Vapaus, July 14, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 14 p. Tuesday, July 14, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH C A N A D I A N S *
> (LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Bkiitor: W. E k l u n d > Manager: E. Suksi
" ' " . • Telephone: Office 674-4264 — E d i t o r l a l 674-4265
-'PuliUshed t h r l c e wfeekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubllSäMng Co. L t d . ; 100-102 E lm St. West. Sudbury. Ontalrlo, Canada.
M a i l i n g eddress: Box 69 ^
Advertlsing rates Upon appllcatlon, translations free "öf charge. :
Authorlzed as second class m a i l by thf« Post Office Department, Ottawa.
; and f o r payment of postage In cash
"-e CANADIAN LANGUAGEPRESS
. . TILAUSHINNAT.
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA.ssa
3 kk. 2.75 suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5J25
1 vk. 10;50 6 kk. 6.75
USA:n-Kuuban suhteista
" N e u v o s t o l i i t t o t o r j u i e i l e n Suomen pääministerin viimeisimmän
y i : i t y k s en N e u v o s t o l i i t o n j a Suomen suliteiden parantamiseksi -tois­taen
uudelleen, että Suomen . s i t e e t y h d y s v a l t o i h i n ja p o r v a r i l l i s en
s u b v e r s i i v i s u u d e n maastalähetys ovat kysymyksiä j o i s t a ei n e u v o t e l l a ."
'., / Tällainen uutinen, n i i n hämmästyttävä k u i n se o n k i n ^ a a i l m an
y h d e n johtavan suurmaan j a sen p i e n e n naapurikansan suhteissa, on
t o d e l l a näinä päivinä s a a t u — - v a i k k a ei kohtakaan Moskovasta.'
Kysyä k u i t e n k i n s o p i i , mitähän sanottaisiin e s i m e r k i k s i täällä
'Canadassa, j o s Moskovasta saapui moista uutistekstiä, missä a s i a l l i s e s ti
.puhuen sanotaan, että Suomen (tai j o n k u n muun naapurimaan) täy­t
t y y suostua " e h d o i t t a antautumiseen", e l i että S u o m i ei saa suhteitaan
paranemaan N e u v o s t o l i i t t o o n ellei se lopeta y h t e y k s i e n pitoa Yhdys­v
a l t o i h i n ja muuta -yhteiskuntajärjestelmänsä Moskovaa miellyttä-
.'"väksi? •
J H E . V A I N K Y S Y M M E !
' , ' Antakaamme nyt olettamusten ja kysymysten olla a r v a i l u n va­rassa
j o t t a voimme siirtyä käytännöllisten tosiasiain p a r i i n.
• , A n j e r i i i k a l a i n e n uutistoimisto, pesunkestävä k a p i t a l i s t i m i e l i n en
u u t i s t o i m i s t o A P t i e d o i t t i AVashingtonista heinäkuun alkupäivinä s e u '
'.""raavaa:: . • •
" Y h d y s v a l l a t torjui eilen F i d e l Castron viimeisimmän y r i t y k s en
Y h d y s v a l t a i n ja. K u u b a n suhteiden parantamiseksi toistaen uudelleen,
« t t ä hänen (Castron) siteensä Venäjään ja hänen kommunistisubver-s
i i v i s u u t e n s a maastalähetys 'ovat asioita j o i s t a ei neuvotella*."
. . . Ja mistä syystä Castro-parallelyödään näin kovasti suuren ikän­ään
nyrkkiä pöytään?
• • N e w Y o r k Times lehden kertoman mukaan pääministeri Castro
o l i k a i k e t i ottanut l i i a n k i r j a i m e l l i s e n todesta sen k u n Y h d y s v a l t a in
u l k o m i n i s t e r i ( v a l t i o s i h t e e r i ) \Dean Rusk o l i v i i k k o s i t t en lauantaina
P h i l a d e l p h i a s s a sanonut, että hän ' k a n n a t t a a sydämellisesti yhteyk­s
i e n laajentamista" Euroopan kommunistimaiden kanssa, j a että
"me etsimme sopimuskohtia — y h t e i s t o i m i n t a m a h d o l l i s u u k s i a — mei­dän
kommunisti-vastustajiemme kanssa." Olkoon tämän asian kanssa
n i i n t a i näin, m u t t a m a i n i t u n N e w Y o r k T i m e s i n mukaan o l i päämi­n
i s t e r i Castro esittänyt samana päivänä, että K u u b a tekee sitoumuksen
m a t e r i a a l i s e n avunannon kieltämisestä L a t i n a l a i s e n A m e r i k a n mai­den
v a l l a n k u m o u k s e l l i s i l l e l i i k k e i l l e jos Y h d y s v a l l a t puolestaan sitou­t
u u siihen, että se ei anna materiaalista apua K u u b a a vastaan toimi­v
i l l e järjestöille. Samalla kertaa pääministeri Castron sanotaan anta­neen
ymmärtää, että hän on v a l m i i n a s i i h e n k i n , että tätä sopimusta
valvotaan kansainvälisesti, v a i k k a hän ei henkilökohtaisesti pitänyt :
s e l l a i s t a valvontaa tarpeellisena.
K u t e n tiedetään. Y h d y s v a l l o i s s a ja VVashingtonin l i n j a a seuraa­vissa
canadalaispiireissä, on K u u b a n v a l l a n k u m o u s h a l l i t u s t a arvostel­t
u irääasiassa siltä pohjalta, että se " a v u s t a a " L a t i n a l a i s e n A m e r i k an
m a i d e n vallankumousliikkeitä. Meistä tuntuu —- sitäkin suuremmal­l
a syyllä k u n huomioidaan Kuuban kireä talousasema ^ että tätä
K u u b a n "avustusta Latinalaisen A m e r i k a n v a l l a n k u m o u s l i i k k e i l l e"
o n suuresti l i i o i t e l t u , e l l e i se o l e ' k o k o n a a n tuulesta temmattua pro­pagandaa.
