Vapaus, September 17, 1928

              No. 201 —1928
konkseeni jos ättea perostavat it>
Eelleen_ järjestön eH ei, voivat kui­tenkin-
jj^käineQ lausua mielipiteen*
sä asian suhteen. Kaikki palvelijat­taret
osaston lukutuvalle tk. 20
päivä illalla keUo 7.
"MAAILMAN JALOISSA"
Viimeinen huomautus kappaleesta
"Maailman jaloissa", viisinäytöksi­sestä
näytelmästä joka esitetään o-sastoa
huvitoimikunnan toimesta
Stanley-haalin yläsalissa t-k. 23 päi­vän
illalla kello 8. Kukaan suoma­lainen,
joka suinkin kynnelle kyke­nee,
ei jätä tulematta katsomaan
tätä suurta yhteiskunnallista kappa
letta, sillä olemme ainoastaan har­voin
tilaisuudessa näkemään näy­telmiä
kuin on kappale "Maailman
jaloissa."
UUSI POLIISIPÄi^LLIKKö
Montrealin uudeksi poliisipäälli­köksi
on valittu Hulbrit Langevin
entisen Pierre Belangerin tilalle, jo.
ka erosi toimestaan juuri silloin kun
joutui s^aantumaan poliisiskandaa­liin,
mikä nykyään on Montrealissa.
VaHcka «ntinen poliisipäällikkö on­kin
s}'ytetyn penkillä, on hänelle
kuitenkin myönnetty eläke. Vanha
sananlasku tulee tässäkin toteen
käyneeksi, että '"korppi ei korpin
silmää puhkaise". Ensin kääritään
rahoja taskuihinsa lahjoilla, oDesr
saan virkatehtävissä ja sitten kun
joutuu eroamaan virastaan, anne.
taan eläke. iCuinka moni meistä
työläisistä saa sen? Kun katsoo
Montrealiakin, niin näkee kaupun­gin
kaduilla vielä työssä miehiä jot­ka
ovat jo saavuttaneet 60—70 ikä­vuoden,
mutta vielä vain on kyy­kittävä
jokapätiräisessä kadun puh­distuksessa.
Muutamat heistä ovat
tehneet monta vuosikymmentä tätä,
mutta eläkkeen antamisesta ei ole
jjuhettakaan. Ero on miehillä ja
miehillä!
VÄSYNEET? CANADAÄN
Kymmenen nuorta skotlantilaista
oli ^ piiloutuneet Canadan lEacificin
laivaan 'fBothxvell", joka lähti Mont­realista-
Englantiin. Ennen-kun laiva
eteni merelle, huomattiin pojat ja
joutuivat kiinni, kolme päästen pa­kenemaan
ja toiset joxituivat poliisi,
^asemalle, missä heitä sj^cotettiin k u ­takin
10 dollarilla tai kuukausi l i n -
.naa. Pojat olivat olleet tässä maassa
vasta kuusi kuukautta .ja kertoivat
olevansa väsyneitä Canradaan^ Kaik.
i i luvattu hyvä uudesBa '.'kotimaas-
«Canadassa, ei oUaztkaan sitä m i ­tä
oli kerrottu.
Eri paikltakmmiHa
Red Lake, Ont.
YRJÖ KAMPINRDUMIS LÖYDETTY
Syyskuun 4 jäivänä Red. Lakeen
hukkuneen Y. Kampin rumnis löy­dettiin
kaksi i&ivHä hukkumisen jäl­keen.
Ruumis lähetettiin läheisempään
hautausmaahan haudattavaksi. Sioux
Lookout-nimiseen paikkaan.
Jos omaiset haluavat lähempiä tie­toja
tapauksesta, niin voivat kirjoit­taa
allaolevalla osoitteella. ,
Samoin pyydetään hidtten\5wllm6nsä,
Elli T^ampfp ilmoittamaan 5 ojinpaik-kansa
voidaksensa periä How(By C!om-panialta
vainaja» s i ^ e jääaeen pal­kan.
Hautaus- ynnä "muut ki^tfmnuk-set
suorittaa Howey C a ; •
John Brandt,
Howey Gold Mines Ltd.,
Red Lake. Ont.
Rosegrove, Ont.
Nyt kun heinäkiireet ovat menneet
ja kalkki on hiljaista, niin täytyy edes
minun jotain ääntä päästellä tältäkin
kulmalta maailmaa. Kesäiset metsä­työt
ovat loppuneet ja ne olivaödn
paljon huonommat • edelliseen kesään
verraten. Ninpä 'onkin monen täytynyt
lähteä etsimään töitä muualta, joka
myöskin suxuresti on vaikuttanut kaik­keen
osaston toimintaan, kun iialjon
toimivimpia jäseniä on siirtynyt muu­alle,
ja paikalla olevissa on paljon sel­laisia,
jotka eivät halua tehdä mitään
työväenluokan yhteisen taistelun "hy­väksi.
Pysyttelevät vain erossa, vaik­ka
yhdenkään tämän perukan eläjän
taloudellinen elämä ei ole seiteistä
ruusujen päällä marssimista, "etteikö
siinä olisi parantamisen varaa ja et­teikö
sits lolisi paikallaan liittyä jouk­koomme.
Sillä öitä sum^mpi mahdolli­suus
"meillä on saada parannuksia o-loilmnrae,
mitä suurempi joukko meitä
on niitä yksimielisesti vaatimassa.
Sairauttakin on ollut paikkakunnal­lamme.
Toveri Juho Koivula on vii­meiset
viikot sairastanut, mutta kuu­luu
-nyt jo olevan toipumBan päin.
— T . - K .
Connaug-ht Sta., Ont.
