Vapaus, March 14, 1963

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 14 p. — Thursday, March 14, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LAÖOR ÖRQÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) - Estiblished Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdäys. Thursdays and Saturdays *y Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario; Canada.
Mailing address: Bo:i 69
' • Advertislrig rates upon appUcation. trafaslations free of charge.
Auithorized as second dass maU by the Post ptfice iDepartment. .Qttawa,;
and for payment of postage in^cash; , r
~ ' , TILAUSHINNAT
Canadassa: i vk. $8.00 € i k . $4.25 -USA :s8a: * -1 vk., $9.00 6 Jtk. MM
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 U . 5.25
CANADIAN LANGUAGEPRF.SS
Kiitos kiittämisestä ja sitten . . .
Päivittäin tulevarTkirjeenvaihdon yhteydessä on-toimi­tukselle
saapunut useita hyvin-rohkaisevia kirjeitä. Naislu-kijat
tuntuvat olevan hyvin tyytyväisiä Vajauden ^'Najstenr
päivänumeron""sisältöön. Toiset ovat ihnaisseet mielihyvän-'
sä>siitä tavasta, miten lehtemme on käsitellyt nyt ede^ä ole­vien
vaalien peruskysymyksiä. Olemme saaneet kiittäviä lau­suntoja
^'Club News" osaston kirjeenvaihdon lisääntymisestä
ja "Perheen nuoremmille" osaston henkiinherättämisestä.
Kaikki tämä on tietenkin hyvin rohkaisevaa ja innoitta­vaa.
Muistaa kuitenkin tulee, että mitä tahansa kiittämisen
aihetta lehtemme sisällössä on, se jakaantuu .erittäin laajoi­hin
piireihin. Kymmenet naiset ja myös miehet; osallistuivat
esimerkiksi naistenpäivänumeron valmistamiseen: Naiset ri­kastuttivat
sitä kirjoituksillaan ja tervehdysilmoituksilla,
saaden siinä myös asiamiesten ja --naisten tukea. Lukijat ovat
kirjoituksillaan, elävöittäneet keskustelua näistä tärkeistä
vaaleista/ sekä auttaneet niin Club News osaston kuin Per­heen
nuoremmillekin osaston kehitystä.
Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: Kaikilla pikkuleh-dillä
on tällä mantereella suuria talousvaikeuksia. Työväen­lehdet
ovat niitä vastaan kohdistetun taloudellisen ja poliit­tisen
syrjinnän johdosta vieläkin vaikeammassa asemassa.
Mutta sen, mitä työväenlehdiltä puuttuu suuren rahan kan­natusilmoitusten
ja pohittisen "maasun" 1;iimoilta, korvaa
monin verroin lukijain sekä kirjeenvaihtajain ja asiamiesten
jatkuva työ ja toiminta lehtensä hyväksi. Ilman tällaista laa­jalla
pohjalla lepäävää yhteistoimintaa ei työväenlehtiä voida
tällä mantereella julkaista lainkaan. Vapaus onkin siinä suh­teessa
erittäin onnellisessa asemassa, että sen takana ja tu­kena
ori vankka jöukkokäiinatus. Ja mitä tahansa parannuk-'
sia on lehtemme sisältöön saatu yuoden alussa pidetyn yhtiö-kokousen
jälkeen, kiitos siitä kuuluu koko • tälle suurelle
työmuurahaisten joukolle.
Me luonnollisesti toivomme, että tätä hyvää työtä jatke­taan
^a jos Suinkin mahdollista tehostetaan edelleen. Esimerk
kinä voidaan mainita, että niin asiamiehet kuin -naiset ja
kirjeenvaihtajatkin voivat paljon rikastuttaa lehteämme aut^
tamalla osaltaan kuudentena päivänä huhtikuuta ilmestyvää
'^Pääsiäisnumeroa". Erikoisen tervetulleita ovat kirjeenvaih­tajain
kirjoitukset, kuvat ja muut avustukset Vapauden väp-punumeron,
mikä ilmestyy huhtikuun 23 pnä. Lähettäkää
nämä erikoisnumeroitten avustukset mahdollisimman aikai­sin,
että voidaart välttää työmäärän ruuhkautumista.
Edessänime on, kaksi muutakin tärkeätä tehtävää — ra­hankeräys
sanomalehtipaperin ostamiseksi. Oikeammin on
sanottava, että liikkeeseemme joudutaan tilaamaan tämän
maaliskuun aikana (ja käteisellä maksamaan) vaununlasti
paperia, mikä maksaa yli $2,000. Yhteisvoimin voidaan nämä
kaikki tehtävät suorittaa menestyksellisesti. /
Lopuksi toimitus haluaa kiinnittää erikoishuomiota leh­temme
"kirjeitä" osastoon. Se on erikoisosasto, jossa voidaan
vapaasti keskustella työväenliikkeen edessä kulloinkin ole­vista
tehtävistä ja mahdollisuuksista. Sen ^kautta ja avulla
voidaan entistä paremmin tulkita lukijakunnan tpivomuksia
ja pyrkimyksiä. Mitä enemmän tulee siihen osastoon lyhyeen,:
asialliseen jä mahdolhsimman nasevaan muotoon laadittuja
lukijain kirjeitä päivän kysymyksistä, sitä paremmin voi
Vapaus koko lukijakuntaansa palvella. Siis enemmän "kir­jeitä"
olkaa ystävällisiä!"
