1957-04-23-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina; huhtik- 23 p. — Tuesday, April 23, 1957 VAPAUS l E J B E B i n » Tiaäepeadait Labor Otsan of Finnlsb Canadians. Es-tabliahed Nov. 6, I9l7i AUtborized « 8 seeoDd dft» maQ by the Post omeeOepaitment. Ottawa, vptfb- Usbed thrtce ireekly; Tuesdays. ThnrRlajrs and Baturdays by Vapaus Publishing Company IML. at 100>102 Elm SL Vf^ 8udbury« Ont.. Canada: Telephones: Bus. QXfice 0 6 . 4 - 4 2 S 4: Edltorial Office 0 6 . 4 - 4 2 6 5 . Manager E. Buksf. Edilor W. EUmuL Mailing ädärets: Sox 69, Sudbury. Ontario. Advertising rates t ^ n applicatlon. Translatlon free of charge. : TELAUSBINNAT: Kanadassa; . l v » . 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 225 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30 Suomessa: 1/vk: 8.50 6 kk, 4.75 1917 Juhlavuosi —• 40. vuosikerta ^ 1957 • • * Vappujyhlan ilo ja merkitys ' Kuinka paljon tuokaan kevät iloa ihmiskunnalle! Kuinka ihanaa^ordcaaij 2^^^^ puihin ptihkeaäle^tiiTUoh anteliaasti, muuttolinnut tuovat kesän vientiä ja ilma on täynnä ; juöimf tavaan tuoksua^ Kaikkialla on tähän vuoden aikaan elämäniloa ja -innostusta. Voittaneen kevään ja rakkauden laulu, onn^ ja rauhan laulu kaikuu kevätpurojen solinassa, ;^llä {idhjblassakin »pian kukkivan nurmen tuoksussa — s6 kuuluu kevään ensimmäisissä ukkosissa^ lasten heloissa nauruissa jä nuoruuden suurissa toiveissa, f Tämä on taustana sille päivälle, jota maailman kaikki '^iyöläiset' v^^ solidaarisuiispäivänä. Se on vappu; toukokuun ensirianäinen päivä, jota järjestyneen työväen toimea on vietetty jo noin seitsemänkymmentä vuotta tais- Ttölujen* ja toiveiden, sekä ystävyyden ja yhteenliittymisen suurraä? niferkto^ tahansa; olivatpa he musta- tai valkoihoisia ~ vappuna he rientävät)joko,suurempiin tai pienempiin juhliin ja -kulkueisiin. Tappujuhlaan'osallistujat ovat työläisiä, farmareita, oppineita ja vapaiden ammattien harjoittajia — nuoria ja vanhoja/ , , ^ ' ,T. Teotta, on, ettet'vappua vietetään tänäkin vuonna eri mit-ta «»ht^issa eri, maissa. Joissakin porvarillisissa maissa, kuten ^imerkiksl täällä Canadassa ja( yhdysvalloissa, on vapun \^etto'yielä melko alkeellisella tasolla. Mutta toisissa porva-irillisissa maissa, kuten, esimerkiksi isiemme tuhatjärvien Suomessa, sekä Ranskassa jne. vappua vietetään valtavia kansanjuhlia: ja -kulkueita järjestäen; Sosialistisen maailman- ,ösan:;maissaj kuten esiin. Neuvostoliitossa, on tästä Amerikan ^^mantereelta,' 8-tun^ saaneesta työväen kansainvälisestä ystävyysjuhlasta muodostunut suuri kansallinen juhla, mihin osallistuu valtaosa väestöstä — saaden täyden palkan vapaa-päivästään, kuten esimerkiksi 5 me' täällä' Canadassa^ saamme ^jo, kiitos ammattiyhdistysliik-^ keen taistelulle ja voitolle -—monesta virallisesta juhlapäivästä. ~ , /' : '. Jokaisella kansalla on omat ilonsa ja riemunsa, suunnitelmansa ja toiveensa; .Perinteellisten tapojen mukaan^^^^^ piijuhlissa ja tilai^uksissa puhutaan juuri näistä asioista. Meillä canadalaisilla on myös täysi syy iloita ja riemuita' tänä vappuna; Ku/kä olisi esim. uskonut vielä kymmenen tai viisitoista-vuotta sitt(m,:että^C qn valtaosalta; yhdistänyt voimansa tähän vappuun mennessä! Kfäinrohkeain, e.np-UiStuksen-tekijää oji^,silloin katsottu pitkään ja arvosteltu ainakin "haaveilijaksi" jos ei sen pahemmaksi. Mlltta niyt se on kuitenkin tapahtunut tosiasia, äiiijcä lUpaa hyvää, ^i vain työläisille, vaan koko kansakun- JMlIennhe.nomielin voimme tänä vappuna todeta myös sen : että neuvottelut jatkuvat edelleen siinä^ mielessä, jotta yhdistyneen amms^tiyhdistysliikkeemmeulköpuol^^ jääneet tinibt ja liitot saataisiin sopimaan työväen yhte kotiin, saman katori suojaan ja saman lämmön hoivaan. •Tänä vappuna voimme^loita siitäkin, että työväenliikkeen johdolla vuosikausia käyty taistelu vanhuudeneläkkeen ' koltottamiseksi ja lapsilisän parantamiseksi tuotti ainakin osittaisvoiton muutama kuukausi sitten. Samoin on toiveita siitä; e^^^ saaäaan, onnellinen päätökseen-lähitulevaisuudes^^ Myös 'meillä Canadan suomalaisilla on ilon aihetta. Vii-meksikuluneitten kuukausien aikana olemm^ saaneet havaita ettärjtyöväenliikkeeni toiminta on uudelleen elpymässä ja Voimistumassa täkäläisten maanmiesteinme keskuudessa, mikä sellaisenaan auttaa eripuraisuuksien vähentämistä ja yhteistoiminnan" kehittämistä. Erittäin suurta toivoa on tänä vappuna siitä, että ensi kesänä täällä Sudburyssa pidettävistä yhteisistä urheilu- ja musiikkijuhlista muodostuu historiallinen tapaus kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi ja Pistämiseksi. " ' , ' • . • * . vMyösik voimme tänä vappuna nähdä synkkien myrskypilvierv läpi ilahduttavia ja lämmittäviä auringon säteitä. p> Vaikka kansojenväliset suhteet eivät olekaan läheskään niin hyvät ja luottamukselliset kuin niiden pitäisi olla; vaikka sodanvaaraonv vielä ilmeinen ja uhkaakin ihmiskuntaa sMhen asti kunnes päästään aseistuksen vähentämiseen sekä ^caikkien sotilasluontoisten liittojen purkamiseen — tänä vappuna; voidaan kuitenkin todeta, että rauhan asia on sittenkin voittamassa. Viiosikausia kestänyt paikallaan tallaaminen aseistäriisumiskonferenssissa Voi hyvinkin johtaa pian sopimukseen, jonka perusteella voidaan ottaa alustavia askeleita ainakin ns. tavallisen aseistuksen vähentämiseksi. Sen lisäksi on vaatimus ydinaseiden' kieltämiseksi sekä vety- ja atomipommikokeilujen lopettamiseksi kasvanut niin voimakkaaksii ettei mikään' mahti voi sitä pitkää aikaa vastustaa. Maailmanlaajuisen rauhanliikkeen riveihin on jo liittynyt sellaiset hallituksetkin, kuin esimerkiksi Japanin hal- Htus, /mikä sellaisenaan osoittaa kuinka laajalla pohjalla atomiaseiden kieltämiSvaatimus jo on. keväisessä kukoistuksessaan. Vielä iha-juunpi on tämä aika nyt^ jolloin uhkaavien sotapilvien aita 'huokuu niin paljon "raiihantahtoa,'tyyneyttä ja ystävyyspjrr- . JdmyksiäiHerttaihen on tämä työkansan suuri kansainväli- , tien tjuhla — missä olosuhteissa jsita «rl niaissa pidetään. r-r^ittykääinme kaikin tähän työtätekevien suurjuhlaan ' niissä olosuhteissa missä se on meille itse kullekin mahdol- ' 'MstaiAntäkaamone tänä vappuna kannatuksemme vaatimuk- ;iell^;:Jkdnsainvälisen rauhan, työtätekevien solidaarisuuden jai/ka|kkien kansojen , ehdottoman itsemääräMnisoikeuden kunnioittamisen h3rväksi! ^S/BxMt tappo 259 kanaa farmilla Leslie asetti raudat ja sai yhden minkin liiiistä. Hän uskoo, ^ttä minkkejä on oUutainakin^ k 1^ t . ^ » i « l e . ^ . ^ Taalla tiedoitettiin -tScuUtti^taina, että minkit ovat tap-ii^& et' ioAdeh päifän aikana 259 iaasia^^fom Lestien farmilla, joka on jf;aknjm^^^ länteen täältä. T I L A T K A A V A P A U 8I SYNTYMÄPÄIVIÄ Vappujuhlien historiallista taustaa Oscar Kivi, Swa8tika,* Ont.. täyttää lauantaina, bubtikitun 27 pnä 60 vuotts. