Vapaus, April 23, 1964

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 23 p. — Thursday, April 23, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov: 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4?64 — Editorial 674-4265
Published thrice \vcekly: Tuesdays. Tlnnsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailinij address: Bo.x 69
Advertislng ratcs upon application, tran.slations frce of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash
' M f m b e r o( t he CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT
Canadaiisa: 1 vk. $9.00. G kk. S4,75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Rajamatunkertomuksen malliin
Lauantaina, huhtikuun^ 18 pnä Saigonista, Etelä-Vietna­mista
tulleessa AP:n uutistieclossa keitottiin, että. USAn
ulkoministeri Dean Rusk oli uhannut, ties monennenko ker­ran,
että yhdysvallat jatkaa likaistasotaansa siellä ehkä vii­meiseen
etelävietnamilaiseen asti.
Mutta samassa" uulistiedossa oli eräs paljon puhuva toi­nenkin
kohta. Selostettuaan, eitä ulkoministeri Ruskin tar­koituksena
oli estää Etelä-Vietnamin nykyisen sotilasjuntan
joutuminen uuden keikauksen uhriksi ja että hänen vierai-
. lunsa tapahtui sotilasjuntan yhden suurimman häviön jäl­keen,
juntan miesten ja niiden , amerikkalaisten "neuvonan-tajaupseerein"'
jatke.ssa pakoaan taistelualueelta, mainiiussa
uutistiedossa huomioitiin, että valtiosihteeri Ruskin vierai­lun
johdosta järjestettiin Saigonissa mitä perusteellisin tur-vallisjnusvartiointi
vierailijan hyväksi. ''Pääkaupungin nor-maalisesti
vilkasliikenteiset kadut olivat autioina poliisiryh­mä
lukuunottamatta mr. Ruskin ajaessa lentokentältä autolla
USAn lähetystöön . . ."'.kerrottiin uutistiedossa.
Toisin sanoen; ulkoministeri Ruskin virallinen vierailu
Saigonissa muistutii Raamatun maailmanluomiskertomusta,
missä sanotaan ulkomuistin perusteella, että Maa oli autio
, ja tyhjä, vain Jumaian henki liikkui vetten päällä.
Näin kurjaan asemaan on; Yhdysvallat joutunut avus-laessaan
Etelä-Vietnamin äärioikeiston taistelua kansanjouk­kojen'
kansallisen vapausliikkeen kukistamiseksi! .
Eikä suinkaan, suotta. Vaikka yhdysvaltalaisissa uuli^:-
tiedoissa "muistetaan" syyttää Etelä-Vietnamin vapaustaiste-
. lijoita, Viet Gongin sissejä, kaikista, mahdollisista-ja mahdot­tomistakin
pahoista töistä, niin viimeaikoina on kuitenkin
(Paljastunut, että Yhdysvaltain suosiollisella avulla on Etelä-
Vietnamin siviilejä, naisia ja lapsiakin poltettu napalm-pom­meilla.'
Koko maailmaa hätkähdytti esimerkiksi maaliskuun
20 pnä julkaistu AP:n uutiskuva, missä nähtiin pieni, alaston
lapsi isänsä sylissä. Lapsi oli kärventynyt yhdysvaltalaisen
napalm-pommin räjähdyksessä . . . Uutistiedon mukaan lap­sen
keho '*oli kauttaaltaan palanut.: . .sen johdosta kun Etelä-..
Vietnamin ilmavoimat olivat pommittaneet erästä kylää.".
Tämän, tapahtuman johdosta AP tiedoitti Saigonista:
"Napalm-pommien polttamien puolikuolleiden lasten näke­minen
oli vastenmielistä Kambodzan rajalla sijaitsevaan ky­lään
tulleille etelävietnamilaisille ja amerikkalaisille sen jäl­keen
kun hallituksen koneet olivat hyökänneet sitä vastaan
maaliskuun 19 pnä.:
Ja mistä saa Etelä-Vietnamin hallitus napalm-pommeja
: — hyytelömäistä paloöljyä mikä räjähtää kosketuksesta le­vittäen
palavaa n.ostetlä laajalle alalle? Luonnollisesti Yh­dysvalloista.
Napalm-pommien sanotaan, polttavan kaiken,
mikä niiden eteen lulee—-ja palo kiihtyy jos sitä yritetään
sammuttaa vedellä.
. AP:n yllämainitussa uutistiedossa selitetään: ''Tällaiset
räjähdykset loukkaavat pakosta siviilejä". .
Saman uutistoimiston toisessa samanpäiväisessä uutis­tiedossa
kerrottiin, että: kun sotilasjuntan päämiehelle, ken­raalimajuri
Nguyen Khanhille oli sanottu, että amerikkalai­sia
huolestuttaa se, kun hallituksen ilmavoimat pommittavat
: kyliä, surmaten naisia ja lapsia, niin Khanh oli vastannut,
että se "on vaikea ongelma. Joskus ei ole mitään vaihtoeh­toa.
