Vapaus, July 17, 1928

              i i
Siva2
VAPAUS Caamiti. « • i w l t i w trBrlMtSa « SM n>*«ti—itt»i«, niif j j Sädkm-
I7M>, OauHo, VrnrVrg». pxhsi n r r n n f i i . Js suirxRyittä JakkpSirial.
A . VAAEA. B. A-T
O I M t T T A J A T t
TE.VHCXE.V, H, SULA.
• « I J i t a n d «t th» f<m OtCea Dcpcmscst. Ottxv», M Mcoe4 C I M matxet.
VAPAUS ( U b « t y)
T i e onlr <"£>a of Finajih \ ? o r i « n in CuuiU. Pobli&ed d«Ily «t Sodboxr, Oaujio,
ILMOTOSHefXAT VAPAUDESSA:
H»}ir»nmi>tBU«t t l .00 k«t*, «2JOO U u i k e r t u . — Avioliittoonmcnoilaotaicaef SOe. palatstsoa*. —
iQMBsnattaUmotalMt 50c. kcrts. f l M S k e r t u . — SrotjrniZilsuitaluet <l4)0 kerU. |2i>0 3 k e r t o . —
Aria^nlaotnkKt <24M kert». t3J&9 kaksi k e i l u . — Ki.M^ixBotakMt km». — Kool««i>«iuWok-
« * ^ S K kcrt«, SOc. liMB«Ju« kiUa«Ira<ce!ta u i msi«urr«ts7iti. — Balatustiednt )a rsoteiZbioUktet
III. flM kolme kertaa. — T i f i j E S l B o t i a j i e o Ja tImotata((Sttaari«s oo. r m f i t t a c i a . 12h«tettä>a
J r n n t i i B t a «lakätcca. — Tilaskiia, J o i u et «etoxa n i u . c i talla TiVetriraita. piiMi a»i«Wi>tteB. Joilla
m ti kaakut.
kejä Kiinan proletariaatin aktiivi
suuden kÄsviista- Agraariprobleemi
on myös uhkaava, ja sitä Ofvat vii­me
aikoina sissisota ja Verinen ter­rori
kärjistäneet^ samoin kuin Kuo-mintangin
reformitoiminnan ^ydel-linen
haaksirikko. Nämä gvat teki­jöitä,
jotka loppujen lopuksi tule­vat
määräajoiksi Kiinassa ja vie­mään
vallankumouksen todelliseen
voittoon Kiinan feodaalis-porvaril-lisen
taanttmiusblokin ja ulkomaa­laisten
imperialistien väliaikaista
voitoista huolimatta.
, TUAUSHIN?(AT:
I rk. $tiO. t kk. S2.S0. S kk. fl.75 U I kk. t l M . — yhir^titoHun Ja Saoseea e eU a u s a l^
' ~ 1 «k. t6M. 6 kk. t3M. i kk. 13.00 Ja 1 kk. 11.00.
Lekteen aiotut ilmotuktct j>itää oUa konttoritu kello 4 if. UstcttpnlipZiTla edeUIxnä a/kljiäitäoä.
V q « a ^ teiaitMs LOieitr BoUdiac 33 L o n e Street. Fokclia S36V.
T i ^ a d c a kaottori: Ubcity Baildiog, 3S Lorae S i . rohcUa 1038. PoetioaoUi Boa f». SaJbtar, Oat.
C c M n I adtccttrfac » t e a 7Se. per eol. i s c b . UioiBiBa ckatta for aia«la inaertioa TSe.
^ hm »imäiiaf mt^miTta a aaoBf iSe Fiaaiab Peop& i s CöiadB.
71M Vapasa
Taa ett* taOIoia takaav aaa «aaiaaaU enai«*i*ets UfjecMcssa, kitjottakaa •sdcllaca Bikkaeakoiujaa
~' " simOSt J, V . KAXNASTO, liikkeesbeitaia.
Pennsyl^anialainen horna
Eräs europalainen aikakauslehti
AeloAa^ ;Länsi-Pennsylvaniassa ja
Ohiossa jo toista vuotta jatkunutta
suurhiilitaistelua. Lakkolaisten ase­ma
on hir\-ittävä, lausutaan julkai­sussa.
Toistasataatuhatta kaivostyö­läistä
on jo vuoden päivät viettänyt
vahnoineen ja lapsineen puolinälkä-elämää.
Pieni osa heistä saa jota­kin
apua tai työtä lähiseutujen vers­taissa.
Viime talvena häädettiin yli
70,000 perhettä; välistä suoritettiin
ämä ilman laillista, tuomiotakin si:
ten, että yhtiö sulki sähkö- ja vesi­johdot
Ja kielsi kauppiaat myymäs­tä
elintarpeita. Välistä kiskaistiin
mvös katto ilman muuta työlaisteii
pääri päältä. Häädetyt kaivostyö-läisperheet
"af^uvat" puuparakeissa
taikka ladoissa. Yhtiön hurttien
konnanteot ovat lukemattomat, rau­hallisia
kokoukäij hyjotetaan kjy-iielppmmeill
i , kou!uj^ amn»utann
ja lakkovahdit poistetaan tukahdus
kaasuilla. Tuhansista rääkätyistä
työläisistä jäävät sadat eliniäkscen
invaliideik^.i. Kaikki hurttien suo
' rittamat rikokset jäävät rankaisc-matt9.
Antrasiittialueella murhataan
työväenjphtaja vähintäin joka 14:s-ta
päivä. Murhaajia ei koskaan
saada ilmi.
