Vapaus, January 28, 1960

              i?N:^-S:Siyu^2 Torstaina, tammikr^S p. —-Thursday, Jan, 28, 1960
P AU S
(LIBERTY) —' Independent'Labor
Organ of Finnish Canadlahs.-' E^-
r taJSlIshed' Nov. 6; .1917. /Authorlzed
'as''second class mail by the Post
OfficeDepartment, - Ottawa. -.Pub-liahed
'thrice„-weekly:~, Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
.publishing Company Ltd., at 100-102
,Ehn St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephohes: -Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W., Eklund.^MaUing
address: Box. 69, Sudbury, ,pntario.'
Adverti£ing^-rates^upoR:^application.i
uTranslationafreerofgcharge.'. ,•" '
. ^ .TILAUSHINNAT: , '
Canadassac 1 vk. 8,00 6 kk. 4.25
'; • ' ' ' 3 kk. 2.50'
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 ltk. 5.25
oittaa
rauhailiseen rinnakkaiseloon •mm
Montreal.'— Neuvostoliiton ,Otta-;
wan lähettiläs tri Aroutuniän puhu­essaan'
perjantaina McGill .yliopis-:
ton Debating Unioninsjärjestämässä
kokouksessa Redpfath Hallissa ke-hoittii
muodostamaan kulttuurivaih­don
järjestön; kuten Neuvostoliitos­sa
on äskettäin perustettu.-'PuhueT.
saan huoneen täyteiselle yleisölle
mr. Aroiitunian sanoi, että viime
joulukuun 28 pnä perustettiin Mos-kovasca
"USSR-Canada"-niminen
järjestö, jonk^j tarkoituksena on
edistää 'kulttuurivaihtoa "/Neuvosto­liiton
ja Canadan välillä. \
Järjestön tarkoituksena on levit­tää
tietoja:^ Ganadasta Neuvostolii-
Jätettäköön Kuuba raUhaan
\ • Rajan eteläpuolelta yiirnepäivinä saapuneet voimakkaas-ti
propagandapitoiset uutistiedot viittaavat siihen, että Yh-
. dysyaltain rahamahti teho§taa painostusta* ja valmistelee uu-
_ ...sia" hyökkäyksiä KSmbaa .vastaan. Yhdysvaltalaiset lehdet —
.joita matkivat täkäläiset suuren rahan äänitorvet, ovat ko-
. "vasti "huolissaan" KuubanJ^demoki;atiasta" ja "vapaudesta".
• he'arvostelevat terävästi Kuuban^ vallankumoushallitusta,' -tossa,ja.auttaa Canadan järje.stöjä
joka uhkaa muka hävittää kansalaisvapaudet jne. — ' ' ' - —
- Kuinka teennäistä^tämä pul^e 'demokratian" ja "vapau­den"
puolesta on,-se ilmenee ehkä kaikkein parhaiten siitä
- jos-muistamme, että näiltä '^ap^uden'^' sankareilta ei riittä­nyt"
yhtään ainoata kyyneltä vallankumoushallitusta edeltä­neen
Batistan taantumushallituksen terroriteoista. Batistan
' valtakauden aikana ei Kuubassa ollut merkkiäkään mistään
kansalaisvapauksista;-siellä vallitsi mitä räike'in ja avoin fa-sistiterrori.
Mutta siitä huolimatta Yhdysvaltain hallitus ja
' • lehdistö pitiJBätistaa lempilapsenaan, ja auttoi sitä loppuun
' asti vallankumoustaistelussa, missä Kuuban koko kansa nou­si
oikeuksiaan puoltamaan. '
Mutta kysymys ei ole enää "vain" kuubavastaisesta pro­pagandasta
Yhdysvalloissa. Suuri eteläinen naapurimme on
turvautunut jo vihamielisiin tekoihin 'Kuubaa vastaan. Yh-
^ dysvaltain hallitus .on sekaantunut Kuuban sisäisiin asioihin
protestoidessaanj^Kuuban maareformilakeja vastaan. Yhdys;
valtain virallinen taho on ylläpitänyt Kuuban-vastaista pro-'
^"pagandaansa järjestämällä Kuuban maanpakolaistaantumuk-sellisille
erikoisia propagandatilaisuuksia ns. "kuulusteluti-
'^'laisuuksien" nimissä. Ja viimeksi Yhdysvaltain hallitus kut-
' sui mielenosoituksellisesti Kuubassa olleen lähettiläänsä ko-tiin;
sellainen teko on tavallisesti ensimmäinen adkel diplo-
' maattisten välien katkaisemiseksi.
Ja mistä sitten pn Icysymys? Pääasiassa Yhdysvaltain
' monopolipääoman eduista. Suuret yhdysvaltalaiset monopo-
' liyhtiöt ovat omistaneelt suuria ja hedelmällisiä maa-alueita
. Kuubassa, kuubalaisten talonpoikien ollessa maattomina. Yh-
'dysvaltalaiset'suuryhtiöt ovat omistaneet sähkö- ja puhelin­laitoksia
Kuubassa — kuubalaisten maksaessa näistä palve-l
luksista korkean hinnan ulkomaalaisille isännille. . ,
'*'('] Tä^sätilanteessa päätti Kuuban hallitus kansallistaa ul­komailla
asuvien suuromistajien maat — ja maksaa niistä
' täyden'hinnan omistajille. Samalla päätettiin laskea köh-
/ tuuttonian'korkeita sähkö- ja puhelinhintoja. Mutta kun 'por­varin^
Xpkkarpon. kosketaan, niin siitä tulee tavallisesti peto
i ,>—,^J3^ sitä" petoa on'Yhdysvalta\n. hallitus lähtenyt rjyt avoi-
'mesti" puolustamaan. Loppujen lopuksi näyttää-siltä,'!että
• Kari'Marx'oli oikeassa selittäessään,'että porvarillinen hal-
. lituK on vain kapitalistiluokan etuja valvova johtokunta!
