Vapaus, February 14, 1961

              äiYUL 2 Tiistainai helmik. li- p. — Tuesday, Feb, 14, 1961
VAPAUS
{t$BS^/n) -•~IndQ)endent Labor
fivieit tbrice \ weekly: l^esdays,
XläuttiayB aiuL Sat^dajsby Vaimus
pHhlug: C^pany l t d . tit 100-102
Sbq St. :W,. Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Of fice OS. 4-42^5. Manager
E. Suksi. Bditor W. Eklund. Mailing
address: Bo:| 69; Sudbury, Ontario. Tran4laU<^ to^ltft «Jam»- <
Canadassa: 1 T k . 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
^dysvalloissa: 1 v k . 9.00 6 k k . 4.80
suomessa: l v k . 0.50 6 kk. 5.25
imi.
Ajattelemisen aihetta
""Canadan yleisradion hallinnon — Canada's Board of
firöädcast Governors -r- varapuheenjohtaja Carlyle Allison
säftöi noiii viikko sitten Minneapolissa, että yhdysvaltalaiset
jijfjsten välittäjät:( sanomalehtiä, radiota ja Tv:ta)
jättävät iätklivasti canadalaiset uutiset käsittelemättä.
" '.,ÖPh uutistiedon mukaan h l n sanoi: . '
••• "^äivä toisensa jälkeen Yhdysvalloissa matlaistavatjca-nädälaiset
voivat tarkkailla Yhdysvaltain sanomalehtiä" tai
kiitthnella radiolähetyksiä näkemättä tai kuulematta yhtään
ainoata canadalaisuutista."
jCi^iesi^ Yhdysvaltain Ottaw;an lähetystön propaganda-p
^ i f c l ^ i ' eli virallisesti sanoen ti^cmanto-attache William
PJMiyiS kävi täällä Sudburyssa antamassa isällisiä "neuvo­ja'^
ja'nuhteitaan meille liian "kansallismielisille" canadalair
sill&j'niin paikallinen päivälahti julkaisi viikko sitten maa-näntgiina
hänen canadalaisvastaisen puheensa suurin otsikoin
kohonaan.
• ' i d u t t a vaikka Canadan pääministeri Diefenbaker piti
virne Sykffyrnä YK:n Yleiskokouksessa Yhäysyaltain ulkopoli­tiikka
puolustelevan 'suuren puheen", niin mr. Allison ker­toi
meijlej nyt, että Yhdys v^tain lehdistö e| antanut sillekään
puheelle niiuuta kuin niukan (scant) huomion. Toisaalta mr.
-Ailisöii huomioi, että olisi kerrassaan poikkeuksellinen sellair
neii päivä, jolloin canadalaislehdissä ."ei olisi vähintäin 20
uutistietoa Yhdysvalloista".
Nämä tosiasiat antavat ajattelemisen aihetta: Yhdysval­tain
suuren j^han kontrolloimien uutistoimistojen, sanoma­lehtien,
julkaisujen, TV- ja radio-ohjelmienj filmien ja kai­kenlaisten
kiertävien propagandistien toimesta kohdistetaan
jatjcuvaa "aivopesua" canadalaisia kohtaan mutta Gana-dasta
annetaan rajan eteläpuolella niin niukasti tietoja, että
amerikkalaiset pitävät Canadaa suurin piirtein puhuen sel­laisena
"takamaana" missä on vain jatkuva jää ja lumi, pal­jon
metsää, karhuja ja hirvieläimiä sekä valmiiksikaivettuja
kuoppia kullan^ nikkelin'ja raudan saantia varten — kunhan
vain lähetetään amerikkalaista pääomaa tätä takapajuista
niaata kehittämään ja sivistämään. Varsinaisesta Canadan
kvasia ja sen tavoitteista maamme itsenäisyyden, puolueet-toijnuuden
ja rauhan puolesta ei keskinkertaisella amerikka-laislukijalla
ole ilmeisestikään edes harmaata aavistusta!
Mutta miksi suuren' rahan omistamat ja kontrolloimat
l0hde^,' T V - ja radioaseÄiat antavat täällä Canadassa niin
paljon palsta- ja aikatilaa yhdysvaltalaisille asioille silloin
kun Yhdysvalloissa ei anneta mitään arvoa canadalaisuutis-
<en käsittelylle? e . '
Vain herrat suurporvarit voivat siihen kysymykseen
omakohtaisen vastauksen antaa —r mutta meistä näyttää, et-jtä
se on osa siitä suurta aiheuttaneesta " i n -
; .tegraatio-ohjelmasta" — ts. Canadan ja Yhdysvaltain talou- ^
\den "y|iteenIiittämisohj|djiiBastta'*, noikä on aiheuttanut maal­lemme
pysyvän suurtappion ulkomaankaupassa, sitonut
maammo Pentagonin sanelemiin sotilasluontoisiin, vaaralli­siin
liittoihin ja eristänyt meidät kansakuntana sellaisilta
^Uimarkkinoilta, mihin voitaisiin mj^dä joukkomitassa Ga-jiadatx
;naatäIoiis- ja teollisuustuotteita.
[VTrSinäon todölla ajattelen —ja sekin puhuu
»öM« levittämir
s ^ ? ^ Voimistuttamisen puolesta.
f^^^rimevatko^^^^ suhteet?
>' > f**^äyttää siltä, että Kuuban ja Yhdysvaltain välisten suh-
- t e i ^ n parantamiselle olisi nykyään hyviä mahdollisuuksia.
