Vapaus, April 23, 1957

              Sivu 2 Tiistaina; huhtik- 23 p. — Tuesday, April 23, 1957
VAPAUS
l E J B E B i n » Tiaäepeadait Labor
Otsan of Finnlsb Canadians. Es-tabliahed
Nov. 6, I9l7i AUtborized
« 8 seeoDd dft» maQ by the Post
omeeOepaitment. Ottawa, vptfb-
Usbed thrtce ireekly; Tuesdays.
ThnrRlajrs and Baturdays by Vapaus
Publishing Company IML. at 100>102
Elm SL Vf^ 8udbury« Ont.. Canada:
Telephones: Bus. QXfice 0 6 . 4 - 4 2 S 4:
Edltorial Office 0 6 . 4 - 4 2 6 5 . Manager
E. Buksf. Edilor W. EUmuL Mailing
ädärets: Sox 69, Sudbury. Ontario.
Advertising rates t ^ n applicatlon.
Translatlon free of charge.
: TELAUSBINNAT:
Kanadassa; . l v » . 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa: 1/vk: 8.50 6 kk, 4.75
1917 Juhlavuosi —• 40. vuosikerta ^ 1957
• • *
Vappujyhlan ilo ja merkitys
' Kuinka paljon tuokaan kevät iloa ihmiskunnalle! Kuin­ka
ihanaa^ordcaaij 2^^^^
puihin ptihkeaäle^tiiTUoh an­teliaasti,
muuttolinnut tuovat kesän vientiä ja ilma on täynnä
; juöimf tavaan tuoksua^ Kaikkialla on tähän vuoden aikaan elä­mäniloa
ja -innostusta. Voittaneen kevään ja rakkauden
laulu, onn^ ja rauhan laulu kaikuu kevätpurojen solinassa,
;^llä {idhjblassakin »pian kukkivan nurmen tuoksussa — s6
kuuluu kevään ensimmäisissä ukkosissa^ lasten heloissa nau­ruissa
jä nuoruuden suurissa toiveissa,
f Tämä on taustana sille päivälle, jota maailman kaikki
'^iyöläiset' v^^ solidaarisuiispäivänä. Se on vap­pu;
toukokuun ensirianäinen päivä, jota järjestyneen työväen
toimea on vietetty jo noin seitsemänkymmentä vuotta tais-
Ttölujen* ja toiveiden, sekä ystävyyden ja yhteenliittymisen
suurraä? niferkto^
tahansa; olivatpa he musta- tai valkoihoisia ~ vappuna he
rientävät)joko,suurempiin tai pienempiin juhliin ja -kulku­eisiin.
Tappujuhlaan'osallistujat ovat työläisiä, farmareita,
oppineita ja vapaiden ammattien harjoittajia — nuoria ja
vanhoja/ , , ^ '
,T. Teotta, on, ettet'vappua vietetään tänäkin vuonna eri mit-ta
«»ht^issa eri, maissa. Joissakin porvarillisissa maissa, kuten
^imerkiksl täällä Canadassa ja( yhdysvalloissa, on vapun
\^etto'yielä melko alkeellisella tasolla. Mutta toisissa porva-irillisissa
maissa, kuten, esimerkiksi isiemme tuhatjärvien
Suomessa, sekä Ranskassa jne. vappua vietetään valtavia
kansanjuhlia: ja -kulkueita järjestäen; Sosialistisen maailman-
,ösan:;maissaj kuten esiin. Neuvostoliitossa, on tästä Amerikan
^^mantereelta,' 8-tun^ saanees­ta
työväen kansainvälisestä ystävyysjuhlasta muodostunut
suuri kansallinen juhla, mihin osallistuu valtaosa väestöstä
— saaden täyden palkan vapaa-päivästään, kuten esimerkiksi 5
me' täällä' Canadassa^ saamme ^jo, kiitos ammattiyhdistysliik-^
keen taistelulle ja voitolle -—monesta virallisesta juhlapäi­västä.
~ , /' :
'. Jokaisella kansalla on omat ilonsa ja riemunsa, suunni­telmansa
ja toiveensa; .Perinteellisten tapojen mukaan^^^^^
piijuhlissa ja tilai^uksissa puhutaan juuri näistä asioista.
Meillä canadalaisilla on myös täysi syy iloita ja riemuita'
tänä vappuna; Ku/kä olisi esim. uskonut vielä kymmenen tai
viisitoista-vuotta sitt(m,:että^C
qn valtaosalta; yhdistänyt voimansa tähän vappuun mennes­sä!
Kfäinrohkeain, e.np-UiStuksen-tekijää oji^,silloin katsottu
pitkään ja arvosteltu ainakin "haaveilijaksi" jos ei sen pa­hemmaksi.
Mlltta niyt se on kuitenkin tapahtunut tosiasia,
äiiijcä lUpaa hyvää, ^i vain työläisille, vaan koko kansakun-
JMlIennhe.nomielin voimme tänä vappuna todeta myös sen :
että neuvottelut jatkuvat edelleen siinä^ mielessä, jotta
yhdistyneen amms^tiyhdistysliikkeemmeulköpuol^^
jääneet tinibt ja liitot saataisiin sopimaan työväen yhte
kotiin, saman katori suojaan ja saman lämmön hoivaan.
