Vapaus, September 14, 1961

              Sivxi'2' Torstaina, syysk. 14 p. — Thursday, Sept. 14, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Orgaa'of Finnish Canadian^ £s-tablUbed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by cbe PoRt
Office,. Department, Ottawa. Pul>-
Ushed thrice weeUy: TuealayH,
Thu^ays\and Saturdays by Vapaiä
Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102
Elm J5t. W.. Sudbory, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E, Suksi. Edltor W. iSdund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatkm.
Translatlon free of charge.
TILAUSBINNAT:
CKnafdasBB: 1 ik. 8.00 6 ik; 4.26
3 Kk. 2.50
Thdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suottittsa: 1 vk. 9.50 « kk. 6.25
Tärkeitä tdfaftäviä
, päivien lyhentyessä ja iltojen pidentyessä kiinnitetään
CSJn osastoissa jar naistenkerhoissa sekä SCAULn seuroissa
ja 'muissa ' yhdistyksissä erikois huomiota syystoiminnan
suunnitteluun "jS^ edistämiseen.
Tämä on kuten pitääkin olla, ja mitä huolellisemmin
tulevaa toimintaa suunnitellaan, istä parempia tuloksia on
odotettavissa.
CSJn kulttuuritoiminnan nykyhetken eräitä tärkeimpiä
kohteita ovat seuraavat: "
1. Kiitospäivän viikonlopulla,, siis lokakuun 7—8—9 pnä
Sudburyssa pidettävät näytelmäjuhlat.
2. Loka-marraskuussa pidettävät CSJn 50-vuotisjuhlat
ja niiden valmistelu, mihin sisältyy myös uusien jäsenten
värvääminen järjestöön, sekä lokakuun 17 pnä ilmestyvän
Vapauden juhlanumeron valmistaminen Järjestön kultavuo­den
kunniaksi, ja
3. Liekin ja Vapauden haasteryntäyksen läpi vieminen
niin, että lehtemme voivat ilmestyä edelleen nykyisessä koos­sa
ja yhtä usein kuin nytkin.
Toivomuksemme on, että kaikkialla kiinnitettäisiin eri:-
koishuomiota näihin kysymyksiin. Mutta samalla kertaa on
kuitenkin syytä alleviivata, että järjestöelämässämme on pal­jon
muitakin ja erikoisesti paikallisluoritoisia tehtäviä, jotka
on suunnittelun yhteydessä otettava huomioon.
Selvää onkin, että mitä huolellisempia suunnitelmia teh­dään
vähän pitemmällä tähtäimellä syyskauden toiminnan
hyväksi, sitä paremmin tulevat täytetyksi niin paikallisluon-toiset
kuin kansallisetkin tehtävämme.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Aino Koskinen, Vancouver, B.C,^
täyttää perjantaina syyskuun 15 pnä
70 vuotta.
yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
oiinentoivotuksiin.
Metsä vastaa kuten siniie huudetaan
Suuri uniopomo, CLCn presidentti Claude Jodoin, esitti
paikallisen radion välityksellä maanantaina itkunsekaisen
valitusvirren siitä, etteivät kaivosmiehet halunneet kuun­nella,
hänen puhettaan Mine-Mill union tuhoamiseksi ja te*
rästyöläisten reittauksen hyväksi? Hänen mielestään Sudbu-r3ar'Seudun
kaivosmiehet tekivät suuren synnin erikoisesti
dem^okraattisia pelisääntöjä vastaan, sillä demokraattisen
maailmankatsomuksen mukaan meillä pitäisi olla "puheoi­keus"..
iiMutta jostakin ihmeellisestä syystä mr. JodoiA, joka meni
vastoin tämän maan ammattiyhdistysliikkeen tahtoa suur-rahamiesten
esiliinaksi n.s. kansallisessa tuotantoneuvostossa,
unhoitti ilmeisesti sen vanhan viisauden, joka suomalaisessa
sananparressa tulkitaan otsikossa ilmenevällä tavalla: "Met­sä-
vastaa kuten sinne huudetaan." v
Tosiasia on, että esimerkiksi Toronto Globe and Mail lehti
kectoi jo lauantaina, että Donald Gillisin johdolla terästyö-läisten
järjestämiskampanjan hyväksi sunnuntai-illaksi täkä­läiselle
arenalle järjestetyssä kaivosmiesten union kokouk­sessa
ei annettu puheenvuoroa M -M union kansalliselle pre­sidentille.
Ken. Smithille. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
mainittuun kokoukseen oli kutsuttu "vain" M-M union jäse^
niä-ja sisäänpääsyn ehtona oli M-M union jäsenkortti.
' Kaiken lisäksi osoittautui vielä, että ovimiehet kielsivät
sisäänpääsyn M-M union toisen alueen presidentiltä Mike
Solskilta, ja kaikilta niiltä M-M uniön jäseniltä, joita epäil­tiin
siitä, että he vastustavat terästyöläisten union reittaus-tyotä.
