Vapaus, August 24, 1957

              mm
Ilmi«•<stf};''*lä
m
pillPlliSi
iiiÄii
fciililiii
« i l f ff
l i
Sivu^ Lauantaina, elok, 24 p. -r- Saturday, August 24,1957
V A P A U S
UblUhed Nov. 0, 1917. AuUunlzed
M Beoond class mail tqr Uie Post
ataee .Department. Ottava, Fub^
; IttlKd thrice «eekly: Ttiodays
mttndajv and Satordaya bjr Vapaa
Publlablng Company Ltd., at lOOi-lo:
£bn et. vr^ Sudbuzjr.Ont., Canada
Telepbones: Boa. Office O0.
Editorlal Office oe. 4-4265. Manager
K Suksi. tmorw,namia. ISamag
addresa: Box 49. Sodbnnr,Ontario. Advertlaing ratea opoa appUesUoo.
Traoslatlon free of cliarge.
TILAUSBINNAT:
Janadasca: t vk; Ti» 6 klL 3.75
3 kk. 235
^dysrallolasa: 1 vk, SX» « kk. 420
Juoniessa: 1 vk. aso 0 kk. 4.75
i P i 7 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — i 9 57
Vanhuksen kurja kohtalo
'/ Kpten utitistiedoissa kerrotaan, rikkaan Sudbuiyn kaupuaglo
liq>dUa kuoli elokuun 13 päivänä eräs 68<%^
äiMvttomän kurjissa olosuhteissa. Uutistietojen mukaan tämä kovan-onnen
mies oli hoidettavana eräässä ''yksityishoitolassa" jonka
kahdesw huoneessa on ''vieraitaV varten kahdeksan vuodesijaa, joista
tällä kertaa«n I^/tännössä vibl! Meille on kerrottu, että tähän "yk-
8if)^sboitolaan'Mähetettiin kunnan ja maakunnan avustuksen varassa
olevia iäkkäitä miehiä, jotka eivät voj enää i t s ^ n libitaa — ja että
heidän '^hoMostaan" perittiin keskimäärin $35 kuukaudessa. Varsi-s
a i ^ likainen ja iiraan alkeelliseempiakin puhdistusr
j^HPVseytymisvälineitä, eikä "hoitajan" käytettävissä ollut liioin isai-
' liälioitajatarta.
^^v«i2älääkärin lausunnon mukaan k.o. avuton vanhus kuoli sydänkoh­taukseeni
mutta hän oli ilmeisesti ollut sairaana — ja ilman lääkärin
fapjtoa-^ noin:kaksi viikkoa Potilaan selkään oli sairauden aikana,
i^gpftisesti likaisuuden- takia muodostunut 5—6 tuumaa pitkä; toukkien
saastuttama makuuhaava — ja lääkärit arvelevat että huonekärpas-teir
toukkien. kehittyminen- vaatii ainakin kolme päivää. Näinmuo-dgJto/
Oft selvää), että tämä mies oli tuskissaan ja ilman hoitoa useita
liaiviäi 'Myös todettiin lääkärintarkastuksessa, että hän oli jo aikai­semmin
saanut sydänkohtauksen — r - mutta siitä huolimatta ei oltu
0äkärinapua hankittu^ *
••iii.
a» Tämä kaamea tapaus osoittaa kerran uudelleen kuinka vaikeassa
4$emassa vanhemmat kansalaisemme ovat varsinkin sitten kun he
n|enettävät terveytensä ja tulevat kyvyttömiksi hoitamaan itseään.
<^ Tässä tilanteessa on helppo osoittaa syyttävällä sorvella esim. k^o.
^uoltotalon" emäntään Ja tuomita hänen 1'liikemenetebniensä'' epä­inhimillisyys;
Meillä ei tietenkään ole vähäistäkään halua puolustaa
^tyyppistä ''liiketoimintaa", mutta kaikesta hiioUmatta- on koros­tettava,
eitä tämä '^'huoltokodin" emännöitsijä edustaa "seurausta"
<^kä'vsyytä'*, sillä ^/yt ovat syvemmällä — r vanhuudeneläkkeen riit-iHmättömyydessä.
Selvää on; että asian nykyisellään ollessa löytyy
|}na sellaisia ''liikemiehiä" ja"naisia'-, jotka ovat -^monesti itsekin
^ i e u olosuhteiden uhreina — valmima sellaiseen epäinlumilliseen
|i'perusolemukseltaan tuomittavaan '^liiketoimintaan", mistä on tässä
yhteydessä kysymys. r
^ Mutta pääsyyllisenä on sittenkin hallitusvalta, joka riittämättö­män
eläkkeen ja avustuksen takia ajaa vanhempia kansalaisia näin
liurjaan .asemaan;^ Jos iäkkäällä miehellä tai naisella ei ole ketään
omaisia, eikä vanhoja säästöjä; hänen elämänsä jatkuminen on vai­vaisen
$46 kuukausieläkkeen varassa - p ja sillä ei totta totisesti voi-
1^ nykyoloissa pitää ^'sielua Ja'ruumista yhde$sä'S kuten sanotaan.
1^ jos tällainen (yksinäinen vanhempi kansalainen tulee^
itsensä hoitamiseen, niin hänen täytyy turvautua sellaisiin ''yksityis-^
huoltoloihin"^ mistä on-tässä yhteydessä kysjrmys.' *
•Kun luonnonrikkaudestaan kuuluisassa Sudburyssa voi tapahtua
täystyöllisyyden olosuhteista vanhemman kansalaisen kuolema ravitl*
non ja hoidon puutteessa vain vanhuudeneläkkeen ja -avustuksen pie­nuuden
takia, niin mitä sitten onkaan menossa "köyhemmissä" kes­issä?