•Tänä vappuna voimme^loita siitäkin, että työväenliik­keen
johdolla vuosikausia käyty taistelu vanhuudeneläkkeen
' koltottamiseksi ja lapsilisän parantamiseksi tuotti ainakin
osittaisvoiton muutama kuukausi sitten. Samoin on toiveita
siitä; e^^^
saaäaan, onnellinen päätökseen-lähitulevaisuudes^^
Myös 'meillä Canadan suomalaisilla on ilon aihetta. Vii-meksikuluneitten
kuukausien aikana olemm^ saaneet havai­ta
ettärjtyöväenliikkeeni toiminta on uudelleen elpymässä ja
Voimistumassa täkäläisten maanmiesteinme keskuudessa, mi­kä
sellaisenaan auttaa eripuraisuuksien vähentämistä ja yh­teistoiminnan"
kehittämistä. Erittäin suurta toivoa on tänä
vappuna siitä, että ensi kesänä täällä Sudburyssa pidettävistä
yhteisistä urheilu- ja musiikkijuhlista muodostuu historialli­nen
tapaus kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi
ja Pistämiseksi.
" ' , ' • . • *
. vMyösik voimme tänä vappuna
nähdä synkkien myrskypilvierv läpi ilahduttavia ja lämmit­täviä
auringon säteitä.
p> Vaikka kansojenväliset suhteet eivät olekaan läheskään
niin hyvät ja luottamukselliset kuin niiden pitäisi olla; vaik­ka
sodanvaaraonv vielä ilmeinen ja uhkaakin ihmiskuntaa
sMhen asti kunnes päästään aseistuksen vähentämiseen sekä
^caikkien sotilasluontoisten liittojen purkamiseen — tänä
vappuna; voidaan kuitenkin todeta, että rauhan asia on sit­tenkin
voittamassa. Viiosikausia kestänyt paikallaan tallaa­minen
aseistäriisumiskonferenssissa Voi hyvinkin johtaa pian
sopimukseen, jonka perusteella voidaan ottaa alustavia as­keleita
ainakin ns. tavallisen aseistuksen vähentämiseksi.
Sen lisäksi on vaatimus ydinaseiden' kieltämiseksi sekä
vety- ja atomipommikokeilujen lopettamiseksi kasvanut niin
voimakkaaksii ettei mikään' mahti voi sitä pitkää aikaa vas­tustaa.
Maailmanlaajuisen rauhanliikkeen riveihin on jo liit­tynyt
sellaiset hallituksetkin, kuin esimerkiksi Japanin hal-
Htus, /mikä sellaisenaan osoittaa kuinka laajalla pohjalla ato­miaseiden
kieltämiSvaatimus jo on.
keväisessä kukoistuksessaan. Vielä iha-juunpi
on tämä aika nyt^ jolloin uhkaavien sotapilvien aita
'huokuu niin paljon "raiihantahtoa,'tyyneyttä ja ystävyyspjrr-
. JdmyksiäiHerttaihen on tämä työkansan suuri kansainväli-
, tien tjuhla — missä olosuhteissa
jsita «rl niaissa pidetään.
r-r^ittykääinme kaikin tähän työtätekevien suurjuhlaan
' niissä olosuhteissa missä se on meille itse kullekin mahdol-
' 'MstaiAntäkaamone tänä vappuna kannatuksemme vaatimuk-
;iell^;:Jkdnsainvälisen rauhan, työtätekevien solidaarisuuden
jai/ka|kkien kansojen , ehdottoman itsemääräMnisoikeuden
kunnioittamisen h3rväksi!
^S/BxMt tappo 259 kanaa farmilla
Leslie asetti raudat ja sai yhden
minkin liiiistä. Hän uskoo, ^ttä
minkkejä on oUutainakin^ k
1^ t . ^ » i « l e . ^ . ^ Taalla tiedoitettiin
-tScuUtti^taina, että minkit ovat tap-ii^&
et' ioAdeh päifän aikana 259
iaasia^^fom Lestien farmilla, joka
on jf;aknjm^^^ länteen täältä. T I L A T K A A V A P A U 8I
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Vappujuhlien historiallista taustaa
Oscar Kivi, Swa8tika,* Ont.. täyt­tää
lauantaina, bubtikitun 27 pnä
60 vuotts.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
.onnentoivotuksiin.
Kiina kttntiostaa
kaupui^elaan ^
'Ensimmäisen viislvudliskauden
neljän vuoden kuluessa Kiinaa kan­santasavallassa
on rakennettu asuin­taloja
sekä julkisia ja kunnallislai-toksla
lattiapinta-alaltaan 100 mil­joonaa
neliömetriä. Monien kaur
punkien ympärUle on kasvanut uu­denaikaisia
. työläisasutuksia, uusia
kauppoja, ^sairaaloita ja työläisklu-beja;
on rakennettu yli 240 uutta
teatteria ja elokuvateatteria.
Neljässä vuodesSa on Käytetty ka­tujen
kunnostamiseen, uusien kul­kuväylien
rakentamiseen kaupun­geissa
sekä väestön kunnallispalve­lun
parantamiseen toista miljardia
yania. Tänä aikana on mm. raken­nettu
kestopäällysteisiä teitä noin
4000 kilometriä, laskettu veisijohtoa
20Ö0 kilometriä ja viemärijohtoja
2000 kilometriä. Tasavallan kau­punkien,
raitiotie- 3a autoliikenne
on kasvanut huomattavasti.
Vappmublien viettoon vaJrnktautu-easamme,
saamme tänäkin kevftänä
mOko vannaan, kuulla xxytveUä Jut­tuja
'^eurooppalais"' Ja jopa vallan
"ulkomaalaisperuisesta'' juhlasta. Jol­la
el ole sulka mitään yhtftläfbyttä
amerikkalaisen elämäntavan kanssa,
Jne.
Mutta historian Junalatar el ole
kuitenkaan määrännyt niin, että työ-väenU&
e saa sytylskeitä. vain "klSstä"
Ja "vanhalta mantereelta". Tosiasia
nimittäin on, että vapun vietto eai
aEcunsa nimenomaan täKä mante­reelta.
