Vapaus, June 28, 1921

              EtsiroOKa. EJhSn sitä ole
herrat virkamiehet sinne
jt ja heti alkoi seltä ÖJK
,ja ja ehdotoksia kuin <tur
ajj. Koko mailaa jo tie-ako
asukasta alueella onj
liistä on ristimättä; ÄonfÄr-vikimättä.
Tiedetään.-ao
,nfKo osaa luk'ea, moateko
on luterilaisia ja k ^ i l a i -
rasi sitten luettelo .monta,
a turvetaloa siellä,-JSytyy
,tu tietää alueen teJamiston-
Tarkkaan ovat i^rrat e-härkäporot
ja muut porot
m. Taisivatpa-Biainita Len­ako
ne boläievadt övat-nieQ:
rieneet, ;
set tilastot-antavat meille'«a
äeen «rkamiesten-ahkenio-
<vai iuyt Jcäyaeet m i l t a i l e a^
cten ialastusverkot; lake-tftk
» «nkikoukksa-iöytjyJPet
ueeJla. Aivan metrin^iääl-it
mitä heillä -siellä löytyy,
iluettelo:
h ja hylkeenpyydykaä ion:
23,300 metriä, sySttinuot»
p1„ :liÄinuottia .6,.^rwi:;ja
coja 4,675 ja nuottäi 16 se-akouitkuja
22,500. ja paHas-
300. iPyydyksistä ön kuiten
) prosenttia vanhoaden-takia
sta.>
ä tavaraa siellä. : Ikävä vaiii
n tilaston lopas^ sanotaan
prosenttiavsiita määrästä on
jta. Näin maalfikoeta tun-että
olisi ollut parempi siinä
i mittaillessa ja rroostftneita
ikuja lukiessa heittää. <raa
iään, olisi mitannut ja^laslce>
1 käyttökelpoiset, sillä mita
»n ilmoittaa mailmalle, että
»illä on täällä m.m.. pallason-
O kappaletta, mutta niistä on
puoli käyttökelvottomia, tai
sitä verkkoakin niin ja niin
mutta:toinen puolimaitakin
antaen isei^tään todisteet l^inka pai'
ion beihzn voi luottaa silloin, kun
jonkkoväätoksen, vaikka jollekin yk-silöllf;
vastenmidisenlön, kunnioiöÄ*
miyjsta on todella ^ymys.
"Nyt, kokemniseJi perusteella, tJSfc»
ät suljettujen iltapäiväluentojen vas
tiistajatkin aySntäyät, että vain sö-lä
tavalla saatiin iltapäivälueiitbi^n
osanotto s^nölliseksi ja tarkoitus»
taan vastaiKräksi, joten ktitkkialla
mänaMan, missä tällaisia luentoh-:
kdrsseja järjestetään, olifei tälttä-i
m^ä-^ätiava varsinainen oltpilas*
JätaSäö. . !räml f i ^ ^ taflS ehäDllk
että fcJ, kntea tiS^a öjoni täyteen
pamiÄttn ty^infeH, jifeko aivan um­messa
silmjÄ ja feok^aasti joksiista I n -
d\istrialistin ja yleensä kaikenlaisten
I»kku «it^ft^st^^an^iti^afisesftä ts^
>»äen]ii{^ee^ ^^ää^tämiä Mväistys-jiattiya.
lAeftftc&teija psoitö ykätyjs-köhtaisesfi
*)iten esiin^ 3[WWs^ pe­siytynyt
*Siindgrem1aisaus> (Indust-riäTistin
suunta) autbmaatti^^ti joh­taa
vfötä^EÖrankambiöksellisÄten lei
riin :ja t^tS «aiaeA 'cQutitba eda»
taa Sadbtiyyb .ja >oM 4]^MliUm pii»
sään maitopnllpa ja' pientä kinkun
palasta.
kanta ainakin päivälueimdilkl. VainjruM OtUJm nime»sa «ämevaituuUo-ätca
"vötäaan kursseista "t^ttoa ~to^ miltriiilEku^vitikiäsetv
detla tarkoitustaan vastaäi^t 5a vaini Onlituista miS^ ilta-siHä
tavalla voidaan keliittaä osastoi- lufennot * l i joSsafeelle 'aivan vapaat,
Sämmei uusia toimintäVoinua, ; jökajväin mulitab^»» "Sangen muutamat
<(m — tai ainakin piteia öBa — täi- U- Vititaifeen ^a Kiviniemen aivoilla
laisten kurssien päääaäOTisin terkoi- ajattelevat " J f t^ pistää nenänsä
jltientotiluSQiQksiin..
