Vapaus, July 29, 1954

              Tontaiiu, heiniä. 29 p.—Tbarsday, July ia, 19S4
« « BM D9W«Biettt, Ottav». AH»
raepiiotm: Sttt, Office 06.
EdltoHaS Office 0 & 4 ' 4 » $ . iäaaner e. Sakit, gdltor W. ammd. M a n tm
TILAUfiBINIfAT;
neuvötleluratkaiiiuja kohti
•
Ceiievea^^lu>nferenssm suuren J^^
'\ seurauksena voidaan nyt tyydydyksellä todeta, etta ensimmameh
, ^ kerta pitkien vuosien aikana maapallon kamaralla ei o!e nyt yhtään
'suurempaai>sotaa. T^^tta on, etta siirtoniaakahsoja vastaan kaydaan
! ^ovieläsotaa Malakassa,'Tunisiasi ja Keniassa. Totta on myös, etta
nämä ''pikkusodatkin'' pitäisi lopettaa demokraattisessa hengessä
ennöikuirne kehittyvät suuriksi sodiksi (Mutta kuten sanottu^ tällä
kertaa ei c^, k;iitos Geneven konfernssin onnistuqMsIIe, yhtään suu-reiqiaa
sotaa maailmassa.
y ' l i i n a rauhanvoimien^suuri voitto lekee mahdolliseksi sen, että
kansainvälistä jännitystSannetta ylläpitävät muutkin ongelmat voi-
I, daaa ratkaista neuvottelupöydän ääressä. Kieltämätön tosiasia myös
on, että niin kauan kuin esim. Saksan ongelma on ratkaisematta £u-f
'' rpq>assä ja Korean, poliittinen kysymys ratkaisematta -Aasiassa, maa-
I ' jhnan rauha on jatkuvasti uhattuna, sillä eräät tunnetut sodanlietso-i
jat vohrat käyttää niität hyväkseen uusien provokatioiden järjestä- i^SiÄliÄiiiiiliiPiilÄ^^
l-l /iissä y h t e y d ^ on ilolla tervehdittävä sitä kun eri puoliltä-l-\
: nuaflmaa, I x m t o » ^ (Moskovaan ja vieläpä Xenir Delhistä asfi on jo
\- \ ttinut käytänniSlisiä ehdotuksia uusien neuvottelutilaisuuksien jär-
B iestämiseksi maailman kiistakysymysten ratkaisemista varten.
' '. ^ Iptian' pääministeri on ehdottanut, kongressipuolueen yksimieli-
X<' Msti kannattaessa sitä, että Kiinan kansantasavalta tulee hyväsyä
^.-"^viivyttelemättä Y K : n jäsenyyteen, ja että Y K : n Yleiskokouksen p i ­laisi
tyhtyä kei&ustelemaan atomiaseidn pannasta.
^. (Lontoosta ilmoittetitn vume Jtiistaina, että Yhdysvaltain halli­tus
on suostunut ^fvapauttamaan" kolmannen osan 'niistä ''strate-:
^ i s t a " tavaroista, joita Yhdysvallat ei ole antanut myydä •'Neuvos-tc^
iitolle ja kansandemokraattisille maille. Samalla kertaa ilmoi­tettiin
oman maamme itäkaupungista, Ottawasta, että Canada tulee
mySs lyhentämään tätä ns. '^strategisten'* tavarain luetteloa, tarkoit-
4lrt!n^titä,'eUä liittohallituksemme aikoo p^
m
m
m l i
m
i•t i
•i
-mr—- — — — , ——— - t
Ingtonin sanelun mukaan täytäntdönpannuista esteistä, jotka ovat
eliicäjsseet k a o ^ l l i ^ u i l l c i i ^ c tärkeätä kaupankäyntiä sosialistisen
inaaänianosan kanssa.
Moskovasta saatiin viikon' vaihteessa todella kauaskantoinen
^ehdotus, maaflman jännitystilanteen huojentamiseiksi siinä mielessä,
että. ^ähttulevien-kuukausien aikana järjestettäisiin uusi konferenssi,
misisä keskusteltaisiin Euroopan kollektiivisesta turvallisuudesta. ~
» ^ Kuten muistetaan, Neuvostoliitto esftti tämänluontoisen ehdo­tuksen
jo muutamia kuukausia sitten selittäen olevansa vahnis liit­tymät,
Ppbjois;Atlantin. maiden liittoon siinä mielessä, että,tämän
liiton jäsenyys olisi tiyoinnai^^ maille ja myös Y h ­dysvalloille,
jä että^täiMliitto ei kohdistuisi mitään Euroopan maata
vastaan, vaan ottaisi kollektiivisesti tehtäväkseen £uroop'an turvaa
lisuuden takaamisen. Nyt on Neuvostoliitto esittänyt uuden saman­suuntaisen
ehdotuksen korostaen, että r a u h ^ asiaa edistäisi se, jos
Euroopan turvallisuuskysymystä käsittelevään konferensiin kutsut­taisiin
seuraajaksi myös Kiinan Kansantasavallan edustajat.
Vähänkin läheisempi tutustuminen ^Neuvostoliiton ehdotukseen,
että ns. "Euroopan puolustusyhteisön" tilalle muodostettaisiin Eu­roopan
kdlektlivisen turvallisuuden sopimus, vastaa nykyhetken
tarpeita. Kuten tiedetyn, -Euroopan kansat — ja hallituksetkin —
) ovat vastustaneet'^' puolustusyhteisöä" nimenomaan sen
vuoksi kun se kieltää kansojen itsemääräämisoikeuden ja pyrkii
Washingtonin sanelun mukaan Saksan imperialismin uudelleen aseis-tamiseen^
' ^ ^
iNeuvOstoliiton ehdottama Euroopan kollektiivinen turvallisuus­sopimus
sen sijaan korostaa Icaikki^ jäsenkansojen täydellistä itse-
^ määräämisoikeutta, j a että kansojen yhteiset edut olisivat tämän so-pimäkstii
kirkkaana johtotähtenä. 'Muodostamalla tällainen koko
• Eurooppaa'käsittävä tufvallisuusjärjestö,p
suus, että joku, tai jotkut'maat voisivat ryhtyä järjestämään E u ­roopan
kansoja toinen toisiaan vastaan kohdistuviin liittoihin, mikä
luonnollisesti kärjistäisi kansainvälistä tilannetta ja vaarantaisi rau­han
asiaa. Samalla tällaisen sopimuksen teko auttaisi Saksan ongel­man
ratkaisemista^ demokraattisen, yhtenäisen ja rauhanomaisen
Sftksan muodostamista. Muistaa myös tulee, että juuri Saksan ky­symys
muodostaa iEuroopan tilanteessa perusongelman. Kysymys on
kerta kaikkiaan siitä, lähdetäänkö kolmas peräkkäinen kerta Sak­san
imperialismin aseistamisen tielle - - - v a i ryhdytäänkö asioita jär­jestämään
siten, että Saksasta tulee rauhanomainen, demokraattinen
maa.