Aikakau^irlat kertovat, että työ­väen,
vappumielenosoitusten vietto al­koi
Chicagossa 1887 eli 70 vuotta
sitten. MezSdllepantavaa myds ;:on.
että CIO-APL:n edeltäjän, AFL:n
edesmennyt presidentti Samuel Gom-pers
Johti Amerikan tyaväenlittettä
taistelussa S-tuntisen työpäivän puo­lesta
tuomiten päättävästi '^Euroopan
monarUatelksi Ja arlstcfiaraateibsi'^ ne
taantumusvoimat, Jotka yrittivät riis­tää
Amerikan työväeltä pois vapun
vieton. • •.
Mielenkiintoista onkin todeta, että
ne samat yhteiskunnaUiset voimat
Jotka nykyään yrittävät mustamaa­lata
'työväeAUikettä laillista yhteis­kuntaa
uhkaaviksi väktvaltavolmlksi
puhuivat silloin suurin elein "anar-kttlenCV^^
vä- keen aatteita.; Historiallisesti puhuoi
kfrattttfct» knktaramfsfai vavten".
Vappvnlelenosoitiuten «letto sai
aftonsa^Äinerikan Ja Canadan työ-vä^
Hkka» talsteinsta -e-tuntisen
^fipOivSn puolesta. ttUapA aikakaus-k
h ^ kertova»^ ÄFX.ai edeftäjän mi-dysvaltain
Ja Canadan Oreanlzed
Trades and Labor Unton) hyväk^-
neen Jo vuonna 1684 ensimmäisen
vapunpäivän viettoa kokevan pää­töslauselman,
niissä lausuttiin:
"Päätettäköön; että 8-lantinai
työpäivä tulee lailliseksi työiäiväksi
toukokuuD\ ensimmäisestä päivästä
lättilien; v. 1880." :Ja vapunpäivänä
vasta Viipurin puoluäcokouksessa
1901 päästiin yhteisymmärrykseen Ja
päätökseen sliiS., että "Suomen työ­väen
on, mikäli mahdollista, vietet­tävä
vaputQ}äivää mielenosoitu^)äivä-nä.
pysymällä silloin ix>is työstä" —
-ja pian sen jälkeen Suomen työväen­liike
liittyi myös Toiseen Kansainvä­liseen.
Näin ksrtexvat vapuispäivän synnys­tä
Ja kehityksestä aäakauskirjat.
Joista ilmenee myös. :että työväenliike
on alusta pitäen viettänyt vappua
mielenosoituspäivänä omien taloudel­listen
Ja yhteiskunnallisten vaatimus-
1886 vastasivat Chicagon työläiset ,ten puolesta.
vapunpäivän mietenosoitudcutsunn I Lyhyen settsemät&ymmenen vuo-
Saksan ydinFyysikkojen
julistukselle vaikutusta
Bonn.—-Kahdeksantoista Job-tavan
atomltiedenlehen esittämä
vastalause sen johdosta^ että Län­si-
Saksan sotavolÖMt varustetta!*
siin atomiasein, on alheottanot
sensaation :Bonnissa.. Vapaademor
kraattisen puolueen puheen|oh-taja
Maier varoitti kaksi päivää
aikaisemmin, ettei - saksalaisten
atoinltutkljolden sallittaisi tySs-kennellä
sotilaallisia tarkoituksia
varten.
Otaksutaan, että Maler on etu­käteen
saanut tiedon snunnltel*
Insta vastalanseeste.
' Tiedemiesten vastelause tnbee
dramaattisella tavalla sosiaalide­mokraattien
ja ; vapaademokraat-'
tien i varoituksia. Kysymyksestä
muodostuu epäilemättä keskeinen
^teemä lähestyvässä väalltalstelns-
' 8ai''Vi;-'V5v;.j..-5;;.^
. ', «; -
Bonnissa ..pidetyssä puoluekokouk­sessa
liittokansleri Ad^nauer lausui,
vastalauseen johdosta,^ että -^asia '•. eij
kuulu tiedemiesten:.päteYyyipiiriih/
koska siinä e l ole kysymys luohnbn-tieteellisistä.
vaan pplUttisbta /ja
sotilaallisista ongelnUsia."A~dänäii-er
valitti, etteivät tiedemiehet otta­neet
selvää hallituksen aikeista, en­nenkuin
jättivät vaäti^laifseen.
Adenauerin lausuntoa pidetään
.kuitenkin sekä opposition että hä­nen
kannattejlensa taholla' joten­sakin
epäonnistuneena; > Vieläpä
krlstilUs-demokraattlsetkin pUrit
katsovat, että Adenauerin olisi pi­tänyt
esittää parempia todistelu­ja
kansalnv^sestl arvossapidei-tyjä
asiantuntijoita vastoan. '
NOBEL-HERTZ VETOAA c
MAAILMAN KAIKKIIN
TIEDEMIEHIIN
Bellini. T- Itäsaksalainen fyysik
ko ja Nobelin palkinnon saaja Gus­taf
Hertz on Itä-Saksan fyysikko­seuran
kokouksessa vedonnut maa­ilman
kaikkiin tiedemiehiin, jotta
nämä keboittaisiyat maittensa halli­tuksia
lopettamaan kaikki, atomiko-kellut.
(Hertz sai yhdessä J . Franck­in
kanssa vuoden 192$ Nobelin-pal­kinnon
atomien rakennetta koske-
Vien tutkimustensa ansiosta).
Itä-Saksan radion välittämässä
vetoomuksessa Hertz lausui,' että
tällä ^hetkellä on käynnissä atomi-kokeita,
jotka muodostavat vakavan
uhkan - ti,ettyjen alueiden väestön
terveydentilalle^ t u l e v a isutide^.