^avaffisen järjen mukaan luulisi
I olevan sekää, että voidakseen edes
ikannol&esti vutaitaa' nykyaikaista
tus.,.
, Tul^vaisuudcin yaraite ibifö järjes­tömme
t p. komitean ja «ifeKsto'jiem-me
"kursseja' järjestätSöto ^^^tJätiohi-
.a.
hän. sen herrain tarkoituksen
ää. -Täytyy näyttää, että ei
j?h:jää taloa saatu, vaan että
!.Suomen kansallisuusrikkaus
i kohosi Petsamon saaliista
saalisluettelojen-avnlla: mar-irssikin
» tässä piakkoin nou
Pohjan Kansa.
töherrät A- ja B., jotka, jnu-cUeet
parhaita ystäviä, istui
tatusten,
[inä näin omituisen .^unen'vii-ä
— sanoi A. — mutta en oi
;dä tokko voin.Jcertoa-sitä,.sil-
Dskee veli B:tä.
ertokaa — .kertokaa—- kerto-iului
kuorossa joka taholta.
^0, olkoon menneeksi. Näin
ttä olin kuollut ja minun. tuli
taivaaseen korkeita - portaita
1. Portaiden juurella seisoi
joka ojensi minulle vpälan; l i i
moen: <Tästä menee tie -.tai-
1. Kiipeä sinne, mutta jokais­ia
kohti, jonka muistat tehnee
n päällä, on sinun vedettävä
merkki portaaseen». Ifinä ö-an
ja aloin matkani. Kun olin
lyt hyvän matkaa ja aloin jo
huomasin ystäväni ; B :n ;löik-ohitseni
portaita -alas. <Min-i
kiire»? ehdin tuskin kysyä,
naan lisää liitua», kuului.heik-taus.
(ILTSTE. MARIEN
uunsi
Laeiatokar(*it,
pitkin kevättä on hommattu ja
johdosta osastomme keskuudes
•oinaan ilmeni »sangen erilaisia
iteitä, päättyivät .kesäk. J 8 p.
tyään kaksi viikkoa.
1 tuollaiset kurssit ovat tietääk
nsimäiset laatuaan Canadan S.
rjestön keskuudessa, niin kan-leepa
niistä .lehtemme palstoil-mm
laajemmillekin, jaukoille
Ha. Tämä sitäkin suuremmalla
.koska se ehkä osaltaan innos-järjestömme
muitakin osastoja
jaaneja muuallakin ikiinnittä-haomiotaan
kasvatus-'ja välis­in
tähänkin puoleen, jonka vai-
— se sanottakoon heti .alus-
• ei suinkaan ole vähäksi aiyat-
Min luentojen jarje«telj5«tE
^ioTi Päätöksen innlKiseati :oli
ot järjestetty siten, että .ilta-ot
olivat, vapaat kaikille, kun
^iltapäiväluennot, jolloin edelli.
lian luento mentiin läpi yksityis-'
|«ain kysymysten ja vastausten
lossa, hanoiteltijn pBhgide.B jS-
>sten y.in., _ oli yksinomaan
aita varten. Oppilaaksi pääsy
« o h jokaisella osaston jäsenel-anlian
vain antoi nimensä lis-
'0 oppilas-kysymys herätti osas-ame
aikalailla kiihkeää vastus-
^ — > p a niin kiihkeää, että^
^fflat csunrsjeltit» — joduttu"
vähemmistöön — katsoivat arvol
sopivaksi sanoutua irti koko lu^
ä^rsdboni5)asta, siten psaltasn
k«3fäiteoiden otettava huomioon, että itojaminösHs^ tulisi tietää
jos luennoitsijoita on esinu kaksi, ko- vastustettavan liikk. tärkeimmät pe-ettaisiin
järjestää loeasöfsltehi 'iStta Uasteet. Mutta vikahan onkin juuri
luennoitsijat voisivat olla molemmat Laaa, että pelataan yleensä kaikkea
koko kurssien ajan ja luennoida vuo-jfigtoa, mikä ei noku Km-joMin ja
rotelleh. Siten tulia luennot vaihte- iaäu«riaIi«tm.UikiB suupielistä ja
levampia, säästäisi luennoitsijat l i i k a -W 'ei totisesti ole muuta kuin mus-rasitukselta
ja — raika tärkein — j t i n t a vastevallahkumouksellisuutta
siten välttyisivät :luennöitäjat'liläffi-;L yhtä mustaa, kuin se
sesta csamanmiääfeaudtfsla». ..-mitä edustaa idässä Raivaaja Moosek
Nyt päättyneillä kursseilla toimi- sineen, ja sos. demokraattisine hän-vät
luennoitgijoina toverit ^ Henry tyreineen.
