Vapaus, July 20, 1968

              Siivu2 LaluaiM heinäik. 20 p.— Saturday, JvSLy 20,1968
INDEPENDENT LABOROROÄN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
ILIBERTy) .4Satablishf4.NÖT. 6, 1917
Pikdlahed I3d^
YlBuacuiia uxuuvciUi luvxvM xuui isK: wvB»ir uiiuiuuiuTi' :\mwuw« xnmnK
:((;;[ i^i. Mailing address: Box. 69 ' > ,
1' ' and for paym«nit of postaee in cash
CANADIAN LANGUACc• i^hE >3 (l J
tlSL isa Sooineen: Ivk. IIA). 6kk. 6^
MaBdllmaiikäiiiliin i^psil^ickflri ja lEi^lIij«!nj tri Bea^anlin
' e ^ d m i i i n m o sSm-Ht •saäirA MiMiih ViUk3Kie!»i vankild- jä $5,^0
saBsktortnioffiiö bii saariiuit S i ^ ^ iäim Cähti'
d ä ^ k u i Q uQ&Äniäiid^ puJhuäriatia-kuten
itiuistetaBn^ tri Spbck jaMiöea meljä ikuirtiippeniaan,
«hiUMafiliflBlto Yate yllotpistoh p a ^ WiWia6ftl Coffin, juil*et>.
••tiin ÖbsftönSÄ piMöifceud^ sfyyBiö^^i!»öe8ä5 "salav^ifcdllyyn"
— m s t ^ drkäntm&ai aftfertlpäiiä — ja 8S Vuoltiäi^ tuJötoari FVari-a
s Foird äniöi imamilM h^ähälkiiuii l6 plL^^^
- teai ©n uiitfeyeddossa kärotm 65n/tifatiaan tri Spfookin lisäksi,
sai Yalen yliopdisljoin 43>vwytids pappi Wil]iaifn Sloane Cof-fito
^ t . ja 44rVu<iitias MijaiBja Mlltöbeli Göodmsb. iftyös 2 vuo-didtn
'•i^ÄinMla^ j!a $$,000 salQäytuomioai säMlä ktft 23-viloltias
MiJdiael Perber sai '^IfitUO säkötL ^
l^y^LueissiuKh näistä fyimx^styt£av3s^
lainen Stair-kihti kiijoitti viimie tJoiräboina:
"Tri Bt^jamiii Sp<k* on Mttynyt Amerikan fcunttianar-t&
isial^jftVt^leviiai, va-pätlt^
iosa pAHestoiafiääitäa Scät^cxnuu^g^oälk. D&ilkä&n ep&bik^-
t e l ^ jli ihölra^^ . . . te SpÖfek dhtfiii^
tidtoisesti marttyyriksi ViethaMn t m M t i fejrÄ^i. lois M i i b A
läxnsakaeDaa. 'herättää amerikkalloiät^ öftn!ättia!!tc^ i M sA
M n i ^ maataan ottamAan £csk6le9ta teuiiaistuksen lopettamia
id ^ I M , hilloin !han oh änSEäli^ sää<2ylliken Jimis-teii
tkuainiöituksön ihailun."
Tfei:6nto3aiÄen aairhtilehti 1^ bttomiota
tS!män oik!euBSuiulliiBteluh.«^
tnttttax maimitun tuoaniian bngcittsoäis&n jälkeen julkailsemassaan
totoitaskErioitUJkstesa, että Bostonin dkeuslkiEuJiustelussai ei
%9säMt^i tai xnkeananin, el ailiinettu kdnkaan käsitellä kysy-inyksiiön
oieeltisinlta ja ifcysymystä — oinlkio oikeus
vasfiustaa Viötnamiri sotaa, vai eöro cfe. Lelifti hirotmioi tmnnari
Ftancis Ftordin valafauehistölle fcertoja fesittäsnän
väitöksen, että ^Tcäsiteltävänäintane ei öle valinnallisen asesvel-
VoUisuuslain laillisuus itai penisätuslaillisuus, tai Vietnamin
sota täi ihmisten «oikaDS prcrt«9tcrida <ixi1iä viastaafn."
Tämäsi jobdodta tri eo(ffin sarfnoipuolestaaat «seita toer-
•toja, "ei oile feinfcaan käsitelty asiaa, |omika halualmme käsitel-täväfcsS'.
'Hlta suuri hläpeä, elftä oikeu^fcuiulustelu lasldsiUe tasolle",
hsuomioi itxxronitdlai^^ lauisuent .toivcnnuk-sen,
että USAn valiituäodikieus. nouäee ikorkeammalle tasolle.
Lopuiksi lehti -vietosi Ny§mb6rgin oiköiskuiiliustteluiuh, jonka
iiiSäitäteibnän muikkah "'henkilcni tutee 'väätustda äöfioa "jos hän
kältSöo sön e^ofkeutetuksr. fcun liri Spockiltä pyydettiin
lausunina Nyinbergiia d i l ^ ^ (mässS hatsien sota-riikollisöt
olivat syytettyinä), hän sahoi: "Minun kasilyskan-
Mgeai ofl oUtiit^ että minulla ja muilla anneriUckalaisilla on. oJkieus
vastiffltaa haSitUhsein >ytka meidän) katsomuk­semme
tnsokAan crvat rikdksift ihmfeyytfö vastöan."
