Vapaus, February 12, 1959

              Si\?u 2 " Torstaina, helmik. 12 p. — Thursday, Feb. 12, 1959
VAPAUS
.(UBERTT) — Independent Labor
Orean of Finnish Canadians. *Es-taUIshed'
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
i/Thursdays; and Saturdays by Vapails
iHlblishing Company Ltd;; at 100-102
Elm St. \W., Sudbmy, Ont., Canada;
jTelephones:;Bus. OfficeOS.:4-4264;v
•Editoria] Of f ice OS; 4^^4265. Manager;
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box; 69,'- Sudbury..: Ontario,:
Advertismg Tates uponvapplication.;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAl":'.
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Miksi meillä on työttömyyttä?
: -Samalla kun Ontarion lainlaatijakunnassa paljastetaan
yhävienemmän sitä törkyä, mihin Frostm hallituksen eräät
jäsenet ja rriiiut poliitikot ovat luonnonkäasun tiimoilla jou­tuneet,
avautuu kiansainväliselläkiri arenalla kummallisia rtä-
Kuten muisteftanee, Neuvostoliiton ensimmäinen vara­pääministeri
Anastas Mikojan tarjosi rajan eteläpuolella vie­raillessaan
Yhdysvalloille suunnattoman suurta maakaasu­putkien
tilausta.
Mutta vaikka Yhdysvaltain teräsputkitehtaat käyvät t i ­lausten
puutteessa osa-ajalla, ja vaikka näiden laitoksien
omistajat, puhumattakaan nyt työttömyyden kanssa kamp-pjiilevista
työläisistä, olisivat olleet valmiit tekemään kaup­poja
Neuvostoliiton kanssa, Yhdysvaltain poliittinen johto
kielsi kaupan, selittäen, että suurikaliberiset teräsputket "lu­keutuvat
ns. "strategisiin tavaroihin", joita ei Neuvostoliitolle
myydä — ehkäpä siksi ettei Neuvostoliitto voisi niitä käyt-täämannerten
välisten ohjustensa tai kuurakettiensa valmis­tamisessa?
Selittämättä jäi vain se, miten tällaisella lyhyt-näköisyydellä
kuvitellaan voitavan aiheuttaa "strategisia"
vaikeuksia Neuvostoliitolle, joka on tunnustetusti pitkän
matkaa edellä Yhdysvalloista viimeistä huutoa olevan aseis­tuksen
alalla? .
Pian Miköjanille Yhdysvalloissa annettujen "kaupparuk-kasten"
jälkeen saatiin kuitenkin kuulla, että Neuvostoliitto
o l i aikaisempien kauppojensa lisäksi ostanut Länsi-Saksasta
nöih;33,000 tonnia näitä suurikokoisia teräsputkia. K u n Neu-vpstoliitto
oli sitä aikaisemmin ostanut sieltä tätä tavaraa
noin 52,000 tonnia, niin tämä tarkoittaa, että se ostaa Länsi-
Saksasta kaikkiaan noin 85.000 tonnia tätä suurikaliberista
teräsputkea.
. Että kysymys ei ole enää "nappipelistä" se näkyy yllä­mainittujen
suurten lukujen lisäksi myös siitä raivosta, jolla
Yhdysvaltain kauppaministeri Levvis Strauss on hyökännyt
tämän kaupan johdosta ei vain Neuvostoliittoa, vaan myös
Länsi-Saksaa vastaan.
Kaikesta ylläolevasta voitaisiin sanoa: "Kahden kauppa
j a kolrnannen korvapuusti"'. E l i mitä nuo kaupat meille ca-nadalaisille
kuuluvat, sillä me olemme kuitenkin sivullisia.
'.Mutta me emme ole läheskään niin täydellisesti sivulli­sia
kuin puusta katsoen luulisi.
; Ensinnäkin ön muistettava, että Wellandissa sijaitsevan
Page Hersey. Tubes Ltd:n työläi.siä edustava ähimattiyhdis-tys
ja mainitun yhtiön hallinto ovat ilmoittaneet, eitä siellä
voitaisiin valmistaa sellaista teräsputkea, mitä Neuvostoliitto
italusi Yhdysvalloista ostaa. Kaiken kukkuraksi selitettiin'
Viikon vaihteessa, että Welland Tuhes yhtiön 300 työläistä
cm nyt pakkolomautettuna eli työttömänä sen vuoksi kun ei
cäe tilauksia eikä töitä.
Mutta tämän korttipakan pohjalla on vielä "jokkeri".'
rXTutistiedot viittaavat siihen, että ne teräsputket, mitä ^
Neuvosoliitto Länsi-Saksasta ostaa, valmistetaan cana- "
idalaisesta rautamalmista — työpalkan ja liikevoiton
• mennessä Saksaani
' - . Jokin aika sitten kerrottiin, että länsisaksalainen teräs-frusti
Krupp oli kumppaneineen ostanut ilmeisesti Cyrus K.
Eatonin välityksellä tai ainakin yhteistoiminnassa hänen
kanssaan nom $200 miljoonan-arvosta canadalaisia rauta-malmirikkauksia
Ungavasta. Yleisesti käsitetään, että tämä
Eaton-Krup yhtymä tulee kuljettamaan suurimman osan
tästä Ungavan malmista Saksaan. Kruppin kerrotaan jo lä­hettävän
insinöörejään ja teknikkojaan Ungavaan missä sen
sanotaan rakennuttavan useita pienempiä kaivoskauppaloita,
joiden asukasluku nousee kuudentuhannen hengen paikkeil­le.
Suunnitelmat edellyttävät, että tämän alueen rautamal­min
tuotanto on 1961 noin 500,000 tonnia vuodessa, mutta
nousee niin nopeasti, että tuotannon määrä on 5^000*000 ton­nia
vuonna 1965.