,^Japanin kansaa, josta i tuli atomJiso-ian
ensimmäinen uhri, uhliaa nyt
tiusi vaara maantiet^eellisen aseman-aa
johdosta ^J^oko maailman bh syy­tä
tuntea syvää huolestumista < ^tä­män
johdosta. Kehoitan kaikkia
ulkomaalaisia virkaveljiäni otta­maan
heti yhteyden vastuuntuntoi­siin
henkilöihin ja ilmoittamaan
heille, mitä kQ)rtalokkaita seurauk­sia
jatkuvilla atomikokeilla saat­taa
olla^ Hertz lausui.
Vientikieltolista murtuu yhä
Eng^Ianiti tm tehnyt suuria 'kauppoja NL:n
kanssa ja aikoo laatjentaa Kiinan kauppsansa
Lontoo. — Yhdysvaltojen Ja. sen
lUttoläistoi NeaVostolUttOsn koh-distama
vientikieltolista mortuo
Jokatapanltsessa yhä enemmän Ja
enemnän, kirjoittaa englantllal-;
nen talonslehtl The Gconmnlst;
Xsken saapuneet tiedot kertovat,
että näin on asianlaita virallises­tikin
Englanti on solminut sopi­muksen.
Jonka makaan vUsi eng­lantilaista
yhtiötä toimittaa Nen^
;vosto1ilttoon maailman > sunrlm-man
l7SA:ta Inknunottauatta
— aatorengastehtaan kondstot
kaikkine laitteineen. Kaampahln-ta
on 14 miljoonaa pantaa. Sa­manaikaisesti
englantilaiset har­kitsevat
Kiinan kauppansa lisää-mlsitä
40 ndljooiialla pannalla
• vuodessa. •: • .
_. 1, Ranskan; Kiinan kauppa kotajinkerr
The E«,nomIrt mataitsl. että eräs
suurimmista erimielisyyksistä U S A : n l , „ g a , ^ j j puolestaan on Jär-presidentti
EiserthoWerIn ja Bnglan- «»»pai» pu»iB«aa« «n jar
nin päöznlnisterl Momlllanln kesken
Bermudan saarella pidetyssä konfie-renssissa
oli vientikielolista. Joka kiel­tää
ns. strategisten tavaroiden vien­nin
Neuvostoliittoon "Ja kansandesno
kratioOiih sekä nimenomaan Kiinaan.
Leliden mielestä Yhdysvaltojen asen­ne
on negatUvinei^.ax^ovaltakysymys.
Tiukoista määtftyksistä huolimatta
länsi on käynyt kauppaa idän kanssa,
Joka on tapiAtunut suurdta osalta
Euroopan kautta. Pienistä eristä on
muodostunut vetävä kanava suurien
tavaramäärien virralle. Lehti mainit­see,
että vie^ikiettolistasta huoli­matta
erityisesti Länsi-Saksa, Rans­ka
Ja Japani ovat ummistaneet ail-miänsä
sangen pitkälle idän Ja var­sinkin
Kiinan, kaupan subteen. Län-ySi-
Saksa on tällä hetkellä Kiinan suu­rin
kapitalistinen. kauppatuttava.
Unkarin rauta­tieliikenne
normaalissa
Vastavallankumouksellisen kapi­nan
aikana häiriintynyt Unkarin
rautatieliikenne on nyt saatu tSy-dellisesti
normalisoiduksi. TSllä
hetkellä on liikkeessä 2136 matkus­tajajunaa.
Kansainvälisillä rauta­tielinjoilla
on palautettu suora rau­tatieyhteys.
Kahdin kuljetuksessa rautateillä
on ylitetty viime vuoden saman
ajan taso. Vuosi sitten oli liikkeesr
sä 858 tavarajunaa, mutta nyt on
1002. Kuluvan vuoden helmikuun
ensimmäisen viiden päivän aikana
oli purettu rautateillä 3dj)70 tavara­vaunua,
mutta, tänä vuonna samassa
ajassa on purettu lastista 43.671 ta­varavaunua.
On ruvettu täydentämään rauta­teiden
liikkuvaa kalustoa. Tänä
vuonna Unkarin; rautatiet saavat
entista voimakkaampia dieseli- ja
sähkövetureitaj^. liikkuvaa kalus­toa.
Jestänyt suorastaan kauppanäyttelyn
Kiinassa sekä läh^ittänyt ltdcuisla tek?
nUlisiä ja kaupallisia valtuuskuntia
Kihlaan. Japanin Kiinan kauMUa
kaksinkertaistui viime vuonna. T9s-tä
englantilaiset ovat katkeria. '
The Economist kertoi edelleen, (et^
tä useat amerikkalaiset liike- ja teol­lisuusmiehet
mm. Henry iPoird. ' ^ t
allcaneet ankarasti sunresteUavIentV
listaa. Aikäisemmbi-esimeikftsi Kii­nalla
öli kaupankäynnissään vaJatB-ta
länsimaiden katissa. Mutta vitme
vuoden kahden ensimmäisen kudcau-den
Jakso ohitti.50 miljoonan pttn-,
nan yUjaamää Ja valuuttäreseridien
kasvua. Tämä on ollut mahdollista
siten, että Kaakkois^Aasian maihin
on viety runsaasti lännestä tavaroita;
jotka on myyty eddleen Kiinaani. •
The Economist myönsi kirjoi-toksessaan,
että Kiina on tol«:
ml tus- Ja • n^ksakykyineiL Eliel'
länsi käy kaiqipaa Kiinan fcanatta^v
Saaraan, niinse tapahtua ja Us«:
Jence uanner-EnroopaB Ja Kaak" ^ <>
kots-Aasian maUte kantu Vieai^ «
«ikieltollsfa saattaa näyttää
••«It» lal d , motto Jokatopaok».
scasa on Jo yU aikansa elänyt On- :
nen kaopalle ti^HdoIUnen har>
haatoma. kirjoittaa The Ecoiuii>v
• ndst''lopakst'' ••
190.000 iTölätsen lakolla. Yhdysval­loissa
oli sinoin kautto maan vapun-p
ä h ^ lakkoja—- Ja niiden tuloksena
voitettiin Jo silloin 90X)00:lle union
miehelle 8-tuntinen tyt^lvä.