V Kun arenan kokouksen järjestäjät kielsivät heidän mie­lestään
"väärin ajattelevilta" M-M union jäseniltä ja toimit­sijoilta
puheoikeuden, niin se oli mr. Jodoinin mukaan aivan
paikallaan? Mutta kun Mine-Mill union jäsenistö antoi hänen
ja mrs. Gillisin maistaa omia rohtojaän, niin nämä herrat
eivät tykänneet lainkaan kiitoksestaf Heidän mielestään oh
puhtainta "demokratiaa" se, jos herrojen Gillisin ja Jodoinin
poliittisilta vastustajilta tukitaan suu ylhäältäpäin annetuilla
ukaa.seilla. Mutta jos jäsenjoukot sanovat, että siinä tapauk-
.sessa he eivät halua liioin kuulla reittaajienkaan puolesta
suunniteltuja puheita, niin tämä on muka itse pahasta.
Missä on teidän johdonmukaisuutenne, mr. Jodoin?
On todella valitettavaa ja surkeata nähdä se, että teräs-työläisten
union toimesta aloitettiin uusi reittauskampanja
nikkeliteollisuuden työläisten rivien hajoittamiseksi juuri
ny.t, jolloin pitäisi kaikkien puhaltaa yhteen hiileen parhaan
mahdollisen työehtosopimuksen saamisen hyväksi.
Mutta mitä muuta voidaan oikeastaan terästyöläisten
union oikeistojohdolta odottaa? Se on aikoinaan maksanut
CLCn edeltäjälle $50,000 vanhoja reittausvelkoja ja vaatii
nyt, että M-M unio on'murskattava sillä perusteella, »että te­rästyöläisten
unio muka "omistaa" kaivosmiesten järjestämis­oikeudet.
Ihmeteltävää kuitenkin on, että jotkut M i n e ^ i l l union
paikalliset johtohenkilöt ovat poliittisessa sokeudessaan an­tautuneet
terästyöläisten union oikeistojohdon välikappa­leiksi
jnäinehikkaan Mine-Mill union murskaamistarkoituk-'
sessa vaikka he^ietävät varsin hyvin, ettei siitä olisi täkäläi­sille
kaivosmiehille ja sulattimotyöläisille muuta kuin va­hinkoa.
Curkeata on ollut nähdä, että vaikka osasto 598n nykyi­nen
cikeistojohto on sielunsa autuuden kautta vakuuttanut,
ettei sillä ole mitään aikomusta tehdä likaista karkeistyötä
terästyöläisten reittaussuunnitelmien hyväksi, nyt he toimi­vat
kuitenkin julkisesti käsi kädessä niiden kanssa, jotka yrit­tävät
keinoja kaihtamatta saada nikkeliteollisuuden työläiset
luopumaan Mine-Mill uniost^ ja liittymään terästyöläisten
unioon.
" A s i a erikseen on, tulevatko nämä hajoittajat onnistu­maan.
Terästyöläisten union oikeistojöhto on ennenkin yrit­tänyt
kaivosmiesten unioturvan hävittämistä ja haaskannut
siihen tuhansia dollareita terästyöläisten varoja. Nikkeliteol­lisuuden
työläiset ovat kuitenkin aina sanoneet, että heidän
nahkansa ei ole myytävänä, ja että jos terästyöläisten unio-pqmot
ovat tässä yhteydtssä tehneet huonoja kauppoja, niin
syyttäkööt itseään.
Me luotammekin varmasti, että kaivosmiehet eivät old
nytkään ostettavissa, ei - sittenkään, vaikka terästyöläisten
"järjestäjien" taholta on kerskuttu, että heidän "sotakassas-
"Kummituslento
peloitti i Burlingtoii, Iöwa. — PoliisiaU;
tot ajoivat perjantaina ' BnrHng-tonin
kaduilla varoittaen kaupun­gin
32,000 asukasta siitä, että erää
lentokone, jossa ei ollut^ohjaajaa
eikä matkustajia, kierteli talojen
kattojen yläpuolella.
Pienen koneen mo.ottori syttyi
yhtäkkiä palamaan kuljettajan ol­lessa
alkeissa käynnistää se len­tokentällä.
Kone lähti liikkeelle
pitkin kiitorataa ja vaikka ohjaus-hytissä
el ollut ketään se housi
kolmen metrin Korkeudelle maas­ta.
Se viipyi siellä silmänräpäyk­sen
ajan "kiiveten" sitten lähes
400 metrin korkeudelle.
Kone alkoi kierrellä kaupungin
yläpuolella noin 13 kmn sätetistä
ympyrää poliisi- ja paloautoen aja­essa
kaupungin kaduilla varoittaen
asukkaita. Vaaravyöhykkeellä ole­van
koulun 450 oppilasta lähetettiin
koteihinsa.
Burlingtonin asukkaat, jotka hen­ki
kurkussa seurasivat kummitus-koneen
lentoa j a joiden sydän hyp­päsi
kurkkuun joka kerta kun se te­ki
jyrkän käännöksen, huokasivat
helpotuiksesta kun tuulenpuuska sai
koneen muuttamaan suuntaansa ja
lentämään maaseudulle. Se lensi
lopulta rajan yli Illinoisiin syök­syen
pellolle Aledon läheisyyteen.