SosiaMle
luvdtaaii Vatikaanin
iooiua. — Päibninisteri Giovah.
. id.LeoneniiilrkamieiiJia^ mlM.
yrittfifi syksyyn mennessä M
nmodostetaksiJieskusta-vaseinmiii.
^ 1 fiel^mKih^eStii k«oii£bvöh
«MSsUstien feamatnsta luf aamaSa
nyt, m i tMaiäilpann&an hai­sunaan
veroa niistä voiti<H>slnv
joista,, taita se ItaUasta.hankkii;
Tttftä Itipavs iattöi ktyilliseMf
kraatUsen puolueen vähemmistdhaU
Ifttikiöii taiä^aUti torsral-iltaiia tuQt^
h m y ) ( S ^ i t i^d^ftyi ^d^allstlä jä
töjSavatäläiSta Jotka öilsivät ^olttöei
kuHSstäa ItäHftUkäcn ään¥stätit^Ilä
feitlvastäaft.
Vatfetttdriil veMntiäihl^asld tin
i ^ a n m k^sym!^, ttis^ iiidlah
m k m U s m a i e i - m u^iAtaiitit
^fo). I»S&Mlntel^ te«hett eti-
Aötite tatkttlttaä, että vMaanl
joutujsi maksamfliitt iO-piitaiMttt-
S ^ ' y M ^ i A k v t i i t a t t i kttien
y{kli:^ml((ltili Ittitlaläiiret mäksä.
v i t . f S b ^ M t M U - ^ l l ibtl-i^
iä veihifastlit makät tuodesta
19.9^ muLth, jdllMn k4i. Verolaki
toUnaan.
I»aärijinisteriLieonen pulmana on
se, 'että hänen täytyy toteuttaa rilt*
tav&ti r e t o m t j i sosialistien tyy-
(lirtt^stilcsi edn^ sos1allBtJt>uo1ti-'
ie6n kongressin koirtmntuffiistä tänä
iiyksynl. i l l o i n »osialh/tit päättävät
UlttyvltkÖ he; kristinisäetoökfäati
lieh; kanssa kdkoomushcTlilukseen
lal eivätkö liity. Mitään muuta mah*
(iöUlstfutta «^iienlÄiistöfaallttdks^n
itidoflostamis%ksi öi italiassa nyt ole.
'Barbarossa'' suunnitelnian historia (5)
n e n sota
>AntikMttnilBttii «liää
Näiqä Thomas Miuii#h«^osia slt.
4Mt ItRRRttrat vaiiBt öv&l'"tiuij|'Iil(iB', •
vät vielä takankin. Mutta M um
M vaUieesui^tM^s muiJM i i
vkamkllaiisaHa. seiT absolutttiliN&
teki ilHli:tarkQU| hkrltf'
tun%)ä%{AMIIlm&;
Muallskoiin 30. päivänä vuonna;
1941 Hitler päätti VaUstaa Wehr.
machtln johtajia kertomalla nRt-iilsiiiliä
tddbilistslä päämääristä.
Tätä varten kutsuttiin koolle nea«
voltfelii, ioskä öil läsnä i^lUzs kor­keinta
upseeria. Aina täsmällinen
Halder merkitsi muistUn Hitlerin
sanat:
"Kahdeft inaallmtbikiiiMffiUks^li:
taistelu toisiaaii vastaan:. kiMn^
munistl el vtA olift «oilliiB «ikä
hänestä voi sellaista tulla. Kysees.
«ä voi olla vain tohoamistaisteln."
Ja edelleen:
"Taistelu Venäjän MaiiiJsa. Böl-shevlkkfltonissftarielt,
ja kommu­nistisen
sivistyneistön tttllo&iiifaiefii
On estetUvä uuden sivistyneistön
synfymineii."
Hitlerin sanoissa el ollut tulkin^
nan varaa ja tämän ohjeen yleis*
esikunta päästi koneistonsa lävitsö
kuin minkä tahamsa muun. Sille oli
ranrtntekevää oliko kehitettävä suun
rtitelma ponttonisiltojen porkamises*
ta tai Suunnitelma kommunistisen
ideologian tuhoamisesta. Tehtävä oli
saatu ja pian ilmestyi vastaava Oh»
iesääntö.
Maaliskuun 8. päiväni ksnmaU
NASSEk JÄ ilMiOJOHTO
MÄ HIELTÄ lÄHMDÄSTÄ
LirSYYTÖS'
Moskova. Thdistyneen ara-bltasavallan
pTcridentti Gamal
Abdel Nasser matkusti viildto
fittten kesklvKkkona Moskovasta
saatuaan Neuvostoliiton joilta,
jilta lupauksen taioudMUsesta
avusta Ja ilmeisesti myös uusisU
asetoimituksista.
Presidentti Nasser puolestaan
ilmeitti tukevansa YK:n lähi.
