-selia
antaa jäseoianomufcset ja siihen
fiittyvät jäsenttiaksut
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
voittajalle sopii. Ontarion arpalain
takaa olemme järjestäneet yKden
Finnair rnatkan arvottavaksi Toron­tossa
ja toisen SauJt Ste. Mariessä.
Arvan hitiita on $1.00. Arpoja on
painettu 3,000 kappaletta kutakin
matkaa varten. Meidän yhdysmie-heninie
ovat järjestäneet arpojen
myynnin. Kannattakaa suomalaista
yii^stä. Osta arpa Finnair matfcal-
•le!-
työvaliokunta kiittää vielä tämän
lehden toimitusta antaessaan pals^
tatilaa kyselykaavakkeille- Toivom^
me saada maakuntahallitukseita
vuoden vaihteessa hyväksyiiusen yh­distyksemme
pyrkimykseen saada
Suomalainen Lepokoti Sault Ste.
Marie hen. Rauhallista jouUiä ja
Siunaiusrikasta Uutta Vuotta!
— N. Korhonen, sihteeri.
Olen CIÄrn ag^entti
sanoi laivakapteeni
Havamia. — Kuuban pääministe­ri
Flidel Castro sanoi joulun edel­lä,
£ittä Kuuban laivaston joulukuun
15 päivänä 1971 avamerellä kfrap-paaman
rahtialukseri, Johnny Ex­pressin
kapleeiji. Yhdysvaltain kan­salainen,
Jose Villa on tunnustanut,
että hän on USA:n tiedustelupalve­lun
(CIA:n) agentti.
Kansaffisen radi<q)uheensa yhtey­dessä
pääministeri Castro sanoi,
että Viaa joutuu sotaoikeuteen vas-
Kehitystä ei voi pysäyttää^eikä
tiedettä "kieltää. Niiden täytyy
saada kehittyä. Kysymys on koko
naan siitä, että kehitys tapah­tuisi
ihmiskunnan hyväksi ja et­tä
tulolcsia. ei käytettäisi ihmis­kunnan
vahingoksi. On selvää,
etteivät nykytieteen avulla ke­hitetyt
aseet suojaa ihmisiä. On
löydettävä tie aseidenriisuntaan;
jännityksen laukeamiseen ja' rau
hallisiin oloihin. Tämän hyväksi
Neuyostoliitto onkin tehnyt erit­täin
paljon. Liioittetematta sa­noen
se tekee kaikkensa aseiden
riisunnan puolesta.
Neuyostoliitto ei ole pudottanut
atomipommia ihmisten tuhoksi.
Sen sijaan se ön tehnyt paljon
atomienergian rauhanomaisen
käytön alalla, se on mm. rakenta­nut
maailman ensirnmäiseh ato­mivoimalan
ja ensimmäisen ato­mi
jäänsärkijän. Neuvostoliiton
hallitus kannatti ensimmäisenä
aseidenriisuntaa: jo v. 1922 nuo­ri
neuvostotasavalta teki ehdotuk
sen taist^lukaluston ja armeijoi­den
yleisestä supistarnisesta. Sen
jälkeen Neuvostoliitto on jatku­vasti
käynyt johdonmukaista
taistelua, aseidenriisunnan puo­lesta.
"
Tämä johdonmukaisuus poh­jautuu
inaailman ensimmäisen so­sialistisen
valtion ulkopolitiikan
syvimpiin perustoihin ja liittyy
kiinteästi sen sisäpolitiikkaan.
Neuvostoliitto tarvitsee rauhaa jä
samoin aseidenriisuntaa. Se on
sen kansalaisten etujen mukais­ta,
jotka vuorostaan vastaavat
koko ihmiskunnan etuja. Kehitys­tä
koskevaan kysymykseen neu­vostoihmiset
voivat antaa vain
yhden vastauksen: kehityksen pn
jatkuttava, mutta tuhoaminen on
kiellettävä. He pitävät näitä vas­takohtina,
sillä heidän mukaansa
toirien sulkee toisen pois. -
l^tuteivatkaikki.maat. Siitä^uUr
si' e i ^ t t ^ edytavapfoottirni- ~
maaihnan ai^idenriisuntakonfe-jrenssi.