1^, JSerkillepantayaa myös on, että "kylmän sodan" sikäläi-
•se^ rintamalohkolla vallitsee nyt eräänlainen aselepotila:
^ Y l g ^ a i t a i n toimesta ei ole ^presidentti Kenedyn_yirkakau^
JdeBa järjestetty uusia provokatioita eikä neulanpistoja Kuu-
'batevastaan; Kuuban taholta on'sen vastineeksi annettu mel-ikolavonaisia
vihjeitä, että siltä puolen halutaan^hteiden py-jäöffiä/
paranemista — mutta kun diplomaattisten^ suhteiden
:^§äteu tapahtui Yhdysvaltain toimesta, niin Yhdysvalloille
rloittlua aloiUeenteko myös niiden palauttamisieksi.
^ - u^uub pitävät Yhdysvaltoja vastuussa Batistan ve-
•ris»k dUctatuurikomennoii ^ylläpi Kuubassa ja myös
;Ki8fbän talouden alistamisesta siirtomaatalouden asemaan.
;Ki^älaiset pitävät Washingtonia vastuussa vastavallanku-
^'HjK^^^llisten pakolaisten suosimisesta ja niiden rajan yli
^KiMl^an lähiettämisestä, Kuuban sokeri vainioiden polttami-
^s^P^llniasta pudotettujen palopommien avulla ja monista
m i i ^ a ri^omuksista.
. ;; 2?^utta kaikesta tästä huolimatta Kuuban presidentti Os-valdö
Öorticos on antönut tietää, että Kuuba on vialmiina neu-yd^
i^t)jen aloittamisfien Yhdysvaltain kanssa. Sölöstettuaan,
.että-iajllaistett neuvottelujen tulee alkaa Yhdysvaltain aloit-ite^
tä, presidentti Dorticos korosti samalla, että neuvottelu­jen
perustana täytyy olla Kuuban koskemattomuuden ja ar-
; von tunnustaminen. Hän tähdensi nimenomaan, että Kuuban
Jttsäiäisyysasioista ei voida keskustella, §illä Kuuba haluaa
ji^^äättää vapaasti omista ystävistään ja myös siitä, keneltä
seys^taahottaia avustusta. Kuuban hallituksen muoto ja ko-
Icpönpano ei liioin! kuulu Yhdysvalloille.
' . S u u r t a arvo- jä vaikutusvaltaa nauttivan, Kuuban'kom-
~lnunistisen puolueen pääsihteeri esittirsamansuuntaisen lau-
$v:nnon puolueensa keskuskomitealle. Hän selitti, että impe-cialismi
pysyy entisenlaisena Yhdysvaltain presidentinvaih­dosta
huolimatta. Imperialismi on KuuB^n vallankumouksen
jyihpllinen No. 1. Mutta suhteiden parantamiseen >on' kuiten­kin
ihäHdollisuuksia.
>; > Kuuban johtavat sanomalehdet ovat myös olleet hyvin
•pidäjttyväisiä yhdysvaltain hallituksen aryosteliissa ja selit­täneet'että
näiden naapurimaicjen välisten suhteiden paran­taminen
on sekä suotavaa e mahdollista.
..rv Yhdysvaltain välisten suhteiden pairantami-feuplesta
puhuu sekin tosiasia, että Fi.del Castron jokta-j^
äVVilJ^ enti;stä sm;j:ei|>pja^?a jcangan-
.^siopsa Kuubassa. Tunnettu "salaisuus" oi>, että Eisenho^.
>j^örin hallituksen Kuuban-vastaisten toimenpft^den perus-
^i^äVOitteena oli se, että Kuuba saataisiin ylipääsemättöhiiin
ii^y^[M|^yäikeuksiin, mikä antaisi vastavallankumouksellisille
'f^Jhplpvtnaisuuden Castron halUtuk^eiji^lraldstamise^n. N^
toiveet ovat kuitenkin dsöitta^tvne^t täysin •
fj^^^l^apitämättömiksi: Maailma on muiittunut melko täy-
'.-t,«,V:.*.|..'*jf».i;''.',-i.--. •. . • .
f "6 tt a n tm a s a a s a fl'fl a 6aa tsv
SYNTYMÄ- :
PÄIVIÄ i
0 0 0 0 0 0 0 0OOOOOOOQQOOQOffB
Cino lU«taIa, Mclntosii Springs,
Ont., täytti sunnuntaina, lielmikuun
12 päivänä 60 vuotta. ^
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
PÄTE\% TODISTUS
Canadan senaatti ja sen edesotta­mukset
ovat todistuksena ihftiisen
toisesta elämästä. — Tom~Ald.er-mati,
Liherty-julkaisussa.
ÖN SnS JO A I KA LOPETTAA
Vuodesta 3,600 ennen ajanlas-,
kuamme on maailmassa ollut vain
292 rauhan vuotta. Sinä aikana on
ollut 14,531 pienempää tai suurem­paa
sotaa, missä on tapettu 3,640,-
000,000 ihmistä. Tuhottujen omai­suuksien
arvolla voitaisiin rakentaa
maapallon ympäri 156 kilometriä
leveä ja 10 metriä paksu kultavyö.
Vpodesta 650 jK. on ollut 1656
varustelukilpailua mitkä ovat 16 ta­pausta
lukuunottamatta päättyneet
sotaan. — Jälellejääneet (16) ovat
päättyneet asianomaisten maidem
talousromahdukseen. — The Ca-naflian,
Army J(5urnal.