: idän sovittelijan Gunnar Jarrin-gsn
elidoUamaa läU-Idän kriisin
poUttlsta ratkaisua, Jota Neii-vostolUtto
kannattaa. Motemmat
maat kehottavat kalkkia asian­osaisia
tukemaan suurlälieltlläs
Janriogln poniristelnja.
K^kivlikkolltana Juflädstussa
virallisessa kommunikeassa Neu-vostoUltto
Ja YAT tuomitsevat
Israelin hyökkäyksen Ja Imrosta-vat,
että U8A:n tukeman Israe.
U n asenne on haaste koko maa-ilmaUe.
Neuvostoliitto ja YAT korosta­vat
edelleien, että lähi-idän kriisui
ratkaisun välttämätön ehto on Is­raelin
vetäytyminen valtaamiltaan
arabialueilta ja kaikkien arabikan­sojen
— myös Palestiinan arabien
— oikeuksien kunnioittaminen.
Täydellisen yhteisymmärryksen
vallitessa vaihdettiin avoimesti
mielipiteitä maiden yhteistyöstä,
lähi-idän tilanteesta ja Israelin
hyökkäyksen seurausten poistamia
sesta sekä maaitmaBpolItiikan on­gelmista,
sanotaan tiedonannossa.
Yhdistynyt arabitasavalta on lähi­tulevaisuudessa
valmis täyttämään
YK:n turvaliisusuneuvoston hyväk­symän
päätöläien lähi-idän kriisin
ratkaisusta Ja Neuvostoliitto arvos­taa
suuresti tätä YAT:n kantaa ja
tukee sitä.
"Israelin kielteinen asenne osoit-taa/
että "sen politiikka Ja toiminta
ovat vieraita rauhan eduille", sano-tad^,
tiedonannossa.
r :
Tti Spockfei hänen fcurhi)^)änieitaäln ei syytetfty Vietna^
min. sodan e j ^ edes Yhdysvälitedn kufts^ vaätui^talmt'
seötä. Heitä syytettiin "salav^teily^'», mika maSiiltelma Wi
otottu Yhdysvaltain laldk&jolhin hintendmaan: siinä niiielessä,
että vtodaan juJisftaa syylhsifca syyllisyyfefä ei
muiuiten voida totoeil näytfaa.
Kuiten sanoitta^ tan Spookfia ja liiinen kuimppaneltaain. ei
syytetity siitä, e ^ he tdisivat Ideltäfytyneet osallistuhiasta
Vi&tnaimin. sotaan tai elttä he olisivat kehoittaneet joltakin
toteia oiääiU&tumäi^ hyökkäy^ssotaaii ViftitnaimiLa vastaan. Jos
täliainen syytös olisi heitä vastaäi esitetty^ silloin olisivat
JAiÖkrstajat voinöet osoitti, että sötä Vietnamin pienitä fcaft-säa
vastaan on iaitön sota, koska Ifihdysvaltadn 'kSongresSi d
ole.sodanjulistusta ainttamitt ja nJinmw>dohi Yhdysvaltaan pe-
IfUStUsläin k^Koalta kaftsom ei miitääln sotaa <ole edes olemassa.
T^inäri vuidksi oH yksirifcertaifletmpaa ja paljon helpompaa
syyi;fäjäviiiaiiohiiaisäU)^ et^ tri S{Mckift ja b&Oeä l&iihi^päln«l-taan
vastaan esStettitiiQ syyttös "salaVeftflaeilystä" cd siis syy- kireitä neuvöt-tijs
jostakin kifcivasrtaisesta teostaj vaan ''salkveyceilysitä'-jon-:<^^ on
ka otaksutaan kohdistuvan "jotaiidn'^ vaataan. \ finanssivÄ^ukMÄ ja^^l^
Mljooihat atthärifldkadaisöt vaätustavÄt jo Vietnötnln sotaa" terin «öma ho(tjuu, WaÄhing-
Toiset miljoonat, selvästi eneimmidtö «teiölilelööidöl^ täytyy etsiä idb^Miäsytie-
©ttä Vietnamiii loppuisi n^ftidoÄiÄinunan, pian, jia että Yh- tä.