Me emme voi erottaa Viet Gongin jäseniä (sissejä eli
vapaustaistelijoita-—^ V) viattomista talonpojista. Mikään
. kone ei.voi.sitä meille sanoa. Joskus talonpojat lähtevät pois
ennen pommitustamme, mutta' siinä ei ole mitään helppoa
ratkaisua." .
• Christian Science Monitorin erään kirjeenvaihtajan ker­rotaan
sanoneen"siviilitarkkailijain" pitävän näitä pommi­tuksia
"rikoksina". Viitaten viiden kylän napalm-pommituk-.
seen (myös Karnbodshan rajalla), joiden uhreista enemmistö
oli siviilejä, viimeksimainittu kirjeenvaihtaja sanoi, että ''ky­läläiset
eivät näyttäneet pitävän kovinkaan pahana.sitä kun
sissit tappoivat ainoastaan vissinlaisia virkailijoita, mutta .
he pitivät paljon pahempana sitä kun hallitus aiheutti ra­jattomia
menetyksiä naisille ja lapsille". Hän väittää yhdys­valtalaisten
lentäjien olleen nii.ssä koneissa, joita käytettiin
näissä pommituksissa.
Lontoon Times sanoi maaliskuun 30 pnä, että Yhdysval­tain
puolustusministeriökin on hätkähtänyt näistä; uutisista,
ja määrännyt toimitettavaksi tutkimuksen niistä. Lontoon
Timesin kertomanniukaan "'tämä (USAn) viranomaisten.en­simmäinen
huolenilmaisu tämän mitä hirvittävimmän aseen
käytöstä siviilikohteita vastaan tuli sen jälkeen kun julkais­tiin
kuva pahoin palaneesta pikkulap.sesta":
~'Y'hdysvallat varaa napalm-pommit ja yhdysvaltalaiset
kontr_olloivat niitä lentokoneita, jotka nä[tä hirveitä palo­pommeja
pudottavat selitti Times.
Washington Post-lehti puolestaan totesi, että napalm-pommien-
käyttö ''lukeutuu raakalaistekoihin", ja että se on
suuresti "loukannut Yhdy.svaltain kuvaa kautta maailman".
Kaiken tämän jälkeen ei siis ole mikään" ihme, vaikka
Yhdysvaltain ulkoministeri Ruskin virallista vierailua Etelä-
Vietnamissa tervehdittiin suunnattoman kauaskantoisilla va­rotoimenpiteillä
— ja vaikka Saigonin vilkasliikenteiset ka­dut
olivatkin hänen saapuessaan "autioina, kuten sanotaan
maailman olleen luomisen aikoina.
t SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
i
-Einar Nyfors, GjirsonrOnl.T^thyt-täa
luuantaina, huhtikuun 25 pnii
70 vuotta.
__ Lauri Mäkelä, Torontosta täyt­tää
60 vuotta huhtikuun 28päivänä.
Yhdymme .sukulaisten, ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kuuba-Espanja suurkauppoihin
Kysymyksiä ja
vastauksia
Oliko Suomessakin Keskitysleirejä, niistä en ole-tiennyt mitään,
ihmettelee moni. Niin ihmetteli sodan jälkeen myös moni saksalainen
kuultuaan natsien keskitysleireistä. Kuten natsi-Saksassa suljettiin Suo-n.
cssakin vankiloihin ja Jiesbitysleireihin kommunisteja, rauhanpuolus­tajia
ja muita hallituksen sotapolitiikan vastustajia, jotka pyrittiin tu­hoamaan
nälällä ja pahoinpitelyillä. —
Toisen maailmansodan tapahtumia meidänkin maamme kohdalla on
käsitelty varsin monissa porvarillisissa muistelmateoksissa ja sanoma­lehtiartikkeleissa
tavalla, joka ei anna totuudenmukaista kuvaa sen
ajan- tapalitumista. Miltei poikkeuksetta niissä pyritään antamaan sel­lainen
käsitys, että kansan syvät rivit olisivat oUeet joko myötämielisiä
mukana fasistisessa sodassa tai toimettomuudellaan hyväksyneet sen.
Näinhän ei asia ollut, vaan kansamme parhaimmisto taisteli fasismia ja
<^ulaa vastaan varsin sinnikkäästi, joskaan se ei kyennyt sellaisiin suo­rituksiin
vaslariotaliikkeenä kuin jotkin muut kansat. Se osoitti kui­denkin
päättävästi ja rohkeasti olevansa vallassaolijoiden kanssa eri
uiioltä jä antoi oman panoksensa siilien taisteluun, joka kukisti fasismin I tiaan jo ennen lähetettyjen lisäksi,
ja toi rauhan maailmaan.
vastaan. "Sillä oli omat kyvykkäät
johtajansa ja taistelijansa, kuten
Arthur RönnqvLst, Eino Laakso,
Alatti Lang, Veikko Pöysti ja monet
muut.
