Vapaus, December 29, 1962

              Sivu 4 Lauantamä, jouluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962
SUDBURY JÄ
YMPÄRISTÖ
M U I S T I L I S TA
' ;XJi)idenvuoden vastaanpttajaiska-baretti
Finnish haalilla maanantain
na joulukuun 31 päivänä; Kemut
alkavat keUo 8 illalla ja päättyvät
kello 2 seuraavana päivänä. -
Työn Puiston sauna on avoinna
uudenvuoden ^ pyhistä huolimatta
kuten- tavallisesti, siis lau^intaina,
sunnuntaina ja keskiviikkona klo
1—11 ip..
7 FinnlBh haalin suomenkielinen
kirjasto oil suljettu koko .ensi vii­kon,
mutta avataan yleisön palve-^
lukseen keskiviikkona tanuoikuun
9 päivänä, kello 7—8 iUäUa. _ -^'^
Alertsin jäsenkokous Finnish
haalilla torstaina, tammikuun 10
päivänä kello 7.30 illalla.
Lockerbyn alueeJlla
sähköhäiriö eHen
Lockerbyn alueella olivat jotkut
asukkaat torstaina noin tunnin ajan
"pimeässä' 'sähköhäiriön takia. Tä­mä
oli kuitenkin pieni häiriö ver­rattuna
viimeviikkoiseen kaupun-ginlaajuiseen
häiriöön.
FRANK R. BLOCK, R.O.
OPTOMETRISTI
Pub. konttori OS. 4-4014
KotiIn OS. 3-0705
65 ELM STREET EAST
SUDBURY, ONT.
VASTAANOTTO ESPANOLASSA
Keskiv. iltap. Ja torst. aamup.
Tanssimala uutta
Vuotta tervehttmään
Tinojen valamisella on tietenkin
vissi viehätyksensä uudenvuoden
aattoyönä,\ mutta 'pieniä ovat sila­kat
joulukaloiksi" silloin kun. voi­daan
ottaa uusi vuosi vastaan suu­ren
ja iloisen ystävä- ja toveripiirin
seurassa yhteisessä kodissamme, ko­timökin
ulkopuolella, nimittäin
Sudburyn Finnish haalilla. Siellä
tanssitaan aattoiltana pikkutunneil­le,
asti, eli kello kahteen aamulla.
Nämä kabai'ettikemut alkavat klo
8 maanantai-iltana ja soitosta huo­lehtii
Lammen yhtye. Maukkaiden
voileipien lisäksi juhlayleisölle va­rataan
'talon puolesta" uudenvuo­den
juhlintaan kuuluvat moniväri­set
hatut, kimeä-ääniset pillit ja
muut tilpehörit. Kaikesta lystistä
täytyy tietenkin maksaa, mutta ver­rattuna
muiden tanssipaikkojen
hintoihin, Finnish haalilla pidettä­viin
kabarettitansseihin pääsee kuu­si
tai vähintään neljä henkilöä sillä
oyimaksulla mitä peritään kaupun­gin
muissa hyvissä tanssipaikoissa
yhdeltä hengeltä; Oviliput, tullen
niiden mukana voileipätarjoilu ja
ne tilpehörit, joista on jo mainittu,
on Finnish haalilla $2.50. Niin hal­paa
ja hauskaa tanssipaikkaa ei täs­tä
kaupungista löydy hakemallar
kaan. Tervetuloa läheltä ja kaukaa.
m
Putkitus- ja lämmitys-l
EXPERTIT
o öLJYPbLTTIMOITA •
Kustannusarviot vapäa^tit
Morrison Plumbing &
Heatmg (Sudbury) Ltd.
b PUHELIN OS. 4-^97
P 164 Eigin St; 8., Sndbiuy
Betongchnnp
CMTA6E C0« LTD.
20 Lome St Pnh. 08: S-6611
LTHTEN JA PITKÄN SIATKAN
BAHTLUOA . . . TALOU8TAB-PEITA
PAKATAAN — MUUTE­TAAN
— SXILTTETXXN — LX-HETETAXN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
Kuuma pyörä sytytti
autoii takarenkaan
Kun John Chavko, Serpent Kive­riltä
tuli torstaina kaupunkiin, hä­nen
autonsa ylikuumentunut taka­pyörän
laakeri sytytti renkaan pa­lamaan.
Chavko sanoi paikalle kutsutuille
palokuntalaisille, että hän etsi koko
matkan North Baysta tänne saakka
auki ollutta autokorjaamoa/saadak­seen
autonsa korjatuksi. Hän oli pa­luussa
Serpent Kiverille joululo­malta.
