Vapaus, August 17, 1971

              Sivu 2 TUstai, elok. 17 p. — Tuefeday, Aug. 17, 1971
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIAN8 \
(LIBERTY) BstBbiUelbied Nov. 6. Idl7
TdlssdMxn»: OtOt» imd E d i t o i
T K L A U S H I N N Ä T J
OmaOmsi: l v t $10.00,8 kk. $6.28 uaA:n:
8 kk. $3.00 Siiomfiea:
1 vk. $11.00. e kk. ^.7S
l vfe. $11Ä>, 6 kk.
Ei ole ^yytB, itikuun
Toisin kuin ilmeisesti tarkoituksenmukaisesti ennusteltiin,
seitsemättä viikkoa Montrealissa istunut Kansainvälinen lentolii-kenneyhdistys,
eli International A i r Transport Association, IATA,
ei päässytkään yhteisymmärrykseen ns. "nippuratkaisusta", jonka
perusteella olisi laskettu vissinlaisten j a visseinä vuodenaikoina
siipritettavien Atlantin ylilentojen matkustushintpja. ;
Kuvaavaa pn, että läntisen maailman suurimpien lentolinjojen
korkeimmat virkailijat istuivat y l i kuusi viikkoa keskustelemassa
yhdestä ainoasta asiasta, miten jia missä mäÄrin, jos laihkaah,
pitäisi laskea Atlantin y l i puolin j a toisin suoritettavien lentojen
matkustushintpja siinä mielessä, — sanottakoon se isuora.an —
että voitaisiin tappaa ns. halpahintaiset ryhmä- j a vuökralennot.
AäiaHisesti puhuen tuntuu siltä, että I A T A on laitos, jonka yhtenä
päätehtävänä pn lentolippujen hintojen samaistaminen ja mah­dollisimman
korkealla pitäminen.
Tähän viittaa nyt Montrealin kokoukselle esitetty nippuratkai-sii,
mikä jäi Länsi-Saksan Lufthansan kielteisen asenteen vuPksi
hyväksymättä. Tämän nippuratkaisun perusteella olisivat "ylä­pään"
korkeat matkustushinnat jääneet ennalleen: Edestakainen
ensilupkan lippu Montrealin j a Lontoon välillä olisi edelleen ol­lut
$738; Ecpnomy luokan hinta $426 talvisaikana j a vilkkaana
lentokautena (kesällä) $526.
Mutta pientä alennusta olisi annettu erinäisiin ryhmälentpi-h
i n osallistuville matkustajille, vaihdellen alennukset väin $15—
$20 välillä nykyisiin matkustushintoihin verrattuna!
Syynä tähän on se, kuten pn selitetty, että Atlantin y l i liiken­nöiden
lentokoneiden tilat oU täytetty keskimäärin vain 55-pro-
. s e n t t i s e s t i . . .
Kun viime vuonna käytti noin 2 miljopnaa ihmistä ns. "hal­poja"
vuokra- j a ryhmälentoja hyväkseen, niin IATA :n mielestä
tällainen olotila on rienausta. Se tavoittelee nykyisillä hintasuun-nitelmillaian
juuri tämän 2 miljoonaisen matkustusryhmän ''val-_
taamista". Se. selittää, miksi nippuratkaisiissa ehdotettiin pieniä
alennuksia vain tämän luokan matkustajille.
Huolimatta siitä missä inielessä Lufthansa torpeedol Montrealis­sa
pitkän hintakonferenssin, siitä ei kannata kenenkään itkeä.
Jos se teko johtaa Lufthansan tahtoon tai tahtomatta hintasotaan,
kuten on selitetty, lentomatkustuksen alalla, siitä voi ainakin jois­sakin
määrin hyötyä matkustajat, joita ei ole totisesti ainakaan
"hintakilpailulla" aikaisemmin "vaivattu".
"Vbi vahingoittaa Canadaa''
Puhuen Yhdysvaltain kroonisesti sairastavasta, dollarista ja
sen aiheuttamista pulmista;, Canadan raha-asiain ministeri Edgar
Benson ilmaisi viime viikolla mielipiteensä, ettei hän oleta Wa8h-ingtonin
devalvpivan dollariaan vaan mieluimminkin hän uskoo,
että U S A voi turvautua johonkin "salavihkäiseen" (sneaky) toi­menpiteeseen
rajoittaakseen tuontia ulkomailta j a lisätäkseen
vientiä. "Se tulisi todella vahingoitttamaan Canadaa" hän totesi,
sillä Canadan ekPhpmia on riipipuvaiinen paljon viennistä ja 70
prosenttia maamme viennistä menee Yhdysvaltoihin.