Pääininisteri
liiiaslliiiiu
Kysymjfksiä ja
vastauksi9
^symys: Kun aviopuolisoilla on
sellainen testamentti, että kumpi
tahansa jäljellejäävä perii- kaiken
omaisuuden, niin meneekö ^iitä pe­rintöveroa?
Jos menee permtövero,
niin mistä summasla alkaen tätä
veroa peritään.? — Tiedosta kiitol­linen.
*" . ,
Vastaus: Canadan eri maakunnis­sa
on hieman erilaiset perintövero^
lait. Mutta Ontarion maakunnassa,
missä kysyjä asuu; peritään suoraan
aviopuolisolta toiselle menevästä
jäämistöstä perintöveroa vasta sil­loin,
jos omaisuuden arvo on $50^
000 tai siitä suurempi. Kun perintö
jää etäisemmälle . sukulaiselle kuin
aviopuolisolle, lapselle tai omille
vanhemmille, tai aivan ventovie­raalle,
niin silloin on voimassa toi­senlaiset
säädökset, mutta ne eivät
koske miehen ja vaimon, välisiä pe-rintösuhteita.
USA uskalsi antaa
Pekale visumin
Washington AFP) — Yhdysval­tain
ulkoministeriö kehotti viikko
sitten maanantaina Helsingin-kon­sulaattia
antamaan ammattinyrk­keilijä
Pekka Kokkoselle viisumin,
joka tältä oli aikaisemmin evätty
sillä perusteella, että hänen arvel­tiin
kuuluneen ennen kommunisti­puolueeseen.
Pekka Kokkonen
mtatkustaa Yhdysvaltoihin Ingemar
Johanssonin harjoitusvastustajaksi.
Kokkosen odotetaan saapuvan en­tisen
maailmanmestarin luo Palm
Beachiin helmikuun 24 pnä. Jo­hanssonilla
on maailmanmestaruus-ottelumaaliskuun
13 pnä Miamis­sa.
;.
On ilahduttavaa todeta, että
USAssakin vihdom alkavat. puhal^
taa hieman vapaammat tuulet. Kok­kosen
asiaa on luonnollisesti autta­nut
se suuri kohu. Joka asian ym­pärillä
oli heräämässä.
Pekka Kokkonen sai viisumimer-kinnät
j a voi siis aloittaa matkansa
vaikka heti.
Varhain keväällä 1960, jolloin
nähtiin laajan työttömyyden oi­reet,
Diefenbakerin hallitus joutui
alahuoneessa kovan painostuksen
alai&eksi. Oppositiopuolueet suo­rittivat
kovan hyökkäyksen sen joh­dosta'
kun hallitukselta puuttui
sjuu-nnitelma miten Icäsitellä : työttö­myysongelma
ja vaativat kaikkia kä
sittävcn komitean nuiodostami/sta
toimittamaan tutkimus tilanteesta.
Välttääkseen sen r epämukavuuden
minkä -tutkimuksen tulokset tuot­taisivat
Diefenbaker kääntyi senaa­tin
puoleen ja muodosti senaatin
komitean tutkimaan työvoimakysy­mystä
ja, työttömyyttä. United E-lectric
Union sanoi silloin, että se
osoittaa poliittista yritystä estää
hallitusta joutumasta epämukavaan
tilanteeseen.
Sanomalehdet äskettäin julkaisi­vat
väliaikaisen raportin, jonka oli
valmistanut ns. talousmies.tri War,
ren James senaatin työvoimakomi-teasta.
Tri James nimitettiin ko­miteaan
'.tutkimaan" työvoimatf
lannetta. Hänen raporttinsa osoitti
sen mitä pie aikaisemmin sanottiin,
että komitea nimitettiin suoritta-nutan
poliittisen silmänkääntötem-pun,
jok» takaisi Diefenbakerille
kieltää tunnustamasta sitä poliit­tista
tosiasiaa, että nyt on taloudel­linen
kriisi.
Tämä raportti tekee kaikkensa
antaakseen Diefenbakerille oikeu-
K i r j . GEORGE QA^RIS
den olla tekemättä mitään. Siinä
kehoitetaan hallituksen tekemään
jotain —mutta ei työttömille.
Jamesin r a p o r ^ . pääväite on, et­tä
liihes kolmannes niistä työläisis­tä,
jotka ovat kansallisen tyiitoimis-ton
registerissä, eivät todellisuudes­sa
olekaan työttömiä. Ottakaamme
esimerkiksi se työttömyysmäärä, jo­ka
oli syyskuussa 1960 339,000.-Ja­mes
lipsätittaa ja sanoo, että näistä
noin 100,000 ei ollut täystyöllisyy­den
tarpeessa.
Tähän kierään tulokseen pääs­täen
sillä kcoi - tutkittiin joitakin
niistä 17,000 työnetsijästä, jotk^ oli­vat
täyttäneet senaatin työvoima-komitean
kyselykaavakkeen.
