1954-07-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, heinäk. 20 p. — Tuesday, July 20,1954 UtMied Hbr, e, 1917. Autborized M.tfeoood c lM mau bjr tbe Po«i iSlinndftjv aadSatiudajv tv^l^^ Bm at. w:; Sodboiy, Qst« Otuids. Telejihonef:) Bus/ Offiee 06. 4-4204 Editorial Office 06.4-4265, Manager EuSukfL Editor W. adaod. IbUlog aOdxta*: Box 69, eudbarr, OattxUt, AdvegUaiag ra te» tqxm «ppUestfcou Thuiflation free of dbarge: IXLAUSHXNNAT: CMMdMM: itiLiMe», sm Tli^«llafi»ft: 1 vk, «i» 6 kk. 43p SooiDMu ^ 1 vk. SA» 6 kk, 4.7» Länsi-Saksan aseistamisvillitys 'Viime viikolla ilmoitettiin, että Yhdysvallat ja Britannia aikovat — jos Ranska ei ratifioi n,s- Euroopan puolustusyhteisön sopimusta — pamtaa kerran uudelleen' Lansi-Saksalle "miltei täydellisen itse- ;näisyyden". . ^j,^ j "Kuten muistetulleen, noin-^käjM^ laotta sitten,pidptUio;juurta I melua siitä, mften; >^dy^ya^lat;präaDnia (ja siJtöih Vielä RaHsk^kin), I militaristeille ^'miltei täydellisen itsenäisyyden''. Juhlallisin elein alle- 4 kirjoitettiin silloin n.s;iB Jsan itsenäisyyden — miltei täydellisesti ja tätä sopimusta vahvistet- Jtiin.ja'täydennettiin myöhemmin Pariisin sopimuksella. \ 'Mutta näistä aikaisemmista "itsenäisyyksistä" huolimatta Wash-jingtonissa ja i«ntoo 'dellistä myöntämistä" <Länsi-Saksan imperialistiselle hallitusklikille. I Selvää siis on^ että mätää on jossakin muuallakin kuin Tanskan ;-$inaa5sa. kalauttakaamme mieliimme j^ ;5aksan tilanteesta. Kansleri Adenauerin johtama taantumuksellinen jpuolue "voitti? viinie syyskuu ;]sinMnen voittonsa perustui terroriin j väärinpeluu.seen, mutta "voit-^ ito" tuli kuitenkin. Mutta nyt kerrottiin torstaisessa uutistiedossamme, i »että Adenauerin hallitus menetjii loista miljoonaa ääntä äskettäin suori- ^tetuissafkeinAVesfalenin vaaleissa, verrattuna siihen mitä hänen kris- :|tillinenpuolueensa:sai mainitussa maakunnassa viime syyskuussa;vToi- :|sella puolen kommupistienääniijpäärä lisääntyi 37,(X^ jden nyt'264,000 ään^^^ .Adenauerin perustuslaillista väärinpeluuta, i niistä ylempänä mainittiin, kuvaa^cljkä parhaiten se, että l^ommunistit, leivät saaneet valituksi yhtään edustajaa mainitulla 264,000 äänimää- < rällä,-rnutta ns. keskustapuolue, joka osapuilleen saman< verran \äänialeli 278,925 äantk, sai kuitenliin valituksi 9 edustajaa. I Mutt^ palatkaamme pääkysymykseen. 'Miljoonan äänen mene- :|iys;Rein-rWestfalehin:.vaaleissa ei^^s ole mikään pikkuseikka. } Mikä pahinta, Adenauerin taantumuskoplan kannalta katsoen, tämä ^miljoonan äänen menetys edustaa yleistä kehitystä .Länsi-Saksassa. |<£sim. New Vork Times sanoi suruissaan kesäkuun 20. päivänä, että ;|Adenauerin koko ulkopblitiikka tuntuu olevan romahtamaisillaan; Pari I { K i i v ä ä myöhemmin 'Länsi-Saksassa ilmestyvä "Hamburger Morgen- »post"-l?hti sanoi, että Adenauerin edessä on koko hänen ulkopoliliik- !kaosaUihistuneetraunipt.^ ^ r ' '^'^a^'p'°|ji*f 1 i^l^f^^j Adenauerin jä hänen ylid^svaltalaif^- ' ^ liilö^ kkaiidhtaa ka,svayari*Yastatinta'a n^ ^KM|Tff|hiin sdsialid^mokmattirien)Wu|n ijjomniuir ^' i i ä l s a k ä n impcriaUä WimWMMm-^^ kinon ryhtynyt vaatifrtä!an 4 ijif|stQitTiinlka ejnokraattisten :,mäiden^^^^^^^^ ipaaha.]ijemti^i^a|6t^ }NetÄ jnä ^ . jedu^k jybt^Sf^i .{kaufol^Jb I puoliij*^^ (värillisen ''Vapaan; demqmatUpuoj i|^skcttäin valtioi)äivi]lä pitämänsä^Uheehw^ l^^pitäisi lähettää'Moskovaan edusfojistoh ' ää^.^Hänen ehdotustaan kähflatti haheiyönian ^ f i 'Dchler. Sak*an entinen kansleVi; Bry^'- jpuollii^'^ useat ;p'ailimii^i^^ 'ulkopolitiikkaansa. ' ' ' « , / * • » • I ' Kute •iVoittoV muodosti lopultakin vain heikon jään, minkä poliittiselle ta I vaalle nouseva demokratian aurinko voi milloin tahansa sulattaa hiin [haperaksi, että Adenauer voi saada ylimääräisen, uintiopetuksen. Juuri I Adenauerin poliittisen aseman heikkeneminen :selittää meidän käsite rtääksemme sen, miksi ijyt painostetaan niin julkasti 'Ranskaa ja Ita-liiaa, että ne ratifioisivat kansallisen kuolemaniuomionsaj Euroopan {puolustusyhteisö£opimuksen,tmii^ä laillistuttaisi Saksan imperialistien {uuden asemahdin.Mutta siltä varalta, jos Ranska ja Italiakieltäyly-: >vät kunniasta tehdä kansallista itsemurhaa, on ryhdytty<AVashingto- <nissa—r-Lontoon ;myöntätt!intpisella avustuksen 1 suunnitelmia, joiden perusteella Saksan. Wermacht voitaisiin perustaa JjRanskafl'mielipidettä kysymättä. Sellainen V'miltei":i^ {ehkä lujittaa' Adenauerin^(horjuvaa asemaa^ tuumivat Yhdysvaltain^ I poliitikot. ."