On töjyiäUt^. paikallaan,
että siinä tulee kaikkien' mäideri
olla edustettuina. Eikö pienellä
maalla, jolla ei ole ydinaseita, ole
oikeus rauhallisen' elämän takaa­miseen
? Eivätkö sen lapset nau­ra,
juokse, leiki ja nahistele ai­van
samalla tavoin kuin lapset
missä tahansa muuallakin ? Miten
he voisivat olla syyllisiä siihen,
että atomienergian keksineet ih­miset
eivät pääse sopimukseen
sen käytestä?
Kun Neuvostoliiton edustaja
J. Malik puhui Y K :ssa maailman
aseidenriisuntakonferenssin kool­lekutsumisesta,
hän puolusti sa­malla
sekä suurten että pienten
maiden lapsia ja heidän tulevai­suuttaan.
Malik puhui Neuvosto­liiton
hallituksen toimeksiannosta
siitä, että konferenssissa tuljsi
kiinnittää ensisijainen huomio
ydinaseiden kieltämistä ja käyttä­mistä
koskeviin kysymyksiin. Pu­huessaan
ydinaseiden kilpavarus­telun
ihmiskunnassa synnyttäväs­tä
suuresta huolestuneisuudesta
hänen. sanoistaan ilmeni samalla
huoli iasterhme tulevaistiudesta.
Hän puhu! s\M, etVk-Bsets*
r.tnkset^ nielev&t miljardeja dfllr!
^lareita. Miteh paljon hyy^ä ih-
I i^tsijde voita^isiinkaah V^aiitaa
läUlä rahoilla. Kilpavarustelun
lopettaminen on todella ajan­kohtainen
kysymys. Maailman
aseldeririisuntakonferehssl on
saatava koolle. Neuvostoliiton
ehdotusta ovat YK:ssa kannat-'
taneet jo monet valtuutetut^ ja
se antaa toivoa paremmasta.
Luonnollisesti on myös epäili­jöitä,
jotka sanovat, että konfe­renssista
,ei ole mitään apua.
Mutta jos siinä osoitetaan byvSä
tahtoa, tervettä järkeä ja' riittä­vää
aktiivisuutta, siitä on apua.
Tästä on kokemusta. Monta asei-denriisuntaongelmaa
on jo rat­kaistu
: ydinkokeiderT kieltäminen
kolmessa elementissä, ydinsulku­sopimus
ja. toimet ydinaseiden
vahingossa tapahtuvan käytön
vaaran pienentämiseksi. Nyt on
edettävä pitemmälle. Neuvosto­liitto
on ehdottanut varsin selvää
ja suoraa tietä.
Jo neuvostovaltion perustaja
V. I. Lenin nimitti aseidenriisun­taa
"sosialismin ihanteeksi";
Neuvostoliitto pyrkii tähän ihan­teeseen
ja ehdottaa lyhintä tietä
sen saavuttamiseksi.
Helsinki.^ — (KU) — Sosiali­demokraattien
ja keskustapuolu­een
lavastama maatalousriita,
jossa kumpikin puolue kynii ka­naa
omalla tahollaan, on saa-
Tietenkjn Neuvostoliitossa ta­jutaan
myös se, että länsimais­ten
liedemiesten pessimistisyys
on oikeutettua. Ja ymmärtäen
tämän se ponnistelee kaikin voi
min maailman^apauttamiseksl
ydinsodan vaaralta. Ydinaseet
ovat kaikkein vaarallisin ja tu­hoisin
. keksintö, jonka tiede­miehet
ovat koskaan tehneet.
Näitä ihmiset pelkäävät eniten.
Siksi Neuvostoliitto onkin ehdot­tanut
viiden .ydinasevallan ko­kousta.