( . • • •
Konservatiivipuolue lupasi, että se kohottaa vanhuudeneläkkeet
Sille tasolle, missä ne olivat eläkkeen voimaantulon aikana — mikä
edellyttää, että vanhuudeneläke ja -avustus tulee nostaa noin 75
dollarin paikkeille kuukaudessa. Monet valitsijat antoivat kannatuk­sensa
ja äänensä konservatiiveille juuri siksi, kun konservatiivit lu­k
i v a t parantaa tätä vanhempien kansalaistemme hädänalaista ase­maa.
Mutta vaikka vaalit olivat jo kesäkuussa — täälE rikkaassa
Sudburyssa kuoli mies nälkään ja hoidon puutteessa elokuussa ja
tämän kuoleman pohjimmaisena sjli^nä on vanhuudeneläkkeen pie-
• nuus.
Vanhuudeneläke olisi viivyttelemättä korotettava 75 dollariin
kuukaudessa. -Samassa olisi kiinnitettävä valtiovallan huomioita eri­näisiin
yksityisesti huollettaviin "vanhainkoteihin" ja "huoltoloihin",
£ekä niiden liikeperiaatteisiin. Selvää on, että nämä yksityisten-^''huol­tolatkin"
ovat parempi kun ei olisi mitään — mutta valliovaUan tulisi
liuolehtia siitä, että niiden hoidokit saavat inhimillisen kohtelun,
säädyllisen asunnon ja riittävän ravinnon. Lisäksi on mielestämme
ehdottomasti väärin, että näiden hoitoloiden maksuksi peritään van-liuudeneläkeläisten
miltei, koko eläkemaksu.
Vanhemmillakin jsansalaisilla on vissejä rahatarpeita: He käyttä­jät
tupakkaa; he haluavat seurata sanomalehdistä maailman tapahtu­mia;
heidän täytyy ajaa partansa ja käydä leikkauttamassa tukkansa;
lieille kuuluu oikeus käydä joskus elokuvissa ja näytehniä katsomas-sa;
he haluavat toisinaan saada kahvilasta hyvän kahvikupin tai ju-
4eUa -vanhoja muistellen kumppaniensa kanssa olutlasinkin ä&
Kl^ikkea' tällaista henkilökohtaista tarvetta varten pitäisi hoitolassa
«leville jäädä vissi rahamäärä joka kuukausi — ja valtiovallan vel-
3rbllisuus olisi huolehtia myös tästä.
Mutiä pääkysymys oh sitten siitä, että vanhuudeneläke ja -avus-
^u^ on aivan liian pieni. ^ Se riittänee joten kuten niin kauan kuin
i^äkdäisellä-on vanhoja säästöjä ja omaisia, jotka voivat vähän aut-
^ Mutta jos tvökyvytön ja varaton eläkeläinen joutuu elämään
'yksinomaan* nyt voimassa olevan eläkkeen varassa, niin hän kuolee
varmasti ennenaikaisesti hoidon sekä ruumiin ja hengen ravinnon
.ftuuttcessa 4- vaikka se ei tapahdukaan aina niin kurjissa olosuhteissa,
dmissa kuoli: tämän k.o^ sudburylainen "hoitolan" vj^ha Ja avuton'
^isuk^.
' '^n Ammattiyhdistysliikkeen^ työväen poliittisten puolueiden sekä
^^l^aikkien muiden vähävaraisten järjestöjen pitäisi yhtebvoimin esit-tulvimalla
vaatimuksia DiefenbakerinhalUtuksdle, että sen tulee
J^yttää vaalilupauksensa -vanhuudeneläkkeen korottamiseksi ja esit-
4^vensi^ koskevan ehdotuksen
f4aiksi kun alahuoneen istunto kokoontuu syysistuntoonsa.
i •
Sotaministeri vastatuidessa
Ora poika ja tee hänestä mies
Sosiaalisen yhteisvastuun herättäminoi on
yksi koulutyön tärkeunmistä päanuiärista
' ^bmpnri.,— lOelenosoitusryhn^t
ilmaMyafrkovaiänisesti rtyy^mätto-
Unsi-Saksan jälleenva-
\ «Ola poika Ja tee hänestä mies"
, —' tämä vanha sanonta (di sao-malaiseo
kansanedustaja Eino
Kilven mielessä, kan bäo piti äs­kettäin
koolla olleessa pohjoismai­sessa
konlnkokonksessa alustuk­sen
maalfikkojen osnndesta kou-
. latydn snannittelnon. Miten po­jasta
tehdään mies, miten kooin-opetos
olisi Järjestettävä niin, et­tä
sen avulla saavatettalsiio tä­mä
päämäärä, sitä selvitteli kan­sanedustaja
Kilpi seuraavasti:
Aikakautemme oikeata ymmärtä­mystä
osoittaa mielestäni se buo:
maavajsuus, että tämän arvovaltai­sen
le edustavan kokouksen keskus­teluissa-
on varattu myös maallikoil­le
tilaisuus esitellä bmia käsityk­siään
tämän päivän koulutyöstä ja
sen tehtävistä. Se on sitäkin tun-nustettavampaa
kun joskus aikai­semmin
on kuultu esitettävän jyrk­kiäkin
mielipiteitä siihen suuntaan,
ettei ns. maallikkojen pitäisi lain­kaan
sekaantua koulukysymylcsiln,
koska heiltä puuttuu sekä käytän­nöllinen
että teoreettinen opetuk­sen
ja kasvatustieteen tuntemus; A i ­nakin
näin jyrkässä muodossa tä­mä
kanta lienee jo taakse jäänyttä
elämää. Päinvastoin myönnettäneen
nyt yllä yleisemmin, että nykyistä
koulutyötä uusittaessa ja pyrittäes
sä sen opetusta soveltamaan tämän
päivän yhteiskuntaelämään, entis­täkin
enemmän pitäisi kuunnella
myös ns.' maallikkojen ääntä, — las­ten
vanhempia, huoltajia, vapaan
nuorisotyön tekijöitä. Kaikilla heil­tä
saattaa monesti olla elävämpää,
tuoreempaa -ja käytännöllisempää
ehdoteltavaa kuin monilla niillä am­matti-
ihmisillä, joiden aikaa edelr
Kannattaa vapaan
sanomalehdistön
• mmm
Sasfcatoon. — Tämäkin vanha far­mari
sai aihetta suuttua kun hän l u ­ki
entisen maatalousministeri Jimmy
Oardinerin lausunnon, että "Saskat-chewanin
farmarit pärjäävät ny­kyään
paremmin kuin koskaan aikai­semmin".
