Vapaus, September 28, 1968

              Silvu2 . La'uantai„syysk. 28 p. Satuxday, Sept, 28.1968SAK;n järjestöt työttömyydeStfa; J f . . ^ . i ^ i^
VAPAUS ^ L I B E R T Y )
f N O E P E N O E N T L : A B 0 R ORGAfv'
O F F I N N I S H C A N A D I A N S\
Gstabllshed Nov., 6. 1 W '
TBI.KPHONB:.OPFICB: AND,EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice - weeIUy:: Itieadays, /mursdajrä and Saturdays by^ ValMUA
Publisbiog C o . . ] ; ^ t ^ ^ \ i f o ^ ^ d ^ 8 ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ dntarlo.,t;«)^^
. \<tt<:rt,ii>iQi! raie» apon appUcatlon, translatlon tree oS oJiarv*
! , and for oavment of pq^ta» tn en Rh ^
eCANADIANlliANGUAGEaRRESS CLUB
TILAUSHINNAT:
qanadassa,, i ^ . m m . 61sk.$63» > USA:n
S kk S.00 Suomeen
lyk «11.00,6 Ick. 16.75.
I vk 11!» 6kk e;26
i i i i i i i i i
^^^^ V 1 ^
. Sharp santol äskettäin alaihiutofn^ ifi^buMi että-Ganada yrit-
*t|ö '-llmusyyssyisttä" (eikä poliilttiisessa täiflcoit^^
\^ififrain nälS^^ .autjtamiskysymyteni YK:ii ylejlsiko-:
k<M^k£^ käsiteltäväksi, .jos .Nigerian naapurit, Annikan yihlte-näisyysfjänestön
MaaSt eivät Sitä tee.
t l£uU5unto(n!sa amtamisihetkellä mr. Shalrp oli vammaan tije-iMöin*^
oli äänin 33-^ hyl-jättny?
t eihdolnilfcseri, että Nige(riiain sisäJlissodasta vedettäisiin
-l^imä sellaJBeraaan valoiittaa .Skandinaviasta*; ;ja muualta
Buir<oioipasta tuUeita ujU!tistie(t«)|ja, missä " i h m^
•feoirmnisteri Shaip cihdolrtikselia^ yriitHiikö häin. si­ten
menetellen vapaurtua öppositilon painostulksesta, vad' tarkoit-taalfeo
j o U ^ muil^ — Äiöfnö^ldlksi siitä, ^ Afrikan yh.-
tenäisyy^ärjestön j ä s e ^ ^ Itjoivomiiksista Ihuolimatta tä­mä
Nigeriön sisäp6^tj«kyay(öays v€^ jollakin
tavaOla YKai Yleisikoifcouksen käsaUeltävälfcsi?
Asiaan Hiiltyy vielä muitakin puolia. EöimjeirMdnämainit-taktoion
se toaiaÄiaj/että ne j/^teisfcimtapiirit, jottka ei^
huionaaavinaanlkaian siitä kiuh y^ hyökkäysarmei-jatpomnMdrt^
vat, ampuvat ja napalmilla joika päivä
räetoiairnilaisia mieJhiä» naisia, laipsia ja varähuksia itkeväit nyt
paflaaJiituäfcseenbiaifralaisten kudutta!
ASIA ON VAKAVA
lä ole epäilyäkään siitäjetlteikö Nigerian sisäUissota^ ole
ajjhegltltfinut suuria inlhimilli^iäikärsalmj^iä miljootndlle ihmi-
•siJle; £i ^ole epäj^^ sntä, etjtedkö 14 kuukautta kestäneen
sisällissodan j'oihdosta fcuole nyt joka päivä luibuisia iimu^ä
nälfcä!^ Ei ole .epäiiyäfc^ säitä ettefikö 'kumpikin omapuoli
•^rr- pi?uttvrai^tita\täsi^ yhlt^d£^ siihen, mialtä on sodassa ky-
! ^y^mySf-r- ..pida jril^^ kysymy^ksiä trasaiyoisina seiHdkoi-
^^foratt^^
; : :iiä ais voida-muuta .kuin toivoa; athä tämä Nigerian trage-
:dia saataisiin pian ratkaistuksi, että sodan» asemesta ruvettai-
'siin sielläikih etsimään rartkaisua neuvottelupöydän äärestä, 'ja
^;eM sodan johdoäta' näOkiintyneiUe jsadoiiletulhansille voitai-
';s5ihjpettää uikom^ mahdollisimman pian ja paljon sekä
r|^)oi^ta3g^ etz^ lääkloeitä.
Kakvale
. u: -
MISTÄ ON «ELLA KYSYMYS?
'S"- - - Muitta--nämä- MiimiUiset -seiflcat eivät saa sittenkään so-
^-fcpdsrtä: »äikei^ tämän onnettoman sisällissodan
takiana-jm myös ulkomaisia almperialistisia piirejä nimenomaan
ssässdii^pn Nigeriasta löytyy suiiiria määriä öljyä. Kaikki seikat
•viittaavat siihen, että Nigeriasta eroamaan pynkivien "itäisen
alueen" edesottamisien->1a!^^ vissejiä ulkomaisia voimia,
loitta ei. suinkaan kiinnosta Ibo-heimon olosuhteet, vaan" se,
miten pääsisivät Msiksi Nigerian öljyresurssethin.