'Juuri tämän perusteella on ymmärrettävissa• se miksi Washing­ton
kiirehti niin nopeasti hylkäämään M o j o v a n ehdotuksen, ja sa­malla
sen, miksi esimerkiksi Ranskan pääministeri Pierre Mendes-
''Francen sanotaan kannattavan: (Neuvostoliiton ehdotusta Euroopan
maldäi konferens^
jLabor-puolueen voimakas rauhanoppositiokin.'^
IMe katsonune, että kaikki yllämainitut ehdotukset kansainväli­sien
jä^ ovat ajankohtaisia ja eteen­päin
tähtääviä. iMe uskomme myös, että jos voitaisiin järjestää kaik-kien^
E^ maiden yhteinen konferenssi, mihin voisi osallistiia
myi» Yhdysvallat ja iKiinan Kansantasavalta, niin se auttaisi l[>äIjon
kansainvälisen jännityksen lieventämistä "vanhalla mantereella'*.
!Mttä enemmän tätä asiaa harkitaan, sitä selvemmäksi myös
ftulee/että jos ^^^^^
ääressä aSbeuttaa päänvaivaa ja huolta eri maiden diplomaateille,
n i i n se on sittenkin paljon helpommin kestettävissä kuin se, että
'miljoonaiset ihmisjoukot syöstäisiin uudelleen sodan jalkoihin, ato­misodan
kurjuuteen. ^
^ .Tosiasiassa ihmiskunnalla ei ole nyt muuta niahdollisuutta kuin
sey että vaaditaan kesähelteistä huolimatta diplomaateilta työtä ja
toimintaa neuvottelupöytien iiäressä.; Tämä saattaa tuntua joistakin
d^Ioinaateista tylyltä ja suorastaan eläinrääkkäykseltä
muuta vaihtoehtoa ei ole kuin rauhallinen rinnakkaiselo sosiadistisen
^J^J§, /««a fyaura?^ j a henkisesti, täyteläistä elämää. Siksi on diplomaa-lt|
ijta|un i»älipaätta vaadittava kesäkuuminakin lisää kansainvälisiä
v ifi^y-v jieti^ottduja (Euroopan^ j a muiden «maanosien pulmakysymysten rat-ttiiiOTnhfkd
demokratian ja rauhan hyväksi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Eäf»rA tUi»S», CMMt. o n t . ayt-ta
elokuun 3 jmft 69 vuotta.
Kvttf MiktB, vmitetUh. Qnt., täyt.
täi beiittkuun 30 pai, 78 vuotta.
Yhdymme «ikulatotn» J a tuttevleo
omUttduihin!
Mita muut sandvat
EEDENIN PARATIISIN'' SVKY-
. AIKAISU HUOLIA
Okanagan laakson etelä. Ja poh­joispuolta
sanotaanBr)tUb:'Colum-biasB
»- todelliseksi "Eedtnia pmitar^
liaksi'*..viasta. kasvavastavlaonnon>
lahjasta huolimatta monilla niistä
aatameista Ja eevoista. Jotka asuvat
Ja raatavat siellä, on hyvin painostava
omenapulma mielessään: Minkälai­nen
hedelmäsato saadaan vuonna
1054 Ja kuinka suuri osa siitä saa^
daan kaupaksi? — Tom BfoEwen, P a .
clflc 'Tribune '
40 vuotta ensnniiiäisestä maailma
Kiri, h, Kutakov
lasia
nemoeumUbSom hbtMtotuaj»
aoknuntt. päivänä tulee kuluneek­si
40 Tuctta ensänmäisen maailman­sodan
alkamlsesta.^noBi^n 1914—1918
NAISEN KAVALUUS
Kuten virkaveljemme Taavetti täsr
sä taannoin kertoi, havaitsivat Y h ­dysvaltain
vastuuntuntoiset piirit,
että Amerikan mantereen rauha Jcu-t
u l ehkä vielä edesmennyttä Guate­mala-
uhkaakin pahempaan vvaaraan.
Jos Biliss Kreikka astuisi maihin län­nessä;
osallistuakseen (Long Beachin
Miss Universum-rkllpailulhin . . .
(Mutta nyt saUulkin n l h i , että tuon
pikku Välikohtauksen toinen osapuoli
vaiUe maihinnOusulupaa Ja sUs myös
kUpailumahdollisuuksla Jäänyt Miss
Kreikka, on — nataen. J a mitä s a ­nookaan
Salomon Icaikessa viisaudes­saan
naisen* kavaluudesta?./. Salor
mon, kuten muistettaneen, oli viisas
mies...
' osoittutui tämäkin missi
: . . vuodattaen tunteensapaperiUe...
Vastausta el tarvinnut kauan odottaa,
kuoresta tuhahti hetiavattaessasadan
dollarin seteleitä, maihiimousulupia
kolmin kappalein, hotellien osoitteita
matkashekkejä, lentolippuja Ja ties
niitä; Tie Yhdysvaltoihin o l i ; auki
taivasta myöten. Joka vUmeksimainitr
tu, kuten tunnettua, luetaan myös
nykyisin USA:n suojelusalueisiin^..
Mik^UoU hänen mepestyksensäM-lalsuus...
iHän oli nähnyt unta John
FOster D u l l e s l s U . . . >\Niin. sellaista on
iRakkaus" Ison R : n kanssai
— • Tuptkä, Vapaa Sana. Selsinki.