Juuri siksi se ehdottaa,
että ydinaseiden riisuntaa koske­vien
kysymysten käsittelyyn osal-taamaan
"monesta rikollisesta te­osta
rnitka hän on suorittamit GIAn
asiamiehanä". Samalla hän ömoitti
että laivaston miehistöistä 00 13 syy­töntä,
jotka voivat poiätua maasta
milloin tahansa Panaman (laiva oli
Panamassa rekisteröity) lentokone
tulee heitä hakemaan.
massa käänteitä, joista qn syytä
huolestua kaikkien niiden, jotka
eivät hyväksy fasistisluontoisia
ilmiöitä. Tällaisesta ilmiöstä on
ollut kysymys kun Kauhajoen
isäntämiehet ovat järjestäneet
traktorimarssin ja sosialidemo­kraattien
vaalitilaisuuden vaka­van
häirinnän. Menetelmät ovat
vahvasti "stikua iapualaisliikkeen
otteille.
Kauhajoella vallitsevista tun­nelmista
kertoo kansalaiskoulun
opettaja Heikki Järvenpää:
— Yleisvaikutelmana täällä on,
että yritetään saada 3Ö-luvun
henkeä esiin ja siinä on osittain
jo onnistuttu. Onko tavoite tul­lut
ylitettyä, kun radion jä TV:n
uutisissa kerrottiin liikkeellä ol­leen
20 traktoria. Todellisuudes­sa
luku oli 40—50 välimailla.
Esiintyrriinen oli huolellisesti,
mutta salassa . valmistettu, kos­ka
siitä ei esim. kirkonkylän seu­dulla
osattu aavistaa mitään, kui­tenkin
' jo poliisillakin ori ollut
ennakkotietoja.. Häirintään osal­listuneista
traktoreista on tieto­jen
mukaan valtaosa ollut juuri
keskustapuolueen väkeä, mutta
jalkamiehinä nähtiin vanhoja, jö
30-luvulla Lapuanliikkeessä mu­kana
olleita huutelemassa ilkeyk-siään
Paasion puheen aikana.
Kauhajoella ei yleensä ole
muita paikkakuntia kummemmin
esiintynyt äärioikeistolaisia ilmi­öitä,
mutta tunriettua on mm. se
kun kepulaiset isännät vaalitilai­suuksissa
ovat hyvin avoimesti
esiint3meet : Neuvostoliitolle vi­hamielisesti.
Samaan oh yhtynyt
myös vennamolainen kansanedus­taja
Suokas, joka hyvin avoiöies-ti
ön tilaisuuksissa yrittänyt mns,
tätä mm. Suomen ja Neuvostolii­ton
kauppasuhteita. Tällaisesta
maaperästä luonnollisesti versoaa
mitä ilmiöitä tahansa toteaa opet
taja Järvenpää ja toivoo, että
työtätekevä väestö Kauhajoelia-ki
n päättävästi torjuu kaikenlai­sen
neuvöstovihamieiisjryden sa­moin
kuin lapualaisen vihanliet-sonnan
yritykset.
Ludwigshafen (Dad) — Paperia
ei tähän mennessä ole voitu oäkeas-t
aan korvata miaSa aineilla. Se on
luonnomtuate, jonka kanssa muovi­kaan
ei vielä ote kilpaillut..
Syynä ovat kaiketi olleet myös
paperin raaka-aine en ja valnustuk-sen
alhaiset kustannukset. Mutta
viime vuosiina on pyritty selhiäooea-kuitujen
korvaamiseen muovilajeäi-la.
Puun saanti on vaikeutunut ja
seSMccsan hinta noussut, kun taas
muovien hinnat pysyttelevät jok­seenkin
vakiciha.
BASF-tEhtaat Ludvdgshafendssa
ovat kehittMieet muovikalvoja,,
jciiHe voidaan painaa syväpaino-,
offset- ja Idrjapainomeiieteirnillä.
Synteettisen paperin kiinnostavia
ominaisuuksia ov2)t sen kosteus- ja
repäisylujuus. Mainokset, "kalente­rit,
julisteet ja kartat voidaan mai-niosfci
painaa muovikalvo -"paperil­le".
Ulkonäöltään ne muistuttavat
taidepainatuksia hyväUe taidq)ai-nopaperiOle,
niitä Voidaan taittaa ja
niiden kesto on erinomainen.
Lähitulevaisuudessa saksalaiset
lähettävät markkinoille myös silk-bipaperia
muovista. . Nämä hen-käyteenohuet
muovilditiset valmis­tetaan
puballusmenatelmäUä, Sa­moin
kuin sellubosapohJalta vad-mistettu
silkkipaperi tämä synteet­tinenkin
sopii, hyviin pakkaifcsiin,
kääreiksi, kukkien ympärille ynnä
muuhun. — I.U.