29-vuotias lentäjä Doren Baum-gardner
loukkasi toisen ^'aikansa
koneen lähtiessä äkkiä liikkeelle.
Hän oli asettanut pyörien eteen jar-rupalikat,
mutta kone lensi niiden
y l i .
Baumgardner kävi kiinni konee­seen
j a roikkui jonkin matkaa sen
perässä, mutta koneen kiihdyttäessä
vauhtiaan hänen oli hellitettävä oN
teensä, koska. hän ei onnistuinut
nousemaan koneeseen.
Alussa hymyili USAn Dillon
ja lopuksi Kuuban Guevara
Uurdguayn pääkaupungin Monte-videon
liepeillä sijaitsevassa Punta
del Esten kylpylässä tai oikeammin
sanoen kylpylän entisessä pelikasi­nossa
pidettiin elokuun 5.—17. päi­vien
välisönä aikana 20 latinalaisen
Amerikan• maan ja U S A : n rahami­nisterien
konferenssi, missä keskus­teltiin
USA:n laatimasta suunnitel­masta-
latinalaisen Amerikan mai-den;
f'Sehittäjniseksi; taloudellisesti,
sosiaalisesti ja poliittisesti sekä pe­rustettiin
näitä tarkoitusperiä a-a-maa^
i -"Kehi,tyksen L i i t t o " ja tässä
mielessä hyväksyttiin päättäjäisiksi
'Amerikan kansojen julistus".
Oli kuin kohtalon ironiaa, että
konferenssipaikaksi oli valittu —
ilmeisesti kuitenkin sattumalta —
entinen pelikasino. Kysymyksessä
oli nimittäin peli, minkä veroista
Punta del Estessä eikS edes koko
läntisellä pallonpuoliskolla ole kos­kaan
esitetty. Vastapelureina oli­vat
'Goljat", USA:n rahaministeri
Douglas Dillon ja "David" Kuiuban
teollisuusministeri Ernesto "Che"
Guevara. Panokset olivat jättiläis­mäisiä.
Dillon heitti pöytään 20
miljardia dollaria j a lupasi nostaa
panostaan korkeammaksikin tar­peen
vaatiessa. Guevaaran kädessä
oli Kuuban vallankumouksen maine
latinalaisamerikkalaisten kanso'en
silmissä. Pelin kohteena oli kamp­pailu
latinalaisen Amerikan 200
miljoonan ihmisen .sielusta. Dillonin
ohjelman ytimenä oli "ohjattu val­lankumous"
(controlled revolution),
siten- että kapitalistinen teollistu­minen
toteuitettaisiin nykyisen feo­dalismin
puitteissa. Guevaran, jon­ka
tukena olivat Kuuban vallanku­mouksesta
saadut kokemukset, pifi
mahdottomana toteuttaa Dillonin
suunnitelmia esitetyin keinoin. Hän
lähti mullistavasta maareformista,
mikä yhdistyi valtion johdolla ta­pahtuvaan
teollistamiseen.
D I L L O N J A G U E V A RA
Punta del Esten konferenssi alkoi
jo sikäli tuttuuin, USA:n sanele­maan
dollari-imperialistiseen tyy-johtajaav,
teollisuusministeri Gueva-raa
ei laskettu sisään. Vahtimesta­rit
vastasivat Guevaran tieduste­luun,
että kyllä he tunsivat hänet,
mutta he olivat saaneet ohjeet es­tää
pääsy, koska Guevaran nimeä ei
esiintynyt osanotta'ien luettelossa.
Anteeksipyyntöjen jälkeen Guevara
pääsi kuitenkin konferenssiin. US-A
: n rahaministeri Dillon suhtautui
Guevaraan aluksi ylimielisyydellä
Ja I v a l l i s e l l a hymyllä. Etukäteen
varmana voitostaan Dillon lateli 'oh­jelmansa
ja asetti dollaripanoksen-sa
pöytään. Dillon öli^ puettu ."hiot­tuun
Tiikemiesasuun", mikä " muo­dosti
jyrkän vastakohdan partaisen
Guevaran sissisodan aikaiselle vii­dakon
vihreälle uaiivormulle ku­ten
englantilaisen "The Economist­i
n " tarkkailija tilannetta kuvasi.
Mutta mitä pitemmälle kokous­päivissä
päästiin sitä totisemmaksi
muuttui Dilloin ilme. Guevaran
suosio kasvoi vastaavasti j a niinpä
hänet keskeytettiin puhuessaan
useita kertoja voimakkain kättenta­putuksin
; a suosionosoituksin. Ky­symys
ei ollut mistään teatteripelis-tä,
vaan tosiasioista ja numeroista,
joita "Che" esitteli j a joita Dillon
ei pystynyt kumoamaan (hän ei
edes yrittänyt sitä), mutta jotka te­kivät
syvän vaikutuksen latinalai­sen
Amerikan osahottaj avaltuuskun-tien
jäseniin.