Arvioitaessa vastarintaliikkeen
merkitystä on sanottava, että se
piti kansan keskuudessa yllä so­danvastaista
taistelumielialaa Ja
murensi fasistien sodankäyntimah-dollisuuksia.
Asiantuntijain mukaan
sodan johto joutui siitä syystä si­tomaan
tuhansia miehiä rintaman­takaisiin
vartiotehtäviin. Samoista
syistä Ciestapo lähetti sodan kes­kivaiheilla
maahamme 2.000 ageni-
VASTARINT.\LilKKEEN SYNTY
\ Sodanaikaisen vastarintaliikkeen
j u u r e t ' j a perinteet ulottuvat kauas
Kysymys: — Kuinka niajavannah-! 20-luvun loppuvuo.siin, jolloin taan-ka
valmistetaan, eilei karva lähuv? ! tunius nostatti _Ltapuanliikkeen- .so-
— .Neuvosta kiitollinen, r talsine ja kansanvastaisine tunnuk-1
Vastaus: — Emme ole tilaisuu-1 sineen. Jo silloin perustettiin fasis
V U M ; . » : . : - .MUM.c- vnc- uuu=,im-j Muuf... ju M . I U . „ P ^ " ' j ä i jestöjeu vastuuiialai.silta paiköil- s-iriMrnieiiM-i tuhottiin tai
de...a syvällisemmin tutkima:.» ,1 minvastaisia komiteoita ja työväen- : toimenpiteitä jatkoi \ v „ k i -in in jä k
asiaa. muUa tietoomme on tullut, , Hike esiintyi varsin päättävästi vangitsenuilla aktiivisimpia i ' . r . r . i i r d ^^
että jotkut henkilöt ovat käyttä-; kaavaa vaaraa vastaan. knrlm v . s t . K t M i i n '
i . . - . i , . . . . .. n : neet tarkoitusta varten tavalli.st1a r ;iO-;l uvun p_ uo- l. i-vväi l:i.s.s.ä: s>o„d.a, n. .-, : .j;a I ^ P " ' ' " vasiusuijia. l änt e en nain. Mvos Suome
pöytäsuolaa ja alunaa nahan par-! i;i,sisininvastainen taistelu v*''"^'^'• ^j)(j;,n.
kilsemiseksi. Samassa ylileydes.sä i tui huomattavasti Suomen konimu-i
; VASTyMUNTAIJIKE
V O I M I S T LU
kansan vastarinta, j Hauhanvoimien toimintamahdol-
: SosialidemokiaattineiLPiiolue an-4 lisuudet lisääntyivät -huomaltavas-toi
vuonna 1939 jäsenilleen keho-; tj Saksan armeijan kärsittyä tap-tuksen
liittyä suojeluskuntiin. Tätä j pjoh Stalingradin taistelussa,
seurasi sodanvastaisten ainesten j Vuonna .1942 Pauluksen armeija
erottaminen puolueesta ja heidän ' j i , „ n i , i kjinnj jj, seuraavan vuo-
I painostamisensa poiif ammatillisten i alunsa se ja osa neljättä pans-oteUiin
Ikeen 1 in-1
lometriä i
sodan vastustajia. .1 länteen päin. Myös Suomen rintani
millä odotettiin tappion luntein
neuvostoarmeijan hyökkäyksen al-
Vieraillfessaan äskettäin Budapestissa, Unkarissa, Neu-vo.
stoliiton pääministeri "Nikita Hrushtshev arvosteli
kiinalaisia johtajia sanoen heitä "kerettiläisiksi". Ku­vassamme
nähdään neuvostoliittolainen johtaja anta­massa
kunniamerkkejä Unkarin pääministeri Janos
Kadarille. — TNS-kuva.
on hierottava nahka hyvin lihan ja : „istisen puolueen pyrkiessä muo- ^^^^.^ ^.^.^^.^^
rasvan poistamisen jälkeen jolta se dostamaan yhteis- ja kansanrinta-kävisi
luahdolli.simnian pehmeäk.si. • piaa. Yhteisrintama .sai kannatus-
• „ P^'»'"^';" .^^^^^^^^^^^^ . Heti kolmlkuukautLsen sodan lopu.- ; sotilaallisten ryhmien esiintymisistä \
, j a ammatillinen luke s o i n tui m^n^ perustettiin Suomen ja N e u v o s - « l i kantautunut yhä useamman i
.'raantumus onnistui puuhis«:aan. 1
ja fasisminvaslainen rinta-J
ma ei kyennyt sitä estämään. .Miil
ta
tyessä hetkeksi hämmingin val­taan
niin se selvisi siitä nopeasti.
kaiuista.