Mike's Sunoco
1329 Regent st. S. Pah. OS. 4-6074
SUNOCO GASOLIINIA Ja ÖLJYÄ
"A TO Z" RASVOJA
Huolellinen huoltopalvelu
MOORE'S
Esso Service
Huolellinen autopalveluasema
Atia£ autorenkaita, akkuja ja
varusteita — Expertti autopesua
PUHELIN OS. 4-6986
Lorne ja Walnut kat. kulm.
I Sudbury.
LOUGHEED
HAUTAUSTOIMISTO
Hautaukset 100 mallin säteellä
Sudburysta toimitetaan Ilman
lisämaksua.
ÄMBULANSSI-P ALVEtUf
24 TUNTIA VUOROKAUDESSA
PUHEUN OS. 3-9596
62 Eyre St., Spnice kadun kulm.
S U O B U B Y
KIRJAUHfTYS SAAPUNUT!
ValHkaa itsdlcnne loma-ajan lukemista!
Elizabeth Taylor:
NUKKUVA KAUNOTAR
279 SIVUA HINTA SID. $2.00
Nukkuva kaunotar — sadun prinse&sa Ruusunen — auto-onnettomuu­dessa
kauneutensa menettänyt Emily. jolle kirurgi on lahjoittanut
uudet kasvot.
Elizabeth Taylor:
PITKÄ KESÄ
251 SIVUA HINTA SID. $3.50
kertoo Lontoon lähellä asuvan englar.tilaisperheen elämästä. Pää­henkilöitä
ovat Kaie Keron, hänen aikuinen poikansa Tom. koulua
käyvä tyttärensä Lou ja toinen aviomiehensä Dermot — miellyttävä
tyhjäntohnittaja, Joka ei kuitenkaan ole rahan takia mennyt naimi­siin
itseään vanhemman-rikkaan lesken kanssa. Kate ja Dermot
rakastavat todella toisiaan,
\ • . •
Kigel Balohin:
TIE METSÄN HALKI
333 SIVqA HINTA SID. $2.25
Romaanin päähenkilönä on menestyvä Inkemies James Manning ja
tapahtumien lähtökohtana auto-onnettomuus: tuntematon vaunu
ajaa maantiellä kuoliaaksi miehen: Tästä kertomus alkaa tunkeutua
yhä svvemmäl'e Manningien- avioliitotta ristiriitoihin paljastaen hen-kllöittensä
käyttäytymisessä Ja sielunelämässä ennen aavistamattomia
seikkoja.
Eeva Joenpelto: .
KIPINÖIVÄT VUODET
297 SIVUA HINTA SID. $3.50
Romaani on ennen kaikkea vanhojen ja vanhentuvien naisten mer­killisen
syvälle menevä romaani.
Richard Gordon:
LÄÄKÄRI LIEMESSÄ ^
. 236 SIVUA rilNTA SID. $2J>0
Virkistävä vitamiinipilleri väsymykseen ja tilapäiseen ärtymykseen.
Kamala Markanäaya: .
KIRJURI JA HÄNEN VAIMONSA
221 SIVUA HINTA SID. $2.60
Kirjuri Dandekarin elämä on suLstunut tavanomaiselta radaltaan.
Ennen mitä mallikelpoisin aviovaimo, hänen hl'jainen ja turvallinen
Sarojlninsa, poistuu päivittäin kotoa salaperäisille retkille ja keksii
puolustuksekseen pikku valheita.
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
P.O. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO
Pelkonen'haudattiin
viime lauantaina
Viime keskiviikkoja St. Joseph
sairaalassa Jtuollut Antti - Ylipelko-nen
haudttttiinV lauantaina Loug-heed
hautaustoimistosta Park Lawn
hautausmahan. Ruumiinsiunauksen
suoritti pastori Niilo Tuomenoksa.
Kantajina palvelivat Harold, Geo.
ja Harry Pelkola, Matti ja Hmari
Lammi sekä Hmari Vähäpulkkinen.
Auton vakuutusto­distus
oltava mu­kana
tai saa sal(koa
Heinäkuun ensimmäisenä p8i*
vänä astui Ontarion maakunnassa
voimaan laki, jonka makaan voi*
daan autoilija tuomita vähintäin
$50.00 j a korkeintaan $500.00 sak­koon,
ellei hän voi vaadittaessa
esittää todisteita siitä, että hänen
autonsa on vakuutettu tapaturma­korvauksien
varalta, tai että hän
on maksanut lain määräämän yli­määräisen
summan $20 Unsatis-fied
Judgement rahastoon.
Saatujen tietojen mukaan kau­pungin
poliisit eivät ole vielä nos-_
.taneet syytteitä tämän lain rikko­misesta,
mutta he voivat sen teh­dä.
Sudburyn piirin maakuntapolii-sit
ovat kuitenlcin nostaneet jo usei­ta
syytöksiä tästä rikkoumuksesta.