Amerikal'ainen^ porvarislehdistÖ
koetti viimeiseen asti olla vaiti la­kon
suhteen. Vasta viime talvena
'saapui paikalle erään n'ewyorkilai-sen
lehden kirjeenvaihtaja, joka se­losti
kokemuksiaan seuraa.vaan. ta­paani
• • •; -v.- •'i'*'^^
"Näin pennsylyanialaise*a helve­tissä
melkein uskomattomia asioita.
Näin tuhansien naisten ja lasten kir­jaimellisesti
kuplevan nälästä. Näin
itsevaltiaaih tyrannin, joka muistut­taa
tsJafarikauden; Siperiaa, henkilö­kohtaista'
orjuutta ja poliisiterroria,
selvää lahjontaa ja mielivaltaa.
Konekiväärit ja käasupohimit ovat
kiväärien tukena, kiväärien, jotka
ovat aina valmiita ampumaan näl­käänäkeväin
ja epätoivoisten ihmis­ten
kuohunnoita. Kaivosalue muo­dostaa
suuttumuksen kiehuvan kat­tilan.
Pexmsylvaniassa on käynnissä
katkera, säälimätön ja verinen sota.
Näin julmia kuvia lasten kuolemi­sesta."
Lehti selostaa sitten kuinka pal­jastukset
saivat aikaan erikoisen tut-kimuskomissionin
asettamisen, ja
lainaa komissionin lausuntoa:
"Asema Pittsburghin kaivosalu­eella
on amerikalaisen sivistyksen
häpeätahra. On käsittämätöntä, että
rikkaimman teoUisuusseudun kes­kuksessa
voidaan sietää niin paljon
likaa, kärsimystäf köyhyyttä ja huo­lia.
Komissioni totesi, että miehiä,
naisia ja lapsia asuu huoneissa, jot­ka
ovat vahingollisempia terveydelle
kuin nykyaikaiset sikolätit. Ne ovat
kommunismin ja muiden sellaisten
oppien hiryittävimpiä pesimispaik­koja,
jotka kehottavat amerikalaisen
hallituksen kukistamiseen. Amerika­laisen
teollisuuden johtajat eivät
saata sallia tällaisen tilanteen jat­kumista."
Kaivoskapitalistit hymyilevät vain
tällaisille sanoille, huomauttaa lai­naamamme
julkaisu. Mutta työläi­set
eivät anna näiden konnien ter­rorin
taltuttaa itseään. He kehitty­vät
reformistien passiivisuuden pai
nostamina vasemmalle., Ja he tule­vat
yoUtamaapi sankarillisen taiste­lunsa.
'
Tästä sankarillisesta taistelusta ja
niistä hielvetillisistä olosuhteista, jot­ka
ovat herättäneet huomiota kautta
maailman, tekee seikkaperäisesti sel­koa
Torontoon perustetun kaivos­miesten
avustuskomitean puhuja, to­veri
Martin Hendrickson, joka par­haillaan
kiertää Pohjois-Ontarios-sa.
Rientäkööt työläiset sankoin
joukoin kuulemaan paikan päällä
olleen kertomusta pennsylvanialai-sesta
hornasta!
Suomen sarkatakldiset proletarisoitiivat
Pienviljelyskysymys on Suomessa
viime päivien poliittisista kysymyk­sistä
kaikkein keskeisimpiä. Kaikki
puolueet ovat ottaneet sen ohjel­maansa.
Kysymys pn joutunut kes­keiseksi
kahdestakin eri syystä. En­siksi
pienviljelijäin taloudellisen
aseman kurjistumisesta ja toiseksi
poliittisen valveutumisen oireiden
johdosta.
Pienviljelijäin taloudellinen- ase­ma
on melkeinpä kurjempi kuin
minkään muun kansanosan. VarsiU'
kin 1918 jälkeen on kurjistuminen
ollut erikoisesti havaittavissa. Por­varisto
ei mielellään sitä tunnusta,
mutta on silloin tällöin kuin va­hingossa
lausunut totuuden julki.
He väittävät sen johtuvan puuttu­vasta
ammattisivistyksestä. Ja asias­sa
onkin jonkun verran perää. Mut­ta
missä ja mistä pikkuviljelijä sitä
saa? Ei ole varoja kouluuttaa lap­siaan
edes alempaan maanviljelys­kouluun.
Puuttuupa useassa tapauk­sessa
varoja ostaa edes kunnollista
ammattikirjallisuutta. Siis suurin
piirtein katsoen mahdottomuus.
Yhdellä tavalla porvaristo muis­taa
kyllä pikkuviljelijää; kun nim.
tulee kysymys nylkemisestä. Viime
vuosina kasvaneet valtion menot tar­vitsevat
suuria tuloja jä silloin lisä­tään
verotusta. Kunnat tarvitsevat
niinikään tuloja. Pitää maksaa pa­pin-
jrf kirkollismaksut. Pankit otta­vat
velkojen korot. Lisäksi lukuisia
muita menoja. Lopputulos: vasa­ran
alle.
Viime vuosina Viipurin läänissä
toimitetut pikkutilojen pakkohuuto­kaupat
ovat vain alkusoittoa. Etelä-
Pohjanmaalla, tyypillisellä pienvil-jelysseudulla,
on sama kohtalo edes­sä.
On kerrassaan harvinaista ve­laton
tila. Suurimmalla osalla on
5—6,000 markan velkataakka, eikä
ole ollenkaan harvinaista 50—60.-
000 markankaan velkarasitus.