, ^Amerikkalaiset suuromistajat eivät ole laijikasfn ^tyyty-
„\.Väiaä.siihen, että heiltä .ostetaan maat pois ja että nämä; riiaat
i annetaan kuubalaisten viljeltäväksi. Se ei tyydytä niitä jsit-
V telikään''vaikka'näistä maista maksetaan heille täysi hinta,
f He yaätivat "oikeutta'' jatkaa kuubalaisten nistämis'fa'soke-i
ri- ja karjapiantaaseillaan. Yhdy.svaltain virallisessa nootissa
: Naaditaäh julkeasti,'että "amerikkalafsten omaisuudet" Kuu-bassa
on turvattava, ja että jos amerikkalaisten suuromista-
• ' jäin maita ^ kaikesta huolimatta kansallistetaan, niistä on
; maksettava"käteishinta". Toisaalta-on kuitenkin huolehdittu
- siitä, ettei Kuuba saa amerikkalaisia dollareita sen paremmin
- turistiliikenteestä kuin muitakaan teitä!
" • Ja kun Kuuban hallitusta ei ole saatu ^tässä asiassa pol-*
' . ,vJUeen, Washington ryhtyi uhkailemaan-sekä kauppayhteyk-
7~St6Tisä lopettamisella että diplomaattisten suhteiden katkai-
; semisella. Valtaosa Kuuban sokerista on tähän asti myyty
' Yhdysvaltain markkinoille. Nyt ulikaa Washington lopettaa
» sokerinostonsa nimenomaan siinä mielessä, että saataisiin
* Kuuban talouselämä kaaostilaan. Ja tämän kukkuraksi kut-
! suttiin Washingtonin lähettiläs pois Kuubasta ja annettiin
^ samalla ymmärtää, ettei hänen paluustaan ole mitään tietoa.
Toisaalta Kuuban hallitus on varoittanut, että yhdysval-
- talaiset taantumuspiirit suunnittelevat vielä uusia hyökkäyk-
• siä Kuuban itsenäisyyttä vastaan.
Kaikki Yhdysvaltain kansan ja valtion todelliset ystävät
""^toivovat kuitenkin, että järki voittaisi ieteläisessä naapuri-
[Tfmaassamme. Maailman yleinen mielipide on ehdottomasti
; tässä asiassa oikeuden, eli- Kuuban puolella. Toisaalta uhkai-lut
talousnäännytyksestä eivät enää vetele, sillä maailmassa .
^ ori-muitakin markkinoita kuin yhdysvaltalaisia.
" Jokatapauksessa Canadan liittohallituksen pitäisi tehdä
! kaikki voitavansa pidätelläkseen Yhdysvaltoja. Washingto-
^ nille on etukäteen sanottava, että Canada ei tule millään ta-
: Vöin auttamaan Kuuban itsenäisyyden raiskaamista, että ca-
; nadalaisten valtaosa on kaikkien pikkukansojen, myös Kuu-
- ban itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kannalla. Täl-
! lainen päättävä asennoituminen liittohallituksemme toimesta
^ voisi autta Washingtonia,järkiintymään ennen suurempien
vahinkojen aiheuttamista.
Algeriassa kuohuu
' Uutistiedoissalcerrotaan, että Ranskan armeijan "evers-
ST tit'^' ja Algerian ranskalaishallitsijat ovat taas nousseet jopa
'y aseelliseenkin taisteluun Ranskan hallitusta vastaan silläs.
/ - perusteella,, että heidän etuoikeutetun asemansa säilyttämi-
' seksi'ei ole -muka Pariisista käsin kyllin voimakkaasti toi-
'1^ mittu.
Kuten muistetaan, Algerian "everstien" kapinan avulla
1 C tuhottiin v. 1958 Ranskan neljäs tasavalta ja nostettiin ken-raali
de Gaullen*"presidenttivalta". Silloisena tunnuslausee-na,
oli Algerian, itsenäisyystaistelun'pikainen tuhoaminen. :
' i S ^ n jälkeen on'Algeriassa olevilla ranskalaisilla "eversteil-
]y lä". ollut' heinänteon aikaa. He järjestivät monta suurhyök-t
käystä'joiden tavoitteena oli Algerian itsenäisyystaistelun
', plerusteellinen murskaaminen. Monta^ kertaa on meille ^va- ;
b\„. / ]i ,'kuu,tettu,'että'se tai tämä suurhyökkäys edustaa muka Vii-
' -rH' rneistä 'taistelua} Rinnan;näiden suurien; sotaoperatioiden,
%^ /-^;77Jcaiis'sa,jotka-kuluttavat"R^ varoja-kuihT syöpä' po-'^
_,tiliäst3^ 'on harjoitettu*/]mitä :faaintja' algerialaisten- ki,du-ja
kansalaisia saamaan; tietoja.i.Neu;;
vostoliiton elämästä, historiasta ja
kulttuurista, .sanoi hän.
Jos täällä olisi vastaavanlainen
.järjestö se olisi erittäin hyödyllinen
koulualallakoskai silloin -voitaisiin
\'aihtaa tietoja ja järjestää -opetta­jien
sekä opiskolijoidenvvastavierai-luja.