DILLONIN OHJELMA JA
G U E V A R A N V A S T I N E ET
Dillonin Punta" del Estessä esittä­mä
oh jölma ja Guevaran vastineet
oli tiivistettynä suurin piirtein seu­raava:
1) Demokraattisten laitosten ke­hittäminen
'a vahvistaminen kansan
itsemääräämisoikeuden periaatetta
soveltaen.
Guevara: (joka huolellisesti varoi
mainitsemasta ketään yksityistä la­tinalaisen
Amerikan valtiota tai
syyttämällä jotakin muuta ulkopuo­lista
maata) US A ei ole omassa
maassaan vieläkään toteuttanut de-mokraltian
periaatteita, j a vielä vä­liin,
että Kuuban valtuuskunnanhemmän toiminut siihen suuntaan
4 6 Ei sotaa Berliinin vuoksi"
Toronto. ^ (Omalta kirjeenvaihta
Jalta) —^Varoittaen canadalaisia nyt
uhkaavasta hirveästä; sodan vaaras
ta, täällä viikon vaihteessa kokoon
tunut Canadan kommunistisen puo
lueen kansallinen keskuskomitea an
toi julkilausuman "ei sotaa Birliin.n
vuoksi" korostaen, että sodan kuri­muksesta
selvitäksemme tarvitaan
nyt neuvotteluja sekä yleistä ja täyr
dellistä ' aseistariisuntaa ja ennen­kaikkea
varustelukilpailun lopetta­mista.
Kolme päivää kestäneessä puo­lueen
keskuskomitean kokouksessa
alleviivattiin, että sodanvaara on nyt
todella suuri. Samalla todettiin kui­tenkin,
että tämä onnettomuus voi­daan
sittenkin vielä välttää, Jos rau­hantahtoiset
ihmiset seisovat horju­matta
rauhan puolesta. Puolueen j u l ­kilausumassa
sanotaan Berliinin t i ­lanteesta
seuraavaa:
Canadalaisia ei saada raahatuksi
ydinasesotaan , Berliinin vuoksi nii­den
saksalaisten militaristien hyväk­si,
joita vastaan olemme taistelleet
kahdessa maailmansodassa;
Mutta tämä on kuitenkin se vaa­ra,
mikä on edessämme. Maamme
kohtalo, sodan tai rauhan kohtalo,
on vaakalaudalla tänä syksynä, 22
vuoden kuluttua toisen maailmanso­dan
alkamisesta.
Tämän sotakriisin on aiheuttanut
maailmalle USAn hallituksen J a m l -
litaristien edesvastuuton toiminta.
Jättäen huomioonottamatta histo­rian
antamat opetukset, he (USAn
viranomaiset Ja sotilasjohtajat) ovat
taas aseistaneet Länsi-Saksan mili­taristit
ja kostosodan tavoittelijat.
Käyttäen Länsi-Berliiniä provoka-tioidensa
tukipalkkana, USAn mili­taristit
rohkaisevat .Länsi-Saksan
militaristeja marssimaan itää kohti
tuhotakseen Saksan demokraattisen
tasavallan ja palauttaakseen Hitle­rin
aikaiset Saksan rajat kaappaa­malla
alueita Puolalta. —
Se aiheuttaisi maailmanlaajuisen
ylinasesodan.
Kuusitoista vuotta sodan päätty­misen
Jälkeen he ovat kieltäytyneet
allekirjoittamasta rauhansopimusta,
jonka perusteella muodostuisi puor
lueeton Saksa.
Diefenbakerln halhtus on osavas-saan"
on tällä kertaa peräti
$125,000 suuruinen rahasto.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat
kuitenkin antaneet jäsenistölle
vakavan varoituksen siitä, että
tunteilu ja haihattelu voi viedä
vakavasti hakotielle; ts. että
kaikista poliittisista, uskonnol­lisista,
kansallisista ja muista
eroavaisuuksista huolimatta on
nyt seistävä horjumatta yhdes­sä
Mine-Mill union puolesta —
mikä. tarkoittaa samaa kuin
seisominen kaivos- ja sulatti-motyöläisten
oikeuksien jäetu-jen
puolesta., . ,
tuussa tästä kriisitilanteesta. Se on
hyöfckäysluon toisessa . sotaliitossä
USAn Ja Saksan kanssa NATOn!
kautta.
Se lisää maailman Jännitystilan-netia
ase/olmien vahvistamisella Ja
suunnit ..loe nyt USAn ydmaseiden
hyväksymistä Lanadalle.
Mutta halluuksen ^ohjelmia voi­daan
muuttaa. Maan rajojen ulko^
Ja sisäpuolelta tullut painostus on Jo
pakoittanut pääministeri Diefenba­kerln
Ja ulkoministeri Greenin pu­humaan
neuvotteluista.
Tämän painostuksen täytyy lisään­tyä
pakottaaksemme hallituksen ero­amaan
USAn ohjelmasta— puolus­tamaan
Canadaa, rauhaa Ja Cana­dan
puolueettomuutta.