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain .onnentoivotuksiin. Kiina kttntiostaa kaupui^elaan ^ 'Ensimmäisen viislvudliskauden neljän vuoden kuluessa Kiinaa kansantasavallassa on rakennettu asuintaloja sekä julkisia ja kunnallislai-toksla lattiapinta-alaltaan 100 miljoonaa neliömetriä. Monien kaur punkien ympärUle on kasvanut uudenaikaisia . työläisasutuksia, uusia kauppoja, ^sairaaloita ja työläisklu-beja; on rakennettu yli 240 uutta teatteria ja elokuvateatteria. Neljässä vuodesSa on Käytetty katujen kunnostamiseen, uusien kulkuväylien rakentamiseen kaupungeissa sekä väestön kunnallispalvelun parantamiseen toista miljardia yania. Tänä aikana on mm. rakennettu kestopäällysteisiä teitä noin 4000 kilometriä, laskettu veisijohtoa 20Ö0 kilometriä ja viemärijohtoja 2000 kilometriä. Tasavallan kaupunkien, raitiotie- 3a autoliikenne on kasvanut huomattavasti. Vappmublien viettoon vaJrnktautu-easamme, saamme tänäkin kevftänä mOko vannaan, kuulla xxytveUä Juttuja '^eurooppalais"' Ja jopa vallan "ulkomaalaisperuisesta'' juhlasta. Jolla el ole sulka mitään yhtftläfbyttä amerikkalaisen elämäntavan kanssa, Jne. Mutta historian Junalatar el ole kuitenkaan määrännyt niin, että työ-väenU& e saa sytylskeitä. vain "klSstä" Ja "vanhalta mantereelta". Tosiasia nimittäin on, että vapun vietto eai aEcunsa nimenomaan täKä mantereelta. Aikakau^irlat kertovat, että työväen, vappumielenosoitusten vietto alkoi Chicagossa 1887 eli 70 vuotta sitten. MezSdllepantavaa myds ;:on. että CIO-APL:n edeltäjän, AFL:n edesmennyt presidentti Samuel Gom-pers Johti Amerikan tyaväenlittettä taistelussa S-tuntisen työpäivän puolesta tuomiten päättävästi '^Euroopan monarUatelksi Ja arlstcfiaraateibsi'^ ne taantumusvoimat, Jotka yrittivät riistää Amerikan työväeltä pois vapun vieton. • •. Mielenkiintoista onkin todeta, että ne samat yhteiskunnaUiset voimat Jotka nykyään yrittävät mustamaalata 'työväeAUikettä laillista yhteiskuntaa uhkaaviksi väktvaltavolmlksi puhuivat silloin suurin elein "anar-kttlenCV^^ vä- keen aatteita.; Historiallisesti puhuoi kfrattttfct» knktaramfsfai vavten". Vappvnlelenosoitiuten «letto sai aftonsa^Äinerikan Ja Canadan työ-vä^ Hkka» talsteinsta -e-tuntisen ^fipOivSn puolesta. ttUapA aikakaus-k h ^ kertova»^ ÄFX.ai edeftäjän mi-dysvaltain Ja Canadan Oreanlzed Trades and Labor Unton) hyväk^- neen Jo vuonna 1684 ensimmäisen vapunpäivän viettoa kokevan päätöslauselman, niissä lausuttiin: "Päätettäköön; että 8-lantinai työpäivä tulee lailliseksi työiäiväksi toukokuuD\ ensimmäisestä päivästä lättilien; v. 1880." :Ja vapunpäivänä vasta Viipurin puoluäcokouksessa 1901 päästiin yhteisymmärrykseen Ja päätökseen sliiS., että "Suomen työväen on, mikäli mahdollista, vietettävä vaputQ}äivää mielenosoitu^)äivä-nä. pysymällä silloin ix>is työstä" — -ja pian sen jälkeen Suomen työväenliike liittyi myös Toiseen Kansainväliseen. Näin ksrtexvat vapuispäivän synnystä Ja kehityksestä aäakauskirjat. Joista ilmenee myös. :että työväenliike on alusta pitäen viettänyt vappua mielenosoituspäivänä omien taloudellisten Ja yhteiskunnallisten vaatimus- 1886 vastasivat Chicagon työläiset ,ten puolesta. vapunpäivän mietenosoitudcutsunn I Lyhyen settsemät&ymmenen vuo- Saksan ydinFyysikkojen julistukselle vaikutusta Bonn.—-Kahdeksantoista Job-tavan atomltiedenlehen esittämä vastalause sen johdosta^ että Länsi- Saksan sotavolÖMt varustetta!* siin atomiasein, on alheottanot sensaation :Bonnissa.. Vapaademor kraattisen puolueen puheen|oh-taja Maier varoitti kaksi päivää aikaisemmin, ettei - saksalaisten atoinltutkljolden sallittaisi tySs-kennellä sotilaallisia tarkoituksia varten. Otaksutaan, että Maler on etukäteen saanut tiedon snunnltel* Insta vastalanseeste. ' Tiedemiesten vastelause tnbee dramaattisella tavalla sosiaalidemokraattien ja ; vapaademokraat-' tien i varoituksia. Kysymyksestä muodostuu epäilemättä keskeinen ^teemä lähestyvässä väalltalstelns- ' 8ai''Vi;-'V5v;.j..-5;;.^ . ', «; - Bonnissa ..pidetyssä puoluekokouksessa liittokansleri Ad^nauer lausui, vastalauseen johdosta,^ että -^asia '•. eij kuulu tiedemiesten:.päteYyyipiiriih/ koska siinä e l ole kysymys luohnbn-tieteellisistä. vaan pplUttisbta /ja sotilaallisista ongelnUsia."A~dänäii-er valitti, etteivät tiedemiehet ottaneet selvää hallituksen aikeista, ennenkuin jättivät vaäti^laifseen. Adenauerin lausuntoa pidetään .kuitenkin sekä opposition että hänen kannattejlensa taholla' jotensakin epäonnistuneena; > Vieläpä krlstilUs-demokraattlsetkin pUrit katsovat, että Adenauerin olisi pitänyt esittää parempia todisteluja kansalnv^sestl arvossapidei-tyjä asiantuntijoita vastoan. ' NOBEL-HERTZ VETOAA c MAAILMAN KAIKKIIN TIEDEMIEHIIN Bellini. T- Itäsaksalainen fyysik ko ja Nobelin palkinnon saaja Gustaf Hertz on Itä-Saksan fyysikkoseuran kokouksessa vedonnut maailman kaikkiin tiedemiehiin, jotta nämä keboittaisiyat maittensa hallituksia lopettamaan kaikki, atomiko-kellut. (Hertz sai yhdessä J . Franckin kanssa vuoden 192$ Nobelin-palkinnon atomien rakennetta koske- Vien tutkimustensa ansiosta). Itä-Saksan radion välittämässä vetoomuksessa Hertz lausui,' että tällä ^hetkellä on käynnissä atomi-kokeita, jotka muodostavat vakavan uhkan - ti,ettyjen alueiden väestön terveydentilalle^ t u l e v a isutide^. ,^Japanin kansaa, josta i tuli atomJiso-ian ensimmäinen uhri, uhliaa nyt tiusi vaara maantiet^eellisen aseman-aa johdosta ^J^oko maailman bh syytä tuntea syvää huolestumista < ^tämän johdosta. Kehoitan kaikkia ulkomaalaisia virkaveljiäni ottamaan heti yhteyden vastuuntuntoisiin henkilöihin ja ilmoittamaan heille, mitä kQ)rtalokkaita seurauksia jatkuvilla atomikokeilla saattaa olla^ Hertz lausui. Vientikieltolista murtuu yhä Eng^Ianiti tm tehnyt suuria 'kauppoja NL:n kanssa ja aikoo laatjentaa Kiinan kauppsansa Lontoo. — Yhdysvaltojen Ja. sen lUttoläistoi NeaVostolUttOsn koh-distama vientikieltolista mortuo Jokatapanltsessa yhä enemmän Ja enemnän, kirjoittaa englantllal-; nen talonslehtl The Gconmnlst; Xsken saapuneet tiedot kertovat, että näin on asianlaita virallisestikin Englanti on solminut sopimuksen. Jonka makaan vUsi englantilaista yhtiötä toimittaa Nen^ ;vosto1ilttoon maailman > sunrlm-man l7SA:ta Inknunottauatta — aatorengastehtaan kondstot kaikkine laitteineen. Kaampahln-ta on 14 miljoonaa pantaa. Samanaikaisesti englantilaiset harkitsevat Kiinan kauppansa lisää-mlsitä 40 ndljooiialla pannalla • vuodessa. •: • . _. 1, Ranskan; Kiinan kauppa kotajinkerr The E«,nomIrt mataitsl. että eräs suurimmista erimielisyyksistä U S A : n l , „ g a , ^ j j puolestaan on Jär-presidentti EiserthoWerIn ja Bnglan- «»»pai» pu»iB«aa« «n jar nin päöznlnisterl Momlllanln kesken Bermudan saarella pidetyssä konfie-renssissa oli vientikielolista. Joka kieltää ns. strategisten tavaroiden viennin Neuvostoliittoon "Ja kansandesno kratioOiih sekä nimenomaan Kiinaan. Leliden mielestä Yhdysvaltojen asenne on negatUvinei^.ax^ovaltakysymys. Tiukoista määtftyksistä huolimatta länsi on käynyt kauppaa idän kanssa, Joka on tapiAtunut suurdta osalta Euroopan kautta. Pienistä eristä on muodostunut vetävä kanava suurien tavaramäärien virralle. Lehti mainitsee, että vie^ikiettolistasta huolimatta erityisesti Länsi-Saksa, Ranska Ja Japani ovat ummistaneet ail-miänsä sangen pitkälle idän Ja varsinkin Kiinan, kaupan subteen. Län-ySi- Saksa on tällä hetkellä Kiinan suurin kapitalistinen. kauppatuttava. Unkarin rautatieliikenne normaalissa Vastavallankumouksellisen kapinan aikana häiriintynyt Unkarin rautatieliikenne on nyt saatu tSy-dellisesti normalisoiduksi. TSllä hetkellä on liikkeessä 2136 matkustajajunaa. Kansainvälisillä rautatielinjoilla on palautettu suora rautatieyhteys. Kahdin kuljetuksessa rautateillä on ylitetty viime vuoden saman ajan taso. Vuosi sitten oli liikkeesr sä 858 tavarajunaa, mutta nyt on 1002. Kuluvan vuoden helmikuun ensimmäisen viiden päivän aikana oli purettu rautateillä 3dj)70 tavaravaunua, mutta, tänä vuonna samassa ajassa on purettu lastista 43.671 tavaravaunua. On ruvettu täydentämään rautateiden liikkuvaa kalustoa. Tänä vuonna Unkarin; rautatiet saavat entista voimakkaampia dieseli- ja sähkövetureitaj^. liikkuvaa kalustoa. Jestänyt suorastaan kauppanäyttelyn Kiinassa sekä läh^ittänyt ltdcuisla tek? nUlisiä ja kaupallisia valtuuskuntia Kihlaan. Japanin Kiinan kauMUa kaksinkertaistui viime vuonna. T9s-tä englantilaiset ovat katkeria. ' The Economist kertoi edelleen, (et^ tä useat amerikkalaiset liike- ja teollisuusmiehet mm. Henry iPoird. ' ^ t allcaneet ankarasti sunresteUavIentV listaa. Aikäisemmbi-esimeikftsi Kiinalla öli kaupankäynnissään vaJatB-ta länsimaiden katissa. Mutta vitme vuoden kahden ensimmäisen kudcau-den Jakso ohitti.50 miljoonan pttn-, nan yUjaamää Ja valuuttäreseridien kasvua. Tämä on ollut mahdollista siten, että Kaakkois^Aasian maihin on viety runsaasti lännestä