.Hän sanoiv että, Neuvostoliitossa;
on 767 yliopistoa ja muita korke­ampia'
oppilaitoksia ja ^korkeampaa
opetusta saa 2,100 000 opiskelijaa, i
"Ranskassa, Britanniassa, Länsi-
Saksassa ja Italiassa, joissa maissa
on ylitä paljon aukkaita kuin Neu-;
vostoliitossa;, kaikkien; opiskelijain
yliteinen lukumäärä on noin ^"20,00,
eli noin ineljä kertaa •vähemmän
kuin -Neovostoliitossa".; sanoi: mr.
Aroutuniän.
Kolme vuotta sitten Nouvostolii-tossa
oli .103 opiskelijaa jokaista
10,000 asukasta koiiti kun sensijaan
niitä oii Yhdysvalloissa 85; Britan-:
niacsa 27, Ranskassa 39. ja .Länsi-
Saksassa ; 28 samaa asukasmäärää
kohti.
: Viimeisen seitsemän; vuoden ai­kana
Neuvostoliiton koikeimmissa
oppilaitoksissa on suorittanut pääs-tötutkinnon
1,700,000 henkilöä ja
vakuutti että' seuraavan seitsemän
vuoden aikana suorittaa päästötut-kinnon
2,300,000 henkilöä, eli 40
prosenttia V enemmän kuin - viimei­sen
seitsemän .vuoden.aikana.-;
,'Insinöörien kouluuttaminen nou­see
90 prosentilla ja maatalousasioi­den,
tuntijain määrä 50 prosentilla
sanoi mr. Aroutuniän.
.Yliopistot ja korkeammat oppilai­tokset
ovat; avoinna kaikille ja mo
net oppilaat saavat stipendejä tul-lak.
seen toimeen ja kouluissa usein
varataan'^ asunto' ja opiskelijoiden
käytettävissä on ravintoloita .sekä
urheilui-,'ja' voimisteluhalleja. :
^l^iAlkeiskouluissa ja keskikouluissa
oH viim'e vuonna 30,000 000 oppilas­ta-
ja obpiliiden lukumäärä "lisään-:
tyly 38,000.000 tai 40,000,000 v. 191^5
'mennessä.
"Meidän maassamme pidetään
erittäin tärk?änä -opetusta,- ehkäpä
enemmän, kuin suurimmassa osassa
muista;maista ja varmastikin enem­män
• kuin :missäänkapitali.stimaas-
Mutta mistään ei ole ollut
apua!; Algerian kansan vapaus­taistelu
jatkuu peräänantamat­tomalla
voimalla. Järkevim-mat
ranskalaiset, niiden muka­na
presidenttivde- Gaulle, ovat
tulleet vakuuttuneiksi, että
näin ei voi jatkua ja että epä­onnistuneiden
: voimakeinojen
asemesta on ryhdyttävä etsi­mään
neuvotteluratkaisua.
Presidentti;de'Gaulle ja hänen
ta ka n a a n ; o 1 eva t voi ma t y ri ttä-vät
neuvotteluteitse pelastaa
:Ranskan:imperia^ismille^ jota­kin
siitä;: mi kä menee varmasti
kokonaan, jos asioita - yritetään
edelleen asevoimin ratkaista.
Pienenä hallitsevana luokka­na
Algeriassa; olevat'ranskalain
set eivät luonnollisestikaan ole
tyytyväisiä tähän asiaintilaan.
He näkevät sen "vaaran", että
Algerian kansa saa lopultakin
oman maansa omaan hallin­taansa,'
ja että siihen loppuu
siellä meren: takaa luotMjen-ra-hamiesten
harvainvaltarpTassä
syy, miksi Algerian ranskalai­set
"everstiensä" johdolla vas­tustavat
kaikkia"ncuvottelurat-kaisuja.
" _
Mutta Algerian taantumukj;:
sen-uusi kapinayritys ei edus­ta
voimaa — vaan heikkoudes­ta
johtuvaa epätoivoista yri­tystä.
Se mikä puolitoista vuot­ta
sitten onnistui "eversteille"
Ranskans suurpääoman myötä­vaikutuksella,
ei tule ilmeises­tikään
onnistumaan uudessa
tilanteessa, missä Ranskan hal­litsevan
luokankin keskuudes­sa
on jo neuvotteluratkaisua
kannattavia voimia.
; Historia toista itseään, kuten
tiedetään, mutta vain edellis­tä
korkeammalla 'tasolla. Van­han
"."matkiminen" tässä" ta­pauksessa
"ev€i|*sti6n" kapinan
sa", sanoi mr. Aroutuniän.'
Tätä silmällä'/ pitäen erinäisiä
luokkia on> järjestetty nuorisolle
kaupunkialueilla. Konttoreissa ja
tehtaissa; on:järjestetty opiskeluker-hoja.
"Yli 50 000,000 henkilön-opiske­lee
eri; kouluissa-,-yliopistoissa, -ins­tituuteissa
ja, erikoisilla kursseilla";
sanoi hän. Tämä merkitsee sitä, et­tä
Neuvostoliitossa opiskelee jokai­nen
neljäs henkilö,;niihin lukeutuen
pienet lapcet sekä iäkkäät henki­löt./'
, Lähettiläs sanoi, että kun otetaan
huomioon kuinka nopeasti::on kehi­tytty
atomi- .ja vetypommien: alalla
;sekä; mannerten välisten rrakettien
ja. avaruiusohjusten valmistamisessa
niih^ei ole' mitään muuta valinnan
varaa kuin rauhaUinen rinnakkais­elo;
erilaisten yhteiskunnallisten j är-jQstelmlen
välillä.