Mr. Benson käytti lausunnossaan "sneaky" sanaa, joka tar­koittaa
jotakin "halpamidsuutta". Hän selitti kuitenkin^ että hän
ei tarkoittanut sillä määritelmällä e t l l U S A voi turvautua johonkin
"Iderouteen"/ vaan mieluimminkin sitä, että Washington tarttuu
kiinni johonkin "välilliseen" ratkaisuun, sen sijaan että se de­valvoi
dollarinsa tai suostuisi kullan hinnan korottamiseen.
• • ^* • "•' •' ' •
Canadan useimmat finanssikysymysten tarkkailijat ovat sitä
mieltä, että Yhdysvaltain on joko ennemmin tai myöhemmin teh­tävä
jotakin yhä pahenevan dollarikriisinsä ratkaisemiseksi. K u ­vaavaa
myös on, että vaikka Yhdysvallat haluaisi vieläkin selviytyä
pulasta mieluimmin "ystäviensä" kustannuksella kuin suostumalla
devalvaatioon ja kullan hinnan korottamiseen, kimsainvälisissä
finanssipiireissä keskustellaan nykyään laajasti niistä mahdolli­suuksista,
mitä Yhdysvalloilla on, vetäen miltei aina esiin sen,
että dollari on ehkä sittenkin devalvoitava, vaikka presidentti
Richard Nixon sitä vastustaakin tulevia presidenttivaaleja sil­mälläpitäen.
, . , • , » » • • » ••
"Spartassa ruoskittiin orjan lasta, kun ylimyksen lapsi teki
jotakin rangaistavaa. Juuri tällainen on suhde armoitetun dol­larin
ja muiden valuuttojen välillä." Näin on lausunut tunnettu
ranskalaihen valuuttaekspertti j a kansan talousprofessori Jacques
Rueff. Tällä hän on tarkoittanut USAn ylimielistä j a väärää tapaa
hoitaa talouttaan, jonka ydin on U S A : n dollarin suuri yliarvos-tus.
Tämä taas johtuu kullan dollarihinnan y l i 35 vuotta vanhasta
kiinteästä vaihtosuhteesta kultaan. Tämä on turvannut USA:He
mm. aseman pitää yllä vuodesta toiseen suunnatonta maksutaseen
vajausta sekä maksattaa tästä aiheutuvat viulut muiden maiden
kustannuksella. _
Juuri tämän johdosta kapitalistinen rahajärjestelmä on ajau­tunut
umpikujaan, mikä pn ilmennyt jo 10 vuoden ajan vuodesta
toiseen lyhyenunin väliajoin toistuvina valuuttakriiseinä. Niistä pn
aina selvitty jpksikin aikaa siten, että muiit maat pvat devalvoi*
neet eli alentaneet valuuttansa arvoa suhteessa kiinteään dpUari-kulta-
vaihtosuhteeseen. Toinen tie on bllut ap. maan valuutjan re-valvpinti
eli arvon npstamlnen; Devalvoitujen tai revalvoitujen va­luuttojen
vaihtosuhteet Pvat muuttuneet samäsfla prpsenttisuhtees-sa
muiden maiden valuuttoihin. Sen sijaan kullan dojlarihihta 35
dpUaria unssilta on pysynyt muuttumattomana.
Toukokuussa esiintjri nykyistä edellinen valuuttakrisi, jonka
seurauksena Itävalta j a Hollanti revalvoivat valuuttansa. Länsi-
Saksa irtaantui kpkpnaan kiinteästä vaihtosuhteesta ja siirsi D-markan
liukuvalle eli "kelluvalle" vaihtosuhteelle jonka mukaan
dollivrikursai määräytyy kysynnän j a tarjpnnan mukaan. Länsi-
Saksa pani toimeen vubden 1669 lopussa lyhyen "kelluntakauden"
jälkceen b>markiui revalvoinnln, joUpln vaihtosuhde laski dplla*
Matkatoiniiston matkanjohtaja kehottaa Lissabonissa kävijUitä
ehdottomasti käymään katsomassa kaupungin kaikki 60 nähtävyyt­tä.
Jostain syystä, yhdfinmentoista nähtävyyden pitäisi antaa oikea
kuva "valkeasta kaupungista seitsemällä kukkulalla". Täällä Va­pauden
kadulla pysähtyvät-kaikki turistibussit, joista ulkomaalai­set
matkailijat astuvat ulos ja pudotettuaan .5 escudoa raha-auk­koon
katselevat muutaman minuutin ajan kaupungin näkymää kau­koputkella.
.