Salat tulevat julki
Samalla kertaa kun tulee nähtäväksi lisää merkkejä sii­tä;
että Kuuban vallankumoushallituksella on todellakin syy­tä
valittaa Yhdysvaltain hallituksen uusista sotasuunnitel­mista
Kuuban saarivaltakuntaa vastaan, on vähitellen paljasK
tumassa, että amerikkalaisia osallistui varsinaisiin sotatoi­miinkin
"Sikojen lahteen" (Bay of Pigs) huhtikuun 19 pnä
1961 tehdyssä hyökkäyksessä.
Kuten muistetaan, Yhdysvaltain edustaja Adlai Steven-soh
kielsi silmää räpäyttämättä YKn turvallisuusneuvoston
kokouksessa syytöksen, että Yhdysvallat oli sekaantunut mai­nittuun,
hyökkäykseen Kuubaa vastaan. Mutta ;tuskin oli
muste kuivunut mr. Stevensonin puheen tekstistä sanoma­lehtien
palstoilla kun Washingtonissa myönnettiin, että Yh­dysvaltain
keskusväkoilutoimisto oli sekaantunut siihen sota-yritykseen
korviaan myöten— ja että hyökkäys "Sikojen
lahteen" tehtiin asiallisesti puhuen mainitun keskusvakoilu-toimiston
johdolla ja avulla. _ ^
Silloin väitettiin vielä, että vaikka hyökkääjille annet­tiin
rahallista ja moraalista apua, ja että vaikka ne saivat
vapaasti harjoittaa hyökkäysjoukkojaän ja järjestää hyök­käyksensä
Yhdysvalloista käsin, ketään yhdysvaltalaisia- ei
kuitenkaan varsinaisiin sotatoimiin osallistunut.
Nyt on kuitenkin osoittautunut,-että tosiasiat ovat tarua
kummempia tässäkin asiassa.
Ensin tuli ikäänkuin huomaamatta tieto, että "Sikojen
lahteen" tehdyn hyökkäyksen yhteydessä kuoli 4 yhdysvalta­laista
lentäjää, jotka olivat amerikkalaisilla Cr46 lentoko­neilla
alhaalta lentäen tulittaneet [kuubalaisten asemia mai­nitun
hyökkäyksen aikana; Samassa yhteydessä myönnettiin,
.että; näiden lentäjien ruumiitakaan ei ole saatu takaisin Yh­dysvaltoihin.
Tämä sellaisenaan selittänee ainakin osaksi,
niiksi tieto heidän menetyksestään annettiin: Kuubalaisilla
,on ilmeisesti näiden lentäjien ruumiit 'todistuskappaleina"
,-eIIei heillä ole joitakin heistä elävänä.
Vasta tämän-maaliskuun alussa saatiin — ikäänkuin sat-vtumalta
tieto — että tähän surkeaan fiaskoon päättyneeseen
ihyökkäykseen osallistui muitakin amerlkkalaislentäjiä.
7Birmirigham,Examiner-nim^nen yhdysvaltalainen viikko-
^lehtiiifdoitti m että 18 amerikkalaista lentä-
•jää osaiUsjtui^ lahdessa" Kuubaa vastaan tehtyyn
Intiaanit ovat
varovaisia
Brantford, Ont. — Intiaanien
puhemies sanoi tä&llä viime maa-1
inantaina, etta he\;ifeivät luöUi kan-salaisuusminis|
eri^ Richard A.
UeUin antafm9iUi;tl§usantoon, jot­ta
he -joivat äärtestää tulevissa
Ulhovaaieissa menettämättä ^eri­koisia
sopimusoikeuksiaau.
j Intiaanit- luottavat ainoastaan
' kuningatta>en vakuutukseen.
Six Nation Intiaanienliiton sih­teeri,
Arthur Andersen Sr. sanoi,
että hallituksella ei ole mitään oi­keutta
perustaa äänestyspaikkoja
reservaatioalueelle. Mainitun lii­ton
intiaanipäällikkö on kehoittanut
intiaaneja -pysymään sopimusoike­uksiensa
turvaamisen vuoksi pois
äänestyspaikoilta huhtikuussa.
Kansalaisuusministeri Bell sanoi
tiistaina .Ottawassa; että hän on val­miina
antainaanäV'ehdottoman ja pe­ruuttamattoman
kirjallisen, lausun­non
kenelle tahansa intiaanipäälli­kölle",
siitä, i että äänestys ei miten­kään
vaikuta heidän sopimusoikeuk-siinSa.
Veljet ja sisaret!^
Canadälaiset yleensä*
Canadalaiset yleensä!
Canadan kansallisuusryhmien neu­vosto
kehoittaa jäsen järjestöjensä
kau|;ta kaikkiin kahsallisuusryhmiin
kuuluvia canadalaisia, niin siirtolai­sia
kuin Kanadassakin ^syntyneitä,
harkitsemaan vastuuvelvoUisuut-tamme
näissä liittovaaleissa.