MeddUepantavaa on, että esimyeiMcsi Canadassia ja ^ Y^
dysvaUoissa on arvosteltu erittäin terävästi Britannian suh-taultumista
Nigeriaan ja erikoiseni siltä kun Lontoo,on tuke­nut
Nigerian keskushallitusta Bjafran "vapausliikkeen" johta­jaa,
everstiluutnantti Odum£gwuOju!kwua vastaan.
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö tau!k(^un 30 pnä 1967 an-nettiun
"Biafrau tasavallan itseisäisyy^juliötuksen" takana ole
itäisen alueen bansallismielisaävtaimi Mutta yhtä selvää on pu'dlue o v ^ tämän itaistelim ai-sekin
,että vissit yhdysvaltaaaispiirit ovart p i t ^ ^ sitä ikään- kama antanöettulkensa Nigerian
kudn Jumalan lahjana, jonka" avulla voidaan yriHtää päästä
käsiksi Nigerian öljyyn.
Belslnfci. — (KU) — SAK-tol^ten *mp9tai|l8ten järjestöjen educta.
fleii ly^lI(js9ry^ok<MdcMa JE»i4|^ palkkakuiuiaUa eari puo>.
UUa in&ata HelsliigirtS ROvänlemelie. kelsfiigfai Ico^oui totesi, että on
luovuttava akateemisesta yäittjE^lystä ja lyhdyitävä^^^t^
tyben ItäÖoiitia On pl&oitettave tietämään oma osuutensa työllisyyden
4>arantamisessa. Bäm^Ui^iasta esitetään SAKtllO. että se puolestaan
vetoaisliyöv&elipuolueisttn^^lelstpiinlimanatta^^^
järjestelmän perusteiden muuttamista fdhnäuäpitäeii'' Imatralla vaadit,
iiinpääomanömistajla panemaan pyörät täydellä teholla pyörimään. Kar-bniaSsa
todettiiJW että uusia^^^^
laajedtamolla^ Monia m n U^
b o i t a ^ k s i .eitettiin kofkoujtslssa.
• TTyöllisj^stilarihl^^ on itiäM
vaikea, ön^^
Väittelystä. ja ryhdyttävä toimeiip|i-teisiin;
Öh citsittäyä uudehlaisla rat-kiaisuja.
Yksityineai pääama on pako­tettava
täy4;tämään velvollisuutensa
yälkeah^ i työllisyystilanteen höitanii^
sessa, todettiin Helsingissä koolia
olleen amniattiyhdistysVäeh neuypt-telutilaisuudessa-
Helsingin työväentalossa - kokoon-tunul
Helsingin ja Uudenmaan am­matillisten
pai/kaijisjärjestöjen ja
ammattiosastojen edustajien neuvot­telukokous
pohti läihes- Viisi tuntia
mitä olisi tehtävä hälyttävän työlii-syystilanteen
-helpottamiseksi. Alus­tavat
puheenvuorot käytti SAK:n
toinen puheenjohtaja Arvo Hautaia
ja Helsingin työvoimapiirin pääl^
kö Halonen. '--'^
Puheenjohtaja Hautala esitti pu-lieenvuorossaah
mm;, että tunnus­tettaisiin
mahdollisuuksia vuokrata
Neuvostoliitolta satama-alue Jääme-
KALAJUTXU, VAAN EI
VALE«JTTU
Tässä lehdessä on viime aikoina
julaistu kalavaleita ja niitä ne to­della'
ovatt olleetasin. Muitta' tässä
julkaisen lainatun tofiijjutun Ijirye-ästä
kalasta joika on saatu Saarijäurr;
veliä Suomessa ja oli juHkaisfasiia
Saarijärven Sami^o-lehdessä. Tiettä­västi
ei SuoaKessa itäihän meoinessä:
ole vielä saatu näin hirveän suurta
kalaa.
Kun ikilo on pääiUe käiksi paunaa
niin siltä ivoitte laskea ikuidka pai-;
joai kala painoi paunoissa. Se lienet
siinä y l i 150 paunaa. Kas tässä sel­laisena
kun se Saonpo-lehdessä oli
sanasta sanaan:
"Mv. Pekka Alapiha Hirvikan­kaalta
sai viikon alusta verkollaan
Sääkspäästä valtavan hauen. Mittaa
kalalla oli 1.8 m. painoa peräti 65.1
kiloa. Rinoianyimipärystä oli 120 cm.
Kala on tiettävästi suurin mitä kos.
kaan on SuaTiesta saatu. Ellemrne
olisi itse olleet läsnä punnitus- ja
peiikaamistilaismidessa, olisimme
pitäneet imr. Alapihan ikalaa pahai­sena
mätäikuun juttuna. Huomau­tamme
lisä(ksi ettei ikalaa ole pun­nittu
ns. Kekkosen puntarilla, ku­ten
joukut epäilevät kirjoittamLstam-me
suurista kajioista.
Kala oli takertunut veJ^^kooA Sal­men,
entisen tanssilavan, luona.
