Vapaus, November 6, 1923

              p
m
Canadan suomalaisen tySväestSn äanenkanattaja, Ukef
tyy Sndbumsa. Ont,, joka tiistai, torstai ja Jaoantai-
V A P A U S .-i^iiii,.
( L i b e r t y ) '''^f.
The only organ o£ Pinnisb Worker8 in Canada;, Pub.
lished in Sudbury, Ont., cvery Tu^day, Tbursday and
Saturday. .
Advfertising rates 40c per coL incb. Minimum charge
iör single insertion 76c. Discount on standing advertise-ment
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish Pcople in Canada. ,
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St, PuheUn 1038. Postiosote: Boj 69, Sudbury,
Ont
TILAUSHINNAT: , , -
Canadaan yksi vk^ $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
^^'^Yädysvaltoäiin'ja Suomeen, yksi vL ?5.60, puoli vk.
13.00 ja kolme kk.?1.75. -
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiatniestcnjoiila- on takaukset
IlmbtushiiitB kerran julaistuista ilmotuksista 40c
oalstatuuräalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muutta, annctaantuntnva
»Jennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c Iisaa jokai,
eelta muistovarsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
:$tOO kolme keirtaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi ke^aa. Syntsmäilmotukaet $1.00 kerta. Ha utaan-tieto-
ja osotellmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
_J>pa«ns;c:jwo*nVs5«fB t>i»aä raha gpnrata makana.
CÖkeuMä Tcuvfllito-tavallisesti^ siJesjMseksi^^ nai
Eek^i vaaka kädessä.. Talla tahdötaaii Kairoa, «tta oikeu?
t^kee tilavansa puolaeettomastila ilman ennakkoluu-
Jos Nova Scotian kaivosmiesten järjestön entiV
ta sihteeriä McLachlania vastaan langetettua kahden
vuoden linnatuomiota halutaan kuvata tällaisen side*
silmaisen oikeuden antamaksi, niin totisesti tällä si­teellä
ei ole ollut muuta t^tavää kuin estää avoi­mesti
katselemasta niitä tekijöitä ja asioita, jotka täs­sä
oikeusjutussa olivat kysymyksessä. Oikeuden anta
man päätöksen mukaan jokainen työläisten ttJiolta an
nettu selostus, joka koskee Nova Scotian maakunnan
hallitusta tai British Empire teräsyhliptä, voidaan se­littää
aiheuttavan «tyytymättömyyttä». Sen lain mu
kana, jonka perusteella McLachlan tuomittiin, «tyyty
mättomyyden» levittäminen on rikos, olkoon tämä tyy-ymättomyys
sitten mitä l^tua tahansa. McLaditänia
Tiistain lehteen aijotut ilmotuksct pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjdttakaa uudelleen Iii'kkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä,
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Registered at the post Office Department Ottaiva,
IMjarraskuun 7 päivänä tulee kuluneeksi kuusi vuot-
.la siitä, jolloin Venäjän köyhälistö mursi tsaarivallan
- 'friimeisenkjn vallan tukeen ja perusti sen tilalle oman.
lialHtuksensa. Venäjän vallankumous merkitsi säih­kyvän,
hirvittävällä jyrinällä räjähtävän pommin vis­kaamista
koko kapitalistista sortomaailmaa vastaan.
Vallankumouksen soitto Venäjällä oli perinpohjai­nen.
Venäjän köyhälistö ja eri maiden luokkatfetoi-set
työläiset toivoivat, että liikkeelle l^tenyt kumous
aalto vyöryisi maasta toiseen, yli ko^o maailman. Niin
ei kuitenkiaan tapahtunut. Todellisuus oli luljempi kuin
luultiinkaan. Venäjän köyhälistö joutui yksin vetä
mään vallankumouksen raskaita vankkureita. Se\iou
tui taistelemaan lei ainoastaan oman maansa porvaril
lisiä jätteitä, vaan koko maailman imperialistisia roah-
" tivoiraia vastaan. Samalla' aikaa täytyi tyhtyä rakenta-maan
uutta Venäjää, työläisten Venäjää tuhoisan maa*
ilraanso^an savuavista*'raunioista. Vasara toisessa^ja
niekka toisessa kädessä täytyi Venäjän köyhälistön
Iculkea tulevaisuuttansa kohti. Vihollisjoukot punoi
- vat katalia oikeitansa joka taholla ja hyökkaUivä
nuoren tasavallaiv kurkkuun milloin vaan tilaisuuden
' luulivat koittaneen. Miitta aina lyötiin vihollinen ta
kaisin. Ja yhä vaan ,näiden^kuuden raskaan koettele-iDueten
ja taistelujen vuoden perästä seisoo Venäjän
vastaan nostetussa syytöksessä sanottiin hänen kylvä
neen tyytymättömyyttä sekä hallitusta, että Dominion
hiiliyhtiötä vastaan. Tästä päättäen hiiliyhtiötä ja mui
ta yhtiöitä ja kapitalisteja vastaan sanominen on yhtä
suuri rikos kuin on tyytymättömyyden osottaminen ja
aiheuttaminen hallitustein vastaan. Oikeus suojelee
työnantajia yhtä hellävaroen ,kuin virallista hallitusta^
kin. Vaikka porvarit itse selittävät^ että hallituksen
tarkotuksena on suojella kansan ja väestön etuja, joka
Nova Scotian laldcotaistelussa olisi edellyttänyt itse
Idtkolaisjoukon ' ja heidän perheittensä suojelemista
njin kuitenkin todellisuudessa hallituksen orgaani, oi
keuslaitos asettuikin muutamain harvojen puolelle työ;
tätekevää kansaa vastaan.