USA hylkäsi taas
HL:n fleuvdttelu-tarjouksen
Washin(ton. Yhdysvaltain val­tiosihteeri
John F o s t e r D u l l e s - ^ t a ­vakseen
tullutta jäykkäniskaistakan-taansa
seuraten :—r on Jälleen hylän­nyt
Neuvostoliiton hallituksen teke­män
tarjouksen koskien korkean por­taan
neuvotteluja kansainvälisten
kiistakysymyksien ratkaisemiseksi.:
Sanomalehtihaastattelussa vakuut­ti
bulles, että Vryhdytään hetikohtai-sUn
toimenpiteisiin" uuden kommu­nistivastaisen
Uitloutuman Järjestä­miseksi
Kaakkois-Aasiassa. DuUes
kokoontui sanomalehtimiesten kans.'
sa muutama tunti sen Jälkeen »kun
apulaisvaltioslhteeri V a l t e r " Bedell
Smith oli palannut Wa8hingtonita
Genevestä: Dulles vakuutti, että Indo-
K l i n a n suhteen tehty rauhansopimus
oli «paras mikä c l i mahdollista saa­vuttaa
vallitsevien olosuhteiden alai­suudessa."
^Dulles ilmoitti Yhdysvaltojen pyr­kivän
Länsi-Saksan Jälleenaseistaml.
sen toiminnan laajentamiseen, mut-
^a huomautti, että tässä voidaan Jon>
kin verran myöhästyä. Joa «tanskan
hallitus ei sattuisi hyväksymään k u u .
den vallan Euroopan armeijan aja­tusta.
Dulles sanoi luottavansa^ siihen,
että RansGcan pääministeri Pieree
Mendfes.<Pranöe voi vaikuttaa Rans^
kan kansalliskokoukseen, että se h y ­väksyy
'Tjuolustusyhtelsön'? ajatuk­sen
ennenkuin se lopettaa istuntonsa
elokuussa.
Neiivostoiiitto ei anna
yllättää itseään
V a n o v a .— Neuvostoliiton on j a t -
Icett^vaatomi-javetyaseiden valmis­tamista
n i i n kauan kuin X7SA el.luo-vusUtä,
sanoi NeuvostoUiton puolus­tusministeri
marsalkka Bulganin kes-;
kivikkona Vajrsovassa. ilmoittaa Puo­lan
uutistoimisto PAP. NeuvostoUi-toUa
el ole varaa antaa yllättää i t ­seään
aselstamattoinassa tilassa.^ •
_ Bulnanm korosti. 1että -Puolaa u h ­kaa
eritylaestt U S A : n Ja-EnglannUi
halUtusten .poUtilkka, Joka henkiin-herättää
sakblalsen militarismm Ja
organisoi kuuden' Euroopan valtion
iotUasbloUn länslsaksalaisten revan-
^poliiUkkoJen; Johdolla*.
Indokiinan s<^>^ua on- sumi voit­to
rauhan voimille Ja väuiön tulos
taistelusta rauhan puolata. Jota ovat
Genevessä Johtaneet NeuvostoUiton.
K i i i um suuren kansantasavallan Ja
Vietminhln'«valtuuskunnat, hän sa­noi.
Bidgänln' korosti lopoksl, että nyt
v a s t u s t a a ^ mlU. ihmistä yhtyneenä
rintamana kaikkia hyökkääjiä.
^ {NeunrosUdliton marsalkka puhui k o ­kouksessa.'
Jonka olivat järjestäneet
Puolan yhtynyt työväenpuolue Ja h a l ­litus
Puolan saksalaisista vt^autumi-sen
iqrmmenvuotlsmulstbksL
sota riisti miljooxtla ihmiselämiä/te-;:
Ki raajarikoiksi miljoonia ihmisiä; Ja
tuotti suunnattomia aineellisia vähin-:
koja j a tuhoja. ^
Ensimmäinen maailmansota e i ; o l ­lut
satunnainen. Sen synnyttivät k a -
pltalistii^en valtiorybmittymien väUi:
iset ristiriidat. Jotka; olivat aärimmilr
leen kärjistyneet.
20. vuosisadan' alkuun mennes^
Etoglantl oli V menettänet valta-ase­mansa
teollisnusoiaana.-Ensimmftiselr".
le tilalle nousivat ^ A Ja Saksa, Jotka
oUvat asttmeet'teollisen kehitiyksen
tielle paljon myöbenimin kuin {Eng­lanti
Ja Ranska. '.,
Tärkein merkitys ensimmäisen
maailmansodan valmistelussa c l i eng-lantilais-
ranskalals-salcsalaisilla risti-,
riidoilla. (Englannilla Ja Ranskalla oli
suuria siirtomaita, joista ne jsiirto^^
paakansojasääilmättdmästi riistä­mällä
ammensivat suuria ylivoittoja^-
Teollisuusmonopolinsa. menettämisesi
tä huolimatta Snglanti pyrki säilyttä;^
mään asemansa Ja siirtomaansa^ Sakr'
sa sivuutti teollisessa suhteessa ensin
(Rankan Ja sittemmin myös Englannin
Ja alkoi taistelun maailmanberruu-:
teen pääsemiseksi.
Euroopan: valtioiden keskinäissuh­teiden
muuttuessa muodostui myös
toisilleen vastakkaisia imperialistisia
valtioliittoutumia: Vuonna 1879 Saksa
solmi agressiivlsen^^ liiton Itävalta-,
Unkarinkanssa: Tähän liittoon.yhtyi;
myös Italia; Tämä liittoutuma sai n i - ;
mekseen ^kolminaislUtto"; Saksan
liittoutuma muodostui yhä vain hyök-käysluontoisemmaksi,
V j a Saksassa
käytiin hillitöntä propagandaa valr
tausten puolesta.
Englanti alkci muodostaa 'Euroo­passa
toista valtioliittoutumaav Vuon*r
na •1984 muodostui englantUais-rans-kalalnen
•Entente,; Johon; v. •1907 l i i t ­tyi
myös tsaristinen Venäjä, Joka c l i
riippuvaisuussuhteissa (Englannista Ja
Ranskasta.