Puro Ja Alfted Hatotamäki, SudbTOtys Kursseihin osanotto oli — huoli­ta,
sekä A.-T.Öä3a,'T«ontosta. matta kuumista ilmoista,-- kiitettä-
Hautamäelfi, Jolla, "jarjesiön^^- Uän hyvä; ollen iltaluennoila kävi-hiijana
ollen, oH-aiinoaötaanikakHjiäi jgin luku keskimäärin 60—80. Vaild-väa
aikaa'hiföuMiäta ••'varten, cE ä i - naisia päiväluennoilla 'Icävijoitä oli
neina:<Marxin tai. oppien perosteet» 22—-25.
ja cKolnian I n t liittyrtiisehdot». Lauantai iltana kesäkuun 18 p. o-
Tov. Hantanäki omaa kaikki edel- m eitten varsinaisten kurssi-oppiläi-lytykset
luenhpitsiäna ja jaahujana. den toimeenpanema lopettajais-ilta-
Selvä j a ; jäidoinriuiainen. Erittäin j ma. Ohjelmaa olikin runsaasti ja
mielenkiintoinen oli luento 3:nen kokonaisuudessaan' sangen mielen
Kansainvälisen liittymlsehdcöBta — kintoisla. Tilaa säästääkseni mai-niistÄ
kansaittväSsessä^lukketssä niin nitsen vain Helma Laakson ja
paljon riitaa j a hajaannusta «yrinyt- Puron puheet,
täneestä 2i;stä pointista». Edellinen puhui kasvatuskysymyk
Kohta kohdalta, pykälä pykälältä, jsestä ja että ^juhuja^ onnistui tulkit-selvitteli
Inennoitsia mikä se tai tuojsemaan työväenluokan periaatteiden
pykälä herättää kiivaan vastustuk-mukaisesti tuon suuripiirteisen kysy
sen myrskyn kaiken maaSinan Nps^ JOTyksen, sitä todisti se tarkkaava
kelais-Mooseslaisissa cSoäHlisteissasjsuus, jolla puhetta seurattiin ja ne
ja «vitikaistimeissa» räksiäto-tupla-^ valtavat aplootit olivat omiaan ke
vreeläisissä. Kun taas toiseltapuo-jhöittamaan tov. Laaksoa edelleen
Ien juuri nuo samat pykäMt kokoo- ponnistelemaan työväenpuhujana
vat kansainrSIisen toAäh ,wallanku- päkiitollisella, mutta sangen knnnial
moukselBsen proletariaaliii :yhden I i - Itsellä tiellä,
pun junreDe. ' Tov. Puro taas juhlapuheessaan
Sanalla samoen: tov, iSautamäen teki ikäänkuin yhteenvedon niistä pe
luennot valaisivat varmaanKin monel 'riaatteista ja katsomulksista, joista
le toverille mvan uusia BSkäialoja kan viimeiset kaksi viikkoa oli kuultu l u
sainvälisen tyov, liikieen •valtavim- Untoja. Kävisi liian pitkäksi lähteä
mistä riitakysymyksistä. kertoilemaan puheen sisältöä •—niin
Sanalla sanoen: Tov. Hautamäen mieltäkiinnittävää;kuiri sei—olisikin
iuli vakuntetntei siitä, että järjestöm Mielenkiinnolla sitä seurasi salin täy
T. p. komitea'tekisi sangen viisaasti, teinen yleisö ja puheen loputtua -o;
jos koettäia saada tofv. Hautamäen yksimielinen mielipide: olisipa sitä
järjestömme vakinalsekBl organisee-kauvemminkin •kuunnellut! '
raajaksi ja antaisi nykyiselle organi- Kun kaksi viikkoa oli : «stötisti»
seeraajäHe «hen^ähdysloman», että kuunneltu vakavia ja kylmiä tosiasi-hän
olisi tilaisiradessa Memanctäyt- oita, niin oli aika jö panna hulinaks
tämään itseään» niillä tiedoilla, joita ja niimpä näyttämöltä.saatiinkin. näh
nykyinen maailman Taitavien tapah- dä 3 kohtausta Shakespearen <Hen
tumien tasolle pyrkivä työväestö or- nk 4:stä», jolle mielivaltaisesti 6.
gäniseeraajaltaan vaatii. Helkkariin' annettu nimeksi <Walesin prhssin
emanssipeeratut tlapäkysymj^set» seikkailut». Että kappale oli Bitä
ja tilalle kommunismia j a kolmatta miksi se oli aijottukin — hulinaa —
cänsainvälistä ja sen periaatteita e- siitä kai ei ole muuta kuin yksi mieli
dustavat o p i t ! p i d e ?