Ne tilat, jotka ovat säilyneet ve­lattomina
tai joilla on pienemmät
velat, ovat säilyneet metsiensä kus­tannuksella.
Viime vuosien armoton
metsien raiskaus on loppumassa
metsien mukana. Jälellä on vain
suuret aukeat murrokot.
Pienviljelijäin kohtalo on järkyt­tävä
ja pian saa teollisuuden reser-viarmeija
entistä runsaammin s^ka-takkista
voimaa.
Kaikki valtiovallan toimenpiteet,
joihin on ryhdytty, voivat korkein­taan
pitkittää katastroofia tai eivät
edes sitäkään.-
Suomen luokkatietoisen työväes­tön
ensimäinen velvollisuus on ottaa
huomioon se mittaamaton voima, jo­ka
piiliee repaleisen sarkanutun alla.
Sen on ojennettava sille veljellinen
kätensä. Kapitalistinen järjestelmä
pitää kyllä huolen, että tämä voima
tulee liikehtimään. Lupkkatietoinen
työväestö pitäköön huolen sen voi­man
järjestämisestä. — M—lä.
NewBedford^^ avun
tarp^ssa
ViikoB tapahtDmista
E t e e n p ä i n - l e h t i kirjoittaa:
Workers International Relief.jär­j
e s t ö on l ä h e t t ä n y t lehdellemme pyyn­nön,
e t t ä kehottaisimme lukijoitamme
j a ympärillämme olevia järjestöjä en­t
i s t ä tehokkaampaan lakkolaisten a-vustamlseen.
Teemjpie t ä m ä n mielihy­vällä
j a lausumme omasta puolestam­me
muutamia syitä* miksi avustuksen
tehostaminen on ehdottomasti tar­peen:
~
Selviönä lukijoillemme on ennes­t
ä ä n se, e t t ä tämä lakkotaistelu on
k i e r t ä m ä t ö n , koska kysymyksessä on
t y ö l ä i s t e n elämä tai nälkäänkuoleml-nen.
Entisistä alennetuin, palkoin ei­vät
kutomotyöläiset voi elää. Selvää
on myöskin, etfä, lakkolaiset olivat
lakkoon mennessä köyhiä ihmisiä, l u ­kuunottamatta
muutamia paremmissa
ammateissa työskenteleviä. J a mikä
kamalinta, vain osalle, noin 7,000 i h ­miselle
jakoi kutomotyöläistoi unio
alussa avustusta, ollen nekin n3rt lo-petettu.
^ ^ h l n t ä i n 20,000 lakkolaista
j a heidän p e r h e t t ä ä n sai tulla toi­meen
niinkuin voivat.
Koko tuo suunnaton joukko on k u i .
tenkin mitä sumin vaara lakolle,
jos s i t ä ei voida ollenkaan avustaa. E -
distysmieliset ainekset käsittivät t ä ­m
ä n heti Ja alottivat voimakkaan a-vustustyöskentelyn,
jota johtaa Work-ers
international Relief. Tämän jär­j
e s t ö n avustus on rohkaissut lakko­l
a i s i a j a osoittanut, e t t ä toiset työläis-set
ovat h e i d ä n lakkonsa talcana.
M u t t a W . I J l - j ä r j e s t ö tiedottaa, e t tä
m i t ä suurin vaara on siinä, jos avus-
PuiUe leivästä miehet lakkohon ref
taas Pohjois-Onlanossa.
tavat orgaanit lyövät ^e^:^vanma\Työnantaia so
laimin avustustyöskenteljm tai heiken- r / e i ä vmltsane koroiiusta.
t ä v ä t sitä. Se vaara onkin todellinen. kj^sDä tovent, kaikJd jo
M n t t a n i i n el saa tapahtna! I .'^ - ' New Bedfordin lakkolaiset ovat a n - hu_o m_a tlzaa
taneet koko Amerikan työväenluokalle ' " « t e a / j o / a i s / e n lakkoa avustakaa!
n ä y t t e e n taisteluhalustaan ja sitkey-
M u t t a myUyihin ei ilmestynyt työläi. «P*"." vankina pm.
siä. Lakkoiaiset ovat alinomaisien van-\£nti apuhun "Krassin", pelastajat,
gitsemisien kohteina ja volii^teTVOTi\heidät ihmistemlmoille veti.
heiluu aina h e i d ä n päittensä päällä, i ^ g / o ^ -.-„__ "r^«-v„»
K a m a l i n vihollinen j a paxoonien 7^'\irl-^ ?^ ^ ^ •
vä on kuitenkin nälkä.^ Pienet lapset p-^'" kuulune suta ei nalkutus.
vaikuttavat vanhempiinsa tavalla.
jonka jokainen isä j a ä i t i parhaiten % i porvari-"olympialaisihin'
y m m ä r t ä ä . Pienokaiset pyytävät ^^valtakunnat jo ioukkoia /vA%,r-d
e i l t ä ä n leipää j a maitoa. Lakossa o-L,_ , ""7,/f../y"'^'^<'/« tyontaa.
leva ä i t i ei voi s i t ä antaa. M u t t a työs. r^'*^^ kansalliskiihko taas ' pisteihirt,
s ä oleva äidin työläistoveri voi, jos «os&a Äerra« sen voitoksi tietää
tahtoo, talttaa leipänsä lakkolalsper-ÄTu/i työläiset hämätään urheiluun
kukistaisi tuo urhean taistelun, jokaj
ei koske vain New Bedfordia, vaani
k a i k k i a työläisiä. Sillä kapitalistit 7'\Äsken "valtiopetturiteollisuus"
r i t t ä v ä t alentaa työläisten palkkoja.- yaasassn kJivntih;^
YhdysvaUoissa kaikilla aloilla. Jos heKf,.'.."^f^f P^ntun.
onnistuvat taistelutta sen saamaan ai-p'** tutkUtu syytösten suurekfuius,
kaan, nihi hyvä heille. Jos työläiset Aaltos-puolisot tuotihin raatiin.
suin
Itsekasvatuksesta
Tilanne Kiinansa
Moskovan Pravda kirjottaa muun
V muassa: ;,•
Tilanne Kiinassa on sangen seka-
X va ja horjuya.' Nankingin hallitus
kyllä julistuksessaan sanoo, että
"Kiinan yhdistäminen on tapahtu­nut"
ja "kansallishallitus poistaa
kaiken militaristisen hallintomuo­don".