Kuten sanottu, yleisenä käsityksenä on^ että Länsi-Sak­sassa
valmistetaan po. teräsputkia nimenomaan tästä cana-dalaisesta.
rautamalmista. Mutta se ei "lämmitä" lainkaan
sen paremmin canadalaisten tehtailijain kuin canadalaisten
työläistenkään (oikeammin työttömien) käsiä.
: Kaikki mer ettei yllämainitun
welländilaisen yhtiön tarjousta voida ottaa vakavalta kan­nalta
Moskovassa. Se on tietenkin eräänlainen liikemies-ystävyyden
osoitus. Mutta to.siasia on, että Ottawa on tähän
asti noudattanut Washingtonin sanelemaa "strategisten tava­r
a i n " . kieltoa, ja .niinmuodoin Moskovassa luultavasti pider
vtään itsestään selvänä: asiana;, ettei Ganad^sta:myydä näitä
teräsputkiakaan koska ^ashington sen.kieltää.^^^^v^ : : ^ ,
. * « *
kerrassaan mieletön tilanneUSelvää nimittäinjon, etteX
Washington voi estää Neuvostoliittoa saamasta näitä teräs­putkia..
Jos Neuvostoliitto ei voisro.staa_niitä Länsi-Saksasta
tai jostakin muusta maasta, se voi valmistaa tällaisia suuri- _
kaliberisia teräsputkia itse.,Kukaan järkevä ihminen ei voi
epäillä tätä sen valtavan teknillisen kehityksen jälkeen mikä
Neuvostoliitossa on tapahtunut ja mitä Sputnikien sekä'kuu-rakettien
avaruuteen lähettäminen niin elävästi todistaa
Kieltäytymällä myymästä näistä "strategisia" tavaroita
Neuvostoliitolle (ja muille sosialistisille maille), me siis
"teemme kiusaa" ennenkaikkea itsellemme. Meidän omat
teollisuuslaitoksemme käyvät vain osa-ajallä — meidän omat
työläisemme ovat työttöminä, kuten on asia Welland Tube-tehtaalla
— vain sen vuoksi kun kuuntelemme Washingtonin
mielettömiä määräyksiä j a kieltäydymme käymästä kauppaa
niiden kanssa, jotka haluavat olla kauppasuhteissa meidän
kanssamme.
On, jo korkea aika, että Ottawa tekisi lopun tästä,sirkus-pelleilystä.
Lähetettäköön hallituksen toimesta ja -valtuutta­mana
arvovaltainen kauppaedustajisto Neuvostoliittoon. Tun­nustettakoon
Kansan-Kiina ja ryhdyttäköön senkin kanssa
kauppaneuvotteluihin. Heitettäköön Washingtonin sanelema
"strategisten tavarain'' myyntikielto roskakoriin, .minne se
kuuluu, ja ruvetlaköon järjestämään näitä kotoisia asioitam­me
öhriien kansallisetujemme sanelemalla tavalla,"
' ^ Tämä tteräsputkijuttu on meillä suurena ^varoituksena
'mmm evin
olueid en
sosia
suhteista
lismista
Neuvostoliiton kommunistien
puolueen .ensimmäinen sihteeri
Hrushtshev tarkastcU X X I puolue­kokoukselle
esittämässään selostuk­sessa
myös kanisalnvällscn työväen-,'
liikkeen sisäistä tilaa, fcömmiinis-tisten
puolueiden keskinäisiä suh­teita
ja kommunismin toteuttamisi
ta. Seuraavassa eräitä tärkeimpiä,
kohtia selostuksen iästä osalta, j '
Kansainväliselle työväenliikkeelle
j a kommunistiselle liikkeelle j a k a i ­k
i l l e . demokraattisille vpimille' on
Neuvostoliiton • seitsenvuotissuunnitel-'
ma mahtava moraalinen tuki niiden
taistelussa taantumuksen j a imperia­l
i s m i n voimia vastaan. Tällä hetkellä
on kommunistisia jä työväenpuoluei-
; SYNTYMÄ-
: PÄIVIÄ
Qj) o Q p O_ft_0 O P P O P g Q g imUULflJL^
Bert Johnson, Vancouver, täyt­tää
t i i s t a i n a , h e l m i k u u n 17 pnä oö
vuotta.
ta 83 maassa j a n i i d en . r i v e i h i n k u u ­l
u u y l i 33 miljoonaa ihmistä. Se on
marxismin-leninismin suun voitto ja
työväenluokan suuria, taistellen saa­vuttamia
voittoja, sanoi Hrushtshev.
.Kapitalistisissa maissa on h a v a i t t a ­vissa
uhkaavia merkkejä taantumuk­sen
ja fasismin, hyökkäyksestä^ Nyt,
k u n bn~ölemassa mahtava s;ösiällsti-nen
leiri, kun työväenliikkeellä on
suuri kokemus taistelussa taantu­musta
vastaan, kun työväenluokan
järjestyneisyys on kohonnut, on k a n ­soilla
paremmat mahdollLsuudet sul­kea
tie fasismilta. Fasismia vastaan
voidaan ja pitää nostattaa kaikkein
laajimmat kansanjoukot, kailtki de­mokraattiset
ja todella kansalliset
voimat.