Mutta kun ryhdyn sitä
ajattelemaan, niin havaitsen ettato-siaan
meillä on korkeampi elintaso,
jos vain voisimme unhoittaa, että
farmistamme^ Jonka ostin maatalou­desta
luopumaan pakoitetulta naapu­riltamme,
on vielä kohtalaisesti vel­kaa.
Jos voisimme maksaa lautayh-tiölle
niistä aineista. Joita tarvitsim­me
vehnän varastoimiseksi koska em­me
kyenneet myymään vehnäämme.
Kunhan vain Voisimme olla varmoja,
että vanha traktori vielä toimii Ja
että sitä voitaisiin vielä ko;-Jata kun­nes
saamme niin paljon rahaa ko­koon,
että voi;slmme matcsaa ensim­mäisen
makiun uudesta traktorista.
Kyllä Jimmy oli oikeassa: me far­marit
tulemme paremmin toimeen
kaikissa suhteissa. Meillä on nykyään
suurempia Ja'parempia välineitä, yk­sistään
suurempia velkojakin Ja te­hokkaampia
velkojen perijöitä. Mut­ta
Jimmy Gardiner Ja n& farmarit,
joilla on tuloja muustakin kuin
maanmuokkauksesta, ovat todella pa­remmassa
asemassa kuin koskaan ai­kaisemmin.
Ne farmarit, jotka far-maavat
farmareita, ovat niitä miehiä,
(otka ovat hyötyneet suuremmassa
määrässä viime aikoina. Se kyllä on
totta.
Työtätekevien farmarien, kaupun­kilaistyöläisten,
vanhuudeneläkkeellä
olevien Ja muiden ryhmien tulisi yh^
dlstyä Järjestöjensä kautta. .He. Jot­ka
hankkivat toimeentulonsa työnsä
kautta, tulisi ryhtyä yhteistoimintaan
pakoittaakseen uuden hallituksemme
aikaansaamaan paremman Ja koh-tuuUisemman
rikkauksien Jaon. rik­kauksien,
jotka automatisoitu koneis­to
on tehnyt mahdolliseksi. IHlei nain
tulla tekemään, on olemassa hyvä
mahdollisuus, että tulemme . kärsi­mään
puutetta paljouden keskellä sa­moin
kuin 30-luvulla. Sotatoimien
kautta mahdollisesti voitaisiin rat­kaista
tämä ongelma ainiaaksi, mut­ta
sekään ei ole mikään miellyttävä
ajatus. Me~ tarvitsemme kapitalistien
kontrollista vapaan lehdistön, radion
la television. Kaikkein tärkeimpänä
tällä hetkellä me tarvitsemme lehdis­tön.
Joka ei ole missään,mielessä
suurpääoman turmiollisen vaikutukr
sen alaisena.—- Roy.Reid.
leen ehkä liiaksi kulutetaan teoreet»
lisiin setvittelyihin, tilastojen-laatif
miseen ja uusien suunnitelmien eh^^
dottclemiscen. Ympärinämme ole^
va käytännön elämä osoittaakin, et­tä
tuskin koskaan aikaisemmin on
koulun ulkopuolella niin innokkaas­ti
pohdittu koulun kysymyksiä jä
vaihdettu ajatuksia opetuksen tar­koituksesta
ja kasvatuksen päämää­ristä
kuin näin aikoina. Koulu Ja
sen maailma eivät enää muodosta
mitään Jerikon muurien sulkemaa
omaa erillistä valtakuntaansa. Kou­lusta
on kehittynyt demokraattinen
k&nsanlaiselämän olennainen, en­siarvoisen
tärkeä osa. Tästä johtu­nee
vuorostaan, että ns. maallikko­jen
kiinnostus koulujärjestelmiin,
eri koiilumuotojen - niveltymiseen
toisiinsa, yhtenäiskoulusta ja rin­nakkaiskoulusta
jne., e i edes am­mattikoulun
tulevasta asemasta ole
yhtä eloisa ja välitön kuin koulun
sisäinen työ, koulun oppilailleen
antama opetus j a sen avulla aikaan­saatu
maailmankuva. .