Pahat kielet ovat kertoneet, että Nova Scotiah oi­keuslaitos
on aivan personakohtaisissa suhteissa sikä
Iäisen/ teräsyhtiön ja hiiliyhtiöiden kanssa. Nova Sco­tian
lakon aikana täytyi porvarillistenkin sanomalehti
raporttien^ myöntää, että eräät porvarilehdet pitivät
yllä mitä tärkeintä parjaustulvaa lol^olaisia vastaan.
Yhtään porvaria ei kuitenkaan ole asetettu syytteeseen
väärien tietojen levittämisestä. McLachlania vastaan
langetettu tuomio tuntuu siltä ikäänkuin se olisi an­nettu
Dominion hiiliyhtiön konttoorista.
kuroottksellinen köyhälistö vartiopaikallaan.
Paljon' on Venlan köyhälistön täytynyt taisteluis
saan uhrata. Mutta taistelu ^öläisten vapauksista ja
oikeuksista on näideA uhrauksien arvoinen. Vapaus on
Jhmisen kallein asia^
Tvöläiset^^eri maissa kokoonttivat näinä päivinä te
kemään. kunniaa Venäjän uljaill? tovereille.' Viheli-äisen
täytyy sen. työläisen olla, joka ei lämpene Ve­näjän
raatojarahvaan uljaista taisteluista ja joka ei
jaksa innostua kun kun toistasatamiljoonainen kansa
kunta uurastaa ja kokeilee uuden, paremman yhteis
kunnan luqmisesso. Kurja on se, ken sylkee Venäjän
vallankumousta vjasten^ kasvoja, sillä sellaistakin vielä
tapahtuu tämän porvarillisen maailman sokaisemien
ihmisten keskuudessa.
Jilaailman luokkatietoislen työläisten riveistä )cajah-taa
koico vanhaa järjestelmää vapisuttavana huuto:
Eläköön, loajentukoon* ja voimistukoon Venäjän
vallankumous ja sen takana olevat työväenjoukot!
\ ^
BoUarimaihdiii linnoitus
Yhdysvaltain hallitus kaivauttaa paraikaa New
Yorkissa suurta maanalaista kassaholvia, joka tulee
olemaan 85 jalkaa alapuolella katukäytävää ja useita
jalkoja alapuolella vedenpintaa. Tässä: kassaholvissa
tulevat pankkiirit säilyttämään rahaa j$ kultaharkko­ja
noin 4^000,000,000 dollarin arvosta. Tämän hui­kean
summan ovat amerikalaiset jrahamiehel' ja. kapi­talistit
Jceinotelleet sodan raatelemilta Europan kan-soilta
kuin myöskin kotimaansa työtätekeviltä kansan­joukoilta.
Tärnän^ jättiläismäisen kassan avulla tulee
amerikalainen pääoma tekemään uusia ryöstöretkiä
niin kotona kuin ulkomaillakin. Tämä uusi pääoman
linnotus tulee olemaan «suurin alallaan koko maa­ilmassa.
»^ • '
Niinkuin tämän kassaholvin aarteet^ ovat saadut »ko­konaisia
kansakuntia käsittävässä verisessä uhkapelissä,
niin myöskin tämä kultaisen vasikan linnotus tullaan
^ rakentamaan suuria voimia, etupäässä hyökkääviä ar­meijoita
vastaan. Asiantuntijain selostuksen mukaan
kapinan tai sodan puhjetessa täytyisi tl3iän kassahol­viin
tunkeulujain olla työssä uudenaikaisimmilla, väli-
/noilla viikkokausia, ennenkuin sinne voitaisiin mur- Hn hallituksen toimetlomuuspolitia^ca. Hallitus on tä-täutuo.