S u u r i n " v a a r a " mikä Y h d y s v a l t a i n suurpääomalla Latina^
l a i s e n A m e r i k a n maissa Kuubasta on, ei ole m a t e r i a a l i s t a , vaan aat­t
e e l l i s t a laatua — pelko siitä, että Kuuban s o s i a l i s m i n menestyminen
voi johtaa s a m a n l a i s i i n k o k e i l u i h i n muissakin maissa.
Tätä käsitystä vahivstaa ja laajentaa. Washingtonista nyt t u l l ut
edelläkerrottu tieto, missä sanotaan asiallisesti puhuen, että kyllähän
me sen tiedämme, ettei L a t i n a l a i s e n A m e r i k a n maiden vallankumouk­s
e l l i s i a liikkeitä rahoiteta sen p a r e m m i n Kuubasta k u i n mistään muu.s-takään
sosialistisesta maasta. Toisin sanoen, Washington kieltäytyi
sitoumuksesta joka kieltäisi siltä " o i k e u d e n " materiaalisen avun an-
.tamiseksi Kuuban vastavallankumouksellisille, koska Siitä saatava
" v a s t a p a l v e l u " olisi paljon pienempi, j a koska Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a ­l
i s m i ei kerta k a i k k i a a n halua tyytyä mihinkään muuhun k u i n K u u -
b a n e h d o i t t a antautumiseen, c l i k a p i t a l i s m i n palauttamiseen Kuubaan,
h u o l i m a t t a l a i n k a a n siitä mitä kuubalaiset itse siitä ajattelevat, j a sa­unovat.
•. •
' • " Edellämainitun New Y o r k Timesin uutistiedon mukaan F i d el
Castro o l i mennyt k u i t e n k i n vieläkin pitemmälle pyrkiessään suhtei­den
parantamiseen Y h d y s v a l t a i n j a K u u b a n kesken. M a i n i t u n lehden
kertoman mukaan K u u b a o n v a l m i i n a "voimaperäiseen k e s k u s t e l u u n"
- Y h d y s v a l t a i n kanssa k a i k i s t a kiLstakysymyksistä - ^ l u k e u t u e n n i i h in
nimenomaan kysymys takavarikoitujen yhdysvaltalaistehtaiden j a - l a i -
' t o i t e n korvauksesta p o l i i t t i s t en vankien vapauttamisesta jne.
Tämän parempaa ratkaisua eivät yhdysvaltalaiset monopolistit
.eli suuryhtiöt voi odottaa menetetyistä tuotantolaitoksistaan ja ne
menettivät ne ennenkaikkea omien cdesottamisiensa johdosta ja a n ­siosta,
k u t e n n i i n elävästi vielä muistetaan; ~
'• - M u t t a ; W a s h i n g t o n sanoi tähänkin korskean isäntämäisesti, että ei
t i p u — että vain-täydellinen-antautuminen, y h d y s v a l t a l a i s t e n suuryhti­öiden
a r m o i l l a ja käskynalaisuuteen suostuminen tyydyttää Yhdysval-tajnhyökkäysmielistä
i m p e r i a l i s m i a.
M e i l l e sanottanee, että tällaista mielettömyyttä voidaan tällä man­t
e r e e l l a ainakin ymmärtää, vaikka c i puolustaa kehdattaisikaan siksi
' k u n W a s h i n g t o n i n Kuuba-vastainen a.senne on osa "kylmästä sodasta".
.'!"' Tosiasia k u i t e n k i n on että kylmää sotaa ei: v o i d a puolustaa mis-js^
än osassa maailmaa, ei sen paremmin osittain k u i n kokonaisuutena­kaan.
Sitä paitsi o n muistettava, että Y h d y s v a l t a i n Kuuba-vastaisen
kylmän sodan v o i m a k k a i n ase ^ t a l o u s s a a r t o — on osoittautunut täy­s
i n tehottomaksi. Se o n t i e t e n k i n aiheuttanutoKuuballe monenlaisia
p u l m i a j a v a i k e u k s i a , mutta siitä huolimatta näkee p u o l i sokeakin, et-t
ä U S A n kauppasaarto on auttamattomasti epäonnistunut — Kuubaa
ei saada koskaan p o l v i l l e e n nyt voimassaolevan U S A n kauppasaarron
a v u l l a , sen tunnusttnvat k a i k k i a asioita seuraavat p i i r i t ! Y h d y s v a l t a in
senaatin u l k o a s i a i n v a l i o k u n n a n puheenjohtaja, senaattori J . W / , F u l -
b r i g h t myönsi tämän y l e i s m a a i l m a l l i s e s t i tunnetun tosiasian v i i me
maaliskuussa, k u n s a n o i , että T r i Castro i s t u u l u j a s t i satulassa. . Mon­taa
muuta senaattoria järkevämpänä j a kaukonäköisempänä miehenä
senaattori F u l b r i g h t s u o s i t t e l i jö s i l l o i n ainoata mahdollista ulospääsy­tietä,
"elää j a antaa elää" katsantokannan soveltaniilsta Y h d y s v a l t a in
SYNTYAM-PÄIVIÄ
H i l d a Nyfors. Garsbn, Ont., täyt­tää
perjantaina, heinäkuun 17 pnä
70 vuotta.
Y h d y m m e sukulaisten ja tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
I ( ITeidän ja meidän!
fcotiveräjältä
Y L I M E S T A K I V I L JO
K A N S A , R A U M A L TA
V I E R A I L E M A S S A
Y l i m e s t a r i V i l j o Kansa Raumalta/
j o k a laski nelisen viikkoa sitten
N e w Y o r k i n satamaan j a tuli sieltä
n o i n v i i k k o sitten tänne Sudburyn
seudulle sukuloimaan ja lomaile­maan,
pistäytyi tänä aamuna myös
Vapauden l a i t o k s i i n j a henkilökuu'
taan tutustumassa, sekä isiemme
tuhatjärvisen synnyinmaan tervei­siä
kertomassa.
