Vapaus, November 9, 1922

              Canadan euomalaieen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudbury£sa, Ont., joka tiistai, torstai ja la.uantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
Torstama, laarrask. 9 p. — Thurgday, ^ov, 9>
VAPAUS
(Liberty) I 7a sadat ja tuhannet porvarilliset ja sosialidemo-
The only organ of Finnish TVorkero in Canada. Pub- jj^aattiset lehdet Sabassa ja muissa demokraattisissa
lyied in Sudbury,-Ont., evcry Tuesday, Thursday and
Efttnrday.
AdvSBtising rates 40c per col. Inch. Minimum charge
for slngäe insertion 75c. Discount on standing advertise»
jnent The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada. . '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 75c. , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$5.00 ja kolme kk. $1.7^
Tilauk.sia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaqkset.
rt
i
.1
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksistn,
joiden teöcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja/50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$3-00kaksikertaa; syntymäilraotukset $1.00 kerta; ha-lutaähtieto-
ja osoteilmotukset 50c. Oterta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
leen suorittaneet yhden verisen ilveilvnsä «tasaväliäni
suojaamiseksi^-, ilveilyn, jonka menestystä oli osoitta-j
massa joukko kuolleita ja haavoittuneita — ei mur-j
hataanyjmuksen, keisariraielisten vehkeilijäin ja minis- j j£
terimurhaajain leiristä vaan aseettomain työläisten] Edellämainittu kilpaileva kaupp.>
i joukosta. Company of Xew France
ja oli sen perustanut v, 1627 kardi­naali
Richelieu.
, ..... , , . , D T • • "^^'^ ei enään omistanut pikku­maissa
tulevat jälleen toitottamaan, kuinka Berlinin kaupunkien kaupiaat, kuten ennen,
kommunistit tulivat estetyiksi uudessa kapinahankkees- vaan pääasiassa parisilaiset, jotka'
huomaten turkiskaupan tuottavai-suuden
ja laajuuden pyrkivät rajoit­tamaan
monopolin itselleen. He sai­vatkin
täyden monopolin 15 vuoden
ajaksi omistaen täydellisesti St,
Lawrencen laakson kokonaisuudes­saan.
Heitä kyllä vaadittiin kuljet­tamaan
usea sata asukasta Canadacn
joka vuosi, mutta tämän vaatimuk­sen
täyttivät he vaan nimellisesti.
Edelleen, toisia yhtiöitä perus­tettiin
muka tarkoituksella käännyt­tää
intiaaniheimoja kristinuskoon,
mutta joiden todellisena tarkoituk­sena
kumminkin oli kaupankäynti,
ollen heillä suunnattomia aloja käy-
|III!«I!H!IIIHIIIi»^^^
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Hikkeehoitajan per­soonallisella
nime}'ä.
J . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
Recnstered at tlje Post Of^ce D^partmont^ Ottavra, as
eecond class raatter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaipa, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Jehteen torstaina kello 3. '
sa ja miten valpas poliisilaitos ja «itsesuojelijat» pon
tevalla esiintymisellään pelastivat «Vapauden ja jär
jestyksen liittoon» kuuluvat isänmaan ystävät ja maan
tosiparasta harrastavat kansalaiset kommunistien kos
tolta.
Mutta Saksan proletariaatti on saanut jälleen yh
denTöpetuksen; hallituksen ja sen takana olevain pu
he «vaarasta oikealta» on ollut mitä paksuinta petos
ta; ne kun itse ovat osa tästä vaarasta, ja sosialide
mokraaltisten lehtien ja puoluepomojen äskeisen yh
distymiskongressin aikana pitämät puheet yhteispuo
lueen «luokkataisteluprinssiipeistä» niinikään; sosia
lidemokratia on mukana leivän hinnan korottamisessa
luonnottomiin, sosialidemokratia edesauttaa joukkojen
ärsytystä työehtojen huonontamisen ja huijausvero-«*^^^^^^"^^"*
jen avulla, ja lopuksi, kun työväestö ei enää voi vaieta
kun se yrittää torjua karkeinta lahtarismia, lähettää
sosialidemokratia sen niskaan omat Noskensa taikka
ilman muuta jättää heidät porvariston verikoston suo­mittavaksi.
Kunpa sitten edes tämä kaikkein uusin
'iOpetus lankeisi otolliseen itiaahan. —Viimeisen tie
tojen mukaan on vangittu satakunta J^onynunistia ja lu
vattu puolen miljoonaa «kapinajoH^jain» päistä.