Järjestömme nykyinen sihteeri,] Tytyväisenä hajaantui yleisö tnos-tov
Hill, oli seuraava Inennoitsia, oi- sa puoli yhden tienoissa ja yleensä-en
hänellä aikaa 4-päivää. kin, noita kursseja nyt jälkeenpäin
Aineina: «Valtion tynty j a kehityi», ajatellessa, ei voi muuta kuin tyyty-
«Lnokkataistelntaktiil^», KantainJvaisyydellä merkitä sen, että Soon
välinen tjrov. liike» ja «Ja«eni«ton teh o«a»to entimaisenä teki alotteen, jota
tavat otastoitfa ja jarjestatiS» «eka I eiimerkkia seuraten voimme tehdä
todella vakavaa j a järkiperäicta työ­tä
teka jateniftomue ettS yleenia
työlaistoveriemme 'tietoitanAaton
korottamicelui!
AROLLA
K i r j . Arvi Nummi
Sotialiftinen nuoritoliike».
Tov. Hill on vielä sangen nuori
mies, mutta omaa varsin laajat tie­dot
ja hyvät puhuja edellytykset.
Tov, Hillin kaksi ensimmäistä luen
tpa pii hieman hajanaisia, johtuen
tämä osaksi ehkä puhujan kokemat-
«muudesta Ittennoitsiana ja liataras-ta
luennon jäsennyksestä, sekä siitä,
että puhuja, viehättyi lähtemään eh­kä
liian pitkälle sivuseikkmhin —
pääasian kustannuksella. Kolmas l u - i aurinko paistoi korkealta asemal
ento kansainvälisestä työv. Inkkees- L^^j^ kuumasti. Tuskin hengähdys­tä
oli sitävastoin sangen hyvin raken Uäkään kiirehti tuon siperialaisen a-nettu
ja suurella mielenkiinnoTla si- L^j, yutge, gg vain lojui ja lämmitteli
ta yleisö seurasi. Sama oli laita kah Larjngon polttavassa valossa,
den viimeisen luennon — jotka- ajan ^yjj^^ olevan kylän laidassa, joka
yhyyden takia, meni yhtenä iltana. Lgyttj pjeneltä mustalta pilkulta val-
Kaiken kaikkian jäi meille tov. Lvalla, keltaisen ; vihreällä tasan
Hiilistä se käsitys, että hänestä ^ r - L^Ug^ ^^jajii talonpoika hikisenä he-jestömme
on onnistunut saamaan i n - Ljj^^njgan^ joka veti äestä peräs-nostuneen
ja kykenevän Jsihteerin, Lään. Hevonen ponnisteli ja ponniste
josta, kun ^ t i i saamaan lisää koke-hj^ sekä käänsi tavan tdkaan päätään
musta ja Wjaannusta, tulee myöskin Ljjjagg |jäin, huomauttaakseen täi
ensiluokkainen puhuja ja' luennoitr levähdyksen tarpeellisuutta, mut­sia.
•• ta «hjaaja ei näyttänyt ymmärtävän
Kolmantena ja viimeisenä tänänltg^ sanatonta huomautusta, vaan
lehden toimittajaL^v, H - ^ r o , luen- kjjpeirti ja hoputti edelleen,
noi viitenä iltana seuraavista kysy- •xiell?, joka kulki suorana musta-myksistä:
«Tedlli«u«airioBumi, «yn- na viivana kylästä j a hävisi taivon
dikalitmi ja kommtuismi» 2 (luen- r^Q^^ luona, tallusteli yksinäinen
toa), «TeöUuoutpnlat, paniikit j« matkamies, väsyneine, ikävin liik-tySttSmyy*,
«Tiede, n>ateria1i«t. Iu»t. [kein kylää kohden, kantaen seläs-
UUitys ja työväeni. maaMmankatio-miu
» j a Naiiien ja kommoBUmi».
T^ov, Purp on vanha «tekiä» luen-noitsianä
ja • opettajana, joten luen­not
tietysti olivat sen mukaisia: jär-kähtäinättSmän
johdonmukaisia ja
ykrftyiskphtaisia.