Vastarintaliike oli vangitsemisis­ta
ja teloituksista huolimatta voi
mJslanut toimintaansa. Huhuja
Neuvosloliitto myy
koneita Englantiin
Nepvostoliittolaisen ulkomaan
kauppaeljmen, Techniashimportin
ja suuren manchcstcrilaisen
Lloyds Packini; liouse-yhtymän
kesken' on solmittu sopimus, jon­ka
mukaan mainittu englantilai­nen
yhtymä saa haltuunsa ncuvos-tuliitloiaisteu
• pääomalavaroiden
ja teoilisuusv::rus(eid(>n agentuu­rin
yksinoikeudella. Neuvostoliit­to
on viime aikoina myöntänyt ku- "
lutus tavaroiden agentuureja eng­lantilaisilla
toimininiille. IJoyds
Packin-i liouse-yhtymän saama
agentuuri un toiseksi suurin Eng-lanliiiii
myönnetty sr-u jälkeen
kun rräs englantilainen yhtymä
sai viime vuonna neuvostoliitto-lai.
sten keksintiijen yksinmyyntioi­keuden.
Kn^'lantilaiset asiantuntijal pitä
.'ät Lloytls 1'acking liouselle myön­nettyä
neuvostoliittolaisten pääoma-;
tavaroiden ja teollisuusvarusteidon j
agentuuria vahvistuksena Neuvos-;
toliiton pyiiiinöille laajentaa ja mo­nipuolistaa
vientiään-: Englannin
markkinoille perinteellisten raaka-aineidon
yjn, perustuotteiden lisäk­si.
.Neuvostoliiton vienti Englantiin
oli viime vuonna 91 miljoonaa pun­taa,
mutta tiistä oli koneiden o.suiis
vain ().2 miljoonaa puntaa. Lloyd.sin
ia Teehmashiniportin kesken on o-lemassa
jo aikai.semmin lyhyt;iikai:
nen. sopimus, joka edellyttää .1 mil­joonan
. punnan aivoista ne.ivosto-iiittolaisten
teoliisuusvarusteiden;
vuo.sivientiä. .\yt allekirjoitetlii .so
;)imus on pitkäaikainen.
, jäsenmäärällisesli kuin toiminnalli
sestikin. Sellaiset sosiaalidemokraat­tiset
puoluejärjestöt kuin .Akatee­minen
sosiaiistiseura ja Helsingin
itoveri.seura esittivät tä.-jsä loimin-na.
ssa merkittävää osaa. Lukuisat
; aminatilli.set peru.sjärjesiöl ja am-inalilliset
paikallisjärjestöl yhtyiväl
: päätöksillään voimistuvaan fasi-s-i
miiivastaiseen liikkeeseen.
Ei myöskään edistyksellinen sivi.s-tyneisiö
seisonut .svijässäkatsojaiia.
; vaan toi oman merkittävän panok-
:sensa taisteluun. Var.^inkin Ihini.s-
-jOLkiluksien liitto ja sen kunnioilettii .
puheenjohtaja profes.=;ori La.ssila on
: mairfittava tä.':sä yhteydessä. \
, Näinä aikoina .sodanvastai.sella-rintamalla
oli kommunistisen puo­lueen
maanalaisten lehtien ILsäksi
myös julkisia lehtiä, kuten Aka­teemisen
Sosiali-stiseuran Soihtu.
Kirjallisuuslehti ja muutamia mui­ta.
VALMISTAITI MINEN
.SOTAAN
Suomen laantumusporvaristo
tähtäsi valloitussotaan. Valtion
budjeti.sta lohkaistiin valtavia sum­mia
armeijan perushankintoihin ja
rajojen linnoittami.seen. Sodan val-mi.
stelu keskitettiin kenraaieista
muodostetulle puolueneuvo.stoUe.
Ensin o!i kuitenkin murskattava
KEVÄÄIVNIOPEUS AO KM pavassa r
• Espanjalaisen; Euskaldun telakka-yhtymän
ja Kuuban kaujipa- ja teol­lisuusministeriön
kesken on solmit­tu
sopimus, jonka mukaan telakka-yhtymä
rakentaa Kuuban tiliin 42
erityyppistä kauppa-alusta,
Bilbaossa sijaitsevan espanjalai
sen Euskaldunan "telakkayhlyinän ja
Kuuban kauppa- ja.teoliisiiusniinis-t
c r l ön eduslajien kesken jo pilkäli-kön
aikaa käynnissä olleet neuvot­telut
huomattavan suuresta laivati­lauksesta
ovat johtaneet tulok.seen
.Sopimuksen mukaan lelakkayhlymä
•akenlaa Kuuban tiliin 10 rahtialus­ta;
26 kalasluslaivaa ja 6 kylmä­lastialusta.
Kuuba toimittaa vasti­neeksi
:i00,000 tonnia raakasokeria.
Osan laivastoista Kuuba maksaa va­luutalla.
Johnson kehui
USAn talouden
kehitystä
W.a.shington ~ Presidentti John- ,
son antoi viime toistaina ' ruusui- ,
s(!n kuvan" A'hdysvalfain talouselä­mästä,
jo.ssa tuotanto on noususuun- '
na.ssa ja. hinnat •vakaammat kuin.
nii.^isään muussa teollisuusmaas.sa
maaiimas.sa ".