Muistoa kuitenkin tulee, että CThi-cagossa
vuodatettiin verta eimenkuln
tämä voitto saavutettiin. Poliisit
hy{Uckäsivät toukokuun 3 pnä työläis-ten
mielenosoiti&seen. Jolloin 2 ih­mistä
sai surmansa. Joku provokaat­tori
— jonatonhneä ei kaiketi vielä-
Icään itiedetä; mutto joka paljastuu
vielä Joskus — räjäytti pommhi työ­läisten
protestlkokouksessa. Tässä
-Uanteessar työväenjohtajat Spies,
Parson,. Eqgle, Fiäier Ja Lingg van­gittiin
ja Wrtettiin Chicagon ,Wrtto-lavalla
-^teko^yytösten perusteella.
Mutto taistelu Jatkui Ja nihi pää­tettiin:
AFL:n v konventlonlssa - St:
Louisissa 1888. että B-tuntisen työpäi­vän
puolesta käioitetoan Järjestä­mään
mielenäsoftuksia kautto maan
toukokuun'1 päivänä 1890.
Seuraavana vuonna, eli 1889 vetosi
AFL Toisen Kansainvälisen Pariisin
tongresBiln äidottoeii, että nämä
työväen; mielemxsoitukset Järjestettäi­siin
kansainväUsycBi. Ja Juuri APL:n
pyynnöstä Toisen Kansahivälisen Pa­riisin
kongrS^ hyväksyi toukokuun
ensimmäisen päiväd IcansainvällseksI
mielenosoituspäiväksi "8-tuntteen työ­päivän"
Ja "työväen muideh vaati­musten"
puolesta . viltoten nimen­omaan
siihen, kun AiPLin St. Louisin
edellämainittu kokous oli -päättänyt
Järjestää 4'äamanlalsenmielenosoir:
tuksen toukokuun 1 jpnä 1890."
Käin' sai. :a]kunsa ja ketiittyi vapr
pumielenosoitusten vietto. .Palautet­takoon
mieleiemme; että.Toisen Kan­sainvälisen
Brysselin kokous teroitti
V: 1891, Jottär vapunpäivänä on pan­tava
' pyörät 'seisomaan kaikkialla,
miS3ä=' se ; öm mähäoUlstov,: zurlchin
kokous. (1893) :ou'i :vielä, askeleen
^«eni^in.Ja^k)^
ma^ • Jqlki'' ."tj^öVäeV, tairanokkaan"
/tahilon« ..yfcteiskuflhanj^^^u^^
sen ^'jaTluimin^älisen rauhan puo-iCalkfclen
iäid3n;\t4KiasiaIn perus­teella
'• on syytäi sanoa: • Äiinettallcoon
Euroopan työtätekeville täysi . tun7
nustus. siitä,, mUä. he ovat -tehneet
työväenliikkeen hy^väksl, mutta yap-pumielenosoltusten'
järjestämisestä
Ja - vapptH>frinteiden.:, alullepanosta
kuuluu' tunnustus' tämän, mantereen
työtäitekeviUet . - -
! Asian '^edelleen'Valaisemiseksi voK
simmeviitota .'"siihenkin tosiasiaan,
että «^JmeikBral Suomen työväsn-luoi^
a... nukkui»-, poliittisesti'.puhuen
niemb sik^ästiivi^ 1890-luvuUa, Jol-loUi
täU&^mahtereeUa JärjesteUiin jo
suuria vappujuhlia.'; V
messa vietetty ' niihin aikoihin siitä
syystä kuii'.toukokuun ensimmäiEtä
päivää pfcföttito: liiaii kyhnänä ulko-ihnatilaisuuisteh
Jätjestämis4, vär­een.
Mutto sens^aan oU - suom^dai-sillasDIoIn
-tapana.kesäkuun ensim­äen
aikana on työväenliike voittanut
paljoa. Kahdeksantuntinen työpäi­vä
on jo me^ko yleisesti voitettu —:
vaikka ei kohtakaan kaikkialla. Mut­to
taistelu Jatkuu, sillä autcnnoinnin
kehittyeszä on tuUut ilmeiseksi, että
työpäivää ja työviadcoa on lyhennet­tävä
jos mielitään, että -työläisetkin
saavat naubtia tekniikan kehityksestä
sen sijaan että Joutuisivat Joulskoxni-tassa
työttömien a^eijaan. '
Yhteiskunnallisia, uudistuksia, on
teihty siinä määrin, että kolmannes
k&kö ihnli-kunnasta on Jo sosialismin
olosuhteissa tai sosialismiin Johto-valla
tiellä.<_^ Mutta toistelu yhteis­kunnallisten
pWannusten Ja uudis­tusten
puolesta Jatkuu edelleen.