Epäilemättä vertailu kpmunistisen
maailmankatsomuksen paremmuudes
ta «Vitikaistaneen» syndikatismin r in
nalla. Jätti monen kuulijan mieleen
sangen psljoQ nosia öjatteJun oralt*
sään pientä reppua. Hän katseli ta­van
takaa sivuilleeh, kuin etsien jota­kin
jk pysähtyi viimein kylän Jaidas-sa
sijaitsevalle pienelle kummulle,
johon kylän vainajat olivat kätket­tynä
ja kiitollisin silmäyksin katseli
sitä ainoata puuta, jonka alla sai suo­jaa
auringon polttavia säteitä vas­taan.;
• , •
Tuokion istahdettuaan nousi mes,
poikkesi läheiseen taloon ja hetken
perästä palattuaan feantoi hän kädes-
Patin juurelle saavuttuaan avasi
hän reppunsa, vetäen esille valkoisen
leipäkannikan ja>juomalasin ja alkoi
hyvällä ruokahalulla syödä yksinker-tiusta
ateriaansa. Huomionsa :einäyl.
tänyt joutavan muuhun, kuin aterioi-miseen,
mutta kun hän pliiopettanut
sen ja pistänyt käryävän piipon Imm
paisiinsa, nojasi hän selkinsä puun­runkoa
vasten j a katse kulki kulu­neen
takin rintamuksen ja sälöillei-den
housun punttien kautta suuriin,
ratkeilleihin kenkiin ja siitä se liu­kui
ulos- avaralle arolle....
Hetken harhaili ki^tse sanattoman
aron helmassa, sitte se pysähtyi t a -
lonpoikaan ja Hänen hevoseensa ja
katselijan ilmeessä välähti jotakin
selittämätöntä. Hän ajatteli kyntä­jää
j a itseään;,..
Mitä varten oli tuo raataja j a mi-tä
varten;oli hän itse.... Kuka sen
voi selittää? He elivät niin erilailla.
Kumpikin omine toimineen j a tehtä­vineen.
Vaan eikö ollut iloisentjpi ja
huolettomampi tuon raai&jan elämä,
kuin hänen Qmansa? Joka damu as­tuu
talonpoika peBölleeo tai n i i t yi
leen, kyntää, kylvää ja korjaa sa-fonsa
ja äärellään oa hittoa httoli-va
vaimo, joka "valimstaa joka päi-vä
ruuan ja j o ta j & a Tiaka^htaa vie­reen
puhuen huo^sen huolista ja
raadannoista.... JSxitta lian.... E i hän
kosikaan tjedä laioniisen jäteän ravin
nosta, ei jpon Jerosta 'dkä •snojastaj
eikä kukaan laskeudu liäneen viereen­sä,
kertoen hänen työstään ja aher-ruksestean....
JLina hän kiiruhtaa jo­honkin
ja sinne päästyään liän ^hao-miaakia,
että «e, johon hänen piti
mennä on j i ^ d c i n kauvempana, kau
vempana.
Hän tunsi ikävystyneensä taliän
kulkeminen ja aikoi kuvitella, mii
laista elämä mahtaisi olla, jos hän
olis tuona tälonppikana.... Hän te­kisi
tySlJä, raataisi-.tällä hedelmälli
sdlä msa-kamaralla ja kprjaisi run
saat satot suojiinsa, josta perheensä
kanssa naiittisi ja.... entä sitten.
Niin, enää sitten?, Katseli mailm.
Kaseleefco talonpoika mailmaa? On
ko händlä siihen aikaa? Kuka hoi
taa tööen peltonsa silloin? Ei. Ei
hänelE ole aikaa siihen. Mutta mi­hin
Mnellä on aikaa? Työhön, syö­miseen
jä lepäämiseen! Eikä hän
muuta iäipaakaan. Mutta voisiko
hän tyytyä siihen? Ei. E i.
Mitä hän tietäisi, ellei hän olisi ku
kenut sitäkin maJtkaa, jonka hän oh
jo kulkenut tänne? Mutta talonpoika
ei ole kulkenut koskaan sinnekään
asti, iössa aro;ja taivas tapaavat toi-sensa
j a se ei ole edes sadannesosa
siitä, jonka hän on kulkenut. Ja tä-hänköThan
jölakkaisi? Ei väinkään.
Vaikka sata kertaa ottaisi tuon laa­jan
aron ratkansä määräksi, niin sit­tenkin
se tuntuisi liian lyhyeltä. E i
hän talidö edes ajatella pysähtyvän­sä
sinne tuhansien virstojen päähän,
missä mantere loppuu ja aöcaa sini­nen
ulappa. Ei. Parempi on olla si­tä
ajattielematta ja kulkea, kulkea
vain, koska pysähtyä ei voi. Ja mik
sikä hän pysähtyisi? Syödäkseenkö,
evähtääkseenkö ja ahertaakseenko
täDä maakamaralla, kunnes siihen
oikeaa.... Ainako nähdä vain au­ringon
nousevan tuon rannattoman
aron ääreltä ja katsella sen laskua
öiseen aron ääreen,... Eipä vain>
Vaikka hän sadoilla eri seuduilla on
nähnyt auringon nousevan ja laske­van
ei hän silti voi lakata etsimästä
uusia j a taas uusia seutuja. Eipä to-u
. . Yhtä vääjäämättömästi kuin
iän on tullut tuolta puolen tätä sil­män
kantamatonta aroa, yhtä vää-
.äämättömästi käy hänen kulkunsa
ohi tuon toisen kaukaisen äären ja
aina edelleen, edelleen. Eikö tämä
aron kuumuus pakahduttaisikin hä­nen
rintaansa, :ellei hän joskus saisi
vilvoitella -yaltaisen ulapan kiirehti.^
villa lainalla. Juu, pakahtuisipa
niin.