«Kolme,Volta- ja hätävaraa varten rakennettua jhän mennessä kieltäytynyt kutsumasta loolle parla-teräsovea
on raameineen kymmenen jalkaa pabu. Vai- menttia, mutta Daily Herald kirjoittaa tarkkanäköi-taovet
raameineen painavat 230 tonnia.» sempien havaintojentekijain arvelevan; Ittä työläisten
"^Mika v a l h ^ , vääryyden ja väkivallan hetki koit- yleinen suuttumus voi johtaa p i k ö i ^ poliittisia
ivakaan srHoin kun Amerikan kansa hälyytetäänpuo- kriisiin jollei hallitus luovu nopeasti toimettomuuspo>~
lustamaan tätä dollarimahdin linnotusta. litiikastsan.
UskonpuhdistiKksen muisto
Näinä päivinä on lutheerilaisten kirkkokuntain kes­kuudessa
juhlittu 406:tta vuosijuhlaa sen muistoksi,
kun saksalainen uskonpuhdistaja Martti Lutherus al­koi
taisteluissa katoolista kirkkoa vastaan.. Kuten his­toriaa
lukeneet muistavat, tämä taistelu alkoi sillä,
että Lutherus naulasi kuuluisat katolista kirkkoa tuo­mitsevat
teesinsä iWittenbergin kirkon ovelle Sak-
Ennen kaikkea syytti- Lutherus jumalallisten oike-keubien
tunassa toimivaa katöolista kirkkoa siitä,
että se ihmisten herkkäuskoisuutta hyv^Bcseen käyttäen
myi syntejä rahamaksusta. «Kun raha kirstuhun kilah^
taa, niin sydän taivaaseen vilahtaa», kuului katoolisen
kiikon tunnuslause.' Katolinen kirkko edusti niin hen-"^
kisesti kuin aineellisestikin silloista feodalista yhteis­kuntaa,
joka joutui ristiilitaan nousevan kapitalisti:
sen järjestelmän kansstu Porvaristo katseli'karsain sil­min
katolisen kirkon toimintaa. Anekaupan kautta kis
koi kirkko kansan varat omaan .kul^aroonsa,: joita
nouseva porvaristo kaikesta sydämestään himoitsi. Uu
dei^ ajan ihmiset nousivat arvostelemaan kirkon vai
taa ja oppeja, kunnes viimein saksalaisen kaivosmie­hen
poika, Martti Lutherus pani tykistönsä laulamaan
katolisuuden varustubia vastaan. Usko piti puhdis
tettaman katolilaisuuden saastasta ja valheellisuubis-ta
terveemmälle, 'jiorvarillista ajattelua ja järjestel
mää paremmin vastaavalle pohjalle. < Siinä lyhykäi
syydessään uskonpuhdistuben historian sisältö. ,
Jos Lutherus ilmestyisi nyt viidettä sadan vuoden
'jälkeen meidän keskuuteemme, näkisi hän koko feo
dalisen järjestelmän murskaantuneena ' uudenaikaisen
capitalisminedessäk Hän näkisi vielä katolisen kirkon
epätoivon vimmalla leyhtavän valheellisia oppejaan,
oskin muuttuneella sisällöllä. Mutta ennen kaikkea
saisi hän kenties hämmästyksekseen huomata, että
suurin 'osa hänen protestanteistansa ei usko enään tai­vaaseen
eikä helvettiin ja jälellä olevat. «hänen puh
distamansa» uskonnon muuttuneena ontobi huulten
löpinäksi mammonaa palvelevien porvarillisten piiri­en
huulilla.
Canadan PUUtaVaratyO- ^'suuden ryhtyä Uetsomaan oppo-läistem
järjestö sitionia Vanvouverissa olevaan Ii.W.
Englannin työttömyyskysymys
Tilanne Englannin työmarkkinoilla on viime ai­koina
käynyt entistäänkin toivottom&mmabi.' Työt-tömäin
määrä lisääntyy lakkaamatta ja nyt se alkaa
o lähennellä puoltatoista miljoonaa.'Hallitus «i ole
ryhtynyt minkäänlabiin toimenpiteisiin tämän uhkaa­van
epäkohdan torjuraisebi ja lieventämisebi mah­dollisimman
pikaisesti. Se odottaa vain tyynesti par-amentin
kokoontumista välittämättä vähä&ään. satojen
tuhansien nälän kanssa kamppailemaan joutuneiden
työläisten ja. heidän pedheittensä kohtalosta.