BerlTiiin verilöyly
Kaikki Saksan rehelliset poryarit ja hurskaat so­sialidemokraatit
Noskesta Kautskyyn ja jiäiden hal­litus
ovat tehneet kaikkensa «tasavallan suojaamiseksi»
hullun keisarfn kannattajia, monailcistisia taantumuk-fiellisia
vastaan. Tässä tarkoituksessa on laadittu anka­ra
lakikin. Mutia yhtälkaiyci teJcevät monarfcistit mel­kein
mitä ikii^ä tahtovat — ei ainoastaan Baierissa
vaan ktfko valtakunnassa. Ja tuo laki on väin kom­munistien
ruuvipifatinä. Siitä on vereksimpänä todis­tuksena
lokakiiun 15 päivän verilöyly Berliinissä, jossa
tasavallan poliisien ja suojakaartien suojatteina olivat
jmirl lahtarimpnarkiMit niutt{» verilöylyn kohteina työ-
Iälj?et, kommunlstiti '
"'•'Mainituksi päiväksi oli nimittäin «Vapauden ja
jäjrjestyksen liitto» järjestänyt koikouksen Buschin sir­kukseen,
minne «kaikkien paikallisten ilsesuojelusryh-mäin
» piti marssia kustakin kaupunginosasta; Ei pal­jain
käsin vaan aseistettuna." Ja kokouspaikalla oleviin
työläisiin, mutta varsinkin kommunisteihin nähden oli
merieteltävä «tarmokkaasti», kuten järjestön kokousil­moituksessa
mainittiin. •
• Tätriä «Vapauden ja järjestyksen liitto» ei kuiten­kaan
ole mitään muuta kuin monarkistis- ja taantu-muksellismielinen
lahtarijäi'je8tö. Hyvissä ajoin ennen
Jcökoudpäivää oli «Rote Fahne» jo kiilckaasti ja sel-väfili
osoittanut, että tässä ei ollut kysymys mistään'
muista kuin murhatmrUumuhen avoimesta esiintymi'
KStä. Lffhti viittasi' mainitun liiton kiertokirjeeseen,
jossa mainitaan, että «vasethmistoradikaalit tulevat
Icayttamään talolidelHsia taisteluja poliittisiin tarkoi­tuksiin,
Ja että tämä >>&idaan estää vain aseellisella
väkivallalla», samoin kuin että «hallituksen keinot
kapinan kukistamiseksi Berlinissä ovat sanomattoman
heikot ja eltH pelastus on vain "siinä, että valtiota säi­lyttävät
j ainekset ovat kylliksi järjestyneet» jne.
^, «Rote FaHne» KuomauUi ttlinlkäHn siitä kummal­lisesta
86ikaBta,%lä lalliarljärjestöt ovat paperilla rii-
. euitu aseigta thutta todellisuudessa ovat aseissa ham*
paisiin aslii— työläisten varalta. Toverilehli kiinnitti
myös sosialidemokraattisten huomiota laht&rien mo­bilisointiin.
Mutta kaikki lehden varoitukset ja huo­mautukset
olivat, hukkaan heitettyä vaivaa. Hallituksel­la
ei näyttänyt olevan mitään sitä vastaan, että/Idi-'
tarit avoimesti näyttivät mahtinsa ja sösilalidemokrrf-tiaa
taas ei asia liikuttanut. Uudella puolueella on niin
paljon tehtävää suuntaviivojen vetämisessä vastaista
yhteisiä toimintaa varten riippumattomain kanssa
«luokkataistelun pohjalla», kuten Kautslky määkii, et­tei
sillä^ ole aikaa kiinnittää murhataantumuksen luok-kaiskujouickojen
rehentelyyn.
Kommunistiselta taholta vedottiin tällöin yksin­omaan
proletaarisiin joukkoihin ja kehoitettiin näitä
tekemään voitavansa ludendorffilaisten kypäräpäiden
mielenosoituksen estämiseksi.