dysvaillat ei koskaaJi' «fehää "sekäiättliUlfei Sfellaiiöen viirheeseen", Lopulta, hobneini iiwuwÄtelu-yhden
nykyisen presidenrtÄ)fcelaän santoja käyMalksamme. flctarr^iksen jälkeen, • pölasitiin
Itise presidenitlti JolhnBoini on ieoiiEaain — piresjdenttiehclokifcuiu- • Öomriln ja Wäshin^i)n kes-den
tavoittelusta luopumisella — myörttanyt alakäden feauiU ' ^imluköeen. Ja vaata slt-tä,
«Ifctä hyökftäyssoitaa Vietoattnfal vaottaan ei me», ptjokrsltaa t m Jnun nieuvortjt^lijiodhin liittyi
sen paremimilin ih<wftaKBelte kuM öillBttlsfelll&eltäfcaÄii fettrmalta /myös USAn apadaiattlkomlnis-tori
Bj&äUtw ja aptiiliaiaraftiafiton-löiiken-
täniätn viioköl öb 3rfttonSl*dttavaä, vaiMöä ei tie- hoitajia Demnig, saatiiin länsi-föäkäah
puokistalltavafa,- miksi Boi^fiooiin od(kieusik!uW.u»telussa saksalaiset ineuvoittelijat taipu-pujhuttiin
mteluinkniin naurismaab feuin varsinaisesta
nauirismaasta. _
;' Mutta ^täkän ihmeeillisempäiä on, «tftä läUlAil^ Ikelhote*
isoisien. 'Ss^äVtdhlkfeilt^yytSk^'^ peruBMia airm«lt&^ näin sel-yästä
aslösta ööteia 'QrtPmidtyttftvlä tii6rtti<iita, mitä annetftäitt
iri SpocMlk ja hänen kitixhpE>ani^i!lll^
NeovoMoliitto antaa edelleenkin
egy^ie kaiUnpuoUtta poOlttista
Ja taloudeUista tukea sekä myötä-vaikuttaa
Egyptin puolustuskyvyn
lujittamiseen, sanotaan kommuni­keassa.
Tämä merkinnee sitä, että
Neuvostoliitto on sittenkin suostu­nut
uusiin asetoimituksiin sen Jäl­keen
kun USA ilmoitti viikonvaih­teessa
toimittavansa Israelille mm
ohjuksia.
Leonid Brezhnev, Nikolai Podgor-nyi
ja Aleksei Kosygin neuvottelivat
presidentti Nasserin kanssa juuri
ennen tämän lähtöä. Nasser sekä nl-kbniihisttri
Mahmoud Riad ja par­lamentin
puh^ijfes Anvar Sadat
lensivät Moskovasta Jugoslaviaan.
Kalavaldta
TINKIMISEN VARAA '
Olin kerran tilaisuudessa kuule­maan
kahta kalastajaa joista toinen
väitti saaneensa yli kuusi jalkaa
pitkän hauen.
Toinen ei muuta kuin sanoi, että
olipas aika vonkale. Mutta sitten
hän itse kertoi saaneensa onkeensa
kerran lytidyn jossa paloi vielä tuli.
Sitä toinen väitti jo valheeksi. Mutta
mies sanoi vain, että jos sinä otat
edes pari jalkaa pois sen hauen mi-l?
sta. niin minäkin voin puhaltaa
tulen sammuksiin siitä lyhdystä.
— E. M.
Kullid liittdlaineii
maan. Ehtojen sanotaan kui­tenkin
olevan länfd^^sakdiftäis-ten
kannailta katsoen niin epä-fedtiiliÄdtt,
että telhdyri^^ )^
sön tötoä ei de jiulli^^ Sen
sijaan kiitii se atiafesöl ibniedkika-laisjoukkiojen
yBäpidloslta viilme
vuonna 20 miljoonaa mailhftiiaia
($500 miljoonaa) Boim lupasi
.'/ Bttnft mmn *a«ista srtä, ötitä Saksan Hittovaltton «Btiä vutojnna ihaiksajBi 3,140 mil-haUitus
joutuu kaivaonaain aivan liiian syväflia iasikujaian ylla- joonaia markkaa eli $'785 mil-pitaSÖtöeen
yhdysvaltalläifflä sotilasvoimia alueellaan. Joonaa,
i) '<Se on tuk>ss£i Ii«ään;ty57ies9n^n^^ vaMi Länm-^Sa^^ lehtitietojen
J^Vanlkfurter Rundschau äskei^^ (kitjioiiltukseds^^ mukaan Bonn oh jtautuklut vuo-,
'f BdimJiti vfMoOAAfBGft M ; jo v(tzdi}i](itu9i& yitMneet neu- desta 1991 V & m m miaksamäan
VidflteMjÄil «vnilä skaclÄ WtäihfeigJ(torttttä i M i ^ t>aijohkö alen- USArlle smiJieinimol^ sumhiiani
nusta, jos lainkaan, saadaan yhdysvafttalaisten (aselvoimlen ^1- 18,^00 mlljioiöhaa maitoa. To-föpidon
kohdalta. Tänä ^ M i n & li^s^in asiasta mitistietojen della Ikiaillis liilttolmen.
Mexico. — Tei-veysviranomaiset
tiedolttavat, että nykyisen helleaal­lon
johdosta on kuollut ainakin 40
ihmistä, suurin osa niistä nuoria.
Lämpömittarien elohopeat nou-s
i v a t l H asteeseen (F) maaseuduil­la.
Terveysministeriö Jakoi asuk-kaille
suolapillereltä Ja antoi neu­voja
miten voidaan lieventää kuu­muuden
vaikutusta.