Tämän johdosta järjestivät Lalour Party ja Eng-annin
ammattijärjestö äskettäin suuria kokodcsia^
noin tuhatkunnan -^ympäri maata, joissa vaadittiin
tarlamentin koollekutsumista mahdollisimman pian
työttömyyskysymyben käsitteleniistä varten Ja tuQmit-
' Cana^ssa, jossa varsinianen teh­dasteollisuus
maan laajuuteen ia
rikkauteen nähden on vielä keh­dossaan,
muodistaa puutavarateol
lisuus vuoHteolIisuuden rinnalla
sangen tärkeän tuotannon haaran.
Sen suunnattomat 'paperipuumet^'
ja tukkim^tsä^ - sitäpaitsi antavat
tälle teollisnushäaralle elämismai^-
dollisuudet :vie^ pitkiksi - ajoiksi •
tNykyisin vOnUn^^^^ ^^'d^^
inan suurin. j>aperimassan ja pape-
"hn tuottaja.< ^Paitsi. paperipuuteol-lisuutta,
viedään Brtisb Columbias-ta
tavattoman; suuret määrät monen
lajista puutavaraa ulkomaille.
Puutavarateollisuuden alalla tyosr
kentelee näin. ollen kymmeniä tu
hansia työläisiä. ^
Vuosien -IdiS ja Wi9 aikana
muodostivat British Columbian tuK-kityöläis.
B/C. iLoggers Union (Bri-^
tish Columbian Tukkityöläisteii "järr.
jeston). Jo 1919 kuului siihen 10,-
000—12,000/iyoläistä. Kuii sitten
samana .vuonna perustettiin . One
Big Unio,:ravufdoBtui tukkityöläisten'
ärjestostä-zse^ selkäranka, mainit-:
tu järjestö iiittyjen O.BJUm yhte­nä
teoUisäusjarjestönä, omalla si­säisellä
autonomiallaan. Samaan ai­kaan
tuk^työläisten järjestö otti
nimekseen liumber Workers Indus­trial
Unioni of Canada (Canadan
Puutavaratyoläisten TeoUisuiis-unio).
Tällöin; tämä järjestö myös­kin
otti puämääräkseen . kaikkien
Canadan p_u ift a varatyöläisten v ja
myöhemmin myöskin maanviljelys-
,a muiden sesonki- ja sekatyöläis­en
yhteenliittämisen, yhdteksi koko
maata käsittäväksi teollisuuunioksi.
Tätä silmällä pitäen lähetti <LW.L
J. useita järjestäjiä jo 1919 syk.^
syliä keski- ja itä-Canadaan aina
)ntariOon Ja -Qttebeciinvsaakka. Lu«
kuisia piiriviira^toja järjestettiin-'ja
W.1U. pani järjestänilstyon ai-cuun
,;ei:: ainoastaan puutavaratyö-aisten
kesken, vaan.myöskin kai­vosmiesten,
< : edellytyksellä, että vii­memainitut
saavat '•myöhemmin pe­rustaa,
oimn teoUisui^ärjeslxinsä
O.B.U. yhteyteen. Vuoden 1920
maaliskuun ^seuduilla, jolloin puuta­varatyoläisten
; järjestö oli : mahta--
vimmillaan^ikuului siihen 25,000—-
30,000 työläiatä, ulottuen tämä jär­jestö
yancouverista . Montrealiin
taakka. _ ^
Järjestön johto oli- harvinaisen
etevien: johtajien käsissä ja union
toimihenkilöt Canadan sosialistipuo-lueen
marxilaisia kasvatteja, mutta
ollen etevirapiäka3vattajiaan,käy-i
tänndiiisesäa suhteessa. He aset­tivat
kaikki union rahavarat, joita
kertyi «^melkoisen suuri määrä jäsen-veroista,
hyvän -kirjallisuuden ja sa-nomalehtiijh
levitykseen, joita jaet­tiin
. jäseniye ja järjestön propagan-dapiirissä
'oleville työläisille ihme­teltävän
suuret määrät. L, W.i.U.
perusti ntm. ranskankielisen työvä-enlehden
Montrealiin/ joka oli en^
simainen laatuaan Cahadassa ja , ju
laistiiti lahteä mellcoisella menestyk­sellä
noin puolen vuoden ajan.
iKaikki näytti menevän hyvin.
Puutavaratyoläisten - herääminen Ja
järjestymisinkö ' oli' ihmeteltävä.