MYÖHÄSSÄ
'^Haikara toi minut", ilmoitti pieni
tyttö, ylpeästi.
"Minä tulin lääkärin pienessä mus
tassa laukussa", sanoi toinen yhtä
y^änä.
"Hinnph", hymähti kohnas pieiu
tyttö joi&a äiti, oli ollut myöiräinen
sairaalaan mennessään, "Minä tu­lin
taxilla."
PÄIVÄN PAKINA
WiUiam Eklund, Sudbury, Ontark)
täyttää lauantaina, tammikuun 1
päivänä 65 vuotta.
Paul Isännöinen, Kirkland Lake,
Ollit., täyttää lauantaina tammikuun
1 päivää 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoävotuksuin.
Kuluneen vuoden yksi "merk-jcitapaus"
— sellainen josta ei
kaiketi kunnian kukko laula —
oli se kun Rhodesia hyväksyt­tiin
takaisin Britannian kanso-jenyhteisöön
niin, että neljän-neamiljoonainen
yalköihoisten-ryhmä
voi" asiallisesti puhuen
ikuistaa Totusyrjintäyaltansa vii
den miljoonan tummaihoisen
Uhodesialaisen yli.
Meille ön tosin sanottu, että
arkki-vanhoilHsuudestaan jo Ne­ville
ChaimberJainin Mynchenin
tujen väUIlä . . ."
Mut^ kun Smith puhui Rho­desian^
"parlamentin" kokouk­sessa
min hän vakuutti valko­ihoisille
rotusyr^intäkumppa-neilleen,
että sopimus jättää
kaikki-osapuilleen ennalleen: se
takaa isen, että Uhodesian kont-tusyrjintähallitus
haluaa ylläpi­tää
halpaa työvoimaa, niin sii­tä
johtuu, ettei kouluja raken­neta
enempää kuiri on pakko,
ja se osaltaan auttaa palkkata-
8on alhaalla pitämistä.
"Rekisteeratuksi äänestäjäk­si"
pääsemisen ehtona on, että
tumrnaihoisen täytyy saada vuo-sipalkakseen
vähintään $1,800
Rhodesian dollaria (Rhodesian
dollari on $1.40 Canadan rahas­sa)
kahtena perälkkäisenä vuon­han
sanoi' merkitsevästi.
Ja YK :n yleiskokouksessa hy­väksyttiin
päätöslauselma missä
tuomittiin jyrkästi koko Rhode­sian
sopimus.
päiyistä a.lkacn tunnetun Brlr - - '-Oikeuto.ttua—€a.nadan ohjel-rölli
jäa "sivistyneisiin käsiin", na, että hänellä on kiinteätä
hän ei anneta rahtuakaan perik­si.
Tässä elämänmyönteisessä ja
samalla reaalisessa mielessä jä­tämme
• jäähyväiset nyt päätty­mässä
olevalle vuodelle ja ter­vehdimme
edessä olevaa uutta
Ihltyö oppit;taa että myös mahdollisuudet ovat poraaituneet — kun- vuotta.
tännian ulkoministerirr Sir Alex
Douglas-Homen ja hirvittävästä
rötusyrjintäöhjelmaataan vielä
ylpeilevän Rhodesian valkoihoi­sen
pääministerin lan Smithin
välinen sopimus mahdollistaa
ainälkin joskus kaukaisessa tule­vaisuudessa
sen, että tumma­ihoiset
pääsevät edustuslaitok­sessa
(parlamentissa) tasalukui­hin
valkoihoisten, kanssa.
Mutta mitä siitä sanotaan
maailman /turuilla? Kuinka
""kaukaisessa tulevaisuudessa" ?
Alkakaamme itse sopimuksen
allekirjoittajista.