^^ , ' I .Muuten sivumennen danocn ci voida sivuuttaa erästä hyvin mer-kkitsevää seikkaa. VVasbingtonin ehdottamaa Lä^i-Saksan '^^miltei täy-: . dellistä.ftsenäisyyttä"' puolustellaan muun ohella silläkin, että Saksan [imperialismia ei voida ikuisesji kahlchtiai ja että jos sen armeijaa ei [voida muodostaa Euroopan^puohistusyhteisön puitteissa, silloin vaatir v.vat Saksan monopolit '•itsenäistä-': oikeutta armeijansa^p ;< varten;'Mutta josSaksiinimperialismron aseistariisuttunakin niin voi-rmakas, ettei sen •Mlsenäisy}'svaatiniuksia'' armeijan muodosta : I suhteen voida enempää vastustaa; kuten on selitetty, niinmitä tapah-j tuu' sitten kun Saksan imperialistit saavat palvelukseensa uuden ar- I meijan? ; Tämä seikka on, kuten tiedetään, pääsyynä siihen miksi Ranskan •; ja Italian kansat vastustavat Saksan uudelleen aseistamista. Pelko sii- I tä, mitä Saksan tulevalla armeijalla tehtäisiin on samalla pääsyynä sii-rhenkin, miksi Länsi-Saksankin kansa vastustaa niin päättävästi tätä aseistämissuunnitelmaa. I Ranskan, Italian ja Saksan kansat muistavat, kuten muistaa koko I iluniskdnta, mitä tapahtui toisen maailmansodan edellä; AVashingtonin [selostusten mukaan SaWn imperialismi pitäisi uudelleen ase is Inä mielessä, että iLänsi-Saksasta tulisi: uusi kommunis^ \ linnake. Meille oft! selitetty, että Euroopan kommunisminvastaisessa I rintjimassa on nyt suuri tyhjiö, ja että vain Saksan uudelleen; aseista-v|, misen avulla voidaan Yhdysvaltain nykyistä ohjelmaa menestykselli- .tsesti toteuttaa Euroopassa, alutta rauhoittaakseen niitä maitay jotka '! ovat jo kaksi kertaa joutuneet miesmuistin aikana 5aksanimperialis- «I min hyökkäyksen kohteeksi, meille selitetään, että.Länsi-Saksan itsc- ' «iäisyydestä tulee -'miltei täydellinen'^.—^^ voidaan ii AVasbingtonista ja Lontoosta ohjailla vissiin suuntaan, nimittäin Rans-i] kasta poispäin. SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ ' MaMi VTlrta. Sprucedalesta. Ont., täyttää heinäkuun 20 pnä 77 vuotta. refcr Samrn^ Kiplgonista, Ont. täytti heinäkuun 16 päivänä 70 vuotta. Ybdymme sukulaisten Ja tuttavaJn cnnentohrotukBiin! VaUUmme perjan^na olleen virlicen johdosta», Jona «anottiin, että'yUäinaioiian tiedon lähettäjä Mary Nevala oli täyttänyt; vuosia, : vaikka kysymys oli loonnoliisesti Asunmaasta. Mitä mliujt sanovat TEIIOKAS LidlETTIL/iS ; "(yhdysvaltain Guatemalan lähetti- . läs, mr, John E. Peurifoy saattaa Jou- I tua syytetyksi siitä, että hän cn neuvonut Ja työskennellyt yhdessä niiden •voimien kanssa, mitkä vehkeillyät sen kansallisen hallituksen kukistamiseksi minkä luokse hän oli valtuutettu edustajaksi. Se hallitus tiiikä yleisesti tunnetaan Arbenzln hallituksena, 'oli saattanut käytäntöön maareformeja Ja sjlhen olivat suuresti vaikuttaneet kommunistiset työväenjohtajat. Mutta 'Sitä ei voi kohtuudella nimittää kommunistiseksi hallitukseksi , . . 'Yhdysvaltain maine saattaa kärsiä tästä. Yhdysvaltain erikoisen aktiivisesta •kltnn:stukse3ta;asei3tettuun vallankumoukseen eräässä amerlkkalai-sessa valtiossa kuin myöskin siitä, että Yhdysvallat oli haluton kuulemaan Guatemalan valitusta >yK:&ra,.•Historia tulee olemaan vieläkin kriltilU-scmpl Jos Guatemalan uusi hallitus peruuttaa kalkki maareformit, eikä nnjörinä- yhteiskunnallista huoltoa kurjuudessa oleville kansanjoukoille," — Tcronto Daily Star. Kuinka länsimaat taaskin ät Yhdysvaltalainen pääoma Canadaa valldjttamassa Ottawa, i - Yhdysvaltain raharuhti-naiatt sIjpittlvat;/viiffle,'iyuonna. Cana-daan pääomiaan poln 600; miljoonaa dollaria,, todetaan.Canadan tUastolU-fcn itoimlston tljulkaisemissa tiedoissa. Viime vuoden lopulla atvlotiin yhdysv valtalaisten kapitalistip sijoitusten määräksi tässä i. mass noin 8,qo<); miljoona dollaria' eli 72 prosj«enemmän kjiln Vuonna 1945j;iJolloin' näiden sijoitusten niäärä; oli ^noin 5,000'm^ Joonaa dollaria. - j. Tästä 600 mtljoonan dollarin lisäyksestä todetaan ndlhx 330 . miljoonaa doUarla olleen 'uutta'rahaa" j ä ' l o put 270 miljoonaa dollaria • saatiin i>olttona entisistä Canadaan sljoite-^ tuista pääomista ja'siiJoltettlin- uudelleen poikimaan lisää voittoja. iMlkäli. brittiläiset sijoutukset;'. ovat •kysymyksessä el arvio; niiden määrästä viime vuoden 'lopulla; ole vielä •valmistunut. Mutta ivuoden 1952 .lopulla oU Canadaan sijoitettu brittiläisten pääomia 1,886 miljoonaa doU larla