Huomattavia, verrattairf 'SUuria saa­vutuksia
ja parannuksia saatiin inet-säkämpDlä,
valtioitten virkailijat
pakotettiin panemaan terveyslait
käytäntöön metsä&ämppien asunttj-oloihin/
ja Tavint<H)n nähden. Kah­deksan
tunnin työpäivä tuli miltei
yleiseksi. Palkat niinikään kohosi-
Vat huomattavaa
Vuoden .1920 ko^ventionissa,' jo­ka
pidettiin «yyskOTu» Port Arthu­rissa,'
syntyi O. B.-U:a ikävä ha-
LU. johtoa vastaan, jota he olivat
kaiken aikaan vihanneet Tässä
puuhassaan he löysivät Canadan so-sialistipuolueen
pblitikoitsijoissa, O.
B. U. vs^nipegiläisessä johdossa hy­vän
liittolaisen, vaikkakin viimemai­nitut
-olLvat; aivan, vastakkaisia teol-iisuusunionismin
nähden kuin L -W.
W., jonka asiaa suomalaiset syndi-kalistit
pyrkivät ftjamaaiji ^ Tämän
agitatsionin seurauksena oli, että
itä-Canadan puutafvaratyöläisten pii­rit,
ensin Port Arthurin piiri ja sit­temmin
Sudburyn piiri erosivat L
W.'J.Ua ja maksoivat veronsa suo-
Jäf jestön jäBenistöIle
Alempana julkaistaan suomen
nettnna- puolueen laajennetun E.
Tp. Komitean kokousraportti ja tär-keimmält
päätöslauselmat T. U. E.
L. konferenssista, joten on toivot­tavaa
että jäsenet Jtntustuvat nii­hin
ja osastojen virkailijat huo­lehtivat
että ae tulee kokouksessa
käsiteltäväksi, sekä talletetaan toi
minnan'olQ'eina.
ToverillisAe.s ti T. HILL,) sihteeri.
RAPORTH
Conadan TySlSi^oplBieen Saa,-
jennetan beii&utMiaeenpadevaä
komitean fcofeonlnieBta • Edmon-
; tonJMa" oyyslratiii 2;4, 26 j i
- / - ---------- I Kokous alkoi päätöksellä etfe pa­raan,
O. B. U:n päavirastoUe. Lä- kg- ja äänestysoikeus myönnetään
hestyvä paniikki; joka kesti kaksi seuraaville: MacDonald '(pHheenjoh-vuotta,
suorite Joppuselvityksen. O. haja), Bruce, Buck, Moriarty, Hill,^
m. jöljaolimahtayiramillaan oll«s- yerkewycbk Ukeman (piiri-5). ja
sa 50,000—60,000 jäsentä, supistui cjgrke. (Pji^ 6^ toveri MaoCre-joukkoon
winnipegiläisiä rautatöit- Lor; pii^ 4^ valtuutettu edtistaja^
ten konepajatyöläisiä ja muutemaan L i voinut-olla .saapuvUIa' ja, toven'
sataan suomalaisia metsätyöläiaiä MariLachan. täytyi virallistep iötun-;
Ontariossa. L^jgn alkaessa lähteä itään, ja.to-
Hajaamius'L.W.LU. itäisissä pii- veri Cristophers öU; lähtenyt. Edr
rijärjestöissä ja ankara paniikki se- montonista erimielisyyksien ,takia
kä työnantajain voimakas avoimen P»"*» 5'konventionissa. Muille piiri
työpajan hyökkäys B . C . tukkityö-P P""komjtean jäsenille myennetr
äisiä vastaan, vähensi suunnatto- ainoastaaii. puheoikeus. Kaikki
masti LW.LU. jo niin mahtavan """"t toverit ovat suljetut istun-järjestön
jäsenmäärää. Mutta Iän- noista.