' VäUtettavasti kaupunki näkyy sillä vain 100 asteen kulmassa,
(eikä kenenkään päähän pälkUjidä kääntää sitä ja katsella toiseen
suuntaan. Vain 200—300 metrio päässä Vapauden kadusta, Lissa­bonin
korkeimmalla kohdalla, on kohteita, joista ei mainita yhdes­säkään
matkaoppaassa. OikcuspalatKJn betoniseinän vieressä kulkee
erään klerikaalisen fasistisen Portugalin suurimman vankilan aita.
Vankila muistuttaa keskiai­kaista
linnaa torneineen, joita
kiertyä ikivihreä muratti. Sen
vanhanaikaisten porttien kum­mallakin
sivulla seisoo vartio­mies,
joka värikkäine asuineen
muistuttaa tinasotilasta. Hänen
karblininsa (kiväärinsä) on i l ­meisesti
vuokrattu ' Lissabonin
sotamuseosta. Mutta kun vilkai­see
vankilan pihaan, tämä idyl­li
särkyy kuin saippuakupla. L i n ­nan
satumaisen aidan takana on
korkeat betoniaidat, joiden päällä
on Vahvat piikkilankaesteet. Par-tiomlehet
kulkevat jädestakaisin
betoniaidan vieressä harmaissa
univormuissaan, teräskypäris-
Sään j a automaattiset aseet vyöl­lään.
Kuvaa täydentävät vartip-tomit,
joista voidaan avata tuli
joka suuntaan. Edessämme on
keskitysleiri, jossa pidetään Por­tugalin
salaisen poliisin J uhreja.
Se on sama kansalle vihamielinen
ppliittinen poliisi, jonka .surulIlT
senkuululsä natsien keskitysleirin
komentaja Kramer perusti. Hän
pakeni Hitlerin fasismin luhistut­tua
Portugaliin. Täällä häh käytti
asiantuntemustaan Lissabonin
Ellen Kivinen, Sudbury, Ont.,
täyttää keskiviikkona, elokuun 18
päivänä 72 vuotta.
y^ilho Ollikainen, Sudbury, On­tario,
täyttää^perjairräinar' elö-kuun
20 päivänä 70 vuotta.
Len7piJ?/e/cfto, Sudbury, Ont.,
täyttää perjantaina, elokuun 20
päivänä 80 vuotta.
7/777/ Syf;ä,Thunder Bay " P " ,
Ont., täyttää perjantaina elok.
20 päivänä 80 vuotta.
Werner Lammi, Beäver Lake,
Ont., täyttää lauantaina, elokuun
21 päivänä, 78 Vuotta.
riin verraten.. Kun Länsi-Saksa
on saa.nut joten kuten lapioiduksi
edes osittain pois maahan vir­ranneita
doUariyuoria kieltämäl
lä pankkeja maksamasta mitään
ko;'koa näistä "kuumista" dol­lareista,
silloin siiirtyi dolläri-virta
Sveitsiin päin, joka me­netteli
samoin kuin Länsi-Sak­sa
koron suhteen. Ja dollarivirta
ph nyt kääntynyt Ranskaan.
I Tässä tilanteessa keskustel­laan
nyt niin Canadassa kiiin
muuallakin kysymyksestä: " M l -
I tä tehdään dollarille", kuten
englantilainen : Financial Times
oli otsikoinut viikko sitten lau­antaina
tämänhetkistä valuutta-j
a oikeammin doUarikriisiä kos­kevan
artikkelinsa.
USA on tosin kumonnut jyr­kemmin
käin koskaan kysymyk­sen
dollarin devalvoinnista. E u ­roopan
hallitukset ovat' kuiten­kin
keskustelleet, kuten on jo
ylempänä todettu, ei siitä tapah-tuukp
dollarin devalvointi, vaan
siitä, että milloin. U S A voisi de­valvoida
dollarin 10—^15 prosen­tilla.
Sen sijaan kullan hinnan
nostaminen 2—3 kertaiseksi, mitä
on myös vaadittu, ei ole mahdol­lista,
Financial Times kirjpittaa.
Lehti toteaa kuitenkin, että kan­sallisen
ylpeyden johdosta USA
siirtjlä dollarin devalvointia . niin
pitkälle kuin suinkin.