Presidentti sanoi lehdistökonfc-!
renssissa kokoiiaisfuolannon nous-:
seen tämän vuoden ensimmäisen s
neljännek.sen aikana 608..')00 miljoo:'
naan dollariin; l.isäy.s edelliseen '
neljännekseen verrattuna on 8..")00 :
miljoonaa; dollaria. ; \
Tämän kokonaistuotannon arvo;
on lähes 37,000 miljoonaa doliariaj.j
korkeampi kuin vuonna 196;^ ja .se |
on siiuiin lisäys yli kahden ja puo­len
vuoden aikana. Lisäksi ensi ker­ran
kahleen vuoteen tapahtui todel­lista
edistymisiä pyrittäessä vähen-tinnään
työltöinyyttä.
Työttömyysprosentti on pudonnut
.').<'{:sta-r).4:ään. Liikevaihto on nous-
S U I T J O pros. ja henkilökohtaiset tu­lot
maaliskiiu.ssa olivaj_4«0,000 mil­joonaa
dollaria suuremmat kuin
vuoden 190;{ maaliskuussa.
Maailman turuilta
KOVAA HAKKAIJTTA
Atlantic City. -— Syytettynä siitä,
että hän oli hääjuhlan jälkeen lyö­nyt
morsiameltaan leukaluun poikki
kahdesta paikkaa, 47-vuotias Ernest
(Iraceo laskettiin täällä viikonvaih-lee.
ssa .$2.^0 takauksella vajiaaksi.
Morsian, ;i7vuotias .lane Graoeo,
on tyydyllävä.ssä tilassa Atlanlie Ci­tyn
.sairaala.ssa.
Poliisien kertoman mukaan nuo­ripari
«li hääjuhlan jälkeen torstai­na
kävelyllä Atlantic Avenuella ja
tällöin heidän välilleen sukeutui
riita — vanhemmistaan.
toliiton rauhan ja ystävyyden seu­ra,
johon piene.ssä ajassa liittyi
noin 40.000 jäsentä. Se oli vakuut-
, tava osoitus Suomen .kansan, aseii-
; teestä Neuvostoliiton vastaiseen so­taan.'
Toinen sota aloitettiin virallises­ti
kesäkuun; 2.5. päivänä vuonna
1941. Sitä edelsi SNSn lakkauttami-
; nen ja joukkovangit.semiset. : Köy­liöön,
Karvialle ja Sääniäjärveile
perustettiin- keskity.sleirit fa.si^;nun-vastustajia
va:t(>n ja v;ingitut nai­set
su IjetI li M 1 laineeni liinan ke.-;kiis-vankilaan
ja Vaasan .lääniiiv;.nki- i
laaii. .• • I
Kl i;TOSKVIIiMA i
Tätä ennen • tapahtui sosialide t
moki-a-ittisessa puolueessa uusi re:.
peäminen. Nim sanottu kuiiio.si-yh-mä
joutui vakavaan ri.sliriitaan ,
\ ' ä i nö Tannerin johtaman oiki-i.sto- ,
siiven kanssa ja erotetlii puolu­eesta.
Hyhmä julkaisi omaa lenrc-.
aan mutta vangittiin ja tuomilliiii
kuritushuoneeseen.
^ Kuulosryhmän rohkea ja päät­tävä
esiintyminen sotaa vastaan !
elvytti, sosialideniokraatlisess.i puo-1
lueessa rauhantahtoista ja kans.m- i
.valtaista ajattelua ja osoitti, eitä
Sf)sialidemokratia on en asia kuin
tannerilaisuus ja ellä vak.aiinuk-!
sellineii sosialidemokraatti ei voi '
hyväk.syä. fasismia eikä sotaa.
MAANALAINEN
VA.STAKINTALIIKE
Välittömästi toisen sodan alelUia
alkoivat kommunisti.set . lyöjäisel
muodostaa maanalaista vastannla-laa,
Vancouver,
Lookuut on
Intola ja Sioux
yhj
korviin ankarasta sensuurista huo­limalta.
Sanomalehdet, joita oli
ankarasti kielletty puhumasta vas-taiintatoiminnasta,
julkaisivat ku- ivoiltccnsa Vapauden Icvitysryntäyk
vaukset Veikko Pöystin ja Matti U c s s a ..
VAPAUDELLE HANKITTU
58 UUTTA TILAUSTA
Tällä kertaa 14 uutta tilaajaa ja kc!me
paikkakunlaa tavoitteen saavuttaneisiin
Tässä katsauksessa voidaan i!moit-; 1 ja tavoitteen S.Iisäksi on .hankittu
tca, että jälleen kolme paikkakun- sieltä 2 rapioiksi.
Langin sankarillisi.sta taisteluista.