YHTENÄISYYDEN JARRUTTAJAT
Työväenluokan yhtenäisyyden asiaa
jarruttavat impei'ialistinen taantu­mus
ja sen apurit työväenliikkee.s.sä.
esimerkiksi sellaiset kuin kommunis­mia
vastaan asennoituneet sosialide­mokraattiset
puoluejohtajat Guy
Mollet ja Spaak. Enemmistön sosia­lidemokraattisten
puolueiden jä.senis-
Vicktor Lekander. Toronto, Ont. | töstä muodostavat rauhan j a yhtels-täytti
ma a n a n t a i n a , h e lmi k u u n 2 I kunna l l i s en edl-styksen kanna t t a j a t ,
pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutt-i-v
a i n onnentoivotuksiin.
laulavat revisionistit levittävät val­heellista
^väitettä, että kommunistir
nen liike on "Moskovan kätten työ­tä",
etta kommunistiset Ja työväen­puolueet
ovat riippuvaisia Neuvosto^
l i i t on kommunistisesta puolueesta;
On järjetöntä ajatella, sanoi
Hruslitshev, että jopsakln maassa
v o i t a i s i in orgahisoTdsf^jostakln -ulkoa­päin
työväenluokan poliittinen puo­lue,
johon usein kuuluu satoja t u ­hansia
jä Joskus jopa miljoonia jä­seniä.
Kultaan ei esimerkiksi usko
"siihen, että I t a l i an 2 miljoonaa jäsen­tä.
Ranskan puoli miljoonaa jäsentä,
I n t i a n lähes 300,000 jäsentä käsittä­vät
kommunistiset puolueet enempää
k u i n muutkaan veljespuolueet olisivat
"Moskovan perustamia" ja että-niii-den
jäsenet olisivat ."ulkomaisia
agentteja".
Sanotaan, että kommunististen ja
työväenpuolueiden "riippuvuuden"
Moskovasta vahvistavat väitteet siitä,
että N K P on kansainväUsen kom­munistisen
liikkeen johdossa. Tällöin
vedotaan tunnettuun Moskovan neu­vottelujen
julkilausuman asetukseen
siltä, että "Neuvostoliitto on sosialis-tLsten
valtioiden l e i r in johdos.sa".
PORT ARTHURIN KUULUMtSIÄ
Essen. — Länsi-saksalaisten teräs­putkien
tuottajien ja asianomaisten
neuvostoliittolaisten ostajien kesken
on saatu myönteiseen päätökseen j pohja.
vaikka he kuvittelivat n i i h i n johta-i
v an tien toisenlaiseksi kuin rtie k o m -
I munLstit. Juuri taistelussa taantu-
I musta j a fa.sl.smia vastaan tulisi k o m -
j munistlen ja .sosialidemokraattien
löytää yhteinen kieli. O n tullut aika.
! j o l l o in kaikkien työväenlifkkees.sä ole-
I vien virtausten edustajien on heltet-
• tävä syrjään kommunisminvastaiset
j temppuilijat. Istuuduttava saman
neuvottelupöydän ääreen j a etsittävä
työväenluokan yhteistoiminnalle .sen
etujen ja rauhan puolustamiseksi
jonka molem,mat osapuolet
neuvottelujen kolmas vaihe sUurika-llberisten
terä.sputklen toimittamises­ta
Neuvostoljlittoori. Kolmas neuvot­teluvaihe
koski 33.000 tonnin suuruis­ta
teräsputkierää. K u n kahdessa a i ­ka
isemma.ssa neuvottelussa on sovit­tu
52.000 tonnin teräsputkitoimituk-sista.
nousevat neuvostoliittolaiset t i ­laukset
nyttemmin yhteensä 85.000
teräsputkitonniln. Tilaukset vastaa­vat
arvoltaan 76' miljoonaa D-mark-kaa.
Mainittakoon, että Neuvostoliitto
esitti viime vuonna suuria teräsput-kltllauksla
mm. amerikkalaisille f i r - i
i'noille. Nämä olivaB valmiina kiiup» |
polhin. _mutta USAn hallitus kielsi
iisehssit viime joulukuu.s.sa j a kaupat
voivat hyväkiiyä.
Kommunististen ja työväenpuoluei­den
edustajien neuvottelu marras-kuu.
ssa vuonna 1957 osoitti veljespuo­lueiden
katsantokantojen täydellisen
yhtäläi-syyden. Marraskuun neuvotte­lujen
jälkeen tapahtui voimien vah­vistuminen
kalkkien kommunLstlsten
puolueiden sisällä, koko kan.salnväll-nen
kommunistinen liike muodostui
entistä yhtenäi-semmäksi. Revisionis­t
i en el onnistunut harhauttaa tieltä
ainuttakaan vclje.spuoluetta.
raukesivat.; USAn kauppaministeri
Lewis Straij-sfe öh'h5<ökäni|^t jkiijVaas-ti
Neuvostoliiton. Ayl Län.si-SaTcsasta
XuoritUmJa . tfrpspjt^tkUjfjjuksia vas-.
taan. .'( ' rl
• • i
•JIGOSLAVIAN T I F "
. Huoniiuittaen. pllä .kansainvälinen
koniinuni.stinen liike . on tuominnut
Jugoslavian rcvlsionLstien katsanto­kannan
ja politiikan. Hrushtshev
mainitsi, että juuri jugoslavlaiaiset
johtajat ovat vastoin julkilau.sumaa
esittäneet revisionistisen ohjelmansa,
jonka .puUlels.sa he aloittivat hyök­käyksen,
kah.sainväll.sen kommunisti-
; .sen liikkeen marxilals-leninlläl.siä
1 asemia vastaan, Jugoslavian i-evi.sio-j
ni.stit kieltävät kansainvälisen luok-
I kasolidaarLsuuden välttämättömyy-
; den. loittonevat työväenluokan ase>-
TASAVERTAISET SUHTEET
Hrusht.shev korosti, että kommu-nl-
stisessa liikkeessä .samoipkuin so­sialistisessa
leirissä on vallinnut ja
jatkuva.stl vallitsee kalkkien kommu­nististen
ja työväenpuolueiden s a ­moinkuin
sosialististen maiden täy­dellinen
tasavertaisuus j a Itsenäisyys.
Neuvostoliiton kommunistinen puo­lue
el todellisuudessa johda minkään­laisia
puolueita eikä Neuvostoliitto
johda multa malta. Kommunistisessa
liikkeessä ei ole olemassa "ylempänä
olevia" ja "alustettuja" puolueita.