Kahdessa viimeisimmässä tapauk­sessa,
22-vuotias Patrick Fragomeni
Sudburysta ja 2a-vuotias Rene Sa-razin
VVahnapitaesta saivat kumpi­kin
lain säätämän alhaisimman sa­kon,
$50.00.
Maakuntapoliisin kertoman mu­kaan
kaikkien yleisintä näiden rik-koumusten
yhteydessä on se, että
henkilön ottama autovakuutus on
päättynyt, tai että hän on vakuu­tuksensa
peruuttanut numerolaatto-jensa
saatuaan. >
Välttääkseen saamasta vähintäin
$50.00 sakon, autoilijan pitäisi kul­jettaa
aina mukanaan vakuutusliik
keen antaman pientä todistetta, jos­sa
sanotaan, että auto on asianmu­kaisesti
vakuutettu, tai "Unsatisfied
Judgement Fundin" kuittia, mikä
ajaa saman asian.
Vesikauiiuiseksl
epäiltyä kissaa
jalidataan täällä
Surburyn terveysvirkailijat
yrittävät valvoa mahdollisimman
tarkasti vesikauhuisia koiria ja
kissoja. Tämän vaoksi oo tällä
kertaa yksi koira karanteenissa ja
Xavier kadulla etsitään vesikau­huiseksi
epäiltyä kissaa. |
Naughtonilaisen . autohuoltoase-man
omistajan koira on tunnettu
siksi, mikä^^ puri kuusivuotiasta
John Pattersonia Naughtonin kan­sakoulun
pihamaalla, missä oli sil­loin
useita koiria.
Vaikka pureman johdosta ei tul­lut
verta lapsesta, terveysviran­omaiset
ovat kuitenkin panneet koi­ran
karanteeniin omistajansa
huostaan.
Sudburyn eläinsuojeluyhdistyk­sen
henkilöt etsivät Xavier kadun
varrelta kulkukissaa mikä raapi 7-
vuotiasta Linda Brouseauta viime
maanantaina.
Tshou edelleen
valmis neuvotte­lemaan
rajasta
Peking. — Kiinan kansantasaval­lan
pääministeri Tshou En-lai sa­noi
tällä viikolla, että jännittynei­syys
Intian ja Kiinan rajalla on jos­sain
määrin vähentynyt sen jälkeen
kun kiinalaiset asejoukot vetäytyi­vät
takaisin ja tulitus oli loppunut.
' Nyt, on aika intialaisten ryhtyä
vastaaviin toimenpiteisiin ja palata
neuvottelunpöydän ääreen'', sanoi
hän.
Tshou sanoi, että Kiinan hallitus
oli aina.,kannattanut Kiinan rajaky­symyksien
selvittelyä ystävällisesti
neuvotteluteitä.- Häh' lisäsi: "On
toistamiseen osoitettu tosiseikoilla,
että jos. melenimin (fiiolin suhtau­dutaan
asioihin rehellisesti, yhteis
kuntamuotojen, erilaisuus ei voi
mitenkään vaikeuttaa ongelman
ratkaisua."
Kemia on valttia
DDR:n kemiallisen teollisuuden
tuotannon kohotessa vuonna 1962
n. 140 %:iin vuoteen 1958 verraten
käsittää maaöljyn jalostamisen kas­vu
230 %, muovituotannon lisäys
174 % ja synteettisten kuitujen tuo­tannon
lisäys n. 200 %.
Kemiallisen teollisuuden laajenta­miseksi
varataan ensi vuonna 20 %
cnejnmän investointimäärärahoja
kuin vuonqa 1962.
DDR:n suurimpia kemiallisia kui­tuja
tuottava tehdas on rakennettu
Premnitziin Potsdamin lähelle. Tä­mä
paikkakunta sai kuluvan mar­raskuun
11 pnä kaupunginölkeudet.
TILATKAA VAPAUS!
KattlolAi ItallalaJnen clokatftoli-:
' Jaaja Ja skenarlstl Giuseppe -de
Santis, Joka tunnetaan mn. fltaneto-tftftn
"Rooma kello U" Jä "Ei 'raa­haa
olUvipnlden alla", valmistaa, par-haiUan
natta elokuva ltallalals>
neuvostoUlttolalBena yhteistySni.
Elchavan aiheena on niiden Italia*
laisten kohtalo, Jotlui toisen maail­mansodan
alluna talstdivat nen-vostoliittoials-
saluMiaiseiia rinta- i
maila.
Neovostolilttoiaines aikakaasleh-tl-
NoToJe Vremja on haastatelhit
de Sahtiato. Joka eslttift.mleUpltei-tään
: länsimaisen elokuvan n^yl-.
Bt»m tilasta.'. Erityistä haomlota.
kllnnittä& haastateltava mm. Ita­lian,
Ranskan, Japanin Ja Amerl-kan_
elofcnvatalteeseen. Jullulsem--
me malnltnn haastattelun hlokan
lyhennettynä.