Mutta/tällaiset julistukset ei­vät
muiila tosiasioita. .
Ilse Pekingin valtaus paljastaa
tosiasioiden pohjaa . . . Sen yhtey­dessä
tapahtui heti suoranainen selk­kaus,
Jensishanin, joka ensiksi tuli
Pekingiiti, ja Fynjuisjanin välillä.
Tunnettua on, että Fynjuisjanin ja päitä ristiriitaisuuksia^
kzuisallisen hallituksen välit
Kiina." Siis, jos Fynjuisjan "va­kiintuu",
niin Fynjuisjanin "luo",
eikä kansallisen hallituksen.
Mutta .Fynjuisjariilla ön kilpaili­joita,
jotka eivät liuku. Niinpä pe­lataankin,
että lähikuukausina Pe­kingin
tapahtumat saavat saman
luonteen kuin Hankoun ja Shang-hain
valtaamisen jälkeen, jolloin
voittaneet militaristit esittivät avoi­mesti
vihamielisjytensä toisilleen.
Näin ristiriitaisuudet vallitsevat
taas "yhdistyneen Kiinan" milita­ristien
keskuudessa, ja ulkovallat
heittävät kekäleitä tuleen, s>-ventäen
Kaikille autolyöläisille Rajakaupimgeissa
Työlälstoverit:
Rajakaupunkien autotyöläisten te­ollisuusliitto
on j ä r j e s t e t t y tarkoituk­sella
saada kaikki Rajakaupunkien
autotyöläiset y h d i s t e t t y ä samaan voi­makkaaseen
ja inilitanttiseen järjes­töön,
joka olisi kykenevä taistelemaan
j a voittamaan paremmat palkat ja
yhteiskunnalliset olosuhteet niille tu­hansille
autotyöläisille. jotka nykyi­s
in ovat pakotetut työskentelemään
huonoissa olosuhteissa' Ja alipalkat
tulna.
T y ö n a n t a j a t vaativat nykyisin e-nemmän
t y ö t ä y h d e l t ä työläiseltä kuin
ennen kolmelta ja vieläpä koettavat^
kilhdjrttää työtehoa siitäkin korkeam­malle.
Me olemme pakotetut työsken­t
e l e m ä ä n työssämme milloin vain
t y ö n a n t a j a t vaativat, huolimatta vuo­rokauden
ajasta. Me emme koskaan
tiedä, i n i l l o i n työpäivämme päättyy.
Mutta ottakaamme esimerkkiä työn­antajista.
He • ovat järjestyneet sata­prosenttisesti,
kaikki yksiin suuriin
korporatsioneihin, ollen seurauksena
heille siitä suunnaton voitto. Meidän
t y ö l ä i s t e n täytyy t e h d ä samoin. Mei­d
ä n täytyy myöskin järjestyä yhteen
unioon teollisuusalallamme, Rajakau­punkien
autotyöläisten tepllisuusllit.
toon. Se yhdistää jokaisen autoteh­taissa
työskentelevän työläisen samaan
liittoon, päinvastoin kuin APL., joka
eroittaa eri ammateissa työskentele­vät
työläiset eri ammattiyhdistyksiin
j a siten tekee mahdottomaksi työläis,
ten voitokkaan taistelun suuria körpOr
ratsioneja. niinkuin Ford Motors Com­panyä,
General Motorsia j.n.e., vas-taan.
Tämä Canadan , a u t o t y ö l ä i s t e n teol­lisuusliitto
on^ rakennettu siten, että
(Luettu j a hyväksytty C.Trn L . keski- Ontarion osastojen neuvottelukoko­uksessa
kesäk. 2 p. 1928.)
kykenevät taistelullaan sen ehkäise,] Koulunkäynti kai "valtioDeto^fy."
m ä ä n , n i i n hyvä työläisille. Jo taiste. Anhn.^t «^^o / • '
luun meneminenkin antaa kapitalis- r*"'*" Aaltoset odottaa tuomiota.
teille arvelim aihetta, kun h ä n aikoo
palkkoja alentaa. Uoka vitsikin kymmentä vuotta on
Pldettäwöön siis yllä New Bedfordin U y ö ^ puskenut rautatiellä,
lakon avustamista ja tehostettakoon saapi nyt "kauniin palkkion"
s t ä a n l ö n ! 1. • • . . . ' yosm pienellä "eläkkeellä",
\kultanapin kun Pennsylvanian
herraP antaa jo orjansa rintahan.
Ja satamaparoonit Suhmessa
piti "miitingin" keskenänsä.
Oli Ruotsinkin jehuja matkassa,
neuvoin auttoivat ystäviänsä.