"Rajihallinen rinnakkaiselo luo
paremmat olosuhteet opetuksen li­säämiseksi:
jokaisessa : maassa", ;sa->
noi hän. "Meidän sivistyskaudella
on vielä olemassa monta maata, jois­sa
on paljon puutetta opetusalalla.
' "Voidaan varmuudella sanoa, että
täydellinenassistariisunta avaa kul­taisen
ajan opiskelulle; tieteelle ja
kulttuurille." , '
Aseistariisunta, sanoi hän, "on
tämän: hetken ongelmien, ongelma"
ja kaikki tulevat kehitysvaiheet
ovat siitä riippuvaisia.
SUURI RAUHAMOUS PIDETÄÄN
MASSEY HAALILLA HELMIK, 7 M I \
Toronto. — Äskettäin pidettyyn
Canadian Peace Congressin ja: To-:
• ronto Association for Peacenosallis^
tDneet edustajat olivat toivorikkait.*!,
että kun joukkokokous- rauhan hy­väksi
pidetään ^helmikuun 7. pnä.
niin ihmisiä saapuu niin paljon, etr
tä Massey Halli saadaan "kattoa'
myöten täyteen.
Keskuitelun avasi Canadan Rau­hanneuvoston
; puheenjohtaja tri
James Endicottja selosti syyn mik­si
järjestö, jota; hän on .johtanut,
päätti .järjestyävi^uhankokouksen'
Massey Halliin viiden vuodien toi­mettomuuden
jälkeen.
"Nyt on aika", sanoi hän, "niille
ihmisille, jotka ovat 10 vuotia kan­nattaneet:
rauhanliikettä järjestäy­tyä
•.seuraavaan tai:;leluvaiheeseen.-
Nyt. on uusi tilaisuus suureen eteen­päin
nT^noon."
.: Hän sanoi uskovansa, että monien
niiden keskuudessa. Jotka aikaisem-niin
kannattivat Rauhankongressia
aktiivisesti, mahdollif esti ajatellaan,
hanvoimille siitä, että kaikki aseet
tulee hävittää ja että maailmassa
täytyytoteuttaatäyd^linen aseista­riisuminen,
sanoi hän.
"Samalla kun me annamme va­roituksia
niin me -haluanime.r
kaista'V sanoi tri :Endicott.-:Nyt.on
olemassa suuri toive: kaikille ihmi­sille
koska: hallitukset ovat sopineet
korkeimman tason neuvotteluista., '
Tästä syystä Majsey • I;j2illiin - jär­jestetty
joukkokokous helmikuun 7
pnä: on joukkojen-kokoamista rau-hänajatuksen
taakse ja ssn edistä­mistä
kunnes rauha on saavutettu.
; Tri Endicotinselostukcen jälkeen
monet suuret;järjestöt; kuten Uni­ted
.Electrical,AVorkers Unio, Asso-eiation
of United lUkrainian :Cana-dians.
Federation of Russian Gana^
dians, Canadan Suomalaisen/Järjes­tö
ja'Independent Mutual Benefit
Federationin unkarilainen jaosto
lupasivat antaa tUKen.'a kokouksen
järjestelyssä. Näfnä järjestöt
suunnittelivat :saada mukaan jär-että
he voivat '-antaatoisten toimia jestöjensä jäsenet lähettävät kutsu-nyf.
Motta tri Endicott korosti, et­tä
;'tällainen rauhanliike on kuin
veturi, joka puskee junaa' eteen­päin".
'
:Sodan vaara, ei ole vielä mennyti
ohi, korosti hän viittaanialla.uusnat-sismm
nousuun; "joka on;-Saksan
uudeHecnaseistamisen tulos" ja jat­kuviin,
provokaattorisiin tekoihin
Kaukoidässä kuten Kiinan ranni­kolle
tehtyihin reittauJcsiinehian^
Kai shekin voimien-toimesta.-
Rajattomalla voimalla kehitetyt
aseet on vaioituksena kajkille !rau-
Rauhanmies on
vangittu US^sa
Yhdysvalloissa on pastori \Vil-lard
Uphaus .vangittu, New Ilomp-shiressa
ja häntä syytetään "oi-
;;keusist«imen, halventamisesta'!:
sen vuoksi, että hän kieltäytyi an­tamasta
.luetteloa: henkUöistä.v jot-"
-ka. osallistuivathänen järjestä-;
miinsä: kesälcirikeskustcluihin
vuosina 1954 ja 1955.
.: Pastori Uphatis on tunnettu rau­hantyöntekijä
ja; MaailmamR^
.hanneuvostonjäsen^;/ Tapauksen
johdosta on Maailman Rauhan-
.neuvoston V puheenjohtaja v profes-:
sorii .1; D; Bernal:!kä'äntynyt Yh­dysvaltain
Englannin suurlähettil'
:lään' puoleen : antaen seuraavan
lausunnan:
Tl i Willard Uphaus tunnetaan
•vilpittömänä ja :.:hartaana: pasifisti­na,
jota kunnioitetaan hänen suo­ruutensa,
ja voimakkaan kristillisen
vakaumuksensa johdosta maailman
eri puolilla. Hän on omistautunut
pyrkimykselle lähentää idän^ ja Iän";
nen kan'oja sekä .erilaisia maail­mankatsomuksellisia;
-uskonnollisia
ja' poliittisia'mielipiteitä kannatta­via
ihmisiä siinä mielessäi. että hen­kilökohtaisessa
; kanssakäymisessä
ja .oppimalla paremmin tuntemaan
toinen toisiaan voitettaisiin vihamie­lisyyspä
edistettäisiin yhteisymmär­rystä
ja ystävyyttä.