Sir Alex sanoi marra^k. 24
pnä 1971 allekirjoitetusta sopi­muksesta,
että "se on oikeuden­mukainen
ja kunniallinen", ja
että se antaa "mahdollisuuden
Rhodesian uudelle suunnalle,
mikä voi johtaa siellä suurem­paan
harmoniaan kai'kltion ro-maa
Afrikkaan nähden" vaati­va
komitea^on asian johdosta
lähettänyt ulkoministeri Mit^
chell Sharpille kirjeen, missä
osoitetaan, että vaikka "teorias­sa"
onkin mahdollista, jotta
Rhodesian tummaihoiset pääsi­sivät
sopimuksen mukaan 55
vuoden kuluttua Rhodesian edus
tuslaitoksessa numerollisesti ta­saväkiseksi
valkoihoisiin verra­ten,
niin käytännössä tällaista
mahdollisuutta ei todellisuudes-aa
ole lainkaan.
Kirjeessä selostetaan melko
laajasti .sitä monimutkaista ja
. tahallisesti epämääräistä sopi­muskohtaa,
millä perusteella
tummaihoisten edustajien luku­määrä
tulee ajan mittaan nou­semaan.
Päilscl'Wkana on tässä koulun­käynnin
ja vuositulojen lisään-tymition.
Ja kun valkoinen ro-omaisuutta
vähintään $3,600 ar­vosta.
Jos - tummaihoinen saa
itselleen' 4-vuotisen koulusivis­tyksen
(mikä on miljoonille su­lia
mahdottomuus)-, silloin yllä­mainitut
vaatimukset kirjoite­taan
numeroin $1,200 ja $2,400.
Mutta mamittu-canadalaisko-mitea
toteaa, että vain anihar-vojen
afrikkalaisten kohdalta
voidaan nämä vaatimukset täyt
tää eteenpäin näkyvissä olevana
aikakautena sillä Rhodesian
kaikkien työläisten (700,000)
keskinkertainen vuosiansio v.
1968 oli vain $288.
Neljään korkeampituloisten
työläisten ryhmään kuuluvat
ansaitsevat silloin $638, $642,
$542 ja $532 vuodeissa. Mutta
afrikkalaisten maataloustyö-.
Iäisten — ja heitä on paljon
— kesfkinkertainen tulo. oli sil­loin
$144 vuodessa!
Näiden vastineeksi ei-afrikka-iai.
sta sukuperää (valkoihois­ten)
keskinkertainen vuosiansio
oli $3,832.
Näiden tosiasiain perusteel­la
ovat Rliodcsian asioihin pe­rehtyneet
henkilöt laskeneet, et­tä
paihaiassakin tapauksessa
kirjoitetaan vuosi 2,026 ermen
kuin 5,000,000 afrikkalaista saa
parlamenttiin saman verran
edustajia mitä siellä on neljän-
. nesmiljoönan valkoihoisten edus
tajia ja vuosi 2,035 ennen kuin
tummaihoiset saisivat parlamen­tissa
enemmistön — siis haUi-tusaseman.
Sunday Times kirjoitti: "Kaik
kein toivorikkairiiman oletta­muksen
mukaan kuluu 55 vuot­ta
(vuoteen 2,026—K) ennen
kuin tulee riittävästi äänestys-kelpoisia
afrikkalaisia saman
määräisen edustuksen saami­seksi
parlarrientissa eurooppa-laissukuisten
kanssa . . . Vas­ta
v. 2,035 on mahdollista, että
afrikkalaiset (turnmaihoiset)
pääsisivät enemmistöhallintaan"
Mutta tämäkin toivoton mah­dollisuus
on vielä pilvessä. Sii­nä
oletetaan esimerkiksi, selit­tää
alussa ^mainittu cariadalais-komitea,
että lan Smith kump­paneineen
toteuttaa ehdottoman
rdliellisesti isopimuksen henkeä
ja kirjainta.
Huomioonottaen Rhodeelan
menneen historian, meillä ei ole
kuitenkaan mitään syytä uskoa.
Selittää mainittu komitea, että
rotusyrjijät eivät käytä laln-laadinnallisia
ja miiita mahdol­lisuuksia
manipuloidakseen niin,
ettil heidän valta-asemansa ei­vät
tule koskaan uhatuksi.*'
Ei siis ole ihme, vaikka Y K : n '
yleiskokous sanoakin "höpsis"
Rhodesian sopimuksen "perus­teista",
— KUrisäkoui'a,