YKSU^N KRIISI JA ELOKUVA
Elokuvan probleemia el saa Irrot­taa
muista yhteiskuntaa koskevista
ongelmista, lausuu de Santis. Län­nessä
ihminen, yksilö on Joutunut
vakavaan kriisiin. Hän tuntee < itsen­sä
yhä ykshiäisemmäksi. Tämä kos­kee
erityisesti sivistyneistöä. Porva­rilliset
ajattelijat yrittävät ratkaista
yksilön ongelm'ia turvautumalla: ek­sistentialismiin
Ja kristinuskoon.
Amerikassa on muodissa . freudlsml.
Mutta kaikki nämä keinot ovat laa­dultaan
metafyyslUlsiä eivätkä auta.
Nykyiset jnarxllalset teoreetikot.
Joiden työhön olen tutustunut, työs­kentelevät
aivan lilan vähän yksi­löä
koskevien ongelmien parissa, ei­vätkä
käsittele niitä riittävällä pe^
rusteelllsuudella. Marxilta ja En-gelsUtä
löytyy suurenmoisia ajatuk­sia
moraalin, taiteen, rakkauden, ym.
kysymyksistä, jotka koskevat yksityi­sen
ihmisen persoonallisuutta. Näitä
ajatuksia tulisi kehittää nykyaikaa
vastaaviksi. ^ '
Kriisi, jonka ihminen henkilökoh­taisesti
kokee, ei voi olla kosketta­matta
myös elokuvataidetta. Näin
N-liiton kosmonautti
osallistuu Kuuban
vallankumousjuhlaan
(Jatkoa siviilta 1)
avaruusaluksia, joiden mukana voi­taisiin
lähettää matkalle insinööre­jä,
tiedemiehiä jne. Sellainen mat­ka
voisi kestää vuosia, sanoi hän.
Majuri Gagarin oli samalla sitä
mieltä, että tiedemiehet voivat vie­lä
keksiä keinot, joilla aine voitai­siin
muuttaa ensin käytettynä aljiu*
peräiseen muotoonsa jotta se olisi
jälleen sopivaa ihmiskäyttöä var­ten.
Tämä oli.si tarpeellinen jotta
voitaisiin taata ihmiselo pitemmillä
avaruusmatkoilla.
Majuri Adrian Nikolajev oli sitä
mieltä, että tulevaisuudessa voi­daan
lähettää avarusaluksia Kuus­ta,
sillä niiden lähettäminen sieltä
kohti Marsia ja Venusta olisi pal­jon
helpomjpi kuin Maasta.
Majuri Pavel Popovich korosti
puhuessaan sanomalehtimiehille, et­tä
avaruus olisi pidettävä puhtaana
ja että yhtään ydinasekokeita ei
tulisi suorittaa siellä.
Tunteet ailahtelevat
Kashmir-neuvonpidossa
(Jatkoa sivulta 1)
on valmiina keskustelemaan Kash­miria
koskevasta poliittisesta rat­kaisusta,
mutta alueellinen ratkai­su
on kokonaan pois päiväjärjestyk­sestä.
Bhutto oli yhtä itsepintainen se­littäessään,
että Pakistan ei voi hy­väksyä
Intian asennetta siitä, että
Kashmir on Intian aluetta. Se to­siasia
kun Intian valtuuskunta on
saapunut Pakistaniin keskustele­maan
Kashmirista on todistuksena
siitä, ettei se ole Intian aluetta,
sanoi sanoi Bhtitto ja selitti, että
jos Intia pitää Kashmiria erotta­mattomana
osana Intiasta, silloin ei
ole mitään perustaa neuvonpidolle.
Epäilyjä ja ennakkoluuloja sano­taan
lisänneen Intian esittämä va­littelu
siitä, että Pakistan oli valin­nut
tämän neuvonpidon aaton so­pivaksi
ajankohdaksi ilmoittaa, jot­ta
Pakistan ja Kiina ovat periaat
teessä hyväksyneet rajansa Kashmi­rin
kohdalla. •
• Pakistanin ulkoministeri S. K.
Dchlavi vastasir että Kiinani^kanssa
tehty sopimus on sopusoinnussa
Pakistanin ohjelman kanssa rajan
käynnistä (demarkaattosta) naapu­rimaiden
kanssa.
Intian ulkoministeriön puhemie­het
New Delhissä korostivat kui­tenkin
sopimuksen ajankohdan va­litsemisen
osoittavan, että Pakistan
ja Kiina ovat läheisessä yhteistoi­minnassa.
Intian ulkoministeriön
puhemies väitti tämän tiedonannon
vaarantavan^ Rawalpindin neuvon­pitoa
Kashnjiirin asiasta.