Verkko oh mennyt tuhannelle syk-kyxklle,
< joten -kala täytyi ratkoa
puuikon avulla irti. Vesipetoa ei
saatu nostetuksi veneeseen, ei^ien
kuin Sipisestä haettiin hauipco jol­la
kala apftinuttiin. Pert^UBputU^issa
oli vähän vaikeuksia Sääkspään ran­taan
raikennettiin kinnei^i/ia, jfujion
kala hinattiin. Veiita kalasta tuli lä-'
hes 10.litraa. Suomut olivat suurin
piirtein pikkulaipsen kämmenen
kokoisia. Perattuna hauki painoi
vielä 43.3 kiloa. Päällä oli painoa
7.2 ikiloa. Mahasta löytyi m.m.ikaksi
lehnaänkelloah parisenkymmentä
uLsitinta ja runsaasti anuuta tilpo-hööriä.
Kalan peijaiset pidettiin
Hirvikankaan autiokoululla, joisa
oli runsaasti kyläläisiä mukana. K i i -
totoet vaan Pekka kalanlihasta.
Hyvältä maistui" ~ m e
Siis tässä koko juttu ja tosijuttu.
Jos canadalaiset kalastajat puhuvat
suurista kaloista ja hauesta ,niin on
hyvä muistaa tämä 'kala ja 'kuiixka
paljon se painoi.
Teflconimus,
VIITEISTOIMINTA OLISI
VALTTIA
Voisikohitn ; Vapauden lukijoista
joku sanoa, etta mistä mitä järki-miahia;
ija älyniekkoja oil^cin tulee?
Ovatikp ne jo syntyessään viisapfni-pia
JU' parempia kuin tavalliset, kuo­levaiset?
Mene-ija tiedä, mutta kyl­lä
ne vain osaavat suunnitella jos
vaikka minkalai-sta | ^onst a^-Joiptei*
ihmisten ikannettaviilcsfij,; tv^t|l|c^ djs^
BRITTILEHDEN KOMMENTTEJA
keskushallitukselle.
Yhdysvallat, Läii^
Portugali ja vissit muut lätnsi-maiat
ovat osoittaneet myötö-
Kirjoitftaessaffli jokin aika säitten siitö, missä mä'ärin Iän- niielisyyttä Biafraa kohtiaan,
tiset öljypiirit ovat sekaantuneet Nigerian sisällissotaan, L o n - Sosialistiset maat, Britannia ja
donTrbune-lehti esitti joditakitn hyvin mielenkiinltoisia seik- valtavan suuri enemmistö Ni­koja,
gerian naapurimaista, Afrikan
Nigeria on viimevuiosien aikana kehittyinyt huomatuksi yhteniäisyysliiilton jäsenmaista,
öljyä tuottavaksi maaksi, toteaa lehti. Viidet miljoonasta on antanut kanniattuiksen Nige-tonjiiata
vuonna 1964 sen öljytuotanfto nousi 28 miljjoonaan rian Meslfcusihallitukselle.
tonniin V. 1966..Juuri näihin adOaoihin kiehittyi itäisen alueen Kukaan ei halua Nigerian si-
(Biä£nan)opp<»itiokeskushalUtuslte vastaan. Trbune-lehti^»^^ säUisscdan jaltkumista. Yleisies-lostaa
tilanteen kehitystä seuraaiva^: ti itoiiVotaan, että tämä vereh-öljyätuiolttaVatlänisipiiri,
t, mutta eivät^^— vuJodatus saataisiin lopeteltuksi
taipeetonlta sanoa — kaikille samianlaisteln osuuksien pohjalla, että tadstelujen johdosta näiMcä-
Melkoisften *toasttJelufjen'V ja ^'sisäistentais4e^lujen'^ jälkeen k^^ partaalle joutuville
Briitjmniaii (SheU-BP) s ^ täysiosu^ lopulta noin sodan uhi^eille saatbaisiin pian
85 prosenttia koko (öljy) tuotannolta." Amerikkiailaiset öljy- ja riittävästi ruJokaa ja lääke-fcuflrinkaat,
jöHka ovat vilmeistten vulösiltej^^ aikana ta—-tarpeita. - -
vanneet olla kaikifcilalla ensimmSiä ft|i5lä toeritaa' keh- Kaikki inhimillisessä mieles-non
saahin: Crulf Oil el saaimA 'täll4 i^^i^^i^ miufita kuin 10 sä suioriftetujt toimenpiteet tä-pitosneittia
kdko saaliista ja Ranskan Seftrap-ryhmä ainoastaan män tavoitteen toteulttamiseksi
5 pros^iitia. Toiset Yhdysvaltalaiset ja 5änsi-eurooppaIaiÄe|t.„>.ovat: lämpimästi tervetulleiia
yhliöt, jotka hiadusivat myös päästä Jaloile, jäivät koktoaiaan ennenkaikkea Nigeriassa.