Ylirasittuneisuuden välttäminen,
yleinen terveydenhoito, riittävä ra­vinto,
kohtuullinen vapaa-aika ja
sopivan pituiset koulumatkat ovat
eräitä perustekijöitä onnistunutta
koulutyötä suunniteltaessa. Koulu­tehtävien
onnellinen suoritus voinee
käydä päinsä vain silloin kun nämä
perusedellytykset koulutyön järjes­telyä
varten ovat olemassa. Varsin­kin
maaseudun oloissa näiden seik­kojen
huomioiminen täytyy olla en­siarvoinen
asia koulutyötä suunni­teltaessa.
Mikäli niissä ilmenee va­javuutta
tai puutteita, saattaa par-hainkin
opetusmetoodi olla tehoton
ja parhaimmankin opettajan laati­ma
opetusohjelma hukkaan tehtyä
työtä.
Mutta sikäli kuin nämä asiat ovat
järjestyksessä, maallikkojen — lä­hinnä
lasten vanhempien ja kas^
v&ttajien — mielenkiinto kohdistuu
kysymykseen: Mitä koulussa, opete­taan,
mitä hyötyä siitä voi olla lap*
seile, mitä lapsi saa koulun opetuk-:
sesta? Minkälaisia ovat ne tiedon
ja ymmärryksen pääomavarat, joita
nuorille ihmisille on ennättänyt
kertyä silloin kun he jättävät kou­lunsa
ja ryhtyvät työskentelemään
yhteiskunnassa, jonka valtava kehi­tysprosessi
on ennen näkemätön?
Saavatko hc koulutyössä sellaisen
avoimen mielen ja vakavan elä-mänpohjan,
jonka varaan tulevai­suutta
voidaan rakentaa .siinä
maailmassa, joka alkaa olla mullis-tavasti
toisenlainen kuin minkä hei­dän
vanhempansa ovat kokeneet?
Vanha koulu saattoi "isoisän ai­kaan"
vuosikymmenet seurata sa­moja
oppikirjoja ja lukea -samoja
läksyjä — maailma pysyyi varsin
kohdallaan —, eikä opettajienkaan
tarvinnut mainittavasti tietojaan l i ­sätä
sen jälkeen kun he kerran nuo­ruudessaan
olivat seminaarin verä­jän
sulkeneet. Nyt ei ole näin. Mi­kä
vielä eilen oli uutta, saattaa tä­nään
jo olla vanhentunutta. Tämän
päivän teknillinen edistys,-.uudet
keksinnöt, atomivoiman vapautta­minen,
ovat luoneet tai luomassa
kokonaan uutta maailmankuvaa, jo­ka
suuresti'eroaa siltä, minkä me
vanhemman polven ihmiset aikoi­naan
saimme luoda itsellemme.
Kulkuneuvojen kehitys on tehnyt
mahdolliseksi, — kansojen välinen
kanssakäyminen on ulottunut yhä
laajeten ns. syviä rivejä myöten niin
suureksi, ettei kukaan sellaista ai­kaisemmin
voinut kuvitellakaan.
Se on vuorostaan merkinnyt vain
siihen asti eineiden ihmisten kat­seen
ulottumista kaukaistenkin kan­sojen
elämään, ja saanut aikaan
lähteisiä henkilökohtaisia suhteita.
Koulutyö, kouluopetus ei suinkaan
voi -jäädä tästä kaikesta koskemat­tomaksi.
Maantieteen opetus saa
syvällisemmän ja läheisemmän si­sällön,
kun opettaja itse tai — vie­lä
parempi ^ osa oppilaitakin on
käynyt tuossa maassa, tutustunut:
sen ihmisten tapoihin, ehkäpä saa-,
nut Jienkilökobtaisia tuttaviakin.
Tällä tavoin henkilökohtaisesti näh­ty,
entisestään ehkä perusteellises­tikin
muuttunut maailmankuva täy­tyy
luonnollisesti heijastua myöslun,
opetuksessa, aivan erikoisesti histo­rian
ja maantieteen tiineillä, ^
meillä Suomessa varmaan myös ko­timaisen
kirjallisuuden opiskelussa.
Jatkuvan persoonallisen kosketuk­sen
avulla tullaan pian huomaa­maan,
ettei kansoilla sinänsä ole
mitään "perivihollisia" kansoja
vaan cistiriltojens «yyf oovat olleet
toiset Tämä havainto. 'Vuorostaaii
pakottaa; avartamaim aikaisempia
historian 'kätityksiC-tarkistamaa
varsinkin entisiä ^ptakertomuksia
ja vastaavasti laajentamaan kulttuu­rielämän
merkittäviä kosketuskoh­tia
kansojen kesken vuosisatojen
aikana. Ne ovat positiivisia,? sivili-satiota
edistäviä asioita. Menneisyys
den maailmankuva i saa niiden oi-
Jceassa tulkinnassa inhimillisemmän
jq todellisemman' tulkinnan.- Nuor­ten
ihmisten herkkien mielten saat^
taminen tajuamaan ensi sijassa näi­tä
arvoja, nuoren polven kasvatta­minen
tällaisessa historian valossa
kansainväliseen,. epäluuloista vapaa
seen, rauhalliseen Ja sovinuoUiseen'
yhteistyöhön, toisten kansojen oi­kealla
tavalla tuntemiseen saa nuo­ret
ihmiset myöskin oikealla tavalla
tajuamaan omaan kansaan: kohdis­tuvan
isänmaanralckauden suuren
sisällön. Siinä mielessä nimen­omaan
koulun historianopetus avaa
uudet, entistä avarammat, mutta
myöskin myönfeisemmät näköalat.