K a i k k i kommunistiset ja työväenpuo­lueet
ovat tasavertaisia j a itsenäisiä,
kaikki ovat vastuussa kommunistisen
liikkeen kohtaloista, sen epäonnistu­misista
ja voitoista. Jokainen kom­munistinen
j a työväenpuolue on vas-tuus.
sa oman maansa työväenluokan
ja työtätekevien edessä, .sekä koko
kansainvälisen kommunistisen ja työ­väenliikkeen
ede.ssä.
Neuvostoliiton osa ei rakennii sille,
että .se johtaa multa maita, vaan s i l -
I le. että S N T L on ensimmäi-senä r a i -
I vannat Ihmiskunnalle tien sosialis­miin,
on maailman KösialistLsen jär­jestelevän
, voimakkain valtio ja en-slmmäi-
senä astunut kommunismin
laajan rakentamisen kauteen. K u -
vaannollisesti .sanoen meidän kom­munistinen
puolueemme pitää i t ­seään
maailman kommunistisen l i i k ­keen
yhtenä etujoukkona. Joka e n -
simäisenä tavoittaa kommufti-smlu.
Pidämme välttämättömänä sosia­listisen
l e i r in mahdin kaikenpuolista
voimistamista, kansainvälisen kom-muni.
sltsen liikkeen yhtenäLs.\7den
jatkuvan lujittamista niiden perlaat-symykset,
Jotka koskevat siirtymistä
sosialismista, kommunismiin. Hrush­tshov
k i i n n i t t i tässä yhtteydessä huo­miota
kysymykseen kommunistisen
yhteiskunnan kahteen vaiheeseen se­ka
sosialismista .kommunismiin kehi­tyksen
lainalaisuuteen.
Maamme käytännön perustavoit­teena
on kommunistisen yhteiskun­nan
aineellis-tekniliisen perustan
luominen, sosialististen tuotantovoi­mien
uusi valtava' nousii. Soisialisti-sen
tuotannon nykyisen tason v a l l i ­tessa
emme vielä pysty Itäydellisesti
turvaamaan aineellisten j a henkisten
hyödykkeiden runsautta, mikä on
välttämätön ihmiisten kasvavien tar­peiden
tyydyttämiseksi. M u t t a ilman
tätä' ei voi o l la kommunismia.
O l i s i asioiden yksinkertaistamista
olettaa, että me saamme suoritetuksi
loppuun kommunismin rakentami­semme,
jos saavutamme taloudelli­sessa
suhteessa Amerikan Yhdysval­lat.
Se ei ole etenemisemme määrän­pää,
vaan ainoastaan ratkaiseva vai­he
kilpailus.samme kapitalismin
kanssa. Voittäessamme taloudellisen
k i l p a i l u n U S A n kanssa me suoritam­me
loppuun asti kommunistisen r a ­kennustyömme
ensimmäisen valheen.
Tässä valheessa saavutettava t a ­loudellisen
kehityksen taso ei ole
meille suinkaan päätepysäkki, se on
vain sivuraide, jolla me voimme saa­da
kiinni kalkkein kehittyneimmän
kapitalistisen maan j a jättää sen s i l ­le
sivuraiteelle sillä välin kuin me
itse jatkamme kulkua eteenpäin.
Hru.shLshev lau.sui.
TIETEELLINEN KOMMUNISMI
Hrushtshev käsitteli selostukses­saan
edustajakokoukselle yksityiskoh­taisesti
eräitä tieteellisen kommunis­min
tärkeitä kysymyksiä kuten y h ­teiskunnan
tuottamien aineellisten ja
henkisten hyödykkeiden jakautumis­ta
sen k a l k k i e n jäsenten kesken, k o l -
Port Arthur. — Metsätyöläisten
unien- yleisessä icokouksessa; viime
v i i k o l l a o l i käsiteltävänä tanunik;
5, pnä' alkanut lakkotilanne Mara-,,
thon Paper-yhtiön 6, kämpällä Cä-ramat-
Stevensralueella;;'Kokoukses­sa
vastattiin päättävästi yhtiön kyt­tien
yrityksiin lopettaa lakko en-j
nen kuin.-vaatimukset saavutetaan;;
Y l i puolentoista safaa äänesti lakon.
jatkamisen puolesta ja ainoastaan
6 halusi lakon lopettaa. Union ta­holta
on. järjestetty avustuksen j a ­kamista
kaksoiskaupungeissa ole­ville
lakkloaisille j a perheille. Sa­moin
Geraldtonissa j a muissa pal­koissa
missä lakkolaisia asustaa.
Jako tapiahtuu siten, että jaetaan
ruokatarpeiden ' maksumääräyksiä
säännöstelyn mukaisesti.
. * * ~~~
Samanaikaisesti kuin metsämies
iinion puolesta asietuttiin yhä päät-tävämmin
tukemaan lakkolaisia,
myöskin täällä pidetyssä Northwest
Ontario Timber Operators-yhdistyk-,
sen kokouksessa jäsenyhtiöt ilmai­sivat
luokkasolidarisuuttaan työläi­siä
vastaan taistelussa, valitsemalla
Marathon Paper yhtiön edustajan
puheenjohtajaksi.
Sihteeri rahastonhoitaja R. A.
Hollonquistin raportista ilmeni, et­tä
viime vuonna oli katkaistu 1,-
734,816 koortia paperipuita tällä
alueella. Farmaieilta oli otettu
682,000 koortia viime vuonna, mut­ta
alkavalla vuodella otettava mää­rä
laskee 550,000 koortiin. Alueen
metsäkämpillä työskenteli viime
elokuussa 6,700 työläistä, joka o li
2,400 vähemmän kuin korkeimmil­laan
V. 1957. Siihen vaikutti etu­päässä
uudenaikaisen koneista
käytäntöön ottaminen ja uudet kat
kaisu- ja iilosvientimenetelmät.