osattan#Bi. Mutta Canadan velvolllisaus
, Saadakseen muodioetbelni^ itselleen edullisemman tilan- on varoa 'in]iimillisyydem)kä'än'
teeh;,' tyytymättömäit (osattomiksi jä'äneet) t)ljypiirit autitoivat nimissä antamasta tiUcea niiille
Nigerian itäisellä alueella separattistiista melialaia, eikä se' ta-pahtunult
Uman niiden myötävaikutusta kun itäinen alue ju­listautui
vuosi sitten toulkio(kuuBsa"Biiafran tasav^laksi". Ja
kun tämä johti sisäilisisodan puhkeamiseeni, niin nämä osatto- tistisen liiyreen kärsittyä aut-miilksi
jäälnieet tai <muksiiinsa tyytymättömäft öljypliirit ryhtyi- tiamajLtdman sotilaallisen tap-
Vät ilmeisesti auttamaan Biafraa. piön Nigeriassa, "kansainVälis-
^On, arvioitu" kirgioittaia Tribu^Ke-lebiti, "että 14 kuukautta tyttää" itämän taistelun ja pääs-kfisitänyt
isota oq,.tullut ^ n ainakip 20 mii- tä nyt siitä tietä käsiksi Nige-jictonaa
puntaa ulfaom^is^ssa vaiUjutaiasa, mistä viadn vähän yli riain öljyyn.
3 mil;ioo{naa pumitaa oHi kassassa llaisltelujenalkaessai.*' Mistä Autettaikoon kaikin mokotmin
tufli ^ 17 miljoonaa punjt^?, T)?itoun,^l^^^ Nigerian-Biafran hätääkärsiviä,
että se' t i ^ _ länlflsiM* öljy-yhtiöiltä, mitkä kaitsovat, eHltä n^ Muitta . pysyttälköön kansafcun-eivät,
«te «aaneet asianmukaista osuult/ta Nigerian öljystä. nat visuslti erossa niisitä, jotka
APUA TAÄVITAAN i ' T^t f ^ I " ^ " ^ J ? ^
kohtaloosta paastalkseen siten
IbiÄaaJta «on «yytä huio^ rikastumaan Nigieriian öjijyn
djstyslMitto ja Nigerian SoäiiaUsUnein työläisten ja ialonpoitoain ^- avulla.
lärttisille öljyptlreille, mitkä
ovat kalasitelleet salmeassa ve­dessä
ja yrittävät nyt, separa-eivat
panisi ikortta 'korren päälle
Hyviä he o\;^ti]&3>lii^äi), i i iak|ia
lufkemaan. i !L3Wföi> iihiyr,iöb</iAf
niin että sälöt silmille lentelevät j n
puhuvat ,suuHa7.>i>uurella- olosuhtein
den pftrantaintseöta. ,, -i < -
• Mitä padi'ant^$t{(' V^ft-' valmiissa
maailmassa .oa? Eli yhtäjann^itään.
Meiäsä ihmisi^.sä se viika/ on, meissä
olisi paljonKin, pareatamista. Maa­ilma
on hyvä ^jai^aunis; miUjUa me
ihmiset olemme palhoja ja kateelli­sia
tomeri loisiamme kohtaan. Täs­sähän
se vilka onkin' eikä missään
muussa.
Täällä vain lauletaan;, että "työ­mies
se kurjuutta kärsiä saa, kun
herrat työnantajat kahmivat työm.
me tulokset." Ethän tämä työläisen
elämä mansemiiUa parane, vaan
näiden epäkohtien poistamiseksi
tarvitaan toimintaa ja yhtenäisyyt­tä.
Joulckarintamalla saadaan paljoji
hyvää aikaan, enempi kuin ihmisen
korjaamisella. Minkälaisia sosialis­teja
ovat ne, jotka eivät sovi asu-maan
sacnan kurkihirren alle? E i ­vät
asiat sillä korjaannu, että toi­nen
toistaan naljaillaan.
Ei pojat tällainen toiminta ole so­sialistista,
se vaath parempaa ja
jäilkiperäisompaa ohjelmaa jos mei­nataan
ratkoa pulmakysymyksiä, joi­ta
tulee eteemme joka päivä.
Täimk on vam pieni sivuhuomau­tus
niille jaiikiniokoille ja älynie­koille,
jotka meinaavat panna hei­kompansa
matalaksi nuijan avulla.
Justiina.
ren rannaltor Pohjpis-Suomon ^UI;L-keinoelämän
kehittäanlsen femualta
on välttäinätöntä, että se saa aukon
jäättömälle vesistöUe. Jäämeren sa­taman
avaaminen tekisi; mahdolli­seksi
Pohjois-Suomen jnaaperärik^
kauksien käyttämisen ja kalastus­elinkeinon
yoim,^anunan?]i^joit-t^
misen, jtotesi Hautala. ' \<
Viime talvi oli pahempi kuin.kds-kqan.
Pahimpana aikoina oU tjrö-voimapiirin
kortistoio^b l^OOb:
töntä työnhakijaa, totesi työvöiuAa-'
piinn päällikkö, äalonen. Um^r
sessaan. Tällä hetkellä tilaniie On
vielä vaikeampi kuin vastaavana ai­kana
viime vuonna.
Työvoimapiirin kortistoissa on nyt
7,200 työtöntä.