Tässä kyselykaavakkeessa oli
monta kysymystä, kuten ikä., suku­puoli,
mitä työtä tekee, onko nai­nen
naimisissa taikica yksinäinen,
jos naimisissa työskenteleekö avio­mies,
jos alle -19 v. elääkö vanhem­piensa
luona tai ei ja työ^kentelikö
vanhemmat jne. T r i James tulee sii­hen
johtopäätökseen että 339,000 re­kisteröidystä
työttömästä 100,000
voi elää yhden henkilön palkalla,
joista huolehtivat vanhemmat taik­ka
saavat työttömyysvakuutusta ja
siitä-' syystä, käyttääksemme hänen
sanojaan, hc} "eivät.ole todellisuu­dessa
työttömiä". _
Toisin sanoen hän, \ hyökätessään
työttön\yysongelmaa vastaan, hyök­kää
työttömiä vastaan ^ tutkimalla
LEHTIMIEHIÄ POIS
ANGOLASTA
Lissabon, w Angolan kenraaliku-vemjööri
on karkoittanut neljä ul­komaalaista
lehtimlestä Portugalin
siurtomaasta, koska he ovat esiinty­neet
"uhmaava.sti ja loukkaavasti"
paikallisia viranomaisia kohtaan,' i l ­moitti
portugalilainen uutistoimisto
Lusitania perjantaiaamuna. Kar­kotetut
lehtimiehet ovat Daniel Mc
Gearchie, E. R. Christie, George
Chay ja Ray Wilson.
Uutistoimisto ei ilmoittanut m i ­tään
lehtimiesten kansallisuudesta
enempää kuin heidän työnantajis-,
taankaan; .
Kenraalikuvernöörin ilmoituksen
mukaan mainitut neljä lehtimiestä
saapuivat torstama Angolan pää­kaupungissa
Luandassa sijaitsevaan
tiedotus- ja matkailukeskukseen,
jolloin eräs laitoksen virkailijoista
antoi heille lehtimies Charles Brow-nin
johdosta aiheutunutta välikoh­tausta
koskevan kommunikean.
Brown haavoittui vakavasti tors­taiaamuna
portugalilaisen upseerin
ampumastfa laukauksesta. Lusita-ian
mukaan upseeri oli löytänyt
Brownin vanhempiensa asunnon
puutarhasta. Upseeri oli ampunut
ensin; varoituslaukauksen.
Brown työskenteli erään amerik­kalaisen
uutistoimiston laskuun ei­kä
hän ole Englannin alamainen;
Lääkärien tiedonannon mukaan hä­nen
tilansa on kriitillinen, mutta
hän saattaa selviytyä hengissä. .
Kenraalikuvernöörin ilmoituksen
mukaan, neljä lehtimiestä eivät ol­leet
tyytyväisiä tiedotuskeskuksen,
heille antamaan materiaaliin. He
saivat tietää« että rikospoliisi tutki
Brownin välikohtausta ja että tar-kjempia
tietoja oli saatavissa siten
vain poliisin taholta. Tällöin lehti­miehet
tunkeutuivat väkivalloin,
erääseen tiedotuskeskuksen'huonee-
.seen, jossa parhaillaan pidettiin ko-
£:ousta. Lehtimiehet esittivät hal­ventavia
. huomautuksia läsnäolevis­ta
lehtimiehistä ja repivät sitten
Brownia koskevan kommunikean ja
heittivät: palaset lattialle polkien
niitä jaloillaan. ' :
Tällöin Angolan kenraalikuver­nööri
katsoi aiheelliseksi 'karkottaa
mainitut henkilöt heti maasta. .Ta­vallisesti
vastaavasta esiintymisestä
rangaistaan vankeudella. Kirjeen-vahtavajat
lähtevät Ltiaiidasta per­jantaina
ranskalaisella liikennekoT
neella, sanotaan kuvernöörin tie­donannossa.
SUOMI SAANEE V. 1962
NUORISOFESTIVAALIT
dellisesti siitä, jolloin siirto-maariistoon
painettuja kansoja
voitiin hallita nälkinnyttämi-misen
ja tykkitulen avulla.
Toivottavaa on, että nykyajan
realiteetit vaikuttaisivat jär-
Jciinnyttävästi Washingtoniin
siinä määrin, että Kuuban ja--
Yhdysvaltäin väliset suhteet
todella- paranisivat. Kysymys
ei ole suinkaan yksinomaan
Kuuban eduista. Vaikka myön-
Oietäänkin, että Kuuballe olisi
eduksi,, jos se voisi käydä nor-maalisesti
kauppaa Yhdysval­tain
kanssa, niin samalla ker­taa
on inuistettava, että siitä
kaupasta hyötyisi samassa mää­rässä
Yhdysvallat. Toisaalta
suhteiden parantaminen Kuu­baan
nostaisi Yhdysvaltain ar­vovaltaa
varsinkin hiljan siir-tomaaorjuudesta
. vapautunei­den
satoja miljoonia ihmisiä
käsittävissä ns. uusissa maissa,^
jotka eivät ymmärrä eivätkä
hyväksy suuruudellaan kersku­van
Yhdysvaltain painostusrpe-netelmiä
pientä r-- vähän y l i
'.. -miljoonaista Kuubaa vasr
taan. ' .1 '
Helsinki; —- Nuorison ja -yliop­pilaiden
rauhan ja. ystävyyden fes­tivaalin
järjestäminen Suomessa
olisi sen : kansainvälisissä . suhteis­samme
noudatetun hengen mukais­ta,
jonka takana on kansamme val­tava
enemmistö. Suomen puolueet­tomuusasema
ja sille osoitettu suuri
arvonanto luovat erinomaiset edel­lytykset
maallemme toimia festi­vaalin
isäntämaana, sanotaan julki­lausumassa,
jonka, Suomen demok­raattisen
nuorisoliiton liittotoimi-kunta
on antanut. Helsingissä pi­detään
helmikuun 20.—22. päivinä
kansainvälinen nuorisokokous, joka
päättää m m . paikasta, jossa vuo­den
1962 f estivaaU pidetään. Ehdol­la
olevien kaupunkien loukossa on
myös Helsinki. SDNL:n |^iitt )toimi-rotaan
Suomen Lähetysseurasta.