Pakistanin ulkoministeri Dehlavl
sanoi Pakistanin toivovan, että myös
Intia voisi sopia rauhanomaisella
tavalla Kiinan kanssa rajakysymyk­sistä.
Se (Intia) voisi sopia, jos se
sitä haluaisi, sanoi Dehlavi.
Rawalpindin neuvonpidon tar­koituksena
on tasoittaa tietä kum­mankin
valtion johtajan myöhem­min
pidettävälle neuvottelutilaisuu­delle
Kashmirin kiistan ratkaisemi­seksi,
Toidaah, sanoa; iaiiiaUh;;lta1^
elokuvasta.. peiilQl, Antotttovt, 1^.
öohti Ja' eräät inobt v^ttajat ovat
ymmärtäneet tämän probleenlln m^^'
kltykfieh Jä Wittelcrvät sitä fflmeis*
sään. • - • ' '
' Marxilai^na en «kuitenkaan. Jatkaa
de Santls, voi hyväksyä edellä mai­nittujen
ohjaajia tulkltsemistapaa/
huo'hhatta heidän korkeasta ammat­titaidostaan:
Ja sU.tä, ,että erältä hei­dän
tuotteitaan ..•Reimaa ..todellinen
taiteellisuus. Surkeu».. on. siinä., ettjl,
he yrittävät ratkaista- ykSUön ongel­man
yksityisenä Ja hrrallUsena sosiaa­lisen,
kehityksen hlstoriallifilsta .teU-jölfitä.
TUstä Johtuembeldl^n pärhalm-piakhi
fllmejään säVyttfiä rappeutur
inisen tendenssi. Jopa, iPelUnikin.
heistä terävin Ja runoUishi, on -asen­teeltaan
metafyysilUnen yrittäessään
selvittää Ihmisen olemusta Irrallise­na
häntä ympäröivästä todellisuudes­ta.
'lV>lsaalta kannattaa täftsä yhtey­dessä
mauilta ViscontUi elokuva
"Itocco ja hänen veljensä".
Vaikka filmi on vähemmän runol-
Ihien eikä ole tehty niin mestarilli^
sesU kuta PeUInln "Ihana elämä'.'
Viscontta ulottuvaisuus on laajempi.
Hänen tuotteensa on sklottu a l a ­kauteen
ja ym^rlstöön.
Töinen tendenssi. Joka hallitsee el
Vain' italialaista, vaan yleensä länsi­maista
lllmlä, on viehtymys äärim­mäiseen
naturalismiin, erotiikkaan
Ja sadismlta. Tämä lUniö näkyy Jee­sata
määrhi myös Vlscontln lllmlssä
"Rocco Ja häneh veljensä" samota de
Sican elokuvassa "La Cloclara".
Jos verrataan nykyistö italialaista
elokuvaa ulisrealismta alkuvuosien
tuotteisiin; on todettava sen taantu­neen.
Se on joutunut kriisitilaan.
UUSREALISMIN
PERUSTA n.TALIASSA
Kysyttäneen miten uusrealismta
edustajat pystyivät aikoinaan teke­mään
nita puhtaita, voimakkaita Ja
sosiaalisesti kypsiä filmejä? Vuosi­na,
joltain ne syntyivät. Italiassa
poistettiin fasismia Ja sen jätteitä.
SiUoin elettUn kiihkeän yhtelSkun-nalisen
edistyksen aikaa Uusrealismi
kehittyi näiden vuosien tuotteena.. se
oli joukkojen ajatuaten Ja toiveiden
ilmausta taiteessa, se syntyi Joukko­ja
varten.
Myöhemmin Italian porvariston
onnistui vakitanuttaa ja lujittaa val­ta-
asemaansa ja tämä vaikutti elo­kuvataiteen
kohtaloon.
Italialaisen yleisön Jakamattoman
suosion saaneista antifasistisista f l l -
mesitä mataittakoon etokuvat "Kaik­ki
kotita" Ja 'iCehraali della Rove-re"..
Tällaisia elokuvia meillä on pal­jonkin.
Kun on kysymys fasismista, on
meillä muodostunut t i k k i e n italia­laisten
demokraattien yhteinen puo­lustusrintama.
Italiassa ei fasismi
voila toista kertaa!
Syy siihen, miksi ek)kuvan tuotta­jat
ja rahoittajat vielä tekevät anti-hitleriläisiä
falsismtaVastaisia fihne-jä
on se, että ne ovat historiallisia.
Niitä pidetään eräänlalstaa henkiiei-klna
sille paineelle, jota edistykselli­set
italialaiset tänään tuntevat. Il­meisesti
myös'lasketaan, että tällai­nen
elokuva on sittenkta suotavam­pi
kuta avoimen Itiokkataistelun ku­vaaminen;
parempi' kuta niiden kär­kevien
sosiaalisten aiheiden käsitte­ly.