- Euroopan hajaantuminen toisilleen
vastakkaisiin sotilasiyhmittymiin Joh­ti
kiertämättömästi riUden^ väliseen
sotaan. tEnsinunäiseen 'maailmanso­taan
syylistyivät kaikkien maiden i m ­perialistit,
jotka toimivat sen organi­saattoreina,
sodan päälletsoja ja sen
alkuunpanija oli .kuitenkin. Saksan
imperialismi.' ••• Mitäprovokatoorisin
merkitys iLepsimmäisen; maailtnanso^:
dan: aloittamisessa ,o}i Amerikan im-,
perialismilla. : 'Ensimmäisen ^ maail­mansodan
aattona Amerikan imperia­lismin
johtajat tekivät kaikkensa Eur:
rcopan valtioryhmittymien yllyttämi­seksi
toisiaan: vastaan. USA tahtoi
heikentää näitä ryhmittymiä. Yhtyes-sään
sittemmin sotaan 'Ententen puo­lella
iUSA alkoi tosiasiallisesti Jo sil­loin
taistelun maa.Imanherruudesta.
'Aloittaessaan ensimmäisen, maail­mansodan
Saksan imperialismi asetti
toiveensa pikaiseen voittocn. Salama-sota
ei kuitenkaan onnistunut. Alkoi
uuvuttava näännytyssota, joka Jatkui
yli neljä vuotta ja johon joutui y l i 30
valtiota; Jciden; yhteinen väkiluku
nousi yli >1 miljardiin henkeen.
Ensimmäinen maailmansota oli
epäoikeudenmukainen imperialistinen
sota, jota ei käyty kansojen vapautta­miseksi,
vaan niiden entistä enem­män
riistämiseksi ja orjuuttamiseksi
ja maailman jakamlseksL
Ensimmäisen maailmansodan päät­tymisestä
kului vähän yli 20 vuotta,
kun ihmiskunta joutui uuteen, toiseen
maailmansotaan. Sekaan ei ollut sa­tunnainen
sota.
Ensinnäkin se ns. versäilles-wash-ingtonilainen
järjestelmä, joka astui
valtaan saksalaisesta valtioriyhmitty-mästä
saavutetun voiton jälkeen, va­kiinnutti
vain väliaikaisesti imperia­lististen
valtioiden keskinäissuhteet.
Voittajavaltioiden. ensimmäisen maa-
Umansodan jälkeen aikaansaama rau­ha
ei voinut olla-luja eikä pitkäaikai­nen,
sillä se kärjisti vain entisestään
imperialistisia ristiriitoja.
Voitetut eivät tahtoneet tjrytyä sii­hen
vahinkoqn, Jonka voittajamaat
olivat niille aiheuttaneet. Saksan m i ­litarismi
tahtoi saada- korvauksen, s i ­täkin
kärjistyneemmäksi muodostui
imperialististen valtojen välinen tais­telu
menekkimarkkinoista ja vaiku­tusalueista.
Uuden maailmansodan valmisteli­jaksi
ja organisaattcriksi osottautui
myös tällä kerralla Saksan imperialis^.^
mi. Sen puhkeamista .edistivät myöi
>U8A:n, 'EnglannUi ja Ranskan i m^
perialistlsen ryhmittymän voitonhl-moiset
laskelmat. Saksan talous pääsi
ensimmäisen maailmansodan jälkeen
amerikkalaisten ja muiden suuryhty-mien
avustamana nopeasti jaloilleen
Ja. alkoi kehityksessään - sivuuttaa
muut imperialistiset maat.
Samoin kum ensimmäisenkin maa.;
ilmansodan edellä alkoi jälleen muo­dostua
agressiivisten valtioiden soti­las-
poliittisia ryhmittymiä. Ensin syn­tyi
fasistinen akseli '^BerlUni—Itoo-ma"
Ja sittemmin myös Saksan. Ita­lian
ja Japanin ns. "kominternin-vastainen
liitto".
-Toisen maailmansodan aloittami­nen
oli agressoreille kuitenkin paljon
vaikeampaa kuin ensimmäisen maail­mansodan
alkaminen:'Sen valmiste­lua
Ja lietsomista vaikeutti kasvava
Ja lujittuva neuvcstovaltio; Neuvosto-
Jiitto taisteli väsymättä rauhan eäir
lytiämlsdcsi itselleen J a sen turvaa­miseksi
koko maailmassani^ noudatti
horjumatta rauhan puolustamisen po­litiikkaa
Ja taisteli agressorien suun­nitelmia
vastaan. — ]
- Neuvostohallitus eätti; kollektiivi,
sen turvalllsuudni Ja agressoria vas-tasfn
käytävän yhteisen taistelunvaat^
eteen asettuen -kannattamaan: niiden
'kansojen tukemista;vJotka olivat Jou-ituheet
agression uhreiksi Ja taisteli-
•jvat . maittensa » zjlippumattomuuden
puolesta,. Neuvostoliiton .oikeudenmii^
''kaiset .ehdotukset:< eivät: kuitenkaan
saaneet tukea trsArn,^ Englannin ja
hanskan haimuksilta;JoUcarioudatti-^
vat siihen aikaan fasistisen a^neadon
ylljfttämisen poUtUkkaa, toivoen Vol-ivansa
suunnata saksalaisten Ja'muir
den militaristien hyökkäyksen häpeäl­lisen
* sovittamisen"' kautta itään
Neuvostoliittoa vastaan. ^ ' ^
i Neuvostohallitus ;;paljasti f^mUnche-.
niläisen" nimellä tunnetun epäviisaan
politiikan kannattajat Ja paljasti faeir
dan todelliset kasvonsa sekä ::varoitti
siitä suunnattomasta' vaarasta/:Joka
keko maailman rauhaa uhkasi.
Sota alkoi'lännessä'kapitalististen
valtioiden kesken,' 'kuten o l i odotetta­vissakin,
ts. siellä, missä sen alka-
.minen kävi kaikkein; helpommm Ja
Jossa hyökkääjät 'luottivat nopeaan
voittoon.