nen metsämiehet eivät antaneet! Sihteeri raportissaan loi katSauk-ärjestönsä
kuolla. Huolimatta käteisen puolueen asemaan. Piiri 1 jär^^
kerasta hajaannuksesta, ttfhoovasta Jestö ei ole täysin kehittynyt Puo-paniikista
ja työnantajain ankarista lue juuri on saamassa jalansijaa
hyökkäyksistä ja muktalistajärjestel- yn»P8"stössä., Vaikuttavana tähän
mästä; he pitivät järjestönsä koolla, ollen ensiksikin se tosiasia että työ-
> Iäiset Nova iScotiassa ovat hyvin
im ^vuoden tammikuulla pidp-h'ärjestyneet taloudellisesti ja olivat
tyssäkonventionissa Vancouverissa, L^yen viime vuosien ajalla ottar
päätti, L.W.'I.U. liittyä Punaiseen Lgg|. ^^^^ pariamenttaariseen toi-
Taloudelliseen Intemationaleen 0. Li„taan unio-osastojensa ja työläis-
B.U. sitävastoin hyljäsi liittymiskut- ten valistusklupieh kautta ja lisäfc
sun, huolimatta siitä, että sen edus-Lj suoranaisesti taisteluissa sei-taja,
J. R. Knight palauttuaän P.' Lovat sillä puolella missä koeteUut,
I. konventsionista, lämpimästi suo- johtajansa -esiintyivät, jotka olivat
sitti liittymistä. ^ Uuolueen mukana. Useampia yrityk-
Tämän ja muiden päätöstensä on tehty . j ^ ö l f l s e s t i lujitta-kautta-
L.W.LU. vahvisti luottamus- ««en suhteen, mutta niissä on
taan Canadan luökkatietoisten työ- ya'''^""^"^* «ellä työläisten taisto^
Iäistä Tceskuudessar Canadan Wor- M"»*^ Johtuva tilartne.-Esimerkiksi
kerspuolue lupasi apuaan sille puu4^u«°oitelma, tov. Brucen matkasta
tävaratyöläisten järjestämisessä. Ja viime toukokuussa tuU häirityksi
jarjestämistyö ^päätettiin »jälleen viranomaisten vainon kautta.- Viiv
ulottaa itään. Kwi kaikki tMJouk- hyinen lakko pyöskin oU vaikutta-set
yhteistoiminnasta Ontariossa ole- "ut. erikoiseöti tov. MaciDonaldin
van 0. B. U. metsätyöläisfen jär- vangitsemiseen., Terästyöläisten la-jestön
rippeitten kanssa viimemai- P^"" seurauksena mustelistajärjestöl.
nittujen taholta hylättiin, perustet- "»ä oli vaikuttanut erikoisen vilfc
tiin I.WXU. jälleen piirivirastot k»»»" toimivaan Sydney?i osastoon.
Sault iSteMareen Timminsiin ja Ulkopuolella kaivosalueen on osas-
Port Arthuriin. r°J* Tuftsissa, Covessa Darshout-bissa
ja Halifaxissa, yviimemainit-
Ahkerasti ja uhrautuen, kaikkia tuun on jpnkunverran vaikuttanut
entisiä hajaannidcsia ja epäonnistu- Lysttömyyden aiheuttamana jäsen-misia
uhmaten, onkin monista ra- ten pois siirtyminen,
porteista päättäen L.W.LU. järjes- pjiö 8, kuuluen Quebec ja osa
tämistyö nyt jälleen jyvällä alulla Ontarioa* oli toiminta keskittynyt
itä-Canadassa, tämä järjestö tehden Lggagjassa • Montrealiin ' ja lähiym-siunauksellista
työtään samanaikai- paristoon; Ottawasäa, Ont,, ollen
sesti käynnissä olevan Pohjois- ja Lgin ukrainalainen osasto. Mont-
Keski-iOntarion kaivostyöläisten jär-Lgalissa on osastoja ~ toiminnassa
jestäjien kanssa, joiden molempien kaikilla kielilläy italialainen osasto
järjestöjen kanssa käsikädessä — muodostettiin aivan äskettäin. iEng-
CanadMi WorkeJrspu<due — toimii, jantilainen osasto puolueen poliit-
Canadan puutavaratyoläisten jär--Useoa voimana on laimentunut sil
jestö ei vielä kuulu Canadan Am- lä monet jäsenistä ovat katsoneet
raattijärjestöön, ollen kuitenkin Sen edullisemmaksi toiminnan taloudel
toimeenpanevalle komitealla eduste- li^en "l^ben mukana ja-aikansa
jansa Vancouverin Työväen Keskus- Joutuneet kuluttemaan , unioiden
neuvostossa, joka kuuluu Canadanj-yhdistämisliikkeen edistämiseksi.
Ammattijärjestöön. Niin pian kuin Tälle seikaUe on lainattava ^ao-mieliala
kypsyy suosiolliseksi, on miota "ja Montrealin Kaupungin
L.W.LU. aikomus anoa oikeutta P^^skuskomitean toverif erikoisesti
päästä Canadfan Ammattijärjestöön. Painostavat tätä. Toiselta puolen
-Kyuluen Punaisen TaloudeUi8e^h^«T^?^^**''''J^'"
Internatioaalen jäsenyyteen, ollen ""'^'»"^^^^ puhirVan ryhmän;
tinkimättömästi selvän teollisuus- ^ ^ " ^ ^ ^en kautta korvaamatto-onionismin
kannalla ja toimien yh-r*'^* mahdollisuudet Canadan rans-dessä
Canadan- Workerspuolueen^^ifkeskuudessa toiminnan
kanssa, omaten luokkatietoisen joh-r"^"?^'""^
don,'^"on Lumber Wörkers i„dus-M^Tr*",^*""**^'? tovereista,
trial Union of Canada järjestö ai-F"*^ parhaimpain muo-noa
laatuaan, joka vastaa meik- f.^^° '^'^"V^^'^*^"^^^^
läistä sekä periaatteellista että käy-i'"^'"^ kokemattomia.