Piirrän tässä muutaman -nvln V a p a ­uden
palstoille, koska ei ole Tiäkj^nj^t
pitkiin aikoihin mihkäänlatsta kh:-
jbitusta "Kanan" kontrilta. "Eletyn
sim täälläkin, vaikka oHaHtikin hU-KQoIeazäkin
ihrani '
vieden mukanaan Urho w»«nin
Ttaa. pojan. •
Jos kenePä on vielä Connantfit
Sta:n osaston kezäyslistoja painat­tamatta,
niin oliävat hyvät ja läiiet-täisivät
ne vaikkapa ne olisivat tfh'
jäädn osoitteella: Connaught Stal,
Box 28. — A.l<.
Coldie, Ont.
Njrt päätin kyhätä 'pienen kirjoituk­sen
täältäkin. Vaikka en ole mikään
ksmämies, niin kuitenkin koetan onne­ani,
sillä täältäkin olisi paljon kirjoit­tamista,
vaikka en olekaan nähnyt tä­mänkään
kesän aikana täältä kirjoi­tusta
kuin yhden ainoan kerran Vapa­uden
palstoillsL Syynä kai on yleinen
hiljainen elämä täällä näin kesällä.
Sillä ne rahat mitkä tulivat talven
katkaisusta j a paperipuiden myynnis­tä,
on jo loppuneet, ja komppaniat e i ­vät
ole vielä halukkaita tekemään
uutta kotrahtia. Tai eikö uudisasuk­kaat
ole halukkaita tekemään kont­rahtia
niin halvasta mitä komppaniat
tarjoavat, koska kuulema ne tarjoo
vainT7.50 ja 7.75 koortilta. Mutta kai-»
kista huolimatta on kuitenkin kat­kaisua
hyvin pienessä mitassa. Muu-jaisena.
Me olemme päätSneet pitää
mÄ NELJÄ MILJOONAA KO. syysjuhlat täällä 29 ja 30 p:riä syys-
L E H T E E E A T I T J
"^li neljä miljoonaa on kaupunki
.jo kolehteerannut vsroina tämän
•.vuufteh ' kolehteeranksessa, joka
'oli asetettu maksettavaksi syys-i
u u n 1 päivään. Summa on paljon
suurempi kuin viime \vuonna, sillä
•nyt on jo maksanut >9,6:tuhatta ve-
-jonmaksajaa. Tähän saakka makse­tun
summan suuruus an numeroilla
:$4{089,050.01. — On siinä rahaa
j o s on paljon menojaMn.
MITEN HUOLEHDITAAN
LAPSISTA
iHyvin paljon kuulee valituksia, et­tä
.kaupunki huolehtii hyvin vähän
köyhyyteen ja puutteeseen jääneistä
lapsista. Muutamia kertcQa on jo
Irehty .kaupungintalolla .ja .köyhäin
huoltohallftuksen luona kj^ymyksiä,
mutta mitään korjausta ei vain ole
iuJlut, -vaan lapsien annetaan pyy.
tää leipäänsä talosta taloon i u l k i e n,
-vaikka Jcerjääminen pitäiä <sSla kiel­lettyä.
Kuitenkin samainen kaupun­ginhallitus
myöntää eläkkeitä muu­tamia
vuosia kaupungin palvelukses­sa
olleiUe virkailijoilleen, kuten juu­r
i TJrastaan eronneelle poliisipäälli­kölle,
joka on sotkenut itsensä myös­kin
poliisiskandaaliin, joka juuri on
esillä. Työläisten pitäisi saada jär­jestöjensä
voima niin voimakkaaksi,
että voitaisiin pakottaa kaupunki
huolehtimaan avun varaan jääneistä
lapsista, samoin kuin vanhuksista­kin.
— J . '
Iniuta, siis oikein kaksipäiväiset, ^iiin
kuin Isommissakin ksupungäissa
Muistakaa vain seurata Ilmöitiiksla
lelidessä. Urheiluakin'tulee ]^llä-ole­maan,
jos vain ilmat myöten -antaa.
Olemme myöskin päättänet, pitää
ntamat Sanna ' • Saimaston' "hyväksi
naisosaston ja S. J . osaston "kHUSsa
yhteisesti. Ja toivoislnune, että sai­simme
siitä avustiisrahpja "Sannan
puolustamiseksi, sillä oiflmn "Sanna
uurastanut ja työskennellyt minunkin
nraistini jälkeen pitkästi toistakym­mentä
vuotta ja aina koettanut -voi-nnensa
mukaan työskennellä puolueen
riveissä..
Muuten on niin hiljaista täHä paik­kakunnalla,
että e i . oikein. tiedä niitä
sanoisi. Lieneekö kaikM jo niin T a i ­mista,
lettei puutu muuta kuin -vdtää
tervan päälle. Jos niin on, niin oHhöt!
S^ puoU vaan on ikävää tälle köyhälle,
että millä sitä "fyllätä" tuota maha-puolta
ja 'kun vielä rupeaa pakkanen­kin
kaiken lisäicsi paukkumaan ja
muuten polttelemaan varpaita. Tilin
voi tätä työläisraukkaa mitä se saa
kokea tässä lyhyessä elämässään.
Mutta kyllä se siitä varmasti paranee,
kun vahi kaikki ottavat käsittääkseen
yhteenliittymisen merkityksen ja sit­ten
suurena joukkona rsmnistämme
ja valloitamme porvareilta yhteiskun­nan
ohjat, omiin kouriimme. Silloin
saa työläinerikm kunnollisen toimeen­tulon,
ettei tarvitse väristä talven pak­kasissa
huonoissa mööpeleissä. Muis­takaa,
että se köysi kulkee Itauem-mäksi,
jossa on vetäjänä useampi mies
ja nainen.
SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE
K i r j , YRJÖ SIROLA
7. Tuoreimmat vainot
Joulukuussa 1927 sosdem hallituk­sen
tilalle tullut kulakkipuolueen
hallitifs lausui jo ohjelmassaan, että
työväen vallankumouksellinen luok-kataistelutoiminta
"on päättävin toi­menpitein
valtiovallan taholta estet.
tävä", — mikä julistus ei estänyt
sosdemejä antamasta hallitukselle
"lojaaUsta" kannatustaan. Huhti­kuussa
ryhtjTikin hallitus tätä lupa­ustaan
täyttämään. Huhtikuun 3
j a 24 pm välillä vangittiin 55 työ­väenliikkeen
toimitsijaa, niiden jou­kossa
Suomen Ammattijärjestön sih­teeri
Arvo Tuominen (joka 1922
(Jatkoa)
kin. Myös Skandinavian maista ja
Neuvostoliitosta tulee voimakkaita
vastalauseita Valko-Suomen komen=.
toa vastaan.
tamilia kuuluu olevan yksi mies ja
jotkut katkaisevat vain yksinään. K a i
siinä hyvässä toivossa, että vielä kel­paa
ja saa luukan enempi kuin täs­tä
ehtU talvi lähemmäksi.
Mitään työväen pyriimöitä täällä
el ole. Osaksi kai se johtuu siitäkin
syystä, että tämä on niin uutta penik­kaa,
että -ei ole vielä ehditty ja toi­seksi,
että on liika hajallaan asukkaat,
sniä tätäkin perukkaa on nyt vasta
hiljakkoin aljettu asuttamaan. Tänne
ei kulje minkäänlaista .tietä mistään
suuremmasta liikepaikasta, vaikka nyt
on aljettu kyllä jo tienteko. Mutta s i i ­henkin
ottaa pitkästi aikaa ennenkuin
sekään tulee niin kuntoon, että siitä
olisi anitään hyötyä. Mutta "koska uu­sia
rakennuksia nousee kuin sieniä
sateella, niin toivottavaa on myös, että
samalla ruvetaan kaipaamaan jotain
yMeispyrintöäkin. Mikäli äDekirjoitta-nut
on seurannut asiaa ja 'oloja, niin
uskon, että ei se homma täälläkään'
suohon vie. J a mikä vielä tekee y h -
teishomman helpommaksi niin on se,
a^tä kaikki olemme samaa kansalli­suutta,
joten ei ainakaan" kielivaikeu­det
ole esteenä. Vaikka suomalaisissa
kyllä on se paha vika, että missä niitä
vain on kakä sa3aesäl,aäln-siinä myOs
pitää olla riita ja eraalellsyys, kuten
kuvaavana esimerkkinä voin mainita
yhdenkin pikktimaisen erimielisyyden:
Huonojen teiden ja pitkän matkan t a ­kia
oUvat -homesteaaBTlt" päättäneet,
että haetaan posti vuoroviikoin pysä-!
kiitä. Tänne nimittäin tulee ilahdutta­van
paljon -meikäläisiä sanomalehtiä,
vaikka ei vielä l i i i n lailjon etteikö 'oUst;
toivomisen varaa; vielä lisätään uuda:
tilaajia tältäkin perukalta. Nyt kun'
he päättivät noutaa postinsa vuorovii­koin,
n i i n npäs Icälkki rsuostuneetkaai^
siihen, vaan muutamat kleltäytjrivät
sUtä Mutta -sitä ei tarvitse ihmetel­lä
kun katsoo mitä "lehteä heille esi­merkiksi
tulee, niin heti arvaa syyn'
heidän kieltäytyiiiiseeiiSä. Heille cä
tule muuta tafin "Canadan Uutiset" ja
joku kielinen irorvarlllinen lehti- Näi­tä
kun lukee, "hiin inltä silloin yol vaa­tia
tuollaisilta öllöUta? Mutta kuiten­kin
on joukossa hyviä ihmisiä, jotka
kuljettaa noitakin liyysikkäitä ja Uka-viemäreltä
ilman, «ttä heillä olisi sii­hen
mitään paikkoa, sen sijaan kuin
noutaisivat sen itse pysäkUtä, koska
ei kerran voi sen -vertaa sopeutua tois­ten
kanssa, että samassa noutaa kuin |
toisetkin lehtensä.
•Sek^uunakäTiklä"" tällä alueella on
kaksi. Toinen on C.P.R. Buda ja toi­nen
C.N.R. Griff. lEklellisessä on ke­sällä
10 miestä töissä ja jälkimäisessä
6 miestä. Toisen työmaan Isäntä
on kunnostautunut erittäin Jiyvin,
sillä viime syksynä hän hyökkäsi erään
työmlehensä päälle toisen työmiehen
avustamana, josta tietenkin oli pSälle
Ityökätyn miehen työmaansa menettä­minen
seurauksena. Tänä kesänä taas
oli heillä pieni volmankoetus työläis­ten
ja Isännän välillä, mutta täHa
kerralla toiseen sorttiin. Nimittäin sa­notun
työmaan herru meni ja sakka­si
erään työmiehen Ilman f^yytä., josta
toiset pitivät kokouksen ja vaativat,
etei Monan on tunnustefctavs .sttiB»
irvfTsj tnlehen Ilman minkäänlaista
syytä Ja otettava mies takafsin Jos häh
cm Jialukas tulemaan. Vaatimuksensa
)ie veivät isännälle, j<dloin tämä her­r
a päästeU suustaan mitä typerintä
puhetta. Josta lainaan muutamia tä-
1 ^ TMmPTkiksi: tämä pöytäkirja on
kirjoitettu väärin. Ja ei häntä mikään
sen enemi&& harmita kuin se, että
hänen vanhempansa ovat niin köyhiä.
että ei ne voineet häntä kouluuttaa.
Tarkoittaen tällä erästä työmiestään,
joka on kai vanhassa maassa saanut
jonkun verran koulusivistystä. L.WX
n. of C:sta sanottu herru antoi lau­suntonsa
sanoen, että ei siihen metsä-mlesunloon
kuulu muita kuin punik­kia,
ja miten ne on päässytkin tä-^
hän maahan, on niiden ainakin pie­nen
ajan täjrtynyt olla lahtaria, S a ­malla
hän oli uhannut muutamia lä­hettää
vanhaan ^ maahan. Erään tini-on
delikeitln, joka on töissä CPÄ:lla,
säkäyttää pois sanotulta rautatieltä ja
pistää mustalle listalle, että el aina­kaan
toisten pääse tekemään rettelöltä.