Financial Times pitää varsi­naisen
devalvoinnin vaihtoehtona
muodollista devalvointia siten,
että päävaluutat revalvoitaisiin
suhteessa dollariin, mitä sivu­mennen
sanoen on Yhdysvallois­sa
painotettu. Tämä tapahtuisi
siten, että EEC-maat ja Japani,
joiden hallussa, on dollareita m i l -
jardipiääriä, devalvoisivat valuut­tansa
yhfaikaa. Sen toteuttami­nen
olisi kuitenkin koukeroinen
j a vaikea. Financial Times ei lo­puksi
usko kumpaankaan mah­dollisuuteen,
vaari päätyy pohdis­kelemaan
U S A : n mahdollisia toi­menpiteitä
j a pitää kauppakump­panien
kannalta pienempänä pa­hana
ylimääräistä työntiveroa eli
U S A : n tullien korottamista!
Melko varmana seikkana pide­tään
että presidentti Nixon ei
suorita mitään dpllarin devalvoin
fla ennen ensi vuoden president­tivaaleja.
Ainakin siihen asti
muut kapitalistimaat saavat mak­saa
U S A : n paisuvia vajauslasku-ja,
totesi nimimerkki LIbra Kan­san
Uutiset lehden finansslkat-sauksessa
ellei mitään Ihmeitä
tapahdu.
vankiloiden "uudistamiseen".
Lissabonissa tilanne ei ole
muuttunut diktaattori Salaza-rin
eron jälkeen. Edelleenkin
pätee sanonta: "Joka valitsee
vapauden tien, joutuu vanki­laan."
Vankilassa nääntyvät Portuga­lin
työväenluokan etevimmätjoh
tajat. Päivittäin kaypungin ka­duilla
vangitaan demokraatteja,
lakkolaisia, opiskelijoita, j a kaik­ki
he joutuvat näiden seinien si­säpuolelle.
Vain harvan onrilstuu
päästä elävänä; portista; ; jonka
sivuilla pri^ maalauksin koristetut
tornit j a tinasotilaat yartioimas-
Nykyinen hallitus jatkaa van­haa
taantumuksellista työläisten
örjuuttämispolitiikkaa, vaikka
pyrkiikin samalla. säilyttämään
rik. liberalisoinnin naamion.
Portugalin kansa ja sen etu­joukko,
tnaanalainen kommunis­tinen
puolue, eivät kuitenkaan
tästä huolimatta antaudu. Pää­kaupungin
liikenteen työntekijät
kaivosmiehet, kalastajat, rauta­tieläiset
ja talonpojat järjestä­vät
lakkoja jstkuvasti.
Tästä kaikesta ei tietenkään
kerrota mitään erilaisissa värik­käästi
koristelluissa, matkaselos-tiiksissa.
Vielä yksi esimerkki: matka­opas
kehottaa; "Kun tulette Lis­saboniin
teidän pn ehdottomasti
käväistäväA^&ion stadionilla, mis-
.sä maailmankuulu Benfica-jalka-pallojoukkue
pelaa. Matkaoppaan
tekijät oiettayati että utelias tu-i
risti ei vilkaise stadionin vastak­kaisella
puolella avautuvaa näky­mää.
'Täällä, eräässä Lissabonin
monist.i kurjalistokortteleista
asuu yhteenahdettuna tuhansia
kodittomia ilman sähköä, viemä­reitä
ja terveydenhoitplaitbksia.
Repaleiset lapset tpnkivat jäte­kasoja.
Yksikään laitos ei huo­lehdi
näistä kaikkein köyhimmis-täi
Ja kun paikalliset monopolit
tarvitsevat maata, neliökilomet-reittäin
kurjalistokortteleita hä-vitetääfl.
Ne nousevat kuitenkin
jälleen jossain "valkean kaupun­gin"
toisella laidalla . , . . V
Matkaoppaassa ei mainita sa­naakaan
siitä, että Portugali on
Euroopan köyhimpiä maita. Tätä
tosiasiaa ei pysty kumoamaan
Euroopan suurin riippusilta, jon­ka
pituus on kaksi kilometriä, ei­kä
maailman suurin Kristuksen
betonipatsas.
Tilastojen mukaan Portugalis­sa
on Länsi-Euroopain kprkein
lasten kiiolleisuusmäärä, alhaisin
kansantulo, suurin luku- ja kir­joitustaidottomien
sekä tuberku­loosia
sairastavien määrä. Palk­ka
on tavattoman pieni. Maaseu-clulla
elävien aamiainen jä päi­vällinen
käsittää usein vain yh­den
perunan ja muutaman sardii­nin.
Merkittävä osa Portugalin bud­jetista
menee asevarusteluun ja
sotaan nk. ifiaerentabaisis^a prb?
vinsseissä- 160,000 portusalilalSr
ta p;^Uistuu nykyään sotaan afT
rikkalalsia kansoja vastaan.