Samoin Jatkuu toistelu rauhan säi­lyttämisen
puolesta, kuten sitä on
vaippumlelenosoitusten alusto pitäen
korostettu. Eroa on vain sikäli, että
vaikka ihmiskuntaa uhataan nykyään
paljon tuhoisammalla sodalla, kuin-kokkaan
aikaisemmin — historian
tässä valheessa ovat rauhanpuolusta­jain
voimat kasvaneet niin valtaviksi,
että ne voivat todella uuden sodan
syttymisen eJhkäistä. TiLmä on ih­miskunnan
historiassa ensimmäinen
kerta, jolloin on käytännöllinen mah­dollisuus
sotien ehkäisemiseksi Ja lo-pafctomiseksi
— ja suuri kiitos siitä
lankeaa työväenliikkeen peräänante-mattomalle
taistelulle rauhan puo­lesta,
mikä liitty saumattomasti vap-pumielanosoltusten
viettoon.
Rauha, kansojen vapaus ja onnelli­sempi
huominen kaikuu työtätekevien
vapputunnuksista entistä voimak­kaampina
, niissä suurissa Ja pienissä
vapputilaisuuksissa mitä tulevan tou­kokuun
1 päivänä eri puolilla maail­maa
järjestetään. W. E;
-4r Tarmolan
talkoista .
Tarmolan talkolsiui kun
aivan ensiksi mieleen lenti;
katsoa pitää satman, tulipesa
jotto se kestäis Itokö kesan.*'
Sitten ne kivijkiven perään i^
kunnes näkyi koko rauto ''ropjj
sitten oikein miehin "siikas"^
' kuhmuja, rsdcoja kyllä piisasi
Salnusen "sapalle" pSatettii^^r
laäj
sillä siellä ne hitsaa ja oik^-
: onpahan sitten toas kuin uuä^
että-löylyt tulee aivan juuri-'
Taikoihin vielä tulla sietäis
saunapuutkin tehdä pitäis .
; vieläkin löytyy yhtä ja toista'
jöttei^Iöytyis paikkaa kesällä
Yhdysvaltain armeijan käyt-töön
sanotaan harkittavan ot­taa
kuvassa esitettyä pienois^
kokoista.; helikopteria, joka
on l^k^nevä kantamaan "yh­den-
mi^l^en. Kone on pienin
ja. kevein mitä tähän men-
. nessä on" tunnettu.
karinäiuksesta
st; CäiU^nes. Paititf^
^ksinäyibisineii riäytelmä^^^^^^^^i^^
WeilOT Parkin vOhnlsteiuseura Starin
iiaaiilla- huhtifcuuh 27 pnä kello 8
illalia. SaonMla iKltetään muiriakin
ohjeslmäa, kuten soittoa, laulua jne.
Tulkaa siis nauttimaan yhdessä; liaus-fcasta
illasta.
Ps^dän .kiittää k Ä i a ystäviä ja
kannattojia,. jatka tulitte'. Wlndsoriin
seuraamaan^ ''Ai Herran Jee" riäjrtel-määnune..:
Olisihan siellä ollut tilaa
yiela suuremmallekin joi&olle, mutto
kuitenScin totesimme^ että vaivamme
on tullut: palkituksi kun saimme ibiin
suuren yleisökarmatuksen. Toivon, et­tä
Joskus^to^^
tulla teitä tervehttaiään. Ja voisitte
te tulla vasta^eräiiulle täniie meille.
MeUlä pn kyliä pieni haaJl ---mutta
sittenhän säami^^ olla iäih<ämpänä
toisiamme. Siis vieläkin kiitos W
sorin, Detroitin Ja Samlaii kannatukJ^
sesta.;' Saniialaiset tulivätkiii s^
Joukolla meitä .kahaiattamaahi Kiitos
tov> Kituselle .hyvästä. .^^ m
sesta. Kiitos kulfeimläiiMe •slitä"'siiu^
K-=v.«nr,v.s:., / . n . . . . . . + X 5 ; i reste työstä, minkä he hyväksemme
Lappe. - Kesaanpam ollaan taai- gyorittlvät, BmännUle myös kiitos
lakin menossa vaikka kevät onkin ..A»,^^ V r *
ollut koleahko. Lumikin sulaa ko-4?/"°" 7^"?. f f ' ' ' ' ' ^
Fintididia-kuoroh-
Vappii-kahviaisel
lapin haajilla
lassa.'£rikoiskiitoksen haluan, lausua
Lillian ja Toivo Niemei;e. Kiittäen
kaikkia. — Hilda.
mälsenä -'sunnuntoina.. marssia vihe-riöitseväänhiontoon.
Siellä pidettito
pufhelta. Joikar Jo sUlohikin hipoivat
"tUkomailto" tuotettuja työväenlUk-vin
bitoasti ja tätä kirjoittaessa'on
lunta vielä paljon pelloilla ja met­sissä..
Ainoastaan mäkirinteillä nä­kyy
lumettomia paikkoja.
Siitä huolimatta uskalsimme niin
paljon, että päät mme pitää vappu-kahvia!
set Lapin haalilla toukokuun
1 pnä alkaen kello 2 iltapäivällä.
Täällä järjestetään enää vain anir
harvoin > mitään tilaisuuksia haalil-le,
mutta nyt tuumasimme, että pi-detäänpä
nyt. oikein iltapäiväistu-.
jäiset. • • • '
Vaikka tämä tilaisuus pidetään,ar-kioäivänä,
niin kuitenkin toivomme,
että ihmiset saapuvat haalille lähel­tä
ja kauempaakin kannattama^
järjestömme : kahviaistilaisuutta. ^sä, niin siellä on tUaisuus rupatella
Sellaista tilaisuutta ^ei järjestömme päivän asioista ja samalla juoda
toimesta ole ehkä aikaisemmin jär- kuppi hyvää kahvia, *Se virkistää
Voimakas maanjäristys
Aleiitien saarilla
Wcston, Mass. —- Bostonin kor­keakoulun
seismografilaitos tiedoit-ti
viime perjantaina, että Aleutiafi
saarilla on tapahtunut ankara
maanjäristys.