"Eikä hallituksen rautatiellä saa pu­hua
poUtiikkaa" j4a.e. TäUalsia kalk­kia
mielettömyyksiä oli ladellut työ-läistensä
edessä ja takana. Mutta
sUtä huolimatta työläiset saivat ajet­tua
vaatimuksensa lävitse. Vaikka se
oUkln katkera pala isännän purtavak­si.
Joka käy ilmi siitäkin, kun sano­tun
herrun vaituo oli kaupungissa ker­tonut
toisille naisille kaikenlaista pö­tyä
ja sotkua, että säkätyn miehen
paanari oli kovin laiska aina silloin
kuin he olivat yhdessä töissä ja taas
kun säkätyksi tullut mies oli jossain
pois, niin se teki kovasti töitä, saa­dakseen
vain toisen huonoihin kirjoi­hin.
Tässä on jo ihmeellinen kohta
sekin, että vaikka he "hoin hyvin tie­sivät
asiat, niin kuitenkin herru me­ni
sälckäämään tuon syyttömän mie­hen
sensijaan kuin se, joka oli syyl­linen,
oli saanut Jääää töihin.
Siis seksuunamiehet, tämä palkka el
varmaankaan ole ainoa paikka missä
näin on Mynyt ja käy edelleenkin,
jos ette itse ota asiasta vaaria ja itse
ala korjaamaan tuollaista menetelmää.
Sniä jmul se op opettanut nuo pikku-nihriäteet
siihen, että heillä on monen­kertaiset
työläiset takanaan, että voi­vat
menetellä kuinka itse haluavat.
Multa Järjestymällä te voitte estää
tuollaiset tapahtumasta. Yksi sellatnen
uiiiD on 1J.V9'.1.U. of Canada. Jolion
voi liittyä vSUalkalsetkin rautatletyö-
Klset. koska "se viime konventsloriissa
on laajeimättu kuuluvaksi myöskin
seTca- Ja raetsätyöahOle Ja koska rau-tatielälsteti
"unlo ei Järjestä noita vä­liaikaisia
nnehiä. Siis pankaapa pojat
ensikesänä mieleenne, että otatte Jo­ka
mies tortin taskuunne Ja pistätte
toimeksi -^tääksenne tuollaiset tapah­tumasta^^—
Asioita sivusta'senraaja.
TVmN URHEILU
Torontöii Yrityksen
l^Hpailut
1926 istui vankilassa Neuvosto.Ve-näjän
puolustamisesta). Myös kak­si
eduskunnan jäsentä j a tunnetulta
toimitsijoita ympäri maan on van­gittujen
joukossa. Eräiden väittää
ohrana käyneen Läntisten Vähemmis-tökansallisnuksien
Kom- Yliopiston
Leningradissa j a tulleen illegaalises-ti
Suomeen SKP m työhön. Vangi-tuita
ilmoitetaan syytettävän vaL
tiopetoksesta- Suomen työväki on
vangitsemisiin suuril-vastalausekokoukailla
ympäri
reageerannut
On kuvaavaa kuinka valkoinen
porvaristo arvioi tilannetta Suomes­sa
huhtikuun 20 p. kirjoittaa ruot­sinkielinen
johtava lehti "Hufvud-stadbladet",
että "ei pidä antaa
raufiällisen pinnan määlrätä, arviota
siitä, mitä. sjnremmälla tapahi^u".
Suomen taloudellinen tilanne 'aähe-uttaa
jo porvareissa vakavia siitok­sia.
Vaikka kapitalistista stabilispin-tia
onkin todettavissa ja liikeasiema
on viime aikoina ollut porvarisit^lle
edullinen, tunnustavat heidän asian­tuntijansa,
että eräillä määräävillä
teollisuusaloilla ön edessä tuotan­non
vähentäminen ..ja umpikuja.
Kommunistien toiminnasta, antaa
yllämainittu lehti seuraavan karak-teritiikan:
"Tässä" maassa on r i i t ­tävästi
y ihmisiä, joita ei tarvitso
houkutella panemaan^ zäjäfadysveh-keitä
porvarillisen yhteiskunnan a l ­le.
Bolshevismin rekryytit eivät
meillä ole bohemi-olijoita eikä kah­vila-
istujia, dekadentteja, kynäilijöi­tä
eikä notorisesti tyytymättömiä
An ja Helsingissä, Perä-Pohjolan taiteilijoita. Sen joukot ovat ko­loilla
y.m. puhkesi protestaaMco-'köonpannut kovista ja karaistuneis­ta
ihmisistä, jotka vasta 10 vuotta
sitten antoivat laukausten kajahtaa
ja jotka edelleen katsovat taistele­vansa
koston puolesta j a ovat aina
valmiit asettumaan riviin. Tämä
tekee että kommunismi ei ole me?llä
mikään kuriositeetti vaan poliitti­nen
realiteetti mitä kouraantuntB-vinta
l a j i a ."
Siitä mitä Suomen ohrana luulee
tietävänsä ja mistä se vangitsemi-aan
'on syyttänjrt, on se huhtikuun
lopulla antanut tiedonannon, jossa se
selittää, että SKP " e i ole sama
kuin työväen j a pienviljelijäin jul­kinen
puolue jota viimemainittua
monesti mainitaan kommunistiseksi
puolueeksi, vaan S K P on kommunis­tisen
intemationalen osasto, jonka
keskusjohto on Venäjällä" — oh­ranan
väitteen mukaan (missä »e
todella 6n, siitä ei ole asiani tie­dottaa).