• ; Niiden on masentavaa kuulla, jot­ka
tuntevat tri Uphausin ja hänen
työnsä, että hänen vakaumukselli­nen;
työnsä näiden: jalojen näämää^
ricn puolesta on jofilahut^h^et
kohtaloon,-joka ulkopuolisesta.tark-,
kailijasta näyttää selvältä ja epä­inhimilliseltä
poliittiselta vainolta.
Yhdysvaltain hyvä nimi voi vain
kärsiä sellaisesta menettelystä; Täl-i
laiset toimenpiteet tri Uphausia
vastaan ovat sitäkin valitettavam­pia,
koska ne satturat aikaan,'jolloin
kansainvälisiscä suhteissa on i tapah­tumassa'
myönteistä lieventymistä.
Profcssori'^ Bcrnal "vetosi lopuksi
presidentti Eiscnhovvcriin, että tä­mä,
s henkilökohtaisesti; tutusliiisifa-siaan
ja " määräisi tuomioistuimen
päJiitöksen tarkistettavaksi ja tri
Uphausin vapautettavaksi.
kirjeitä ja erikoisesti koettavat saa^
da mukaan nuorisoa.
Kiinalainen uusi ^ ^
vuosi 4,658
' Canadan monessa kiinalaiskes-kuksessa,
eritoten Vancouverissa,
niissä on Canadan suurin kiinalais-asutus
(noin_lj50£Jienkeä) viete­tään
tänään uutta Jkruottarinikä kir-jo;
tetäan luvuin 4,658. Tämä^iiaskfiV
tamb ensimmäisestä ;; keltaihoiseVta;:
keisarista. __\
, Kiinalaiset juhlivat uudenvuoden
aattona, kuten-uutta vuotta on tapa
juhlia. Myös jaetaan nuoremmille
lahjana : punaiseenonneni,paperiin
käärittyä rahaa.
Muualla Canadassa- kiinalaisten
uudenvuoden;juhlat ovat huom^aa-mattomia
perhejuhlia, ^ mutta Van-ouverissa.
kiinalaiset ' järjestävät
kjrfkueita, ilotulituksia ja leijona-tansseja.
< ] '
f(rn'firi^(nr(rrimnr(ri^^ a a h A a »jpg v
6:;;v;:?Ra*«&^M»p
^ mSk j' * - nmt .... a .-^
TOIMITTA]^ EEVA \
Tulevaa muotia"
Todisteet-puuttuvat -
Bonn. — Bonnin sosialidemo­kraattinen
oppositio asettui viime
viikolla vastustamaan hallituksen
viimeaikaisia yrityksiä saada osoi­tetuksi,'
että Itä-Saksan "kommu­nistit"
ovat johtaneet liittotasaval­lassa:
suoritettua juutalaisvastaista:
kampanjaa.
Liittopäivien sisäasiainvaliokunr-,
nan kokouksen.;' jälkeen antoi op­positio
ymmärtää jälleen: huomaut­taneensa,
ettei ole saatu sellaisia to-disteita;
joiden mukaan kommunisr
tit olisivat olleet juutalaisvastais­ten
niielenosoitusten takana; ; ,
5,000 n-liittolaista
autoa myyty Suomessa
Helsinki. — Neuvostoliittolaisia
autoja oli Suomessa myyty vuoden
loppuun mennessä 5,072 kappalet­ta,
mikä suurin piirtein vastaa Suo-m
«m myyntitavoitetta,^; kertoi joht.
J. Jaakkola Konela Oy:sta. Edelli­sen
vuoden vastaavan ajan: myynti
oli vain 1,300 kpl.
Myydyistä autoista oli valtaosa
erityyppisiä Mosfcvitsh-henkilöauto-;
ja. Muut autot olivat Volga-, Zim
jjiGaz-mierkkisiä:; Valtiolle näitä
autoja myytiin vain 213. Valtaosa
neuvostoliittolaisista autoista myy:
tiin, siis yksityisille.
Neuvostoliittolaisia traktoreita
myytiin Suomessa 159;kappaletta ja
moottbripyöriS 1,372 kappaletta.
Jos kuulutte niihin henkilöihin,
jotka menevät rajan takaa ostamaan
kesävarusteitaan, koska — "heidän
mallinsa "ovat fiyviä ja halpoja',
niin -oni syytä katsella kotimaisista
liikkeistä ensin mitä heillä on tar­jottavana
tulevaa kesää varten.
;MupTlKuoneiden edustajat esitti­vät
mallejaan Torontossa ja sieltä
löytyi kyllä päälle pantavaa. Asian­tuntijat
sanoivat ettei ole tarkoitus­kaan
esittää "Parhaiten puettuja"
— mutta että tavalliset kohtuulli­sen
"keskitason'' naiset tuntevat it­sensä
ryhdikkäiksi ja kauniiksi tu-levien;
kuukausien vaatevarastosta,
jonka ovat huolella valinneet.
UudfJt kevätpuvut ovat;laivastoii
sinisiä ja hienoa villaa.
Urheiluasusteet ovat lukematto­mat
väriyhdistelmiä ja; eri; kangas-laatuja;
hyväksi käyttäen mielenkiin-toisia.