Sodan lopputulos ei ollut enää
epävarma muille kuin fasistisille
lanatiikoille.
KAIIIANOPPOSITION
SVNTV
Tässä tilanteessa tajiahtui -en-,
simmiiiiien lohkeaminen porvaris­ton
sotarintamasta, .syntyi ns.
•.•aiilianop])ositio. Sen ensimmäinen
Sanomalehtikcrho, Sudbury,
3
täyttänyt hankintata-1 ja tavoite 6 on täytetty ISO-proscnt^,
tisesti.
Frank Hakala^ Sioux Ixfökout, 1
.Suurempien paikkakuntien jou­ja
tavoite 1 tuli saavutetuksi. \
kossa on Port Arthur johdossa 12
uuden tilauksen hankintaosuuden
ollessa 6, eli sama kuin Toronton
j:i''Sudburyn. .
Uusia tilauksia saapui nyt seu­raavasti:
Ida Homo, \Vanup, 1 ja hankinta-tavoite
1 on täytetty 200-proscntti-
Tähän mennessä on hankittu yh­teensä
58 uutta tilausta Vapaudelle
sen ystävien ja kannattajien toi­mesta.
Tällä kertaa saapui tilauk­sia
14 uudelle lukijalle. Aikaisem­min
on ilmoitettu 44 uuden tilauk­sen
hankkimisesta.
Tervetuloa Vapauden lukijain
joukkoon.
kokous pi,'iettiiii tammikuussa 1943 , scsti.
ja myöhemmin se peiusti pysyvän
toimikunnan. Pian tämän jälkeen
se jätti hallitukselle kolmenkym-.i
nuMieiikolmen nimeltä .tunnetun
kansalaisen kirjelmän, jossa vaa­dittiin
maamme irtautumista;sodas-.
ta.
Ennen rauhanopposition järjes­täytymistä
olivat sosialidemokraatit
.1. V. Keto. .Mauno Pekkala ja
'.Jatkuu seuraavalla sivulla)
Jenny Salmi 1 j a A. T. Hill 4
Port Arthurista ja tavoite 6 on myös
täytetty 200-prosenttisesli.
S. Huhtala, Intola 1, ja tavoite
täyttyi.
.Minuie Vainio, Vancouver 1 ja
tavoite 4 täyttyi.
Valistuskomitea, Toronto I ja
tavoite 6 tuli ylitetyksi 1 tilaukscK
la.
Sitä ja tätä
HAJAMIELISYYTTÄ
— Oliko professori tyytyväinen
..naparetki-ä varten valmistamiini
.saappaisiin?
— Kyllä, ne olivat parhaat saap-. ^
Emil Hankila, South Poreupinc^ paat mitä olen koskaan syönyt!
liikettä. Lähtökohtana oli.
rauha voidaan nalauttaa. ' ja
Sotahenkinen vuosikokous reservi-aliupseereilla
Suomessa
Vääpeli Stenvall pelkää ylio >pilasnuorisoa
- - Ky.symys on yksinkertaisesti vchdyksensä Satakunnan Lennoston i Erityisen katkera vääpeli oli nykyi-siitii,
onko rauha meille suomaläi- pääesikunnan komento-osasto ja', selle ylioppilasnuorisolle ja varsin-e
t t ä sille vai);uitla kalliimpi. Ilaliianime-1 paikallinen sotilaspiiri,
kaii-. ko ehkä täysin passiivisina alistua j Kokoonuislehden kertoman mu-mää;
äty.s.sä ti^ | kaäh allupseeriiiiloh . vuosikokouk
itst>m;iäräämis- [.seen o.sallistui 121 edustajaa 63
kerhosta ja ' lisäksi huomattava
määrä niiritä aliupseereita Vääpe­li
; Stenvall maihitsi esityksessään
että liitto on neljässä vuodessa! ne­linkertaistanut
järjcstämiensä tilai-myöten
edellytykset paraniv.^j ja .servin .Xliiipseerien Liiton puheen^j suuksien osanottajamäärän ja vii-toimiva
vastarintaryhmiä . nniodos- johtaja, vääpeli .Arnold Stenvall vii-Ime vuonna heitä oli jo 90,000; Va­lui
Helsinkiin ja. sen ynipäristiiiin. ; me. sunnuntaina Porissa pidety.ssä j iislusta on tietenkin harjoitettu
Turun. Tampereen. Porin. Kolkan, liiton vuosikokoukses.sa. Vääpeli ot-; vääpeli Stenvallin puheen henge.ssä.
Lahden ja Lappeenrannan .seutu- ti myös oikeuden arvostella nykyis­tä
ylioppilasnuorisoa ja erityisesti
salle antaa (lemokraattisel oikeu­det
vain hävittämällä fasismi.