Lounais-Af rikan hallitus tekee
parhaansa estääkseen ruton leviä­misen.
Johannesburgista on lento­teitse
tuotu rokotteita ja Windhoe-kista
on saapunut ruiskutiisjoukku^
eita. Koko alue ruiskutetaan ja
kaikki asukkaat saavat rokotuksen.
Neljä alkuasukasta on kuollut,
kolme heistä taudin alkuvaiheessa,
jolloin ei vielä ollut mahdollisuutta
saada hoitoa riittävän nopeasti.
Tautia levittäyät erilaiset jyrsi­jät,
mm. rotat j a hiiret. Rutto on
saattanut kulkeutua myös työasiois­sa
etelässä käyvien okavangolaisten
miesten nniK^na nykyiselle tautia-lueeUe.
(STT). ,
kunta toteaa että V l l l n festivaalin
järjestäminen Suomessa tekisi maa­tamme
ja kansaamme laajalti tun­netuksi
ja tarjoaisi suomalaisille
puolestaan . mahdollisuuden tutusr
tua eri maiden nuorison elämään
sekä kulttuurin ja urheilun tasoon.
Suomi on jo aikaisemmin jär­jestänyt
suuren kansainvälisen ti­laisuuden
Helsingissä, vuoden 1952
Olympialaiseil, vaikkakin festivaali
muodostuisi osanotoltaan ja ohjel­maltaan
olynipialaisiakin suurem-remmaksi
kansainväliseksi juhlaksi.
työllisyyskysymystä tutkimatta sita
kuka on valmis, kykenevä j ^ halu­kas
työhön, vaan sensijaan sitä kut
ka ei ole kelvoltettu siihen. Tämän
vihamielinen kanta paljastaa halli­tuksen
ja vapaan järjestelmän vara­rikon
ja sen täydellisen kykenemät­tömyyden
' rakentavassa mielessä
käyttää kaikkein kalleinta kansallis-rikkautta
— työvoimaa.
Jamesin raportti osoittaa kuink^a
tahallisesti hallitut yrittää sivuut­taa
vastuunsa ja saattaa melkein
vararikkoon työttömyysvakuutusra-haston
ja pelastuakseen tästä pa-koittaa
työläiset työhön joukkomlt-takaavassa
vaikka he olisivat oikeu­tettuja
saamaan siitä rahastosta
koska he ovat maksaneet siihen.
Toronto Globe and Mailin Otta­wan
kirjeenvaihtaja Bruce MacDo-nald
huomauttaa tästä: lehtensä
tammikuun 26 päivän ai'tikkelissa,
jossa hän sanoo:
"Huolimatta mitä mr. James ei
sano^hänen lopputuloksensa on i l ­meisesti
poliittisesti räjähdysmäi­nen
koska hän herättää kysymyksen
tulevatko henkilöt, jotka eivät ole
todellisesti työttömiä, menettämään
oikeutensa työttömäksi tultuaan
saamasta työttömyysavustusta."
Bruce MacDonald tulee siihen tu­lokseen,
että Jamesin raport-in- tar­koituksena
on valmistaa Diefenba­kerin
hallitukselle tilaisuutta "rat­kaista"
asia eroittamalla työttö­myysvakuutuksen
saajien piiristä
tuhansia työläisiä.
Koko työväenluokalta vaaditaan
voimakkaita toimenpiteitä nyt. Työ­väenluokan
ei saa missään tapauk­sessa
hyväksyä Jamesin raporttia.
Taistelurf täytyy kehittyä tämän sa-lasilunnitelman
tappiolle saattami­seksi.
Se muistuttaa kaikkein pa­himman
tyyppistä "rautakorko"-
Bennettin työläisvastaista hallin­toa,
jollainen saatettiin canadalaisv
ten niskaan 30-luvun nälkävuosina.
Diefenbaker suunnitelma saattaa
voimaan "köyhyydentodistusehdon
siitä kuka on kelvollinen saanlaan
työttömyy-svakuutusta ^ painaa työt­tömyysvakuutuksen
, määrän :sjihen
kurjaan tasoon mikä oli avustus 30-
vuosien aikana, joka o l i , häpeäksi
.Canadalle.
"Köyhyyden todistus" tulisi ole^
maan pääaseena^yönantajain käsis­sä
pakoittaakseen ihmisiä W>yhyy­teen
ja epätoivoon. Sitä tultaisiui
.käyttämään aseena palkkojen alen-^
tamiseksi • ja hävittääkseen ne mo­net
taloudelliset voitot J3. parem-,
mat työsuhteet,' joita unionistisen
liikkeen kautta on saatu vuosikym­menien
aikana. ,::
Työläisten ei saa antaa tuumaa­kaan
perään hallituksen ja työnan­tajain
hyökkäyksen edessä. Työ­läisten
tulee ottaa luja kanta siinä,
että - kaikki, jotka ovat kykeneviä
ja haluavat tehdä työtä heillä täy­tyy
olla oikeus työhön, riittävää
korvausta jos tällainen oikeus kiel­letään.
Meidän täytyy vaatia, että
tämä on yhteiskunnan velvollisuus.
Työnantajat kirkuvat, että tämä
on "sosialismia". Antaa heidän
kirkua. Politiikot esittävät valheen,
että silloin ei ole täyttä vapautta ja
täystyöllisyyttä. Antaa heidän va­lehdella.