•^^1 ädtbi «^kifihhalleeii ttmtHfk-sln.
iiaiiä ©aivikiisky, joka "hetke*.
cä tekisi bolshevikkiJQhtajat jä kOr
'ml88ttBi'it''Vatt'iaitomi'ksi'V' Ift; maailB*
Ituuta päiväkäsky oli valmis.' Siinä
il^)|ri^tettttit) ottä. ;'mfl|iV0ltnleui'tDpe-r
a t m i m h selustasi S^iti fteichs^
f \ x h m 888,polUttis^ fiii|lÄn«Ävalt
misit^lUtift i erityis^ältUuäefc Jbtka
johtUVäi itäl^den f Mäkkäisen pcOUt.
tiseA j^tjdktebnäiiväilsek konfliktin
löHKalllsta rattoöä fe8«astä W m
terin ohjeesta . . ."
Koneisto pyöri edelleen. Toukoa
liuun 13. päivänä "Määräys tUOinio-vallan
alaisuuteen .kuulumisesta
'Barbarossan' alueella Ja joukkojen
erftyis^^foimenpiteistä'', jSiinä esitet­tiin
jo melkoisen laaja tuhotoimen-piteiden
ohjelma. Viimein seurasi
pdiaentiinen '«Ohje poliittisten ko-tntesäärienkohtelustÄ"
(OKW:ni^äl-väkäsky_
kesäkuun 6. päivänä ij^l
44 822/41, laadittu »sastollii
"L", alaosastolla IV/A). Sen joh­dannosta
SanottHn: "Taiiteius^a bol-shivisttia
vastaan ei voida pitää
lähtökohtana sitä, että vastustaja tu­lee
\ noudattamaan InMmHHsyydfen
1 ai kansainvälisen oikeuden periaate
töitä."
Sitten seurasivat pykälät:
1. "Tässä sodassa ei saa näiden
ainesten (politttisteii komissaarlon)
suhteen osoittaa sääliä tai ottaa
huomioon kansainvälisen oikeuden
periaatteita. He ovat vaarallisia jou­koille
ja valloitettujen alueitten no-pCalle
rauhoittamiselle.
2. Syypäitä barbaarisiift aaslalai-siln
taisteiumenetelmlin OVat poliit­tiset
komissaarit. Heistä tulee tehdä
selvää nopeaäli Ja muitta mutkitta.
Jos heidät siepataan taistelussa
tai tavataan tekemästä vastarintaa,
heidät tulee välittömästi tuhota
?8ein."
Päiväkäskyn perusteella tuhottiin
tuhahsia ihmisiä- Seurava ohje (16.'
toukokuuta 1941) laillisti raakalais-maiset
toimenpiteet Neuvostoliiton
väestön suhteen. Kaikki "nurjamieli­sistä
toimenpiteistä" epäiUyt henki­löt
tuli saattaa välittömästi rangais­taviksi
seuraavien sääntöjen mu»
kaan: .
"Siellä missä tuhlataan aika^ täl­laisille
toimenpiteille tai missä ne
heti ovat olleet mahdottomia, epäil­lyt
ainekset on välittömästi toimi­tettava
upseerin eteen. Tämä rat­kaisee
tuleeko heidät teloittaa vai
ei."
Viimein ohje syyskuun 16. päiväl­tä
edellytti terrorijärjesteimän pe­rustamista
tähtäimessä taistelu par­tisaanien
kanssa.
"Jotta tyytymättömyys saatai­siin
perin Juurin tukahdutetuksi,
on välttilmätöntä heti ensimmäi­sen
tilanteen tulien ryhtyä mah­dollisimman
Julmiin toimenpitei­siin
miehitysviranomaisten aukto-riteeUn
vahvistamiseksi. TäOöbi
on syytä ottaa huomioon, että ih­miselämä
ei maissa. Joita tämä
koskee, ole absoluuttisesti min­kään
arvoista Ja pelottava vaiku­tus
on mahdollinen vain |[2yttä-mällä
poikkeuksellista Julmuutta"
Hitlerin tuhoamisjärjestelmän eri
koispiirteenä oli, että Hitlerin mie­het
etsivät aina näennäisesti laillis­ta
perustetta rikoksilleen. Pelkkä
ihmisen tappaminen ei riittänyt. Sii­hen
tarvittiin vastaava määräys Ja
silloin murha suoritettiin kevein
.Tiielin.
Eräässä vuonna 1956 pidetyssä oi­keudenkäynnissä
esiintyi todistaja­na
Hitlerin aikojen sisäministeriön
korkein virkamies jä Adenauerin ul­koministeri
Hans Globke. Häneltä
tiedusteltiin, miten hän saattoi laa­tia
kommentteja sellaiseen rikolti-eeen
asiakirjaan kuin juutalaisvas­taiset
"Numbergin lait"? Globke
vastasi kyllä ymmärtäneensä lakien
rikollisen sisällön. Mutta hänen teki
mieli aikaansaada järjestystä mieli­valtaan"
. . .
tdlji 'y^etb^jeff^ äiueid«ii Mi^
riötä johti Alfred Rosenberg. E n
ttoiSlgeBä tydhttäa Itoaeiibei g t-yh'
tyi jakamaan vkkoja Saksan tule-vten
"MihriBMBMissa". Muuta-mmm
i&i kaiki^m
i^fiiikkvemöijöli i>aikat. Mitärltel-itln^
iiijrös M^i iÖaemn tuMv^tffr
kenne^ Jbltfi Mlnissä iiiOetttlil
saksalaisten joultkojen 4o ValtäattUr
na. EnsfiaÄllsM^ VoitUm '
maantuneina ei kiinnitetty, huomio­ta
sellaiseen "pikkuseikkaan", että
Wehrmacht ei ollut vielä ehtinyt
Uralilla. Ö^sifsft^iäisla häjPtH täy^
sln rUttävältä se linja, joka dli jo
vedetty ^j^ertiihissä laaditulle kar­talle.