Vastarintaliikkeen toiminta pääsi
kehittymään alussa verrattain hi­taasti,
sillä kyvykkäimmät taisteli­jat
olivat vangittuina ja terrori oli
säälimätön ja ankara. Mutta aikaa
siih(;n. että niciltii
lanteessa riistetään
oikeus ja meidät sulatetaan vie-la.
iseen valtakuntaan. Tämä on pe­lottava
tulevaisuuden kuva! Näin
lausui kokoomukselai.sen. Satakun
lian Kansan kertoman mukaan lie­ville.
Liikkeellä oli useita maanalaisia
lehtiä, kuten Hi4inanite. Kans;in
Tahto, Kansan Ääni ja monia mui­ta.
Lisäksi asumaalueilla ja tyci-paikoilla
jaettiin lentolehtisiä.
Vastarintaliike oli ainoa; järjes­tö,
joka määrätietoisesti ja sinnik­käästi
taisteli .sotaa ja fasismia
VÄÄPELI P E L K AA
A'lioiipilas!ehteä. joi.sla puuttuu en ! Y L I O P P I L A I T A
tisaikojen isänmaallisuus. Vääpeli | Vääpeli Stenvallin puheesta'paär
1 totesi ylioppilasnuorisolla olevan i telien liänen jiirjcstönsä "valistus-
\ 'suoia.staan pelottavia katsomuksia ; lyö", jota on suoritettu suurkapila-
, ja asenteita itsenäisyys- ja puolus- f listeilta .saatujen tukipalkkioiden
liisky.symyksossä".
Huomioi.! heriittää. eitä tälle so-tiirvin.
ei ole tuonut toivottua he­delmää.
Sotia edeltäneen kauden
lalienkiselle kokoukselle esitti ter- \ isänmaallisuus" ei ota enää luita.
kin Ylioppilaslehdelle. Seuraavassa .
muutamia valittuja ajatuksia: Kun
lukee Ylioppilaslehteä, niin "vas­taan;
tulee hämmästyttävä ja suo­rastaan
pelottava katsomus ja asen­ne
m.-iamme Itsenäisyys- ja puolus­tuskysymykseen.
Jo sana isänmaal­lisuus
on lehdelle vastenmielinen". .
Isänmaallisuuskäsitettä pidetään . ;
vanhentuneena . . "Myös isänmaa
j a itsenäisyys ovat vanhentuneita-ja ;
romutettavia käsitteitä jotka leh­den
mielestä on korvattava kansain- ,
välisyydellä ja pasifismilla''. Vää:
peli kuitenkin kieltäytyy uskomasv
ta, että koko ylioppilasnuoriso olisi .'•
• pilalla ', joskaan 'Ylioppilaslehden
myyräntyö ei ole ollut ilman tu­losta":
Vääpeli vannoi entisten ali- '
upseereiden velvollisuutena olevan
•valistaa nuorisoa maanpuolustus-asiassa
niin. e t t ä he täysin tajuavat
sen merkityksen".
PÄIVÄN PAKINA
RITARILLISUUTTA NYKYAIKANA
Hitarillisuus kuuluu kuten tie­dämme,
yksinomaan "parempien
pillien' ominaisuuksiin.
Jlitarin muinaisena tunnusmerk­kinä
oli ])urppurainen viitta ja tie-lysti
kulta.sormus. He olivat ej^ir
koiskoulutuksen saaneita hienoja
aatelcita, joiden suonLs.sa ei ol­lut
tippaakaan tavallisten kuole­vaisten
punertavaa verta. Ileid.in
suuren rikkautensa sinisen veren­sä
ja yleisen paremmuulensa an­siosta
ritareilla oli. monenlaisia
hyveitä, kuten uskollisuus, uljuus
ja ennenkaikkea kiihfeliaisiiiis nai­sia
— tarkoitamme oman luokkaii-
.sa naisia kohtaan.
Selvää lieleuKiii on, että aateloi­tuja
rilarciia oli keskiajalla kovin
vaniiii. .Mutia he olivat kuitenkin
kukkona yhteis:<unnan tunkiolla,
jotavasloin suuret kansa^ijoukof
olivat heidän nöyriä palvelijoitaan,
puiden hakkaajina ja veden kanta­j
i n a puhumallakaan muiden töi­den
suorilhimisesla.
Näyttää siltä, että ne harvat
ja valitut, jotka ovat saltuneel
syntymään hopealusikka suussa,
jatkavat yhä vanhojen ylimyslnok-kien
tavoin suurten kansanjoukko­jen
liallintaa,mutta heidän rita­rillinen
käytöksensä on kuitenkin
"jossakin määrin madaltunut.
Meidän mielessämme on erikoi­sesti
Etelä Rhodesia, missä on "pa­rempien"
ihmisten paikalla 22:i,-
0.90 valkoihoista hallituksineen, ja
sen alla Suomen kansaa lähentele­vä
ihmismäärä, 3.700,000 hallitta­vaa
neekeriä;
Kuten tiedetään, valkoihoiset
hallitsijat ovat menneet niin Ete­lä
Khodesiaan kuin muihinkin
alusmaihinsa pelkästä ihmisrak­kaudesta
ja ritarillisuudesta. Hei­dän
tarkoituksenaan on ollut
se. että saataisiin "takapajuiset'
siirtomaakansat "sivistetyksi"
mahdollisimman pian jne.