' ^
Nykyisiä ja myöhäicempiä lomia
varten on paljon kukallisia- leninke.
jä avonaisine: yläosineen;; auringon
saamista varten ja hameineen jonka
voi vain: kietaista ympärilleen :rsa-masta-
kankaasta - valmistettujen;
shortsien, .päälle. iRuusukuvioiset
'kankaat ovat muodissa, ja vyötärö
oikealla, kohdallaan. Ja kosk9,b|-^
kinit ovat suurentuneet tänä-vuon-na
ei kokonsa yaan myyntinsä,pi\o- '
lesta niin niissä on ^hyvä .valinnan '
vara. Tavallisin bikinin kokp^ qn
8—14. mutta onpa eräs tehdas-val-
.mistanutserikoistilauksesta: suureen !j
liikkeeseen 18 kokoa. -^^
Eräs mielenkiintoisin kangaslaätii
tänä kautena on tumma käsinkudiot-tu
ja -värjätty pumpulikangas Inti­asta.
Kangas on ainoastaai\-lenin­gin
pituisissa pätkissä ja siis jokai­nen
leninki on erivärinen. Kankaan
väri taataan "värinsä lähteväksi",jo­ka
pesussa ja leningin väri • siis
muuttuu joka pesun jälkeen. )Sitä^
mainostetaan kankaana joka "tulee
kauniimmaksi vanhetessaan". ', ^
Kodin piiristä
Samassa esitteyssä selostettiin et-,
tä NMT Yorkin sanomalehdissä.^pii
mainostettu Viidennen Ave. -liiky
keissä myytäviä lenuikejä ja'elt^
samanlaiset leningit tulevat Cana-dassa
myytiin viikon kuluttua ja si­malla
hinnalla. Kuka vielä sanoo
että Canadan muoti on muotikaudcn;
jälessä? " •
* -k -k
Tapeteista.
neet ajaa käytännöllisyytensä ja
helpon: puhtaanapitonsa 'ansiosta,
mutta aina on sellaisia ihmisiä, jot­ka
mieluimmin: tapetoivat kotinsa
seinät. Heille annamme seuraavas­sa
muutamia .yleisiä neuvoja, joita
muoti ja nykyaika sillk alalla saner
lee.
.Tapetit muodostavat tärkeän osan
kotimme kehyksistä.; Nykyaikana;
Uusia natsfen
rotusorrosta
Lontoo. — Aneurin Bevanin tila
on "hyvin heikko", sanottiin äsket­täin
julkaistussa tiedonannossa. 62-
vuotias, työväenpuolueen , vara-,
johtaja .on ollut sairaalassa* hoidet-
- Moskova. — Äskettäin on löy­detty
eräitä uusia sensaatiomaisia;
asiakirjoja Hitlerin n&. ,"Ost"-
;suunnitelmasta.::.. Ne;.... osoittavat,;
-miten häikiniemättömiätayoiltei-.;
tajamenettclytapoja natseilla oli ;
saksalaisherriiudcn;, vakiinnutta­miseksi
^ Itä-Euroopassa.. Niinpä
eräässä löydetyssä :asiakjrja.ssa.;
Himmler esittelee ::suunnitelmaa
tämän alueen Kansojen hävittämi­seksi
esittäen mm; '^toivomuksen".
:että: natsien:onnistuu täydellisesti
hävittää, sellainen käsitekin kuin
'juutalaiset' siirtämällä heitä Af­rikkaan
tai johonkin: muuhun; siir­tomaahan".
-vKomsovolskaja; Pravda on julkais­sut
otteita hiljattain; löydetyistä ar
siakirjoista.
^Ensimmäinen niistä on ,Himmle-rin
28. 5. 1940 antama ohjekirjelmä
SS-joukoille. Himmler kirjoittaa:
Lauantaina tk 25 päivänä esitin
Fijhrerille ajatukseni suhtautumi­sesta
itäalueiden väestöön. Filhrer
luki kuusi sivua pitkän esitykseni
sekä piti sitä;täysin oikeaan osunee­na
ja hyväksyi sen.
Toinen asiakirja on muLstio, jossa
esitetään Himmlerin-ajatuksia suh­tautumisesta
itäalueiden: väestöön;'
Meille on ensiarvoisen tärkeätä
se, kirjoittaa Himmler, ettei itä-alueiden
kansoia missään tapauk­sessa
yhdistetä toisiinsa, ne 'on
päinvastoin hajoitettava mahdol­lisimman
pieniksi heimoiksi ji
ryhmiksi. Himmler esittää toi-
.:Vomuksen,;. että .natsien onnistun'
täydellisesti ):hävjttää sellainen
käsitekin kuin ffjoutalaiset!" siirtä-v
mällä heitä lAfrikkaan tai johon­kin
muuhun i äiirtoma^an. Kestää
jonkin; aikaa;ennenkuinlkatoavat
sellaiset kansallisuudet kuin uk-
- rainalaiset, . goraalit ja : vendit.
Vielärsuuremmassa määrin;: tämä ;
koskee puolaisia, kirjoittaa
Himmler.
Himmelr korostaa edelleen että
muille kuin saksalaisille ei saa olla,
itäalueilla korkeakouluja, niille riit­tää
nelivuotinen kansakoulu. -Ope­tuksen
tarkoituksena tulee olla las­kutaito
viiteensataan asti, oman nir
mensa :, kirjoittamisen taito, sekä
kuuliaisuuden herättäminen; saksa-,
laisia kohtaan, samoin kuin ahke-ruudon;
ja; nöyryyden edistäminen.