Täisessä maailmansodassa;. J6hon
'joutui suurin osa : valtioista Ja .Joka
maksoi ; ihmiskunnalle: kymmenien
miljoonien ibmistöihengenvja tuotti
suunnattomia tuhoja^ oli kysymys ko;;
^ko ihmiskunnan kchtaloista. Pähi-
^vastoin kulo ensimmäinen maailman­sota'
akselivaltioita ivastaan käy tävä
toinen; maaiIman.sota ,sal'alusta alr<
käen antifasistisen vpausstKlan luon-teezC
^onka eräänä t^täväsä oli myös
demokraattisten vapauksien Jälleen-palauttamiinen.
i^euvosto}^^^
mlnenaotaan akselivaltioita vastaan
oU omiaan vain voimistamaan — Ja
se^-^eolmisUkin — toisen maailman-spdtem
:'antilbk^
luonnetta.
ffrttlpriläisten hyökkäys Neuvosto-
. liiton kimppuun muodostui heille
'Imbtalpkkaaksli virheeksi-ja ennusti
^y^kkääjän kiertämätöntä häviötä.
Yhtenä näebenä valloittajia/vastaan
taisteluun^npussut: neuvostokansa ke^r:
;tl liistQrian; suurimman sotilaskoneen
^hyökkäyksen täyttäen samalla kun­niakkaasti
suuren vapaustehtäyänsä
J a jnäyteUenv ratkaisevaa "osaavvoiton
saamisessa fasistisista valloittajista.
Sodan aikana neuvostoliittolainen
'kollektiivinen tiurvallisuden aate.ruu.^
miillistul-'suurvaltojen^
auton; Iso-Britannian Ja U3A: n — f av
slsminvastaisessa liitossa. T ^ ä n l i i ­ton
muodostuminen vahvisti oikeaksi
neuvostoliittolaisen aatteen, siitä, että
yhteiskunnalliselta-"Vjärjestelmältään
erilaisÄ^-yaltiot voivat liittyä yhteen,
Jcs niitä yhdistää t<^iinfa yhteinen
pyrkin^s: puolustaa -rauhaa- fasisti­selta
tyraniadelta. ^
.Toisessa maailmansodassx saavu­tettu
yoitto'^ merkitsi ilu-niskunnan
kulttuurin Ja sivistyksen: pelastamts-'
ta fasistisilta vaUoittaJilta ja toi kan-';
sallisen .vapautuksen Euroopan ja
Aasian monille orjuutetuille kansoille'.
' - Toisen .iinaailm lopputulos
teki maailmaan uusia-muutoksia vas-toin,'
sodan organisaattorien: j a lietso-
Jierivlaskebnia; Kapitalismin lehistä
lohkesivat.Euroopassa Puola; Tshek­koslovakia,^
Unkari, Bulgaria, R t ma­nia
Ja Albatiia sekä Aasiassa Kiinaa
jotka astuivat uuden yhteiskunta:är-
Suomi rakentaa
Keinrostoliitolle
418 alusta
HelEfnU. — Snonea pkntOta-fcoHla
rakennstaa» tolevan «Udeh
vuoden alban» 418 shtsta Neovos-toltftelle
ooden ViUb» vuoden
kai;<«r;;asopimnk£en alaisuudessa,
i b u i l t t i Suomen kaoppavatiooston
varapnheeojohtala Gunnar Pahn-
T O t b .
' ; Sdplnmfcsen'mokaan aäsäStyy.tä­hän
tnankseen kolme raskasta
jäänmurtajaa; 23 tankkflaivaa, 88
• hinaajaa; 15 kalastosahista j a - 3M
lotjaa.
Tehkäämme ne Canadassa,
sanoo ^utounion johtaja
Windsorin työttömät -vaativat hallitusta
ryhtymään tehokkaisiiil toimenpitieisiin
i Wlndsor. — Earle Watson; ^2,000 j ä ­sentä;
käsittäv^Gbryslerln. tehtaassa
työskentelevien: :autotyöläMeni:t^
osaston johtaja on antanut ka^nnatuk-sensa
'^Tehkäämme ne ^ CanadassaV
kampanjalle, jonka päämääränä':^on
estää V YhdysvaUolssa- valmistettujen
moottorikulkuneuvojen 'tuominen.i.Ca--
nadaan: Ja siten aikaansaada' käänne
kesän työttömyystilanteessa.
- -Puhuessaan •-Windsorin"
Järjestön kutsumassa' kokouksessa
Wat8on sanoi, että kuluneen < 11. k u u ­kauden
aikana on: ' Yhdysvallojsta
tuotu Canadaannom 26,000 moottori­ajoneuvoa.
-Näistä on 22,749 ollut a u ­toja;
3,000 trokia Ja 179 busseja; NUden
arvO::nousee yhteensä :• 62 miljoonaan
dollaxiin. ;
:'Tehtäköön ne Canadassa Ja: cana-dalaisella
työvoimalla"; sanoi Watson,
i.Oshawassa, .missä yGeneral Motors
on huomattavasli vähentänyt tuotan­toa,
puhui toine^ autounion Johtaja
B i l l Jtutherford työttömien työläisten
kokouksessa. Hän sanoi alueella ole:
van nyt 4,200 työtöntä; mutta työttö­mien
lukumäärä .saattaa muutamien
viikkojen: aikana nousta 9,000:een. ^
f Toroiftossa A F L : n Ja C C L r n virkai­lijat
vaativat nyt pääsyä työministeri
Milton Greggin pubeille, kun virkaa­tekevä
pääministeri C D . Howe'kiel­täytyi
-vastaanottamasta edustajistoa.
' Chrysleriri union: puheenjohtaja
Brooks syytti Ottawan ja Queen's
Parkin haUittdcsia IJtoimettomuusoh-
Jeimasta*'. wmdsoria kohtaan.,^ Hän
sanoi; että ikansallisen 40 tunnin v i i ­kon:
käytäntöön ottamisella voitaisim
heti ottaa tuhansia työläisiä takaishi
työhön. Hän koboltti työttömiä lä-heCtäm^
iän lähet^tön Ottanraan; p a i -
.nostaniaan hallitusta.
r:;?XaboriKpogresslve puolueen järjes­täjä
C y r i l Prince esitti työttömien k d -
, kokoukselle 7 kohtaa: käsittävän : ohr
Jelman" kriisin: torjumiseksi f Windso-rissa.
Hän myöskin sanoi, että n y ­kyään
yritetään Windsorissa lyödä
kiilaa työttömien Ja työssäolevien työ-;
Iäisten välille. Leimatessaan äsket­täin,
valitim presidentti Roy Babcoc-kln
punaiseksi, yrittää • Windsor Star-lehtl
avmtaa 'tätä kampanjaa.; Tällä
myöskin yritetään saada Fordin osas­toi
hyväksymään yhtiön kurja palkka-sopimusehdotus.:
Jos Fordin työläiset
Joutuvat' lähtemään lakkotaisteluun,
nhn - toivotaan täten - saktavan :• työt­tömistä
riUaireita.