Käytännössä olisi tätä ajatusta sil­mälläpitäen
saatava. entistäkin
enemmän koululaisretkeilyjä naa­purikansojen
ja niiden nuorten kes­ken.
^^
Tästä historian, maantieteen ja
kirjallisuuden -opetuksen uusimi­sesta
joudutaan suoraa tietä kiel­ten
opiskelun piiriin. Pienet kaur
sat eivät omalla äidinkielellään
pääse suoranaiseen kosketukseen
muiden kansojen kanssa. Yhden tai
kahden muun kielen ainakbi vält­tävä
taito on se kulttuurivero jos
niin voimme sanoa — mikä esimer­kiksi
meiltä Pohjolan kansoilta
vaaditaan voidaksemme suurem-:
mitta haitoitta;, olla: mukaia kan­sainvälisessä
sosiaalisessa ja sivis-.
,tyselämässä. Suomen kouluissa tär
män asian järjestely tuottaa suu­rempia
vaikeuksia kuin muualla
Pohjolassa, koska myöskin ruotsin­kieli
on kansamme suurelle enem­mistöllä
käytännössä vieras - kieli.
! Kansakoulujemme kohdalla odot­taa
meidän eduskunnassamme par-
^aikaa ratkaisua sivistysvaliokunnan
ehdotus, että Itansakoulunbpettajia
valmistavissa * semmaareissa olisi
pakollisen^ aineena ainakin yhden,
ja vapaaehtoisena aineena toisenkin
^vieraan kielen opiskelu.
I Tällä tiellä on tietysti vaikeuk-
'-ia. Erikoisesti.on laita näin meillä
uomessa, koska mikään opittava
kieli ei ole meidän sukulaiskielem­me.
Multa varmaan näitä vaikeuk-
Isia on liioiteltu. Olennaisinta mie-
[lestäni onkin, että oppivelvoUisuus-
Ikoulun puitteissa voitaisibi antaa
sellaiset uuden kielen perustiedot,
^että niiden avulla saadaan käsitys
kielen teoreettisesta rakenteesta ja
mainakin suurin piirtein ymmärtää
vierasta tekstiä. "Jatko tältä pohjai­sta
on silloin huomattavasti faelpom-
>päa kuin muuten. Opiskelu ei sään­nöllisen
koulutyön puitteissa voine
olla sen vaikeampaa kuin mitä se
on esimerkiksi aikuisille tarkoite­tuissa
kansalaisopistoissa ja opuito^
kerhoissa, joissa on saavutettu var^
jsin hyviäkin tuloksia. Radio, tele­visio,
elokuvat ja varsinkin matkat
ovat ^ omiaan fkiihoittamaan kielen
oppimista ja tutustumista muiden
maiden kirjallisuuteen.
<.'• . r' » '
GänaäarikansaJUsessä- näyttely ssä^^^^ Yhdisty­neen
Kuningaskunnan lentokoneita, yilä virallinen kuva Britannian viimeisimmästä
täisteluk(«ieestäP.l, joka on ufeita kertoja yUt
ennätyksen. Virallinen ennätys tehtiin toisella, myös brittiläisöllä koneella, Fairy
Delta 2 ja on se 1,132 mailia tunnissa.
JUGOSLAVIAN "KOMMUNISTI
TUOMITSEE DJILASIN KIRJAN
yadMihtee^
\ 0kvm J^sdml kristilli»demokraatti-rissa.
^ ^ ^olustnsmiids^
hukkui vähSnvSIii mielenosoittajien
katkeriin vastalauseisiin. Abioas-taan
pari p S i i ^ aikaisemmin täytyi
Stra'ussin kesfceyttSi vaalipuheensa
ttyuchenlssl ja poistiu pidkalta p^^
Bisitt-j«0J«8sa;'; . '
Moskova. — Jugoslavian Kom-'
monistien liiton lehti '^omma-:
nisti'' on jolkaissnt laajan kirjoi­tuksen.
Jossa kadtellään VSAtssa:
iskettähi; ilmestynyta BL DJUa-^
sin-tcosta. Joka sisältää ; törkeätä'v
paijausta Ja hySkkiyksiä 'kommu­nistista
puoluetta vastaan.
. "Djilas, —,^kirjolttaa Konununis-ti,
— on eräs maan luopureistai Hän
on demoralisoituneen tyhmän sää-
UttSvS edustaja, eräs niistä raukka­maisista,
Ihmis^tä, jotka' kulkivat
tiensiv petlSea 'kansaansa ja vallan-maan
lilkömaisiä etuja. ^^^H^
täbyit' lopiilliscsti^ luoiinpW
Iäisensä rkaikkebi -vihanuelisimpien
kapitsdististefl: ; t
Joukosta." .
w >präsfjiiyt idp
kamppidlmi ^|istä'V jätkää Ic^
epäaemättä yritys'
sinäsia^
tob >Hskä nnude^^ spsialististen\ mai^
;^tc^; ^älisetr y t ^^
seen^
äbitettttvk^
pukadesä vain pellSksi lankauksefc
JpuBpjikseit Ja.,^Bte»JtsWa|^pal^^ _^jj:^x
Koulutyön sisäisen suunnittelun
täytyykin edellyttää, että koulun
piirissä kasvavat nuoret aluista al­kaen
oppivat ymmärtämään kan­sanvaltaisen
yhteiskuntarakenteen
sisällön ja arvon, että heissä herä­tetään
ja kehitetään sitä, mitä n i ­mitämme
sosiaaliseesi yhteisvas­tuuksi.