Tuon väestön lukutaito on;Himmle-rin
mielestä tarpeetonta.
Himmler jatkaa, että itäaluei­den
-väestö tulee olemaan pelkäs-,
,;:tään työvoimaa,.;jolla ei\ole>omaa .
johtajaansa ja mistä Saksa saa
. .vuosittain:kausityölälsiä ja muuta
apuvoimaa.
.Kolmas asiakirja muodostaa .liit­teen
"Ost"-suunnitelmaan ja sisäl
tää "itäalueiden ministeriön" huo-ma'ttavan
virkamiehen, tohtori Wet-zellin
lisäykset suunnitelmaan sekä
samalla edustaa Rosenbergin;;näkö^
kantaa.
Wetzell ehdottaa syntyvyyden ra­joittamista'
itäaliieillä sekä puola-
Iäisten ,!; "ukrainalaisten f V^lkpvenä-;
Iäisten 'ja :muiden kansallisuuksien^
siirtämistä Sipenaanila-Etelä-Ame­rikkaan.'
Venäläisten kohdalla pn ongel;
ma seuraava: .joko täydellinen tu-^;
hoaminen tai kansan sen osan]
: saksalaistaminen,; jolla on selvät,
pohjoisen; rodun tuntomerkit. Kyr
symys ei ole pelkästään sen val-
;rtion;hajoittamisesta>: jonka kes-kulina
on Moskova, huomauttaa:
: W^etzell, vaan siitä;~että pirstotaan
venäläiset kansakuntana.
Saksalaisille on tärkeää heikentää
Venäjän kansa siinä 'määrin, ko­rostaa.
Wetzell, että ei se enää voisi
häiritä, saksalaisten herruutta. Eu­roopassa.;
Rotubiologialla tulee olla
ratkaiseva;sijansa tulevassa Saksan
politiikassa. Vain siten voimme
turvata kantamme tulevaisuuden,,
toteoa hän.
Neljäs asiakirja käsittää Himm-lerin
kirjeen eräälle saksalaisrodun
puhtautta varjelevan viraston johta-^
jalle. .Siinä Himmler:antaa:lausun-tonsa
'"Ost" suunnitelmasta, ja ko­rostaa^
;että tämän-'20-vuotissuunni-telman
.tulee ,sisältää: toimenpiteet
Eestin ja :Latvian täydellisestä sak-salaistamisesta;
; Pahempi on tilan­ne
Liettuan suhteen, siellä ei ole
suuriakaan mahdollisuuksia -Väestön
saksalaistamisecn. Meidän on laa­dittava
suunnitelma, korostaa
Himmler, • tuon alueen muuttamises­ta
siirtomaaksi.
jolloin tapetti vai ikoimat ovat jo; hy-:
vin runsaat ja taitelijat luovat jat­kuvasti,
uusia; malleja löytää väatei-liaskin
kodinsisustaja - mieleisensä:
seinäpaperin.
Valoisaan huoneeseen voimmeivar-
Iita melkein vaikka.minkälaiseii:yk­sivärisen
tapetin-tahansa. Vaaiaar
harmaa, beige tai valkoinen- onlaina
ihyvä tausta; varsinkin jos kodissan>-
'me on paljon,'taijilujai ryijyjä J51
muita :värikiÄiiä''esinWä, tai j(«:
olemme, valinneet. Jkkunaverhoika;
vöijnakaskijvioisfni teksfiiUhi ^"«^
Ilädärään * htioneesecfä 'khik
lansävyinen :; läpetti valain tuiAua
SijiiLten ;tat|etf ienvij^i^
sopii'taas erinomaisesti' mni. m
kuuhuoneeseemme.'. Väriä- valite
samme kannattaa, aina muistaa; e(|>
ta kuin liikkeessä. , 5 -j ,i it'
Moni epäröi täpettifnallin 'vali: i-
[nar sa. Itsestääm on; seivääj että' vaä-ha
tapetti, jota. elävoit{ää:.vainpittrv
nasta! kohoava esim;;^rosoinenTUud4''"
tus, antaa-ainar neutraalin :vaikute|--::
mauiv Mutta yksivärisiltä vaikutta;;
vat tapetit eivät silti aina ole "yksi­värisiä—-
niissä saattaa: olla; esimer-^
kiksi tasaisesti toistuva geometri­nen
raidallinen tai pilkullinen kuvi-oitus.
Tällainen puhdaslinjainäi
kuviointi antaa tapetille eloisan,
lämpimän vaikutelman:ja:-juurta-;/
män tyyppisiä tapetteja modernit
arkkitehdit erikoisesti suosivak-^-i
: Vallea, yksivärinentai pienikuiS-oinen
tapetti on itseoikeutettu pieä-.
ten'huoneiden seinien verhoiliajanu».
Suurissa tiloissa taas, jos halutaan
korostaa jotakin määrättyä seinä­pintaa,;
voidaan, huolellisesti harM-;
ten,: valita kuviolliset -tai voimäk- l
(Jatk. Siv. 4) •
rjnrtnrö"ö ö"öTj:fl ÖÖ AB a a o BTB"8TJT-i
SYNTYMÄ- i
: , PÄIVIÄ i
Anna Helmi, Toronto, Ont, täyt­tää
sunnuntaina, tammikuun 31
päivänä 74 vuotta, ;*
Yhdymme sukulaisten ja tutU-vain
onnentoviotuksiin. "
PÄIVÄN RÄKINÄ
Hyljätty niade nousee laas
Viime , sunnuntaina näimme pai-
Jcallisen TV:n välityksellä kuvia tal­visesta
jääkalastuksesta — ja se sai
veremme kiehumaan.