Mutta estä se lakon ei jatkoa,
ellei työläisten palkkoihin suostuta.
o s a s to 1
se on työläisten omassa kontrollissa,
eikä muutamien \mion virkailijoiden,
jotka ovat siirtyneet kauas työmisisi»,
kuten on l a i t a A F L : n virkailijoiden,
jotkfi jaavat tuhansia dollareita palk­kaa
Ja jotka pelkäävät r y h t y ä talste-luun
suuria korporatsioneja vastaan"
t y ö l ä i s t e n puolesta. Me olenune halun­neet
rakentaa mliitanttisen union, jo­k
a kykenee voittamaan jotain itsem­me
hyväksi j a Joka ei ole sidottu
A P L : n UepelUä oleviin lolseläjlin. Me
emme halua olla sellaisten ihmisten
kanssa sidottuna minkäänlaisiin suh-teisiin
j o i l l a ei ole m i n k ä ä n l a i s t a mie­lenkiintoa
työläisten asioihin, ^ e ha­luamme
oikealla tavalla j ä r j e s t y ä mei­d
ä n teollisuusliittoomme ja taistella
t y ö n a n t a j i e n hiestsrtyssysteemiä vas­taan
j a lyhemmän työpäivän ja pa-rempaln
palkkojen J.n.e. puolesta.
. Autotyölälset, jos te haluatte tais­televan
union, jos te haluatte parem.
mat palkat ja olosuhteet, jos te ha­luatte
tulla kohdelluksi ihmisten ta­valla,
eikä ajetuksi kuten karjaa —
j ä r j e s t y k ä ä silloin Rajakaupunkien
a u t o t y ö l ä i s t e n teollisuusliittoon.
T ä y t t ä k ä ä allaoleva kaavake, jo­hon
panette nimenne ja osotteenne,
paikan missä työskentelette, j a l ä h e t ­t
ä k ä ä se sitten heti Rajakaupunkien
a u t o t y ö l ä i s t e n teollisuusliitr.« sihtee­rille,
jonka osoite on: Post Office, De-voiishlre
Rd., Walkerville, Ont.
Nimi
Osoite
Työpalkka
Kehittyniisen ensimäistä ehtoja on
pyrldmys itsetuntemiseen ja Itsensä-hiUit^
emlseen, jonka Jälkeen seuraa
i t s e n s ä kurissa pitäminen.
N ä i h i n seikkoihin ei meUtä ole riit­t
ä n y t aikaa juuri nimeksikään. Useim­mat
meistä ovat Joutuneet elPntaipa-leelle,
saamatta alkeellisintakaan ope­tusta
Ja Phjausta enempi itsekasva­tukseen
kuin muuhunkaan, joka olisi
aivan v ä l t t ä m ä t ö n t ä . Tämä järjestel­mä
ei anna työläiselle parhaassakaan
t a p a u k s e t muuta kun n i u k a n ravin­non
Ja v ä h ä n vaaterasuja. Suurin osa
meistä joutuu jo elon ensi taipaleelle
ilman liäitäkään. Vasta sen Jälkeen
k im elämä ö n m e i t ä armottomasi rie­pottanut,
opimme y h t ä Ja toista, mut-tt
useimmissa tapauksissa vasta l i l an
myöhään.
Koska olemme saaneet ostaa v ä b ä i.
sen kehityksemme n ä i n kalliisti, tu­l
i s i meidän J ä t t ä ä se mahdollisimman
tarkoin jälkeläisillemme ohjeina. Olo­suhteet
ovat muuttuneet hyviä paljon,
kun verrataan toisiinsa omia j ä las­temme
nuoruuden aikoja, Lapsiamme
vaanii kaikenlaiset viettelyt j a vaarat
joka puolella. Heidät olisi saatava
mahdollisimman tietoisiksi, että osai­sivat
jotenkin suojella itseään. Olisi
- v ä l t t ä m ä t ö n t ä alkaa kasvattamaan
luonteen lujuutta jo lapsuuden ensi
vuosina. T ä t ä tietä myös alkaa" itse-kasvatus.
Lapseen on helppo juurruttaa sel­laista,
mikä täysikasvuisena on mah­dottomuus.
Tämä kuten muutkin tehtävämme
on vaikeaa, mutta tuloksia tuottavaa,
jos vain tosin sitä yritetään. Meidän
ä i t i e n on k i i n n i t e t t ä v ä erikoinen huo­mio
tyttölapsiin. Heihin on kehitet­t
ä v ä itseluottoa j a harkintakykyä.
Esim: Nykypäivän tytöt tekevät ai^
van liian paljon työtä ollakseen miel-l3^
täviä ja viehättäviä. T ä t ä seikkaa
Rockefellerillä ja Fordin- Heikillä
on ystävyys välillä parhain.
Toinen "kermonut" maailmaa on
öljyllä.
mutta siihen vielä vanhanakin opim­me
edes osittaha, jos todellisesti halu-aa
tietoa Ja tahdon lujuutta.
Siksi päätettäköön, e t t ä alamme y-h
ä innokkaammin k e h i t t ä m ä ä n ^^^-Uoinen rikastui'autoja tuottair,
ämme yksilötaä sekä JoukkotoimlUa. U , . , „. »ufoja luottain.
T u t k i m i a työväen kirjallisuutta p ä ä - ^"^«n" sai lahjaksi,
semme vählteUen yksilöllisyydestä, o- V ' " ' " « ' " e n«Men Heikki kai ansaitsi.
plmme tuntemaan Itsemme kaikkine 1
heikkoukslnemme k i m myös sen, e t t ä)
yksilöinä emme suuria saa aikaan,
vaan, että työläisten Joukkovoimalla |
luomme uuden yhteiskunnan. Johon |
m e i d ä n lapsemme voivat rauhallisina |
lapsensa j ä t t ä ä.