— Sitten selittää ohrana
että puolue toimii "salaisia järjes­tämis-
ja työtapoja käyttäen, saa­vuttaakseen
vallankumoukseen täh­täävälle
toiminnalleen mahdollisim­man
laajan pohjan ja kannattaja­joukon,
miuodostaakseen solutyön a-vulla
työväen julkiset erilaiset jär­jestöt
ja sanomalehdet välikappä-leikseen
ja johdettavaiiseen sekä
suoraan väkivaltaiseen kumoukseen
Toronton Yrityksen jäsentenvälinen
5-ottelu suomitettiin v.k. lopulla suo­riutuen
siinä voittajana PenttHä 325.-
86 pist., seuraavana . Salminen 320.66
pist.. Ja Johnsson 313.70 plst., lähin­nä
Reiju 305.'g7 pistettä.
Parhaat yksityisiäjelssa olivat: K u u ­lassa
Johnsstm 10 mtr, 03 sent. Kie­konheitossa
Johnsson 27 m. 60 s. K o l -
mllolkkaus Salminen 11 m. 27 s. K o r ­keushyppy
Salminen 147 s. 100 mtr.
Juoksu Penttilä 12.S sek.
Kuluneen kesän huomattavimmat
urtiellukilpallut suomalaisten keskuu­dessa
suoritettiin t.k. 2 Ja 3 p:nä
Don-laaksossa kansanjuhlien yhtey­dessä.
Paikallisten kilpailijoiden lisäk­si
oli Windsorin Visa lähettänyt erin­omaisen
urheilujoukkueen, Jotka vel-vätkln
miesten viisiottelussa kaikki
ensitilat. Väkeä oll kumpanakin päi­vänä
seuraamassa kilpailuja huomat­tavat
joukot.
5-ottelussa jakautui palkinnot seu­raavasti;
1) Rintamäki Visa 341.6 plst., 2) Aho
Visa, 331.51 plst., 3) Jokimäki Visa,
82li06 idst i ) Fitkämiki ^ t y s 315.*
3S
YkattyisUJeissa saavutettiin setinta-via
ttäakd»:
Kiekonheitto Aho 30 mtr. 15 s. Kei­häänheitto
Pitkämäki 43 mtr. Korke­ushyppy
Rintamäki, Jokimäki Ja Aho
146 sm. Kolmilolkkaus Rintamäki 12
mtr. 22 sm. 100 m. Juoksu Rintamäki
12.5 sek.
3.000 mtr. juoksu miehUle: l ) Vlck-berg,
aika 10 min. 25 sek. 2) Suho­nen
11 min. 45 sek., 3) Nikander 12
min 1 sek., kaikki Yrityksestä.
1.000 mtr. juoksu ikämiehille: 1)
Niemi Yritys 3 nUn. 32 sek., 2)' Aho­nen
Yritys 3 min. 52 sek. -
Mailin Juoksu yleinen: t) Vickberg
Yritys 5 min. 13 s . 2) Haijju Yritys 5
mhi. 21 sek. 3) Niemi Yrliys 6 min.
33 sek. '
100 m. juoksu naisUle: Hanna Hä­mäläinen
16.6 sek.. 2) Elli Ahonen 17.4
sek., 3) Lempi Jäntti 18.6 sek., kalkki
Yrityksestä.
100 mtr. Juoksu pikkupoJlUe: 1) O.
Ahonen 20 sek. 2> A: Erhlund 21 sek.
3) K. Vickberg 25 sek.
4:{400 mtr. viestinjuoksu: 1) Yrityk­sen
joukkue, aika 4 min 8 sek., 2) V i ­san
Joukkue 4 min. 20 sek. — L. N.
Kirkläiid Laken Jymy
Ninkuin Uedämme. alkaa Jo kent-täurheUu
käydä vaikeaksi näin syk-sypuolella
kun on &ite6t Ja kylmät i l ­mat
siihen esteenä. Mutta niistä huo­limatta
Järjestimme E^rkland L a ­ken
Jymyn Jäsentenvälisen 3-ottelu-kUpailun,
Johon kuului kuula, pituus
Ja 100 m. Kilpailut suoritimme kau­pungin
kentällä 9 p:nä t.k.
-Palkinnot Jakautui seuraavasti: 1)
H. Tamminen, 2) J . Penttilä, 3) P.
Laine.
Erikolslajit: 100 m. l\ H.Tanuninen
12.01, 2) P. Lahie 12.06. 3) J . Penttilä
12.08. Kuula: 1) J . Penttilä 9.67, 2)
Y. Teppo 9.01, 3) H. Tamminen 9.00.
Pituus: l) J . Niemistö 550, 2) P.
Laine 5.21. 3) K. Rantala 5.00.
Lopuksi suoritimme 1,500 m:n vies­tinjuoksun
Kirkland Laken Jymyn Ja
metsätyölälsten Jäsenten välillä. Jonka
Jymyn Joukkue voltti aJaUa 4.06. ollen
metsätyölälsten Joukkue 14 sekunttla
ajassa jäljessä.
Urheiluseura Jymyn puolesta:
V. Laukkanen, sihteeri.
Kenraali Augusto Sandino
KESKI-AMERIKAN VAPAUSTAISTELtN" SANKARI
nisaattorinsa sekä pvri- ja päikal-liskomiteansa.
"Tämän lisäksi vai­kuttavat
"byroon miehet ja organi­saattorit
—- useimmiten välillisesti,
s.o. SKP:n solujen ja fraktioiden
kautta .— suuntaa määräävästi jul­kiseen
työväen vasemmistolaiseen
liikkeeseen sen elimissä j a sanoma­lehdissä,
ylläpitäen näissä "oikeaa
linjaa."
Nicaragua on pienoinen maa Kes­ki-
Amerikan kannaksella. Sen pinta-ala
on 128,340 neUökllometrlä Ja asu­kasluku
638,119. Maa on toisin pal­koin
hyvinkin hedelmällistä ja vuoris­sa
löytyy kultaa, hopeaa, kuparia, Ja­lokiviä
J.n.e. Asemansa puolesta on
se eiinömalsen taxKea. sen tähden oh
se suurvaltain himoitsema. Amerikan
Yhdysvaltain sotilaat valtasivat maan
jo 1909 ja kukistivat slUolsen halli­tuksen.