* * *
Täältä parinkymmenen mailin
päässä länteen Kaministiquian pe­rukalla,
Forbes-kunnan tiekomissio-nerien
oikeustaistelu Trans-Canada
Pipe Lines-yhtiötä vastaan on saa
viittanut jo ylioikeuden. Forbes-kunnan
tiekomissjonerit syyttävät
Trans-Canada Pipe Linesyhtiön
laiminlyöneen Statute of Labor ve­ron
suorituksen omistamistaan
lektlivltalouk-slen Ja kansan yhtei.senimaapalstoi.sta v. 1958 j a vaatii y h -
sosialistisen yhteisomistuksen muoto- | - - ^—
jen kehityksen ja toisiaan lähentymi- j
sen teitä sekä yhteiskunnan p o l i i t t i s - ;
la järjestäytymistä, valtiorakenteen ;
ja halllruion ky.symykslä.
Sosialismi on kasvanut yhden val­tion
puitteiden yli ja nyt. k u n on
muodostunut maailman sosialistinen
järjestelmä, on syntynyt myös uusia
teoreettisia kysymyksiä so:ialismin jn ^
kommunismin voiton puolesta käytä- ' s a a p u n u t kiitettävästi jäsenistöä jo­k
a osoittaa m i e l e n k i i n t o a y h t e i s i in
pyrintöihimme. TavanmUkaisesti
o l i paljon asioita käsiteltäränä.
H a a l i n erinäisien korjauksien suh­teen
päätettiin a l k a a heti toimeen
j a käytetään mahdollisimman pal­j
o n talkootyötä jonka järjestelyyn
puheenjohtajamme Heikki Kangas
tiön maksamaan työveroa"633 pSl-^^
vältä 8 dollaria päivää k o h t i ' ja
sille vastaavan koron' $242.00, . e li
yhteensä $5,306.00'jaJisShsi kulut
$75.00. . , : '
Kaiku-kuoron^nMsten valmistama/;
laatikko-päivälinen syödään haalii*'
Ia ensi sunnuntaina,; helmik. 15*?'."
Tarjoilu alkaa ' k e l lo 11.30 aamu­päivällä
ja kestää kello 3 Utapäi-^
väliä. Ateria-pilettejä on saatava­na
jo etukäteen ympäri kaupunkia'
kuorolaisilta ja, myös Vapauden
liikkeestä.
Siis kaupunkilaiset j a lähiympä­ristön
farmairitkin volyat kötoM"
huoletta^ jättää'päivalli^^
tukseh ensi iiinnuntiM ja^ tiiliä
tähän yhteisesti valmistettuun r u o '
kailuun. , - ' -?
Sitten keskiviikkona^ fek. 18 pnä,
on kahvi- j a bingoilta haalilla. Sii­hen
yhdistyy lahjäyoittojen Jaka­minen
myöskin rullatikettien omis­tajille,
sillä niitä on myyty jo parin
v i i k o i i ajan. Niistä annetaan kol­me
lahjavoittoa. Tilaisuuden on
järjestänyt L P P n West E n d klubi
j a on se osa maakunnallisen vaali-'
toiminnan rahoittamisesta.
• *• ' • • * • ' .
Nyt ollaan täydessä toiihussa
täältä itään ptäin olevan Silver Is-l
e t in kaivannon imdellec^n tuotan
toon saamiseksi. Parhaillaan vara­taan
uutta koneistoa, jotta tuotan;
to heti keväällä pääsee alkamaan
n y k y aikaisella kaivoskoneistolla.
Tutkimukset Qvat osoittaneet, että
ve^en alla on vielä laaja malmi va­rasto.
Tämän Hopeasaaren pienes­tä
kaivannosta nostettiin viime
vuosisadalla y l i 4 m i l j : doUarin iar-vosta
hopeamalmia, mutta kun se
täyttyi vedellä nin hyljättiin se 74
vuotta sitten.
* * . * •
Viime kesäkuussa kadonneen 83-
vuotiaan Knut Kivelän ruumis löy­tyi
perjantai-iltana Ostolan tiellä
sijaitsevan Kotasen korjaiispajan
takaa. Kuoleman aiheuttajana on
ilmeisesti itsemurha. Vainaja hau­dattiin
Riverside hautausinaahan.
— A T H .
oli reipas kokous
Vancouver, B. C. — Järjestöosas- vain ei ajoissa siitä huolehdi. Lyö-ton
helmikuun kokoukseen olikin j tiinpä päätökseen ajatus, että aina
vä&sä taistelussa..
Hrushtshev kä.sittell kysymystä so-slalismip
rakentamisen mahdollisuu-.
desta ' yhdessä erillisenä otetussa
maassa. Nruvostovaliiolla kuten m i i -
! lään muullakaan so.slalistisella maal-
! la ei ole takeita jonkin imperjallstl-
' .sen valtion .suorittamaa mahdollista
hyökkäystä varten, mutta suhde on e r i k o i s e n kätevä, j o h t u e n luon-rcaalLsten
voimien väliHä maailmassa j teensä sopivaisuudesta, tuskin k u -
on tällä haavaa sellainen, että me ! k a a n voi kieltäytyä k u n hän asian
pystymme torjumaaii vihollisen j o - f esittää. T o i m i n t a r a p o r t t i e n jälkeen
kunta matkalla
WashinKton. — Neljäs Neuvostolii­ton
retkikunta on matkalla eteläna­pa-
alueelle varu.stettuna kokoonpan­t
a v i l la asunnoilla .sekä mukanaan t u ­hansia
tonneja kaikenlaista tavaraa.