A i k a i s e m m i n paljon Euroopan
maissa matkustellut herra Kansa
kertoi olevansa erikoisen tyytyväi
nen täällä näkemäänsä ja kuule­maansa
ja erikoisesti siihen ystä­vyyteen,
mitä sukulaiset — Nurmen
sukukunta — ja "omapaikkaiset"
ovat hänelle täällä osoittaneet.
New Yorkissa hän o l i v i e r a i l l ut
mm. M a a i l m a n näyttelyssä j a Y K n
toimipaikassa. Täältä hän jatkaa
matkaa Torontoon j a sieltä Niagara
niemimaan ja J V i a g a r a l " ' a l l s in kaut­ta
t a k a i s i n N ew Y o r k i i n j a s i t t e n ta­k
a i s i n k o t i i n — Raumalle.
K i i t o k s i a Suomi-terveisistä ja hy­vää
p u r j e t u u l l a edelleen pitkän
matkan v i e r a i l i j a l l e!
* * •
K I R K L A N D L A K E L TA
V I E R A I L I J O I T A
H e l g a Piesanen sekä Emma ja
Jussi T u o m i , k a i k k i K i r k l a n d L a k e l ­ta,
pistäytyivät maanantaina Vapau­den
konttorissa " p o h j o l a n " terveisiä
kertomassa.
V i e r a a t ovat täällä v i i k o n päivät,
— Tuomet mrs M o i s i o n luona Mc-
K e r r o w s s a Ja Piesanen siskonsa l uo
na :Waters townshipissa, mutta läh­tevät
sitten t a k a i s i n k o t i i n , ehtiäk­seen
hyvissä ajoissa Suur/uhkan
v i e r a i t a vastaanottamaan.
V i e r a a t toivat "sadetta t u l l e s s a a n"
pohjolasta, josta kiitos. Toivomme
k u i t e n k i n että a u r i n k o k i n näyttäisi
l o m a l a i s i l l e k u i n k a ' lämpimästi se
osaa : Sudburyssa paistaa, jos niik-seen
tulee.
K a t r i Mertaneni Torontosta, joka
v i e t t i muutamia päiviä kesälomaa
S u d b u r y n seudulla ystäviensä ja
tuttaviensa luona, lähti a l k u v i i k o l la
t a k a i s i n kotiin. Toivotaan lomalai­s
e l l e hyvää purjetuulla kotimat
k a l l e .
Ottawalainen k i r j a l t a j a Victor
CowIey sai äskettäin $1,000
p a l k k i o n Canadan k i r j a i l i j a in
l i i t o l t a siitä, että hän k i r j o i t ti
uudet sanat Maple Leaf F or
E v e r l a u l u u n . Vanha versio el
ole koskaan o l l u t Canadan rans­k
a l a i s t e n mieleen. — T N S kuva
toimesta Y h d y s v a l t a i n ja Kuuban
suhteita järjestettäessä. Myöntäes­sään,
että Castro istuu l u j a s t i satu­lassa,
.senaattori F u l b r i g h t sanoi s i -
fä "epämiellyttäväksi todellisuu­deksi,
mutta ei kuitenkaan sellai­seksi
vaarak.si, mitä ci voida kes­tää."
Me puolestamme yhdymme n i i h in
järkeviin j a hyvää t a r k o i t t a v i i n ca-n
a d a l a i s i i n — j a myös yhdysvaltalai­s
i i n — j o t k a toivovat j a vaativat, et­tä
Y h d y s v a l l a t luopuisi naapurimai­hinsa
nähden " s u u r e n . seipään" oh­j
e l m a s t a a n ja omaksuisi vihdoin
v i i m e i n k i n sen käsityskannan, että
k a i k i l l a k a n s o i l l a — - myös Kuuban
k a n s a l l a — on kuolciriaton oikeus
itse päättää omista k a n s a l l i s i s t a asi­oistaan.
J u l m a n väkivallan edellä. M i s s i s s i p p l n e n t i n e n kuvernööri Ross
B a r n e t t puhumassa r o t u e r o t t e l u n j a t k a m i s t a vaativassa kokouk­sessa,
muutama m i n u u t t i emien k u i n valKffinen roskajoukko huo­masi,
että kokousväen joukossa o l i k o l m e neekeriä, j ^ e e k e r i t ha­k
a t t i i n pahanpäiväisesti nyrkeillä j a r a u t a i s i l l a t u o l e i l l a . Pahoin­p
i t e l y n Jälkeen n e e k e r i t v i e t i i n sairaalaan. -— T N S k u va
AIDO MORO YRITTÄÄ
ITALIASSA UUDELLEEN
Länsi-Euroopan poliittisessa kar­tassa
on I t a l i a muodostanut mones
sa suhteessa värikkään ja poik
k e u k s e l l i s e n läiskän. Sodan jälkeen
kehitys siellä tapahtui samaan suun­taan
k u i n eräissä muissa maissa:
sodanjälkeisten vuosien laaja kan
sänrintama hajosi taantuniusvoi-m
i e n vuoden 1948.tienoilla suoritta­maan
ankaraan hyökkäykseen. Ita
liassa se m e r k i t s i mm. kommunis­t
i en syrjäyttämistä hallituksesta,
jossa siitä lähtien ovat isännyyttä
pitäneet oikeistolaiset kristillisde­mokraatit.