Sen jälkeenkin ovat amerik­kalaiset
siellä järjestäneet-monta val­lankumousta.
Kaikki hallitukset, jot­ka
vaan eivät ole taipuneet tanssi­maan
doUari-lmperlallstlen tahdon
mukaan, ovat kukistetut ja maata hal­litsevat
ankaralla terrorilla amerikka­laiset
sotilaat. Nimellisesti on Nica­ragua
nytkin itsenäinen, mutta sen
tullilaitoskin on amerikkalaisten kä­sissä.
^Ensln Amerikan sotaväki pakot­ti
Nicaraguan ottamaan amerikkalai­silta
kapitallstenta 3 mllj. dollarin l a i ­nan,
jonka takeeksi sitten sotajoukko­ja
-pidetään ntaassa ^snojelemassa a -
merikkalalsten omaisuutta". Itse N i ­caraguan
kansa on ndtä aakarlmman
sorron alaisena. Kuitenkin on maassa
aina löytynyt sellalslaän rehellisiä a i ­neksia.
Jotka eivät ole talpimeet dol­lari-
Imperialismin o r ^ l . Nämä o-vat
käyneet enemmän tai vähemmän
avointa taistelua maan Itsenäisyyden
puolesta. Nylcylsln Johtaa tätä tais­telua
kemaall Augusto Sandino, Jos­ta
New Yoridssa Yhdysvalloissa k i r -
yesmlehenä työskentelevä veljensä
Socrates Sandino antaa seuraavan k u ­vauksen:
Veljeni syntyi toukokuun 19 päl^nä
1893 pienessä Niqulnohomon kylässä
Masoyan maakunnassa. Kylässä on
noin 2,0Q0 asukasta Ja on se kolmen
tunnin rautatlematkan päässä Nica­raguan
pääkaupungista Managuasta.
Isämme Gregorio Sandino On kahvin-viljelijä
ja on hän kauan ollut hyvin
aktiivinen liberaalisessa -puolueessa.
FolUttlsten mieUpiteldensä j a toimin­tansa
takia on. hän Jo kahdesti ollut
vankilassa.
Me lapset saimme kohtuullisen kas­vatuksen.
Kun veljem Augusto oli
läpikäynyt palkallisen koulun, lähetti
isäni hänet Granadaan opiskelemaan
Institudo de Oriento-oplstoon.
Lopetettuamme opiskelumme Insti-tuto'
de Orientessa, tuli Augusto ko­tiin
ja alkoi työskennellä tavallisena
maanviljelijänä Isämme tUalla. Sa­malla
piti hän kauppaa, osti Ja myi
tavaroita. Kaiken llsältsl' sattui hän
olemaan hyvin kätevä mekaanisissa
asioissa ja toimissa sekä vielä ama-töörikeksljäkin.
Hän keksi eräänlaisen
mörssärin, tykin lentokoneita vastaan
ja teki paljon pommeja sekä räjähdys­aineita.
V. 1920 valitsi vapaamielisten
presidenttiehdokas Gonzalez veljeni
, I I
S II O MB E N
Koissi Suomen Harttaa
Cimadan DoHarista
_ LXHETYSKULUTt
lOe lahetyksiBtft alle $20.00, 60 UU
hetyksistä $20.00-~$49.09. 80e UU
hetyksistä $60.00~(79.98 Ja |L00
lähetyksistä $80.00—$100.00 «eki
26e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
S i U c S M B o m a l i h e t T l n b t i ovat I i -
hetyt»kulat $8.50 lähetykseltä.
Sudburyssa ja ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskarssia.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIABIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS.
Box 69, SUDBURY.^ ONT.
meidän pUrilmme vaallagitatlotyön
johtajaksi. Hän näet oli jo ,tähän ai­kaan
hyvin aktUvlnen llberaaUen ri­veissä.
Myöhemmin meni veljeni Hondura­sin
pikku tasavaltaan* jossa työskente­li
kalvosmlehenä ja banaanlplantaas-hllla.
Mutta hänen rauhaton henkensä el
sallinut hänen kauan olla Hondurasis­sakaan.
Hän halusi nähdä maailmaa
ja siksi hän jätti plantaashin kesällä
1923 ja meni Meksikoon. Hän sai työ­tä
Tamplcon öljykentillä, jossa hä­nen
mekaaniset kykynsä tulivat hyvin
käytetyksi
Augusto piti elämästään Tamplcon
öljyaluellla. Siellä hän enslmälsen ker­ran
Joutui kosketuksiin varsinaisten
teoUlsuutyölälsten kanssa ja Joutui
huomattavammin tekemisiin am­matillisesti
Järjestyneiden työläisten
Ja heidän tolmltsljalnsa kanssa. Tam-plco
oll yksi koko Meksikon ammatilli­sen
liikkeen kehtoja Ja Juuri siellä
Augusto ensimnaäisen kerran näki pu­naisen
Ja musta lipun, Jotka ovat koko
latinalaisen (espanjaa puhuvan Keski-ja
Etelä-)Amerlkan työväenliikkeen
Itselleen omaksumat värit.
Että Tamplcolla ja työväenliikkeellä
oli ollut syvä vaikutus Augustoon, sil­tä
selvimpänä osoituksena oh se, että
hän on ottanut Nicaraguan vallanku-mousarmeljan
väreiksi juuri punai­sen
Ja mustan..
Augusto palasi kotiin vuoima 1926.
Kun Chamorro kukisti presidentti
Solorzanon vapaamielisen hallituksen,
Joutuivat liberaalit kalkklaUa Nica­raguassa
ankaran vainon alaiseksi.