Nälkää näkevä ja kiusattu ^työvälci noudattikin
valtaisin parvin tätä kutsua ja jäi'jesti mainitun sir­kuksen
edustalla oman vastalausemielenosoituksensa
hyvissä ajoin ennen lahtarien kokoontumisaikaa. Mut­ta
sen sijaan, että hallitus olisi estänyt jälkimäisten
hankkeen, marssiluttikin se poliisinsa ja suojakaar­tina
sirkuksen luona mitään'osottavia työläisiä vas­taan,
jotka täten joutuivat kahden tulen, poliisilaumain
Ja paikalle s^apuvain taantiimuksellisten lahtarijouk-kojen
väliin. Aseeton työväestö yritti puolustaa itse­k
ä ä n , mutta se^oli pitkän päälle voimaton aseistettuja
kaiken karvaisia pyövelejään vastaan, jä' niin saatiin
nähdä näytelmä, joka verisyydessään jättää jälkeensä
kaikki Saksan viimeaikaiset työläisverilöylyt. Työläis-ten
heitettyä niskastaan paikalla olleet taantumuksen
järjestyksenvalvojat, joista jokunen lienee-tipahtanut
Spreehenkin, saapui paikalle vereksiä poliisi- ja lah-tarijodckoja
alkaen ilman muuta verlsaunan. Halli­tuksen
lähettämät työläispyövelit riehuivat, kuin mieli­puolet
s€3(ä teräs-, että ampuma-asein sillä seurauk­sella,
etta^ kun taistelukenttä vihdoinkin saatiin raiva­tuksi
työläisistä, jäi sille 4 kuollutta ja monia kym-,
meniä haavoitettuja. . ,
Ja niin oli kokoomuspuolueiden, porvarien ja SO-eialidemcAraattien,
hallitus ja poliisiviranomaiset jäl-
Kaivoskapitalistien- huikeat voitot
Kapitalismin saalistus Pohjois-Ontarion verrattain
rikkailla jalojen metallien kentillä käy yhä huikeam-man
suureksi. Huolimatta siitä, että tämä alue on ollut
pääoman nyljettävänä vasta sangen vähäisen ajari, ovat
riistäjät korjanneet jo satoja miljooneja puhtaina voit­toina.
Financial Post lehden mukaan ovat Pohjois
Ontarion kulta-, hopea-, nikkeli- ja kuparikaivokset
jakaneet osakkeenomistajilleen 8206,000,000 divident-teinä.
Kapitalismi on koi^jannut tämän jättiläisriisto-*
saaliin, huolimatta siitä, että lukuunottamatta Cobaltia
hopeatuotantoa, kaivosteollisuus tällä alueella on vas­ta
lapsuusasteellaan. Erikoisestj kultatuotanto kasvaa
päivä päivältä. Uusia toistaan rikkaampia löytöjä teh­dään
yhtenään. ,
Äskettäin Pöhjois-Ontarion matkalta palannut On­tarion
kaivosdepartemenlin geologisti Cyril Knight en­nusti,
tekemiensä geologisten tutkimusten perusteella,
että Pohjois-Ontariosta tulee ainakin yksi, mutta hyvin
luultavasti kaksi «Rand»-aluetta (Rand on mailman
kuuluisin kuhatuotantokeäkus Etelä-Afrikassa). Hän
sanoi geologisten kultamuodostumain PohjoistOntari-
Qssa kulkevan sekä länteen että itään käsin.
. Jphtavimpana saalistajana on tähän mennessä ol­lut
Gobalt, joka on vanhin kaivoskaupunki' Pohjois-
Ontariossa. Cobaltin hopeakaivokset ovat nimittäin ja­kaneet
puhtaana voittona osakkeenomista'jiUeen tuon
h u i k e a n summan $95,000,000. Pörcupine—
/Timmins kaivokset $30,000,000, j viimemainitut ollen
Vielä sangen nuoria ja on niissä lisätty pääomaa yhte­nään
tuotannon laajentamiseen. ' ^
Seuraavat numerot antavat käsityljsen Pohjois-On-larion
kaivoskapitalistien tähänastisista saalistuksista:
Cobalt $94,723,806.96
Pörcupine . . . . . . . . . . . . . . . . 28,661,127.75
Kirkland Lake 1,113,625.00
International ^idkel 51,000,000)00 .
Canada Copper Co. . . . . . . . . 15,000,000.00
'Mond Nickel Co. 16,000,000.00
. ' , —^ ^ •
V I ' - — $206,408,559.71
Kuten näky^ eivät nikkelikapitalistit ole jääneet
kovin pienelle osalle, he ovat jakaneet dividentteinä
yhteensä $82,000,000.00. Tämän lisäksi, ovat he ra­kentaneet
jättiläismyllyt, ja jalostuslaitokset, jotka
kaikki maksavat miljoortelja dollaTfeita. On myöskin
huomattava, että edelläolevassa ei ole ensinkään nu­meroita
British-American Nickel fco;n voitoista, jotka
tehnevät myöskin jonkun verran, joskin se on ollut
vähimmän käynnissä ja kuluttanut suuret summat
mahtavien tuotantolaitosten rakentamiseen.