; Prince esitti, että Wtadsorin työläis­ten
tulisi lähettää valtuuskunta' K i i ­naan,::
tarkoituksella \myydä sinne
Windsorissa; valmistettuja, autoja: Ja
trokeja. Edelleen, että Ontarion halr
lituksen tulisi varustaa uÄiantiet u u ­silla
välineillä, parantaa ; satamien
kalustoa 'ja' lopettaa moottoriajoneu­vojen
tuonti USAcsta. Myöhin r a -:
kentaa canadalainen terästätdas:Xa-salle-
Ojibway:alueelle, missä tuotet­taisiin
terästä Canadassa valmistetta­via
autojai varten, sekä ryhtyä^raken-tamaan
halpahintaisia asimtoJa\ työ­läisiä
varten.
Jestelmän rakentaminen Uelle. Sitä
paitsi Euroopassa, muodostui Safcari
demokraattinen tasavalta ja. Aasiassa
Korean-kansandemokraattinen tasa­valta
ja Vletaamin-demokraattinen
tasavalta. /
Toisen maailrn^odan jälkeen
kanScjenaJatusfcavassa on tapahtunut
suunrfattomia muutoksia. Kansat e i ­vät
tahdo sotia Ja niiden käy tettäyissä
on: voima, ,joka pystyy suojelemaan'
rauhaa. Tämä voima- on rauhaarakas-_
tavlÄi valtioiden kasvavassa ja lujit-.
tuvassa •. leirissä; koko maailman r a u -
baiHiuolusfajien leirissä. ;
Toisen : "maailmansodan: päättymi­sestä
on kulunut yhdeksän vuotta.'Ih-
. miskuntaa uhkaa jälleen uuden • so­dan
vaara. Mistä se johtuu? Se joh­tuu
siitä; että "USAintaantumukselL;.
set voimat; jotka ovat jo kauan haa­veilleet
maailmanherruudestaan,-ovat
päättäneet, että toisen maailmansc-dan
jälkeen on koittanut sopiva hetki,
•heidän suunnitelmiensa toteuttami­seen.
" Ottamatta huomioon historian oper
tuksia ne aloittivat toimintansa Sak­san
ja Japanin militarismin': henkiin­herättämisestä
j a niiden sotapesäk-
"keiden uudelleensynnyttämisestäi Jot­ka
oLvat saaneet aikaan edellisenkin
sodan palon. USA. muodostaa sotilas-^
tukiasemia maapallon kaikille mante­reille
ja organisoi erilaisia agressiivi-sla
liittoutumia;: jollainen _ mm. on
Pohjeis-Atlantin liitto sen nykyisessä
muodossa ym. U S A suorittaa suora­naisia
hyökkäyksiä, jollaisia ovat o l ­leet
Y K :n lipun varjossa tapahtunut
hyökkäys Koreaan tai hyökkäys Gua^
temalaan.
USA:n hallitsevat pUrti yrittävät
häiritä Saksan yhdistymistä rauhan­omaisella
ja demokraattisella pohjal­la.
Saatuaan kaikissa länsieurooppa­laisissa
maissa —.ennenkikkea Rans­kassa
tuntea,, ;että kansanjoukot
vstustavat- päättävästi : suoranaisia
•."Euroopan • :puolustU5yhteisö"-savu-verhoa
hyväkseen käyttäen (heratta-^
mään henkiin Sakean Wermachtin; ;
: ••'EuroopaÄ: pudlustusyhteisöä'^ kcs-kevan
sopimuksen ratifioiminen-^se­hän
.johtaisi kiertämättömästi E U T
.roopan-. valtioiden^ hajaantumiseen,
toisilleen vastakkaisiin sotilasryhmlt-
•^tymiin —-on kuitenkin kansanjoukko­jen
painostuksesta» jatkuvasti* pitkit­tynyt.
U S A : n Saksaan nähden nou­dattama
seikkailupolitiikka on Jo j oh-tanut
siihen, että Adenauer, jonka t u ­kena
ovat amerikkalaiset suuryhty-mät;
-sanelee: jo -Ranskale määräyk­siä.
Pe:oitelläkssen Ranskaa USA u h ­kaa
"riistää siltä suurvallan oikeu­det"
(?) siinä tapauksessa, ellei Rans­ka
: ratifi: 1 sopimusta 'Euroopan ar-meijastas',
ja ryhtyä 'Länsi-Saksan
uudestiaseistamiseen ottamatta huo­mioon
Bansikan kantaa. \
Neuvostoliitto esitti ulkDministsrien'
Berliinin kokouksessa •'Euroopan puo­lustusyhteisön"
sijaan. ehdrtuksen
yleiseurooppalaisen V; sopimuksen s b l -
miamisesta kollektiivisesta turvalli­suudesta
Euroopassa. Siinä on suun­nitelma;
jossa sopusuhtaisesti yhty­vät
niiden Euroopan kansojen jyhtei-
SITÄ
SILLOIN TALLOIN
FilmitähU saapui passitolmistoon ja
anci ulkomaanpassia.' r\
'—Oletteko naimisissa,' tiedusteli
pa£5itoim:ston hoitaja. : -
— Silloin tällöin, vastasi fllmitäbti.
35 kuollut Etelä- .
ICorean tulvissa .
SeooL. — TUvat,r<jotka ovat seuran­neet
noin viikon ajan. .kestäneitä
rankkoja ysateita;ovat f Vaatineet a i ­nakin
35 ihaidsilhria.iltnoittivat polii­siviranomaiset
r-;. heinäikuun-'' 26 pnä.