— Tuleva talvi näyttää kuitenkin
kokonaisuutena muodostuvan työlli"
syyttä ajatellen hieman helt»om-maksi
kuin vuosi 1967 oli. Marras^
joulukuussa työttömyys pysyttelee
viöne vuoden vastaavan ajan tasol­la
ja joulukuusta lähtien tapahtunee
laskua v^rr.ie vuotisesta. Eri paikka­kuntien
välillä on tietenkin eroja.
Helpommaksi tilanne tulee muodos­tumaan
Helsingissä ja vaijceimmak-
3i itäUeUä Uudellamaalla.
Rakennustoiminta on tulevana tal­vena
selvästi vilkkaampaa kuin vii-nje
vuonna. Rakennuslupia on myön
netty 600,000 kuutiometriä enem­män
ja aravalainoja 50 prosenttia
enemmän kuin edellisenä vuonna,
sanoi Halonen.
Alustuspuheenvuorojen jälkeen
käyttivät kokousedustajat pitkälti
yli kolmekymmentä puheenvuoroa.
Puheenvuoroissa tuotiin voimak­kaasti
esiin vaatimus, että yksityi­nen
pääoma on vihdoinkin pakotet­tava
täyttämään oma osuutensa työl­lisyyden
hoitamisessa. Kun vakaut­tamissopimus
allekirjoitettiin sitou­tui
ammattiyhdistysliike pidättäyty­mään
määrätyn suuniisiin palkan­korotuksiin
ja luopUnaan indeksi­korotuksista.
Palkannauttijat ovat
täyttäneet oman osuutensa sopimuk­sesta.
Työllisyyskysymyksen hoita­minen
on Xrsopipiuksen tärkeä puo­li
Ellei työllisyyskysymyksen hoi­tamisessa
saada parannusta aikaan,
niin L-sopimus ei saa sitoa ammatti-mm
(APN) "Operaatio Tshekkoslova- vakian valtaus antaisi Länsi-Saksal-kia'!
oU imperialistien' jä ennen
kankea länsisaksalaisten revanshis-
^len Vi^än vje ;huojieUi8esti valn^
teleme. Se o l i Bonnin valtava tUiu^
tjf^iM4>eraatiO, jo^e annettiin erittäin
«uuii tmerkiiys. Kapitalismi palaut­tamisesta
Tshekkoslovakiaan . tuli
muodostua Länsi-Saksan ^'uuden
i^änjppUjtiiJ^icC!Äonsirtim.^^ menes-
1y(faäoi^,'^ir^U^^v.m^tq,'A; Leont-
(jey Kri^naj$ )?;yo!zdässa.. / ,, *
StrategiSbsa Suunnitelmassa,' joka
oli laadittu NATO:il. «Sikunnissö
U a i i - ^ e i ^ ' Scbmr^lien' ^Uvi^fellp
pOThotolla, edells^ettiJaiTshefcköslo^
y ^ ^ ' ;<ln«;itettaVAn;'tB0Sialistifiei5tä^
yhteisöstä j a sen- muuttaminen tuki­kohdaksi
hyökkäykselle ^Neuvosto-liittoa,
Itä-Saksad, Puolaa ja'Unka­ria
yastaan. AmerjQdcalainen aika­kauslehti
U. S. News and VSTorfd
Report kirjoitti äsken avoimesti, et­tä
vastavallanktfMpuIcäen onnistues­sa
"Tshekkoslovakiasta muodostuisi
käytävä; jota myöteftlSnnen asevoi­mat
voisivat edetä suoraan Venäjän
portille". Länsimaiden lehdistössä
korostettiin myös, että Tshekkoslo^
tuntuvasti lisättävä.
Keskuspainikin olisi lievennettävä ra-hapoUtilldiaansa
ja lisättävä lainan­antoa
dii^einoelämälle.: Antolainaus-korkoa
on pienennettävä. Teollisuu­delle
olisi säädettävä' erityinen työUj-syysvero.
Päätöslauselmassa, todetaan, että
vientimaksujärjesteljpää olisi toistai­seksi
jatkettava • ja ihenkilökohtaisille
pääomatuloille 9lisi säädettävä erityi-.
nen lisävero.-Näistä kertyvät varat,oli,
si käytettävä; valtiojoihtoipen teollisuu­den
luomiseen ja asuntorakennustoi-minnan
edistämiseen.
Hallituksen antama esitys laiksi työt
tömyyskorvauspäivien lisäämisestä 50
päivällä on ensi tilassa hyväksyttävä
ja saatettava voimaan. Siirtotyömailla
työskenteleville on ryhdyttävä maksa-matm
erityistä päivärahaa. SAK:n tu­lee
käyttää yhtenäisyyteen perustuvaa
jcukkovoimaansa esitetty en vaatimus­ten
tukemiseksi, sanotaain päätöslau­selmassa.
le mahdollisuuden^ ottaa haltuunsa i
Itä-Sakäan ja Puoiait^gteläigen sivUs-1
i^nU ryhtyä muuttamaan sod9njäI-|
keisiä rajoja Euroopassa.