Mutta työväenliikkeen
täytyy jatkuvasti taistella taatak­seen
ihmi.sille, miehille, naisille ja
lapsille, oikeuden vaatia työtä ja
saada työtä ja palkkaa.
Nyt on päivänselvää mitä Diefen­baker
aikoo tehdä työttömyyden
suhteen. Työväenluokan tehtävä on
aivan yhtä päivänselvää.
Työväenliikkeen tulee yhdistää
työssä olevat ja työttömät jättiläis-kamppailuun
ja pakoittaa suurpää­oman
vastaamaan sen omasta krii­sistä.
CSJn TiMMINSlN OSASTON VUOSI-mys
oNMisTui EftiHÄiN m
P^iklcakunnalla tunnetut Alex jä Hilja
Kpskela viettivät kultahäitään
osaston vuosi-
1 !;
'ii..- n.
;,GSJfn 'Timminsm
kokouksessa kuultiin toimitsijoiden
raportit, jotka kokou-s hyväksyi yk­simielisesti:
Organiseeraaja O. Kor-kola
lukiTtekemänsä yleisen vuosi­raportin
.viime vuoden toiminnasta.
jSe oli Tiyviri laadittu toimintakerto-mi^,
jöpsa kerrottim toiminnan laa­tu,
aika.ja paikka säännösteltyyn
toiminnan muotoihin, .josta kokous
antoikin kiitoslauseen tekijälle.
Siitä .selvesi, että touhussa ja toi­minnan^
s}tä> ovat täälläkin olleet
^iini9!,;iyuQden. _ ajalla, jpskin aikaa
on jäänyt, bjngo- Ja ;korttipeliin. Ra­portissa..
ilmeni yksikin huomaavai­suuden
kohta kun osasto riensi aut-taraaap.;
;;ievoisella rahfisummalla
vlinfe keväänä tulvanhädän alaisia.
Kuten tiedoksi annettiin, että pi­detään
jäsentfen perhejuhla ennen
vuosikokouksen alkua, kuitenkaan
se suunnitelma ei pitänyt paik­kaansa
sillä kun aina löytyi jokin,
joka on poikkiteloin joukkojen pää­töksistä
ja kokous jouduttiin pitär
mään-ensin ja se vastaanhankaaja
oli tällä kertaa kalkkuna kun" ei ot­tanut
paistuakseen ajallaan, nimt--
täin kello yhteen mennessä kuten
oH määrä. Suuri sähköuuni näj'tti
400 astetta kuumuutta aamusta puo­l
i kahdeksasta lähtien. Neljä kok­kia
käänteli ja pyyteli lintua että
paistu nyt pian vaan-eihän se uu­nin
täyteinen lihavuori ollut tie-tääkseenkään.
Kahdentoista aikaan
menin kurkistamaan varkain uuniin
kun kokit hörppi kohvia toisessa
huoneessa Mutta mitä ihmettä,
luulin sen vielä olleen hautoma tou­hussa
kun oli tinapaperilla reunus­tettu
jos päällystettykin. Esitin va­rovasti
kokeille, että talonmies on
tehnyt toisessa huoneessa tulen toi­seen
uuniin joka on puilla lämpiä­vä.
Niinpä siirrettiin paisti sinne
toiseen kamariin, jossa se sai tuon
kohtuullisen 500 astetta puilla läm­piävän
hehkun kupeilleen niinpä
rupesi hiljalleen ruskettumaan.
Kuitenkin kalkkunan eri mieliset
kotkotukset sai sen aikaan, että jou­duttiin
kokous pitämään ennen
syöntiä'. Kuten sanotaan ei niin pa­haa'
etteikö siinä ole jotakin hyvää,
joka asian oikein ymmärtää, niin
oli 'tässäkin asiassa. Kun alettiin
koly)us^ niin ^e sujui sulavasti ke­nenkään
turhia vastaväitteitä ja
jankutuksia tekemättä sillä kun
kalkkuna oli saanut kaikille saman
mielipiteen ja ajatuksen, että ko^
kous sujuvasti läpi. että päästään
paistiin käsiksi täyttämään nälkäi­siä
maaruja.
Pöydät oli katettu kuin parhaissa
pidoissa ^ konsanaan. Ruoka miastui
ja puhe' luisti.' Otettiinpa valoku­via
ruokailijoista. Anni Aho teki
esityksen, että eikö vihittäisi Netta
Tanner tämän perhejuhlan muis­toksi
osaston kunniajäseneksi. Esi­tys
sai riemukkaan hyväksymisen.
Netta on ollut 45 vuotta yhtämit­tainen
jäsen, niin ollen ensi perus­tavasta
kokouksesta asti. Niinpä
hän kehäiseekin. Kyllä tunnen
nurkat ja orret tarkkaan tästä ta­losta.
Eikä ihme, kun hän on
ollut taloudenhoitajana moneen ot­teeseen.
...
Seurustelu jatkui noin parin tun­nin
ajan'niin sitten ryypättiin kah­vit
Ajanmittari näjrtti seitsemää
niin emännät kattoivat pöydät uu-destaai?
ja syötiin illallinen. Kalk­kunaa
piisasi vielä kaikille tarpeek­si
vaikka'.vielä oli 17 henkeä jäl­jellä
astumassa pöytään. Kai kalk­kunan
yltäkylläinen run$&us johtui
siitä kun sitä paistettiin kahdella
uunilla.