kannut toiminnasta Yi.u...
pUH on dis hiukan
«^««^n, mutta jäsentenfuinJ^'*
taminen on hilkentän^'''^-
puolueen osastoja. TVötSn,!^^
«oin kuin piriisL 1 o p S ^
«onet toverit hakemaan ^i^"^
al^I^n^oltaonl^roar m vetoomuksia väki»»;.»!
täjän hankki-misest:'^^ ^
taen että huomattavampi"1!^'
^doton ilman liikkeelL
miestä Puolueen yleinen asema
iaatettim että toimenpiteet
välttämättömät liikkeemme voi.-
tuttamiseksi. Uusia o.s^a ^
muodostettu, päinvastoin o„ ^
Talopdfellisesti on edistytty, ^
to paUon enemmän olisi ollut mafa-dolhsto
jos olisi ollut var^n^nel
toveri ohjaamassa. • /«"ien
Piiri No.' 5. Jäsenmäärä on ko-honnut.
ja paljon mahdollisuukiia
on olemassa, sekä. ovat toverit trif
täneet toimia, mutta piiri on ollat
velassa K. T. P. KomiteaUe ja
täytynee sallia vielä jonkun aikaa.
Nova Scotian lakko taannutti hio.
kan puoluevoimia. UJM,,W.A. pii.
rissa Ig. Sekaannusta oli ilmestynyt'
ohtavassa asemassa olevien ottal^
man kannan seurauksena, erikoisesti
coska joissakin suhteissa tämä ^li
Imennyt puoluejäsenissäkin. Yleen­sä
kaikki seikat osotUvat, että'
iikkeemme tulee olemaan tekijätiä
Alberton poliittisessa elämässä. To­disteena
i voidaan huomata <;JLP.
kasvaminen piirissä, jonka pyrid*
myksen kasvattaminen pääasiassa
voidaan laskea piirikoniitean eduk-oIe?
aa^
jaannas. Wimupeg^nen lyhmS, ^ ^ ^ . y , ^ . j ^ ^ ^ ^ ^ ^^g^^^. mutta luonnollisten suhteittensa
joka puolusti maatifieteelliste, kaik­kien
ammaitti- ja teollisuusryhmien
paifcaillste keskitystä, vastustaen te-ollisuuSamonismia,-
kielsi - yhdeltä-toista
L.Wi.U. , edustajalta edas-usoikeudeit
sekä samalla kieltäytyi
tunnustamaste beidän yhteisetosr
tusoikeuttean puntavaratyolusten
teollisuusunion edustajina, ollen tai­puvainen
tunnustamaan ainoastaan
raauianua Tieista'. yksityisinä purien
edustajina.
Putttffvaralyöläisten miion edns-tojat
poistuivat kottventsionista ja
myohetixmin erosivat^O. B. ITista.
.T^ii^.njerkitsi yleistä O. B. U;
ul^^qmlätsu Samanail^esti iti>
|Unttäi|p'sal^at Ontariossa olevat
[sQomaUlvet. syndikalistit hyvän ti-delKsesta
järjestöstä. - Tä'män jär-lS"?? työväenliikkeeseen, voivat
jeston tervettä kantaa vahvistaar''^J*"* hilevaisudessa.-(Muut
myöskin suuresti se seikka, että M^f^^ **^f* ^^^^ .Järjestetyt juu-periaatteelliset
katsomukset ' eivät r t o i m e l i a i t a ,
perustu sokeaUe Idikolaisuudelle, . 2;
vaan pyrkii se-kärsivällisesti ja ym-'r^\^"?"" P^»"Puolueen-jä-märtämyksellä
^htoutumaan toisiinP^^^^y^onJlOO paikkeilla. To-tyoväenjäijestSihin.