eli 110 miljoonaa enemmän kum edellisen vucdcn lopulla. Tilastollisen toimiston tiedoissa sanotaan, että viime.vuoden aikana Ca-nad8. ssa sijoitettiin kaikkiaan 5.679 miljoonaa pääomia ed aloille Ja etta suurin osa näistä oU' canadalaisten tekemiä. Suomen ja Kiinan kauppavaitito Helsinki. — (VB) Pekhigissa käytyjen neuvottelujen .'jälkeen allekirjoitettiin Helsingissä; viime viikon maanantaina Suomen Ja Klhian Kansantasavallan välinen kauppasopimus toukokuun 1; pnä alkanutta -vuosl-kautta varten. Suomen puolesta allekirjoitti sopi-mulcscn ulkoministeri Kekkonen ja Kiinan puolesta Hclsingin-Iahettilas Keng Piao. Sopimuksen mukaan lasketaan kauppavaihdon kysymyksessa olevana- aikana nousevan 5,8 miljardiin markkaan, mikä merkitsee huor: : mattajvaa lisäystä: edelliseen. vuoteen verrattuna. Suomen vienti Kiinaan käsittää paperia, kartonkia sekä kone- Ja metalliteollisuuden tuottelta.c TUontl K i i nasta öljykasvien siemeniä;' puuöljyä. teetä, hartsia, harjaksia; silkkituot-teita ym. Kiina maksaa osan Suomen viennistä kotaiannen' maan valuuttana. Putosi kalliolta järveen ja hukkui — Wawa.,--^ vuoden Ikäinen Henry Peterson putosi Mlchlplco^ ten Harboiissa kalliolta Järveen ja hukkui..; Oimettomuus: sattui viime keskiviikkona. Kiij. Sam Russ^ l>ontoo. kylmästi • hylänneet suunnitelman. Jonka mukaan kiellettäisiin majstl atomi-, vetypommien c Ja r muiden tx^ukkotuhon aseiden; käy^ nen. valmistammen ja varastoiminen; Tä.stä saatiin tietää Kesäkuun 24. pnä, kun Y K m lentoon päänjafa^jul-ka sl ne päätöslauselmat, jnitkä esi-; tettlin äsken päättyneelle ,YK:n aselstariisumiskomissionin alakomitean kokoukselle. "•-C-^-i' Tämä komitea-piti kaikklaana9 istuntoa toukokuun 13 Ja kesäkuun 22 päivän .välisenä aikana; täälläi.Konii-: teassa olivat edustettuina .Canada, Ranska. 'Neuvostoliitto^;;^ Britannia >a USA. iNeuvostoliltto, Jota komiteassa edUstI N-lilton Lontoon lähettiläs Jacob Malik, esitti kolme ehdotusta keskustelujen aikana,; pyrkien; siten aikaan saamaan sopimuksen atomi- ja vetyponrunien pannaan julistamiseksi; Kalkki nämä esitykset kuitenkin hyljättiin. USA:n edustajat sen^^sijaan: esitti-rät vanhan Baruchsuunnitelinan, jokaäntaisiUSA:lle oikeuden sekaantua toisten maiden talouteen.' ' Britannia Ja Ranska puoleSJtaan esittivät sellaisen auunnitelmanViJon-ka puitteissa atomi- Ja vetypommien pannaan julistaminen tulisi paljon aix kaa*' vieväksi <ty«ytn3*ae*5i Ja toteur tettäiiaksi; vasta ikun'' suurvallat ovat päässeet sopimukseen muiden aseiden vähentämisestä. Heti neuvottelujen toisena päivänä; Neuvostoliitto' esitti 4-kohtaisen ehdotuksen :^'nuden sodanvaaran - torJU-miselcsi ja rauhan ^Ja. turvallisuuden takaamiseksi"! ;£luiotus oli «eyraaya: \, ll^mitea ehdottaa|fhdptonta ator. ml'/' J ä ' ; v0ypommien • sekä 'muiden joukkotuhoa^Jden' kieloa. Keholttjp rpisvalllsuusneuvostoa^:; v sopimuksen tarican' icansainvälisen kontrollin Järjestämiseksi kielloa val-vomaekÄi. 2, Komitea ehdottaa, että USA, Neuvostoliitto,: Britannia, Ranska Ja Kiina supistaivat aseellisia joukkojaan kolmanneksella. ;'3. Komitea ehdottaa Turvallisuus^ neuvostolle, : että ^ kaikki ulkovaltain, alueilla olevat: sotilaalliset tukikohdat poistetaan. .4. Tuomitaan eri maissa harjoitettu propaganda, ijolla lietsotaan epä5<^a ja vlhamlellsyjrttä kansojenvvälUle Ja valmistetaan uutta sotaa. Näihin yksinkertaisiin ehdotuksiin antoi USA:n edustajista vastauksen j 1 päivää myöhemmin. Tässä pitkässä 57 kohtaa käsittävässä, monta alakohtaa sisältävässä vasta uksessa asete taan Jälleen etutilaUe. epäonnistunut Baruch suunnitelma. Täisä askdärjassa jätetään huomioimatta NeitvQ^liiton ehdotus Julistaa ensimoiäiseksi pannaan atomi-ja vetypommit, inutta käsitellään yksityiskohtaiseni: kpntodlia, jolla pyr i t i n ' antaoaaanJjjiaMUlle määräys-valtaaja eristämään jleuvöstoliitto,:; ; /Ilässä asiakir^ että US^rn-esItysIantaa sille; ofkeuden se-kaumtua toisten^atomiehergiaa lialht-eevien maiden talousasioihin. . Yrittäe^ääii edelleen tasoiltaa tietä s<^imtjsta" varten, Neuvostoliiton edustajisto esitti icesäkuun 1. pnä miden, ehkä" Vieläkin yJtshikertaisepi-man ehdotuksen. Kymmenen päivää - tämän jälkeen Neuvostoliiton edustajat tekivät kolmannen ehdotuksen,; nussä esitetään, että - asetetaian YK: n. Turvallisuusneuvoston ^valvonnan alainen kon-trolllelin. Samana päivänä esitettLn Ranskan ja Britannian yhteinen, ehdotus, jossa pannan sijasta esitetään, että ar ja :v-pomjnien'; käyttö sallittelslln hyökkayiksen; torjumisessa^ ollenkaan selostamatta .kuinka atomi-- Ja vetypommit voitaisiin .