I t a l i a s s a ei kehitys ole kuiten
kaan sujunut m i n mutkattomasti
k u i n oikeistopuolueet olisivat toivo
neet j a tähän on olemassa nuiuta
mia ratkaisevasti vaikuttavia teki
joitä. Ensinnäkin I t a l i a n kommu­n
i s t i n e n puolue on eiitfäin voima­kas
eikä sen johtamana maan työ­väenliike
ole alistunut taantiimuk
sen y k s i n v a l t a a n . E d o l l e e n päinvas
t o in k u i n useimmissa mui.ssa Länsi
E u r o o p a n inaLssa on Italiassa ollut
voimakas vasemmistososialistiiieii
l i i k e , j o n k a vaikutus on o l l u t liuo
mattavasti voimakkaampi kuin oi
k e i s t o s o s i a l i d e m o k r a a t l i s e n puolii
een. Kolmantena tärkeänä tekijänä
o n ollut i t a l i a n maaseudun vähä­varaisen
kerroksen aktiivisuus ja
t a i s t e l u v a l m i u s — onhan maa tun
nettu maataloustyöläisten ja maan
v u o k r a a j i e n voiniakkaislu . lakojii^^i.
j a liikehtimisistä, ,
K u n näihin tekijöihin ovat liitty­neet
ne taloudelliset vaikeudet, joi­ta
maalla on ollut tejipkkaammin
t e o l l i s t u n e i d e n liittolaismaidensa
r i n n a l l a E E C n piirissä, on Italian
o i k e i s t o joutunut pohtimaan uu.sia
keinoja valtansa ylläpitämiseksi ja
l u j i t t a m i s e k s i . V i i m e i s i n k e m o - o l i -
kokoomushallitus, j o n k a k r i s l i l i i s d e -
m o k r a a t i l viime vuoden lopulla
muodostivat sosialistien, sosialuk'-
m o k i a a t l i J i n ja tasavaltalaisten
kanssa A i d o Moron j o h d o l l a . Moron
h a l l i t u s oli voimakkaasti kri.stil!is-d
e m o k r a a t t i c n hallitsema, tämän
puolueen ministereiden määrä oli
l i i kolmen muun puolueen 10 mi­nisteriä
vastaan. 630-paikkai.st'ssa
edustajahuoneessa h a l l i t u k s e l l a o li
turvanaan (U p a i k a n eneimnislo eli
386 iiäntä, j a sena:iti.ssa 101 tdustiir
jaa :J2():sta.
A i d o Muron h a l l i t u k s e l l a o l i k u i
t e n k i n vastatuulta heti alun. alkaun,
sillä N e n n i n sosialistit eivät olleet
suinkaan yksimielisiä hallituk.seon
o.sallistumisesta ja niinpä hallitus
m e r k i t s i j o t a m m i k u u n alussa Nen­n
i n puolueen hajoamista ja Prole­t
a a r i s en yhtenäi.syyden ptioiiieon
perustamista Italiassa. So.'^ialistisen
puolueen vasemmistosiiven eroami­nen
puolueesta ei. sekään r i i t t i i n yl
tekemään Nennin puolueesta ylite
näistä ja tyytymättömyys lisääntyi
sitä mukaan k u n kävi i l m i , ettei
puolueen osallistuminen hallituk­seen
merkinnyt mitään tosiasiallis­ta
käännettä maan p o l i t i i k a s s a.
Nonniläisten tyytymättömyys me­ni
n i i n pitkälle, että puolueen joh­tajan
ja varapääministerin Pietro
N e n n i n oli l o p u l t a kiellettävä tu­kensa
hallitukselta; Muodollisesti
h a l l i t u s k a a t u i y k s i t y i s k o u l u i l l e an­nettavaan
avustukseen v a l t i o n bud­j
e t i n puittei.ssa, mutta tosiasialli­sesti
Moron hallitus tuhoutui va-s
e m m i s t o s o s i a l i s t i c n keskuudessa
syntyneeseen k r i i s i i n , j o n k a aiheut­tivat
v i r h e e l l i s i k s i osoittautuneet
kuvitelmat hallitusta muodostetta
essa.-. •.
A i d o Moron ensimmäinen halli­tus
osoittautui siis Italian k r i s t i l -
t i s d f i n o k r a a t e i l l e epäonnistuneeksi
k o k e i l u k s i . Nyt on sama mies saa­nut
uudelleen h a l l i t u k s e n muodos­tamisen
tehtäväkseen: M i l l a i s t a rat­kaisua
k r i s t i l l i s d e m o k r a a t i t yrittä­vät,
ei ole vielä tiedo.ssa. Yksinään
he eivät selviä — heillä on taka­naan
vain 2(10 edustajainhuoneen
p a i k k a a — mutta mitkä puolueet
l o p p u j e n lopuksi ryhtyvät h a l l i t u s ta
pönkittämään j a ennen k a i k k e a mi-,
ten suhtautuvat. Pietro N e n n i n so
s i a l i s t i t uuden h a l l i t u k s e n muodos­tamiseen,
ovat kysymyksiä, j o i h in
odotetaan, k i i n n o s t u k s e l l a vastausta
Italiasta lähiaikoina.—- l i . S.
\
^ Eng)a^nli^,:j{|, N e u v o s t o l i i t o n tkes-k
e n s o l m i t t i i n v i i m e v i i k o l l a jälleen
s u u r i kemian tehtaiden , k a u p p a .
CourtauldsrjrhtymBn toimitusjohtaja
K e a r t o n - p a l a s i . v i i k o n - v a i h t e e s s a y h ­dessä
yhtymän m y y n t i e l l m e n johta­j
a n kanssa -Moskovasta Lontooseen
j a hän k e r t o i että nyt päätetty kaup­pa
koskee synteettisiä k u i t u j a val­mistavan
tehtaan koneistoja/ Kau­pan
arvo o n 6 milj'. puntaa. Ensi
lokakuussa yhtiö s o l m i i toisen s u u '
r e n tehdaskaupan Neuvostoliiton
kanssa, m a i n i t s i K e a r t o n.