Kuten edellämainittu, on Pohjois-Ontarion kaivos­teollisuus
vjelä sangen nuori. Mutta ne suunnattomat
luonnonrikkaudet, joista ainoastaan osa vasta tunne­taan,
näyttävät saaneen monen maan voitonnälkäisten
kapitalistien ahnaat silmät saaliinhimoisesti tuijotta­maan
Pohjois-Ontarion luonnonrikkauksiin. Niinpä nyt
käyvät kilvan canadalainen, englantilainen ja yhdys­valtalainen
pääoma tämän alueen kultakenttiin käsiksi.
West Shining Treen, Lightning River, Goudroun ja
Kenoran alueilla, muodostuu nähtävästi yhtä suuria ja
rikkaita kultakaivoskämppiä kuin on Porcupine-Tim-mins
alue.
Kaikista merkeistä päättäen' tulee Pohjois-Ontario
olemaan suurena jcapitalistien ki^ontakenttänä. Luon­nonrikkauksien
riistäminen merfcitsee myöskin tuhan­sien
kaivostyöläisten riistäntää, jotka joiiluvat näl-käpalkoilla,
alituisessa hengen vaarassa raatamaan kai-vaaksecn
näitä jaloja metalleja suunnattomat määrät
päivänvaloon, jo ennestään rikkaitten kaivos- ja pank-kipohattain
edelleen rikastuttamiseksi. Kaivostyöläisten
ja ahnaitten riistäjäin välillä syntyy ennemmin tai
myöhemmin suuria taisteluja. /Näiden taistelujen varal­ta
olisi työläisten ajoissa jäi^jestyttävä.
Yhtenä keinona jota yleisemmin
käytettiin kaupanteossa oli indiaani-en
juovuttaminen, joffka jälkeen
heiltä petollisesti otettiin turkiksia.
Tämä viattoman-rodun saastuttami­nen
väkiljuomilla joka sai aikaan
julmuuksia ja taisteluita, kiellettiin
v. 1664, >mutta kauppiaat, .ollen
kaukana: lain täytäntöSnpahijoista,
jatkoivat edelleenkin tätä turmele­mistaan.
Majavan nahka oli yleisesti käy­tännössä
rahan asemasta, hyvin vä­hän
rahaa oli liikkeellä, ja sen pi­dättivät
virkailijat ja kaupiaat it­sellään.
Majava oli'kultakaivos, jo­hon
/okainen pyrki pääsemään
osakkaaksi. Alkuasukkaat mieluum­min
metsästivät, joka tuotti suu­rempia
tuloja vähemmällä työllä
kuin maanviljelys.
Vain hyvin vähän huomiota pan-tii^
rikkaisiin metsiin ja karjan ja
viljan kasvattaminen myöskin olivat
sivuseikkana.- Mutta ensimäinen ja
valtavin oli turkiskauppa jota 5'ohti
kauppiaat kuninkaallisten virkaili­joiden
kanssa, jotka, voidaJcseen
monopoliseerata sen. Usein kiihoit-'
tivat indiaanit sotaaii josta aina
aurasi «skälppäämiset»/ lahtaukset
ja muut julmuudet,
Läheisjmpänä vallassa kauppias-uokan
jälkeen olivat feodaliherrat
jotka omistivat suunnattomat alat
maata ja joilla oli tarkoitus juur­ruttaa
tänne uuteen maahan feuda-ismi,
,
Kirkko astui, ottamaan osansa
näistä suurista rikkauksista ja v.
1763 lahjoitettiin kirkolle kaikkiaan
yli kaksi miljoonaa eekkeriä maa-
Selvästi käsittäen että varma tä-oudellinen
pohja takasi vallan ja
rikkauden, kilpailivat nämä kirkol-iset
säädyt keskenään keksien kei­noja
miten saada rjiaitaj itselleen
vasta maasta luopumasta ilmaiseksi.
Toisen kerran Dauversiere, seuras­saan
de Faucamp ja P, Charles
Lallemont, jesuiittain holhooja, pu­hutteli
Lausoiiia ja selitti miten
näky oli ilmestynyt hänelle Notre
Damen kirkossa, ja miten Jesus oli
pannut sormuksen hänen sormeen­sa
jossa oli ollut piirretty nimet,
Jesus, Maria, Josef.