-sovelluttaa puolustukseen! jRanskan ja Britannian ehdotuksessa esitetään i aselstarilsumlssoplmus^ ta. Jonka muiaan atomi- ja vetypom-: mit Julistettaisiin pannaan vasta kun 7 muuta kohtaa olisi toteutettu. Puola kymmenvuotias Puolan kansa :vlettaa; tänä vuonna uudestisyntyneen Puolan kymmenvuo tispäivää.: Neuvostoarmeijan vapauttamassa Helmen kaupungissa perusr tettiin heinäkuun . 22 päivänä 1944 ensimmäisen kerran puolan historiassa tcdellinenrkansanhalJitus,-^ (Puolan kansallisen vapautuksen komitea. Neuvostoliiton (voitto Hitler-Saksa.sta toi lopullisen vapauden Puolan kansalle, jolle avautui! tilaisuus' riaiiaan j a riippumattoman uuden, Puolan r a" kcntamiseen. . , , , , ,! . ; Kymmenen-vuolta ei ole mmkaan; kahsalllsuudfen'historiassa pitkä,aikai Sitäkin • häntmästy ttävimpia; iovaiJioe:: tulckset;! joita Puolan kansa.! on-tfeii?. nä aikana saavuttanut; taloutensa >Ja; kansallisen kulttuurinsa kehittämisesr sä ja^Puolan valtioin suvereenisuuden Jai riippumattomuuden! lujittamisessa. : SodanedeUlnen Puola oli? taloudellisesti takapajuinen! maa. Tämä johr tui suuresti ulkomaalaisten, kapitalistien isännö'misestä Puolassa. — ' .Kansanvalta toimeenpani tärkeimpien talousalojen kansallistamisertf ja karkoittl ulkomaalaiset kapitaliistlt; Puolan kansantalous alkoi kehittyä suunnitelmallisesti: Puolan kansan e-tujcn mukaisesti; ; Kansallistetun kansantalouden jälleenrakentamisen ja kehittämisen ensimmamen kolml-vuotissuimrftteSma laadittiin Jo^; v. 1946 ja täytettiin menestyksellisesti V. 1949, Vuonna 1950 Puolan työtätekevät yhtyivät uudistamaan ja kehittämään kansantalouttaan kuusiVUOIIST suunnitelman pohjalta. Näiden suimnitelmlen täyttammen on nostanut Puolan teollisesti kehittyneiden maiden Joukkoon. Kivihiilen tuotanto kohosi enemmän kuin; puolella sodanedellisesta, sahKovoi-man tuotanto; yli 3 kertaisesti ja^ teräksen tuotanto yU: 2.5; kertaisesti*. Kivihiilen tuotannossa Puola on Jo päässyt viidennelle tilalle koko maar ilmassa. Kirkkaana todisteena 'Puolan teollisesta kehityksestä on pidettävä sitä. että teollisuustuotanto oli vuoden 1954 alussa maan kutakin asukasta Icohli 4,8 kertaa suurempi kuin sodan edellä. Teollisuustuotantonsa puolesta Puola onijo sivuuttanut Itahan Jaon saavuttamaisillaan 'Ranskan. ^j. Kansanvallan aikana on luotua ko-. Ilmainen laivanrakennus-,; auto- Ja traktoriteolUsuus lääkereiden, suurten työstökoneiden, /vuorityokonelden. optilUsten tarkkuuslaittelden ym. tuotanto. Puolan teollisuus alkaa .tänä. Vuonna valmistaa niinkin vaätlvia.ko-neita • kuin - ovat - Itsekulkuiset vilja-^ kombainlt.'. ^ Tänä vuonna Puolan teollisuus alkaa* saada myös kotimaista aluminia. : Kuusivuotlssuunnitelman mukaisesti Puolaan rakennetaan yli 1,200 teollisuuslaitosta. Seuraava tilästotieto antaa Jonkinlaisen käsityksen teollisen rakennustyön nopeasta tahdista:' pelkästään vuoden 1952 aikana ^ Puo- : lassa valmistui. Ja pantiin käyntiin 450 suurta Ja keskikokoista tuotanto^ laitosta. - ' • Toteuttaessaan teoUistamlssuunni-^ leimaansa Ja kotimaisen ;Taskaan teollisuuden kehittämisen ; suunnitelmaa Puolan: kansan valta on samanaikaisesti'laajentanut yleisten kulutus-tarvikkelden tuotantoa. Niinpä esim. ivilla-.vsilkki- j a pumpulikankaiden fcuctanfc • öh' godan^delllseen •; tasoon verr!atftuhä''lissäntynyt 'maan'!cutäitla asuka^r-koHdeh 2 - i ! 4''ke^^ sokeriil tuotahti miitej 3- kertaisesti .neV'"'" ' - ' '• - ' iiSuur\,edJstys on[kynimcnen,vuoden aik^^ jtapahiiunut^; ^ p l ä p ' maäseu-. dulla. '• l^zxi^nv^^^^ maauudistukseii kantaen 'maata , yli 500,(J00^«ttälonpoJallej«?.).rralonpolkals-tca auttavat maidein muokkaamisessa •valtion3kone TiJasicafctoriasemalSiidoita tonärivQbnna'on\jo,-'46GL: Puolan,'niaa-lalouden- käytössä-! on <'nykyisin kym-memätuhansla «txa|ctoteita.a Vu^ 1945 .verrattuna.imaataloudessa käy-tettäVim': traktoreIdentiraääTä '<m. l i sääntynyt^ enemmän kuin) viislkertai-sestii Puolalaiset talonpajat liittyvät vapaaehtoisesti tuotanto-osuuskuntiin Joiden avulla* voidaan luoda sosialistiselle pohjalle perustuva .