Ihmishenkieff menetylkEeen : on huö-m
a t t s A r a s t i v^ u t t a n u t : 'puutteeiUnen
avustiistoiminta.
set edut, j ; t k a tahtovat torjua uuden
sodan vaaran ja samalla turvata E u ­roopan
valtioiden :i-kansalliset;L edut,
Jotka niille suvereenisina: J a ;itsenäisi-nä'
valtioina kuuluvat. Koko •Euroop-;
paa käsittävän "kollektiivisen: turvalli­suusjärjestelmän
luominen tekisi E u ­ro:
passa lopun V toisilleen vihamielis­ten
sotilaallisten I valtiqryhmittymien
isjiodostumisesta, Jotka ovat vain
omiaan kärjistämään valtioiden vä­lisiä
suhteita. Rauhan asia^silmällä-pitäen:
on vaijtea- •yliarvioida tämän
luonnoksen samein-kuin myös- neu-vostohalUtuksen;
maaliskuun 31i päi­vänä
jättämään : noottiin sisältryvien
ehdotusteii merkitystä:— Neuvostolii­ton
suostumista: siihen, että USA saa
csalllstua. yleiseurooppalaiseen: sopi- •
mukseen kollektiivisesta "turvallisuu­desta
Euroopassa; samoin ^kuin: Neu­vostoliiton
;valmiutta -pohtia yhdessä
asianomaisten hallitusten kanssa ky­symystä
Neuvost. liiton osallistumises­ta
Pohjois-Atlantinopimukseen sopi­vien
ehtojen vallitessa. *
Killektiivista turvallisuutta koske­van
yleiseurooppalaisen sopimuksen
toteuttaminen merkitsee. tcdella kes­tävien
ja lujien rauhantakeiden luo­mista
Euroopassa J a koko maailmassa.
NeuvostoLlton ulk:mipisteri V . M.
Molotov- lausui, että -'Saksan kysy­mysten
ra tkaiseminen on nyt kiinni
yhdestä perusongelmasta .—* palaute­taanko
Saksan militarismi vai eikö
sitä palauteta .'.'ulkoministerien Ber­l
i i n i n kokouksessa Neuvostoliitto esit­ti
oikeudenmukaisen oh jelman Saksan
kysymyksen ratkaisemiseksi; Se sul- -
•kee pois Saksan militarismin uudesti-
'syntymlsen-mahdoHiSUuden j a tarjoaai:
Saksalle rauhanomaisen ja demo­kraattisen-
kehityteen, Jota itse. Sak­san
..,kar.sa:i: samoin --kuin Euroopan
muutkin kansat yleisen'rauban etujen
mukaisesti toivovat.
•Neuvostoliiton ulkoministerien Ber-- -
liinin kokouksessa tekemät ehdotuk­set,
. «en V suunnitelma koUektlivisesta
turvallisuudesta Euroipässa samoin
kuin :sen.*Geneven kokouksessa teke­mät
ehdotukset, joiden tarkoituksena
on rauhan - turvaaminen Aasiassa ja ,^
ko^ko maailmassa; todistavat vakuut­tavalla
tavalla,V että nneuvostokansa
pyrkii heikentämään kansainvälistä
jännittyneisyyttä.
• Neuvostovaltion päämies G . M . M a -
lenkov on lausunut, että "meidän päi­vinämme
on; kunkin maan hallitus
velvollinen;^jos se on tcdella huolis­saan
kansansa kohtalosta; ryhtymään
toimenpiteisiin edistääkseen kiistan­alaisten
karisainvällsten kysymysten
ratkaisemista".
Maailman kansat ovat h:rjumatto-masti
päättäneet pelastaa rauhan, o l ­la
• sallunatta-; Saksan militarismin '
ihenkiinherättämistä ja Vestää ne ag-ressiiviset
ainekset; jotka ovat unoh­taneet
historian^ opetukset, sytyttä­mästä
uutta sotaa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Järki vangiksi ottakaa, e l i . . .?
Galilein kokemuksesta Ja Hltlerhi
Aatun kohtalosta huoUmatta ,yrittä-
Vät' nykyaikaiset taikvlsaatfprit k u l -
tenkiii panna uusia esteitä tieteen
leknukah ja talteen kehitykseUe.
Hiinpft-.eslmerkiksl Yhdysvaltain Joh-ta^
atomitledemies. tri Oppenhelmer,
oa-pakoitettu.Oalilehi lailla mutise­maan
Itadcseen; että "se liikkuu 8it-ienkinr-
Itaslnelf jänkkleö.,inkvisi-tto-
oikeua.pakoittannt t r i OppenheI>
uaenusexsi oenuuuaiian ja.rauoan nyvaasi. sen KymmenvuousmaiaHiui. j » «uju^uva neuTcsrovaiuo. rteuvosto- iije«la'^-M«tMunMn»u»s*t»a»m»"»a»a»» '»», n> e*t•t4«-;';;l^irär-. ^ ; r—^ • — «*»*«»., < |tava. — KänäUnrara., , >
nenoppmsa atomivoimasta on perä­tön—
sillä se olisi sentään oUut liikaa.
Mutta- asiallisesti puhuen Jänkki-inkvisaattqrit.
meni^t vieläkin pitem­mälle;
he tekivät uuden polilttisluon-'
toisen keksinnön Julistamalla, että;: :
Trl^ Oppenhelmer « n lojaalinen
'(luotettava) ameriUtaialnenvmot-;' y
Tarina kertoo, että fyysikko ja"täh­titieteilijä
Galileo Galilei pakoitettim
hxkvisitio-oikeudessa kieltämään v a -
kaumiiksena ^tä^,että maa kiertää
äkseUnsa ympäri lännestä itään; sekä
isajnalla kulkee umpmaistä rataa: au-/
ringon ympäri samoin: kuinv muutkin
Sdertotähdet. kuten Kopernikus oU
jälkeen mutissut itsekseen; rse liikkuu
dttenkta". ' ,
^Kukaan ei enää rohkene eikä liiaiua-'
Icaan väittää; ettei Galilei ollut oikeaa-^
» Ja ahdasmieliset inkvlsaattorituo-;;
marit^UttamattomastL väärässä.
' - M u t t a - ^ t e h - s a n o t t u , ' valtiovallaix
voimalla saatiUi kuitenkin GalUei
"tunnustamaan", että; hänen opphisa
maapaUon liikkumisesta^ oU ' m u ka
väärä, vaikka hän mutisfidn Itselleep,
että "se liikkuu sittenkin*!. " ;
' Sellainen t ^ ä on 'valtiovallan
mahti -^'se y o l j o k o hidastuttaa t a i
nöpelstuttaa tieteen, taiteen Ja tek­niikan
"kehitystä. "' ^ ' '
f nskoa aiomlsalalsmiksla!