tavaroita; jotka on myyty eddleen Kiinaani. • The Economist myönsi kirjoi-toksessaan, että Kiina on tol«: ml tus- Ja • n^ksakykyineiL Eliel' länsi käy kaiqipaa Kiinan fcanatta^v Saaraan, niinse tapahtua ja Us«: Jence uanner-EnroopaB Ja Kaak" ^ <> kots-Aasian maUte kantu Vieai^ « «ikieltollsfa saattaa näyttää ••«It» lal d , motto Jokatopaok». scasa on Jo yU aikansa elänyt On- : nen kaopalle ti^HdoIUnen har> haatoma. kirjoittaa The Ecoiuii>v • ndst''lopakst'' •• 190.000 iTölätsen lakolla. Yhdysvalloissa oli sinoin kautto maan vapun-p ä h ^ lakkoja—- Ja niiden tuloksena voitettiin Jo silloin 90X)00:lle union miehelle 8-tuntinen tyt^lvä. Muistoa kuitenkin tulee, että CThi-cagossa vuodatettiin verta eimenkuln tämä voitto saavutettiin. Poliisit hy{Uckäsivät toukokuun 3 pnä työläis-ten mielenosoiti&seen. Jolloin 2 ihmistä sai surmansa. Joku provokaattori — jonatonhneä ei kaiketi vielä- Icään itiedetä; mutto joka paljastuu vielä Joskus — räjäytti pommhi työläisten protestlkokouksessa. Tässä -Uanteessar työväenjohtajat Spies, Parson,. Eqgle, Fiäier Ja Lingg vangittiin ja Wrtettiin Chicagon ,Wrtto-lavalla -^teko^yytösten perusteella. Mutto taistelu Jatkui Ja nihi päätettiin: AFL:n v konventlonlssa - St: Louisissa 1888. että B-tuntisen työpäivän puolesta käioitetoan Järjestämään mielenäsoftuksia kautto maan toukokuun'1 päivänä 1890. Seuraavana vuonna, eli 1889 vetosi AFL Toisen Kansainvälisen Pariisin tongresBiln äidottoeii, että nämä työväen; mielemxsoitukset Järjestettäisiin kansainväUsycBi. Ja Juuri APL:n pyynnöstä Toisen Kansahivälisen Pariisin kongrS^ hyväksyi toukokuun ensimmäisen päiväd IcansainvällseksI mielenosoituspäiväksi "8-tuntteen työpäivän" Ja "työväen muideh vaatimusten" puolesta . viltoten nimenomaan siihen, kun AiPLin St. Louisin edellämainittu kokous oli -päättänyt Järjestää 4'äamanlalsenmielenosoir: tuksen toukokuun 1 jpnä 1890." Käin' sai. :a]kunsa ja ketiittyi vapr pumielenosoitusten vietto. .Palautettakoon mieleiemme; että.Toisen Kansainvälisen Brysselin kokous teroitti V: 1891, Jottär vapunpäivänä on pantava ' pyörät 'seisomaan kaikkialla, miS3ä=' se ; öm mähäoUlstov,: zurlchin kokous. (1893) :ou'i :vielä, askeleen ^«eni^in.Ja^k)^ ma^ • Jqlki'' ."tj^öVäeV, tairanokkaan" /tahilon« ..yfcteiskuflhanj^^^u^^ sen ^'jaTluimin^älisen rauhan puo-iCalkfclen iäid3n;\t4KiasiaIn perusteella '• on syytäi sanoa: • Äiinettallcoon Euroopan työtätekeville täysi . tun7 nustus. siitä,, mUä. he ovat -tehneet työväenliikkeen hy^väksl, mutta yap-pumielenosoltusten' järjestämisestä Ja - vapptH>frinteiden.:, alullepanosta kuuluu' tunnustus' tämän, mantereen työtäitekeviUet . - - ! Asian '^edelleen'Valaisemiseksi voK simmeviitota .'"siihenkin tosiasiaan, että «^JmeikBral Suomen työväsn-luoi^ a... nukkui»-, poliittisesti'.puhuen niemb sik^ästiivi^ 1890-luvuUa, Jol-loUi täU&^mahtereeUa JärjesteUiin jo suuria vappujuhlia.'; V messa vietetty ' niihin aikoihin siitä syystä kuii'.toukokuun ensimmäiEtä päivää pfcföttito: liiaii kyhnänä ulko-ihnatilaisuuisteh Jätjestämis4, väreen. Mutto sens^aan oU - suom^dai-sillasDIoIn -tapana.kesäkuun ensimäen aikana on työväenliike voittanut paljoa. Kahdeksantuntinen työpäivä on jo me^ko yleisesti voitettu —: vaikka ei kohtakaan kaikkialla. Mutto taistelu Jatkuu, sillä autcnnoinnin kehittyeszä on tuUut ilmeiseksi, että työpäivää ja työviadcoa on lyhennettävä jos mielitään, että -työläisetkin saavat naubtia tekniikan kehityksestä sen sijaan että Joutuisivat Joulskoxni-tassa työttömien a^eijaan. ' Yhteiskunnallisia, uudistuksia, on teihty siinä määrin, että kolmannes k&kö ihnli-kunnasta on Jo sosialismin olosuhteissa tai sosialismiin Johto-valla tiellä.<_^ Mutta toistelu yhteiskunnallisten pWannusten Ja uudistusten puolesta Jatkuu edelleen. Samoin Jatkuu toistelu rauhan säilyttämisen puolesta, kuten sitä on vaippumlelenosoitusten alusto pitäen korostettu. Eroa on vain sikäli, että vaikka ihmiskuntaa uhataan nykyään paljon tuhoisammalla sodalla, kuin-kokkaan aikaisemmin — historian tässä valheessa ovat rauhanpuolustajain voimat kasvaneet niin valtaviksi, että ne voivat todella uuden sodan syttymisen eJhkäistä. TiLmä on ihmiskunnan historiassa ensimmäinen kerta, jolloin on käytännöllinen mahdollisuus sotien ehkäisemiseksi Ja lo-pafctomiseksi — ja suuri kiitos siitä lankeaa työväenliikkeen peräänante-mattomalle taistelulle rauhan puolesta, mikä liitty saumattomasti vap-pumielanosoltusten viettoon. Rauha, kansojen vapaus ja onnellisempi huominen kaikuu työtätekevien vapputunnuksista entistä voimakkaampina , niissä suurissa Ja pienissä vapputilaisuuksissa mitä tulevan toukokuun 1 päivänä eri puolilla maailmaa järjestetään. W. E; -4r Tarmolan talkoista . Tarmolan talkolsiui kun aivan ensiksi mieleen lenti; katsoa pitää satman, tulipesa jotto se kestäis Itokö kesan.*' Sitten ne kivijkiven perään i^ kunnes näkyi koko rauto ''ropjj sitten oikein miehin "siikas"^ ' kuhmuja, rsdcoja kyllä piisasi Salnusen "sapalle" pSatettii^^r laäj sillä siellä ne hitsaa ja oik^- : onpahan sitten toas kuin uuä^ että-löylyt tulee aivan juuri-' Taikoihin vielä tulla sietäis saunapuutkin tehdä pitäis . ; vieläkin löytyy yhtä ja toista' jöttei^Iöytyis paikkaa kesällä Yhdysvaltain armeijan käyt-töön sanotaan harkittavan ottaa kuvassa esitettyä pienois^ kokoista.; helikopteria, joka on l^k^nevä kantamaan "yhden- mi^l^en. Kone on pienin ja. kevein mitä tähän men- . nessä on" tunnettu. karinäiuksesta st; CäiU^nes. Paititf^ ^ksinäyibisineii riäytelmä^^^^^^^^i^^ WeilOT Parkin vOhnlsteiuseura Starin iiaaiilla- huhtifcuuh 27 pnä kello 8 illalia. SaonMla iKltetään muiriakin ohjeslmäa, kuten soittoa, laulua jne. Tulkaa siis nauttimaan yhdessä; liaus-fcasta illasta. Ps^dän .kiittää k Ä i a ystäviä ja kannattojia,. jatka tulitte'. Wlndsoriin seuraamaan^ ''Ai Herran Jee" riäjrtel-määnune..: Olisihan siellä ollut tilaa yiela suuremmallekin joi&olle, mutto kuitenScin totesimme^ että vaivamme on tullut: palkituksi kun saimme ibiin suuren yleisökarmatuksen. Toivon, että Joskus^to^^ tulla teitä tervehttaiään. Ja voisitte te tulla vasta^eräiiulle täniie meille. MeUlä pn kyliä pieni haaJl ---mutta sittenhän säami^^ olla iäih<ämpänä toisiamme. Siis vieläkin kiitos W sorin, Detroitin Ja Samlaii kannatukJ^ sesta.;' Saniialaiset tulivätkiii s^ Joukolla meitä .kahaiattamaahi Kiitos tov> Kituselle .hyvästä. .^^ m sesta. Kiitos kulfeimläiiMe •slitä"'siiu^ K-=v.«nr,v.s:., / . n . . . . . . + X 5 ; i reste työstä, minkä he hyväksemme Lappe. - Kesaanpam ollaan taai- gyorittlvät, BmännUle myös kiitos lakin menossa vaikka kevät onkin ..A»,^^ V r * ollut koleahko. Lumikin sulaa ko-4?/"°" 7^"?. f f ' ' ' ' ' ^ Fintididia-kuoroh- Vappii-kahviaisel lapin haajilla lassa.'£rikoiskiitoksen haluan, lausua Lillian ja Toivo Niemei;e. Kiittäen kaikkia. — Hilda. mälsenä -'sunnuntoina.. marssia vihe-riöitseväänhiontoon. Siellä pidettito pufhelta. Joikar Jo sUlohikin hipoivat "tUkomailto" tuotettuja työväenlUk-vin bitoasti ja tätä kirjoittaessa'on lunta vielä paljon pelloilla ja metsissä.. Ainoastaan mäkirinteillä näkyy lumettomia paikkoja. Siitä huolimatta uskalsimme niin paljon, että päät mme pitää vappu-kahvia! set Lapin haalilla toukokuun 1 pnä alkaen kello 2 iltapäivällä. Täällä järjestetään enää vain anir harvoin > mitään tilaisuuksia haalil-le, mutta nyt tuumasimme, että pi-detäänpä nyt. oikein iltapäiväistu-. jäiset. • • • ' Vaikka tämä tilaisuus pidetään,ar-kioäivänä, niin kuitenkin toivomme, että ihmiset saapuvat haalille läheltä ja kauempaakin kannattama^ järjestömme : kahviaistilaisuutta. ^sä, niin siellä on tUaisuus rupatella Sellaista tilaisuutta ^ei järjestömme päivän asioista ja samalla juoda toimesta ole ehkä aikaisemmin jär- kuppi hyvää kahvia, *Se virkistää Voimakas maanjäristys Aleiitien saarilla Wcston, Mass. —- Bostonin korkeakoulun seismografilaitos tiedoit-ti viime perjantaina, että Aleutiafi saarilla on tapahtunut ankara maanjäristys. Tiedonannossa sanotaan, että maanjäristys . tapahtui noin 4,200 mailia luoteeseen Bostonista. inySs '^Hmpolska^ .Toronto. nmiiset kasaavat! to, vaihtelua. Ja nyt sitä saa t maila Finiandla-kuoron ..Sillä konsertilla saisi olla yhdysnimi, sillä sinne tidee Yrityksen tytöiltä ^itys. joka tin pohjaluomus ensi k e ^ Juhlille.' maan tulee myös . yllätys7\arei tvlrtiä-: . >Iii)jandla kuoron "Hääpolska". hei. hei, heikun keikun, vaikka luuun asti" takaa iloa ja rtftmua. i tooistaa Aarton apIootS, Jonk<i antoi kuultuaan: "heikun ^seikua" mvös laulu "Sai kevät. kaun>s kiinaan" — että tuote, jos kuk kukkivat nähi k e v ä n niin rakkaus ei ole vähempi arvoiiien.