Koulun ja kpulupolitiikan
tehtävä, opettajan tehtävä kojulus-sa,
on vaVsinaisten oppiaineiden
selvittelyn ohessa Ja niiden yhtey­dessä
opastaa, sosiaalisten luokka-
"NYKYISIN KEINOIN El
TULE VAKAUTUMISTA
Helsinkt '— ^'Suurpääoman etujen
mukaisella politiikalla on sanottu py­rittävän
taloudellisen elämän vakauta
tamiseen. Tämä ns. vakauttaminen
on tapahtunut yksinomaan työtäteke­vän
kansan kustaimuksella. Jo. nyt
on tullut Jokaiselle ajattelevalle ihr
miselle selväksi, 'että mlhhikään va^
käantuneisuuteen ei tällä tavoin ole
päästy. On tapahtunut. täsmälleen
päinvastoin, mitä enemmän ..talous­elämää
on "vakautettu", sitä epä­varmemmaksi
se on tullut?', lausui
SKPn, pääsihteeri Ville Pessi lauan­taina,
elok. 17 pnä alkaneessa Suo­men
Kommunistisen Puolueen Kes-,
kuskomltean laajennetussa kokouk­sessa.
Jonka pääkysymyksenä on kan-nanmäärtttely
nykyiseen taloudelli­seen
Ja poliittiseen tilanteeseen.
Helsingin : Kulttuuritalon suojissa
pidettävän kokouksen avauksen suo­ritti
puolueen varapuheenjohtaja; Y r ­jö
Murto Ja tilanneselostuksen ko-^
koukselle esitti puolueen pääsihteeri
Ville Pessi. Alustuksessaan pääsihtee­ri
Pessi aluksi käsitteli maan talous­poliittista
tilannetta todeten välttä­mättömiksi
kansan ostokyvyn lisää­misen
Ja kaupan laajentamisen Neu­vostoliiton
Ja - muiden, sosialististen
maiden kanssa.
rajojen kaatamista. Oppilaat on
opetettava - alusta ^ saakka ajattele­maan
sosiaalisesti. Se on erikoisen
tärkeä koulupoliittinenkin- tehtävä
nyt kun suuret ikäluokat juuri val­mistuvat
ottamaan ja . vaatimaan
paikkansa yhteiskunnan elämässä.
Kotien kannalta- on erikoisen tär­keätä,
että kaiken opetuksen pe­rustana
olisi inhimillisen työn kun­nioittaminen
sen kaikissa ilmene­mismuodoissa:
tavallisen arkisen
työn suorittajan ja tieteen problee­moja
ratkovan tutkijan työn oikeal­la
tavalla arvostaminen. Helisevä,
ontto sankaripalvonta pitäisi kou­luopetuksessa
sensijaa)i siirtää si­vummalle.
Näin menetellen ihmis­ten
tasa-arvoisuus vähitellen saisi
myöskin käytännössä sen arvon,
mitä juhlapuheissa usein kuullaan
esitettävän.
"Ota poika ja tee hänestä mies".
Tämä vanha tuttu sanonta on ollut
mielessäni kootessani edellä esittä­miäni
ajatuksia ja toivomuksia, jot­ka
näinä aikoina enemmän taikka
vähemmän hajanaisina liikkuvat
lukuisissa kodeissa lasten tulevai­suutta
^ ajatellen^ siinä 'kiihkeässä
elämänkamppailussa, mikä nouse:
vaa sulcupblvea jokaisessa^ maassa
odottaa.
Mi
Siirryttyään käsittelemään maam­me
sisäpoliittista tilannetta totesi
alustaja, että taloudellisella: alalla i l ­menevät
pulmakysymykset ovat an­taneet
"päävärin maan poliittiseen
elämään.-.; Eduskunta on kutsuttu
koolle käsittelemään valtion talouden
tasapainoittamista koskevia. hallituk­sen
esityksiä: Taloudelliset kysymyk­set
ovat esillä myös viiden puolueen
välisissä; neuvotteluissa Joiden takaa
selvälti -kuultaa näiden puolueiden
halu hallitukseen/toisinsanoen halli­tuksen
muodostaminen uudella poh-
JaUa.
Arvioituaan eri puolueiden suhdet-
'ta näihin neuvotteluihin ja todet­tuaan
että,näitä neuvotteluita käyr
dään ilman kommunistista puoluetta
Ja kansandemokraattista Uikettä, lau­sui
pääsihteeri Pessi:
"On valitettavaa, että sosialidemo­kraattisen
puolueen Johto puuhaa
hallitukseen kokoomuspuoluetta, mut­ta
suhtautuu! täysin torjuvasti y h ­teistyöhön
iv kommunistisen puolueen
ja kansandemokraattisen' liikkeen
kanssa; -yhteistyötä sosialidemokraat­tien
kanssa lei ole, saatu myöskään
eduskunnassa, josta Johtuen monet
nykyisecr -hallituksen ' työtätekevän
väestön elinehtojen'-huonontamiseen
tähtäävät esitykset tulevat hyväksy-,
tyiksi. ' Jos^. sosialidemokraattisen
eduskuntaryhmän , suurin osa edes
asettuisi meidän kanssamme näitä
esityksiä vastustamaan, ne voitaisiin
torjua, niiden hyväksyminen edus­kunnassa
estää.". .