Tämä on verrattavissa siihen Prunk-kalan^
rovastin: saamaan^. että "nyt
minut näette; mutta nyt ette • näe"i
Jota: pikktqioikana- ihmettelimme —
sillä 'mitenkä: herran.--nimessä voli^-tri
Oppenhffiner: (tai kuka tahansa muu
toivossaivjBttä: > h e i^
Oppenheimeriltä j a muilta lojaalisilta
amerikkalaisilta kalkki äjattduvapau-det.
"Järki vangiksi ottakaa", on so­taisten
miljoneeripoUtiikkojen tun­nuslauseena
J a niinpä sitten nähtiM-
-amerikkälainen) olla, lojaalinen- ame-r kta, että Yhdysvaltain edustajahuone
heimer sanoi ^muutama päivä sitten,
että on hieman kiusallista k im Yhdys­valtain
' laboratorien ovet •; on häneltä
suljettuna,: mutta :^ "minua ei voida
kuitenkaan estää ajattelemasta" — ja
niin hän voi Jatkaa tutkimuksiaan
atomivoiman suhteeni
« • *
Luulisi tapaus Oppenheimerin ole­van
riittävänä varoituksena jänkkien
sotaisille kenraalipolitilkoille, mutta
näyttää kuitenkin siltä, että he, jotäca
Jumalat haluavat hävittää, lyödään
täydellisellä sokeudella.
Näyttää nimittäin siltä, että Was-hingtonissa
väliaikaisesti valtiovallan
väärin käyttävät miijoneerikenraaUt
tarpovat ivaroituSsista välittämättä
Aatu-vainajan likaisia jälkiä siinä
rikkaIainen:silloin Jos ei hänelle voida
iffikoa atomisalalsuutta - - ml^yu sel­laisia
salaisuuksia' on > koskaan; ollut^
k a a n ? ' ( S I v ^
dian-Soviet~Friendshlp: Societyn Jul­kaisemassa
/Neva-PUdts Julkaisun'vil-mekäi';.
ihnestyneesssä: numerossa on
kUvin: ja klrjoitiiksen selostus Neuvos-tolilträsa
käyntiin pannusta maailman
ebslmxi^isestä:^ atomivoimaisestl'• säh­kövoimalaitoksesta
emmekä me ole
tiuomanneeti että NeuvoStoliitassa o l i ­si
pantu ' ketään; syytteeseen: fatoml-salalsuukslen-
antamiselta CanadftJleT,^
BCatnitunNe«s-Facta: Julkaisun voi
tilata -dollarin viHMrtmaksulla • osoit­teella::'.^
CanadIan-Goviet';Priendship
So(dety..%382 Queen'SL. TOnmto.SB,
Ontario Ji * , •, . , " * ,
vKutenOalUel aUcoinaan. t r i On>en-hyväksyl
teuraaksi vietävien lammas­ten
lailla vastalausetta Sanomatta
B r o .w n e 1 l-Eisenhower Lehdotuksehi
Jpnl^ muJManJcaikilta amerikkaläIsU--{^nsalaisoikei^^
ta; Jotka: leimataan ns. Smith-lain
mukaan lojaalisiksi amerikkalaisiksi
jCllle ei voida atomi8alaisuukSia> a n ­taa";
voidaan riistää myös kansalais­oikeudet,
huolimatta latokaan siitä
ovatko he syntyneet "maassa tai
puussa" (YhdysvaUoissa tai ulkomail.^
la).
Samalla kertaa Yhdysvaltain edu*-'
tajahuone hyväksyi toisenkin lakihlr-viön,
Jonka perusteella voidaan ^vää­rin
ajattelevaksi? tuomittu amerikka­lainen
(kommunisti); tuomita kynuue-
Merkillepantavaa muuten on; että
näiden . - .molempien lakitekeleiden
määritteleminen-rangaistusten perus­tana
ei ole mikään "teko", vaan sk
että henkilö tai Järjestö on ^'sjo^llisty-nyt
väärin ajattelemiseen".
Toisin sanoen näitä lakltekeleitä
voidaan käyttää minkä tahansa jär­jestön
tai yksilön vaimentamlsrissi se­littämällä,
että ne ovat "kommunis­tisia"
järjestöjä, t a i yksilöitä. Toisin
sanoen, ne kohdistuvat kaikkia ame­rikkalaisia
vastaan. Jotka -syystä t a i .
toisesta eivät 'hyväksy;Eisenhowerin
miljoneerihallituksen! kaikkia kotko­tuksia!
, ; ' , .
Mialinkitatolsta X pnS muuten nähdä
se, mitä Jänkkikenraalit aikovat tehdä
niillä :"kotikasVidsilla'^-kbmmunIsteU-le,
joilta aiotaan riistää Amerikan
kansalaisoikeudet? 'Kuten- tiedetään,.
tähän asti on^väärinajattelevat. kan-sälaistuni
«pt: vJflitiPrtMrgihtitfft,: : kuten '
esim^Työmies-Eteenpäto lehden toi­mittaja
K . EfeikkineUi' määrätty kar-;
koitetta vaksi.'.takaisin' siihen: maahan
mistä he ovat tulleet , . '
Määrätäänkö nyt •%otikasvuiset"
amerikkalaiset väärin ajattelevat
mdiettämisen
jälkeen "menemään takaisin sinne
mistä ovat tulleetkin"?
J a jos Amerikan väärinajatteleville
julistetaan ^avbhi sesonki" rit^ että
heitä voidaan lyöää-mennen Ja tullen,
nim odottaäim' J(äcU: kalstapää. että
nämä "väärinajattdevat" maksavat
veroa tuloistaan;! Jät täyttävät midta
kansaiaiisvdyoiii^ Tämä,; oUsi ;
midenkiintoinm'p äislastai; mutta /
koska palstatlU,;näytj«ät^iU>pptn^
niin Jatkakoon alita lukija.
. Mejäämnie puolestamme mietti-i
neksi vuoddcsi vankilaan Ja määrätä määnlcaikkeä 8itft.<mltä tuleman pl-maksamaan
Jopa kymmenentuhannen' tää. Jos kerran' Järid OU vangiksi otet-
^^oOaxin sakon., , . jtava. Känsäkoura.,.