. T " ^^""^ P"**"
lueemme varma edustus Canadian
Näin ollen, jos kerran voimme Labor Partyssa. Englanninkielisiä
luottaa sillien, että Canadan työläis- osistoja on etelä-(OntariOssä.^^^^^>^^^S^^^
ten luoldatietoisuus kypsyy, tulee moin kaivosalueella on; joukottoin
LtW.LU.' olemaan uranuurtejaCa-jpuoluejäseniä.; Äskettäip ilmestynyt- jpuuiuccii — . , «
nadan •andemanalle työväen talou- tä cLabor Neswc» on toimittanut \af enemmän huomiote toimmnaiif
delUseöe liikkeelle, johon suuntaan veri Maguire, ja on se käytetty maänviljelysväestön,i keskonaesss. \
TbdysvalteinkinTinionistisenliik." union ^^^^^^^M^
keeii tulee kulkea, jos se,mielii tul- osastoja uusia on muodostettu, mut-jkuudfessa on kristalloitava sel?^ , 1
Ia todeUiseksi, tehokkaaksi työläis-ta nämä ovat voineet vain pitää si luokSapyrkiinykseksi J^,.
ten toisteluj^rjestoksi. J voimat j,enfi8enaän ällä pari on Ia-' amiatySläisten* kanssa poliittise*» ^
si. ••
•Viivi No. 6 keskuksena on Van­couver.
Victoriassa on engiannin-kielinen
osasto, vaikkakin hejklio,
johtuen köyhyydestä, seurauksena
työttömyydestä. Vancouverin eng­lanninkielinen
osasto on ollut toi-'
miya; ja On.i saavutukset huomatta­vat,
huolimatto aikoinaan ilmen- i
neestä Socialist Party of Canadan
kannan voimakkuudesta. Jäsenmaa-'
rä hiukan kohonnut, mutta mat­kojen
pituus ollen vaikuttamassa
tässä .suhteessa.
Kokonaisuudessaan, puolue on
järjestelmällisesti samassa asemas- ;
sa kuin viime konventionin jälkeen.
Työolojen vilkastuminen Yhdysval­loissa
on vaikuttanut eteenpäin m- \
nossa, sillä' joukottain' jäseniä
mennyt _ toiselle puoRile. Työttö- :
myys oft ollut;myöskin tekijänä ja
on vaikuttavana tekijänä nykyiseen
rahalliseen asemaan. Tämä, kuten
tavallista, on ainpinen nvireh^t-. I
tava.
Luettiin Kominterin kiijelmä, käi ;
sitellen puoluetta raportin poiijal- ;
laj jonka esitti tW Johnson Kor
minterin laajennetun toimeenpane- ;
van komitean istunnolle kesällä. Se
oli arvosteleva osittain ja antaen
tunnustuksen toisissa suhteissa.
Heikkouksia osoitettiin käsitelles­sä
- poliittista kokemattomuutta. ja
s y y t e t t i i n kykenemättömyydes-;;
tä niittää parhaimmat saavutukset >
tilanteissa mitä oli ilmennyt muu- ;^
tamien kuukausien ajalla Canadas-sa.
^
Toveri Hill, raporteeratessaatt
Suomalaisen järjestön puolesta, ^
•mainitsi, että . järjestäjinä olivat |
kiertäneet toverit Hautamäki, Ha- /
lonen, flendrickson ja itse matkal-. .;
iaan konventioniin järjestäen kaksi
uutta- puolueosastoa, kolme nuori-soliiton
osastoa ja lasten toimin­taa.
Uusia osastoja muodostunut 5- •
(tWinäsor, Fort 'Frances, Canmo-y-; |
re, Larder Lake, 'Comee ja Ecl-ville).
Ja jäsenmäärä kesäkuun ra­porttien
mukaan kohonnut 235..
(202«^22€3), mutta jälkeenpäin
oh vallankumouksellisten ainesten
tulo Suomesta voimistuttanut huo­mattavasti,
joten nyt on luku suu­rempi.
IMonta pientä osastoa maanvil­jelysalueella
vaivaa köyhyTs h ^'
littavat raskaitten verojen takia,
sekä kaupunkiseuduilla on työttör
myyskin ollut vaikuttamassa. Vili­nöinkin
näyttää elpyvän heikoin
kohta. Port Arthur ja toverit siellä
alkavat' ottaa vakavammaltakan­nalta
puoluetoiminnan. Jäsenistöm­me
teollisuuskeskuksissa on viime
aikoina alkanut paremmin ymmär-tämään
välttämättömyyden työsken­nellä
olevissa taloudeUisissa jär­jestöissä
ja. saavutukset osoittavat
olevan paljon toivomisen varaa.
Huomioon ottaen että puolet jase-,
nistä on maanviljelysalueilla ja nä­mä
voimat erikoisesti käsittävät ei­tä
puolueen taholta on lainattava