Kuin vahvistukseksi nyökäytti hän
päätään, sytytti sammuneen plippm-sa,
katsa'hti taiv.aalle, jossa aurinko
peittyi pilviia, jättäen aron vilpoisil-e
tuulen henkäyksille, nousi ylös, ot-reppunsa
heittäen sen selkäänsä ja
ähti reippain aäeelin astelemaan i a -
onpoikaa kobäen.
— - Kauvaskin. Meren rantaan ja
edemmä, jos sattuu.
— Missä se on se merenranta? ,
— No missä maa loppuu.
— En ymmärrä, — virkkoi talon­poika
neuvottomana ja kysyi sitten:
— A mistä tulet?
— Hm, hymähti matkamies, Uraa-lista,
Itämereltä, Skandinaviasta....
kaikesta mailmästa.
— Onko se kaukana se santinaavi,
uteli talonpoika.
— No, onhan se....
— Kuinka monta virstaa?
•— Viisi- kuusituhatta virstaa.
—- Viisi- kuusituhatta, tavaili t a ­lonpoika
ja näytti neuvottomalta.
Sitten hän näytti keksineensä jotar
kin ja kyhäsi:
— Mont^o päivää se kestäisi he­vosella
ajaa?
Matkamies naurahti: —> No, noin
viisi kuuka^itta eli sataviisikymmeii-tä
päivää.
«—Huh!— huudahti talonpoika
pyöristyvin silmin. Mutta mitä var­ten
niin pitkiä matkoja tehdä?
— Huvikseni vain, — sanoi mat­kamies,
alkaen astella tielle päin. —
No hyvästi nyt!
— Hyvästi! Menetko tSiMn sinne
meren rannalle, huusi talonpoika mat
kamieh^n jälkeen.
>— Kukapa ^en tietää, ~ huusi mat
kamies vastaan ja vSttasi kädellään
samalla jouduttaen askeleitaan neu­votulle
tielle,
Talonpoika katscsfi hänen jälkeen-sä,
pudisti .päätään ja alkoi oh jaella
koniaan.
"^^mässa alk(M *uuli kovemmin pu­haltaa,
pilvet tummenivat turame-nemistaahl
Talonpojan valmb ilmes­tyi
kylän laitaan ja hudsi miestään
ruualle. Talonpoika pysäytti konin­sa,
päästi sen valjaista ja katsahtaen
taivaalle mumisi itsekseen:
— Olipa aikakin, Siitä nousee ko­ko
herran ilma. — Lähti talutta­maan
koniaan kylään päin ja katsah*
ti silloin tällöin arolle kulkevalle tiel­le,
jolla matkamies mustana pilkku­na
näkyi kiirehtivän johonkin, kau­as,
pois.... Ja hänen ympärillään ja
yllään tummui kosto, tuo rannatto­man
aron kosto, tummui niin syn­käksi,
uhkaavan mustaksi....
w
mm, mmM lEiMOf» mmm
Kun olette', menettäneet terveytenne, kun qja-tnksenne
tylsistyy j a ruumilnvoimanne heikkonee,
ksn olette turhun koettaneet {«nniaatua kiihottQuineilla iä
luuouvUIa lUkkcUUj niin koettakaa 7;tara.Tonea. SilloTä
A.FOURNIER,
LIMITED
HENKI, PALO, TAPATURMA J A
AKKUNALASI
VAKUUTUKSIA
Lainoja hankitean nopeasti j a a l -
Iionaaava. mlun plun ttinnette {taenne^
a kynmtnetu oua kalkista Uunia-ikahahL
nusnsul&tua, vatsa*
__(8{ Buutifttaudit, mmaattipet
etryt. plUinktvittri, henuotaudit, . elmveimn pnate. hermostu-olette
ihmcekacsne
vudeksl Ihmiseksii Yhdeksän
kunnan vaivoista, kuten huono rool
kaasu ja turpoava vatao, kova vatsi
atryt. plUinktvistri. hermotaudit, . « . » ^ V U H U . . «»mv.i»-
tieisuuB ja unettonjuue. Johtuvat Hermo-Votman jnutteeata, hei­kosta,
veiim&issatll v«re«t4 Ja huonosta verenkioTosta.