Idässä Saksan natsismi asetti niin
laajoja ttefatäviä, että tuhottaviksi
stflffinltelitijen määrä käiiitti ei sa-toja.
tuhansia elkl ^IJddniä Vaari
k^itoeniä mUjooMia. NSfai «yntH
suuhhitelma slaavilaisten llkvidoimi-sesta
Euroopassa.
YLEISSUUNNITELMA OST
Tämän saunniteimän tamilista
tekstiä ei ole vielä löydetty. Se on
yksi kolmannen VdtakUnnan kaik­kein
salaisimpla asial^joja, sehän
laadittiin SS:n uumenissa ja Himm-lerin
henkilökohtaisessa valvonnas­sa.
Toistaiseksi on löydetty vain
muutamia Himmlerln kirjeitä, jois­sa
selostetaan "yleissuunnitelman"
perusajatuksia^ sekä SS^virkamies-len
Ja Rosenbergin viraston muis^
tiinpanoja. Joissa selvitellään eräitä
suimnitelman osia. Ne edellyttivät
slaavilaisten kansojen hävittämistä
jh seh slaavien ösaä sakkalaistämis-ia
» jonka ss-miehet aikoivat jättää
eloon oihiksl «rjfks^.
"Yleissuunnitelma O&t" oli yksin-kertaihen
kuin Kolumbuksen muna.
Se edellytti, että {Paavilaisten perusi
osa oli tuhottava ja JäljeU^ Jäävä
pieni osa saksalaistettava.
NilhpS Puelassi uU iialSril tu­hota
i9 mlUiohaa IhmhitE (3iD vuo-detk
fallllu^K TaiBi6V«&a]IIlI Ja
Ukrain&jurä Ulhe« 80 iiii)|ooha^^ ih­mistä,
tarftoltukaetta el olhit vain
knfetstaa VenSjIft vfttttota. Vaan
mySs '^nddsiaa vtaätäiset kansa­na,
hajottaa heidät" — se oli pää­määri
Hieman armolliseinpia olivat
Melerin esikunnan suunnittelijat
Baltian maiden asukkaita kohtaan
- siellä he näkivät suuret räahdol-llsuudet
saksalaistkmiselle. Mutta
•Smä ei tietenkään antanut heUle
perusteita, säilyttää kolmen .Baltian
maan valtiollisuutta. Niiden oli
määrf kadota.
Eiirooi^ kuiaUäioU
dota myös itieniinen Suomi. Sen
suhteen oU Jo 16. heinäkunta 1941
sanottu, että oli "äirteunäisen
Varovasti ryhdyttävä valmistele­maan
Suomen liittämistä liittoval­tiona".
"Ideologisen sodan" finaali olisi
ollut pelottava. Jos se olisi ollut
suunnitelmien kaltainen. Jatkuu
Senaatin samoi, että
USAn i^olluiiaiva
vapautetaan {nan
Washtaigton. — Senaattori Stephen
Young esitti perjantaina "ennustuk-
.Kcn", että P<^is-Korea vapauttaa
pian icaappaftmansa yhdysvaltalaisen
vakoiluiaivan Pueblon miehistöneen.
Ulkoministeriö kiisti hänen arvionsa
todenperäisyyden.
Senaatin asepalvelukomltean jäse^
ryydessä oleva sen. Young (D) sa-t;
oi, että laiva. Ja miehistö vapaute­taan
sen Jälkeen kun Yhdysvallat
esittää anteeksipyynnön sanomalla,
että tämä vakoilulaiva tunkeutui
PohjoiB-Korean aluevesille. Hän väit­ti,
että Yhdysvaltain toimesta mak­setaan
aSian Johdosta f lOO miljoo­nan
vahingonkorvaus Pohjois-Ko-reaUe.
Geneve. —^ Kehitysmaissa vallit^
lievä' tfiintäryiKcpuls^^jstKutt' tiykyi-itessä
laajuuilessaan vleiävv. 19?^
«mrastet«m, YJ(:n |tdtens%MaaU-
^Imvoston vtooslkdcoökr^l$^^laaditu$^
sä s selonteoin Y]^;<t, ^^^ihteeri
U fibant-avadi kokÖltS^^n Qepevesi-sä
il^me v i i k o l k - \,
Kälity^maideii ' tarpeet ^ voidil^n iy^mn vain kSyttgiäm muiden
maiden vientikelpoista ytiJäämfiYil-jaa,
muita hätätilanteessa ^nämäkin
yar^tot olisivat riittämättöihiäi sa­notaan
selonteossa.