Näin puheis.sa. Käylänlii on tie­tenkin
ollut jossakin määrin toista
sorltia.
Etelä Rhodesian kohdalla olem­me
saaneet kuulla, ellä siellä rau­taisen
kovalla kädellä .hallitus-ovat
|)itäi-asemaa
pitävät valkoihoi.se
vaalimassa, ettii Britannian
S I inyxiiitää mainitulle maalle i l -
seiiai.syys — tosin sillä nimen­omaisella
varauksella, että "maan
itseiiäi.syys' 'annetlaisiin valkoihoi­sille
ja ilsenäi.syy.sjulistukseon l i i -
tellaisiin kohta, joka takaisi val­koisien
isäntävallaii vähintään 20
vuodeksi, vaikka valkoihoisten ja
neekeVien suhdeluku on tasalu­vuissa
1—12 neekerien hyväksi;
Jollakin tavan; mainitun maan
kiitläinäKömät neekerit ovat esit­täneet
kuitenkin sellaisia kainoja
ehdotuksia, että tavallinen kansa­kin
pitäisi ottaa huomioon ja ellä
ilsenäi.syys tulisi antaa koko kan-
.s.ille, eikä vain muutamien harvo­jen
eluoikeuletulle luokalle.
Tällainen kerettiläisyys ei kui-lenkaan
käy laatuun tässä britti­läisessä
alusmaassa. iKansallisen
vapausliikkeen tunnettu ja tutinus-leflu
johtaja Joshua Nkomo ja
hänen 3 läheisintä toveriaan lähe-
Ictliin viikko s i l l en vuodeksi maaii-liakoon
— oman maansa johonkin
eteläisempään kolkkaan, missä on
tarkoitus pitää heidät eristettynä
kansastaan, ja sen taisteluista.
Mutta kaikista kiittämättömistä
neekereistä ovat sittenkin kiittä-niättöniämpiä
Etelä Rhodesian
nai.set. Jotka j ä r j e s t i v ä t viikon
vaihtee.ssa suuria mielenosoituk­sia
Nkomon karkoituksen johdo.s-la
ja vaativat hänelle oikeutta
palata kansallisen vapausliikkeen
johtopaikalle.
Kukaan ei ole edes yrittänyt­kään
sanoa, että nämä naiset oli-s
i v a t m i l l ä ä n lavoin uhanneet Ih­misiä
tai edes omaisuuksia. Päin­vastoin
TV-kuvista päättäen nai­set
olivat ikäänkuin juhlakul­kueessa.
;
Mutta nyt nähtiin kuitenkin, mi­tä
"parempien" ihmisien eli hal­litsevien
piirien."ritarillisuus" vaa­tii
nykyaikana.
Valkoiset hurtat pidättivät ja
raahasivat poliisiautoihinsa viime
sunnuntaina toisfa.salaa rauhallis­ta
naista samalla kun toisia naisia
r e v i l y l e l l i i n vihaisilla poliisikoiril­la.
.
New York Timesin uutistiedon
mukaan tätä valkoisen herruuden
suuria rilarillisuulla naisia koh­taan
osoilelliiu seuraavasti:
, ". . . Yksi poliisiryhmä. Joilla
oli pitkissä pidikkeissä saksalai- .
sia paimen- (poliisi-) koiria, hyök­käsi
naisten kimppuun Ceeil
Square puistossa. Nai.sel, Joiden^
selkään oli vauvoja sidottuna, pa­kenivat
puistosta hyökkäilevien ja "
näykkivien koirien edessä. .
"Toi.set poliisit estivät naiset
pääsemästä Britannian korkeako-missionin
toimistoon. Yksi nainen
ajettiin takaisin antamalla poliisi-patukan
iskuja vatsaan naisen kan­taessa
nopeasti kynällä piirreltyä ;
mainosta: "Nkomo ja muut on va­pautettava
heti' . . ."
Niin- tällaisia on rotusyrjintä-aatelien
ritarillisuus, nimenomaan •
naisia kohtaan. Nähtäväksi jää,
kuinka kauan tätäkin lystiä riit­tää.
Meistä tavallisista kuolevaisista
tuntuu kuitenkin siltä, että pa­rempi
taitaisi olla niin näille vai- .
koihoisille herroille koiraritareille
kuin >hcidän "kohteliaisuuteni;a"
uhreiksi joutuneille naisillekin,
että tunnustaisivat lopullakiUi .
minkä tuleman kuitenkin pitää—, ,
nimittäin sen, ellä Etelä Rhode­sia
kuuluu son kansalle eikä joil:
lekin vieraille valloitlajillc ja hei­dän
jälkeläisilleen. — Känsäkoura..