Courtaulds-yhtymällä on j o a i k a i ­semmin
huomattavan laajat kauppa;
,suhteet N e u v o s t o l i i t o n - k a n s s a . .Yh­tymän
synteettisten k u i t u j e n vien­nissä
N e u v o s t o l i i t o n osuus on oljlut
n o i n 50 - i i r o s e n t t i a . Courtaulds-yh-tymä
on toimittanut Neuvostoliit­toon
j a m u i h i n Itä-lBuroopan sosia­l
i s t i s i i n m a i h i n myös aikaisemmin
k e m i a n tehtaiden koneistoja. Cour-taulds^
yhtymän konekauppa on suo­r
i t e t t u u l k o p u o l e l l a n i i d e n 100 m i l ­j
o o n a n punnan kemian tehtaiden
konekauppojen joita koskevien so­p
i m u s t e n päälinjoista o n j o sovittu
j a j o i s t a p a r h a i l l a a n käydään y k s i ­t
y i s k o h t a i s i a neuvotteluja neuvosto
l i i t t o l a i s t e n ja e n g l a n t i l a i s t e n kes­ken.
VLXeSATTOMIBN SIORAAUIf.PUOLESTA /Ä
'0k
, M i n u n mielestäni u u d e l l a yläosattomalla -miiiodilla <m p a l j o n \A.
niiAtä s en kehittyvän a j a t u k s e n kanssa,,että nsiMj^jgyatt^K^rvGisia i^^fLj,
ten kanssa. Heistä (naisista) tuntuu, että heidän r u u m i i n s a oh h e i d S n '
omansa - — j a että he voivat tehdä sen kanssa mitä haluavat. Mitä |»jpil
k a u n i s t a heidän r u u m i i s s a a n , se o n saatava näkyville.
Jos kaunis n u o r i tyttö haluaa paljastaa rintansa, t ^ i j o s hän tuntee
olonsa mukavammaksi uudessa yläosattomansa (,uimapuvussa, annet^
koon hänen tehdä tahtonsa mukaan j a aiinettaicoon yhteiskunnan siiieA
päättää, tykkääkö'8e siitä v a i eikö tykkää. .
Tämäntapainen moraali on h y v i n suhteellista.^ J o i s s a k i n Aasian
maissa o n tapana >että naiset ovat p a l j a i n r i n n o i n . Muinaisessa korkeJ-k
u l t t u u r i s e s s a Kreetassa olivat- naiset p a l j a i n r i n n o i n . J a alkukantajsis-sq
yhdyskunnissa se o n yleisenä muotina. Enemmistö unitaareistä-on '
sitä mieltä, että t o d e l l i s e n a moraalikysymyksenä .ei o l e l e n i n k i e n \^l4^i
eikä s u k u p u o l i k y s y m y k s e t , vaan köyhyys, sota, rotusyrjintä j a muut so­s
i a a l i s e t taudit, j o t k a aiheuttavat k u r j u u t t a i n i l j o o n i l l e . — Rev AVtired
F o w l i e , W i l l o w d a l e U n i t a r i a n - U n i v e r s a l i s t , F e i i o s h i p . ~
. J A V A S T A A N
Tämä uusi muoti heijastaa muuttuvan yhteiskuntamme Imiuttuvaa
kulttuurikehitystä. Me näemme monenlaisia'hiuutöksia tavoissa j a ' s i i h -
tautumisissa — j o t k u t hyviä (muutoksia) t o i s e l h u o n o j a . Tämä yläosaton
u i m a p u k u on huono.
On olemassa läheiset suhteet terveen normaalisen vaatimattomuus-tajun
j a m o r a a l i n välillä. Sopivalsuuskäsite leningistä o n hyvää psykolo­giaa
j a m o r a a l i a . Säädyttömyys o n s i i s huonoa psykologisesti j a moraali­sesti.
Rev P i u s J . R i f f e l l , pastori-psykologian opettaja Regins colle­gessa,
W i l l o w d a l e.
Italia myös
lakkojen kourissa
Rooma. — I t a l i a n t i l a n t e e l l e ovat
h a l l i t u s k r i i s i n o h e l l a tyypillisiä use­at
l a k k o l i i k k e e t , j o i h i n v i i m e v i i k on
a i k a n a o s a l l i s t u i yhteensä y l i 4 m i l ­joonaa
työntekijää. Useimmat lakot
;on j u l i s t e t t u v a i n päiväksi tai kah­d
e k s i , mutta eräillä a l o i l l a on näitä
' l y h y t a i k a i s i a l a k k o j a järjestetty jo­pa
10 l y h y i n väliajoin. Niinpä se-m
e n t t i t e o l l i s u u d e n 45.000 työnteki­jää
o l i lakossa j o 10. k e r r a n .
L a a j i n o l i maatyöläisten 2-päiväi-nen
l a k k o v i i m e v i i k o n puolivälissä,
s i i h e n o s a l l i s t u i ; y l i 2 m i l j o o n a a ^työ­läistä.
H e i h i n l i i t t y i 330,000 maan-vuokraajaperhettä,
j o t e n siis y l i 3
m i l j o o n a a maatalouden piirissä elä­vää
o l i lakossa.
T e o l l i s u u d e n piirissä lakossa oli­vat
m.m. 450,000 tekstiilityöntekijää
j a 300,000 neulomoiden työläistä,
80,000 kivenhakkaajaa, eräiden säh­köalan
t e o l l i s u u s l a i t o s t e n työnteki­jät
sekä keski-italialaisen T e r n in
k a u p u n g i n metallityöläiset.
RUSSEL JA BERNAL
VETOAVAT YHTEISESTI
K a a k k o i s A a s i a s s a v a l l i t s e v a n u h ­kaavan
t i l a n t e e n johdosta on kak­si
/kansainvälisen. r a u h a n l i i k k e en
tunnettua johtohenkilöä. E n g l a n ­n
i n ydinaseidenvastaisen l i i k k e e n,
johtohenkilö, filosofi Bertrand
R u s s e l l j a M a a i l m a n Rauhanneu­voston
puheenjohtaja, professori
J . D. B e r n a l esittäneet yhteisen
lausunnon, jossa i l m a i s t a a n vaka­va
levottomuus tilanteen johdos­ta.