| Saakoot kalkki tietää vaan. tulevat Don haalUle tk. 28 keUo .4 iltepähräilä, että "Kalle Annin ja Anni ompi KaHen, aan, ataiaan . Siispä hyvä ystävä, poä huoli tä ja tule keväitkonserttiih Ja ystäväsi tullessasi. Se on paras voi tehdä saadaksesi Uoissksi. — J. N. . ' jestetty haalillemme. Toivottovas; ti vappupä-väksi saadaan kaunis i l makin. Kun täten kokoonnumme haalille viettämään tätä vapunpäivää yhdes-mieltä. Ottakaapa jäk^kiläiset (Jacques) tekin tämä seikka huomioon ja tulkaa jnukaan. Kahviaisissa siis ia-vataari, Eiks juu. - < Kamin osuusikiEiuiiassa on: tähty uudistufltsia Port Arthur. — I n t e r n a t io osuusliikkeen Kaministiquianr, i>an johto ja jäsenet ovat oike tusti ylpeitä kaupassa suoritet uudistuksisto. -Kauppa on tälläJ toa ^ nykxaikainen>^itsepalveli jolla on aistikkaasti asetettu' I roita näytteelle,. .niiden^joukq vaatetusta; miesten naisten ja, ten. kenkiä jne. Kauppa on^ ään auki kello 9:ään illalla torjq seen seudun asiakkaille pafen palvelua. Näytteellä on myös jou ko: osuusliikkeen tavaraleimalla rustettuja tuotteita lukeutuen, hin kahvia, karjanrehua jne. • T(| vomme Kaministiquian liikke parhainta menest:|fistä.^ E.N-Sai auton'Labor Bazaaristk Torontossa Toronto. — Täällä UJPO:n la Christie Streetillä viime kui den lopulla pidetyn Labor B järjestäjät ilmoittavat, että ton (auton) sai F. Laurus, 262 Ciarens, numerolla 2388."^ Nev Delhi. - Nälkäkuolema käa noin 1,000,300 Ihmistä lntiai| itäosissa. Tulvat, raesateet j9: karat myrskyt, Biharin maakunna sa. Biharin valtiossa tarvijtaannoii 400,000 tonnia' viljaa. PÄIVÄH PAKINA Eiväilie kaikki ole autuaita Raamatussa' V sanotaan, etteivät ry ja Serge Brombergerin kirja kaikki ole aiituaito; jotka huutavat Herra, Herra! TSinSiiitää paikkansa näihin aällteiinkin asioihin. Kaikki asiat ^Ivät ole/äih» vallan siten kuin sanotaan. Ottakaääime vappupäivän' "tekstiksi}^ vaikkapa Suezin soto, joka päätti^ niifi surkeaan nöyryytykseen niiden kohdalto, jotka lähtivät soiteileii sotahan. Vaikka . SneziUe tehdystä hyök-kSyksestS on > annettu tukkukaupalr la.selitymääjä selitysten seUtyksiä, uikrW2Ulv. Streetin tunnettu pakinoitsija Dorothy Thompson sanoi viime fcUktviikkoisen New Yorkin Uijcettsi johdannossa: ?:vSuezln kanavan sotaretki on ollut ratkaisemattomana ; salaisuutena. - Suunniteltiinko se osanottajamaiden: k ^ e n ? Juuri minkälai-nöi oUsaissöpinras (colliision)?'' vTSssU btt siis -kysymysten kysy-jnys sen jälkeen kun on juurto jak-sain;^^ sel^tfettyi^v että Suezhi sota^t-fceäJKOskevöt kysymykset ovat kaik-selvänä! Pitiien^ mielessä.\«ttS niin Englanti kulii. Hankakin ov^t "selittäneet" ettei ipitfiSn salaisia sopimuksia oie ollut sen. paremmin niiden , tesken kuin Israelinkaan kanss^ Suezille llyokkayksestS» on mielen-kilnUitetii: tutustua siihen mitiRansr kassa juuiri Julkaistu veljesten Mer-asiasto sanoo. Mainittokoon, että nämä velj ekset eivät tuomitse Suezille tehtyä hyökkäystä. Päinvastoin he suhtautuvat s i i h ^ . myötämielisesti. Mutto "selittäessään" miten siinä jupakassa lopulta saatiin selkään, nämä veljekset paljastavat "Egyptin soteretken salaisuudef-kirjas-saan vähän yhtä. ja toista. He sanovat, että Israelin ja Hanskan hallitukset olivat keskenään, sa-lasopimuksessa Egyptiin tehtävästä 'hyökkäyksestä ja siitä, niiten Ranska tulee Israelin hyökkäystä tukemaan. He sanovat, ettei Britannia ollut vji^rsinaisessa sopimuksessa Israelin kanssa, mutto kylläkin Ranskan kanssa. " ' He sanovat Israelin tehneen päätöksen Egyptiä vastaan kohdistetta-vasto hyökkäyksestä jo lokakuun puolivälissä. Bromberger-veljekset — ja he ovat huomattuja sanomalehtimiehiä — kertovat Israelin ilmoittoneen lokakuun puolivälissä Ranskalle Egyptiin tehtävästä hyökkäyksestä, ~ ja Ranskan hallitus oli ilmoittanut asiasto Britannian hallitukselle. Mutto, selittävät Brombergerit — Ranskan Mollet ei saanut Britannian Edenia taivutetuksi siihen, että Britannia lilUyisi välittömästi Israelin hyökkäysoperatioon. .; Varsinaiseen hyökkäykseen osal-listunusen/ asemesta Britannia halusi osallistua eräänlaisena "välit-täjänä" riitapuolten — hyökkääjän (Israelin) ja hyökkäyksen uhriksi joutuvain (Egyptin) välillä! Edelleen selittävät Bromberger-veljekset, että Israelin hallitus ei halunnut .sen paremmin brittiläisiä kuin ranskalaisiakaan sotovoimia Suezille. Israel oli pyytänyt sitä, että Ranska suojelee ilmavoimillaan Israelin kaupunkeja, ettS Ranska kuljci^iäailtentoteitse ton'ikkeita Is-raelin^ sotajouköille Siinaissa, ja että Ranska; varaa myös merivöimiaan Israelint^ökkäyjisen tueksi. Täib^aMisi ollut epäilemättä Is-raelinij^ Uitnkselle hyvin edullista». siUä JOS %okkäysöUsi tällä poh^^ la onnistunut; Israel' olisi saanut olla yksinään kukkona tunkiolla, eli "valloitetulla" alueella Egyptissä. Mutta kun pienet lähtevät isoisten kanssa marjaan, ne menettävät tovallisesti ropposensakin. Israelin hallituksen pyyntöön— että se saa Ranskalto' sekä ilma-että ^merivoimien tukea ^ suostuttiin'ehi(^ esti,' nimittäin" siUä ehdolla, etta Israel puolestaan hyväksyy sekäj^ llanskanr että Britannian samanaikaisen hyökkäyksen Suezin kanava-alueella. « Viitaten tähäii "työn jakoon", yllämainittu Dorotby-tyttö sanoo Itsekin saaneensa siitä vahvistuksen Keski-Idässä vieraillessaan. Hän kertoo kuulleensa Israelilaisten' se^ lostuksen: "Me haluamme käsitellä koko opäration; mikäli sÖtajot|kot ovat ^kysymyksessä.' Suezin öj^ra-tio sekoitu kaikki.^ Täten Bromberger-veljekset selittävät nyt4-- e&^iäta i^e^edes lä^^ letty Pariisissa—: että Egyptiä taan tehtiin oikeastaan kahteen pimukseen perustuvat hyökkäykset: Ranskan ja Israelin sopimuksen pfr rusteella aloitettu hyökkäys : ja Ranskan-Britannian kesken ennakolta tehdyn sopimuksen mukainen sekaantuminen täidän jupakan ''välittämiseksi". Israelin ja Ranskan suunnitelmiin sanotaan sisältyneen aikomus murskaavan iskun an t ä m i seksi Egyptille, jotta ne voisivat sitten sanella opian tahtonsa mukaiset rauhanehdot. Britannia sensijaan halusi saada Vvätti" Suezin kanayan haltuunsa ja sen; avulla pakoittaa Egyptin "neuvotteluratkaisuun". Kaiken tämän perusteeUa on uudelleen korostettava kahta scg-kaa: Sodanvalmistajat eivät julkisesti selosta tarkoituksiaan. Ne valehtelevat silmät ummessa sUloin jos se tulee tarpeelliseksi ja^^ tavalmistelu on kansanjoukoille si vastenmielistä hommaa, että ei voida julkisuudessa puolustaa muuten kuin valheitten avulla. Toiseksi on muistettava eri ssao-malehtien osuus talkusissa kysymyksissä. Samaaia kuin eshnerBi-si cu-äät toiset su(»neiiikiellset leba^ riensivät tässä maassa h ä p e ä n^ kiihkoilemaan Egyptin itsenäisyyt» vastaan kohdistetun hyokkäyksöJ puolest2^ oli Vapaus oikomassa^- haansa mukaan niitä valheita, ro», siUoin yritettiin isanotoalehdi^ ? syöttää pahaa-aavistamattomlUe:"'- miäiUe - Egyptiin tehdyn julköB hyokkäyfeen "oikeuttamiseksi*'-;^ ' Näitä seikkoja on hyvS nraist^ naiii yappuria' Ja rty» nusia t2blK-sia hankittaessa Vapaudelle. .i£,;.Kansaoi#; mi IM; V • mk
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 23, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570423 |