Älkäämme erehtykö! Kaikkien
canadalaisten tärkeimpänä ja ylim­pänä
kysymyksenä on nyt kysymys
atomiaseista! 'Historia ja' maantiede
on asettanut' meille, suuren.vastuun
alaisuuden ... • ^ meidän oE >tehtävä
kaiken voitavambie sen hyväksi; et­tei
niitä joukkotuhon ja perikadon
aseita käytetä koskaan sen parem­min
meidiän rakkaimpiamme vas­taan:
Canadassa kuin synpyinmait
temmekaan kansoja vastaan. /
Jotkut ehdokkaat väittävät, että
ydinaseista ei pitäisi keskustella
vaalikamppailussa. Se osoittaa, että
heidän sydämellään ei ole Canadan
parhaat edut.' He ovat ilmeisesti
KOHTAAMINEN
Ollessani kauppaan menossa kuu­lin
nimeäni huudettavan ja kun
käännyin katsomaan taakseni, näin
vieraan miehen ^viittoilevan. - Kun
hän pääsi lähemmäksi, niin hän
esitteli itsensä kertoen tulleensa
juuri Detroitista. Nauraen hän sa­noi
kutsuvansa kaikkia tuntematto­mia
miehiä Johniksi, koska heitä
on enemmistö joka paikassa. Hän
kertoi lisäksi autonsa olevan huol
toasemalla ja kävellen on vaikeata
osata mihinkään tässä kaupungissa,
jossa hänkin on ollut vain kerran^
aikaisemmin jo monta vuotta sitten.
Hän sanoi osoitteen johon halusi
mennä ja lähdin sinne häntä saat­telemaan,
kun ei kiire hätyyttänyt
ja hän tuntui olevan hyvä seura­toveri.
Tietysti näin miesten kesken pu­he
heti kääntyi politiikkaan ja het­ken
Canadan vaaleja pohdittuamme
hän suoraan kysyi mitä mieltä olen
Kennedyn politiikasta?
Vastasin vältellen ettei minun tar­vitse
olla mitään mieltä Yhdysval­tain
politiikasta:: Hän oikaisi,' ettei
ollut puhunutkaan Yhdysvaltain-vaan
Kennedyn politiikasta, sillä ne
ovat kaksi eri asi^a ja 65 prosenttia:
yhdysvaltalaisista on Kennedyn po­litiikkaa
vastaan, koska se on niin
sotainen. Jos esim joku näyttää ky-näveistä
niin Kennedy vastaa siihen
uhkaamalla atomipommilla.
Tämä uusi tuttavani kertoi ole­vansa
Canadassa katselemassa it­selleen
asuinpaikkaa ja mielihyvin
muuttavansa rajan tälle puolelle
heti kun hän pääsee työpaikastaan
eläkkeelle muutaman- vuoden ku­luttua.
Hänen kanssaan olisi ollut haus­kaa
puhella kauemmankin, mutta
olimme päässeet perille hänen an
tamaansa osoitteeseen ja sanoim­me
vain toisillemme hyvästit kai­ken
hyvän toivotuksin. — Jussi.
• • •
TAPPOVÄLINEISTÄKÖ
OLISI PUUTETtA?
Kumpikohan tietää paremmin on­ko
meillä täällä ^ Canadassa riittä­västi
sotilaallista aseistusta — ul­koministerimme
Green, vai Kivipe-rän
Pekka?
Ulkoministeri Green sanoi Vaur
couverissa pitämässään puheessa,
että Canada on tällä hetkellä maa­ilman
yksi sotilaalisesti vahvimmin
aseistettu maa. Kumminkin Kivipe-rän
Pekka ruikuttaa kehnoa soti-hyökkäykseeii.
^iIainitun lehden toi­mesta
yritetään kaunistella asiaa se-
'littämällä, että nämä lentäjät oli
"palkattu" kuubalaisten vastavallan­kumouksellisten
-lentäjiksi sen vuoksi
kun : nämä vastavallankumoukselliset
eivät voineet itse varata kokeneita
lentäjiä.
Ehkä niinkin! Mutta koettakoonpa
joku "palkata" yhdysvaltalaisia ko­keneita
sotilaslentäjiä sanokaamme
sitä varten, että voitaisiin tehdä
hyökkäys Chiang Kai-shekln hallit­semaa
Pormosan saarta vastaan, niin
kyllä siinä tulisi varmasti ylipääse­mättömiä
esteitä tielle!
Tosiasiat ovat äärettömän itsepin­taisia
Ja tosiasia on, että Yhdysval­tain
hallitus leikkii ilmeisesti taas
vaarallisella tavalla tulella. Tuhat
kertaa parempi olisi Washlngtonln
tarttua Kuuban vallankumoushalli^
tuksen usein tarjoamaan ystävän kä­teen
Ja ryhtyä neuvottelemaan niistä
kiistakysymyksistä, mitä 'on näiden
vuosien aikana Kuuban ja Yhdysval­tain
hallitusten välisten hyvien suh­teiden
tielle kehittynyt. Jos Yhdys­valtain
hallitus siltä kieltäytyy Ja
sen sijaan Jatkaa provokatlojaan
Kuubaa vastaan,: yhdysvaltalaiset
kenraalit saavat varmasti nähdä, että
he Joutuvat vleläkliii ecistetympään
asemaan, missä ne olivat viime loka­kuussa
Knriblanmeren kriisin aikana.
lasvarustustamme niin, että kai hän
jo asuukin pommisuojassa.