• suurmaata-- lous. . (Puolan ;:kansantaloussuunnitelman menestykselhnen , toteuttaminen on suonut kansanvallalle tilaisuuden työ-itätekevlen taloudellisen aseman j a kulttuuritason jatkuvaan kohottamiseen. Porvarllhsen järjestelmän vallitessa i Poulan kaupungeissa oli. 1 miljoonaan henkeen nouseva työttömien - armeija;- Kansanvaltaisessa Puolassa; ei ole ollenkaan työttömiä. Kapungin työtätekevien realltulot o-vat lisääntyneet 40 pros. Ja maalals-väestönrealitulot 73 pros. siltä mitä ne: oliyat sodan: edellä. Kuusivuotlssuunnitelman kahden viimeisen ^.vuoden, aikana kansanhallitus, aikoo, jäi-: leen.:;kohottaa: työläisten, ijaivhrkalll- Jjolden ireallpalkkoja • Ja. työtätekevien talonpoikien reahtuloja 15 — 20 pros. Työtätekevien elintasoa kohottavat muutkin lekijät^kuin työpalkan ja ta-lanpol^ ien; henkilökohtaisten tulojien: li5ääntyminen.'^Kansanvaltaisen Puolan väestön elintasoa kohottavat .myös maksuton; lääkärinhoito, • maksuton kouluopetus, korke^oulujeh 6pi^ ;Uj' Joiden saamat stipendit,'' ^maksutta taiy osamaIwulla| Jtyäläisllle. la^^^ valb saiiitoi^l.iat X^mako^tip^ikBt; lä?-; tenseimien Ja lastentarhojen jarjestä-n^' nen.:'Kaikesta tästä valtiolle'koituvat niehotiisääntyvät 'vuosi vuodelta; • Valtion menot sosiaali j a kult-luuritarkoltuksiin' ovat tänä vuonna 2 ;iniIjärdiav'.sIotya suuremmat kuin viime vuonna eli 253 miljardia slo-tya: ' :-- ' ' ' f" ; / J . i ; ' . • ; Yyi:; 23; .prosenttia puolalaisista. ^ . kymmenestä vuodesta ylöspäin oli porvarillisessa Puolassa ennen sotaa lukutaidottomia. Kansanvalta on tehnyt! lopun .tästä .menneisyyden :rasr kaasta : .permnöstä.. .Työtätekevien lapsille ovat. avautuneet sivistysmahdollisuudet. .Työläisten ja talonpoik-kien lapset muodostavat noin 60 pror senttiä korkeakoulujen opiskelijoista. Ennen sotaa tämä prosentti oli kor-fcemtaan 16, Valtuuttavaksi todistukseksi kansanvaltaisen Puolan kansallisen tieteen ja kulttuurin nopeasta kehittymisestä muodostui v. 1952 perustettu Puolan tiedeakatemia, jonk a alaisena toUnll 32 tutkimuslaitosta. • Puolalainen kirjallisuus ja teatteri jatkuvasti kehittyvät. Viune vuonna Puolassa oh jo 84 teatteria eli lähes puolta enegunän kuin sodan edellä. Myös kansalhnen elokuvataide kehittyy. Jo kolmen vUoden kuluttua maan.vapautumisen Jälkeen puolalaisia: elokuvia- esitettim: 27 eri maassa. . 'Kuluneen vuosikymmenen tärkeimmäksi tapaukseksi: muodostui Puolan kansantasavallan uusi : perustuslaki, PÄIVÄN PAKINA ' h'• • ^^"t^* J""" tällaisia suunnitelmia oli toisen maailmansodan edel- '• ^ I Hitlerin Saksa aseistettiin Yhdys\'altain ja Britannian suurpääoman ^ ^ T ' j ävu^U nimenomiin juuri siinä mielessä, että Saksasta tulee kapitalis- ' } min'etulinnake kommunismia vastaan ja sellainen sotilasmahti, että se y^^l, i i hävittää polttamalla sosialistisen järjestelmän maan kamaralta. 11^"' ' »Hitler ja hänen takanaan olleet Saksan imperialistit nauroivat A.«l!eui'partoihinsa, sillä heillä oli omatmaailmanyalloitussuunnitel-mansa, kuten nyt tiedetään. Samalla tavalla Sjihtautuvat Saksan im-i i i i i » mm •perialislit nytkin tähän kysymykseen; Luonnollisesti he ovat valmiina lupaamaan ikuista uskollisuutta Washingtonille ja LontxH^ npUisesti he lupaavat käyttää armeijaansa WashingtonmjäLö suunnitelmien, mukaan. Mutta todennäköistä kuitenkin tin; että SM|^^^^ tuaanitselleen uuden armeijan. Saksan imperialistit tulevat sitä käyt- ' täniään!' taas tämänpäiväisiä avustajiaan vastaan^— kut^n rie käyttrv?^ jo taloudellisella rintanialla voimiaan Britannian ja muidenkin Jänii-;; maiden kauppamarkkinain valloittamiseksi. • ^ iLänsi-Saksan aseistamisvillitys on kerta kaikkiaan tuomittavaa f homman, tchtäk^in se minkälaisen tekos\'yn varjossa tahansa. ^? iliilÄlilliiÄ Mikä tästä lopulta tulee? . 'VIhneinen villitys näyttää päässeen valloilleen täällä suuressa Canadassa-kln, missä me miehiset miehet olemme olleet kalkki kaikessa Ja naiset vain. V no - mitäpä heistä kannattaa puhuakaan. : Kuten' aikaansa seuraavat' lukijat tietävät, korkeat hallitusherrat kat^. soivat * suuressa viisaudessaan: ennen parlamentinkesäloman ; i ; alkamista; että;' naiset ova^ sittenkin huonom-piä- tthmlslä, kuin miehet, kuten lank^ kumaalariksi' sanottu * Aatu-\-ainajä eläissään selosti. .Alahuoneen jäsenet, vjoita' on onneksi 262 miestä Ja vain 3 naista, hyväksyivät lUttohallltuksen (missä ei ole onneksi yhtään ainoata f; naista); ymmärrettävän kannan,: että naiset o-vat miehiä huonoimpia;—tjanilnmuo-' doin heille TOidaan maksaa huonom-i> a8 palkkaa kuin m lehille. v vaikka tekevät samanlaista Ja saman .verran työtä miesten rinnalla. Kaikki timä on kuhi ollakin pitää, sillä jonkinlainen kuri Ja järjestys sitä olla pitää — naislUekin. ^ Mutta se kirotta kansa cn valistumatonta !ja ennenkaikkea' kUttämär töntä.