Jos Portugali ei saisi NATO­lta
apua, sen palkka joukkojen
olisi jo kauan sitten ollut pakko
lähteä afrikkalaisista siirto­maista.
Virallinen Lissabon kannattaa
erityisen lämpimästi läheisiä suhr
teitä Länsi-Saksan sota^rvike-tehtaisiiu.
Saksan liittotasavallan
yhtymät toimittavat Portugalille
automaattiaseita, tykkejä, tank­keja,
lentokoneita ja jopa sotär
laivoja, jotka rakennetaan Ham­purin
Blom und Fosa T-lalvanveis^
tämöllä. Mutta Länsi-Saksan apu
ei ole pyyteetöntä. Ulkomaisen
lehdistön tietojen mukaan Bun-desvvehrillä
on Portugalin Atlan­tin
puoleisella rannalla lentokent­tiä,
ampumaratoja ja kasarmeja.
190 kilometrin päässä kaakkoon
Lissabonista sijaitsee Bejan kau­punki,
jolla on melkoisen huono
maine. Militaristiset elimet ovat
käyttäneet 200 miljoonaa mark­kaa
suuren lentokentän, koulutus­keskuksen
ja kasarmin rakenta­miseen
sinne.
Kaikki maan keskiaikaista jär­jestystä,
kansan valtaosan köy­hyyttä
ja ulkomaisten yhtymien
ylivaltaa vastustavat teljetään ar­motta
Lissabonin Vapauden ka­dun
päässä sijaitsevaan vanki­laan.'
Kiistan y^nikj^i^yimyllsk^ n. vuolkra-e*!!
ryhmä-ienifcojfen aisialkkaidien Jkjosiiita
Montreal. — Aikaisemmin an­netuista
"toivorikkaista" Jausun-noista
huolimatta kävi kuitenkin
niin, että seitsemättä viikkoa kes­täneessä
kansainvälisen lentolii-kenneyhdistyksen
(International
Transport Association eli lyhyes­ti
IATA) kokouksessa ei päästy­kään
yhteisymmärrykseen vissin­laisten
Atlantin ylilentojen l i i n -
tojen alentamisesta.
Käsiteltävänäollns. "nippurat-kalsu"
jonka mukaan Atlantin
yli tapahtumissa ryhmälennois-sa
olisi talvella .peritty $168 hinfa
ja kiireimpänä kesäaikana $526
"ecPnomy" luokassa, sekä $738
ensimmäisessä luokassa, _
Nippuratkaisuun olisi tullut
jossakin määrin alennetut hinnat
nuorille matkustajille; ryhmälen-toihin
osallistuville $15 alennus
nykyisestä jne. Mutta hinnat oli­sivat
jääneet ennalleen.
Nippuratkaisun hyväksyminen
olisi vaatinut tähän kansainväli­seen
lentoUikenneyhdistykseen
kuuluvien suurten lentolinjojen
yksimielisen hyväksymisen, mut­ta
vastoin kokousväen toivomuk­sia,
Länsi-Saksan Lufthansa an­toi
kielteisen äänen. Näin jäi nip-puratkaisu
hintojen sopimiseksi
hyväksymättä.
Useat kansalliset lentoyhtiöt.
A i r Canada mukaanluettuna, on
ilmoittanut, että ne ottavat kai­kesta
huolimatta tulevasta huhtir
kuussa alkaen voimaan alennetut
hinnat ns. erikoisryhmien mat­kustajille.
Länsi-Saksan Lufthansa on saa
nut tilaisuuden syyskuun 1 päir
vään mennessä muuttaa asenteen­sa.
Se on kuitenkin antanut ym­märtää
että näin ei tule tapah­tumaan.
Asiantuntijain, j a IA­T
A : n viranomaisten mielestä se
voi johtaa lentomatkustuksen hin­tasotaan
Atlantin ylilentojen koh­dalta.
Insiiliinl on tähän mennessä pe­lastanut
kymmenien miljoonien ih
m isteh hengen ja antanut sokeri­tautisille
mahdollisuuden elää nor
maalia elämää. Insuliini keksit­tiin
50 vuotta sitten. Canadalal-nen
kirurgi Fredrik Grant Ban.^
irig yhdessä työtoverinsa Charies
Herbert Bestin kanssa eristivät
insuliinin vuonna 1921 ja käytti­vät
sitä menestyksellisesti tammi­kuussa
potilaittensa hoitamisessa.
Insuliini muutti useimmille sokeri
tautisille tulevaisuuden näkym ät
kokonaan.