Description
Title | 1957-04-23-03 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina; huhtik- 23 p. — Tuesday, April 23, 1957 VAPAUS l E J B E B i n » Tiaäepeadait Labor Otsan of Finnlsb Canadians. Es-tabliahed Nov. 6, I9l7i AUtborized « 8 seeoDd dft» maQ by the Post omeeOepaitment. Ottawa, vptfb- Usbed thrtce ireekly; Tuesdays. ThnrRlajrs and Baturdays by Vapaus Publishing Company IML. at 100>102 Elm SL Vf^ 8udbury« Ont.. Canada: Telephones: Bus. QXfice 0 6 . 4 - 4 2 S 4: Edltorial Office 0 6 . 4 - 4 2 6 5 . Manager E. Buksf. Edilor W. EUmuL Mailing ädärets: Sox 69, Sudbury. Ontario. Advertising rates t ^ n applicatlon. Translatlon free of charge. : TELAUSBINNAT: Kanadassa; . l v » . 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 225 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30 Suomessa: 1/vk: 8.50 6 kk, 4.75 1917 Juhlavuosi —• 40. vuosikerta ^ 1957 • • * Vappujyhlan ilo ja merkitys ' Kuinka paljon tuokaan kevät iloa ihmiskunnalle! Kuinka ihanaa^ordcaaij 2^^^^ puihin ptihkeaäle^tiiTUoh anteliaasti, muuttolinnut tuovat kesän vientiä ja ilma on täynnä ; juöimf tavaan tuoksua^ Kaikkialla on tähän vuoden aikaan elämäniloa ja -innostusta. Voittaneen kevään ja rakkauden laulu, onn^ ja rauhan laulu kaikuu kevätpurojen solinassa, ;^llä {idhjblassakin »pian kukkivan nurmen tuoksussa — s6 kuuluu kevään ensimmäisissä ukkosissa^ lasten heloissa nauruissa jä nuoruuden suurissa toiveissa, f Tämä on taustana sille päivälle, jota maailman kaikki '^iyöläiset' v^^ solidaarisuiispäivänä. Se on vappu; toukokuun ensirianäinen päivä, jota järjestyneen työväen toimea on vietetty jo noin seitsemänkymmentä vuotta tais- Ttölujen* ja toiveiden, sekä ystävyyden ja yhteenliittymisen suurraä? niferkto^ tahansa; olivatpa he musta- tai valkoihoisia ~ vappuna he rientävät)joko,suurempiin tai pienempiin juhliin ja -kulkueisiin. Tappujuhlaan'osallistujat ovat työläisiä, farmareita, oppineita ja vapaiden ammattien harjoittajia — nuoria ja vanhoja/ , , ^ ' ,T. Teotta, on, ettet'vappua vietetään tänäkin vuonna eri mit-ta «»ht^issa eri, maissa. Joissakin porvarillisissa maissa, kuten ^imerkiksl täällä Canadassa ja( yhdysvalloissa, on vapun \^etto'yielä melko alkeellisella tasolla. Mutta toisissa porva-irillisissa maissa, kuten, esimerkiksi isiemme tuhatjärvien Suomessa, sekä Ranskassa jne. vappua vietetään valtavia kansanjuhlia: ja -kulkueita järjestäen; Sosialistisen maailman- ,ösan:;maissaj kuten esiin. Neuvostoliitossa, on tästä Amerikan ^^mantereelta,' 8-tun^ saaneesta työväen kansainvälisestä ystävyysjuhlasta muodostunut suuri kansallinen juhla, mihin osallistuu valtaosa väestöstä — saaden täyden palkan vapaa-päivästään, kuten esimerkiksi 5 me' täällä' Canadassa^ saamme ^jo, kiitos ammattiyhdistysliik-^ keen taistelulle ja voitolle -—monesta virallisesta juhlapäivästä. ~ , /' : '. Jokaisella kansalla on omat ilonsa ja riemunsa, suunnitelmansa ja toiveensa; .Perinteellisten tapojen mukaan^^^^^ piijuhlissa ja tilai^uksissa puhutaan juuri näistä asioista. Meillä canadalaisilla on myös täysi syy iloita ja riemuita' tänä vappuna; Ku/kä olisi esim. uskonut vielä kymmenen tai viisitoista-vuotta sitt(m,:että^C qn valtaosalta; yhdistänyt voimansa tähän vappuun mennessä! Kfäinrohkeain, e.np-UiStuksen-tekijää oji^,silloin katsottu pitkään ja arvosteltu ainakin "haaveilijaksi" jos ei sen pahemmaksi. Mlltta niyt se on kuitenkin tapahtunut tosiasia, äiiijcä lUpaa hyvää, ^i vain työläisille, vaan koko kansakun- JMlIennhe.nomielin voimme tänä vappuna todeta myös sen : että neuvottelut jatkuvat edelleen siinä^ mielessä, jotta yhdistyneen amms^tiyhdistysliikkeemmeulköpuol^^ jääneet tinibt ja liitot saataisiin sopimaan työväen yhte kotiin, saman katori suojaan ja saman lämmön hoivaan. •Tänä vappuna voimme^loita siitäkin, että työväenliikkeen johdolla vuosikausia käyty taistelu vanhuudeneläkkeen ' koltottamiseksi ja lapsilisän parantamiseksi tuotti ainakin osittaisvoiton muutama kuukausi sitten. Samoin on toiveita siitä; e^^^ saaäaan, onnellinen päätökseen-lähitulevaisuudes^^ Myös 'meillä Canadan suomalaisilla on ilon aihetta. Vii-meksikuluneitten kuukausien aikana olemm^ saaneet havaita ettärjtyöväenliikkeeni toiminta on uudelleen elpymässä ja Voimistumassa täkäläisten maanmiesteinme keskuudessa, mikä sellaisenaan auttaa eripuraisuuksien vähentämistä ja yhteistoiminnan" kehittämistä. Erittäin suurta toivoa on tänä vappuna siitä, että ensi kesänä täällä Sudburyssa pidettävistä yhteisistä urheilu- ja musiikkijuhlista muodostuu historiallinen tapaus kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi ja Pistämiseksi. " ' , ' • . • * . vMyösik voimme tänä vappuna nähdä synkkien myrskypilvierv läpi ilahduttavia ja lämmittäviä auringon säteitä. p> Vaikka kansojenväliset suhteet eivät olekaan läheskään niin hyvät ja luottamukselliset kuin niiden pitäisi olla; vaikka sodanvaaraonv vielä ilmeinen ja uhkaakin ihmiskuntaa sMhen asti kunnes päästään aseistuksen vähentämiseen sekä ^caikkien sotilasluontoisten liittojen purkamiseen — tänä vappuna; voidaan kuitenkin todeta, että rauhan asia on sittenkin voittamassa. Viiosikausia kestänyt paikallaan tallaaminen aseistäriisumiskonferenssissa Voi hyvinkin johtaa pian sopimukseen, jonka perusteella voidaan ottaa alustavia askeleita ainakin ns. tavallisen aseistuksen vähentämiseksi. Sen lisäksi on vaatimus ydinaseiden' kieltämiseksi sekä vety- ja atomipommikokeilujen lopettamiseksi kasvanut niin voimakkaaksii ettei mikään' mahti voi sitä pitkää aikaa vastustaa. Maailmanlaajuisen rauhanliikkeen riveihin on jo liittynyt sellaiset hallituksetkin, kuin esimerkiksi Japanin hal- Htus, /mikä sellaisenaan osoittaa kuinka laajalla pohjalla atomiaseiden kieltämiSvaatimus jo on. keväisessä kukoistuksessaan. Vielä iha-juunpi on tämä aika nyt^ jolloin uhkaavien sotapilvien aita 'huokuu niin paljon "raiihantahtoa,'tyyneyttä ja ystävyyspjrr- . JdmyksiäiHerttaihen on tämä työkansan suuri kansainväli- , tien tjuhla — missä olosuhteissa jsita «rl niaissa pidetään. r-r^ittykääinme kaikin tähän työtätekevien suurjuhlaan ' niissä olosuhteissa missä se on meille itse kullekin mahdol- ' 'MstaiAntäkaamone tänä vappuna kannatuksemme vaatimuk- ;iell^;:Jkdnsainvälisen rauhan, työtätekevien solidaarisuuden jai/ka|kkien kansojen , ehdottoman itsemääräMnisoikeuden kunnioittamisen h3rväksi! ^S/BxMt tappo 259 kanaa farmilla Leslie asetti raudat ja sai yhden minkin liiiistä. Hän uskoo, ^ttä minkkejä on oUutainakin^ k 1^ t . ^ » i « l e . ^ . ^ Taalla tiedoitettiin -tScuUtti^taina, että minkit ovat tap-ii^& et' ioAdeh päifän aikana 259 iaasia^^fom Lestien farmilla, joka on jf;aknjm^^^ länteen täältä. T I L A T K A A V A P A U 8I SYNTYMÄPÄIVIÄ Vappujuhlien historiallista taustaa Oscar Kivi, Swa8tika,* Ont.. täyttää lauantaina, bubtikitun 27 pnä 60 vuotts. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain .onnentoivotuksiin. Kiina kttntiostaa kaupui^elaan ^ 'Ensimmäisen viislvudliskauden neljän vuoden kuluessa Kiinaa kansantasavallassa on rakennettu asuintaloja sekä julkisia ja kunnallislai-toksla lattiapinta-alaltaan 100 miljoonaa neliömetriä. Monien kaur punkien ympärUle on kasvanut uudenaikaisia . työläisasutuksia, uusia kauppoja, ^sairaaloita ja työläisklu-beja; on rakennettu yli 240 uutta teatteria ja elokuvateatteria. Neljässä vuodesSa on Käytetty katujen kunnostamiseen, uusien kulkuväylien rakentamiseen kaupungeissa sekä väestön kunnallispalvelun parantamiseen toista miljardia yania. Tänä aikana on mm. rakennettu kestopäällysteisiä teitä noin 4000 kilometriä, laskettu veisijohtoa 20Ö0 kilometriä ja viemärijohtoja 2000 kilometriä. Tasavallan kaupunkien, raitiotie- 3a autoliikenne on kasvanut huomattavasti. Vappmublien viettoon vaJrnktautu-easamme, saamme tänäkin kevftänä mOko vannaan, kuulla xxytveUä Juttuja '^eurooppalais"' Ja jopa vallan "ulkomaalaisperuisesta'' juhlasta. Jolla el ole sulka mitään yhtftläfbyttä amerikkalaisen elämäntavan kanssa, Jne. Mutta historian Junalatar el ole kuitenkaan määrännyt niin, että työ-väenU& e saa sytylskeitä. vain "klSstä" Ja "vanhalta mantereelta". Tosiasia nimittäin on, että vapun vietto eai aEcunsa nimenomaan täKä mantereelta. Aikakau^irlat kertovat, että työväen, vappumielenosoitusten vietto alkoi Chicagossa 1887 eli 70 vuotta sitten. MezSdllepantavaa myds ;:on. että CIO-APL:n edeltäjän, AFL:n edesmennyt presidentti Samuel Gom-pers Johti Amerikan tyaväenlittettä taistelussa S-tuntisen työpäivän puolesta tuomiten päättävästi '^Euroopan monarUatelksi Ja arlstcfiaraateibsi'^ ne taantumusvoimat, Jotka yrittivät riistää Amerikan työväeltä pois vapun vieton. • •. Mielenkiintoista onkin todeta, että ne samat yhteiskunnaUiset voimat Jotka nykyään yrittävät mustamaalata 'työväeAUikettä laillista yhteiskuntaa uhkaaviksi väktvaltavolmlksi puhuivat silloin suurin elein "anar-kttlenCV^^ vä- keen aatteita.; Historiallisesti puhuoi kfrattttfct» knktaramfsfai vavten". Vappvnlelenosoitiuten «letto sai aftonsa^Äinerikan Ja Canadan työ-vä^ Hkka» talsteinsta -e-tuntisen ^fipOivSn puolesta. ttUapA aikakaus-k h ^ kertova»^ ÄFX.ai edeftäjän mi-dysvaltain Ja Canadan Oreanlzed Trades and Labor Unton) hyväk^- neen Jo vuonna 1684 ensimmäisen vapunpäivän viettoa kokevan päätöslauselman, niissä lausuttiin: "Päätettäköön; että 8-lantinai työpäivä tulee lailliseksi työiäiväksi toukokuuD\ ensimmäisestä päivästä lättilien; v. 1880." :Ja vapunpäivänä vasta Viipurin puoluäcokouksessa 1901 päästiin yhteisymmärrykseen Ja päätökseen sliiS., että "Suomen työväen on, mikäli mahdollista, vietettävä vaputQ}äivää mielenosoitu^)äivä-nä. pysymällä silloin ix>is työstä" — -ja pian sen jälkeen Suomen työväenliike liittyi myös Toiseen Kansainväliseen. Näin ksrtexvat vapuispäivän synnystä Ja kehityksestä aäakauskirjat. Joista ilmenee myös. :että työväenliike on alusta pitäen viettänyt vappua mielenosoituspäivänä omien taloudellisten Ja yhteiskunnallisten vaatimus- 1886 vastasivat Chicagon työläiset ,ten puolesta. vapunpäivän mietenosoitudcutsunn I Lyhyen settsemät&ymmenen vuo- Saksan ydinFyysikkojen julistukselle vaikutusta Bonn.—-Kahdeksantoista Job-tavan atomltiedenlehen esittämä vastalause sen johdosta^ että Länsi- Saksan sotavolÖMt varustetta!* siin atomiasein, on alheottanot sensaation :Bonnissa.. Vapaademor kraattisen puolueen puheen|oh-taja Maier varoitti kaksi päivää aikaisemmin, ettei - saksalaisten atoinltutkljolden sallittaisi tySs-kennellä sotilaallisia tarkoituksia varten. Otaksutaan, että Maler on etukäteen saanut tiedon snunnltel* Insta vastalanseeste. ' Tiedemiesten vastelause tnbee dramaattisella tavalla sosiaalidemokraattien ja ; vapaademokraat-' tien i varoituksia. Kysymyksestä muodostuu epäilemättä keskeinen ^teemä lähestyvässä väalltalstelns- ' 8ai''Vi;-'V5v;.j..-5;;.^ . ', «; - Bonnissa ..pidetyssä puoluekokouksessa liittokansleri Ad^nauer lausui, vastalauseen johdosta,^ että -^asia '•. eij kuulu tiedemiesten:.päteYyyipiiriih/ koska siinä e l ole kysymys luohnbn-tieteellisistä. vaan pplUttisbta /ja sotilaallisista ongelnUsia."A~dänäii-er valitti, etteivät tiedemiehet ottaneet selvää hallituksen aikeista, ennenkuin jättivät vaäti^laifseen. Adenauerin lausuntoa pidetään .kuitenkin sekä opposition että hänen kannattejlensa taholla' jotensakin epäonnistuneena; > Vieläpä krlstilUs-demokraattlsetkin pUrit katsovat, että Adenauerin olisi pitänyt esittää parempia todisteluja kansalnv^sestl arvossapidei-tyjä asiantuntijoita vastoan. ' NOBEL-HERTZ VETOAA c MAAILMAN KAIKKIIN TIEDEMIEHIIN Bellini. T- Itäsaksalainen fyysik ko ja Nobelin palkinnon saaja Gustaf Hertz on Itä-Saksan fyysikkoseuran kokouksessa vedonnut maailman kaikkiin tiedemiehiin, jotta nämä keboittaisiyat maittensa hallituksia lopettamaan kaikki, atomiko-kellut. (Hertz sai yhdessä J . Franckin kanssa vuoden 192$ Nobelin-palkinnon atomien rakennetta koske- Vien tutkimustensa ansiosta). Itä-Saksan radion välittämässä vetoomuksessa Hertz lausui,' että tällä ^hetkellä on käynnissä atomi-kokeita, jotka muodostavat vakavan uhkan - ti,ettyjen alueiden väestön terveydentilalle^ t u l e v a isutide^. ,^Japanin kansaa, josta i tuli atomJiso-ian ensimmäinen uhri, uhliaa nyt tiusi vaara maantiet^eellisen aseman-aa johdosta ^J^oko maailman bh syytä tuntea syvää huolestumista < ^tämän johdosta. Kehoitan kaikkia ulkomaalaisia virkaveljiäni ottamaan heti yhteyden vastuuntuntoisiin henkilöihin ja ilmoittamaan heille, mitä kQ)rtalokkaita seurauksia jatkuvilla atomikokeilla saattaa olla^ Hertz lausui. Vientikieltolista murtuu yhä Eng^Ianiti tm tehnyt suuria 'kauppoja NL:n kanssa ja aikoo laatjentaa Kiinan kauppsansa Lontoo. — Yhdysvaltojen Ja. sen lUttoläistoi NeaVostolUttOsn koh-distama vientikieltolista mortuo Jokatapanltsessa yhä enemmän Ja enemnän, kirjoittaa englantllal-; nen talonslehtl The Gconmnlst; Xsken saapuneet tiedot kertovat, että näin on asianlaita virallisestikin Englanti on solminut sopimuksen. Jonka makaan vUsi englantilaista yhtiötä toimittaa Nen^ ;vosto1ilttoon maailman > sunrlm-man l7SA:ta Inknunottauatta — aatorengastehtaan kondstot kaikkine laitteineen. Kaampahln-ta on 14 miljoonaa pantaa. Samanaikaisesti englantilaiset harkitsevat Kiinan kauppansa lisää-mlsitä 40 ndljooiialla pannalla • vuodessa. •: • . _. 1, Ranskan; Kiinan kauppa kotajinkerr The E«,nomIrt mataitsl. että eräs suurimmista erimielisyyksistä U S A : n l , „ g a , ^ j j puolestaan on Jär-presidentti EiserthoWerIn ja Bnglan- «»»pai» pu»iB«aa« «n jar nin päöznlnisterl Momlllanln kesken Bermudan saarella pidetyssä konfie-renssissa oli vientikielolista. Joka kieltää ns. strategisten tavaroiden viennin Neuvostoliittoon "Ja kansandesno kratioOiih sekä nimenomaan Kiinaan. Leliden mielestä Yhdysvaltojen asenne on negatUvinei^.ax^ovaltakysymys. Tiukoista määtftyksistä huolimatta länsi on käynyt kauppaa idän kanssa, Joka on tapiAtunut suurdta osalta Euroopan kautta. Pienistä eristä on muodostunut vetävä kanava suurien tavaramäärien virralle. Lehti mainitsee, että vie^ikiettolistasta huolimatta erityisesti Länsi-Saksa, Ranska Ja Japani ovat ummistaneet ail-miänsä sangen pitkälle idän Ja varsinkin Kiinan, kaupan subteen. Län-ySi- Saksa on tällä hetkellä Kiinan suurin kapitalistinen. kauppatuttava. Unkarin rautatieliikenne normaalissa Vastavallankumouksellisen kapinan aikana häiriintynyt Unkarin rautatieliikenne on nyt saatu tSy-dellisesti normalisoiduksi. TSllä hetkellä on liikkeessä 2136 matkustajajunaa. Kansainvälisillä rautatielinjoilla on palautettu suora rautatieyhteys. Kahdin kuljetuksessa rautateillä on ylitetty viime vuoden saman ajan taso. Vuosi sitten oli liikkeesr sä 858 tavarajunaa, mutta nyt on 1002. Kuluvan vuoden helmikuun ensimmäisen viiden päivän aikana oli purettu rautateillä 3dj)70 tavaravaunua, mutta, tänä vuonna samassa ajassa on purettu lastista 43.671 tavaravaunua. On ruvettu täydentämään rautateiden liikkuvaa kalustoa. Tänä vuonna Unkarin; rautatiet saavat entista voimakkaampia dieseli- ja sähkövetureitaj^. liikkuvaa kalustoa. Jestänyt suorastaan kauppanäyttelyn Kiinassa sekä läh^ittänyt ltdcuisla tek? nUlisiä ja kaupallisia valtuuskuntia Kihlaan. Japanin Kiinan kauMUa kaksinkertaistui viime vuonna. T9s-tä englantilaiset ovat katkeria. ' The Economist kertoi edelleen, (et^ tä useat amerikkalaiset liike- ja teollisuusmiehet mm. Henry iPoird. ' ^ t allcaneet ankarasti sunresteUavIentV listaa. Aikäisemmbi-esimeikftsi Kiinalla öli kaupankäynnissään vaJatB-ta länsimaiden katissa. Mutta vitme vuoden kahden ensimmäisen kudcau-den Jakso ohitti.50 miljoonan pttn-, nan yUjaamää Ja valuuttäreseridien kasvua. Tämä on ollut