No, minä en ainakaan. tiedä muu­ta
kuin mitä luen noista tiedonan­noista,
nim., että sotilas varuste­luumme
käytetään huimaavat sum­mat,
josta johtuen valtiovelkamme
on niin suuri, että me kansakunta­na
häviämme, vaikkei sotaa tulisi­kaan.
Luulisin kumminkin, että ul­koministerimme
tietää maamme
asiat koska »hänelle on uskottu niin
vastuunalainen tehtävä, v
Ehkäpä Klviperän Pekka on tuol­lainen
hengellinen selvännäkijä, jo­ten
hänen tietonsa ylittävät meidän
maalliset tietomme.: Mutta jos usko
auttaa ihmistä niin .kyllä minä aiila,-.
kin uskon enemmän ulkoministe
rimme, tiedonantoihin kuin Pekan
hengellisiin näkemyksiin. ,Kun sa­non
hengellisiin, niin: uskon, jettei
Pekalle ole näytetty sotilasvanustuk;
siamme enempää kuin {minullekaan,
mutta onhan Pekka:liikemies niin,
ehkä tuostakin ruikutuksesta on
liikkeelle etua.
Kun katselen TV:tä niin siinä n^-
kee niin monenmoisia liilceibnoituk:
sia,: että ihmeitä :ei enä^ jole vole-massakaan.
Kaikki kelpaa josta
vaan on tuloja ja eiköhän gojava-rusteluist^
ole sittenkin kaikkein
enemmän tuloja kunhan saadaan
ihmiset uskomaan, että niitä tarvi­taan.
On myöskin tietoiselta taholj^,
selvitelty, että esim. Bomarkit bvät
jo "vanhanaikaisia". Mutta sen pa­rempi
niiden valmistajalle kun saa­daan
se tilaus täytettyä niin voi­daan
alkaa valmistamaan uusia ja
yhä uusia ja parempia.
Aseiden valmistajien tarkoitus on
kiihoittaa ihmisiä sodan pelolla, että
he saisivat jatkuvasti lisää voittoja
ja kun kansan on maksettava niis­tä
johtuvat kulut niin hysteriaa
täytyy jatkaa keinoista välittämättä.
Julkisuusvälineet, sanomalehdet, ra­diot
ja TV:t ovat jatkuvasti alttii­na
tuohon työhön kun sillä ansai­taan
rahaa. Inhimilliseltä kannalta
katsoen olisi paljon parempi jos
tuo kaikki, käytettäisiin yleiseen,
aseistariisumiseen ja rauhantyöhön,
sillä sodalla ei mitään voiteta koska
sen tarkoituksena on hävittää sitä
mitä ihmisinä suurin vaikeuksin
olemme pystyneet luomaan. Sota
vielä hävittää miljoonia ihmisiä,
jotka ovat tuota luomistyötä suo­rittaneet.
Jospa nuo suuret varustukset,
jotka on uhrattu ihmisten murhaa­miseen
ja omaisuuksien hävittämi
seen olisi käytetty ihmisten hyödyk­si
niin tämä maailmamme olisi pa­rempi
Paratiisi kuin se jonka sa­notaan
olevan Jumalan luoman.
I.S. Port Arthur.
• • •
PAREMPIA MIEHIÄ
NYT TAIiVITTAISHN
Vaikka täältä St. Gatharinesista
ei kuulukaan mitään uutta, niin kir-J
joitan kuitenkin muutaman sanan
näin vaalien edellä.
Vähän kaiketi on meillä toivoa
nytkään suuremmista parannuksis­ta,
vaikka suuria lupauksia anne
täänkin. Yhteisesti esiintyen voi­simme
kuitenkin saada pikkupäran-nuksia
siellä ja täällä.
Uskon, että Ganadalla on miltei
maailmanennätys —- työttömyysti­lastoissa.
Se painaa suurena taak
kaana työtätekeviä ja on häpeäksi
koko maallemme. En syytä siitä
yksinomaan niitä johtajiakaan, sillä
vika on osaltaan meissä itsessämme-kin
kun valitsemmesellaisia suuren
rahan miehiä luottotehtäviin, vaik­ka
he eivät välitä tuon taivaallista
tavallisen kansan hyvinvoinnista ja
Canadan kansallisista eduista -—
sen kun haaskaavat kansakunnah
varoja sotavarusteluunsa.
Talvi on täälläkin ollut aika kyl­mää,
vaikka lumi ei olekaan ollut
kovin suurena vaivana—- P.K.
kiihtyiiläet paljon, eiiemmän "kyl^
män sodan" kohentamiseen kuin tä­män
maan kansan :tocleUiseen' tiirr
vallisuuteen ja onneen. :
Me varoitamme. myös • niistä eh­dokkaista
ja puolueista/ jotka Ca­nadan
intiaanien ^sanotaan käyttä­en
"puhuvat. kaksihaaraisella kie­lellä".
Epätoivoisessa äänikalaste-lussaan
he heittävät^ periaatteet tuu­len
vietäväksi,; lupaavat demagogi-sesti
kaikkea ja kaikenlaista, mikä
heidän toivomuksenpa hiukaan aut­taisi
heidän valintaansa.