Eimen insuliinin keksimistä oli vain
yksi pääas:a'linen sokeritaiidHi hpi-tckei-
To: rautarnen kuri, joka sään:
nö^!i sokeritautiisen kaiken raVin^
non niin, (ättä hän oli nälkäkuole-nian
partaaijla. Hoitomanetelmä oli
erMtäin ankara lapsille, insuliinin
ansio5ta dieiti on nykyään monipuo-iinen
ja riittävä kasvavankin lapsen
tarpeisiin. ;V
Scikeritautisel'3 määrätään s<q)iya
hoitokeino lähes .aina sairaalassa.
Jos kysymyksessä on nuorehko hen­kilö,
iioutuu hän usemmajsa tapauk­sessa
käyttämään msuiiinia. Iäk­käät
sokeritautiset selviävät usein
suun kautta nautittavil'a lääldceillä
ja monet yleiriomaian dieöllä. •
Sokeritjtudin aJheuttamfen lisä-sairauksren
määrää ja laatua sekä
niiden a8jeuttamia nn'aliditeetteja
ei ole riittävästi tutkittu. Sckeritau-dJn
aiheuttamat silmänpohjanuni-tdcset
oyat Suomessa suurin ryhmä
sokeuden aiheuttiajanä. Hyvällä n>-
keritaudin hoidolla tosin yoicteian
sihnähpohjamuutosten synty estää
kokonaan tai ainakin siirtää jopa
vuosikymmeniä.
Sckeritautiliitosta todetaan, että
sokeritautinen iritäisi opettaa timte-maan
sairautensa, hoitamaan sitä
oikein päivittäin, tarkkailemaan ja
ymmärtämään oikein taudin oireet.
Asuinpaikasta ja varaillisuudesta
riippunvatla sokeritautjisella pitäisi
oHa mahdpllisuus ja oikeus tähän
boidori opetukseen sekä nykyisen
iääfcetieteai suomaan hoidon tasoon.
Sokeritauti on edelleen vakava
sairaus ellei sitä hoideta hyvin. Hoi­don
laiiniiriyöminen voi joMiaa vaa­rallisien
kon^iacaatioihin — koo­maan,
sokeutean, munuais- jaher-mosak-
auksiin, ihon infd^oiiun ja
ennen kaikkea sydämen ja -yeri
suonten raf^eutuviin muutoksiin.
Kuolleisuus sokeritautiin on jatku­vasti
sjdrtymässä yhä vanhempiin
ikäluokkiin, joten hoito on sokeri­taudissa
Jiohtamassa pc^ilaiden pi­dentyvään
elinäcään.
SdceriftaiAi d oite nylcyään yksin-omiaän
elintasosairaus. Eräistä ke-hcitysniaista
saatujen tietojep rm-kaan
sokeritaiÄia esiirttyy kehitys-maiissa
lähes yhtä paljon kuin Iror-kean
elintason miaissa. Tutkimuksen
mukaan Yhdysvalloissia esiintyy
eniten sokeritautia keskimmäisissä,
tuteduoidssa. Suomessa on sokerit^j-tia
eniten maan Itäosissa.
^Ylipainoisissa, 40 vuotta täyttä­neiden
miesten ja naisten joulcocea
löytyy pailjon sofceritautisia. Siksi
monissa maissa järjestetään joukkp-tairfcasU&
sia, joissa" veri- ja virtsa-kt^
Ktssa pyritään löytämään sokeri­tautiset.
•„
ISang^la Deshin itee-näJs/
tymisen piiiolle!^
Delhi, --r Kypunaniähdi^^ In­tian
hMlitsevan kongn^ipuolueein
kannaittajia saapui viikko sittefi sun­nuntaina
maan pääfcaupurfdan, Del­hiin
jättiläismäiseen kokoukseen Itä-pakistanin
etä Bongla I>eshin i ^ -
näistymisen tukemiseksi
C. Pension Pian- ja
"avustuseUeen"
korotus V. 1972
Ottawa. — Elinkustannusten
nousu, mihin Canada Pension P ia
nin maksut ja eläkkeet on sidot­tu,
aiheuttaa sekä näiden maksu­jen,
että eläkkeiden nousun vuo­den
1072 alussa, tiedoitettiin v i i ­me
viikolla. .
Työntekijäin ja työnantajain
korkein maksu Canada Pension
Pian eläkekassaan tulee ensi vuon
na olemaan $88.20. Tänä vuonna
se on $66.40. Omaa työtään te­kevien
korkein maksu on ensi
vuonna $176.40, oltuaan tänä
vuonna $172.80.