Vetoomuksessa todetaan, että
sota V i e t n a m i s s a j a u u d e l l e e n a l ­kaneet
sotatoimet L a o s i s s a uhkaa­vat
maailman rauhaa, m u t t a , että
ne v o i t a i s i i n n o r m a a l i s t i lopettaa,
j o s noudatettaisiin vuosien 1954
j a 19G2 Geneven sopimuksia.
On välttämätöntä kutsua uudelleen
k o o l l e neljäntoista maan konferens­si
sopimaan t u l e n välittömästä lo­pettamisesta
Laosissa j a aloittamaan
neuvottelut alueen neutralisoimises
ta, todetaan lausunnossa edelleen.
K i i n a n , N e u v o s t o l i i t o n ja U S A :n
t u l i s i taata, että suurvallat eivät
p u u t u a s i o i h i n vaan antavat Indo-
K i i n a n k a n s o i l l e m a h d o l l i s u u d e n It­se
päättää omasta tulevaisuudes->
taan. Y h d y s v a l t a i n jälleen a l k a n u t:
a k t i i v i s u u s Laosissa, merivoimien!
lähettäminen S i a m i i n . F i l i p p i i n i e i l -;
tä käsin' suoritetut pommituslennot'
j a V i e t n a m i n väestöä, vastaan käy-dyn
j u l m a n sodan kiihdyttäminen'
ovat lisänneet levottomuutta. Tällai-'
s i a toimenpiteitä on' voimakkaasti
vastustettava. E i s aa v i t k a s t e l l a , s i l - j
lä edessämme o i l t i l a n n e , j o k a j o h - ;
taa maailmansotaan, vaikka täysin;
oikeudenmukainen ja i n h i m i l l i n e n'
r a t k a i s u o l i s i saavutettavissa. ,.
Y h d y s v a l l o i s s a äskettäin esitet- •
ty lausdhto mahdollisesta sodan ^
ulottamisesta K i i n a a n avaa tuhol- \
sat näköalat. Vetoamme k a n s o i h i n ,
j a kansakuntien j o h t a v i i n henki- '
löihin että t o i m i t t a i s i i n voimak- v.
kaasti neljäntoista v a l t i o n konfe-' *
r e n s s i n k o o l l e k u t s u m i s e k s i Gene- '
veen j a s a a t a i s i i n a i k a a n rauhano- \
maiset neuvottelut I n d o K i l n a n ]
sodan lopettamiseksi. '
Kreiiian olojen demokratisointi on edistynyt; paljon on vidä tditävää
Sofia. — Heinäkuun puolivälis­sä
tulee k u l u n e e k s i v i i s i kuukaut­ta
K r e i k a n viimeisistä parlament­t
i v a a l e i s t a ja samalla Papandre-
T>un~huilitukscn muodostamisesta.
Tämä aika antaa j o o i k e u d e n tar-
' k a s t e l l a , missä määrin Papandre-oun
keskustahallitus on kyennyt
täyttämään niitä lupauksia, j o t ka
tuottivat k e s k u s t a u n i o n i l l e loista­vat
vaalivoitot m a r r a s k u u n j a h e i -
n i j k i i u n vaaleissa. Tulokset osoit­tavat
sekä myönteistä että kiel­teistä.
K e s k t i s l r i u i i i o n i n ollessa vielä op­positiossa
Karainanliksen oikeisto­h
a l l i t u s t a vastaan sekä vaalitaiste­l
u n kaudella eräs P a i i a n d r e o u n pää-valtteja
oli lupaus demokraattisen
Järjestyksen jialautttimisesla Kreik-
Kaan, iasistisen hallintokoneiston
uudistamisesta ja t i i y d e l l i s e n poliit­tisen
vapauden myöntämisestä
maan k a i k i l l e kansalaisille. Kulu-neidon
kuukausien aikana Papan-dreoun
hallitus on s u o r i t t a n u t jou­kon
toimenpitGitä, j o i d e n tuloksena
maassa s i i h e n asti vuosikau.sia val­l
i n n u t siotäniätön t e r r o r i n ja poliit­tisen
.syrjinnän i l m a p i i r i on keven­tynyt.
K
K o n k r e e t t i s e s e i o n Papandreoun
h a l l i t u s k a u s i merkinnyt vapauden
myöntämistä 400 p o l i i t t i s e l l e van­g
i l l e , joita oli pidetty vankiloissa
18—19 vuotta eli maan sisällissodan
päättymisestä lähtien. K u m o t t u on
myös vihattu laki nro 375, jonka
mukaan K r e i k a n kansalainen saat­toi
tehdä työtä, perusta teollisuus­l
a i t o k s e n t a i m u u n y r i t y k s e n tai saa
da ulkomaanpassin vain hankittu­aan
p o l i i s i l t a todistuksen " l a i n k u u ­l
i a i s u u d e s t a a n " . • Papandreou on
myös erottanut eräitä v i h a t u i m p ia
poliisipäällikköjä j a kieltänyt muu­tamien
f a s i s t i m i e l i s t e n järjestöjen
t o i m i n n a n .