MAGNUS RAEUS.
Montrealin uutisia
Nakina, Ont.
ja
eivat
ole sovinnaiset. Tässä on yksi risti­riita,
joka on sangen vakava.
Toiseksi :on muistettava, että ulko­maisten
imperialististen valtojen
keskinäiset suhteet ja niiden kulla­kin,
hetkellä ajama politiikka ovat
suurena voimatekijänä Kiinassa.
Tällä kertaa on Japanin imperialis­mi
esiintynyt aktiivisemmin. Se
alotti sodan Shandunin maakunnas­sa,
kun eteläiset hyökkäsivät sinne.
Siellä nimittäin on japanilaista
"henkeä ja omaisuutta", jota on
puolustettava kansalliselta vallanku­moukselta.
Mantshuriaan, joka on
Japanin pääriistoalue, on se vienyt
suuria sotavoimia.
Nähdessään eteläisten kiertämät­tömän
voiton oli Japani pakotettu
etsimään uutta "ystävää". Ja tämä
ystävä on jo paljastanut naamansa.
Fynjuisjanin edustaja nimittäin on
ilmottanut, että /'jos Fynjuisjan va­kiintuu
Pofajois-Kiinaan, niin hän
luo lämpimät suhteet Japanin kans­sa,
koska Pohjois-Kiina on lähem­pänä
Japania kuin Keski- ja Etelä-
Piakkoin ehkä tiedotetaan, että
Japani on antanut sotilaallisen neu­vojan
Fynjuisjanille ja Hongkongis­sa
oleva Englannin kuvernööri avoi­mesti
julistaa, että hän tunnustaa
vain Lilisinin, Kvantungin maakun­nan
kuvernöörin. Ja Amerikan Yh­dysvalloillakin
on oma politiikkan­sa.
Se ei ainakaan, kuten sen ulko­ministeri
on iiniottanut, "tunnusta
mitään erikoisia oikeuksia ja etuja
Japanille Mantshuriassa
Ratkaisevana
Ammafti-internit
a kuitenkin
on vallankumouksen ja vastavallan­kumouksen
suhteet itse Kiinassa.
Vallankumouksen ja vastavallanku­mouksen
^ voimasuhteet taas riippu­vat
vississä määrin ristiriitaisuuk­sien
kärjislynejsyjT^estä feodaalipor-varillisen
blokin keskuudessa ja im­perialististen
ryövärien, etupäässä
Japanin uusi puristus merkitsee mi-iitaristivastaisen
liikkeen kasvua,
ota liikettä ei voida pitää myötä-tuntoisuuden
puitteissa Kuomintan-gia
kohtaan. ^
Samalla on epäämättömiä merk-
Losovskin ilniotuksen mukaan on
Punaisessa A m m a t t i - i n t e m i s s ä 17
miljoonaa j ä s e n t ä , joista 10 miljoo­naa
Xeuyostoliitossa. Liikkeen mer-k
i t j ' s t ä ei voida väheksyä pienem­män
j ä s e n m ä ä r ä n takia muissa
maissa. Italiassa on punaisten am-m
a t t i y h d i s t y s t y ö l ä i s t e n lukumäärä
12,000 — täällä on hengenvaaral­l
i s t a olla vallankumouksellinen —
mutta heillä on matkassaan satoja­tuhansia
j ä r j e s t y m ä t t ö m i ä työläisiä.
Samoin muissa valkoisen terrorin
maissa. P.A.I o n johtava ammatilli­nen
mahti Neuvostoliitossa, J^iinasr-sa
j a useissa Amerikan latinalaisis­sa
maissa, j a sillä on tukikohtansa
Japanissa, F i l i p p i i n e i l l ä ja muissa
siirtomaissa. Myös Ranskassa ja
muissa "demokraattisissa" maissa
on sillä tukeva jalansijansa. P A I.
on jo y l i t t ä n y t Amsterdamin nume­rollisesti
maailman mittapuussa.
M u t t a k a n s a i n v ä l i n e n reformismi
on silti vielä huomattava tekijä.
Se nojautuu huomattaviin työväen-k
e r r o k s i i n tärkeimmissä kapitalisti­maissa,
kuten Saksassa, Englannis­sa
j a Yhdysvalloissa. Sillä on k ä ­s
i s s ä ä n arvokkaita j ä r j e s t ö k o n e i s t o ja
j a voimallisena liittolaisenaan impe­r
i a l i s m i . Reformismin rinnalla sei­soo
maailmankapitaali, poliisi, soti^
lasmahti j a muut kapitalististen val­tioiden
puolustuslaitokset. Kaikkea
t ä t ä vastaan on • vallankumoukselli­nen
liike pakotettu taistelemaan,
lausutaan ulkonaisessa lehdessä, jo­t
a lainaamme.
Useissa maissa rangaistaan am-m
a t t i y h d i s t y s l ä i s i ä joko teilauksella,
kidutuksella tai p i t k ä a i k a i s e l l a van­kilarangaistuksella.