Kuitenkin, mitä tahansa nämä
vaikuttivatkin, saatiin Lauson luo­vuttamaan
'inaa «niille jotka olivat
liittoutuneet käännyttääkseen Uu
den Ranskan raakalaisia», jotka sit­ten
antoivat sen lahjaksi St. Sul
pikeen seminaarille Pariisissa,
1663. Vuosi brittläisten voiton jä
keen, tämä, välttääkseen mahdo
lista pakkoluovutusta, antoi sen St,
Sulpiksen seminaarille Möntrealis
sa V. 1764.
Saadessaan täyden omistusoikea
den Montrealin saareen, julistivat
munkit että heillä oli oikeus panna
täytäntöön «korkea ja alin oikeuö»
omistamallaan maalla.
Kaikissa mahdollisissa tilaisuuk
sissa koettivat papit osoittaa riip
pumattomuuttaan siviilivallasta, ja
tekivät kirkon ylivaltiaaksi siviili
sekä, uskonnollisissa asioissa.. Tätä
koetti kuninkaan hallitus ehkäistä
Mutta .maat ja kiinteä omaisuus
eivät olleVt pappien ainoana tulo
lähteenL Jonkunlaisen titteli järjes­telmän
avulla kannettiin jokaisen
maanviljelijän tuotteista vero, jos­ta
tuli säännöllinen ja varma tulo
papeille.
LXHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
5 view Ave.
lähetyksille |3.5p lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad
, Papit kantoivat veroja ei aino­astaan
viljasta, vaan kaikista maan
tuotteista, oli maa sitten viljelyk­sen
alla taikka ei, ja veroja kal­jasta,
heinästä hedelmistä, pellavas­ta,
hampusta, lampaista ja muusta
omaisuudesta, 'Seurauksena oli että
kansanjoukoissa alkoi ilmetä tyyty­mättömyyttä
tällaista menettelyta­paa
kohtaan. Vaadittiin papeilta se­litystä,
johon he puolustuksekseen
sanoivat että «heidän täytyy elää
niin suuressa köyhyydessä että kan­sa
heitä haly.eksi». Mutta maanvil­jelijät
ijastasi^at et^ «papit voi­vat
elää mukavuudessa ja vaivat os­taa
itselleen tyiinyrin viiniä joka
vuosi».
—. V..' .
~ Rumanian velkakomissioni Yhdysvalloissa il­moittaa,
ettei se voi maksaa $38,000,000 velastaan Yh­dysvalloille
edes korkoa vähintään neljään vuoteen.
Canadakin on lainannut tuohon konkurssipesään $25,-
000,000. joutuen varmasti myöskin odottelemaan saata­viaan.
Canada antoi tuon lainan, menemällä takuuseen
y^tsityislen kapitalistien täällä Rumaoiaan viemien ta­varain
maksusta.
Niinpä tuli useista roomalais-kato-isista
lahkoista voimakkaita tilan-omigtajia,
omaten suunnattomia ta-öudellisia
tulolähteitä jotka takai­sivat
heille, ajallisen yliherruuden ja
asteettain lisääntyvän varallisuudet
monen miespolveiT ajaksi. Totta tm
että suuri osa noista onaista oli vit­iä
erämaata, nretta niissä löytyi
viljalti turkiseläimiä, puita, joiden
cysyntä Europassa lakkaamatta l i ­sääntyi,
ja olivat ne hedelmälliset
monella muulla tavalla. Oli varmaa
että tuosta erämaasta' kehittyisi
maanviljelysalue.
Näiden suurien mäa-alojen tär^
.ceys tuli huomatummaksi asukkai­den
lisääntyessä ja rikkaudella jo-ca
saatiin joko niiden pakollisesta
myynnistä, jäleiss* tulevan hallituk­sen
painostuksen, alaisena, taikka
niiden pidättäimlsestä, oli mitä lä­hin
yhteys nykyajan kapitalismin
myöhemmän kehityksen kanssa. Ta-i
aika jolloin roomalais-katolilainen
papisto ja lahkot voivat, saaden ra­haa
vuokrista, titteleistä, taikka
otamalla lainoja pienillä koroilla,
sijoittaa laajasti rautatie- ja höyry-laivalinloihin
ja teollisuusosakkei­siin.
St Sulpicah seminaari Mont­realissa,
jolle seitsemännellätoista
vuosisadalla annettiin 250,191 eek­keriä
maata, jonka arvo nyt on
suunnattoman suuri, kohoten kym­meniin
miljooniin dollareihin, on
yksi suurimmista osakkeenomista­jista
,Canadassf. Omistaen suunnat­tomia
'rikkauksia, sen tulot ovat
suuret, mutta kukaan ulkopuolel­la
oleva ei voi määritellä sitä tar­kalleen;
he itse eivät Jcoskaan ole
tehneet julkista tilinpäätöstä.