Jotka liittyvät väUttömästi tämän
päivän probleemeihta.
HYVÄT JAPANILAISET
Tietenkin historialliset, myös kau­kaista
meneisyyttä kuvaavat filmit
voivat sykkiä nykyisyyden tahdissa.
Näytteitä tästä tarjoaa japnnilainen
elokuva. Sellaisilla elokuvilla kuin
Kuroeavan "Seitsemän samuraita" ja
"Rashemon" tai Mizoguchta "Oha-ra"
el ole vertailukohteita muualla;
Ne on tehty tavattomalla henkisella
syvyydellä, ne ovat kehlttynehnmän
taiteen tuotteita. Ja pääaeia, Japa-naiset
elokuvat ovat hengeltään ny­kyaikaisempia
kuta monien muitten
maitten ulkonaisesti ajankohtaiset
filmit. Ne käsittelevät tämän päivän
ongelmia, vaikkakin vertioavat: ne
hlstorialllsita. muototain. Ratkaisu,
Joka niissä tehdään on sanan täy­dessä
mielessä edistyksellinen.
IIOLLYWOOD KRnSISSA
Kaikkialla, myös Amerikassa pu­hutan
paljon Hollywoodln kriisistä.
Se -onkin; täysin perusteltavissa.
Amerikkalainen elokuva on parhafl-lan
syvässä kriisitilassa.
' Marilyn Monfoe'n traagiUinen kuo­lema
on yksi tämän kriista ilmauk­sia.
Monroe ei ollut vain näyttelijä-tär,-
ihän oli amerikkalaisen yliteis-kunnan,
symboli, jossa personoitui
sen kaksi näkyvintä myyntiä: sexl
ja raha. .
itauneudellaan ja eroottisella vie­hätysvoimallaan
hän loi todentuntui­sen
illuusion, amerikkalaisen' hyvta-
Vöinnin valheesta. Monroen esittä­mä
roöllkuva ei olliit p e ^ ä ulko­kuori,
jonka kaikkialle ehtivät mai­nosmiehet
heltiämättömällä rummu­tuksella
luovat. El. Marilyn oli todel­la
sellataen,'Jollaisena hänet miljoo­nat
katsojat näkivät valkokankaalla.
Kun Marilynille selvisi, mitä hän It­se
asiassa esittää, hän murtui. Tie-tenkta
hänen tuhoutumiseensa oli­vat
syynä myös puhtaasti henkilö-
Icohtaiset kärsimykset.
Mutta niin vakava kuta Hollywoo-dta
kriisi .oqkin,. on siellä yhtä kaik­ki
ohjaajia — tosta vata muutamia
.— Jotka tekevät i ferinomatisia filme­jä.
Uusimmista mainittakoon ensi si­jassa
Stanley Kramerta "NUmbergln
prosessi''. Se on yksi paxhaimmista
fasismin olemuksen paljastaneista
elokuvista. Tässä yhteydessä on mai­nittava
myös George Stevensin
"Jättiläinen". Mielenkiintoisen anti-militaristisen
ja sodanvastaisen elo­kuvan
valmisti amerikkalainen oh­jaaja
David Lean yhteistyössä eng­lantilaisten
kanssa. Tarkoitan elo­kuvaa
"Kwei-joen silta", jossa pää­osia
näyttelivät amerikkalainen
William Holden ja englantilainen
Alec Guinness.
RANSKAN "UUSI AALTO"
Yhteen aikaan oli Lännessä mii'
tei jokaisen huulilla ranskalaisten
"uusi aalto". Nyt puhutaan jo sen
laskusta, hedelmättömyydestä. Mi­nusta
tämä "uusi aalto"on kuiten­kin
ollut mielenkiintoinen ilmiö.
Kenties se on ollut sitä siksi, että
Ranskassa tekevät nyt filmejä ensi
sijassa nuoret elokuvataiteilijat-
Ranskassa on kuitenkin paljon kun­nia-
arvoisia ja tunnettuja elokuvan
mestareita: Rene Clair, Jean Re-noir,
Marcel Carne, Julien Duvi-vier
ja eräät muut, joita on pidet­tävä
länsimaisen äänielokuvan luo­jina.
Mutta sallittaneen kysyä: mi­tä
suuria ongelmia ja avartavia ai­heita
käsittelevät tänään nämä epäi­lemättä
suuret ohjaajat? Heidän
auktoriteettinsa on näihin päiviin
asti ollut niin suuri, että nuorten
ohjaajien on ollut hyvin vaikea
päästä tekemään itsenäisesti työ­tään
Ranskassa.