Tiedonannossa sanotaan, että
maanjäristys . tapahtui noin 4,200
mailia luoteeseen Bostonista.
inySs '^Hmpolska^
.Toronto. nmiiset kasaavat!
to, vaihtelua. Ja nyt sitä saa t
maila Finiandla-kuoron
..Sillä konsertilla saisi olla
yhdysnimi, sillä sinne tidee
Yrityksen tytöiltä ^itys. joka tin
pohjaluomus ensi k e ^ Juhlille.'
maan tulee myös . yllätys7\arei
tvlrtiä-: .
>Iii)jandla kuoron "Hääpolska".
hei. hei, heikun keikun, vaikka
luuun asti" takaa iloa ja rtftmua. i
tooistaa Aarton apIootS, Jonk<i
antoi kuultuaan: "heikun ^seikua"
mvös laulu "Sai kevät. kaun>s
kiinaan" — että tuote, jos kuk
kukkivat nähi k e v ä n niin
rakkaus ei ole vähempi arvoiiien.|
Saakoot kalkki tietää vaan.
tulevat Don haalUle tk. 28
keUo .4 iltepähräilä, että "Kalle
Annin ja Anni ompi KaHen,
aan, ataiaan .
Siispä hyvä ystävä, poä huoli
tä ja tule keväitkonserttiih Ja
ystäväsi tullessasi. Se on paras
voi tehdä saadaksesi
Uoissksi. — J. N. . '
jestetty haalillemme. Toivottovas;
ti vappupä-väksi saadaan kaunis i l ­makin.
Kun täten kokoonnumme haalille
viettämään tätä vapunpäivää yhdes-mieltä.
Ottakaapa jäk^kiläiset (Jacques)
tekin tämä seikka huomioon ja tul­kaa
jnukaan. Kahviaisissa siis ia-vataari,
Eiks juu. - <
Kamin osuusikiEiuiiassa
on: tähty uudistufltsia
Port Arthur. — I n t e r n a t io
osuusliikkeen Kaministiquianr,
i>an johto ja jäsenet ovat oike
tusti ylpeitä kaupassa suoritet
uudistuksisto. -Kauppa on tälläJ
toa ^ nykxaikainen>^itsepalveli
jolla on aistikkaasti asetettu' I
roita näytteelle,. .niiden^joukq
vaatetusta; miesten naisten ja,
ten. kenkiä jne. Kauppa on^
ään auki kello 9:ään illalla torjq
seen seudun asiakkaille pafen
palvelua. Näytteellä on myös jou
ko: osuusliikkeen tavaraleimalla
rustettuja tuotteita lukeutuen,
hin kahvia, karjanrehua jne. • T(|
vomme Kaministiquian liikke
parhainta menest:|fistä.^ E.N-Sai
auton'Labor
Bazaaristk Torontossa
Toronto. — Täällä UJPO:n
la Christie Streetillä viime kui
den lopulla pidetyn Labor B
järjestäjät ilmoittavat, että
ton (auton) sai F. Laurus, 262
Ciarens, numerolla 2388."^
Nev Delhi. - Nälkäkuolema
käa noin 1,000,300 Ihmistä lntiai|
itäosissa. Tulvat, raesateet j9:
karat myrskyt, Biharin maakunna
sa. Biharin valtiossa tarvijtaannoii
400,000 tonnia' viljaa.
PÄIVÄH PAKINA
Eiväilie kaikki ole autuaita
Raamatussa' V sanotaan, etteivät ry ja Serge Brombergerin kirja
kaikki ole aiituaito; jotka huutavat
Herra, Herra!
TSinSiiitää paikkansa näihin
aällteiinkin asioihin. Kaikki asiat
^Ivät ole/äih» vallan siten kuin sa­notaan.
Ottakaääime vappupäivän' "teks­tiksi}^
vaikkapa Suezin soto, joka
päätti^ niifi surkeaan nöyryytyk­seen
niiden kohdalto, jotka lähtivät
soiteileii sotahan.
Vaikka . SneziUe tehdystä hyök-kSyksestS
on > annettu tukkukaupalr
la.selitymääjä selitysten seUtyksiä,
uikrW2Ulv. Streetin tunnettu paki­noitsija
Dorothy Thompson sanoi
viime fcUktviikkoisen New Yorkin
Uijcettsi johdannossa:
?:vSuezln kanavan sotaretki on ol­lut
ratkaisemattomana ; salaisuute­na.
- Suunniteltiinko se osanottaja­maiden:
k ^ e n ? Juuri minkälai-nöi
oUsaissöpinras (colliision)?''
vTSssU btt siis -kysymysten kysy-jnys
sen jälkeen kun on juurto jak-sain;^^
sel^tfettyi^v että Suezhi sota^t-fceäJKOskevöt
kysymykset ovat kaik-selvänä!
Pitiien^ mielessä.\«ttS niin Eng­lanti
kulii. Hankakin ov^t "selittä­neet"
ettei ipitfiSn salaisia sopimuk­sia
oie ollut sen. paremmin niiden
, tesken kuin Israelinkaan kanss^
Suezille llyokkayksestS» on mielen-kilnUitetii:
tutustua siihen mitiRansr
kassa juuiri Julkaistu veljesten Mer-asiasto
sanoo. Mainittokoon, että nä­mä
velj ekset eivät tuomitse Suezille
tehtyä hyökkäystä. Päinvastoin he
suhtautuvat s i i h ^ . myötämielisesti.