Y l i kolmesataa eläkkeellä ole­vaa
henkilöä ja eläkeläiseltä jää­nyttä
huollettavaa tulee elinkus­tannusten
nousun perusteella
saamaan korotuksen Canada Pen­sion
Pian eläkkeeseen. Eläke­maksujen
korkeimmaksi perimis-rajaksi
tulee $5,500 ensi vuonna,
oltuaan tänä vuonna $5,400.
Orpojen ja työkyvyttömiksi
tulleiden eläkekassaan maksanei­den
lä.sten sekä leskien perus­eläke
tulee ensi vuonna olemaan
$27.60 kuukaudessa nykyisen
$27.06 asemesta.
Kuolemantapauksessa makse­taan
ensi vuonna omaisille kor­keintaan
$550, vastaavan sum­man
ollessa nyt $540.
Korkein yhteenlaskettu perus­eläke
ja varattomuuteen perus­tuva
taatun vuositulon antava
eläkeosa yksinäisten henkilöiden
tai sellaisten perheellisten koh­dalla,
joiden puoliso ei ole eläk­keellä,
tulee erisi huhtikuusta
alkaen olemaan $137.50, sen OIT
lessa nyt $135 kuukaudessa.
Perheellisille henkilöille, joi­den
aviopuolisot ovat myös eläk­keellä,
korkein eläke ensi vuonna
on $130.05 kuukaudessa kummal­lekin,
vastaavan summan ollessa
nyt $127.50.
Meanyn muminaa:
San Francisco. -T-i Äärioikeisto­laisuudestaan
tunnettu AFL-CIO:n
presidentti George Meany määrit­teli
viime viikolla, että presidentti
Richard : Nixonin suunnittelema
Kiinan matka "on no. 1 temppu,
meidän aikakautemme no. 1 temp-pumieheltä".,
Hänen johtokuntansa hyväksyi
'äänin 24-4 lausunnon, missä sano-taah,
että "Kiinaa ei haluta Y K :n
jäsenyyteen ja että Washingtonln
tulisi vastustaa sitä".
PÄIVÄN PAKTNA
Viimeaikaisista Sudanin tav
pahtumista on kirjoitettu pit-
'kälti j a paksusti niin "Idässä"
kuin "lännessäkin". ;
Länsimaisissa Suuren Rahan
lehdissä pn salaisesti ilakoitu
siitä, että arabimaissa kuohuu
edelleen, että sitä kuohuntaa voi
daan sopivasti silloin tällöin läh
nestä kohennella j a että vielä
löytyy arabimaista voimia, jot­ka
eivät pelkää käydä edistyk­sellisten
ihmisten ja heidän jär­jestöjensä
soppatorvesta kiinni,
"Idässä" eli sosialistisissa
maissa on esitetty valitteluja ja
protestejakin taantumusvoimien
riehuntaa vastaan, missä ihmis­henki
ei ole paljoakaan maksa­nut.
Vaikka äärioikeistoon lukeu­tuvat
voivat puhua Ipunastilai-syuksissa
kauniita sanpja ihmis­rakkaudesta
ja yksilöpikeuksien
kunnioittamisesta, ynnä lain
mukaan ja sen puitteissa elär
miscstä, niin tiukan tullen hei­dän
' "oikeudenmukaisuutensa"
j a lain kunnioittamisensa näkyy,
kuuluu ja tuntuu konekiväärin
piipusta.
Kuvaavana seikkana Sudanin
tapahtumista puhuttaessa voi­daan
esittää sikäläisen kommu­nistisen
puolueen pääsihteeri
Abdel Khalek Mahgoubia vaa­taan
järjestetty "oikeudenkäyn­t
i " aoUaisenn kun ranskalaisen
Le Monden kirjeenvaihtaja E r ic
Rouleau seii näki j a iiöki: Seu­raisimme
yksinäisen ihmisen
taistelua koneistoa yaistäah, joka
oli asetettu häntä murskaamaan
Rouleau kirjoittaa.
— Oikeudenkäynti ei kestä
kauempaa kuin tunnin, oli leh­timiehille
sanonut miiuan up­seeri,
joka oli ollut läsnä vas­taavissa
istunnoissa aikaisem-
• min. .
Rouleau kuvailee piikkilanka-aidoin
j a monin aseellisin var-tiojoukoin
ympäröityä "oikeus­salia".
Mahgoubin toivat sinne
sotilaat, .joilla oli sormi lilpa-simella.
Hän tervehti tuntemi-r
aan lehtimiehiä nyökäten ja.
hymjdllen. Le Monden kirjeen­vaihtajalle
hän sanoi: — No,
mitä Ranskaan kuuluu?