Rauha on kansan käsissä. Kauhea
sodanvaara voidaan: torjua jos ca-nadälaiset
liittyvät toisten NATO-maiden
kansoihin vaatien, että sota
ei saa alkaa Berliinin vuoksi. .
Sosialistiset Ja linjoittumattomat
maat ovat ilmoittaneet kannattavan­sa
rauhaa, neuvotteluja ja yleistä,
aseistariisuntaa.
Painostakaamme NATO-maiden
kansoja liittymään edeilämainittui-hin
USAn kenraalien pidättämiseksi.
Mitä tarvitaan rauhan säilyttämi­seksi?
Rauhansopimusta puolueettoman
Saksan kanssa.
Sen tosiasian tunnustamista, että
Saksan alueella on kaksi valtiota.
Ydinaseista vapaan, aseistariisutun
alueen muodostamista Keski-Euroop-paan
Ja sitä, että Länsi-Berliinistä
tulee "vapaakaupunki".
Se takaisi normaalisen pääsyn
Berliiniin.
Kommunistinen puolue kehoittaa
canadalaisia liittymään maamme hisr
torian suurimpaan kampanjaan rau­han
puolesta.
Me vetoamme erikoisesti moneen
eri rauhanliikkeeseen, ammattiyhdis­tysliikkeeseen,
Uuteen Demokraatti­seen
Puolueeseen, farmarien Järjes­töihin
Ja muihin yhdistyksiin, että ne
toimisivat nopeasti pakoittaakscen
Diefenbakerln hallituksen omaksu­maan
Julkisesti asenteen tämän krii­sin
' rauhanomaisen ratkaisun puo-lest^.
Kommunistit taistelevat ; rauhan
puolesta kuten he taistelevat elämän
puolesta, l^e tulemme työskentele­mään
olka liiassa kaikkien canada-lalsten
kanssa. Jotka haluavat rau­haa,
huolimatta mielipiteiden eroa^
Vaisuudesta sen suhteen, mikä on
maailman kriisin aiheuttanut, tai m i ­ten
rauha voidaan säilyttää. Laajan
mielipiteen rauhan puolesta, ydin­asekokeiden
lopettamiseksi ja aseis­tariisumisen'
hyväksi pitäisi yhdistä­män
Ja antaman voimaa canadalai-
Sille. •;.
Berliinin kriisin rauhanomainen
ratkaisu muuttaisi nykyisen akuutti-sen
vaaran sellaiseksi tilanteeksi,
missä , on mahdollisuus . saavuttaa
yleinen aseistariisuminen valvonnan
alaisuudessa ^ sisältyen siihen ydin-nsekokeidcn
lopettaminen ikuisiksi
ajoiksi. .
Se avaisi ihmiskunnalle uuden
ajanjakson, missä vallitsi.si rauhalli­nen
rinnakkaiselo niin, että maailma
vapautui-si aseista ja sodista.
Ei sotaa Berliinin vuoksi!
Neuvotelkaamme nyt!
Yleinen Ja täydellinen aseistarii­sunta
valvonnan alaisuudessa ja va­rustelukilpailun
lopettaminen!
Canadan kommnnistisen puolueen
kansallinen keskuskomitea.
niissä monissa maissa, jotka ovat jo­ko
US A : n suoranaisessa holhouk­sessa
tai ovat ainakin sen voimak­kaassa
vaikutuspiirissä.
2) Taloudellisen j a sosiaalisen ke­hityksen
kiihdyttäminen keskitulo-ansion
ja elintason kohottamiseksi.
Guevara: Latinalaisen Amejikan
kansoilla on vähemmän syötävää
kuin 20 vuotta sitten ja väestön l i ­säyksen
johdosta leipä yhä piene­nee.
Latinalaisen Amerikan työläi­sen
keskimääräinen vuosiansio on
280 dollaria (noin 85.000 Suomt-n
markkaa), mikä merkitsee aliravit­semusta
.'a alituista nälkää.
3) Asuntorakffnnuksen joudutta­minen.
* '
Guevara: Latinalaisen Amerikan
asutuskeskusten väestöstä 40 pro­senttia
majailee kurjissa, slummeis­sa,
jotka ovat jopa kotieläimille
epäterveellisiä.
4) Maatalousreformi kunkin maari
olojen mukaisesti niin, että maata
viljelevä myös omistaa maan;
Guevara: USA voisi aloittaa maa­reformin
amerikkalaisten suuryhti-,
öiden omistamista suurista maa-alu­eista
ja plantaasheista. Guevara ei
maininnut, että amerikkalaismono-polien
kanssa latinalaisen Ameri­kan
suppea yläluokka omistaa 80
prosenttia maasta ja lisäksi vielä
parhaat alueet Dillon puolestaan
esitti, että köyhille maatyöläisille
a vuokraviljelijöille olisi saatava
uutta viijelsymaata uudisraivauksil­la.