N.k. demokraat­tisissa
maissa ei P A I m j a reformis­min
välisiä voimasuhteita määrää
yksinomaan amsterdamilaisten vai­kutusvalta
eräihin työväenkerrok-s
i i n vaan myös se seikka, e t t ä ko­ko
valtiomahti on suunnattu murs­kaamaan
vallankumouksellinen työ­v
ä e n l i i k e . Pennsylvaniassa tape­t
a a n työväenjohtajia, lakkolaisia
jahdataan myrkkykaasulla ja h e i d ät
h ä ä d e t ä ä n asunnoistaan. Saksassa
j a Ranskassa on käynnissä vallan­kumouksellisten
ammattiyhdistys-
I ä i s t e n ajojahti. Englannissa ovat
reformistit muodostaneet kapitalis­t
i en kanssa yhteisrintaman. Mutta
k a i k i s t a vainoista huolimatta kasr-vaa
P A I : n vaikutusvalta kun taas
ikävä kyllä, he^ eivät tiedä v siksi,
n i i n ollen joutuvat mielistelytyössään
rumuuteen päin. Jos t ä t ä "epäkohtaa
ei saada pikaisesti korjattua, on t i l a n ­ne
muutaman vuoden kuluttua kurja.
Porvarillinen koulukasvatus tekee
joka päivä tehokasta työtä tässäkin
suhteessa. Sillä m i t ä kevytmielisempää
on nuoriso, sitä helpompi on h e i d än
siihen vaikuttaa. Työläisäitien on to
s i t ä r m o l l a otettava Iriinni t3i;täriemme
kasvatukseen. Saatava heidät k ä s i t t ä ­mään,
että sillä ei ole kaunis, vaik­ka
joka tilaisuuteen laitetaan uusi pu
ku sekä maalilla p e i t e t ä ä n todellinen
kauneus. M a a l i n alta ei voi n ä k y ä sie.
l u n kauneus (paitsi näyttämöllä, siel­l
ä k i n vain hyvin esitettsmä). Nykypäi­v
ä n tyttöön on k a i vaikea saada tuo­t
a käsitjTstä. Mutta hyvin selittämäl­lä
h ä n k i n oppii y m m ä r t ä m ä ä n j a sen
j ä l k e e n kasvaa luonteen lujuutta n i in
paljon, e t t ä h ä n ei välitä vaikka kle-mailijat
pilkkaisivatkin h ä n t ä . Vähän­k
i n ymmärtäväinen työläisnuoriso ei
s i t ä tee, vaan kunnioittaa tyttöä, j o l ­l
a on luonnetta karttaa maaliruttoa.
Ajatellaan e t t ä onhan meillä lukemat^
tomia t ä r k e ä m p i ä k i h ksrssmiykslä poh.
dittavana. E i ole aikaa tuhlata n ä in
pieniin yksityiseikkolhin. Mutta me to­teamme,
e t t ä tämäkin ilmenee yhteis­kunnallisena
paheena, joka on jokaisen
ä i d i n havaittavissa ja ainakin osit­t
a i n korjattavissa, jos vaan o ^ v a t
sen tehdä. ^ ivaamalla ja häiiäises
m ä l l ä vaan äidillisen opettavaisella
Amsterdam hupenee hupenemistaan-neuvonnalla.
Mitä tulee meidän ä i t i e n itsekasva-tiikseen,
p i i n on- paljon toivomisen
varaa, j a asia. jota emme saisi kos­kaan
unhoittaa. Vaikea on opettaa
lapsillemme itsekasvatusta jos ei sitä.
harjota jokapäiräisessä elämässä. T o ­s
i n omaa luonnettaan on valkea t i m -
tea j a vielä vaikeampi pitää kurissa.
F A C I S T I M A I S T A UBKmTAA
Fascistimaista urkintaa n ä y t t ä ä a l -
T u l i n vaUtuksi naisosaston kirjeen- kavan olemaan Montrealissa Rauhal-valhta
j a k s i Vapauteen. Tietysti kiel- listen asu jamien huoneisiin murretaan
t ä y d y i n ottamasta vastaan s i t ä virkaa etsivän osaston tohnesta ja käänne
(sillä s e h ä n on muodissa), mutta eipä t ä ä n gluoneissa kaikki ylös alaisin"
ne kieUot paljoakaan aut^, jos el ole P e r J a n t a i - i l t a n ä , t.k. 13 päivänä ke^lö
oikein pätevä syy. Jokainen sitä saa 9:30, toimitti - M o n t r e a l i n " etsiväosasto
t ö h e r t ä ä vuoron p e r ä ä n aina kohne kotitarkastuksen ^iseammassa suoma-kuuta,
sitten on taas lupa vaihtaa. laisessa majatalossa Ja yksityisissäkin
Naisosaston puoUvuoslkokous oU 26 huoneissa. Sanoivat etsivän suoma-p
n ä kesäkuuta, jossa vilkaisimme taas laisia puukkoja. Käytäntö millä etsi­v
ä h ä n jäleUe, e t t ä m i t ä me on aikaan väfc esiintyivät. oU hyVln nalion
saatu.v E t e e n p ä i n menossa sitä ollaan, muistuttamassa tavallisten fascistien
vaan e i h ä n ihmeitä voida saada kun k ä y t t ä y t y m i s t ä . Vapauden kirjakau-meitä
on vain plenl^ joukko Ja palk- pan hoitajan, huoneeseen oli myöskin
kakunnalta /poismuuton t ä h d e n mene- ovi murrettu rikktsiUähäii oli itse poissa
timme taas yhden Jäsenen, nim, I d a kotoa. Huoneessa oli k ä ä n n e t t y kaikki
. -u.. . X , ylösalaisin. Mukanaan olivat vieneet a i .