Jokidten elimen. Jokolsen ruumiintoiminnan tchokkoituus rUppan;
HermtH-Voimasta. Hermo-Voima on Vatsan, maksan, mumuiusten
ja au|IIston^ aydlmen l^^ennin Ja verenkierron toimeenpaneva voi
MUtuneelle. Miksir Siksi ettt s« on yhdistelmä kahdcksasU tir.
tceSsU laovasu aineesta, Joito j»rhaat Uakiirit
auoslttelevat. Ja
on alinU trikeistä tuneaaeti lautaa ja fosfori»—ravintoa veKlIo
uea-Ton« on pafhMa apu hermoille aekft fyyslflise8t{'TaI>•
" kahde[
s u «Isto »-
ieOBollle... t
ruKa-Tonv panee tnaltton tolmtntaon, m tuoHston kantoon,
niin tttt D» lUkkovat sUinneiltseatL Se cloittoa raiinuaiset,
poistaa myrkvIUset ]Uka.aineet E i enliSn kaasua eiki turvotusta, .
cl pohanbajutsta hensitystS «ikft tahnoista klelUi GJ enfiftn kipua Ja
•bky&l Nusa.Tone antaa ihmedlistn ruokahalun, hyvin ruuonsula*
tukien, lujat hemot J^i »ikeSn, voimiatavan un«n. Nusa-Tono! rikos*
tuttoa veren, parantaa verenkierron, antoa leveyden punaa hasvoUI» ,
Ja kirkkauden ailmillel 8e tekee voimakkaita miehiS Ja UrveempUI, kauniimpia natsfdt
Kuea-Tonc el »IslUU opiuraia «Ik& huumaavia a i n e l u - e i miUUin nlkll pakoittottl nilta
nauttimaan'kauemmin kuin on tarpeellista. Nuira-Tane UJictetttiin pieaissS paketelasa.
Se on eokcrtllaplitll/stettyt, hyvänmakuista ja helppoa nauttia. - Koettakaa aita, Ja te
tulette esittämKSn sit» tuttavUfennoktn.
. MEtDAN EHDOTON TARUUMMEt Nu8«-Toa«a hbta oa ykal ( I i i » ) daltari^il-lolto.
Jokoiaca nuUo tliSim yhäMtolqfmmeata ((H>) plUtfll kohonolaea kuuhMidea
taipeen. Mjnma kuuU p^oa,^huud«n Ituukaute tarve. vSSsUi ($8iM) ddltfma.
Nauttihea Na|ta>T<mca halmilqnafflsntl (SO) jpIiiviEB, ia ellotta obftyytyvttinea tulaMa,
nolouttahaa iäalU olavat laäukmi ' ~
haMa. To ette bBvia aeattiBhfilia.
; Jo 0-
hansaa auiUe^ aita m» UbetÖon» 'ni&aim boä ^
MepUaSumovaliiasra. •
KAYTTÄICM TATA KUPONKIA TILATESSANNEi
m I
National Laboratoiy, F i n . 30—1018 So. AVabash Ave., Ghtcag^o, H l .
. Rcrnt^r-Lahct&n tfittS kirJtcsBii..,....v.io]hlBhttaktanlnall«....>.....pollea
MasooTonea, •
VM, • • « » « • • t i a * « a « « » * * « « * > t » * « « *
K»tu ja numejt) tahi R. F. D , . ••••d
| i m M i n i i M i i i i i n i i i m u n i i i n i i i i u i u i i i i i i i r i i i i i i i i i i iu
SUOMI, HELSINKI
KORKO r f
i Jiaoksevälla tilillä •« a 4* •••«••••»»»•t>»*«»k»»«a«««tat • t•«
haisilla hinnoilla.
BALKIE-GILL BLOCK, SUDBURY,
TDftlletuksia Canadassa välittää Vapauden konttori. Työläiset, lä-
!b{fttäkää säästönne omaan, vakavaraiseen rahalaitokseenne, jökä
intt'öB Buiyrittaa muita sille antamianne tehtäviä. ,
^raiiiiiiiiiiiiiiiiiBuuniaiiiiraiiiiiiiiiuiiiiiiii^
'M
DR. F. C. FRASER
HAMMASUUUCÄRI
Jphnsoo Block
(Cochranen rautakauppaa vasta­päätä)
Pbooe IS7.
— Hyvää päivää.!