Lindsayn mielikuvitusrikkaan ker­tomuksen
mukaan oli St. Sulpican
Seminari saanut Montrealin saaren
(jossa nyt on 500,000 suuruisen
asukasmäärän käsittävä kaupunii)
täten:
Saari oli OTinettu Jean de Lanso-nille,
Dauphinen ylihoitajalle, sillä
ehdolla että hän asuttaa sen,^ jonlfa
ehdon hän loi laimim Sitten .pesuit­ta
Dauversiere, vakuuttaen Lauso-nille,
että hän «oli saanut käskyn
taivaasta» rakentaa ^iraala tuolle
saarelle, yritti saada hänet luopu­maan
maasta, mutta Lauson ei ol­lut
saanut samankaltaista käskyä ja
kieltäytyi niin hyvällä paikalla ole-
Esittäessääri kuninkaalle, v. 1730,
menetelmiä jotka pakoittaisivat pa-pit-^__
säännöllisyyteen, kirjoittivat
Beauharnais ja Hacquart että ne
m.m. vaikuttaisivat sen että «tulisi
löytymän vähemmän sellaisia pap­peja,
jjOtka, työn puutteessa, alka­vat
ottamaan osaa maallisiin huvi­tuksiin,,
leikkiin, juominkeihin ja
kaikenlaiseen. . kohtuuttomuuteen.
Heidän .joutilaan elämänsä vaikutus
ilmenee siinä,,, että he eivät pidä
sitä pahana jos he riitelevät kes­kenään
ja saattavat aikaib epäso­pua
». ,.vi
Viisi vuotta ftiyöhemmin uhkasi
töingh hiyi'sky, erään papin vaati-
%m Jokä 13:sta bush. kaikista tuot­teista,
sen sijaan että siihen saak­ka
oli otettu Joka 26. Mutta kun
virallisesti ilmoitettiin että «maan­viljelijät
eivät tulisi omasta tah­dostaan
suostumaan tähän, näki
pappi hyväkseen luopua aikeestaan*.
Tässä sitten oli täydellinen kir­kollinen
koneisto ottamassa suurim­man
osan työn tuloksista. Oli vain
ani harvoja pappeja jotka \rehel-lisesti
toimivat kirkollisissa tehtä­vissään.
Etuoikeutettuna luokkana
vaativat kirkolliset kaikellaisia, oi­keuksia.
Mutta jos alempaan sää­tyyn
kuuluva mies taikka nainen
rikkoi pienimmälläkään teolla kir­kon
sääntöjä taikka määräyksiä,
jotka katsottiin siviililaeiksi, niin
ankara rangaistus ,kohtasi häntä
silloin.
2,096,754^eekkerin suuruinen maa
joka oli/ annettu roomalais-katoli-selle
kirkolle, ja joka oli melkein
yksi neljäs osa luovutetusta alasta,
oli muutamien harvojen kirkollis­ten
käsissä. Vaikka eri lahkot rii­telivät
keskenään, ylläpitivät he
kuitenkin kirkon valtaa, ja yhdis­tyivät
milloin vaara uhkasi sen us­konnollista
ja yhä laajenevaa talou;
dellista valtaa.
Kaikki Venäjän kau­pan
kannalla Nor­jassa
Kristiania 23-10. — Beigenin ka­lastusneuvosto
on pitänyt kofkout-sen,
missä •valtioneuvos Movinckel
loi katsauksen tärkeimpiin kysy­myksiin,
imitä hänen' kanppaminis-terikautenaan
on ollut käsittelyn
alaisena. «Nyt on suurkäiäjillä tus­kin
ainotakaan miestä, selitti' hä>i
muun ohella, joka toivoisi Venäjän
kanssa tehtyä sopimusta olematto­maksi.
Olosuhteet Venäjällä Jcäyvät
yhä paremmiksi, ja valtiorahastolla
ei eiiään ole mitääp syytä väliintu-loön>.
Xauppaniinisterin esitys otet­tiin
vastaan suurella mieltymyksel­lä.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
E Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
SUDBURY. ONT.