Alustuksensa loppuosassa pääsih­teeri
Pessi käsitteli kansainvälistä t i ­lannetta.
Alustusta seurasi -vilkas
keskustelu.- Kokous Jatkuu tänään.
bnaami jatkaa
Kairo. — Omanm taistelut jatkti-vat,
sanoi imaamin' Kau-ossa oleva
edustaja viime sunnuntaina. Eng­lantilaiset
piirittivät -Izkin linnoi­tuksen
ja tuhosivat sen. Mutta
imaamin joukot tekivät voimakasta
vastarbitaa. Ne pitävät kuitenkin
puolensa, edustaja sanoi edelleen.
Englantilaiset joukot, Joita lay.
lettiin auttamaan Muscatin sulttaa­nia
ja kukistamaan imaamin kannat­tajien
keskuudessa syntyneen kao-sannousun;
alkoivat sunnuntaina
lähteä takaisin Bahreiniin ilmasillan
avulla, ilmoitettiin Englannin ilm^
voimien Muscatissa olevasta t kuljet
tusosastosta . sunnuntaina. Englan­tilaisten
Jouitkojen uskotaan olevan
poissa Muscatista maanantaina;
JA
TÄTÄ
^ SUOMEN ONNELUSET
Hallituspuolueitten johtajat, olivat
palaamassa; ulkomailta; Fagerholaila
vastapäätä 'istui' muuan pikkutytt»;/
Joka sanoi Ahvenanmaan ylapuoftl- j
Ia; että heitän setä tuhat markkaa
ikkunoista; ulin; ainak;in yksi -ihnrinaj':
on onnelUnen; Fagerholm päätti^helii/j
tää: kaksirVllslsatasta: arvellen.'että|;
onnellisten . l u k u • kasvaa puolella, c
Maalaisliittolabien ministeri keboitti l
kuitenkin heittämään kymmeneh: sa- ;
talappusta — saataisiin vieläkin;^
enemmän onnellisia.
Silloin takapenkillä istunut katim|
palaava tukkijätkä karjahtl:
— Hypätkää hitossa molemmat r-f
silloin on Suomessa-4^ miljoonaa,on- ?
nellista! -
Huono kalaonni vaivasi
mutta sauna lohdutti
Reykjavik. —- Torstai-iltana, elo­kuun
15 pnä ^tarjottu presidentti-päivällinen:
muodosti sydämellisen
lopun presidentti ja rouva Kekko­sen
Islannin vierailun kaikin puolin
onnistuneelle ,^ viralliselle osalle.
Kaikki olivat tyytyväisiä, kun per­jantaiaamuna
lähdettiinf kalastus^
retkelle Kojsiin Esjartunturiu poh­joispuolelle.
; /Mainittu tunturi sijaitsee vasta­päätä
Reykjavikia halliten, koko.
aluetta. Molemmat presidentit ovat
kiinnostuneita urheilukalastukses­ta.
Presidenttien seurassa oli- myös
taiteilija Ja urheilumies Gudmun-dur*
Einarson.
Presidentit yrittiväti pyytää tai­menia.
Sesonki on kuitenkin päät-tymäisillään
etelä-Islannissa ja ti- >
mä voitiin todeta myös taimen^ ?
kobdalla. - ^
Mföhemmin päivällä presidentit^
nauttivat suomalaisen saunan au-1
tuudesta saunaintoilija Koföd-Han-".
senin luona. ^ ^
— Antarktiksen mantereen kes­kikorkeus
on 6,000 jalkaa ja etäSt *
vuorista koho*avat 15,000 jalan kor;^
keuteen.
PMVAH PAKINA
Waifer-|)p|an hartiakuva
Torontolalsesta aamulehdestä saim­me
lukea oikein toimltuspalstalta;' et­tä
autotyläisten ';union Johtajan mr.
Walter Betuheriq; pidättäytyinisäidor
tuksen "motiivi'' on kyllä kiitettävä,
'^mutta motiivi ja käytäntö oVat kak­si
eri asiaa". ' *
Kuten tiedetään, kaikki Suuren R a ­han
lehdet, mukaanlukien Toronton
suuri aamulehti,;ovat kalkissa mab-r
dollislssa j a mahdottomissa paikoif^a
selittäneet, että nykyisen inflaatio-suunnan
perussyynä oh' kiitt&mättör
mien työläisten uusiintuvat .palkan­korotusvaatimukset;
Josvain^läiset
tyytyisivät* vähempään ja rpMSttyisi-vat
palkankorotnsvaatlmnksista on
meille selitetty. nUn kaikki sehriäisi
itsestään: -jntiSämSvarastomme voi­taisiin
myydä ulkomame ja vieatOilk-keenune
voisivat ^ menettyksellisesti
kOpalUa toisten maiden viä)'blilkkei-den
kanssa ja niin sacavntettiQsiin.
kalkkien iyhteinen «xini* Ja autuus Jo^
Hiili
~ JoUaldn tavalla «nSinä 'Oiian kor-kdsta
palkoiata.** ltkei«t Ja paStka-
^«aatlmnksista pidättymistä Hsaamaa-fBi
Smam Rahän^^lAdrt' ebA> ote
,suxalnnieetaelitimt neOte kadon tide-
' " ' M p " " ' " ^ " '
hille ja naisille-sitä; että mitä tapah^:
tuisi jos tätä .samaa "pidättymisobjel-maa"''
noudatettalsiin:-käikIssä 'mais­sa?