K a i k k i e n näiden myönteisten toi­m
e n p i t e i d e n ohella muodostuu pit­käksi
myös niiden tehtävien luet
telo, joita h a l l i t u k s e l t a on saatu
turhaan odottaa. Niinpä h a l l i t u s i t ­sepintaisesti
kieltäytyy legalisoi^
masta kommunistista puoluetta, jo­ka
jo vuonna 1947, kansalaissodan
epänormaalina aikana j u l i s t e t t i in
l a i t t o m a k s i . 68.000 p o l i i t t i s t a emi­g
r a n t t i a maan rajojen u l k o p u o l e l la
odottaa yhä turhaan pääsyä koti­maahan
15 maanpakolaisuusvuoden
jälkeen. Maan v a n k i l o i s s a on-edel­leen
124 p o l i i t t i s t a vankia, jotka
7—8 vuotta sitten, K a r a m a n l i k s en
h a l l i t u k s e n aikana t u o m i t t i i n val­h
e e l l i s t e n "vakoilu'-syytösten pe­rusteella.
Kysymys oH kojnmunisti.
sen puolueen työntekijöistä, jotka
s u o r i t t i v a t puoluetyötä maanalaisi­na.
Voimassa on l a k i n :o 509, j o n ka
jo ennen toista maailmansotaa sääti
j m a a n diktaattori Metaxas ja jonka
kansalaissodan a i k a i n e n f a s i s t i m i e l i -
nen hallitus vahvisti. Tämä laki
kieltää ei v a i n kommunistisen puo­lueen,
vaan ylensä k a i k k i e n vasem­m
i s t o l a i s t e n p o l i i t t i s t e n järjestöjen
t o i m i n n a n maassa. Papandreoun
hallitu.s ei ole o l l u t halukas tunnus­tamaan
myöskään saksalaismiehit-täjiä
vastaan taistelleen vastarinta­l
i i k k e e n toiminnan oikeutusta, liik­keen,
j o n k a s a n k a r i l l i n e n historia
on l a a j a l t i tunnettu.
Nämä ovat tärkeimmät tehtävät,
j o i u e n toteuttamista K r e i k a n työtä­tekevät
vaativat Papandreoun halli­tukselta
j a j o i d e n toteuttamisesta
r i i p p u u maan poliittisen elämän
j a t k u v a demokratisoituminen kes-k
u s t a u n i o n i n vaalilupausten mukai­sesti.
Huonona enteenä tässä suh­teessa
voidaan pitää Papandreoun
suhtautumista vasemmistolaisen E-DA-
puolueen vaatimuksiin, . j o t ka
e s i t e t t i in maan demokratisoimista
koskeneen parlamenttikeskustelun
yhteydessä. Samoin pääministeri
kieltäytyi kumoamasta vaarallista
l a k i a n:o 509, mitä o l i kirjeessään
vaatinut Kj-eikan kommunistinen
puolue, sekä myöntämästä armah­dusta
p o l i i t t i s i l l e m a a n p a k o l a i s i l l e.
Suomeen ohjuksia
H e l s i n k i . Puolustusvoimat on
ostanut taas panssarintorjuntaoh­j
u k s i a , tällä k e r r a l l a Ranskasta. N y t
h a n k i t u t ohjukset soveltuvat myös
r a n n i k k o t o r j u n t a a n erityisesti saa-ristovesillä.
Ensimmäiset Ranskasta ostetut
ohjukset saapuvat Suomeen tänä ke­sänä,
kerrottiin pääesikunnasta.
Ryhmä suomalaisia panssaritorjun-ta
miehiä o n saanut j o a l k u k o u l u t u k ­sen.
Koulutusta laajennetaan Pans­s
a r i p r i k a a t i s s a tämän ryhmän toi­mesta
tulevana syksynä.
N y t h a n k i t t u o h j u s t y y p p i o n käy­tössä
j o y l i 20 maassa. K y s e i n e n SS
U - t y y p p i n e n ohjus, j o l l a voidaan
ampua aina 3 5 k i l o m e t r i n päähän,
on osoittautunut h y v i n va)'maksi ja
käyttöominaisuuksiitaan monipuoli­s
e k s i/
PÄIVÄN PAKINA
KUH EINSTEIN VAIHDETTIIN RAAMATTUUN
Tässä matoii3es.sa maailmsasa voi
tapahtua miltei v a i k k a mitä.
T o i s e n maailman.sodan aikana
o l i v a t natsipomot kuulema nuiivo-telleet
suurehkon juutalaisiyhinän
vaihtamisesta muistaaksemme
kuorma-autoihin.
Y h d y s v a l t a i n imperialismi lu­nasti
harhautetut uhrinsa Kuuban
v a n k i l o i s t a varaamalla heitä vas­t
a a n Kuuba.ssa s i l l o i n kipeästi tar­v
i t t u j a lääkkeitä.
Suomessa kansalaissodan piiiityt-tyä
a i o t t i i n vaihtaa punikki vanke­j
a Sak.san luomaskuonaun jne.
Nyt kuitenkin kerrotaan, eitä
B e n i t o M u . s s o l i n i , Italian suuri fa-s
i s t i n c r o , vaihtoi kaikessa viisau­dessaan
maailmankuulun Ijcde-miehen
j a N o b e l i n fysiikanpalkin-nonsaajan
A l h e r l E i n s t e i n i n Raa­matun
vanhaan käsikirjoitukseen!
Mutta puhukaamme nyt suulla
suuremmalla.
U u t i s t o i m i s t o U P I tiedoitti asi-';
asta viime toukokuun 8 pnä Roo­man
kirjeessään mm. seuraavaa:
I t a l i a l a i s e t o v i i l j u u r i saaneet
tietää historiansa eräästä tunte­mattomasta
tapahtumasta miten
he olisivat voineet saada Albert.
E i n s t e i n e i n , mutta saivatkin hä­nen
asemestaan Raamatun koriste
tun käsikirjoituksen.
Se tapahtui V. 1923, j a mies, jo­ka
tämän vaihdon määräsi, o l i Be-nito
M u s s o l i i n i . Tämän j u t u n ker­toi
ensimmäisen k e r r a n Roomassa
ilmeslyvä.ssä II Tempo-lehdessä
Bonaventura Galoro, joka k o k o i li
sen teollisuusmies, k r e i v i Giovan­ni
Treccani Degli A l f i e r i n kirjeis­tä
j a T r e c c a n i n pojan muistclmis^
ta . . .