• Reinin sälaliittoläS^V^abiottui- ^
vat huolellisesti ja pitivät suunni- i
t^man^ ^äriroii|(iäise]r^q^aviSiitä J
huolimatta heidän toimistaan 3b^ta-\'
k i n <||)ääsi ,ai)iki8tiut«!en'.,^.^Ja \ilme
jvuoden kevpllä |>idettiii5«,,Bonn|ssa ;
neifvo^vi, ;johon os^l]j^;|i kansjieri.;
Kiesinger, varakansfei^ Wandti 'imi- ;
lust^ri ,Wehner, or^iijta .19
j « ,reyftpsbjl^tisteii^ 'udee(^JSfiksalais-ten
)uton"„'johtajia;, Mniärftän^
j.$)!äestön., ^v,tta j p p { e ^ ^ ,aritaa
.tsliekkoslovalqalaisine , vastavallanT
-)5ui[iouksel)isi}Je väjii|^n^keellis- •
ta apua.. Peristettiin^^eri^tjjlsraXasto
Tshekkoslovakian ajj^t^^^ialististen i
voimien auttaniiseen.\.']l^^
sotilaalliset konsernit eivät kitsail­leet
rahojen lahjoittaÄil^esSä - tähän ;
rahastoon.
yhdistysljoetta.', 1 - ' i j , j j ! ' >
tilstaim ' in^attl^?listysväki .Ohitti
mieltään eduskuntatalon edessä. Mief
|lenxi^oit^ics|ai on 1 jatkettavat > jfb^ ei
mmi aifta koottakooh'ÄÖ.OOT työtöntä
ja marsitlakoon kaupungin halki Työn
antajain Keskusliittoon ja vaköutusr
yhtiöihin. Tämä on oikea osoite. Hal­litus
on tehnyt voitavansa sen konkurs
sipesän hoitamiseksi, minkä se aikoi­naan
sai haltuunsa. : '
Eräfesä puheenvuoroissa arvosteltiin
voimakkaasti L-sojnmuksen . allekir-'
joittamista j a SAK:n tomiintaa. Yleen­sä
kuitenkin todettiin, että nyt on aika
suunnata katseet eteenpäin ja keskit­tyä
niiden ongelmien ratkaisemiseen,
mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Lähi­tulevaisuus
ei näytä ruusuiselta.
VALTIOVALLAN LUOVUTTAVA
HYVÄUSKOISUUDESTAAN
Neuvottelukdkous hyväksyi päätös­lauselman,
ijdca päätettiin toimittaa
hallituksessa mukana oleville puolueil­le
ja Teollisuusliitolle.
Päätöslauselntassa todetaan, että;
valtiovallan on nyt luovuttava hyvä-u^
oisuudestaan teidiisuuspiirien in-vestointihalukkuuteen,
ja otettava it­selleen
johtavaimpi osuus pääomien
ohjauksessa ja käytössä sekä puetet­tava
jdcsityinen pääoma täyttämään
sitoumuksensa.
Päätöslauselmassa vaaditaan halli­tuksen
ja kuMien osuoden iisäämistS
asuinrakennustuotannossa. Myös va­kuutuslaitosten
'ja pankkien tulisi lisä­tä
vuokra^suntojen rakentamista.
Maan saanti kohtuuhintaan on turvat­tava
lailla ja asuntomäärärahoja on
• r. 1 — r r . i . . . P i
iTYttVXENPUaLU&eT MUlHTAoi 1
)MAAN.YiCrEISKllNTA- tr ' l i . )
JlRIESETELMM . ^ 1 h ..
Hämeedlintia. V T H I Sunnuntaina:-fiB-!
meenUnn»ss9; pidetty EtelH^läbeen:
alueena 'Hmmattllistdlt. .ijäiijestöitii•
edustajieunetivottelufcsktms kisiittelt •
tyättömyysoagdmaa ja talaamme ta--
teydessa metluttavän ja fcauaduuK-^
toh»n«^ätök!st<o.«6k<bii:^5ä SA-
'K:lte,'ärtä^ke tmtäeslaan Vetoaisi 1
työväoqnÄIiäeiriiä r y l i t e^
^a^&aiöaamtseksi-^yht^lskiihtaiat^s-telmän'
dertiisteldbn '«mmittamiMkM.
Päätös synt^Vl(simle}iset»i..'
Kokous kdioittaa, an^at^iyhdistys-;
väkeä aktiivisesti vakaumuksensa mu­kaan
toimhnaan myös siten, että palkr
katyöfttckijäin edustus kuntien val­tuustoissa
lisääntyy.
Neuvottelukokouksen avasi Hämeen­linnan
alueen amntatillisen paikallis­järjestön
puheenjohtaja Matti Kannis­to.
Puheenjohtajaksi valittiin Oiva
Somppi ValkeakoskeHa ja Osmo Sie­vänen
Hämeenlinnasta. Talouspoliitti­sen
katsauksiin esitti SAK: n kansain­välisten
asioitten sihteeri Olavi Saari­nen.
Kednistelussa alleviivattiin sitä, että
tämäidcin yhteiskuntajärjestelmän val­litessa
voidaan työttömyyttä lieventää^
joskaan ei-kokonaan poistaa. SAK: n
on otettava jäykömpi asMine ja esi­tettävä
vaatimuksia asiantilain korjaa-misest!
a.. Valtiovallan toimesta on suo­ritettu
eräitä tolmeig)iteitä, jotica luo­vat
poitjaa työttömyyden lieventämi­selle.