YK:n elintarVike^ ja mäatak^usr
järjestön, FAO:n, mukaan Uisi ko­ko
maailmassa varastoitava näl^
hädän varalle 5—8,5 milj. tonola
vIljdB Ja muita elintarvikkeitaan^
ise.mllj. dollarin aitoA t#^n
ilsäksi, olisi paikallisia häfililaitt^i-
H värien varattayk 21» Mi d6)la-rin
arvosta elintarvikkeita. "EnnW
tetuBta ansiotason ja elliitariri&ekur
li!tukseh n^stista huOllniättä fJi ali-ravitsemdksesta
kärsfvleii ihäärä
luulbVasti pienene kfeitifykriiaissa
vuoteen 1975 mennessä", jatkaa' SQ-Icnti&
ko.
Bryssel — Kehltysm^e tHXikX-tava
taloudellinen apu kasvaa Voi­makkaasti,
käy ilihi talöudeilfiseh ^
leistyön ja kehityksen hyväsi toi­mivan
järjestön öECDm jdlkaife.
!hästä katsauksesta, mutta ko&miite
määrä oh yhä alle yhden i>ratgiHin
ovustavten maldeti kattsfinföld^:
Viime vuonna nousi qSOOrn ke-hitysapukotnitean
toiiäest» käiiiys-maille
annettu raha-ja teknlneä ai^ii
kahdeksaUä prosentilla' vUc^h Idto
tilanteeseen verrattuna, itomlteati
17 jäsenmaan yhteiset ^rviisti^^
olivat viime vuonna U 4 mlljiardia
dollaria ja kattoivat,95..pros. kai­kesta
kehitysmaUle jtöinpiitetusta
avusta. Lisäys vuodesta 1966 oli 0.8
miljardia dollaria ja, viipdesta. isiio
3.2 miljardia dollaria. t ..
Politiiikkanime ei .
hdidcoiiEtta,
sanoi BreiStam
Moskova. — Neuvostoliitto tähtää
varustelukilvan rajoittamiseen jä
kansainvälisten ongelmien; 'rahhan-omalseen
ratkaisuun, UHittaiJcenen^
kään. ei pidä luulla; että><»leävpsto.
jiiton rauhanpol|tiikfca.on'.'liäkkout>
ta, sanoi Neuvostoliitoh ipttql^(^-
taja I ^ n i d ärezhnev'Ifesköv^E^.
. Niin kauaii kuin impfHrialisittia^
olemassa seryrittää-voimäkaelndlh
pysäyttää ihmiskunnan^ f.BOslaidisen
edistyksen. Sosialistiset^^fmäat voi­mistavat
koko ajan puoUatufita^
jatkoi Brezhnev. ./•-,
Neuvostoluton armeija 'ja i^äirto
pystyvät antamaan riittävättlhötäl^
kun nulle tahansa hS^ökkääJUIii, hän
sanoi puhuessaan Neuvostoliiton :S0^
tilasakatemioiden päättäneiden Up­seereiden
kunniaksi järjestetyllä
vastaanotolla KremliSJäV '
Kalevala morjaikisi
Helsinld. — Raulandissa'^^orjassa
on pidetty Kalevala-jfuhktiijKaleVa-lan
norjankielisen versi^nj-yalmis-tumisen
kunniaksi, k a l e v a ^ nor-janlamistyön
on suorittanut Iditori
Lahge^llflet ja siinä on käytetty
Telemarkin murretta, jota. puhu*
U^ian Raulandissa ja sitä.ynqtäröi'
vissä pitäjissä. ^ >
Tilaisuudessa lausui teryetuliäl»'
sanat Suomen Norjan-suufiiäietäiäs
ryentti Suomela. Palkalliset taiteili­jat
esittivät osia Kalevalasta.. Kun.
kin lausuntanumeron yhteydessä
lehtori Lange-Fliflet selosti Ttiiäo*
kohtien taustaa. Juhla päättyi Maam­me-
lauluun.
PÄIVÄN PAKINA
SI OLE KOHTUUTTA MISSÄÄN
Tämän maan asevoimien palve­luksessa
olevien termien mukaan
tarkoitettiin ainakin ennen van-haan
- ^ s i l l o in kun taisteltiin nat^
siruton hävittämiseksi maaemom­me
kamaralta — "armeijan kokoi­sella'
jotakin sellaista mikä oli
joko "liian suiiri" tai "liian pieni",
mutta ei koskaan sopivan kokoi­nen.
_
Sama tuntuu pätevän Sudburyn
sääsuhteiden kohdalta.
Me sudburylaiset • jotka yritäm­me
huolehtia muun ohella siitä­kin,
että saataisiin elokuun alussa
pidettävien suurjuhlien ajaksi oi­kean
suvisen sunnuntain leppoi­suus,
olemme valittaneet ja kai­keti
vähän mananneetkin sitä kun
se ilmojen haltija on ylläpitänyt
koko kevään ja kevätkesän kestä­nyttä
sadeaikaa. i
Nyt on kuitenkin valituksemme
kuultu! rimojen haltija on ilmei­sesti
tahtonut huolehtia siitä, että
liBca-sateen aiheuttamat vesilätä­kötkin
kuivuvat kaupunklnime tun
nettujen kallioiden kupeissa ole-
VirtÄ uurteista^JiusyVlltttäfistl.