Kun isäni oll liikkeessä hyvin huomat­tava,
vangittiin hänet ja lähetettUn
monien muiden liberaalien' kfttisil
Managuan kuritushuoneeseen.
Isämme vangitsemisen jälkeen täy-
Vapaudelle ottava' rataavälitykslft
;astaan myöskin:
/APAUS PORT ARTHUR BRANCH
,816 Bay Street,
Pori Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
» 239 St. Antoine St., -1
Montreal. Qu«.
J. OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI, : ;
South Porcupine, Ont. ;
CHARLES HAAPANEN,
Onungkauona. Timmins. Ont.
vastaan. Chlpote on Nicaraguan mur-*
retta Ja tarkoittaa vaikeapääsyistä.
Sieltä teki hän hyökkäyksiään Jä
valloitti kaupungin toisensa Jälkeen.
Ennen pitkää oU. hänen armeijassaan
kokonaista 800 miestä, Jotka hän eri­koisesti
kouluuttl.
Augusto el ollut koskaan lukenut
mitään sotUaskirjalllsuutta tai opis­kellut
sotakouluissa. Silti hän oll Joh­taja.
ElämäntavoUtaan on hän an­kara,
melkein kuin spartalainen Ja
koko hänen persoonallisuutensa vai­kuttaa
kunnktltusta Ja tottelevaistiutta.
herättävästi. •
Hän luotti paljon työläisiin Ja td>
lonpoikiln Nicaraguan vapaustaiste­lussa.
Myöskin lntUtftn0^in M n iuM
Jautuu huomattavaa määrässä, HIm
el koskaan nimitä rotuamme latina-lais-
amerikkalaiseksi, eipä edes espan^
Jalaiseksi tai amerikkalalseksikaaa;
vaan indo-amerlkkalaisckSi, osoUtf^Q
siten antavansa kalkille roduille sa­man
arvon. Vaikka hän on nicaragua­lainen
patriootti, el hän silti ole i -
_ s ä n m a a l l l n e n sanan ahtaassa merki-tyl
Auguston piilotella. Jonkun aikaa Uyksessä. Hän oh kaikkien Indo-ame-pllleill
hän Nlquinohomossa, mutta el
voinut sinne Jäädä kauemmaksi. Hän
meni Nuve Segonlan departementtiin,
josta myöhemmin tuli yksi hänen t u -
kikohtiaah. Hänen harhailunsa Nueva
Segonlassa auttoivat häntä myöhem­min
sotilaallisissa liikkeissään.
Hän sai työtä eräässä verstaassa
San Albinon kaivoksella. Siellä hän
sai kuulla, että Puerto Cabezassa oll
puhjennut tohtori Sacasan johtamana
liberaalinen vallankumous. Hän lähti
heti matkaan ratsain, mukanaan
ryhmä vapaamielisille myötätuntoisia
työlälstoverelta, ja parin kuukauden
kuluttua ilmestyivät he Puerto Ca-bezaslin.
Veijenl johdettavaksi annet­tiin
neljäkymmentä klväärimicstä, Joi­den
kans.sa hän lähti marssimaan pois
Puerto Cabezasista. Ensin matkasivat
he Chipoteh vuoristolinnoltukseen,
jossa he kauan puolustautuivat hyvin
aseistettuja ja monin verroin lukui­sampia
amerikkalaisia sotajoukkoja
rlkkalalste;i katisojen liittoutumisen
kannalla.
laissodan pääasiassa sen takia, että muistuttaa sille alituiseen: memento
Saksan imperialismi halusi saada' mori (muista kuolevasi).
Suomesta itselleen tukikohdan Ve­näjän
vallankumousta vastaan j a lä. Yhtenä tämän epävarmuuden
hetti sinne "apu"-, asiallisesti vai- merkkinä _ on talonpoikain kasvava
Ja vielä antaa ohrana tietää, että
" S K P : n toimihenkilöiden ja elinten
jokapäiväisiä tehtäviä ovat tarkka
yleisen tilanteen j a virtauksien seu­raaminen
maassamme j a kunkin t i ­lanteen
ja ilmiön (työrettelön y.m.)
hyväksikäyttäminen vallankumouk­sellisen
liikkeen edistämiseksi". L o ­puksi
kehuu ohrana, kuinka paljon
puolueen luottamushenkilöitä se l u u .
lee saaneensa kynsiinsä. Ja näitä
—- provokaattoriensa keksintöjen, ja
kommunistisen teorian perusteella
laatimiansa — "tietoja" yrittää oh­rana
nyt oikeusjutussa käyttää syyte-j
a "todistus"-ainehistona vangittuja
vastaan. Mutta että porvaristo ei
itsekään ole varma ohranan " s a a l i i n"
merkityksestä sitä kovaa seuraava
taantumuslehden ("Uusi Suomi")
lausunto: "Olisimme kuitenkin a i ­van
liika optimistisia, jos otaksui-tausjoukkoja,
joita porvaristo ter­vehti
"vapauttajina". Saksalaisten
röyhkeän isännöimisen, joka jo a l ­koi
herättää yhä yleisempää ,vasten-mielisyjrttä,
lopetti Saksan vallanku­mous,
niin että Suomeen jo valittu
saksalainen kuningaskin jäi tule­matta
valtakuntaansa. Nyt oli Suo­men
porvaristolla kiire orientoitua
Englantiin päin j a on sen ulkopoli­tiikka
sen jälkeen yhä enemmän oi-lut
Englannin politiikan vanavedes­sä
kulkemista, mihin kuuluu osan­otto
sodanvalmisteluihin Neuvosto­liittoa
vastaan. Siinä on kuten olem­me
nähneet sosialidemokraateilla
merkitsevä osansa!
otollisen hetken tarjoutuessa riitä jsimme, että tälläkään kertaa olem-sellaisen
yrittämiseen käyttääkseen." me voineet mitään ratkaisevaa suo­Sitten
selittää ohrana, että puo­neniskua
tehdä".
lueella on "Suomen Byroo", joka
työskentelee kolmella linjalla —
puolue-, nuoriso- ja sotilaslinjaDa,
ja on sillä eri puolilla maata orga-^ Suomen porvaristo voitti kansa-
8, Lopnkfi
Näin olemme nähneet, k u i n l ^ Suo.
messakin voimat yhä selvemmin ko­koontuvat
kahden vastakohdan, vas­tavallankumouksellisen
porvariston
j a vallankumouksellisen proletariaa­tin
ydinten ympärille. Porvariston
politiikka pukeutuu moninaisiin u l ­komuotoihin.