Afoa;nme pääomapiirit on nyt
saatava kantamaan oma vastuonsa:
Työministeriö on taipeellinen Ja se
olisi perustettava. V
Kontaktien ylläpitämiseksi asia­miesten
kanssa TsheUko^bvakiassa:
alkoi vierailla usein •bonnllaisiä tie­dustelijoita,
liittopäivien j^edustajia,
liikemiehiä, sanomalehtimiehiä ja
jopa Bundeswehrin kfeniräaleja ja
upseereita. Tshekko^lov^jassa vie-•
raili 7. tankkidivisioonan komentaja-kenraali
Molinari, 35: tankkibrikaa-tin
komentaja eversti- Trencsh
Tshekkoslovakian rajan'- läheisyy­teen
sijoitetun 2. 'amiOijäkunnan
upseereita sekä 4. tankkidivisioonan::
upseereja. ' " •
Länsi-Saksan ja muid^h NATO-mjiiden
avulla Tshekko^ovakiaan
muodostettiin maanalaln^ vastaval­lankumouksellinen
järjestö, joka kä­sitti
lähes'40,000 jästentä; rakennet­tiin.
laaija salaisten ' 'i-adiosemien,
kirjapainojen ja liikeiineVälineiden
verkosto.
Tieto sosialististen "^m^aid^n saapu­misesta
Tshekkoslovaluaan otettiin
Bonnissa vastaan "katas^trofina". Sa­nomalehti
Welt kuvasi seuraavasti
elokuun 22 päivänä kööliä ollutta
Bonnin kabinetin ylimääräistä istun­toa:
' ^'
^'Neuvottelupöydän päässä istuvan
Kurt Georg ;KjesinyevJn, kasvot oli­vat
synkät ja vakavat;Täinä mies*
jok* löytyä ^tav^lliseati jhejppsti so-iPivat-
Si^piVodot, va%£|ni;.alla päin
.,r-;PettyiiT()ysrHnvasti^ii hallituksen
jäs/BDjten kpsyoilta.',' ^ ,
- l u n n i n nuehillä »ei riiUäpyt^;kuir
tenkaan miehuuttarlopet^taa: vaaral­lista;-
peliään, lkieKäytyä^^utyö-!vja
proyokqatiopolitiikastan. Päinvastoin
life käyttivät ,Varsoy«ui. SRpiinuksen
«aidfin, >isotajoukkojenf siirtymistä
Tshefckpplovakiaani teko^y^ä qusiin
entistä kiihkeämpiin; hyökfcäilyihin
kiiho'^a'v-iiri^ • k^otuksirri;'" ' a ^ e s i i -
vistert sotilaallisten' • iralihistelujen
sekä 'revanshistisen' pfOpagandan
jyrkkään voimistamiseOn-.- •'
Monet bonnilaiset poliitikot, jotka
ovat ottaneet' ammatikseen revan-shististen
vaatimusten propagoimi­sen
Saksan demokraattista tasaval­taa.
Puolan kansantasavaltaa, Neu­vostoliittoa
ja Tshekkoslovakian so­sialistista
tasavaltaa kohtaan* ovat
näinä päivinä pitäneet kiihottavia
puheita tällaisia puli^eita ovat pitä­neet
mm. Länsi-Saksan siirtolaismi-nisteri
von Hassel, "Sudeettisaksa­laisten
liiton" johtaja B e cW jne.
Suuri Goethe sanoi Jierran, millä
tavoin tulee suhtautua pahoihin ih­misiin:
ei pidä sanoa, ett^ he ovat
pahoja, sillä he eivät tule siitä sen
paremmiksi. Mutto tässä tapaukses­sa,
kun kysymys on Bonnin revanr
shisteista, : me ' emme ^^fl^elekään
rainkääräaisiä illuusioita'. Me ha­luamme
vain sanoa, että me näem­me
heidät sellaisina ki^fJ^ he ovat,
ja teemme. siitä tarvittavat johto­päätökset.
PÄIVÄN PAKINA
" P A I N O V I R H E P A H O L A I S E N " TÖISTÄ
Yleensä tiedetään, että "virheet
-ovat: inhimillisiä, mutta painovir­h
e i l l e ei voi k u k a a n mitään."
Tosiasia onkin, että v a r s i n k in
k a i k k i e n sanomalehtien p a l s t o i l l a,
n i i n englantilaisten, kuin suoma­l
a i s t en ja muidonkin " k i e l i s t e n"
l e h t i e n p a l s t o i l l a on " p a i n o v i r h o i - TTrauksia.
että eräästä ^utistiedosta,. missä
kerrotuin vissin honkilön "lähte­vän
ehkä matkaan" oli ijäänyt
"vain" se "ehkä"-sana pois, mikä
ikaikessa pienuudessaan muutti ko­ko
ajatuksen "ehkä lähtemisestä"
"lähtemiseksi" ilman mitään va-tä":
kuin "Vilkkilässä kissoja^:,
Siitä huolimatta nämä painovir­heet
aiheuttaviit jatkuvaa mielipa­haa,
ei vain toimiltajapoloisille ja
oikoluvun lukijoille; vaan myös
•kirjeenvaihtajille ja lukijoillekin,
Tämän kirjoittaja muistaa kun
hyvä ystävämme, edesmennyt Han­nes
Sula sai kotonaan lehteä tark­kailtuaan
huomata, että hänen kir­joittamastaan
"torvisoittokunta'-
sanasta oli painovirhepaholaisen
suosiollisesta myötävaikutuksesta
tullut "lorvisoittokunta". Tämän
kommelluksen johdosta oli Hannes
Sula valmis vielä seuraavana aa-mUna
'%ppimään tasajalkaa sei­nää
ylös", sillä niin kovin häntä
harriiitti tahtomattaan tullut "louk-kaus".