Kultahäät ovat hyvin harvinaisia
tapahtumia ihmisten elämässä ja
vielä harvinaisempia suomalaisten
keskuudessa täällä Canadassa. Tä­män
kunnioittavan matkan 50 vuot­ta
Alex ja Hilja Koskelat ovat pur­jehtineet
yhdessä elämänmeren.
Heidän kultahäitSSn Metettun täm^. ,
mikuun 15 päiVätSSUä kotonaan.
Häävieraita oli 9 huoneen huoneis-',,
tot täynnä. Tarjoilu oli runsasta ,
monine ruokalajeineen kahvin k^..',
ra. Juhla- ja muistopuheen piti
Viljo Lemo j a muutakin ohjelmaa
esitettiui. • • ' u u >
Hilja ja Alex^ovat lähtöisin Suo*o
mest^ Äänekoskelta. He työsken,-
telivät paperitehtaassa, jossa heidän
ensilempii.kohta3i toisensa. Tehäajs
joutui lakkotilaan^ joten nuoret
matkustivat Canadaan ja Cobalt !'(öu '
ensi "toppäuspaikka", joten 4^e:{c,,
jou^i ensin hopeaa vuolemaan piiu-veitsellä
kaivannon syvyyksiin. "Elä­mä
kaikin puolin tuntui hymyile­vän,
nimpä he sitten veti siellfi sen •
rakkauden siteen, avioliiton : äih * >
muun, joka on kestänyt tämän kun^
nioitettavan ajan 50 vuotta. Kaiya^-
totyö kuitenkin oli epäterveelilsta
hänelle, joten lääkäri määräsi jää-. ^
mään pois kaivannosta. Nyt näytti
sitten, että on muutettava j p a i ^ - .,
kuntaa ja nim he muuttivat Cop^r
Cliffiin jossa Alex. rupesi ajamaan;,,
taxia. Käytyään huvimatkalla Ete­lä-
Ontariossa, etelän niaat rupesivat
veikottelemaan heitä sinne farjplav»
riksi ja siinä sitä oli huvia kerrak- «*
seen sellaisille nuorille ihniishU,"'
jotka eivät tienneet maanviljel^k- '
sestä yhtäänmiitään, Hilja komeib-i!^
ti Alexia, että mene katsomaan mi­tä
nuo toiset farmarit tekevät; IfUÄ"»
ei ollut käsitystä mistä päästä
mää lypsetään. Nimpä he ajelivat
loistoautolla toisten farmareiden ~..
ihmeeksi keskellä kiireintä työäi--
kaa, vaan tulos oli hyvä, kun
kittiin j a katseltiin toisten menet* '
telyä työn teossa niinpä fannaus ^ •
näytti jo lupaavalta vihdoinkin. .
Kun tuli ostaja he myivät farmina'
Kultaperukka Tinunins oli sitt^bv
seuraava paikka, jossa he laittoivat ^
saunaliikkeen, jonka jo aikoja '^sib-ten
ovat luovuttaneet vävylleen. '
Nyt he oleilevat oloneuvoksina.i 'M ;
Ontainon hallitus oli myös huo-::
mioinut heidän kultahäääsä, laitta--'
maila ison onnittelutaulun, joka oli
hallituksen leimalla ja shietilläfva^ )
rustettu. Myös täältä pohjoisesta
valittu Ontarion ministeri J . W ; '^
Spooner laittoi onnittelukujeen.v.: . -
Tässä vain tuli mieleen kuink*-;'
han Suomen hallitus suhtautuu työ^
tätekeviin kansalaisiinsa tällaisissa
tilanteissa? ' 'vs; ;
Ilmoista en halua mainita mi^ttai
kun pakkanen hyppäsi pois raiteil­ta
ja lämpömittari kohosi ainai40v
asteeseen yläpuolelle nollan:
— O. L.
siTÄiiiiiiiiiiiM
lllllllljllll^^^^^
KUTOS
Eräässä täpötäydessä bussissa aar
muvarhais^a, antoi muuan pieni
mies paikkansa nuorelle tytölle.
Tyttö istuutui paikalle ja pikku
mies sanoi:—-Mitä sanoitte? :
r— En sanonut mitään, vastasi V
tyttö. .
-— Anteeksi, sanoi pikku mies.—>
Luulin että s^oitte kiitos:
IHMEELLINEN HEVONEN
Tämä on muunnos monista tu> <
tuista hevosvitseistä. Hevonen t u l i;
baariin ja tilasi lasin olutta. Isäntä-^
kävi ihmettelemään: — Voi hyvä^
nen aika, ensimmäisen kerran elä* .
massani kuulen hevosen puhuvan.
Hänen koiransa katsoi korista j a :
sanoi: — Ensimmäinen kerta tämä '
on minunkin elämässäni. ' -r
— Impressaari, teatteri- konsertti­kiertueen
talouspuolen järjestäjä j a .
johtaja.
PÄIVÄN PAKINA
Rutto leviää
L^Afrikassa
HelsinkL — Okavangon alue Lou-nais-
Afrikassa on julistettu ruton
saastuttamaksi. T^uti on levinnyt
pitkiff^ Okavango-yjrran rantaa koko
alueelle. Epäillään, että rutto saat­taa
levitä myös Ambomaalle ja
muuallekin Lounais-Afrikkaan, ker-i^aaston alkajaisjuhla. Pääsiäistä
Psnnukakku- jaja^kiaistiistai
T4^nfcä!i lielmikuun 14 päivänä
Vietetään Canadassa "pannukakku
tiistaita" jotenkin samaan tapaan
kuin Suomessa "Vietetään: >tänään
laskiaistiistaita.