Ranska on menettänyt ensimmäi­sen
sijansa länsimaisessa elokuvas
sa. Sanoisin enemmänkin. Se on
suuresti menettänyt sille aikaisem-n^
in ominaista artistista henkeään,
taiteellisuuttaan. Jo tämänkin vuok­si
uusien .nuorten voimien ilmaan­tumista
Ranskan elokuvataiteeseen
on tervehdittävä, vaikka sen luoma
"uusi aalto" ei olekaan mitään uut­ta.
LÄNSIMAISEN ELOKUVAN TIE
Mitä voidaan sanoa elokuvasta
muissa länsimaissa? Tietenkin jo­kaisessa
maassa syntyy aika ajoin
muutamia hyviä filmejä. Mutta nii­tä
tulee hyvin vähän, ne eivät muu­ta
yleiskuvaa. — Francon Espan<
jassakin on tehty eräitä hyviä fil­mejä.
Mainittakoon vaikka Barde-min
"Pääkatu" ja Luis Bunuelin
" Viridiana". Käsittämätöntä on,
miten francolaisen fasismin olosuh­teissa
on voitu valmistaa niin anti-katolinen,
ihmeteltävän hyvä ja
traagiUinen elokuva kuin "Viridia­na"
on.
Mutta jos tarkastelemme länsi­maitten
elokuvataidetta yleensä,
voidaan todeta, etteivät Espanja,
Englanti, Ruotsi ja Länsi-Saksa voi
erityisemmin ylpeillä saavutuksil­laan:
jokunen hyvä filmi hukkuu
keskinkertaisten ja täysin ala-ar­voisten
elokuvien massaan.
Nykyään tehdään paljon filmejä
raamatullisista ja historiallisluon-nontieteellisistä
aiheista. Nämä fil­mit
täydentävät tavanmukaista
gangsteri- ja villin lännen elokuva
ohjelmistoa. Joihinkin niistä haas­kataan
valtavat summat rahaa.
Tehdään laajakangaselokuvia ja
nähdään paljon vaivaa, jotta eloku
va ulkonaisella komc;it'ellaan huu­maisi
katsojansa; Mutta tällaisilla
tempuilla ei elokuvaa voida pelas-^
taa. Länsimaisten elokuva tuutia j ien
ja ohjaajien tulisi kulkea toisia tei­tä,
käsitellä niitä aiheita ja ky.sy-myksiä
jotka todella koskevat ja
koskettavat nykyajan ihmistä,
""Länsimaisen elolcuvan kriisi?iä on
syvät juuret: ne juontavat ain-j. por­varillisen
yhteiskunnan yleisen
kriisin juuriin asti. Länsimaisen
elokuvan tulevaisuus riippuu ensi
sijassa siitä, mitä teitä yhteiskun
nan kehitys lännessä tulee vastai­suudessa
kulkemaan.
URNEILIJA
Toronto. — Bruce Kidd • oli yllätty- < <%ltannlan maailmanyhteisön' klM]i)|
, -" gäj Australiaasa kultmnitalta 8 taatf
iin Juoksussa Ja toi Usälui C a n a ^ ^
pronssia 6 inailln Judtsusm.^^
yriM'> yölmlän maratonilla, f^pix^^
Joutsi • rlntapL' tdkien vuoksia keäuqjr||*:
täniään vähän JEinhen lopp\m: : V-^.-
^ jsänoen usi;gneensa, että- tnaäiil
mmmestari boh Jäekson^^ - T^^^
parhan urheilijan tittelin; '.Br^e|^
.sanpl kuitenkin volevansätiilpkseä^^
'•jäMeUssään ja Umoittl,^ ettt h ä i ij
ktÄ" kipäUemlstaan ja; että
tähtäUnessään on vuoden UNM^f
olympialaiset, sekä hlihäi^ ki^ihj^
johtavat ottelut. '••'J'--'-^-r
nyt mutta luonnollisesti miejiss^
Saatuaan torstaina kuulla, että hän
oli Canadan : lehdistön toimesta ni­mitetty
toisen peräkkäisen kerran
Canadan parhaaksi i^heilijaksi..
Parhaan lurheilijan valinta suori­tetaan
äänestyksellä Johon osallistu­vat
urheilutoimittajat ja radioreport­terit
kautta maan. Hän sai enem­män
ääniä kuta lähhnmät kilpaili­jansa,.
Chicago Black Hawks jää­kiekkojoukkueen
hyökkääjäpelaaja
Bobby • Hull Ja kaunohilstelun maail­manmestaruuden
voittanut Don
Jackson Oshawasta. Bobby Hull tuli
toiseksi Ja Jackson kolmanneksi.
Kidd valittita äänestyksen perus­teella
ensin -Canadan parhaaksi,
miesurheilijaksi vuonna 1962 ja ni­mitettiin
sen jälkeen parhaaksi ur­heilijaksi
mies- ja naisurheilijat
mukaanlukien sekä huomioiden nita
amatööri- kuin ammattilaisurheili­jatkin.