V A P A U S ,
Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
isililiiiiiiiiiliiiiiiiiiliiiliiilliillilillililiiiiii iiiiiiuiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiitu,
TyÖYäen taistelntamalta en
Tapahtumat Bulgari­assa
Ja Balkanilla
Qlemme jo' aikaisemmin selosta-
,neet porvarillisten, puolueiden blo­kin
yhdessä ^Vrangelin kenraalien
ja näiden joukkojen kanssa valmis-masta
valtipkeikauiksesta, minkä tar­koituksena
piti olla nykyisen talon­poikais-
hallituksen kukistaminen,
vallait siirtäminen vanhoille porva­rillisille
puolueille, joten siten olisi
saatu tuhotuksi kommunistipuolue.
Tukeakseen sodan jälkeen järk­kynyttä
ylivaltaansa uskoi Bulga­rian
porvaristo vallan 5vasemmisto-puolueille:
», nim, sosialidemokraa­teille
«radikaaleille ja talonpoikais­puolueen
edustajille. Kaksi en­simmäistä
on jo aikoja sitten me­nettäneet
. kansanluottamuksen ja
syrjäytetty väliaste. Tällä haavaa
hallitsee kolmas näistä puolueista,
talonpoikaispuolue, joka edustaa
sodassa rikastuneita kyläporvareja
,a keskivarakkaita talonpoikia mut­ta
laahaa myös perässään satojatu-lansia
pikku- ja^ jopa omistamatto­miakin
talonpoikia. Mutta kaupun-ciporvaristo
ja sen puolueet ovat
järjestäneet i^oimiaan ja mielivät
uudelleen astua valtaan ja ^hallita
itsenäisesti, ^ämä ovat tytytymät-tömiä
talonpoikaishallitukseen, se
cun ei enää edusta porvarien etuja
eika ole kyennyt tukahuttamaan
communistipuölueen yhä kasvavaa
vaikutusvaltaa maassa," mikä mer-citsee
todellista vaaraa Bulgarian
porvaristolle.
Porvarillisten blokkien ensimmäi­nen
keikausyritys meni myttyyn
työläisten ja pikku- sekä bmista-mattomain
telonpöikain vastarin­nasta,
joiden 'taistelun organisoija­na
oli kommunistipuolue. Talon-poikaishallituksella
ei kuitenkaan
ollut rohkeutta häätää maasta Wran
gel-kenraaleja eikä riisua näitä
enempää kuin erilaisia upseerien ja
porvariston "järjestöjäkään.
Talonpoikaishallituksen voimatto­muuden
ja puolinaisten toimenpitei­den
rohkaisemana teki porvarillinen
porvaristo uuden otteen vallan anas-tamiseksi.
Tällä keitaa poliittisten
mielenosoitusten muodossa «valtio­säännön
puolesta», joiden, mieleno­soitusten
piti syyskuun 17 pnä al-caa
Tirp ovessa ja jatkua lokakuun
kuluessa inuilla paikkakunnilla. So­dan
' huonoon huuto6ri, saattamain
porvarillisten puolueiden blokki ci
cuitenkaan voinut saada jalkeille
mitään kansanjoukkoja. Ja edellä-mainittuna
päivänä -inarssitutti se
Tirnovoon joitakin , tuhansia reser­viupseereja,
porvarillista nuorisoa
a muita sellaisia porvariston palk-caamia
aineksia. Talonpoikaishal-itus
käytti hyväkseen tätä tilai­suutta
tuottaen porvarilliselle blo­killa
aseellisen mahtikeinojensa avul
a surkean tappion. Tirnovoon joh­tavalla
tiellä lyötiin blokin joukot,
, otka viskattiin suin päin alas ju-naste,
blokin esikunta, entiset mi­nisterit,
piestiin, eikä puuttunut
paljon, ettei näitä lynkattu. Tirno-vossa
toimeenpani hallitus erään­laisen
konferenssin, jossa päätet­tiin
asettaa syytteeseen kaikki Bal­kanin
sodan ja suursodan aikuiset
ministerit. (Olkoon mainittu, että
ministerit, jotka vuosina 1915-1918
johtivat so'taa, ovat jo aikaisemmin
saatettu oikeddea «teen). Hallitus
vangitsi kaikki nämä ministerit —
porvarillisen blokin johtajat — ja
esitti parlamentille lakiehdotuksen,
joiika mukaan kansa saisi ratkaista
näitä ministerejä koskevan asian.
(Kommunistipuolue käy , kautta
maan häikailemät»ntä taistelua ä-tä
bloklcia vastaan. Viime aikoina
on sattunut* monia verisiä yhteen­törmäyksiä
hlokän ja puolneefe vä­lillä.