Näin tapahtui sittenkin vaikka se­litettiin,
että saaliit olivat laihaakin
laihcmpia,;;;ainakin v-viime;: sunnun^
talna, Kuinka huono kalansaalis oli
siUä järvellä ollut, missä Tv:n ku­vaajat
olivat käyneet, sitä kuvattiin
.sillä, ettei kukaan ollut saanut yh­tään
kalaa — paitsi yhden mateen.'^
- Parempaa on kuitenkin^ luvassa,
sillä kalan syönti paranee kuulema
sitä jnukaa''kuin tässä rupeaa, muu-:
tcnkin kcvättämään — ja se juuri
sai veren kiehumaan ja 'riehumaan
villit, unelmat siitä, että tänäkin tal4
vena ^pitäisi jossakin välissä saada
sen verran vapaa^aikaa,, että pääsisi
jääreikiä,poraamaan Ja .riiitä\suuria
vonkaleita narraamaan.'^" - >
kansalaisillamme on ;hyvää:;kalatuu-cia-
tai muuten-hyödyllistä jutun
tynkää kalamatkalta, niin kynä kä­teen
j a Vapau>teen- siitä;pikkupätkä.
Kalavaleita emme tietenkään julkai­se,
mutta ytimekkäät,pienet kalaju­tut
antavat epäilemättä tykättyä ju-^
tun jatkoa lehtemme lukijoille.)
'Johtuen kaiketi - siitä ,kun me
olemme, .periaatteessa olleet aina
pienten ja alaspainettujen puolella,
me emme mielellämme jää mateen­kaan-
hylkijäksi. Totta >on^ että jär-vissämme
on paljon kauniimpiakin
kaloja kuin on luikertelcvainen ma­de.
-Mutta kauneinkin- omena voi
maultaan olla kuin lahoa puuta. .Ta
vaikeata on voittaa mateesta val­mistettua
kalakeittoa.
"Ihmictcn ennakkoluulot ovat tie­tenkin/
tavattomiin suuret. 'Tässä
tulee" mieleemme^ miten-' joltakin
samme meiltä kysyttiin, että ta­paammeko
me syödä; haukea?-: Anta-essamme;
:myönteisen: vvastauksen,
"kotimatkalla" ollecista veneestä an­nettiin
meille lähes kymmcnkuinta
komeata; V haukea,!, veneessä^^^
neljälle miehelle jäädessä vain;Iku-ha.'
He_eivät halunneet "alistua niin
niin alhaiselle tasolle" että olisivat
haukea syöneet? Mutta jne misuk-
;seiukanssa:nau t imme ku i ten k in. mo­nesta
hyvästä haukiateriasta.
Samanlaiset, joskjn sitäkin suu­remmat:
ennakkoluulot: vaikuttavat
myös mateiden kohdalta.'
Mateista puhuminen on juuri nyt
ajankohtaista,;sillä ne kutevat
puoliinjatulcvat
tä niitä on mclko helppo pyydystää.
Ne nousevat matalikoille suku­aan
jatkamaan ja:siitä saa kalamies
usein suuriakin apajoita.
Verkko- ja rysäkalastus, millä
Suomessa mateita pyydetään, on
täällä kokonaan kiellettyä, mutta
koukkuipyyntiliin tuottaa hyviä tu­loksia.
Parhaiten niitä saadaan
licti kudun' jälkeen,' jolloin mäteot
ovat nälkäisiä kuin sudet multa
valitettavasti kyllä laihoja.' Mennyt
mutta jälellä on kuitenkin mauläs
liha ja hyvä maksa. *
Jotkut asiantuntijat väittävät, et­tä
"valkoinen" väri vetää made|ta
puoleensa. , Siksi suomalaiset iM-teenpyytäjät;
panevat;:valkoisia; l^it::
vuija mateiden "ohjeeksi" pyydyk-siään
laskiessa. > ' \t
Tätä selitetään sillä, että kutui)ai. '
kalle^Anousevat ensin urokset, jo^ta
kyntävät,pohjaan uria, laskevat $ifi-hen
valkiosen maitinsa ja näniä
maitjuovatkehoittavat naaraita' \ ^
kemaau; munansa-juuri siihen, fi-
:/. Mitä; me .tarkoitamme tällä lei­kellä
sanoa on se, että kaikista «ki-
, , . . j nakkoluiiloista välittämättä sunnim- ,
a ne Kuievat P»Ka«Maikalastajan kannattaa tuoda kotftn
kutupaikoille mis-•'^^^^^^^^ sillä ucein käy niS».
että muita kaloja on vaikea sa&^t '
muitta mateen pyynti näin kutuajan '
lähestyessä g a|^aikana|pr|mi|fi^^
vatonta' hommaa.' Sitäpaitsi olem-
:me;:p:ehdottomasti?-ii;sit|Sm|Bltä|^
matecsfa valmistetun, kaläikeitön ^^i ^
taivitse punastua minkään mutin ^
kalakeiton vieressä. vLoppujen''-]^-"^;;
puksi;'i"kolmait'a^;^aailma^|il^^
:taä;herkusta";ft.mainita!mlens ;
seksi '• mateen" m ä t i / V i ® i s l | | ^ a f e | ^^
övatKmuusin-ilurpa^jÖl^fbi^