,Kuii)kaihyödytöntä! Olisi Canadal-le
v,iigdä ydii^asemaau; roolia nyky­hetken
maailmassa?' Canadan yleis:
esikunnan entinen: päällikkö, ken­raali
Guy Simonds lausui äskettäi­sessä
sanomalehtihaastattelussaan;
seuraavaa: "Huolimatta siitä ottaa-^
ko Canada -ydinaseita vastaan nyt,
tai eikö ota niitä milloinkaan, sillä
ei ole pienintäkään merkitystä Poh
jois-Amerikan puolustuskykyyn."
Hän jatkoi edelleen: "Meidän on
kohdattava se tosiasia ,että nykyi­sellään
ollen, nykyaikana ei ole mi­tään
muuta puolustusta kuin rau­ha."
- .
On selvää, että ydinaseiden vas­taanottaminen
Canadan maan ka­maralle
Pentagonin keni*aalien. ja
heidän kumppaniensa vaatimukses­ta,
tarkoittaa entistä, suurempaa
luopumista maamme suvereenisuu­desta
ja itsemääräämisoikeudesta.
Meidän tulisi käsittää mitä seuraa­muksia
olisi siitä jos atomiaseita
annetaan NATO-joukoille Euroopas­sa.
NATOn muodostaminen atomi­voimaksi
olisi petos ihmiskunnalle,
joka taistelee pitääkseen nämäkau-hunaseet
pois Länsi-Saksan revans-himielisten
miUtaristien käsistä.
Meiuän kansamme ei ole unhoitta­nut
lyhyen 20 vuoden aikana miten
natsit, jotka ovat vielä valta asemis­sa
Bonnissa, muuttivat esi-isiemme
maiden maat hylkymaiksi, hautaus-;
maiksi ja raunioiksi . .. Aseista
maila Saksassa olevat asevoimamme
ydinaseilla aloitettaisiin ydinase-klubin
iketjusarja,; . . Länsi-Sjaksa,
sitten .Itä-Saksa Japani ja Kiina,
Kuuba Espanja, italia, Tshekkoslo­vakia
jne '. . . ja niin mentäisiin lä­hemmäksi
ydinaseperikatoa.
-Canada, kääntäisi ikuisesti selkän­sä
kunnialliselle ja arvossapidetylle
rauhantekijän, osalle ja tulisi ydin­asevallaksi.
.
•Vanhemmat ja isovanhemmat! Me
kännymme isennen muita teidän,
piioleönne ;johtoa isaädaksemnie.
Moni teistä on kokenut sen henkilö­kohtaisen
menetyksen ja tragedian
sekä sanoinkuvaamattoman kauhun,
mitä sota tuo tullessaan.;
Me vetoamme nuorempaan; Cana­dassa
syntyneeseen 'Sukupolveen ^—
teihin, jotka olette historianne
vuoksi sodan vihollisia — että sei­soitte
uljaina Canadan puolesta tä­nä
ratkaisuhetkenä.
Me käännymme nöyrästi isoäiti-emme,
äitiemme, aviovaimojemme
ja morsiamiemme puoleen että he
johtaisivat sillä tulisuudella ja into
himolla, johon vain naiset pysty­vät,
taistelua rauhan ja elämän puo­lesta!
Veljet ja sisaret. Edellisten hitto-vaalien
aikana j a jälkeen Canadan
kansallisuusryhmien Neuvosto suo­ritti
suurta tunnustusta saaneen
kampanjan kansalaisoikeuksien puo
lesta diskriminoinnin alaiseksi jour
tuneiden canadalaisten hyväksi. Se
on edelleen tärkeä kysymys. Me
lupaamme jatkaa tätä taistelua.
Kaikki canadälaiset'saatetaan tie'
toisiksi kannastamme. Kaikesta huo-limattii
on asia niin, että atomii
aseet eivät tee poikkeuksia kansa­laisoikeuksien
nauttivien ja niiden
välillä Joilla. ei kansalaisoikeuksia
ole. Tosiasiassa ydinaseiden vas­taanottaminen
maahamme vaaran­taisi
-kaikien kansalaisoikeuksia en­tistä
enemmän. Tässä on syy, miksi
me näissä vaaleissa panemme etu­alalle-
taistelun ydinaseita vastaan.
Mitä voimme tehdä? Auttaaksem­me
sitä että Canadan seuraavasta
parlamentista tulisi ydinaseita
vastustava laitos, me ehdotamme,
^ttä jokaisen ehdokkaan . tulee
saada tietää, jotta TEIDÄN ÄÄ­NENNE,
ja t^dän perheenne jä­senten
äänet, ystävienne ja jär-jestötoverienne
äänet annetaan
n|ille ehdokkaille, joiden .puolueet
vastustavat ydinaseita ja. joiden
puolueohjelmana on "EI YDIN­ASEITA
CANADAAN EIKÄ
CANADALAISILLE ASEVOI­MILLE
ULKOMAILLE!
Me voimme saada mielipiteemme
tunnetuksi monilla keinoin . .
edustajiston kautta, kbti illanvietto­jen
avulla, sanomalehdille, ja eh­dokkaille
lähetettävien kirjeiden,
henkilökohtaisten vierailujen, puhe­linsoittojen
ja monien muiden kei
nojen: avulla.
Taatakseen sen, että mielipiteen­ne
tulevat mahdollisimman laajas­ti
tunnetuksi, Canadan kansallisuus­ryhmien
neuvosto suosittelee kai­kille
jäsenjärjestöilleen paikallises­ti:
a) jäi-jestäkää kaikkien puolue-ehdokkaiden
puhetilaisuuksia b) lä­hettäkää
"ei ydinaseita" postikort­teja
mahdollisimman paljon kaikille
ehdokkaille. . •
Me pyydämme teitä osallistumaan
'tähän toimintaan.