Y h d y s v a l t a i n kauppadepartmentin
raporti.s.sa. joka on hankkinut haja­naisia
tietoja tämän retkikunnan
matkasta. sanotaan retkikunnan
suunnittelevan uutta tukikohtaa K u ­ningatar
Maudin maalle, norjalaus-ten
ja belgialaisten tukikohtien vä­l
i l l e .
Y l i sata neuvostoliittolaista tyos-kentelijäa
tulee kuluttamaan talven
etelanapa-aiueella, sanotaan rapor­tissa.
Suurimalla o.salla heusta on
huomattavaa .kokemusta pohjoisna­pa-
alueelta.
Yhtenä suunnitelmana tällä r e l k i -
kurmalla on tehdä matka etelänapa­mantereen
poikki uudenaikaisilla
moottoriajoneuvoilla ja käydä maau-ticteelllsella
ja maKneettisella etelä­navalla.
, Tällä matkalla tiedemiehet tulevat
tutkimaan jääpeitteen paksuutta ja
maan muodostumaa;
V Taman.tulok.sena, sanotaan raporr
tissa; Neuvostoliiton tiedemiehet h a ­luavat
saada .selville onko etelänavan
maa-alue yhtenamenjnannermaa vai
onko se muodostunut-useammasta eri
saaresta,; jotka : ovat paksun jaäker-rok.
sen peitossa.
Niinikään raportissa sanotaan, et-:
tä Neuvostoliiton ; retkikunta, yrittää
pitää ; mahdollisimman läheistä; y h -
teytta:YhdysvaUain, Britannian,: B e l - .
giani Norjan j a Uuden iSeelannin ret-v
k i k u n t i e n kanssa.
mlsta JuBO.';lavialaiset puoluejohta-i teiden mukaisesti, jotka kalkki vel-siitä,
että me voimme kansa­kuntana
myöhästyä junasta jos
emme hautaa poliittisia ennak?
koluulojamme ja ryhdy katse­lemaan
tätä maailmaa sellaise­na
kuin se todejlisuudessa on"
ja tulee olemaan.
Kysytäänpä; hallitusmjniste-reiltä
ja parlamentin jäseniltä
miksi meillä on työttömyyttä
"ylituotannon", takia silloin
kun maailmassa^—tarvittaisiin,
paljon; enemmän -kaikenlaisia
tavaroita mitä nyt voidaan v a l -
nriistaa?
jat väittävät olevan.sa liittojen ulko­puolella
j a leirien yläpuolella, vaikka
todellisuudessa ;hc kuuluvat B a l k a n in
liittoon, johon kuuluvat Jugoslavia,
Tui-kki j a K r e i k k a . K a k s i viimemai­nittua
maata ovat tunnetusti aggres­siivisen
l i i t on — N A T O n jä.senia.
K a i k k e i n paras kemo tarki.staa. onr
ko maan johtami.sen l i n j a oikea, on
tarkastella .saavutuksia kan.santalou-den.
kulttuurin ja kan-san hyvmvoin-
I n i i i kehitykse.s.sa. Kuka on sitten
päässyt huonompiin tuloksiin? ky.syi
Krushtshiev. Juuri se puolue Ja ,se
maa. jonka johtajat kehuvat omaa
ns Jugoslavian tieta ainoana oikea­na.
Jos verrataan sosialisti.sten mai­den
väestön elintasoa, niin talous­tieteilijäin
julkai-semasta aineistosta
käy ilmi. etta tama taso kohoaa J u -
goslavläs.sa huomattavasti .. h i t a a m ­min.
Jugoslavialainen käytäntö k u ­moaa
jugoslavialaisten revisionistien
teoreettiset "loydot".
Marxilais-leninilai.set puolueet, jat­koi
Hru.shtshev. .seuraavat levottomi­na;
tapahtumain kehitystä JuB0.sla-
,;via.s.sa.'.. -v , •••
Me tunnemmevmila.suurinta ystä­vyyttä
Jugoslavian veljeskan.soJa koh
taan. Jugoslavian kommunisteja —
maanalaisten ja: partisaanitaistclujen
sänkäreltarkohtaan.. Meillä-onyhtci-^
nen kieli monis.'3a ulkopöhitllsissa ky-:
symykslssä. Me tulemme.;: edelleenkin
kehittämään Jugoslavian kan.ssa
kauppaa ; molemmlnpuqlin : edulllsiUar
ehdoilla. —- " - ' .
• 'Me tulemme.; pyrkimään, y h t d
mintaan •Jugo.slaviankans.sa kaikissa
Imperialismia vastaan J a r a u l i a n . p u or
lesta käytävää taistelua ko.skevls.sa
kysymyksissä, joissa meidän katsanf
tökantämme ; tulevats olemaan; yhtä­läiset.
M i t e n asianlaita tulee olemaan
puoluelinjalla, n i i n kalkki tulee riip­pumaan
Jugoslavian kommunistien
liitosta. Sen johtajat ovat itse eris­täytyneet'
kan.sainvaliscstä.vkommu-nlstlscsta
liikkeestä.
Kommunistinen" liike on antanut
.rcvlslonlsmille ; musertavia- iskuja;:
M u l t a revisloni&mia cl ole voitettu
" l o p u l l l s p s l l . On otettava huomioon-että
Imperialismi tulee k a i k i n keinoin
pyrkimään; revisionistien nktlvlsolmi-seen
j a tukemiseen.
JÄRJETTÖMÄT VÄITTEET )
vYrittäes.shän? vahingoittaa kommUr
nlstialehr puolueiden kasvavaa vaiku-;;
lusvftltaa imperialismin ideologit ja
heidän'" kanssaan samaan nuottiin
jespuolucet ovat hyväksyneet Mosko­van
julistuk.sc.ssa. Työväenliikkeen
kan.salllnen menestys er ole mahdol-kaisen
hyökkäyksen.