mahdollista siten, että Kaakkois^Aasian maihin on viety runsaasti lännestä tavaroita; jotka on myyty eddleen Kiinaani. • The Economist myönsi kirjoi-toksessaan, että Kiina on tol«: ml tus- Ja • n^ksakykyineiL Eliel' länsi käy kaiqipaa Kiinan fcanatta^v Saaraan, niinse tapahtua ja Us«: Jence uanner-EnroopaB Ja Kaak" ^ <> kots-Aasian maUte kantu Vieai^ « «ikieltollsfa saattaa näyttää ••«It» lal d , motto Jokatopaok». scasa on Jo yU aikansa elänyt On- : nen kaopalle ti^HdoIUnen har> haatoma. kirjoittaa The Ecoiuii>v • ndst''lopakst'' •• 190.000 iTölätsen lakolla. Yhdysvalloissa oli sinoin kautto maan vapun-p ä h ^ lakkoja—- Ja niiden tuloksena voitettiin Jo silloin 90X)00:lle union miehelle 8-tuntinen tyt^lvä. Muistoa kuitenkin tulee, että CThi-cagossa vuodatettiin verta eimenkuln tämä voitto saavutettiin. Poliisit hy{Uckäsivät toukokuun 3 pnä työläis-ten mielenosoiti&seen. Jolloin 2 ihmistä sai surmansa. Joku provokaattori — jonatonhneä ei kaiketi vielä- Icään itiedetä; mutto joka paljastuu vielä Joskus — räjäytti pommhi työläisten protestlkokouksessa. Tässä -Uanteessar työväenjohtajat Spies, Parson,. Eqgle, Fiäier Ja Lingg vangittiin ja Wrtettiin Chicagon ,Wrtto-lavalla -^teko^yytösten perusteella. Mutto taistelu Jatkui Ja nihi päätettiin: AFL:n v konventlonlssa - St: Louisissa 1888. että B-tuntisen työpäivän puolesta käioitetoan Järjestämään mielenäsoftuksia kautto maan toukokuun'1 päivänä 1890. Seuraavana vuonna, eli 1889 vetosi AFL Toisen Kansainvälisen Pariisin tongresBiln äidottoeii, että nämä työväen; mielemxsoitukset Järjestettäisiin kansainväUsycBi. Ja Juuri APL:n pyynnöstä Toisen Kansahivälisen Pariisin kongrS^ hyväksyi toukokuun ensimmäisen päiväd IcansainvällseksI mielenosoituspäiväksi "8-tuntteen työpäivän" Ja "työväen muideh vaatimusten" puolesta . viltoten nimenomaan siihen, kun AiPLin St. Louisin edellämainittu kokous oli -päättänyt Järjestää 4'äamanlalsenmielenosoir: tuksen toukokuun 1 jpnä 1890." Käin' sai. :a]kunsa ja ketiittyi vapr pumielenosoitusten vietto. .Palautettakoon mieleiemme; että.Toisen Kansainvälisen Brysselin kokous teroitti V: 1891, Jottär vapunpäivänä on pantava ' pyörät 'seisomaan kaikkialla, miS3ä=' se ; öm mähäoUlstov,: zurlchin kokous. (1893) :ou'i :vielä, askeleen ^«eni^in.Ja^k)^ ma^ • Jqlki'' ."tj^öVäeV, tairanokkaan" /tahilon« ..yfcteiskuflhanj^^^u^^ sen ^'jaTluimin^älisen rauhan puo-iCalkfclen iäid3n;\t4KiasiaIn perusteella '• on syytäi sanoa: • Äiinettallcoon Euroopan työtätekeville täysi . tun7 nustus. siitä,, mUä. he ovat -tehneet työväenliikkeen hy^väksl, mutta yap-pumielenosoltusten' järjestämisestä Ja - vapptH>frinteiden.:, alullepanosta kuuluu' tunnustus' tämän, mantereen työtäitekeviUet . - - ! Asian '^edelleen'Valaisemiseksi voK simmeviitota .'"siihenkin tosiasiaan, että «^JmeikBral Suomen työväsn-luoi^ a... nukkui»-, poliittisesti'.puhuen niemb sik^ästiivi^ 1890-luvuUa, Jol-loUi täU&^mahtereeUa JärjesteUiin jo suuria vappujuhlia.'; V messa vietetty ' niihin aikoihin siitä syystä kuii'.toukokuun ensimmäiEtä päivää pfcföttito: liiaii kyhnänä ulko-ihnatilaisuuisteh Jätjestämis4, väreen. Mutto sens^aan oU - suom^dai-sillasDIoIn -tapana.kesäkuun ensimäen aikana on työväenliike voittanut paljoa. Kahdeksantuntinen työpäivä on jo me^ko yleisesti voitettu —: vaikka ei kohtakaan kaikkialla. Mutto taistelu Jatkuu, sillä autcnnoinnin kehittyeszä on tuUut ilmeiseksi, että työpäivää ja työviadcoa on lyhennettävä jos mielitään, että -työläisetkin saavat naubtia tekniikan kehityksestä sen sijaan että Joutuisivat Joulskoxni-tassa työttömien a^eijaan. ' Yhteiskunnallisia, uudistuksia, on teihty siinä määrin, että kolmannes k&kö ihnli-kunnasta on Jo sosialismin olosuhteissa tai sosialismiin Johto-valla tiellä.<_^ Mutta toistelu yhteiskunnallisten pWannusten Ja uudistusten puolesta Jatkuu edelleen. Samoin Jatkuu toistelu rauhan säilyttämisen puolesta, kuten sitä on vaippumlelenosoitusten alusto pitäen korostettu. Eroa on vain sikäli, että vaikka ihmiskuntaa uhataan nykyään paljon tuhoisammalla sodalla, kuin-kokkaan aikaisemmin — historian tässä valheessa ovat rauhanpuolustajain voimat kasvaneet niin valtaviksi, että ne voivat todella uuden sodan syttymisen eJhkäistä. TiLmä on ihmiskunnan historiassa ensimmäinen kerta, jolloin on käytännöllinen mahdollisuus sotien ehkäisemiseksi Ja lo-pafctomiseksi — ja suuri kiitos siitä lankeaa työväenliikkeen peräänante-mattomalle taistelulle rauhan puolesta, mikä liitty saumattomasti vap-pumielanosoltusten viettoon. Rauha, kansojen vapaus ja onnellisempi huominen kaikuu työtätekevien vapputunnuksista entistä voimakkaampina , niissä suurissa Ja pienissä vapputilaisuuksissa mitä tulevan toukokuun 1 päivänä eri puolilla maailmaa järjestetään. W. E; -4r Tarmolan talkoista . Tarmolan talkolsiui kun aivan ensiksi mieleen lenti; katsoa pitää satman, tulipesa jotto se kestäis Itokö kesan.*' Sitten ne kivijkiven perään i^ kunnes näkyi koko rauto ''ropjj sitten oikein miehin "siikas"^ ' kuhmuja, rsdcoja kyllä piisasi Salnusen "sapalle" pSatettii^^r laäj sillä siellä ne hitsaa ja oik^- : onpahan sitten toas kuin uuä^ että-löylyt tulee aivan juuri-' Taikoihin vielä tulla sietäis saunapuutkin tehdä pitäis . ; vieläkin löytyy yhtä ja toista' jöttei^Iöytyis paikkaa kesällä Yhdysvaltain armeijan käyt-töön sanotaan harkittavan ottaa kuvassa esitettyä pienois^ kokoista.; helikopteria, joka on l^k^nevä kantamaan "yhden- mi^l^en. Kone on pienin ja. kevein mitä tähän men- . nessä on" tunnettu. karinäiuksesta st; CäiU^nes. Paititf^ ^ksinäyibisineii riäytelmä^^^^^^^^i^^ WeilOT Parkin vOhnlsteiuseura Starin iiaaiilla- huhtifcuuh 27 pnä kello 8 illalia. SaonMla iKltetään muiriakin ohjeslmäa, kuten soittoa, laulua jne. Tulkaa siis nauttimaan yhdessä; liaus-fcasta illasta. Ps^dän .kiittää k Ä i a ystäviä ja kannattojia,. jatka tulitte'. Wlndsoriin seuraamaan^ ''Ai Herran Jee" riäjrtel-määnune..: Olisihan siellä ollut tilaa yiela suuremmallekin joi&olle, mutto kuitenScin totesimme^ että vaivamme on tullut: palkituksi kun saimme ibiin suuren yleisökarmatuksen. Toivon, että Joskus^to^^ tulla teitä tervehttaiään. Ja voisitte te tulla vasta^eräiiulle täniie meille. MeUlä pn kyliä pieni haaJl ---mutta sittenhän säami^^ olla iäih<ämpänä toisiamme. Siis vieläkin kiitos W sorin, Detroitin Ja Samlaii kannatukJ^ sesta.;' Saniialaiset tulivätkiii s^ Joukolla meitä .kahaiattamaahi Kiitos tov> Kituselle .hyvästä. .^^ m sesta. Kiitos kulfeimläiiMe •slitä"'siiu^ K-=v.«nr,v.s:., / . n . . . . . . + X 5 ; i reste työstä, minkä he hyväksemme Lappe. - Kesaanpam ollaan taai- gyorittlvät, BmännUle myös kiitos lakin menossa vaikka kevät onkin ..A»,^^ V r * ollut koleahko. Lumikin sulaa ko-4?/"°" 7^"?. f f ' ' ' ' ' ^ Fintididia-kuoroh- Vappii-kahviaisel lapin haajilla lassa.'£rikoiskiitoksen haluan, lausua Lillian ja Toivo Niemei;e. Kiittäen kaikkia. — Hilda. mälsenä -'sunnuntoina.. marssia vihe-riöitseväänhiontoon. Siellä pidettito pufhelta. Joikar Jo sUlohikin hipoivat "tUkomailto" tuotettuja työväenlUk-vin bitoasti ja tätä kirjoittaessa'on lunta vielä paljon pelloilla ja metsissä.. Ainoastaan mäkirinteillä näkyy lumettomia paikkoja. Siitä huolimatta uskalsimme niin paljon, että päät mme pitää vappu-kahvia! set Lapin haalilla toukokuun 1 pnä alkaen kello 2 iltapäivällä. Täällä järjestetään enää vain anir harvoin > mitään tilaisuuksia haalil-le, mutta nyt tuumasimme, että pi-detäänpä nyt. oikein iltapäiväistu-. jäiset. • • • ' Vaikka tämä tilaisuus pidetään,ar-kioäivänä, niin kuitenkin toivomme, että ihmiset saapuvat haalille läheltä ja kauempaakin kannattama^ järjestömme : kahviaistilaisuutta. ^sä, niin siellä on tUaisuus rupatella Sellaista tilaisuutta ^ei järjestömme päivän asioista ja samalla juoda toimesta ole ehkä aikaisemmin jär- kuppi hyvää kahvia, *Se virkistää Voimakas maanjäristys Aleiitien saarilla Wcston, Mass. —- Bostonin korkeakoulun seismografilaitos tiedoit-ti viime perjantaina, että Aleutiafi saarilla on tapahtunut ankara maanjäristys. Tiedonannossa sanotaan, että maanjäristys . tapahtui noin 4,200 mailia luoteeseen Bostonista. inySs '^Hmpolska^ .Toronto. nmiiset kasaavat! to, vaihtelua. Ja nyt sitä saa t maila Finiandla-kuoron ..Sillä konsertilla saisi olla yhdysnimi, sillä sinne tidee Yrityksen tytöiltä ^itys. joka tin pohjaluomus ensi k e ^ Juhlille.' maan tulee myös . yllätys7\arei tvlrtiä-: . >Iii)jandla kuoron "Hääpolska". hei. hei, heikun keikun, vaikka luuun asti" takaa iloa ja rtftmua. i tooistaa Aarton apIootS, Jonks kiinaan" — että tuote, jos kuk kukkivat nähi k e v ä n niin rakkaus ei ole vähempi arvoiiien.