Ojentakoon Canada rauhan kä-
, den sen sijaan että heristettäisiin
atominyrkkiä!
Canadan kansallisuusryhmien
neuvosto
Kansallinen toimisto
. 28« Queen Street West,
Toronto 2B, Ont.
JÄRJESTÖT
Association: of United Ukrainian
Canadians
Federation, of Russian Canadians
Federation of Yugoslav Canadians
Finnish Organization of Canada
Hungarian Kossuth I.M.B.F.
Lithuanian Literary Society
Polish Dcmpcratic Association ^
Sldvak Bfenjfffit; Society i
Onko teidän nimenne jäänyt
pois äänestysluettelosta? M o i i^
henkilön nimet :ovat aikaisemmin
jääneet!
; Hluolehtiassanne siitä, että ni|
menne tulee äänestysluetteloon, on
kaikkein ^ensiksi tarkastettava ko­tonne
tai asuntonne lähettyvillä
näytteillä oleva äänestysluettelo.
Jos nimenne ei ole siellä, silloin
on useita menettelymuotoja: tilan-,
teen korjaamiseksi. •. ^-. i
1. Voitte soittaa puhelimitse ää­nestysluettelonne
vaalivirkailijalle
(returning officer). ja hän lähettää
luoksenne pari henkilöä saadakseen
tarpeelliset henkilötiedot; ^ : 7
voitte tehdä milloin tahansa maa­liskuun
15 päivän ja 23:nnen' päi­vän
välillä, mutta.parempi on mitä
pikemmin äänestysoikeudestanne
huolehditte.
2. Te voitte kääntyä haluamanne
puolueen vaalipäämajan puoleen
äänestysalueellanne. Siellä täyte­tään
asianomaiset kaavakkeet ja lä^
hetetään ko. vaalivirkailijalle.
3. Jos jostakin syystä ette saa
jommalla kummalla ylläesitetyllä
tavalla : nimeänne äänestysluette­loon,
silloin voitte mennä maalisk.
21. 22 ja 23 pnä istuvan äänestj <•
luettelojen tarkistusoikeuden
(Cou rt of Revision) kokoukseen.
Aika ja paikka, missä nämä kuu­lustelut
suoritetaan, mainostetaan
kunkin äänestysalueen postitoimis­toissa.
Jos ette voi. mennä itse "Court
of Revisionin" istuntoon, silloin voi
ja liittää nimenne vaaliluetteloon;'
vaikka ^että s^^ikaan tilaisuutta
mennä kd. vaaliliiettelon valmiStä-Zv
jan (enumerator) luo, te: voitte .sii--
täkin'huolimatta vaaUpäiyänfää-;:
nestää. Menette iiinä tapaukisessa -
äänestyspaikalle jonkun -5611318611''''
henkilön kanssa; jonka nimi on «ä- J
nestysluettelossa, ja joka On vai-miina
vannomaan, että te olette se^,'-
henktlö, miksi itseänrie- sanotte, | a '
että te olette oikeutettu\ äänestä-^''
mään. Sen jälkeen teette itse valan •
ja teille annetaan äänestyslipltrti.^''
Mutta en erikoisesti -korostettava»'
että tällainen menetelmä on .mah-'
dollista ainoastaan maaseutu-vaali*
piirissä.
Jos asutte kaupungissa, ettekä
saa /nimeänne äänestysluetteloon t«
maaliskuun 33 -päivään mennessä,
'silloin ette voi;äänestää. Ja näi8sä',r
' vaaleissa ei ole varaa jäädä ääne^f '
tämättä!:
I^iiliijiatliirmele-1
valfäljpni^^
Tpronto.;—- . Ontarion metsän- '•.
huoltoviranomaiset arvioivat, .e^ä' V
yksi .kiusallinen piikkisika (porcu:,:
pine)L: hävittää vuodessa • eekerin-alan
metsää, yhdysvaitalai^
otUaiset ovat -selittäneet,: että yh'
deii jiiikkisian tappaihinen vastaa .'.
2,00() puiin istutusta/ }. ^ :
Kempvillen aliseen metsänvartija''
teidän työnantajanne tai joku veri-1J. W. Lloyd sanoo, että "vaikka "se '
sukulaisenne mennä sinne puoles­tanne.
..
. - K a i k k i • ylläesitetty koskee kau­punkikuntien
äänestäjiä.
Jos . te asutte maaseutu-vaalialu­eella,
paikallinen vaaliluettelonne
valmistaja (enumerator) kuulee va­lituksenne
maaliskuun 21 päivänä
s;
Swliety fäpiif.l Catpfath<)*Russian ^
Canadians
United Jewi9h People*s Order
Bulgarian Peoples: League
;Macedonian Peoples League
Social Credit ei saanut
ylioppilaiden suosiota
Saskatoon.— Rahaa ei sada tai-,
vaasta, sanoi social credit puolueen
johtaja Robert Thompson täällä tiis­taina.
Ja heti sen jälkeen sentin raha
putosi hänen jalkojensa juureen
puhujalavalle.