Mutto "selittäessään" miten siinä
jupakassa lopulta saatiin selkään,
nämä veljekset paljastavat "Egyp­tin
soteretken salaisuudef-kirjas-saan
vähän yhtä. ja toista.
He sanovat, että Israelin ja Hans­kan
hallitukset olivat keskenään, sa-lasopimuksessa
Egyptiin tehtävästä
'hyökkäyksestä ja siitä, niiten Rans­ka
tulee Israelin hyökkäystä tuke­maan.
He sanovat, ettei Britannia ollut
vji^rsinaisessa sopimuksessa Israelin
kanssa, mutto kylläkin Ranskan
kanssa. " '
He sanovat Israelin tehneen pää­töksen
Egyptiä vastaan kohdistetta-vasto
hyökkäyksestä jo lokakuun
puolivälissä.
Bromberger-veljekset — ja he
ovat huomattuja sanomalehtimiehiä
— kertovat Israelin ilmoittoneen
lokakuun puolivälissä Ranskalle
Egyptiin tehtävästä hyökkäyksestä,
~ ja Ranskan hallitus oli ilmoitta­nut
asiasto Britannian hallitukselle.
Mutto, selittävät Brombergerit —
Ranskan Mollet ei saanut Britan­nian
Edenia taivutetuksi siihen, et­tä
Britannia lilUyisi välittömästi
Israelin hyökkäysoperatioon.
.; Varsinaiseen hyökkäykseen osal-listunusen/
asemesta Britannia ha­lusi
osallistua eräänlaisena "välit-täjänä"
riitapuolten — hyökkääjän
(Israelin) ja hyökkäyksen uhriksi
joutuvain (Egyptin) välillä!
Edelleen selittävät Bromberger-veljekset,
että Israelin hallitus ei
halunnut .sen paremmin brittiläisiä
kuin ranskalaisiakaan sotovoimia
Suezille. Israel oli pyytänyt sitä,
että Ranska suojelee ilmavoimillaan
Israelin kaupunkeja, ettS Ranska
kuljci^iäailtentoteitse ton'ikkeita Is-raelin^
sotajouköille Siinaissa, ja et­tä
Ranska; varaa myös merivöimiaan
Israelint^ökkäyjisen tueksi.
Täib^aMisi ollut epäilemättä Is-raelinij^
Uitnkselle hyvin edullista».
siUä JOS %okkäysöUsi tällä poh^^
la onnistunut; Israel' olisi saanut
olla yksinään kukkona tunkiolla,
eli "valloitetulla" alueella Egyptis­sä.
Mutta kun pienet lähtevät isois­ten
kanssa marjaan, ne menettävät
tovallisesti ropposensakin.
Israelin hallituksen pyyntöön—
että se saa Ranskalto' sekä ilma-että
^merivoimien tukea ^ suostut­tiin'ehi(^
esti,' nimittäin" siUä eh­dolla,
etta Israel puolestaan hyväk­syy
sekäj^ llanskanr että Britannian
samanaikaisen hyökkäyksen Suezin
kanava-alueella. «
Viitaten tähäii "työn jakoon", yl­lämainittu
Dorotby-tyttö sanoo Itse­kin
saaneensa siitä vahvistuksen
Keski-Idässä vieraillessaan. Hän
kertoo kuulleensa Israelilaisten' se^
lostuksen: "Me haluamme käsitellä
koko opäration; mikäli sÖtajot|kot
ovat ^kysymyksessä.' Suezin öj^ra-tio
sekoitu kaikki.^
Täten Bromberger-veljekset selit­tävät
nyt4-- e&^iäta i^e^edes lä^^
letty Pariisissa—: että Egyptiä
taan tehtiin oikeastaan kahteen
pimukseen perustuvat hyökkäykset:
Ranskan ja Israelin sopimuksen pfr
rusteella aloitettu hyökkäys : ja
Ranskan-Britannian kesken enna­kolta
tehdyn sopimuksen mukainen
sekaantuminen täidän jupakan ''vä­littämiseksi".
Israelin ja Ranskan suunnitel­miin
sanotaan sisältyneen aikomus
murskaavan iskun an t ä m i seksi
Egyptille, jotta ne voisivat sitten
sanella opian tahtonsa mukaiset
rauhanehdot. Britannia sensijaan
halusi saada Vvätti" Suezin kanayan
haltuunsa ja sen; avulla pakoittaa
Egyptin "neuvotteluratkaisuun".
Kaiken tämän perusteeUa on
uudelleen korostettava kahta scg-kaa:
Sodanvalmistajat eivät julki­sesti
selosta tarkoituksiaan. Ne va­lehtelevat
silmät ummessa sUloin
jos se tulee tarpeelliseksi ja^^
tavalmistelu on kansanjoukoille
si vastenmielistä hommaa, että
ei voida julkisuudessa puolustaa
muuten kuin valheitten avulla.
Toiseksi on muistettava eri ssao-malehtien
osuus talkusissa kysy­myksissä.
Samaaia kuin eshnerBi-si
cu-äät toiset su(»neiiikiellset leba^
riensivät tässä maassa h ä p e ä n^
kiihkoilemaan Egyptin itsenäisyyt»
vastaan kohdistetun hyokkäyksöJ
puolest2^ oli Vapaus oikomassa^-
haansa mukaan niitä valheita, ro»,
siUoin yritettiin isanotoalehdi^ ?
syöttää pahaa-aavistamattomlUe:"'-
miäiUe - Egyptiin tehdyn julköB
hyokkäyfeen "oikeuttamiseksi*'-;^
' Näitä seikkoja on hyvS nraist^
naiii yappuria' Ja rty» nusia t2blK-sia
hankittaessa Vapaudelle.
.i£,;.Kansaoi#;
mi IM; V • mk