^- " ' ' - Tuskin olivat: alahuoneen%^äsenet• Vieia^pitl^Ule kesälomalleen mteneet kun Canadan "Gallup PoU" lähetti -tlcteelHsesU TalituUe-», «uurta ylel-söä edustavalle niyksen: ihmisjoukolle kysy-meiscsU pnhaen, katsotteko te, että työssä: olevien naisten täUsi saada saman palkan miesten kans- ; ; sa samanlaisesta työstä; Ui katsot-teKo,; että miesten talisi saada paremman palkan?" : Ja m i t ä s luulette rakkaat nurisija-toverit; canadalaisten vastanneen? Oikein arvasitte! Tolsin knln .;:'; yilsaat ^ valtlonUehemme, canadä-laiset ta^tiudvat,'senkin tolvanat; että nalstMi pitäisi saada sama yspsMkakviptasU työstä miesten rin- : 55 ..prosenttia canadalalsista kannattaa sitä, että naisille mak- . setaan sama palkka samasta työs- ^ti miesten kanssa — Ja ainoastaan 34 prosenttia cacadalaisisia-katsoo .että /miesten (olisi saada samas^ työstt päreniman palkan kuin naiset. : Seitsemän; prosenttia cana-dalaisist4^ halikaa esittää Joltakin >: varaolaia .Ttema palkka samasta työstät niääritebnäan ja 4 prosent; tia on "nUeUpnolia" eli tarkemmin sanoen henkilöitä, Jotka eivät ;lu^it».sino^; asiasta puoleen tai toiseen. Ja) pahin puoli aslasM oh se;; etta USA uhljaa vliä pudotella pommeja VSA:n valtonpitä^t'orat yhäti fcaaroja oiaaihnan yJeise» mielipiteen vaatimukselle ja erikoisesti Marshall saarten asukkaiden vaatimukselle, että atomi» Ja vety-pommikofceilnt lopetettaiEiin. YK:n tnistiisbip-nen%-osto6sa Neuvostoliitto ja Intia tukivat Marshall saarten asukkaiden vaatimasta, mutta USA kleltä.vtyi sitä hyväksymästä, vaikka sen e-dastajat myönsivätkin 4-kaukaatta' • sitten söoritetuissa — pomroiko-kellnifsävkahden saaren kokonaan hävinneen ja satojen saartenpala-neen. ' "~ Heinäkuun' 8 pnä 'ilinöitettiin Tokiosta, että, US.4 cn Vyljännyt Japanin esityksen, jossa' kehöitet-iiin lopettamaan ^atomipommiko-' keiiut; jotka uhkaavat saastuttaa'. Tyynen meren vedet kalastukselle kelvotiomiltsL '/EhAnitieDZTrA Opettaja (vUtaten peuraan eläin. 1 tarhassa/: Jussi, tiedätko sina aiHa| tämä eldiri' on? | Jus.'»!: En minä tiedä, en ole kos-l kaan cnnan nähnyt tällaista elaiati ::X>pfit.aja:: Miksi äitisi nimittää löi» Jussi: EI tämä eiäli vannaaniaaäj de sika: • • • MIEHISTEN MIESTEN 1 ' KESKUSTELUA j ' Isä'V sanoi" keskikoulun ensilu(4ai oppilas, "['initä "minun pilaisi tehdj kun eräs "kaunis :tytt^ puhuu mlrinnj j iiälyäkauslä Itioitkahuoneessa?;' : "Niiri,' tuota", vastasi isäukko, nä: voisit JuoniioUisesti saada miiut«; tulisi paikkasi; mutta Jos hän bn icj, ten äitisikin, hän saa sinut siltäUn | huolimatta Icpulta." Rakentakaa rauhaa ja te KirJ Madame Sunjatsen MaailAiänrauhan jä yhteiskunnallisen hyvinvoinnin väUlla,vallitsee vä-.: litön yhteenkuuluvaisuus. Ne kulkevat rinta - rinnan,; kukc istavät;. samojen edellytysten' vallitessa ja karsivat vahinko^ samoista, syistä; Rakentakaa rauhaa, ja te lisäätte hyvinvointia. 'HavlUakaa rauha, ja te syrjäytätte hyvlnvoUinln. Tästä seuraa nam. olr leny että jonkin hallituksen asenne sor taan ja:rauhaan maaraa sen; hyvinr yointiohjelman, jota.se suunnittelee ja toteuttaa kansaansa varten. Se seikjcä. että Kiina cn rauhan puolella, miittä pystyy siita huolimatta samaan aikaan sekä puolustamaan itseään että auttamaan naapureltaan^ on erityisen tärkeää: muille: Aasian kansoille. Ne ovat nähneet, kuinka meidän talonpoikamme ovat: nyt omien peltojensa herrcja ja kuinka meidän työläisistämme on tullut isan-, tiä ccaiJsa: tehtaissamme ja tasa-ar-voisia kumppanuksia toisissa; Ne ovat nähneetj kuinka tämä, oii" vapauttär nut.kansammeluovatja tuottavat Voimat, niin' että'alneeihsen hyvinvoinnin tu: tanto Kiinassa kasvaa sekä yleensä etW jokaiseii fyöläisen:'csalta. Ne ..tietävät.^tta Icahdessa 'vuodessa me emme vain ratkaisseet, raviiitokj^- s ymy Etamme i^adii vieläpä aloimme lan kansan'demokraattiset saavutukset, äe takaa kansanvaltaisen Puolan kansalaisille laajatpolilttisetvapaudet Ja^tarjoäa 'jokaiselle kansalaiselle oikeuden.- • työhön, sivistykseen i ja-.!