" , - '
Jos"'esimerIciksi "kaikkien maidoi
teollisuustyöläiset olisivat'tyytyneet
sanokaamme: sodanedelll^eenr palUä-tasoon.
niin;,. oUslvatko, vcanadtdaiset
teoUisuuspohatat: yhtään, sen, parem-~
massa; asehiassa kuin: toisten maiden
teollisuuspohatat^ mikäirön.pubeTtdl-,
pailusta kaiäabivälisilla^^ ;:markk^ö'il-la?
Ja juuri; tästä lon: I^symys,-; slIlS;
iniin Suomen. BuotBin;'iBanskan::-knin
Canadankm (tieonisuuskapltallstit '^^^^
hddän-puolestaptihujansa :t>vat v lM
vuosina i&ene(et'lcusfaimusfcril8istär'
ja "liian korkeista,palkotsta". / •
No niin^
Helläsy^mbena ^ mi^pnS alussa-maimtttt:
w<rBeut}te^
opiksi tditaiUjalnsFdänjaini^^karml'-'
vasta itkusta ja niin hän'eSitU viikon
vaihtMssa "l^dotnk»»: Ybäysvaltain
antoteonisupden • ^ h n ^ sunren^",
että: ne ryhtTisirät: yhteisvoima
läistensä^^union kanssa-taistelunn^in-flatiol^-
vastean.^ ^ , ^ C
torsin; Chryslerln ja - Fordin päämie­hille
ehdottaen, 'että ne':alentaiäivat!
ensi - vuonna autojensa hintaa vähm-täln
sädällaodoUariUa kappalettävkoh^
ti. Jos autotelitaat'suostuvat tähän,
kWoitti--Beuther; niin se jioee huo-'
mioiduksi-sljten. ett& työläisten tahol-ta
jesltetääin-pienein^'^päl^^
muksla ensi yuönmC joUbin fömän
alän^^öehtc^pimus tulee uuslttavak-'
Mr., Beqther sanoo ehdiptustaan
''positU^dseksl jarkäytaräöllij^^ m&-.
n^ttefj^iiOdpkär'siinä";mlele^; että
inflatiosmintalchintojen JatiEUVa nour-
_:susuimta> voidaah pysäyttää ja kään-^-
'tää — hintojen laskusuunnaksi."
Samana ' kertaa mr. Reuther'' va>
kuutti autoteollisuuden -'omistajine;
että :f^me ^mme-pyydä'teitä ottaniaan^
jsdtään sellaista riskiä, mhikä Jaka^
.mjse^emme ote itse'valmiita osal-n^
rtnmaan." * ' >,
Toisinsanoen, mr. Jlentber
että^ antoteo1Iisotidei^'^noin) l,500jOOO
työläistä .«uostuux^ubWm^
ka^asoon. jos adtj^tebtidden omistajat
, pnidsstaalL^snostu^jalientei^
toJ^iKEäj^ hintaa sadalla doIIariUa kapr
paletta i o h t L - ^ ^
^nUiänj^nennfes^ emme ole vidä
nähneet' m"is^n '"B^öimen' suuren"
vastausta. /• \ '• ^
Mutta eräät Suuren Rahan lehdet,
kuten, yllämaiiiittiitorontol^im"!^
moMttikin.- ovat JO ^ iäirebtlneet < aUT
totj*stailiJgln aynksL ; K ^ , s i n m 3 i ,
suuren" kesken käydään hirveän IfO-l
vaakUpalluä markkinoista — Jatämi^
kllpaUu on johtanut siihen, että teJt^rfj
niUisestä kehityksestä ja tuotannon
il^äntymisestä buplimatta aut^l^
htonat kohoavat jatkuvasti. YleisesH^
otaksutaan, että kaikkien ameriU»"
laisten autojen htonat kohoavat h«*|;
'mattavasti ^ensi vuonna. ,
-'Ja.vaikka nämä "KoUne sunrt*-V
rfvat kfrjalmeniscsti valmiina katt»^.
semaan^ toinen, toisensa kurkut J»;;
yrittävät leikin TnahdoUisin keinot!
saada^^kllpaJUJBiisa matalaksi, nc.«wr.
kuHamktn yksImieUsiä siltä, että osax-kieenomlsta
jäin voitto-osfaigot on sa»*;
täva yhä suuremmiksi ja « « » » « ^ \
Si —' ja että sen vuoksi on työBi».
pidettkva lEtirissa ja herran ouhtee-i
- Tfctoiisinä. sUtä, että suunäSoo»»;
korkein«ian» tavoitteena Ja " J ^ T ,
na" on- "enimmälsvoittojen tavol»|;i
lu". Söorcn ,Rkiian^ ^^''^^J^
rehtlvät vastaamaan mr. ]
^ t Ä n . ^itä^-Tcaunis on d i d o^
fe^-la,6Iei^o,ori «fmotiivisi-.
k^ytSiitö^öVe id. kelpaa. «JD^J^
m^'^a\10ppukädes5^' ole i U j ^
snnrtÄäomah iaimupäisvoitoista- ;
' TÄtofatara r aamulehti sO»
Walterine, että hän dää " ö » * ^
ylien'' pflviltoulssa. Saa nÖiÄ
snhtautnn,- -Kolme .Suurta »r;
utukttvaan- i» minkälaisen ,J<*W»^
isksen mr^ Retoher siitä loppi*»,r
'M