Puolueen johtaja oli puhumassa
noin 500 ylioppilaalle, jotka huute-,
livat paheksumishuutoja ja arvoste­luja
häntä ja hänen puolueensa oh­jelmaa
kohden Saskatchevvanin ylir
opistolla.
Lyhyesti kerrottuna ylioppilaat
arvostelivat jokseenkin kovakourai­sesti
social creditin talouspolitiik­kaa.
Rauhanpuolustamisestaan kuu­luisaksi
tullut ja äskettäin Bal-zanin
$51,000 arvoisen rauhan­palkinnon
vastaanottanut roo-malaisrkatolisen
kirkon paavi
Johannes XXIII siunaamassa
väkijoukkoa matkallaan San­ta
Sabinan kirkkoon paasto-juhlallisuuksien
aikana.
' —TNS-kuva
ei ole helposti havaittavissa, ja vaik­ka
asiaa ei ole yleisemmin maihös-"'
lettukaan, piikkisiat hävittävät kui­tenkin
vuosittain tuhansia eeklte-rinaloja
metsiä ja viljelysmaita.
"Puun ympäri jyrsiminen aiheuttaa
usein puun kuoleman, mutta 'vä'-'"
hempikin vaurio hidastuttaa puun
kasvua ja huonontaa puun laatua.''
On valitettavaa, että piikkisian'^
herkkuna on vaahtera, koivu, vai-koinen
ja keltainen mänty, ktiUsi'
j.n.e."
Kempvillen alueella on ryhdytty
suojatoimenpiteisiin piikkisikoja
vastaan. On mm. mainittu, etta 45 '
'eekkerinalan suuruisella mäntyistu-^-
tusalueelta tapettiin viime talvena '
36 piikkisikaa. ^ '
piikkisiat ovat kasvissyöjiä.'Ne
eivät: ole talvella horroksissa, väkri:'
syövät jatkuvasti. Kesällä ije saavat
riittävästi ruokaa alakasvullisuudeh /
lehdistä, mutta kun pakkanen tap-'
paa ja lumi peittää alakasvaullisuu-v;>.
den, ^silloin piikkisiat rupeavat^yr-^
siraään korkeammalta vehmaan uu-»
den kasvannaisen kuorta. Talvikuu-^
kausien aikana on helppo nähdä, r.
missä piikkisiat liikkuvat ja jyisi-"
\/at ^
;: Kempvillessa on kiinnitetty huft- ^
miota piikkisian kuollettavaan vi-^:
holliseen kalastajanäätään (fisher).
Kalastajanäätien avulla on mahdolli­suus
saada luonnollisella tavalla ^
piikkisiat kontrolliin, edellyttäen,
että olosuhteet ovat suopeat tälle '
turkiseläimelle.
MUTTA, HOUSUT?
Mies meni vaimonsa kanssa vaat­turiin
pukua tilaamaan. Pariskunta .
riitaantui kuitenkin kankaan ja v
mallin tiimoilta. Lopuksi vaimo^^
tokaisi suutuksissaan:
— Tilaa minkälaisen puvun ha-,
luat -—- sinähän sitä pukua kuiten-;
jkin pidät!
— Niin, tuota, sanoi mies nöy­ränä,
en todellakaan usko sinun pi­tävän
liiviä ja takkia.
PÄIVÄN PAKINA
Parista tabu-käsitteestä
"Englannin kirkon eräs pappi
esitti eilen taisteluhaasteen uskon
nollisille tabu jcäsitteille avioliiton
ulkopuolella (extra-marital) suku
puolisista ja homoseksuaalisista suh­teista",
kerrottiin AP:n Lontoon uui
tisessa viime maanantaina.
"Southvvark tuomiokirkossa Lon­toossa
pitämänsä.saarnan yhteydes­sä
kanooniD. A. Rhymes sanoi pe­rinteelliseen
moraalisääntöön liit­tyvän
käsityksen, että seksuaaliky­symyksessä
> on turmeltuneisuutta!
Kristus ei ole koskaan. selittänyt
seksuaalisuutta sellaisenaan ei-ha-lutuksi,
tai, että avioliitto olisi ai­noa
iyysillisten suhteiden muo­to
. sanoi mainitun uutisUedon
mukaan k.o.pappismies.
Lainasimme tuon uutistiedon y-dinkohdan
äiksi, koska siinä ilmais­taan
eräitä poikkeuksellisia ajatuk­sia
kirkon piireissä ainakin meidän
käsityksemme mukaan vallitsevista
säädöksistä. Minkälainen kiista tästä
kehittyy Englannin kirHön johtopor­taisiin,
tai kehittyykö mitään, se ei
meitä liikuta lainkaan.':
Mutta sen sijaan haluaisimme ka­jota
erääseen toiseen tabu-käsityk­seen,
eli siihen yleisesti levitettyyn
harhakuvaan.. että meidän nykyises
sä maailmassamme olisi kaikki mitä
parhaiten, jos ei olisi niitä kirottu­ja/
sosialisteja, kommunisteja, am
mattiyhdistysmiehiii, eikä ainakaan
sosialistisia maita.
Meille halutaan antaa sellainen
käsitys, että sosialistisen maailman^
osan vuoksi ja "vain siksi, on jou­duttu
silmittömään varustelukilpai-
Juun, joka uhkaa taas ihmiskuntaa
uudella sodalla ja verenvuodatuksel­la.