Talonpoika pysäytti koninsa, kat­soi
pitkään matkamiestä ja vastasi:
— Päivää, päivSäJ
Ettekö neuvoisi minulle — jat-coi
matkamies —> mietä Iästä käy tie
asivoikan asemalle.
— Eh tiedä sellaista kylää.
— No mistä käy lie «itten rauta-ielle?
- Tästä Borisovin kylään menee
tuo tie, — neuvoi talonpoika, — vii­taten
pohjoista kohden kulkevalle
iellei Sinne on kolmekymmentä
yirstaa, siellä on sitten Ivanovan ky-ja
jossain sen takana pitäisi olla
rautatie.
— Osaako tästä outo hyvin Bori­sovin
kylään?
— Juu. Kyllä vain. Yksi tie on
sinne vain, — selitteli" talonpoika ja
huomaten matkamiehen alkavan teh­dä
lähtöä ehätti kysymään:
, — Ka minne matka?
— Tuumin sinne Nasivoikan ky­lälle
ja sitten etemmä, virkkoi mat­kamies
haluttomasti.
— Kauvasko? . ^
Erikoinen huomio annetaan
nalaiaifle
Suo-
DR.AB.WEST
SELKÄRAl^KATOHTORI
Tarkastetaan X-sähkösäde koneel
l a .
217 Gloucester St,, Soo, Ont
Phone 1806
Kymmenen vuoden kokemus suo­malaisten
keskuudessa.
SUPEi
soo, ONT.
Valmistamme hyviä pukuja ja pait
toita. Otamme vastaan kaikkea a-laamme
kuuluvaa työtä.
TYÖ ENSILUOKKAISTA.
HINNAT KOHTUULLISET.
Iso valikoima kankaita j a n ä ^ i tä
varastossa. ,
888 Queen St., We8t
fillaraette
SÄNITORIUi
Parhain suoraalainen lunonnonpa-rantola
lännellä. Laitoksessa on
uudenaikaiset sähköhoito- ja kylpy­huoneet.
Selkäranka käsittely, hie­ronta,
sekä ti^eteeseen perustuva hoi­to
kaikenlaisissa taudeissa. Kyra-menen
vuoden kokcmtiB.
DR. PETER KOKKO, D. C.
DR. ANNA KOKKO, D. C , P t . , C.
467 Wil]amette Bpulevard,
Portland, Oitgon
Puhelin: Woodlawn 2150
Ottakaa St. Johns katuväuno ja
jääkää pois AinBworth Avenue.
N. Leninin kirjottama kirjanen, PenikkÄtanti, on vii^
rtienen uutuus kirjamarkkinoilla. tämän kirjan tekee
mielenkiintoiseksi sen päivän kysymyksiä käsittelevä »i-eältö,
jossa tuo suuri vallankumous mies ja ei ainoastaan
vallankumonsmies, mutta alnak;in yhtäpaljon, uuden yh­teiskunnan
rakentaja, sattuvalla ja yksinkertaisella taval­laan
tekee selvää niistä kysymyksistä, jotka viime Vuosi­na
ja yhä edelleen liikuttavat mailmaa. -
Jokaisen, joka haluaa tutustua Leninin ajatustapaan
ja jookainen, joka haluaa saada selkiän kuvan aikamme
tärkeistä kysymyksistä, tekee sangen viisaasti tilatessaan
tuon kirjan. Hinta on ainoastaan 60c. Kirjaa on meillä
huomattava määrä, joten voitte hyvällä syyllä lähettää U -
lauksianne, pelkäämättä että se loppuu.
Box 69,
'iiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiniiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiimiiiiiiiiiii^
juiiiiiiMiiiiinitiiiiiiiiiiiniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiim
Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähetetään tilausten tnukaai^ ' s
Nopea ja huolellinen tilatisten suoritus. s
513 Simpson St. Fuhalia S. 1326. Fort WUiiam, Önt. E
niHiiiiiiiiiinifiiiiiniiiiiiiiHiiiiimiiiiiiiiHmiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiniiin
UUTTA
Meille on juuri saapunut uusi lähetys
STOVEJA J A RANGEJA
MAETIN-SENOUR MAALEJA, JAPALAC VARNISH STEINIA,
JAPALAC AUTO MAALIA, ALABASTINE SEINÄ FINISTYS
MAALIA MARBLE Y . M . LATTIAMAÄLEJA.
Royal Purple Kananruokia. — Laalauboja.-.- Scratcb Feet Jatthoja
T i l B . T A M i p i ^
Phone 179, Timmina,—Cochrarie, ~ Naw
mm •• f'-
, •f.' i K
VW
' • ' ti.Jk *
iilliliiilSI