-le» poon. ' ;, Kansanvaltainen Puola, ; joka on työläisten ja talonpo.kien valtio, e-silntyy kansainvahsella areenalla rauhan ja kansainvälisen yhteistj'on puolustajana. Kansanvaltainen. Puola on olemassaolonsa ensipäivästä lähtien noudattanut rauhanpolitiikkaa. ; Noudattaen kaikkien maiden yhteistoiminnan periaatetta kansanvalta cn laajentanut ; Puolan kansainvälisiä suhteita. Puolan kansantasavallan ka'uppalaivat purjehtjvat kalkilla ^ merillä.; Puola käy nj-kyisin kauppaa 71 maan kanssa. ;Murtumaton:.veljesystävyys yhdistää Puolaa demokraattisen leirin maihin Ja ennenkaikkea Neuvostoliittoon; Tästä ystävyydestä Puolan-työtätekevät saavat uutta voimaa ja varmuutr ta kulklessaan<menestykselisesti -so-siaUsmim Johtavaa tietä. — J . M . . : viedä viljaa ulkomaillekin, Jotakin; jo-ka oirennerikuulumatonta menneisyy: dessä. 'Ne ovat todenneet, kuinka md.- dän .yhteiskunnallinen työmme cn Ite- j hittynyt olennaiseksi osaksi kunnan elämästä, kehittynyt sellaisen | maarf terveessä ilmapiirissä, Joka itse j määrää:omasta kohtalostaan; Talla laen on yhteiskunnallisen tjön) asema Kiinan rkansantasa vallassa, joka on eräs; luotettavimpia maailman. Tauhanvallituksla. Meidän kansallani- j me ei ole ehdott.fha^ti mitaan voiteU ta vana sadasta. Vain rauha on meidän etujemme mukainen,: jotta voisimme edelleen keTiIttäa' palveluksiamme kansan 'hyväksi Ja: laajentaa apuam-1 me mpäilman hyvinvolnnln;^edistämi-seksi.'^ Pitäisi.olla myös selvää, etta meille on aVvokäs se edistys, jonka olemme' aikaansaaneet. Jokainen hyölt-kääjä \tulee /havaitsemaan, että me 1 puolustamme tätä edistystä voimamme Ja rohkeutemme jokaisella.hive-iiella. Me- emme SJEJU Itseämme sor-rettayan emmekä kiellä apuamme toisilta, jotka sorrcsta kärsivät. Me puo-| lustamtne'; fauhaa •': irhden vert£dsten keskenVrauhaa', Jonka vallitessa jokai-1 nen kansa määrää omasta elämästään.] i VMe toivomme .ystäjvyytta. ja .yhteis-j törötä kalkkien .maiden ja' kansojen 1 kanssa,; J&^lfeä''häruaVät lBlää*:rauhassa Ja kä^flä''käT3:iJi>aä 'molemminpuolisten siitä riippumatta, railläiten hallitusmuoto:: niiUa; on 'tai j millaisia käsltyksjä Jiiilläön. Joka •hyväibyttim'vÄ952."f Uusi'pc-: . rustuslaki' vahvisti lam' v:;imalla. ne ^f"^^^ pohjalla, suuret sosiaaliset ja taloudelliset uudistukset:*' jotka'riiaassa-ontolmeettr- t- . - - -v u j - » - - cm pantu'kansanvallan aikana;-Ja..Puo.J -Tämä'katsomus, joka yhdistää 5(W,. • PD0,000 ihmisen maan, auttaa parem-i i i n kuin kös^aii a^^^^^ taitaa, j maan,.sen,'että: rauji tulee voitta-maan^ scMan^^ maailmassavi^^ ei ubkaä mi:ään mtmta kansakunUa eikä ketään rehenistä Ihmistä missään. Se äutlaa kalkkia.,jotka työs-kenteiföyälr; ja. taistsleV^t saat<ia^^ Ihmiskunnan rakkaimmat unelmat j rauhastaKfarl^^ niaahjb meidän: ikikac^mmeJ Palkankorotuksia 27 virkamic^helle Ottawa. — Päämhiislerl St Laurent j Ilmoitti tk; 14 pnä; että kaikkiaan « korkean virkamiehen palkkoja m korotettu, muutamissa tapauksissi vildellätuhannellä tdollarUla vuodesa: Korkeimman: palkan; $20,000, saavat valtlch ylltillntärkastaja Watson .Sd-lar ja rahaministerin, olkeusministc-l rin ja sotaministerin apulaiset Moi'j den palkat korotettiin 17,500 dollariin. Näiden virkamiesten pall*c5«| korctettiin edellisen kerran 1947. enemmistö'canadalaisista katsoo;; että sama palkka samasta "työstä pl-^ täisi, toteuttaa lainlaadinnallista tietä — että olisi hyväksyttävä laki; mikä säätää, etta naisille täytyy maksaa sama palkka kuin miehillekin samanlaisesta työstä; Toisin sanoen canadalaisten enemmisjp vaatii hyväksyttäväksi juuri sellaisen sama palkka --- samasta työstä: lakiehdotuksen,' mitä esimerkiksi meidän lehtemme Vapaus on . kaikessa vaatimattomuudessaan vaatinut — Ja minkälaisen tekeleen Canadan :parlamentti: kaikessa viisaudessaan, hylkäsi 'Juuri:ennen>kesä-lomalle lähtöään. • Kaiken tämän Johdosta' on kysyttävä, että mitähän tästä meidän Cana-dastamme oikein lopulta tulee?' i Viimeksikuluneen. neljännesvuosisadan aikana canadalaisel ovat Järjestyneet ' Umoihin, farmarien järjestöihin.': kulttuuritoimintaa edistä^ vlln yhdistyksiin;- osuusUikkei^ihi Ja poliittisiin f puolueisiin. Neljännesvuosisata sitten leimattUn kommu- : nistlksi "ja - kansanviholliseksi kalkki. Jotka vaativat eslnft. työttömyysvakuutusta. 40 luntista työviikkoa Ja palkallisia kesälomia.