5) Lukutaidottomuuden poistami­nen,
terveydenhoidon parantaminen
ym. sosiaaliset uudistukset:
Guevara: Tällaiset uudistukset
ovat mahdollisia vasta sitten kun
asianomaisten maiden taloudellinen
kehitys luo edellytykset niille. Kes-ki-
ikä latinalaisessa Amerikassa on
46 vuotta (USAssa 70) ja lapsikuol­leisuus
100 promillea (USA:ssa 30\
6) Taataan "rehellinen palkka" ja
tyydyttävät työolosuhteet sekä jär­jestetään
työntekijäin ja työnanta­jien
yhteydenpito sekä työntekijäin
ärjestäytyminen sosiaalisen kehi­tyksen
merkiksi.
Guevara: Hymyili Dillonin "re­hellisille"
palkkojen järjestämisel­le,
mutta totesi, että USA, on en­simmäisenä
ollut tukahduttamassa
työläisten järjestäytymisoikeutta jo
ko suoraan tai välillisesti.
7) Pidetään yllä raha-ja talouspo­litiikkaa,
joka suojelee suuren ylei­sön
ostokykyä : a takaa, muuttumat­toman
hintatason. Etsitään nopea
a pysyvä ratkaisui s i l l e vakavalle
pulmalle, jonka aiheuttavat näiden
maiden pääasiallisten vientiartikke­lien
nopeat hinnanvaihtelut, artik­kelien,
joihin niiden talous perus­tuu.
Guevara: L a t i n a l a i s e n A m e r i k an
maat saivat vuonna 1959 samasta ta­varamäärästä
vientituloja 1.700 mil­joonaa
dollaria vähemmän knm
1950. Latinalaisen Amerikan mai­den
kauppataseiden vajaus oli vii­me
vuonna 4.000 miljoonaa dollaria
eli 200 miljoonaa dollaria maata
kohden. USA:n tarjoama kokonais­apu
vuodessa peittäisi vain 50 pro­senttia
tästä vaauksesta. USA on
polkenut vuodesta toiseen latina-määrällinen
lisääminen on tehoton
vientitulojen lisäämiseksi ja kaup­pataseiden
tasapainölttamiseksi. L i ­säksi
US on monopolisoinut laivoilr
la tapahtuvat rahtikuljetukset. U S A
hallitsee y l i 50 prosenttia koko lati­nalaisen
Amerikan ulkomaankau­pasta.
Toisaalta U S A : n viennistä,
mihin sisältyvien tavaroiden hinnat
ovat nousseet vuodesta toiseen,
suuntautuu 25 prosenttia latinalai­sen
Amerikan maihin.
8) Vanhan teollisuuden laajenta­minen
ja uusien teollisuuslaitosten
rakentaminen. Dillon ei maininnut
kuitenkaan, miten tämä toteuttai­s
i n yksityisten j a amerikkalais­ten
monopolien tai asianomaisten
valtioiden toimesta.
Guevara: Vuosina 1945—60 US-A
: n monopolit sijoittivat latinalai­sen
Amerikan maihin 8.7 miljardia
dollaria, mutta ne veivät näistä
maista samaan aikaan voittoina 15.1:
miljardia dollaria.
USAn KONTROLLOIMA
OHJELMA
D i l l o n asetti USA:n kehitysohjel­man
toteuttamista varten 20 miljar­dia
dollaria 10 lähimmän vuoden
aikana (vuosi 1961 mukaanluettu­na)
eli 2 miljardia dollaria vuodes­sa.
Rahat on tarkoitus saada ko­koon
siten, että USAn liittovaltio
antaisi vuodessa 1,1 miljardia dolla­ria
ja loppuosa 900 miljoonaa dolla­ria
hankittaisiin Maailmanpankilta
(jota USA kontrolloi), Inter-Ameri-can
Development . Bankilta sekä
eräiltä yksityisiltä kapitalistisilta
mailta (Canada, Japani, Länsi-Sak^
sa y.m.) Avustuksen j a luotto"en ja
koa valvoisi Inter-American Bankin
9-henkinen "viisaiden" neuvosto,
mihin kuuluisi 3 asianomaisen
maan edustajaa, 3 "puolueetonta"
ja kolme Inter-American Bankin
edustajaa. Täten U S A kontrolloisi
koko avun-^ j a luotonantoa sekä sa­malla
saajamaiden taloutta.
Yhteenvetona Punta del Esten
kokouksesta voidaan todeta:
1) On kyseenalaista, myöntääkö
USAn kongre.ssi 'Kennedyn laati­miin
kehityssuunnitelmiin tarvitti-vat
varat.
2) Suostuuko latinalaisen Ameri-
(Jatkuu 4:llä sivulla) .
Varsovan liiton 1
ulkoministerit
olivat koolla
Moskova. ~ Varsovan liiton jä­senmaiden
puolustusministerit neu­vottelivat
perjantaina ja lauantai­na
Varsovassa mabdoUisuuksista l i ­sätä
joukkojensa valmiustilaa, il.-
moitti Neuvostoliiton uutistoimisto
TASS iauantai-Utana.