Maalimassa ei ole sellaisia voimia.
tulevaisuuden ensimmäinen tapah­tuma
on K a l e v a l a J u h l a , j o k a t u l -
jotka py.styi.sivät palauttamaan mei- I l e en pitämään l a u a n t a i n a kuluvan
dän maahamme kapitalismin, murs-lista
Ilman sen kaikkien joukko- ! kaarnaan so.sialistisen leirin. K a p i t a -
osastojen kän.salnvällstä .solldarlsuut- hsmin restauroimisen mahdollisuus
ta
VÄLITAVOITE JA
rAATKPYSÄKKl
Kosketellessaan eraita marxilais-lenlnilalsen
teorian ky.symyksia,
Hrushtshev koro.sti. etta nyt, kun
S N T L on s i i r t y n y t komunismin r a ­kentamisen
uuteen historallLseen vai­heeseen,
saavat suuren merkityk.sen
ne maixllai.s-lenlnilai.sen teorian k y -
Neiivostolulossa on poissuljettu. Se
I merkitsee sita. etta sosialismi on voit-
I tanut ei auioastaan täydellisesti,
vaan myös lopullise.sti. korosti Hrush-
Lshcv.
LUONTEENOMAISTA
— No, Pekka, voitko sanoa jonkin
vedelle luonteenomaisen piirteen?
— Kyllä. Se tulee aina mustaksi,
kun siinä pesee kätensä.
helmikuun 28 p. alkaen kello 8 ip.
Hy\'än ohjelman suorituk.sen jäl­keen
"hypellään" Clinton haalin
liukkaalla lattialla, kannattaapa
pitää l i l a mielessä.
Osastomme näyttelijät saivat eri­koisen
tunnustuksen näytelmän
"Syysromanssin" esityksien johdos­ta,
sitä on esitetty kolmasti ja luul­tavasti
vielä tulee yksi esitys koti-haalilla
kunhan löydetään vain sopi­va
päivä sen varalle.. Meidän haali
on vietävän ylösotettu että pitää sil-mänvilkettä
löytää sopivaa aikaa jos
kaikissa tilanteissa sovellutetaaa
käytäntöön toveruudwi. kaltaista
sääntöä, s i l l a kaikki meidän töimm-tamme
sisältyy vapaaehtoiseen töir
mintaan jota tehdään tietoisena o-mistä
ihanteistamme joita pidämme
arvossa.
Lehtemme Vapauden tuleva levi-tysryntäys
j a yleensä sen taloudclr
lisen aseman tokerainen sai ansait­tua
huomiota osakseen. Liikeilmoi-tuiksien
suhteen bn paljon parantaa
misen varaa, yhteisvoimin siinäkin
varmasti saadaah parempia tulok­sia.
Fanny Lind on veteraani alal­laan
vaan jokapäiväisen leivän han­kinnan
lisäksi siinä on omat vai­keutensa
joten joskus sattuu kom­melluksiakin.
Kaisa Gestrin on
toinen kaupungin puolella^ itäistä
aluetta Burnabyta edustaa Matti
Saari, siis näiden henkilöiden puo­leen
kun on lehtiliikkeemme asiois­ta
kysymys, lisää, ei virallisesti va­littu
koska näillä asiamiehillä ' o n -
oikeus hankkia apua ilmoituksien
hankinnassa ja muussa.
Vuosikokouksessa valittiin edus­taja
rauhan lähetystöön Victoriaan^,
(Jatkuu 4:llä sivulla)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Avoin kirje Jugoslavian asiasta
Kun Vapaudessa, kuten muissa-
. kin sanomalehdissä täällä: Cana-nadassa
ja myös Suomessa puhu­taan;
tämän tuosta .Jugoslavian
: "revisionismista"i niin voisitteko ;
Jotenkin selittääi onko'tämä:"re-
£visionlsmi'V;silmin nähtävissä ja !
: käsin tuntuvissa; Jugoslavian / ta-;
ioudessa; ja kansan .elämässä y-<
Iccnsä? '
' T ä l l a i s ia terveisiä esitti m^Ue :so-dan
jälkeen Suomesta saapunut
eräs kansalaisemme, joka on tällai­siin
asioihin kiintynyt. Koska asia
on ajankohtainen ja :: kiinnostava
muitakin, yritämme antaa vastauk­sen
avoimen kirjeen muodossa:
Hyvä ystävä!
Allekirjoittaneella ei valitella-ivasti;
ole ollut- tilaisuutta ^vierailla
Jugoslaviassa. Näin muodoin em­me
yritäkään esiintyä; minään J u ­goslavian
asian: -erikoistuntijana.
Kaikki mitä Jugoslaviasta tiedäm­me,
• perustuu lukemalla saatuihin
tietoihin ja sellaisenaan nämä ;tic:
dot ovat kaikkien muiidenkin saata-,
vissa, ,
Parhain menettelymuoto tällai­sessa
tilanteessa ^n se, etta verra­taan
maan talouskehitystäiaikaiscm-paan
ja samalla myös naapurimai­den
taloudelliseen kehitykseen.
VaiiV siten saadaan yleiskuva siitä,
^uinka'^edullinen tai cpSedulIbien
min tie" todellisuudessa on. Kysy­mys
on nimittäin ensi kädessä J u ­goslavian
kansan ja valtion omista
eduista.