- Mutta nyt kun meillä on työttö-myysvakuutuslaki, joskui vielä puutteellinen ja suppea, niin herrat porvarit yrittävät ottaa siitä itselleen kunnian ja selittävät, että "me pojat olemme sen teiUe kurjat työläiset suuresta armostamme antaneet". Vaikka-meillä on työttömyysväkuu-" tuksen •lisäksi; Jonkinlainen'vanhuu-d e n e l ä k e k t a — tosin vaÄta seitsemänkymmentä vuotta täyttäneille vaikka-miltei kalkki työantajat sanovat, etteivät ne ota palvelukseeiu»-40 vuotta vanhemjiia, miehiä ja naisia, ja ivait-l ka memä on — riippuen se kutoo vohnakas un'o kullakin työalalla cftl palkallisia kesälomia Ja palkaDls»! iuhlapäiviäkin; niin sittenkään kiltl«- mätön kansa ei Ole tyytyväinen, raaJJ vaatii vielä sitäkin, etta nalslUepl-l talsi mukamas maksaa samanlaffloj palkka samanlaisesta tyosta mlestffj rinnalla. ITäyttää siltä, että enemmistö cafl-l daiaisista on sittenkin siirtynyt iss^l munismln puolelle, sillä milaU "Kl tiedämme Juuri sosialistisessa N»! Vcstoliltossa 'jä'' Kansandemob^j slssa^.niaissa toteutetaan seHai»! mielettömyyttä, että naisille «^1 taan sama palkka samasta tyoöj miestefi' rinnalla ja mikä paliU»! tätä periaatet|a.on siellä ka>tfinJ*]j sä noudatettava lahi säätämällä vallaf kutehcanadalalsetkin vaati — ikäänkuin se olisi rikos, jos yji kunnan huonommille (tarkoitta»' sla) maksetaan arvonsa mukaan f nompaa palkkaa kuhi niiehille,; -ka he tekevätkhi samanlaiste sam^^-inäärä^sä miesten • DemoJcraattisen tmaan ka""'* me•;.olemme .luonnollisesti, teessä*^, isltä mfeltä,' että me IhAlsfai^et olemme' TASA-A»^ SIA KANSALAXSIA — mutta ^ miinistlsuutta on;kaiketi se jo* sille pitää'''käyt&nnfissä" mak«»»J ma päl^cka^samasta^ työstä ^ rhinal^kr kutto^eannaalaiset vaikka|valtiomiehenune jullst»»> pttä''tasa-suryoi»^ hehrettiin,*'' kuin'on pube naisten paikast» J teislhuitamme; aiiilngon alla. .-r:T säkuora.» ' -r > mii mm 'tilliä.^ *>MsiM!bt^'- XaroDto. — Toronto! ^„nä tilaisuus nä ij^;odot£ttu JO:•pitem I^ta on p puhuttu jä , paljon, j a jonka • jftettu kaikm keinoii i-Salt of the Earth^ esitys alkaa miai j 9 päiva Varle ^,een-kadun j a Spadi -Salj of the Earth^; erilainen filmi; „,ayleisö taaUa on yi ^om tottunut nä ^istius on ensikäd< iuvaa todeUisla^el [^3 Ihmisten e s i t l ä ml liitainiseen osallistui, attinäyttelijaa, kaikk ja tjolaisiä, päiä "'aista alkuperää oh sekä heidän vaii :Aliiuperainen|i _ se onkm alkjuu; _ kirjoittama,,on.ji Yostelema j a .sen:peri tcdelhsta elamaä k i sielua kuvaavat:^ äkaivöstyolalsten ilexicassa, joka kesti; _jä •valmistaissa :.e sMn "lavastusta". • nät ovat todellisia. ja Ijlista elamaä. I Siitä huolimatta,, la „Jn juuri siksi, flli [ehjä sen:nakemlneE fciutmto. 'New York nerlciksi sanoo siili [emättä Jättäminen ,1 i tunne-, ja talde-e lämistä itseltään .;.. ksmatta sita". Filmin on valmistan jo ja oiijannut Herbei le itse sanovat siitä.n Ijos tämä filmi voi va Lian että tavallisten: i [Varatkaa näitä,'1 kaanne kun men^ Imalle! » . RIKSIN $ ;Valikoima snoslkk I Seldon Truss: Kadonnut raii Salapoliisi ro 230 sivua — Hlnt I Herbert Adams: ;- Autio hl 227 sivua — Hinti Uusi SaPo I on maailmankunlnji [Tässä sarjassa on .1 seuraavat k [Agatha Christie: ; Lordin ku JannltysrÖE 313^sivua — 'Hint I Dorothy Sayers: Kuolema v kerhos Salapolilshro V314 sivua —.Hlnt [Carter Dickson: Kymmenen t Mystilhnen salas selvittämätönti 333 sivua — Hini
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540720 |
Description
Title | 1954-07-20-02 |
OCR text |
Tiistaina, heinäk. 20 p. — Tuesday, July 20,1954
UtMied Hbr, e, 1917. Autborized
M.tfeoood c lM mau bjr tbe Po«i
iSlinndftjv aadSatiudajv tv^l^^
Bm at. w:; Sodboiy, Qst« Otuids.
Telejihonef:) Bus/ Offiee 06. 4-4204
Editorial Office 06.4-4265, Manager
EuSukfL Editor W. adaod. IbUlog
aOdxta*: Box 69, eudbarr, OattxUt,
AdvegUaiag ra te» tqxm «ppUestfcou
Thuiflation free of dbarge:
IXLAUSHXNNAT:
CMMdMM: itiLiMe», sm
Tli^«llafi»ft: 1 vk, «i» 6 kk. 43p
SooiDMu ^ 1 vk. SA» 6 kk, 4.7»
Länsi-Saksan aseistamisvillitys
'Viime viikolla ilmoitettiin, että Yhdysvallat ja Britannia aikovat
— jos Ranska ei ratifioi n,s- Euroopan puolustusyhteisön sopimusta —
pamtaa kerran uudelleen' Lansi-Saksalle "miltei täydellisen itse-
;näisyyden". . ^j,^
j "Kuten muistetulleen, noin-^käjM^ laotta sitten,pidptUio;juurta
I melua siitä, mften; >^dy^ya^lat;präaDnia (ja siJtöih Vielä RaHsk^kin),
I militaristeille ^'miltei täydellisen itsenäisyyden''. Juhlallisin elein alle-
4 kirjoitettiin silloin n.s;iB
Jsan itsenäisyyden — miltei täydellisesti ja tätä sopimusta vahvistet-
Jtiin.ja'täydennettiin myöhemmin Pariisin sopimuksella.
\ 'Mutta näistä aikaisemmista "itsenäisyyksistä" huolimatta Wash-jingtonissa
ja i«ntoo
'dellistä myöntämistä" |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-20-02