Tosiasia tietenkin on, että sotia
on ollut kuka määrän tietää kauan
enneii kuin sosialismia tunnettiin
edes teoriana, puhumattakaan nyt
sosialistisista maista ja sosialistis­ten
maiden muodostamasta maail-manosasta.
Tässä mielessä on edelläkerrot-tuun
pappismiehen lausuntoon ta­vallaan
verrattavissa New York
Times Servicen tunnetun kirjeen­vaihtajan
CL. Sulzbergerin äskot^
täinen' kirjoitus, missä hän antaa
ilmeisesti syvästi huolestuneena
myös "taisteluhaasteen", sille tabu-käsitteelle,
että läntisen kapitalisti­maat,
muodostavat muka onnellisen
perhekokonaisuuden, missä kaikki
haluavat auttaa toinen> toistaan se­kä
suojella toinen toisensa turvalli­suutta
ja kansallisia etuja.
Hänen näkymänsä läntisen porva-rimaiden
, "onnellisesta perhe-elä­mästä"
on mm. seuraavanlainen:
"Pääsemättä yhteisymmärrykseen
siitä, että uiko vai ryömiikö meri*
sotilaallisen selkkauksen reunalla piirit ajattelevat pienimmissä mit- '
Jenkins-aikakauden sotien jälkeen, i tasuhteissa, eivätkä hyväksy Britan-rapu
. . . Ranska ja Brasilia hoip
puval nyt kaikkein mielottömlmmin läismielisyydestä. Italian teollisuus
Britannia ja Ranska ovat antaneet
olennaisten talouskriisien kehittyi
. . kalastajamuijien haukkumakil
pailuksi.
"Pariisi ja Bonn ovat viimeinkin
allekirjoittaneet sopimuksen joka
vahvistaa ne ystävälliset suhteet,
joita kaikki ovat toivoneetkin (ket­kä
kaikki? — K.) sillä hetikohtai-sella
seurauksella, että Washington
ja Lontoo yrittävät särkeä sen sopi­muksen
. . . -
"Toisaalta Britannia, joka kieltäy­tyi
liittymästä Euroopan yhteis­markkinoihin
silloin kun se olisi
voinut olla siinä, johtavassa ase­massa,
valittaa nyt sitä, ettei sitä
hyväksytä jäseneksi . . . \__-
"Kaikki tämä nostatti nauretta­van
häväistystulvan. Amerikan ja
Britannian lehdistö rupesi sano­maan,
että de Gaulle ei ole mitään
muuta kuin köyhien miesten Na­poleon,
jolla on suuria ihanteita.
Ranska vastasi valtiojohtoisella'
TV-ohjelmalla kuvaten 'Anglo-Sak-sit'
ei halutuiksi, ahneiksi ja epä­luotettaviksi.
'Saksassa Ruhrin paronia, joilla
on usein vaikutusta Adenaueriin,
vastustavat hänen (Adenauerin) hy­väksymää
de Gaullen rajoitettua
yhteismarkkinaliittoa, mistä Britan-inia
pidetään erillään. He (Ruhrin
paronit — K) haluavat suurempaa
vientialuetta minkä de GaUlle r—
Adenauer katsomus antaisi.
"Mutta Italiassa suurpääoma tU"
kee dc Gaullen käsitystä Pikku-EU"
roopasta, ilman Britanniaa, huoli
matta Rooman poliitikkojen britti*
nian kilpailua.
"Kaikkein mielettömin puoli tässä
pienessä länsimaiden kylmässä so­dassa
on anglo-ranskalainen riita.
Britannia aloitti sen peruuttamalla
prinsessa Margaretin vierailun Pa­riisissa
. . .
"Ilmeinen tarkoitus näillä jutuilla
r-- ja ne kumottiin tai kiellettiin
samojen piirien toimesta, jotka ne
lähettivät alunperin liikkeelle —
oli saada myrkytetyksi Ranskan,
Algerian, Espanjan ja Marokon vä­lisiä
suhteita.
"Sen jälkfeen antoi Britannia
Gaullestivastaisen murhakoplan pää­miehelle,
monsieur Bidaultille ti­laisuuden
mielipiteittensä julkituo-,
miseen TV:n välityksellä. Ns. epä­virallinen
BBC (Britannian yleisrar.
dio) valmisti ohjelman" monsieur
Bidaultin teoriasta ,että olisi ehkä;
eduksi, jos de Gaulle tulisi sivuute­tuksi.
Miten se olisi tehtävissä, sii­tä,
annettiin etukäteen vihjeitä Bi­daultin
salavehkeilyryhmän lausun­noilla,
missä annettiin ymmärtää,
että salaniurha olisi vaihtokeino'..."
Tosiaankin,' läntisen "vapaan
maailman" yhtenäisyyden, idealis-,
min ja ystävyyden tiellä on meri-ravuista
alkaen puheet myös naapu-,.
rimaan' päämiesten salamurhista.!
Mutta siitä huolimatta meille sano ^
taan. että kaikki olisi maailmassa;
hyvin ja rauhallista kunhan vain ei-olisi
sosialistista raaailmanosaa, ei,
sosialisteja eikä missään tapauk-;
s^isäa kommunisteja. • r
Aikansa kutakin sanoi pässi kun'
päät» leikattiin. — Känsäkoura.'