Laskiainen on, kuten tiedetään
roomalaiskatolisen kirkon kevät-edeltävä
paasto kestää>40 päivää —
sunnuntait ja muut juhlapäivät pois
laskien.
Laskiaista on kuitenkin vietetty
jo ns. ' pakanuuskauden juhlana,
miltä ajalta on laskiaisjuhlien viet­toon
liittynyt taikauskqa taiko­mista
vaatetusaineiden saamiseksi;
karjan ja viljan menestymiseksi
syötiip laskiaisjruokia jne.
LjjskiaispuHilla ja -rokalla on
siis ikivanhat perinteet.
PannukakkUtiistain tausta on/
samantapainen, -.paitsi se, että sen
kirkollisena nimenä on "shrqve
Tuesday" eli synnihtunnustuspäivä,
paastoaikaa silmälläpitäen. ^
Mutta huolimatta sutä, miUä ni­mellä
laskiaistiistaita vietetään, se
on kuitenkm-nuoren väen iloinen
talvijuhla ja meitä " n u o r i a " on vä­hän,
kaiken ikäisiä.. —'j•.;
^arvat meistä eri ikäisistä nuo­rista
pääsee enää laskiaista aja­maan.
Hevonen, .rekt ja rekikuorma
punaposkisia huvittelijoita^ kuulu­vat
auttamattomasti menneisyyteen»
kuten siihen luokkaan kuuluu puu*
aura, rukki suustaUdattava luodik-ko,
vanha siirtomaajärjestelmä ja
pian koko porvarillinen komento
sotineen, työttömyyksineen ja riis-töineen.
Mutta niin hauskoja muistoja
kuin meillä vanhemmilla "nuorilla"
saattaa laskiaisen rekiretkistä olla­kin
— kukaan ei meistä kuitenkaan
haluaisi palata ajassa taaksepäin.
Eteenpäin op elävä mieli -r- ja
uudet ajat, uusine olosuhteineen an­tavat
meille. * "luomakunnan kruu­nuille"
Uusia mahdollisuuksia.
Mik^ tietää vaikka pikapuolin nä-kisunme
;tai kuulisimme,.että:joku
tähtitieteilijä, — todennäköisesti
neuvostoliittolainen tähtitieteilijä
— on "laskiaista ajamassa" planeet
tojen välillä kulkevassa avaruuslai
vassa? ••..,;..
Olkoon tämä asia siten tai täten,
meillä 'vanhemmilla nuorilla"-el
nykyään Ole juuri muuta-^rekiret-ken
"mahdollisuutta kuin painua
siimoilleen, koukkuineen ja eväs-pusseineen
jääkalaan.!,-; •
Tämä meidän suuri ja ylenpaltti­silla
Iffffnnonrikkäuksilla varustettu
Canadamme varsinkin pohjoinen osa
maastamme, onkin oikea sunnuntai
kalastajain paratiisi. Vahinko vain,
että meillä itse kullakin on aivan
liian vähäni aikaa ja varaa näiden
mahdollisuuksien . hyväksikäytöön
— sillä varsinkin meille ikänuorille
antaisi sunnuntaikalastus uutta e-lämän
eliksiiriä '— hyvää ruoka­halua,
lepoa ja unilahjojä.
Ei tarvitse täällä Canadassamme
pyytää keneltäkään lupaa siimansa
kastamisfeefi. Järvet ovat vielä kan­san
käytettävissä ja niin myös jär-vikalat.
Vissejä sääntöjä on tietenkin
olemassa sikäli, ettei saa harjoittaa
ryöstökal^stusta kutuaikana jne.,
mutta tne säädökset ovat osapuille
yhtä paljon sunnuntaikalastajain
kuin kalakannankin .tulevaisuuden
hyväksi.
Tällä pojalla ei ole valitettavasti
vielä ollut tilaisuutta viikonlopun'
viettoon jääkalassa. On aina ollut
jotakin tärkeämpää hommaa..
Mutta jos hyvin sattuu niin ensi
sunnuntainiimaissa yritetään, saa­daanko
kalan hintaa laskemaan, ts.
tuntuvammin laskelmaan. ; ^
Päivät ovat jo paljon pidentyneet,"
aurinko paistaa kirkkaasti, "lasit •
sulavat" ja "rännit juoksevat" jo:"
päiväsaikaan. Ja järvijäät ovat n i in
paksuja että kestäisivät junahkin.
Juuri tämä kevättalvi on ihaninta ^
jääkalastuksen aikaa — sellaista'
ulkoilukautta, mikä vastaa hyvin';
entisiä rekiretkiä.
Jonakin kauniina, viikonloppuna ,
voidaan siis tavata jossakin järven
poukamissa körmyniskaisia nar-„,
raamassa.
Eipä siltä, lujassa on se särpimen '
haku järvestä talvellakin. Siina pä-;
tee vähin sanakääntein erään' ete- ^
läpohjolaisen kuvaus: "aamuhämä-ris
minä lähären mettähän ja ilta-;
pimiäll tOun takaasi. Iltayö men<j
nöö nylykies j a aamuyö: kirppuja;
tappais." V,
Jääkalaan olisi kuitenkin kaikin;
mokomin' tästä päästävä laskiaista
viettämään — vaikkapa vihin
myöhästyen. — Känsäkoura.