Näiden äänestysten perustana on
ennenkaikkea se. että tämä 19-vuo-tias
torontoJaisnuorukataen voitti
— Juotteko te?
— En.
— Ettekf keikan ota edes yhtääJt
ryjgppyä? ^ |
Hf-En.ole koskaan edes maistanuC
alkofioMpltoista juomaa. *
— No, — sitten te voltteUn pItftSi
'tUtä^ pulloa se najan, kun sidon ken-^
gä^nauhani. «
TILATKAA VAPAUS!
ff//TOS
Kiitos teille, toverit, jotka muistitte 60-vuotlssyntymäpälvänl,
itse sitä tuskin mulstanknan, mutta Joukossa oli vielä vanhempia.
Kiitos kahvista Ja erikoisesti sen keittäJUle, sekä leivästä sen
paistajille ja muustakin ruoasta Ja juomisista, jotka toitte muka­nanne.
Kiitos sinulle, toveri, kronikasta, Jossa muistelit menneitä kym­meniä
vuosia sitten tapahtuneita asioita.
Kiitos kaikille lahjasta, niillekin, Jotka eivät olleet saapuvilla.
Toveruudella teitä muistellen,
L. KUUSISTO
VK^DUN. QUEBEC, JOULUKUUN 23 PN.\1()C2.
SUDBURYN
BUSINESS COLLEGEN
Torstaina, tammik. 3 pnä 1963
Liikealan koulu, jonka kautta on toistakymmentätuhatta
oppilasta siirtynyt liikealalle
. OPPILAITTEMME MENESTYS
ON YLEISESTI TUNNETTU
» Kurssimme sisältää kaikki tarpeelliset ataeet. kuten khrjanpito.
plkakh-joitus, konekirjoitus, liikelakien tuntemjisym. —.opetus
tehdään huolellisesti ja avuliaasti.
• Kääntykää puo'eemme joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai
kirjeellä, että voimme antaa teille täyden selosti&sen kursseis­tamme.
• ..
AUTAMME OPPILAITAMME SAAMAAN
SOPIVAN T:yöPAIKAN . .
Menestyksellistä uutta vuotta huMk^
SUmV BUSINESS COLLEGE
M. s. BBISCOE
pääopettaja .
165 Minlo St. Puh. 673-8213
EVELYN K. HELL
opettaja
Sudbury
SUURIA KUVATEOKSIA
SUURI LAHJAKIRJA
«HANGOSTA IISALMEEN"
SAARISTON JA SAIMAAN VESIEN KAUNEUTTA
Tässä loistoasuisessa teoksessa oh 106 sivua^ joilla on 48
liitupaperille painettua monivärikuvaa.
Koko lOVi"x 133/4 - iÖNTA SID. $i0.75
Loistelias Suomen luonnonkauneutta esittelevä teoft
jonka kaltaista ei ennen ole iulkaistu. Teksti julkaistaan
lyhennettynä ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi teoksen
lopussa.
JÄLLEEN HIENO JA ARVOKAS LAHJATEOS
'^SUOMEN KAUPUNGIT
Sanoin ja kuvin
MATTI POUTVAARA
Teoksen 464 sivulla on 694 suurta syväpainokuvaa sfckä
16 monivärikuvaa, jotka yhdessä tuoreen ja asiallisen
tekstiesittelyn kanssa antavat yksityiskohtaisen, nyky­todellisuuteen
perustuvan kuvan Suomen 34 kaupun­gista
sekä Rovaniemen ja Kouvolan kauppaloista. >
Koko 9 'X 12" — HINTA SID. $10.00
VÄRIKÄS JA HIENO LAHJATEOS
Jäämeren taikapiiri ;
"RUIJAN RANTOJA^
värikuvina
Ln slavat värikuvat ja tenhoava teksti vievät Ruijan
ropaloislle, jylhänkauniille rannoille, missä koskema­ton
luonto juhlavassa hiljaisuudessaan mykistää vieraan
matkamiehen. Saamme tutustua pohjan perille muutta­neisiin
suomalaisiin ja heidän jälkeläisiinsä, tunturien
Sälaperä seen taikamaailmaan, Ruijan menneisyyteen,
tämänhetkiseen arkipäivään ja mielenkiintoisiin tule­vaisuudennäkymiin.
ARVOKAS LAHJA KENELLE VAIN!
98 sivua — 48 monivärikuvaa — HINTA
SUURI LAHJAKIRJA
KUOPIOSTA KUUSAMOON
Erämaitten kauneutta
113 sivua — 50 monivärikuvaa —kannessa monivär!*
valokuva — Tepksen koko lOV^rx ld>/a" — Hinii kaa^
gaskansissa .. $t0.80
Tilatkaa osoitteella^-: _
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 / SUDBURr. ONTARIO
n Ai