C a l o i a n kortoman mukaan Eins-tein-
Raamatlu-juttU kehittyi seu­raavasti;
.
Vuonna 1923 Treccani rupesi
vasta ajattelemaan kulttuurityös­tä
ja oli varannut sitä varten 3,-
000,000 l i i r a a . ; , Johtava talous­mies
M a f f e o P a n t i i l e o n i , Trecca­n
i n ystävä; kertoi v i i m e k s i m a i n i ­t
u l l e E i n s l e i n i s t a , j o k a asui s i l l o in
«IfeläSak.sassa j a o l i talousvaikeuk­sissa.
Hän suositteli että Trecca­ni
inuoddstaisi Rooman yliopistoon
ylimääräisen professorin paikan
j a kutsuisi sinne suhteellisuusteo­r
i a n isän.
T r e c c a n i tykkäsi siitä ehdotuk­sesta,
otti yhteyden E i n s t e i n i n -
kanssa j a huornäsi, että viimeksi­m
a i n i t t u o l i asiaan k i i n t y n y t . Sen
jälkeen hän meni Roomaan, e s i t t i -
ehdotuksensa M u s s o l i i n i l l e , joka
o l i s i l l o i n ensimmäistä vuotta val­lassa.
Mitään p o l i i t t i s i a esteitä ei nä'
kynyt olevan. Fasistihallitus ei
o l l u t s i i l o i n vielä omaksunut juu­talaisvastaisuutta
ohjelmaansa.
M u s s o l i i n i kuunteli Treccanin
ehdotuksia myöntävästi nyökkäil-l
e n kunnes m a i n i t t i i n j E i n s t e i n i n
n i m i . S i l l o i n hyppäsi Idiktaattori
ylös j a h u u s i : "Mitä, Einsteinkö?"
O l i ilmeistä, että j o s t a k i n syys­tä
ir Duke ei tykännyt E i n s t e i n i s -
tä. Se r a t k a i s i asian. Hän käski
T r e c c a n i n odottaa^ että hän esit­tää
paremman ehdotuksen.
"Täten, epäoikeutetusti j a tur­h
i l l a perusteilla Italia menetti
m a h d o l l i s u u d e n saada suhteelli­suusteoria-
neron opettajakseen ja
t o i m l t s i j a k s e e n " k i r j o i t t i Treccqni
katkeroituneena - päiväkirjaansa.
Muutaman päivän kuluttua tuli
M u s s o l i i n i n " p a r e m p i " ehdotus . . .
P a r i i s i s s a , o l i myytävänä vanha
erittäin arvokas I t a l i a l l e k u u l u va
Raamatun käsikirjoitus 6 000,000
l i i r a n hinnasta. M i k s i ei Trecca­ni
ostaisi sitä?
T r e c c a n i esitteli vastaväitteitä,
e t t e i se o l l u t j u u r i sitä, mitä hä­nellä
o l i mielessä, j a h i n t a k i n o l i
k a k s i kertaa suurempi mitä hän
o l i varannut k u l t t u u r i t a r k o i t u k ­seen
varoja. Mutta "Raamatt u ei
saa mennä a m e r i k k a l a i s i l l e " , oli
M u s s o l i i n i sanonut.
T r e c c a n i lähti P a r i i s i i n osta­maan
tätä käsikirjoitusta, jonka
r e n e s a n s s i t a i t e i l i j a t olivat seitsen­v
u o t i s e n työn tuloksena valmista­neet
E s t e n h e r t t u a B o r s o l l e , j a m i ­kä
o l i N a p o l e o n i n sotien aikana
v i e t y Itävaltaan, missä se j o u t ui
k e i s a r i p e r h e e n omaisuudeksi.
Ensimmäisen n^aailmansodan
rauhansopimus määräsi, että tämä
Raamatun käsikirjoitus on palau­tettava
Italialle, multa vallasta
syösty keisari Charles I otti sen
mukaansa maanpakolaisuuteen r
S v e i t s i i n ja m y i sen l o p u l t a G i l ­bert
. R o j n e u f - n i m i s e l l e o p a r i i s i l a i - :
s e l l e . Romeuf pani käsikirjoituk-;
sen -myyntiin j a tässä t i l a n t e e s s a'
M u s s o l i n i " pyysi Treccänia asKu-1
maan väliin.-v ^ f.
Pitkän t i n k i m i s e n jälkeen Trec­cani
sai • R a a m a t u n 3,300,000 l i i ­r
a n hinnasta j a l a h j o i t t i sen j u h - i
l a l l i s e s t i I t a l i a n v a l t i o l l a , j o k a p a - .
n i sen t a k a i s i n E s t e n i n k i r j a s t o o n , -
Modenassa. . •
I t a l i a o l i p a l j o n köyhempr-nyky-ajan
fysiikassa, mutta yhtä käsi­k
i r j o i t u s t a r i k k a a m p i.
Mitä tähän lisätään se on o i k e -i
a s i a a n pahasta. ^
Väärinkäsitysten välttämiseksi ;
l i e n e e k u i t e n k i n p a i k a l l a a n sanoa,
että olkoon meistä kaukana h i s t o -;
r i a l l i s t e n käsikirjojen a l i a r v i o i m i -
nen — j a n i i h i n me luemme myös i
tällaiset h a r v i n a i s e t Raamatun kä- :
s i k i r j o i t u k s e t . *;
M u t t a siitäkin h u o l i m a t t a meis- i.
lä tuntuu, että I t a l i a n kansan n i - :
m i i n t e h t i i n s i l l o i n , kuten n i i n '
monesti jälkeenkin päin f a s i s m i n :
d i k t a t u u r i n aikana, p e r i n " h u o n o '
k a u p p a " . —•, Känsäkoura. — «