L u e t t i i n p i i r i n naissihteenstolta t u l - noastaan pienen puukon, joka oli r i i p -
lut kiertokirje, jt*a sisälsi ohjeita pumassa selnäUä. Ovet oli ' jätetty
naisten toiminnalle. Vaan olemme Luki. K o t i i n p a l a t t u a a n ' n ä k i h ä n s i -
taalla sellaisia "kananpaita" etta fe gäänmurron tapahtuneen j a soitti heti
tahtoo m e n n ä toisesta korvasta ulos 3a poliisiasemalle, josta lähetettiin heti
toisesta sisään. Siksi päätimme, e t t ä kohne poliisia tekemään sisäänmur-sail3^
ammene etta voimme .JoskusLon johdosta tutkimus, kuitenkin
muuUomkta nuta v^ela lukea. - myöhemmäUä kävi ihni, e t t ä sisään-
Seuraava naisosaston kokous on 29 murron oU tehnyt etsiväosasto.
p n ä t ä t ä kuuta m e n talossa. Muista- Myöhemmin kääntyi kirjakaupan
kaapas ^tulla kaikki J ä s e n e t kokouk-koitaja poliisilaitoksen puoleen j a sa-f!.^°\.?^^^..^
y°''° kokouksissaUoin e t s i v ä n o s a s t o n puoleen, koettaen
kayi^tia. silla se veltostaa todenkin ottaa selvää miUä oikeudella yllä ker-toinuntaa.
Tulee ajatelleeksi, etta m i - e t u m a i s i a sisäänmurtoja tehdään ja
! ° ™in, kauheasti j ä t e t ä ä n polusilaitoksen puolesta huo-yntan,
eihan tuo tomenkaan nay pe- Leen ovet ^uki, jossa omistaja säUyt-rustavan.
tulenhan mina touneen t ä ä k a i k k i arvopaperit mitä liikkeellä
nimkmn tuo toinenkin j.n.e. Vaan^kmi Ln. Poliisilaitos el ole antanut m i t ä än
ä^l^Tl^-P!^"^^^*^^ koetamme t ä y t - vastausta, vaan koettaen sälvttää työn
taa tehtavanune aim vointmime muJ^ syyksi; k u k a ^ ei ole
halukas antamaan mitään selvää.
sillä Kot i t a rka s tuks i en a ikana vangittiin
Haaste
jokainen t ä y t t ä ä jos on halua,
kokous on j a i n .kerran kuussa. - 5 henkilöä, joilla oli
det jäsenet myös tervetulleita! '
- 'vänäsakoitetiin $5.00 * j a kulut ja taa­sen
toisten asia s i i r r e t t i in 20 p ä i v ä n o i ­keuteen.
Syytös oli puukon hall&sa
p i t ä m i s e s t ä ilman lupaa.. Kaikkein
> j kummallisin juttu: o n siinä, että m i -
Long Laken työläisnaisten osasto t ä ä n sellaista lupaa ei ole ennen an-haastaa
t ä t e n Creighton työläisnaisten nettu, eikä ole vaadittu puukon säilyt-osaston
köydenvetoon naisten aluejuh.Itämiseen kotonaan ja nyt kuitenkin
Iille, jotka pidetään Creightossa t.k. m ä t k i t ä ä n sakkoja tällaisista asioista.
29 pnä. \ Myöhemmin on käynyt selville, että
Antakaa haasteen m e n n ä e t e e n p ä i n ! kaikki urkinta m i t ä on nyt tehty, on
T y ö l ä i s n a i s t e n l i i t o n I^ng Laken o- johtunut murhan johdosta, jonka teki
sasto *
HUda Nirva Mary Bföki
(puheenj.) (sihteeri)
UUSI NÄKÖKOHTA
valko-urho Laitinen, j a jonka hallus­t
a on löydetty suurempi jouldco puuk­koja
ja ladaittu revolveri. Poliisilai­tos
on p ä ä t t ä n y t sen t a k i a tehdä hsää
tarkastuksia, jos samanlaisia varastoja
lösrtyisi muualtakin. Tarkastus kui­tenkin
ilmiannoista huolimatta meni
P u h u t t i i i l keisari Nerosta, Jonka] tmrhaan, s i l l ä kuka an, ei ainakaan
kerrotaan polttaneen Rooman kau-( j ä r j e s t y n y t työläinen, pidä puukkoja
pungin taiteellisista syistä, saadakseen
n i m i t t ä i n soitella suuren tulipalon roi­hutessa.
E r ä s syvämietteinen mies kesStisteli-a
i n Joukosta huomautti;
— V o i o l l a agia n i i n k i n , mutta oten
kuullut, e t t ä Neio oli huonoltaiteflSja,
a jos h ä n soitti samaUa tavalla kuin
asuntomme s e i n ä n takana asuvan per­heen
poika soittaa viulua, n i i n pidän
todennäköisenä, e t t ä tulipalon sytytti-v
ä t k i n kiusaantuneet naapurit. '
varastossaan, enempää Jkuin revolve­rejakaan,
mutta valko-urhoille se on
ominaista, j o .Suomessa p e r i t t y ä tapaa,
joka ei j ä ä t ä h ä n vmaahan tullessa-ka4n
pois. Pahin puoli v a i n oii asias­sa
se, e t t ä rauhallisten ihmisten asun­t
o i h i n l ä h e t e t ä ä n poliisiurkintaa j a et­t
ä polii^en. annetaan ^ y t t ä y t y ä rois-tomaiseen
tapaan, kuten nyt^dn käyt-täylgdvät
rikkomalla lukot j a ovet jos
ei äsujamiä sattunut olemaan kotona.
Muufiamat joiden k o t i i n oit murto tefa-