Sosdem. "työväenhal­lituksen"
ja kulakkipuolueen " t a -
lonpoikaishallituksen" verhon takaa
on aina tuntunut fascistisen pää'
oman määrävä käsi, joka vain tarko-tuksenmukaisuussyistä
aika ajoin
vaihtaa hansikasta. Suurporvaristo
tietää taistelun koskevan sen ole­massaoloa
j a menettelee sen mukaan.
tyytymättömyys. V. 1918 vallanku­mouksen
jälkeen riensi porvaristo
"maareformilla" vapauttamaan vuok­raajat,
jotka olivat taistelleet puna-sella
puolella. "Omistajain" luku­määrää
lisättiin kaksinkertaiseksi,
toivoen siten saatavan kapitalistisen
omaisuuden puoltajia. Mutta kun
näille "itsenäisille isännille" ei voi­da
taata olemisen varmuutta, eivät
ne myöskään voi olla kapitalismin
luotettavia tukijoita. Suuri osa niis,
tä kyllä vielä äänestää kulakkipuo-luetta,
osa sosialidemokratiaa, mutta
ilmaisevat ne tyytymättömyyttään
näiden puolueiden johtoa vastaan ja
olojen logiikka on nopeasti auttava
iiiitä lÖ3rtämään oikean paikkansa
kumouksellisen proletariaatin liitto­laisina.
Kapitalistisen talouden epävarmuus
Olemme myös nähneet kommunis­tipuolueen,
huolimatta sorto- j a ter-rorikomennosta,
tekevän menestyk­sellä
työtä joukkojen luottamuksen
voittamiseksi, niin että sitä ei voi
vastustajatkaan kieltää. Suomen
Kom- Puolue,- joka syksyllä viettää
10-vuotisjuhIaansa, tekee kaikkensa
edistyäkseen bolshevisoimisen tiellä
j a voidakseen täyttää tehtävänsä
Kominternin johdolla maailmanval­lankumouksen
rintamalla.
Moskovassa, heinäk, 1928.
YRJÖ SmOLA.
Kun amerikkalainen eversti Henry
Stlmson saapui Yhdysvalloista Nica­raguaan,
sanoi hän liberaalisille Joh­tajille,
että on turhaa Jatkaa taiste­lua,
koska hän. Jos taistelua Jatket­taisiin,
Yhdysvaltain armeijoilla kui­tenkin
kukistaisi heidät. Isäni käsitti
Yhdysvaltain ylivoimaisuuden Ja siksi
hän yhdessä Moncadan kanssa koetti-kln
taivuttaa veljeäni lopettamaan
taistelun. "Me voimme koska hyvänsä
kukistaa amerikkalaisten kätyrin, Dia­zin",
sanoi isäni, "mutta miten voim­me
taistella Yli(lysvaltoJa vastaan?"
Augusto ei ollut edes aavistanutkaan,
että Yhdysvallat l&hettälslvat meri*
jalkaväkeä taistelemaan Nicaraguaan.
Hän el voinut ymmärtää, mlfcsl niin
tehtiin.
Mutta hän melkein raivostui yksin
ajatuksestakin, että UberaaUt laskisi­vat
aseensa maahan. Hän työnsi s i ­vuun
Moncadan. Jota sanottiin pet­turiksi
ja pelkuriksi ja kääntyi Isän
puoleen sanoen: "Komentamani ar­meija
taistelee oikean ja kunniallisen
asian puolesta Ja meidän velvollisuu­temme
on taistella!"
Kun hän lähti Chipotesta, seurasi
1,200 miestä Moncadan armeijasta
häntä. Nyt päätti hän talsteUa vU-melseen
saakka vapauttaakseen Nica­raguan,
Hän el ollut enää vain libe­raali,
vaan nimitti Itseään Nicaraguan
Itsenälsyystalstelljaksl.
Auguston proletaarista vakaumusta '
kuvaa tavallaan sekin, että hän otti
vaimokseen työväenluokan naisen
Kun veljeni viime toukokuussa oli
Santa Rafael del Nortessa, kohtasi
hän senjorita Blancha Arouz Plnedan,
kylän lennätinholtajan. Hänellä oll
tapana ilmaista Augustolle kuulemi­aan
Diazin taantumusjoukkojen l i i ­kehtimisistä.
Joita amerikka&iiset t u ­kevat.
Pian menivät he naimisiin,
mutta Blancha jäi edelleenkin lennät­timen
hoitajaksi Ja antoi Jatkuvasti
kuukausien ajan arvokkaita tietoja
Auguston Joukoille, koko ajan kun
amerikkalaiset sotajoukot olivat alu­eella.
Vihdoin hänet kuitenkin erotet-tUn.
Moncadan luopuminen vapaustais­telusta
el merkinnyt kuin muutamien
varakkaimpien liberaalien menettä­mistä.
Köyhä k^nsa, varalnalset Jou­kot,
ovat edelleenkin veljeni Johta­man
liikkeen selkärankana. Hän on
huomannut, että liberalismin lippu
on osoittautunut riittämättömäksi Ja
ettei se voi edustaa Nicaraguan kan­san
toiveita. Tämän vuoksi on hän
nostanut lipukseen punaisen Ja mus­tan.
Jotka Nicaraguassa edtistavat val-lankumotiksellista
proletariaattia.