Puolue «i kuitenkaan ottamit
osaa Thrnovoon kahakkaan mutta
oli iuitenkin anoMisoinot kaikki
v o i m a n s ^ siltä '^^aialta, et^
blokin Joukot olisi tulleet Ivödvii
Puolue taistelee itsenäisesti" bbkl
vastaan, joka edustaa BulgarTa^
poryarillista taantumusta ja vas
yallanTcumousta. Mutta samaan
kaan ei se lakkaa paljastamasta
Fonpoikaispuolueen voimttomuu
ja -puolinaisuutta j a taistelema
hallitusta vastaan, joka on jääi
kyläporvariston hallitukseksi. T2
telussa porvarillista blokkia vasta
harjoittavat talonpoikaispuohe
kommunistipuolue yhdensuuntai
toimintaa. Kommunistipuoluef
on suuri vaikutusvalta pikku-omistamattomain
talonpoikain jo
koihin, joita maalaispuolue ve
perässään. Kommunistipuolue p
kii toiselta puolen heikentämi
talonpoikaispuolueen vaikutusta n
hin ojoukkoihn ja johtamaan
oman lippunsa alle, toiselta taas
säämään kyläjoukkoja, jotka ;
kuuluvat maalaispuolueeseen,
semmalle. Useilla seuduilla seui
vat nämä joukot ratkaisevissa t
teluissa enemmän kommuni^tlp
tuetta kuin talonpoikaispuoluel
Viime mainitun johtajat j a sen i
litus ovat uskottomia lupauksii
nähden, minkä vuoksi ne menei
vät kannattajainsa luottamuks
Kommunistipuolueen vaikuttae
täten vetää se puoleensa yhä s
rempia kaupunkilais- ja kyläjouk
ja Ja saattaa maalaispuolueen j
tajat vaihtoehdon eteen: joka as
vasemmalle, . hyväksyä ehdotuk
ministerejä .tuomitsevasta kans
oikeudeste, riisua aseista wrang
laiset ja porvarilliset lahtarijär,
töt, rajoittaa kiskontaa, taikka
iconaan menettää kyläjoukkc
kannatuksen, jolloin joukot kali
ne^n siir^tjnsivät kommunistiseen
riin.
Kuten sanottu, lyötiin porvai
nen blokki, ja sen johtajat luo
vat enemmistä mielenosotiiks
«valtiosäännön puolesta.:!) M
sen upseeriliigat ja aseistetut
jestöt jatkavat edelleen vebb
jään. Tilanne maassa pysyy 1
tiilisenä. Kommunistipuolue jäi
tää kanttaamaan joukottain k
uksia ja M i e l e n o s o i t u k s i a , jo
ottavat osaa kymmenettuhannet
Iäiset ja talonpojat. Näissä i
jjksissa esitetään ja hyväksy
kojnmunistipuolueen asettamat
timukset,-jotka koskevat rauha
pimUksen ja sotakorvauksen
jäksitekemistä, työläisten Ja ^
on palveluksessa olevain pali
korottamista, elintarvevarast
takavarikointia j a niiden j a br
kunnanvaltuustojen kautta tyi
ten ja talonpoikain järjestöjen
trollissa, porvariston aseistarsis
ta ja omistamattomain aseistan
rauhaa ja liittoa Neuvosto-Vei
kanssa. Samoin valmistautu
kommunistipuolue läheisen si=
sodan varalta. ...
Kreikan tappio taas kärryä
lannetta koko Balkanilla. T,
ei kohtaa ainoastaan Kreika.-.
kokansallista porvaristoa vaar
se samalla koko Balkanin p on
ton kiihkokansaUisen valloitu
tilkan tappio. Kreikan hallitus
ti pidättää kotiinpalaavia söt
Egean ja Välimeren saarilla
taakseen täten näiden vtiai
koston. Saarilla olleet JOUKOt
sivat kuitenkin kapinaan, mie
vät Salonikin, Pirean ja -^te
kukistivat kuningas Konstan
vaativat hallitushuoneen l^arK^
r^ta maasta ja tasa^^Han "
mistä. Kansallinen porvaristo
tää uudelleen p e t k " « a « . ^.^J"^'
koja ja kapinoivia sotilaita,
.kimouslukkeen, johdossa «nl
loUinen, kiihkokansal isen
roofipolitiikan V^^P^^^''^
,eios. L ä h i t u l e v a ^ ^ -^
dään miten tama kaikk" o
Porvaris-Kreikan ja Eng_
kärsimä s tappio ,
muuttaa palJon Balkanin k^^^
tnannetU Turkin ariseija
läheisessä