Niinpä, sitten «aimttundn oikean
helle^aUon, mikä taas» tuntuu, var­sinkin
jatkuvien sateiden ^jälkeen
ylenpalttiselta hyvyydeltä. Lämpö­mittari
oli maanantaina kaupun­gissa
88 asteen (F) paikkeilla eikä
se la^kehut yölläkään 10 astetta
alemmaksi.
Sääennustajat sanovat, että tätä
hellettä jatkuu ainakiil torstaihin
asti. —
Ja jotkut kiittämättömät-heput
ovat jo ruikuttaneet tämän !'Uika-kuumuudenkinV-
johdosta. Heidän
mielestään Umojen säätäjä antaa
ainakin täällä Sudburyssa niitä i l ­moja
sen "armeijan, mitan" mu­kaan
>- on joko "Itiah viileätä"
tai sitten "liian kuumaa", mutta
ei koskaan 'kaikkia" tyydyttävää.
Useimmat meistä tavallisista
Viriasista olemme kuitenkin siinä
toivossa ja uskossa, että näitä iha­nan
lämpimiä kesäpoutia kestää
suurjfthlien yli ja kaikkein tolyo-rikkaimmat
ovat jo puhuneet siitä­kin
.-mahdollisuudesta, ettei ilmo­jen
vaihdosta tule ennen joulua?
Olkoon näiden toivomusten ja
valitusten kanssa niiii tai näin, to­siasiana
pysyy, kuten Mark Twain
aikoinaan huoma^ftu, että "kafkkl
puhuvat ilihx)48ta-mutta Itukaan ei
tee mitään niiden, suhteen*.
Tässä yhteydessä on kuitenkin
iloksemme huomioitava, että Onta­rion
lainlaatijakunnassa olevat
>fDP:h jäsenet ovat tehneet jota­kin
kipeästi kaivattavia uudistuk­sia
sääsuhteidenkin tiimoilta.
Vanhan yiktoria-aikaiseh käsitys
kähmin mtlkaän sellaisten laitos-^
teh kuiti Ohtariöh IdiÄIaälijakun-nankin
jäsenten velvollisuus on
sääsuhtelsta' huolimatta olla työs­sään
tai oikeammin toimipaikkan­sa
penkillä kovat kanlassa Ja takki
päällä.
Mutta, niin meUle kerrotaan,
lainlaatijakunnassa olevan l«lDP:n
ryhmän «nemmistön jäsenet kuo­rittivat
ilmeisesti yhteisestä tuu­masta
"vallankumouksen" Ja tuli­vat
maanantaina (jolloin lämpö­mittarin
hopea nousi 80 asteen
paikkeille) kokoushuoneesta takit
kahuilossa istuntosaliin.
Ja vaikka heillä oli "valkoista
valkoisemmat paidat', kuten mai­noskielellä
sanottaisiini niin
Puhemies Allan Reuter humioi
tämän "tahdittomuuden'' ja esit­ti
kohtelläd^U. ettii herrat kansan­edustajat
vetäisivät takit ylleen.
Hän myönsi, etteilrärXlnifisU sää­döksiä
ole takin ylläpidosta «O as-teen
sisälämmössä, mutta hän sa­noi,
vanhat perinteet velvoittivat.
Kapinalliset NDP-läiset- eivät
kuitenkaan antaneet niin helposti
periksi. Kaiken lisäksi valkohapsi-nen,
kunnioitusta, herättävä |»a8>
tori Fred Young tuli "kapinallis-ten"
avuksi esittämällä vetoomiA-sen,
että puhemies ileuter huomio­si
ajan aiheuttamat iq^utpkset.
kun asiasta oli keskusteltu i e -
kä puoleen että toiseen siinä mfi^
rin, että lainlaatijaknniianv jäsenet
saivat "kunnollisen työ2>älvln si­sään",
kuten vähän fihUskan.nuo*
tilla sanottaisiin, niin r^takysy*
myksestä tehtiin kompromlssipääV
tös. ' .
"Kapinalliset'-' saivat luyan «illa
t^eitta lainlaatijakunnan komitea
istunnoissa (jolloin yieis^^^päkse
seuraamaan kansanedustajain työ^
tä ja toimintaa) mutta ^Yarsinaisis-sa
istunnoissa, jölhiln ylfeliiBiaft
käydä asiain käbittelyyft t X l ^ ^^
massa, on istuttttvtt.käk^''Viki^
rian aikanakin kovat'kaulassa ja
takit päänä vaikka «Isäkuutxbu^
l&heriteYisi satinaiiläki^.,
NDP-kapiniEilliset sälva^ > »iis >'-'raf
jöitetuh voiton^' ja kut^,.tAvaliistä
työväehedustajien ävull&la .kÄi^
saavutettavista etiiisuui^sU liaiit-
Uvat myös kytisiö ja ^kfijm kaUc-,
kea edistyölä. vastustavat' pörmi-^
sedät. • •
Äyvlä suurjuhla-llmöja toivoen;
Känsäkouraa