Tilastotiedot, osoittavat vakuutta­vasti,
että Jugoslavian talouskehitys
laahustaa pahemman kerran jos sitä
verrataan.muiden sosialististen mai^
den kehitykseen. Jugoslavian-teolii^
suUstuotanto 1958 oli 3.4 k e i l a a suu­rempi
kuin ennen sotaa — mutta
n i in ^ huomattava kuin tämä nousu
onkin;;esim. Bulgarian teollisuus
tuotanto on lisääntynyt 9:kertaisesf
t i j a : Puolan : 5.5-kertaisesti, puhu
mattakaan nyt Kiinasta, jonka teol­lisuustuotanto
on lisääntynyt 10
kertaisesti verrattuna, vuoden ,1949
tuotantoon! '
;.Yksityisteollisuuksien; alalta; m
saamme seuraavanlaisia:.vertauskoh-:
teitä: .Sähkön; tuotanto; on lisääntvT
; nyt Jugoslaviassa; 5,3-kertaisesti;.r—
Bulgariassa >:10-kertaiscsei;: kivihii­len-
tuotanto ;;(1957) .Jugoslavi
87-proserittisestii:" mutta .Bulgari
sa;:260-prosenttisesti;./sokerin , tuo­tanto
on • lisääntynyt Jugoslaviassa
2-kertaise.stij: Bulgariassa .^^kertai­sesti:
'
Mutta tilanne on vielä huonompi
maataloudessa.'-Muistettakoon,, että
Jugoslaviakin'lähti maaseudulla; o-suustoiminnallisenv
eli sosialistisen
maanviljelyn tielle vuonna 195?..
Mutta; kohdatessaan :;siinä^.\v^
ns;;-.'Jugoslavian itsenäinen sösiälis- vaikeuksia Jugoslavian puoluejohto
päätti romuuttaa suunnitelmansa
maaseudun sosialistisen kehityksen
suhteen. Tämä oli asiallisesti -pu­huen
ensimmäinen suurempi peri­aatteellinen
erimielisyys, mikä näi­h
i n aikoihin nousi Jugoslavian .ia
muiden; maiden kommunistipuoluei­den
Välillä.
Asiallisesti, puhuen Jugoslaviassa
on nyt purettu kaikki kollektiiviset
tilat; noin 90 prosenttia koko v i l j C'
lysmaasta, on. nyt yksityisomistajain
hallussa. Mutta tulokset ovat kaik^
kea ;muuta;• kuin lupaavia.;
Pikkutilojen lukumäärä on paljon
lisääntynyt, Jugoslaviassa; ; Samalla
kertaa lisääntyy .myös ;SUpurtilallis
ten lukumäärä. Vuodesta 1952 vuo-teeivv
1957; pikkutilallisten: lukumää­rä
nousi 37O,000:sta 2^332,000:een.
Viimeksimainitusta.:;,määrästä 687-
OOÖTomistaa kukin vähemmän' kum
2 hehtaaria maata ja 933,000 omis^
taa maata 2—5 hehtaarin välillä.
Suurtilallisten: lukumäärä ;lisääntyi
samanakaisesti37,000:sta 317,000;-
ecn. He muodostavat noin 14 pro­senttia
koko maanviljelijäväestöstä,
mutta he; omistavat; yhteisesti;;mil-tei
loisen puolen;, eli. 40 prosenttia
viljelevästä maasta!; :Toisin sanoen^-
7.0 ; prosenttia vkmaaseuluväestä on
köyhiäipikkutilallisiajjotka -yhteenr
laskien omistavat 38 prosenttia vil­jelysmaasta!
'
Tosiasiassa Jugoslavian maata­lous
on jatkuvassa kriisitilassa.
Maan keskimääräinen vehnäsato: en­nen
sotaa eli vv.v 1935—39 oli 2,600,r
000 tonnin, mutta vv. 1948—57 vain
2,200,000 tonnia. Maissiluotannon
kohdaltavastaavatluvutovat 4,500,r
000 tonnia jänylpvain; 3,500,000; ton­nin.
Ennen sotaa Jugoslavian mäatia-lous
täytti oman maan tarpeet j a
tuotti lisäksi vielä vientiäkin var­ten.
Vv. 1934-T38 Jugoslavia lähet­t
i ulkomaille keskimäärin ITOjOOO
tonnia-vehnää j a 470,000 tonnia ;
maissia; Nykypäivän Jugoslavia —
mikä si>'umennen sanoen on vielä­kin,
pääasiassa maatalousmaa^ tuot­t
i ulkomailta vehnää 834,000 tonnia
1954; 975,000 tonnia 1955, 1.322000
tonnia 1956-ja l,096,000:tonnia 1957; i
Ylläolevat vertailut Jugoslavian
j a sen naapurimaiden taloustulok­sista
ovat sitäkin merkitykseUisem-piä-
kuin nmistetaan, että niiden ta- f
louskehitys oli ennen sotaa osapuii-leen
samassa tasossa. Mainitt^oon
että sodan edellä tuotettiin Jugosla-'
viassa, Bulgariassa j a -Rumaniassa
osapuilleen yhtä paljon viljaa (veh­nää,
ruista, kauraa, ohraa j a mais­sia)
kuitakin asukasta koliti. Vuon­na
1956 tuotettiin viljaa, kutakin
asukasta kohti seuraavasti: Btilga-riassa
450 kg,. Rumaniassa 408 k g
j a Jugoslaviassa 330 k g . Vuonna
1957 saatiin erittäin hyvä sato. Sil­loin
tuotettiin viljaa seuraavasti:
Jugoslaviassa 553, Bulgariassa 617
kg j a Rumaniassa 621 k g . asukasta
kohti.
Rajoitetun tilan vuoksi on lope­tettava.
Mutta k a i k k i tilastotiedot
viittaavat siihen,-että Jugoslaviaa
kansa kärsii jo suuresti hallitusjoh»
tonsa revisionistisesta ohjelmasta.
Miten Jugoslavian sosialistinen jär­jestelmä
tästä pulmasta selviSS, s en
tietenkin ^ näyttää' lähitulevaisuus.
Mutta yksikään rehellinen työväen*
mies e i voi o l la toivomatta käännös*
tä parempaan. < •
' Ystävyydellä Känsäkoura. .