Kokouksessa johti puhetta Var- '
sovan liiton joukkojen ylipäällikkö^'
neuvostoliittolainen marsalkka Gre-tshko.
laisen Amerikan vientitavaroiden
hintoja. Tämän vuoksi vienninJ„ Puolutusmhilsterien lisäks|^ osallis­tuivat
neuvotteluihin Jäseiimaiden
aseellisten voimien ylipäälliköt. U u ­tistoimisto
TASSin mukaan kokous
oli kutsuttu koolle niiden sotilaallis­ten
valmistelujen Johdosta, Joihin
aggressiivisen NATO-blokin Jäsen­maat
ovat äskettäiji ryhtsmeet'.
TASS esitti eräänä syynä kokouk­seen
vielä 'kilpavarustelun Ja N A ­TOn
armeijoiden laajennukset vas­tauksena
sosialististen maiden pyrki­mykseen
saada aikaan rauhansopi­mus
Saksan kanssa'. Kyseiset NA­TOn
toimenpiteet saattavat jopa a i ­heuttaa
uuden sodan, TASS lisää.
Runsaat sateet vain
yksi syy Satakunnan
vaikeisiin tulviin
. Helsinki. — Tulvien syyt olivat
hyvin keskeisenä puheenaiheena
niissä keskusteluissa, joissa Sata­kunnan
eri paikkakuntien pienvil­jelijät
selostivat satovaurioita vara­puhemies
Paavo Aitiolle, kansan­edustaja
Pertti Rapiolle ja Pienvil-j
e l i äliiton toiminnanjohtaja Vilho
Mäkelälle, kun nämä henkilöt keski­viikkona
j a torstaina tutustuivat ka­toalueisiin.
Paikalliset asukkaat to­tesivat,
että poikkeuksellisen runsas
veden tulo syyskesällä luonnollises­ti
suuresti vaurioitti kasvustoa S.!-
takunnässa, erityisesti alavilla seu­duilla,
mutta korostivat, että jo en­nestään
vaikeaa tilannetta vielä suu­resti
pahensivat, voimalaitosten ve­den
juoksutuksen säännöstelytoi­menpiteet.
Piittaamatta lainkaan
siitä, että jokilaaksoissa asuvien v i l ­jelijäin
tilukset jäivät veden alla,
voimalaitosten omistajat varastoi­vat
monissa tapauksissa, vettä y li
kriitillisen ra an, koska tällainen
mahdollisuus tarjosi niille sähkön­tuotannossa
kymmenien miljoonien
lisätulot. Valituksia paikalliset a-sukkaat
ovat aikaisemminkin teh­neet
asiasta, mutta ne eivät ole
yleensä johtaneet toivottuun tulo.k-seen.
Valtiovallan odotetaankin
puuttuvan - tähän asiantilaan, ettei
se enää pääsisi uusiutumaan. Kos­ka
suurtilalliset ovat aikaisemmvn
saaneet korvauksia kärsimistään va­hingoista,
todettiin, että voimalai­tokset
olisi velvoitettava maksa­maan
korvaukset menetyksistä pien
viljelijöille, jotka on tavallisesti jä­tetty
ulkopuolelle.
Tärkein tehtävämme on saada heidät käsittämään korkeamman opetuksen tuoma hyöty.
Räjähdys raketti-tukikohdassa
Newport, Isle of Wight. — Eng­lantilainen
rakettiasiantuntija Ale­xander
Kinlock sai vakavia vammoja
Wightin saaren rakettitukikohdassa
Englannin etelärannikolla lauantaina
:attuneessa. räjähdyksessä.
Kinlock suoritti kokeita raketti-polttoaincseoksilla
samaan aikaan,
jolloin tukikohdan henkilökunnan
jäsenet omaisineen olivat tutustumas­sa
tukikohdan laitteisiin. Kinlockin
lisä.ksi sai räjähdyksessä vammoja
muuan mieshenkilö Ja kaksi naista.
Heidän tilansa on kuitenkin tyydyt-tävä.
Kaksi muuta henkilöä sai a i ­van
vähäisiä vammoja.
Kyseisessä tukikohdassa rakenne­taan
10,5 metrin pituisia Black
Knight-raketteja. •
PÄIVÄN PAKINA
Metkaan kysymykseen joviaalinen vastaus
New York Timesin tunnettu u l ­komaankirjeenvaihtaja
C. L. Sulz-berger
julkaisi viikon vaihteessa
kautta maailman suurta huomiota
osakseen saaneen haastattelunsa
Neuvostoliiton pääministeri Nikita
Hrushtshevin kanssa.
Kertomansa mukaan hän keskus­teli
pääministeeri Hrushtshevin
kanssa useita tunteja j a sai häneltä
suorasukaisen sekä hyvin avomieli­sen
vastaukseen kaikkiin kysymyk­siin
tämän hetken suurista ongel­mista.