| Saakoot kalkki tietää vaan. tulevat Don haalUle tk. 28 keUo .4 iltepähräilä, että "Kalle Annin ja Anni ompi KaHen, aan, ataiaan . Siispä hyvä ystävä, poä huoli tä ja tule keväitkonserttiih Ja ystäväsi tullessasi. Se on paras voi tehdä saadaksesi Uoissksi. — J. N. . ' jestetty haalillemme. Toivottovas; ti vappupä-väksi saadaan kaunis i l makin. Kun täten kokoonnumme haalille viettämään tätä vapunpäivää yhdes-mieltä. Ottakaapa jäk^kiläiset (Jacques) tekin tämä seikka huomioon ja tulkaa jnukaan. Kahviaisissa siis ia-vataari, Eiks juu. - < Kamin osuusikiEiuiiassa on: tähty uudistufltsia Port Arthur. — I n t e r n a t io osuusliikkeen Kaministiquianr, i>an johto ja jäsenet ovat oike tusti ylpeitä kaupassa suoritet uudistuksisto. -Kauppa on tälläJ toa ^ nykxaikainen>^itsepalveli jolla on aistikkaasti asetettu' I roita näytteelle,. .niiden^joukq vaatetusta; miesten naisten ja, ten. kenkiä jne. Kauppa on^ ään auki kello 9:ään illalla torjq seen seudun asiakkaille pafen palvelua. Näytteellä on myös jou ko: osuusliikkeen tavaraleimalla rustettuja tuotteita lukeutuen, hin kahvia, karjanrehua jne. • T(| vomme Kaministiquian liikke parhainta menest:|fistä.^ E.N-Sai auton'Labor Bazaaristk Torontossa Toronto. — Täällä UJPO:n la Christie Streetillä viime kui den lopulla pidetyn Labor B järjestäjät ilmoittavat, että ton (auton) sai F. Laurus, 262 Ciarens, numerolla 2388."^ Nev Delhi. - Nälkäkuolema käa noin 1,000,300 Ihmistä lntiai| itäosissa. Tulvat, raesateet j9: karat myrskyt, Biharin maakunna sa. Biharin valtiossa tarvijtaannoii 400,000 tonnia' viljaa. PÄIVÄH PAKINA Eiväilie kaikki ole autuaita Raamatussa' V sanotaan, etteivät ry ja Serge Brombergerin kirja kaikki ole aiituaito; jotka huutavat Herra, Herra! TSinSiiitää paikkansa näihin aällteiinkin asioihin. Kaikki asiat ^Ivät ole/äih» vallan siten kuin sanotaan. Ottakaääime vappupäivän' "tekstiksi}^ vaikkapa Suezin soto, joka päätti^ niifi surkeaan nöyryytykseen niiden kohdalto, jotka lähtivät soiteileii sotahan. Vaikka . SneziUe tehdystä hyök-kSyksestS on > annettu tukkukaupalr la.selitymääjä selitysten seUtyksiä, uikrW2Ulv. Streetin tunnettu pakinoitsija Dorothy Thompson sanoi viime fcUktviikkoisen New Yorkin Uijcettsi johdannossa: ?:vSuezln kanavan sotaretki on ollut ratkaisemattomana ; salaisuutena. - Suunniteltiinko se osanottajamaiden: k ^ e n ? Juuri minkälai-nöi oUsaissöpinras (colliision)?'' vTSssU btt siis -kysymysten kysy-jnys sen jälkeen kun on juurto jak-sain;^^ sel^tfettyi^v että Suezhi sota^t-fceäJKOskevöt kysymykset ovat kaik-selvänä! Pitiien^ mielessä.\«ttS niin Englanti kulii. Hankakin ov^t "selittäneet" ettei ipitfiSn salaisia sopimuksia oie ollut sen. paremmin niiden , tesken kuin Israelinkaan kanss^ Suezille llyokkayksestS» on mielen-kilnUitetii: tutustua siihen mitiRansr kassa juuiri Julkaistu veljesten Mer-asiasto sanoo. Mainittokoon, että nämä velj ekset eivät tuomitse Suezille tehtyä hyökkäystä. Päinvastoin he suhtautuvat s i i h ^ . myötämielisesti. Mutto "selittäessään" miten siinä jupakassa lopulta saatiin selkään, nämä veljekset paljastavat "Egyptin soteretken salaisuudef-kirjas-saan vähän yhtä. ja toista. He sanovat, että Israelin ja Hanskan hallitukset olivat keskenään, sa-lasopimuksessa Egyptiin tehtävästä 'hyökkäyksestä ja siitä, niiten Ranska tulee Israelin hyökkäystä tukemaan. He sanovat, ettei Britannia ollut vji^rsinaisessa sopimuksessa Israelin kanssa, mutto kylläkin Ranskan kanssa. " ' He sanovat Israelin tehneen päätöksen Egyptiä vastaan kohdistetta-vasto hyökkäyksestä jo lokakuun puolivälissä. Bromberger-veljekset — ja he ovat huomattuja sanomalehtimiehiä — kertovat Israelin ilmoittoneen lokakuun puolivälissä Ranskalle Egyptiin tehtävästä hyökkäyksestä, ~ ja Ranskan hallitus oli ilmoittanut asiasto Britannian hallitukselle. Mutto, selittävät Brombergerit — Ranskan Mollet ei saanut Britannian Edenia taivutetuksi siihen, että Britannia lilUyisi välittömästi Israelin hyökkäysoperatioon. .; Varsinaiseen hyökkäykseen osal-listunusen/ asemesta Britannia halusi osallistua eräänlaisena "välit-täjänä" riitapuolten — hyökkääjän (Israelin) ja hyökkäyksen uhriksi joutuvain (Egyptin) välillä! Edelleen selittävät Bromberger-veljekset, että Israelin hallitus ei halunnut .sen paremmin brittiläisiä kuin ranskalaisiakaan sotovoimia Suezille. Israel oli pyytänyt sitä, että Ranska suojelee ilmavoimillaan Israelin kaupunkeja, ettS Ranska kuljci^iäailtentoteitse ton'ikkeita Is-raelin^ sotajouköille Siinaissa, ja että Ranska; varaa myös merivöimiaan Israelint^ökkäyjisen tueksi. Täib^aMisi ollut epäilemättä Is-raelinij^ Uitnkselle hyvin edullista». siUä JOS %okkäysöUsi tällä poh^^ la onnistunut; Israel' olisi saanut olla yksinään kukkona tunkiolla, eli "valloitetulla" alueella Egyptissä. Mutta kun pienet lähtevät isoisten kanssa marjaan, ne menettävät tovallisesti ropposensakin. Israelin hallituksen pyyntöön— että se saa Ranskalto' sekä ilma-että ^merivoimien tukea ^ suostuttiin'ehi(^ esti,' nimittäin" siUä ehdolla, etta Israel puolestaan hyväksyy sekäj^ llanskanr että Britannian samanaikaisen hyökkäyksen Suezin kanava-alueella. « Viitaten tähäii "työn jakoon", yllämainittu Dorotby-tyttö sanoo Itsekin saaneensa siitä vahvistuksen Keski-Idässä vieraillessaan. Hän kertoo kuulleensa Israelilaisten' se^ lostuksen: "Me haluamme käsitellä koko opäration; mikäli sÖtajot|kot ovat ^kysymyksessä.' Suezin öj^ra-tio sekoitu kaikki.^ Täten Bromberger-veljekset selittävät nyt4-- e&^iäta i^e^edes lä^^ letty Pariisissa—: että Egyptiä taan tehtiin oikeastaan kahteen pimukseen perustuvat hyökkäykset: Ranskan ja Israelin sopimuksen pfr rusteella aloitettu hyökkäys : ja Ranskan-Britannian kesken ennakolta tehdyn sopimuksen mukainen sekaantuminen täidän jupakan ''välittämiseksi". Israelin ja Ranskan suunnitelmiin sanotaan sisältyneen aikomus murskaavan iskun an t ä m i seksi Egyptille, jotta ne voisivat sitten sanella opian tahtonsa mukaiset rauhanehdot. Britannia sensijaan halusi saada Vvätti" Suezin kanayan haltuunsa ja sen; avulla pakoittaa Egyptin "neuvotteluratkaisuun". Kaiken tämän perusteeUa on uudelleen korostettava kahta scg-kaa: Sodanvalmistajat eivät julkisesti selosta tarkoituksiaan. Ne valehtelevat silmät ummessa sUloin jos se tulee tarpeelliseksi ja^^ tavalmistelu on kansanjoukoille si vastenmielistä hommaa, että ei voida julkisuudessa puolustaa muuten kuin valheitten avulla. Toiseksi on muistettava eri ssao-malehtien osuus talkusissa kysymyksissä. Samaaia kuin eshnerBi-si cu-äät toiset su(»neiiikiellset leba^ riensivät tässä maassa h ä p e ä n^ kiihkoilemaan Egyptin itsenäisyyt» vastaan kohdistetun hyokkäyksöJ puolest2^ oli Vapaus oikomassa^- haansa mukaan niitä valheita, ro», siUoin yritettiin isanotoalehdi^ ? syöttää pahaa-aavistamattomlUe:"'- miäiUe - Egyptiin tehdyn julköB hyokkäyfeen "oikeuttamiseksi*'-;^ ' Näitä seikkoja on hyvS nraist^ naiii yappuria' Ja rty» nusia t2blK-sia hankittaessa Vapaudelle. .i£,;.Kansaoi#; mi IM; V • mk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-23-03