••. •
. Jokin päivä sitten saimme pu­helimitse
ystävUHlsen, miitta saf
mallu vnkamielisyii huomuutuk.9on,
Eräästä englannii&ielis^stä leh­destä
saimme äskettäi n lukea "kor­keasta
rakkauden (loving) hinnas­ta
kun kysymys oli todellisuudessa
"korkeasta elinkustannuksista (llv-
: ing). Vain yksi pieni kirjainvirhe
muutti siinä melkoisesti asiaa.
Ja eräs australialaislehti puhui
taannottain "puUoarveuttamista
(bottle scarred) sotaveteraaneista"
kun tarkoitus oli puhua taistelun
arpeutitamista (battle scarred) ve­teraaneista.
Siinäkin oli vain yh­den
kirjaimen vaihdos, mutta suu­ri
ajatusmuUtos. '
Eräs hyvä ystävämme— rauha
hänen tomulleen — ei voinut kos­ikaan
aivan täydellisesti antaa alle-ikirjoittaneelle
onteeksi sitä kun
' hänen kirjoituksensa loppuun jäi
koko nimi etu- tja sukunimen alku-
: kirjainten asemesta; mitä hän ta­vallisesti
käytti. Ja SO. oli hnnon
omakätinen kirjoituksensa, mikä
tuli luonnollisesti ladotuksi kun
sitä ei oltu toimituksessa vedetty
yli "punaisella kynällä".
Kuten ylläolevasta ; 30 näkyy,
kaikki "sanomalehtien paino- ' ja
kielivirheet eivät' ole sen .hirvittä­vän
painovirhepaholaisen työn tu­loksia,
r
Toisinaan tulee asiat esitetyksi
kerrassaan hullunkurisesti, vaikka
kii-joittajan tarkoitus on mitä "pav-hain.
;
Eräässä englantilaisessa lehdes-?
sä oli äskettäin kirjoitus missä/ker­rottiin,
että naiset jakoivat arpa­voittoina
kotoaan tuomia vekotti­mia,
joita eivät enää .tai'vitsc. Mo­net
naiset toivat miehensä muka-naanTi
Ja toisessa jutussa kerrottiin, et­tä
paikalla oli noin 50 henkeä.
Kolmekymmentä heistä oli ollut
naimisissa 20 vuotta saman miehen
kanssa.
Ja sitten yleisesti timnettu II-moitu^
ukkanen; Miksi tapatte vai­monne
pyykkipäivänä. Antakaa:
meidän koneemme tehdä sen likai-,
sen työn." , ' _ ,
EräiLstätUmän mantereen «uV
menkielisestä lehdestä saimme lu­kea
kuolemanuutisen, missä ker-lottiin
muun ohella, että "vainaja
oli syntynyt.. . . Suomessa" ja vä­hän
myöhemmin vielä sen lisäksi,
että "vainaja tuli tälle mante­reelle
. .
Vaikka ennenvanhj^an onkin sa­nottu,
että kaikki se mikä ori prän­tätty
on totta, niin, viimeksimainit­tu
kielinäytös ei värinäänkään pidä
-paifck-aansa, sillä "vainaa" ei syn-
• ny (lapsia kyllä) e^kä "vainajia
!tule" sen' paremmin - Suomesta
! kuin muualtakaan mutten kuin
puupalttoo päällä. , • ,
.Kuten tiedetään,.painovirhepahOr
•laisen kommervenkit, ja,,huolimat­tomuudessa
tai tavallisessa vahin­gossa
laaditut "kielikukkaset' ovat
, toimittaijapoloisten hiimiu^a ja l u ­kijain
mieliharmina. V M ) , ,
Toisaalta, kuten tuU)'alussa mai­nituksi,
painovirheille oi voi ku-ikaan
mitään. Niitä tulee >- tai teh­dään
— juuri silloin ja siinä pal­ikassa,
mihin sellaisia^^ikaikkein vä­hemmin
odotptaanvrKalkesta huoli­matta
toivomme joskus voittavam­me
ikuisen taistelun painovirhepa­holaista
vastaan . . j . j . T i,
Siihen menne8sä,,0jn toivottava
"hyvää metsäslysojäiHQft" 1. kaikille
niille, joiden mlelityönä on palno-virhellten
ja- kielikukkasten etsi­minen.
Lehdessä'pitää olla vähän
^kaikkea kaikille^ p§/,n{)^{{]ieitäkinl
~ Känshköur.-i.