Välittömästi tämän pitkän haas-tattelujuttunsa
jälkeen mr. Sulz-berger
lähetti Moskovasta erikois­jutun
siitä, miten keskustelu luisui
pienemmäksi ajaksi myös "kevyem-mälle"
alalle — pääministeri
Hrushtshevin antaessa todella haus­kan
eli joviaalisen vastauksen k i r
jeenväihtajan metkaan kysymyk­seen.',
y ,
Pantakoon merkille, että kes
kustelu siirtyi "tuonpuoleisiin" ky­symyksiin
mr. Sulzbergerin aloit­teesta.
Vastaten välittömästi hänel
le esitettyyn kysymyksen, sanaval
mis Hrushtshev selitti hauskalla
tavalla miten "paratiisia" ei voi
olla missään, ellei sitä rakenneta
ihmisten toimesta tänne maan ka­maralle.
Mutta antakaamme mr. SulZ'
bergerin kertoa jutun. Hän sanoo
esittäneensä vakavan poliittisen
keskustelun yhteydessä seuraavan
kysymyksen:
-'Ettekö te otaksu, että kommu­nistit,
jotka ovat vakaumustensa
mukaisesti jumalankieltäjiä, ja jot­ka
eivät usko jumaluuteen tai kuo­lemanjälkeiseen
elämään, pelkäävät
enemmän sotaa kuin uskovaiset kan­sat,
jotka uskovat jonkinlaiseen o
lemassaoloon kuoleman jälkeen?"
"Neuvostoliiton pääministeriä
miellytti äkkikäännös: pois näiden
maallisten ongelmien analysoinnis­ta.
Hän otti pois silmälasinsa ja
sanoi: "Se on erittäin mielenkiin­toinen
kysymys! Vastaan siihen
mielelläni. Minä olen elänyt kauan
ja nähnyt paljon. Minä olen näh'
nyt sodan ja minä olen nähnyt
kuoleman. Mutta minä en ole kos­kaan
nähnyt ketään, ei edes pap­piakaan
jotka pitävät itseään lä­hempänä
Jumalaa j a tietävät luon­nollisesti
enemmän kuoleman
jälkeisestä elämästä, j o l l a olisi kii­re
päästä siihen toiseen maailmaan.
Imjperialistit, monopolistit ja kolo­nialistit,
jotka myös sanovat usko­vansa
Jumalaan, vaikka he ovat
lähempänä paholaisen liittolaisia,
eivät liioin kiirehdi toiseen maail­maan
menoaan. He lähettävät mi&
luimmin sotilaita sotaan, luvaten
niille elämää kuoleman jälkeen
samalla kun he itse elää kauemman
tässä maailmassa turvallisempien
ja lujempien kulta- j a doUarilaatik
kojensa läheisyydessä. Minä en ole
koskaan havainnut uskovaisten ih­misten
keskuudessa mitään kiiret­tä
taivaaseen pääsemiseksi."
Tämä aiheutti naurunpuuskan...
Pääministeri jatkoi iloisesti: "Neu­vostoihmiset,
jotka ovat suurem­malta
osalta ei-kristittyjä vaikka
meillä on uskovaisiakin, rakastavat
elämää, eikä heillä ole mitään ha­lua
mennä paratiisiin. H e haluavat
paratiisin maan kamaralle. M i kp
on puhe paratiisista, me olemme
kuulleet siitä paljon papeilta. liJiin-pä
päätimme itse tutkia asiaa. E n ­siksi
lähetimme ylös tutkijamme
J u r i Gagarinin. Hän kiersi maapal­lomme
ympäri ja hän havaitsi, että
avaruus on tyhjä. Siellä on aivan pi­meätä,
hän sanoi, ei mitään para­tiisia
eikä mitään taivasta muis­tuttavaa.
SilloiaTpäätimme lähettää
sinne toisen tutkijan; Lähetimme
Herman Titovin J a käskimme hä­nen
lentää_koko vuorokauden. Lop-puijen
lopuksi, Gagarin oli siellä
vain puolitoista tuntia. Ehkä hä­neltä
jäi paratiisi näkemättä. Me
käskimme hänen tutkia asiaa tar­kasti.
No niin, hän nousi.ylös ja
tuli takaisin sekä vahvisti Gagari­nin
toteamuksen. Hän sanoi, ettei
sillä ole mitään.
" K a i k k i tämä", jatkoi pääminis­t
e r i , " ^ suinkaan tarkoita sitä, et­tä
meidän kansamme ei tule tais­telemaan
siksi kun kuoleman jäl­keen
ei ole elämää. Hitler ja hänen
kumppaninsa ovat nyt menneet ja
mädäntyneet." Hän lopetti tällä
yhteenvedolla: "Me kommunistit
emme usko kuolemanjälkeiseen elä-'
mään, vaan haluamme elää ja edis­tyä
»jj^assa. Mutta jos meitä vas­taan
hyökätään, me tulemme tais­telemaan
leijonan lailla — impe­rialismia,
hyökkääjiä vastaan.'
Mitä tähän lisätään, se on oi­keastaan
pahasta.^ — Känsäkoura.