Sotatuomioistuimen puheeen-johtaja
ei ollut läheskään niin
rauhallinen kuin 8yyte1;ty. L i i ­kutuksesta
paksulla äänellä hän
kysyi: — Syytetty Mahgoub,
onko teillä jotakin sitä vastaan,
että minä toimin tämän oikeu­den
puheenjohtajana?
Mahgoub nousi j a sanoi tyy­nesti:
— Kyllä, esitän vasta­lauseeni
tälle tuomlpiatuimelle.
Minulla ei ole mitään teitä vas­taan
henkilökohtaisesti, herra
puheenjohtaja, mutta te ette
ole sopiva henkilö tuomitsemaan
minua. Tehän kuulutte arabi-kansalliseen
poilittisecn liikkee­seen,
joka on saattanut maan
vaikeuksiin eikä ole aina ym­märtänyt
kommunistlBen puo­lueen
kansallisia, edistykselli­siä
j a demokraattisia päämää­riä,
puolueen, jota te vastutat-te.
Tämän vuoksi en voi uskoa
teidän puolueettomuuteenne.
Oikeus piti tauon, jonka jäl­keen
se ilmoitti hylkäävänsä
estemuistutuksen j a että Nimei-ri
oli samaa mieltä. Puheenjoh­taja
ilmoitti Mahgoubia syytet­tävän
aseellisesta kapinasta,
vastavallarikumouksellisesta veh
keilystä ja salaliitosta valtion
turvallisuutta, yhtenäisj/yttä ja
itsenäisyyttä vastaan.
Syyttäjän esitettyä syytekir­jelmän
— sen lukeminen kesti
kuusi minuuttia — kutsuttiin
esille ainoa todistaja^ huomat­tava
Khartumilainen kauppias-
- Hamed Ansari. Lehtimiehille
oli janottu, että hän oli "ehti­nen
kommunisti" j a että hänen
todistuksensa oli pommi.
Todistaja ei nähtävästi anta­nut
niitä vastauksia, joita odo­tettiin.,
Hän sanoi, ettei ollut
kommunisti eikä marxilainen
eikä rahoittanut kommunistista
puoluetta. Mahgpub oli käynyt
hänen luonaan heinäkuun 19.
päivänä, jPlloin Attana kaappaus
tapahtui, mutta he olivat puhu­neet
vain yleisistä asioista.
Syyttäjä hermostui j a huusi: —
Täplän miehen vihamielisyys on
ihneinen, kieltäydyn kuulemas­ta
häntä todistajana.
Syyttäjä esitti sitten kaksi
asiakirjaa, jotka oli löydetty
Ansarin luota. Ansari kieltäytyi
tarkastamasta niitä sanoen, että
hänen kotonaan oli suoritettu
kotietsintä hänen ollessaah
poissa. >Iahgoub myönsi epä- ,
roimatta, että paperit olivat hä­nen
kirjoittamansa. Toinen oli
kirje, jonka hän oli kirjoitta­nut
rouva Ansarille ollessaan
Kairossa maanpaossa viime
vuonna. Toisessa oli sellaisten
henkilöiden nimiä, joita Mah­gpub
piti sopivana kansallisen:
liiton hallitukseen.
Oikeuden puheenjohtaja ilah­tui.
Hän piti tätä todisteena
vallankaappausaikeista. Mah­goub
selitti, etteivät hän eikä
hänen puolueensa johto tien­neet
Attan kaappausalkeista.
Sen sijaan he neuvottelivat
kenraali Nimeirin kanssa kuu­kautta
ennen tämän vuonna
1969- tekemää kaappausta. —•
-Ketään ei tietääkseni ole syy­tetty
osallistumisesta siihen toi­mintaan,
hän sanoi.
Mahgoub huomautti, että pu­heenjohtajan
kädessä olevassa
luettelossa varmasti oli nimiä,
jotka tulisivat olemaan Ninleirin
uudessa hallituksessa.
Puheenjohtaja ei jatkanut tä­män
asian käsittelyä. Mahgoub
pyysi lupaa saada tehdä kysy­myksiä
todistajalle. Puheenjoh­taja
sanoi, että istunto keskey­tettäisiin.
Muutaman minuutin
kuluttua ilmoitettiin, että kä­sittelyä
jatkettaisiin suljetuin
ovin. Lehtimiehet ja valokuvaa­jat
poistettiin.
Suljettu Istunto kesti neljä
tuhtia. Seuaavana aamuna Mah
goUb hirtettiin toteaa puoles­taan
Kansan Uutiset lehden pa­kinoitsija
Juorkunnan Jussi.
"Oikeus" oli täyttänyt sille
annetun tehtävän.
• — Känsäkoura,