1956-05-15-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 Tijstafjia, iovikok. Id p. Tuesday* May 15,195$ taUiabed ITov. 0, 1917. Aotborteetf M «ecoxuS daos »aUJ tbe Post OJiJee Ocnatte^ent, Ottowa. Pub' itt||>f*<« > tiviee meaOgi Tuesdsys, Tbundays aod Saturdas» b7 Vapaus SItt Sfc. W^ Smfbujy* OAU Camda. Telepbana; Su*. OffJce OS. <*<20«; EOiioriaiOtttct 06; 4-i209. Maossa «ddros; Bm «9, Sodtauy, Optayio. AdvolJabig: lates »poo a i ^ ^ TransJaUoD free of «baisC' TnLAUSBXimAT: banadaasa: 1 vk. 7X10 6 Idc 3.75 3 kk. 2^ YMygyaJloissi: 1 vk. 6J)0 6 kk. 4.30 Suometsää: l Vk. 8JS0 6 kk. iflS JQdvos^ ensimmäinen erä kuten viii;ne torstaina lehiemme uutisosastolla kerrottiin, ,0ntarioh Työsuhdelautakunta on tuhnustanut^^^etta Mine-li9il| runia osastot $98 J a 637 ovat edelleenkin £»eka Incon letta f ai- " conbridgert^iyqläist^ «llV^i*^- ' '-^ Tämä sellaisenaan palauttaa mieleemme taantumusvoi- 'mieh ilakoimisen-^tä^^uh ipainitti^ Työsuhdelautakunta julisti maaliskuun lopulla, että hyvälB3rttyään uudet Canädaa koskevat sääntönsä, ja saatuaan siteu itsehallintaoikeudet kaikissa Canadaa koskevissa asioissa, Mine-Mill lakkasi muka ' olömasta sama uhio'ja menetti niinmuodoin edustajaoikeu-t ^ s a . Niinpä esimerkiksi paikallinen päivälehti kirjoiiti silloin, iarkemmia sanoen maaliskuun 27 pnä 1956, johtavassa töimituskirjoituks^aan mm. seuraavaa: ' "Kun Min^, Mill and Smelter Workers (Canada) menetti e(luätusoikeutensa Canadassa Ontarion Työsuhdelautakunnan ' päätöHsien perusteella, niin se on tärkeä uutinen Sudburylle Tämän jälkeen niainittu lehti' antoi nikkelitecrflisuuden työläisille isällisiä neuvoja siitä mitä heidän pitäisi tehdä uniöturyansa hälyttämiseksi. Tällaisia olivat silloiset, neuvot: "Se (edustusoikeuksien riistäminen) antaa ^jäsenistölle mahdollisuuden julistaa missä tilanteessa^uusi unio hyväksytään. JäJsenet voivat kieltäytyä allekirjoittamasta jäsertkort-tia, «Hei uttiosta poisteta kommunismin merkkiä. 'Jäsenet vdiyat vaatia'uutta.äänestysmenetelmää ja uusia virkailijoita, • joöta ovat ehdottomasti'.vapaita kommunismin myötätun- ,^)iosta. - , " , , , . . ^ "Tämä säädös (Mustusoikeuksien riistäminen) antaa jäse- 'nistön käsiin eAtsimmäisen kerran valtavan voiman. ^ Se antaa ändot, jnillä perusteella jäsenyys jatkuu Mine-Mill uniossa »» Suoraa ja selvää puhetta! Mine-Mill oli mennyttä kalua. ^Ei tarvittu enää muUta kuin se, että jäsenet olisivat ruvenneet 'iap^elemaari keskenään. Mutta sitten kehittyi eräitä tapahtumia. Kyvyttömyy- 'tensä takia osasto No.,598:n presidentin virasta sivuutettu "mies, James Kidd, yhijessä kymmenkunnan muUn pikkusie- :lun;kaiis8a julkaisi Sudibury Starissa maksullisen,ilmoituksen, ^ inissä ilakoitiin Minej^Mill unlon "kuolemasta"' ja vedottiin jTndoon, etiei liyt heti'pan taisi] toimeen suureinpia pälkiapalen-nuksia jne. Se vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville. ^Työläiset käänsivät Kiddin kännille inhoten selkänsä. ; ' Sitt^h jokin; iimöslrurtut Incon' virkailija - jännitti' liiaksi sjJoustavGreightonissasiUä seurauksella, että 3 tyksimielisestlns: silmälasilakolla, mikä osoitti asianomaisille^ Victor tOntVKih BtAairesta, Ont, iäytm keoavmäum, 16 p n i 73 vuotta. . lustlaa BItari, Vockerbysta; ISyt-täi torstaina toukokuun 18 pnä 75 vuotta. Ybdymme sukulaisten Ja tutta-vain onnentoivotuksiin. $4,989 iroittoa vuodessa lUn^ iiU&in RoHllM l Jen^U^ylcset jnabdolluta? Ensiksin, jkesklniäärm $54 tuotantoprosessissa^^ MVi muut sanovat KUN m*^OMA LEHMÄ OJASSA^ Vjline viikolla julkaistiin; sanomalehdessä pieni uutinen. rreheraiB^. Tran.^.-^ lahjoitti suiuiuntaina; «kaksi Lock-lieed Shooting Star suihkukonetta Iranille. Koneita käytetään Iranin lentovoimien harjoittamiseen. Ko^ neet ovat ensimmäisiä mitä Iranin lentovoimat on saanut/ Ne kuljetettiin Fuerstenfeldbnicklsta, Saksasta jossa 15 iranilaista lentovoimien upseeria sai - koulutusta aikaisemmin tänä vuonna," , ^ Eikä protestiliike nouse. Ei kukaan puhu vaarasta, joka Israelia uhkaa sen johdosta, että Yhdysvallat) lähettää vaarallisia sotalentoko-neita Iraun sotavoimille. Ei kukaan . puhu Keski-idän tilanteen, kiristymisestä sen talcia, että aräbia-laismaalle aifnetaaii -sotakoneita — vieläpä aivan lahjaksi. E i Sittenkään vaikka lahjoittajana esiintyy sama maa; joka kieltäytyy edes myymästä aseita Israelille pi/olustusta varten. Olisipa kysymys jonkin sosialistisen maan asemyjrnnistä, puhumattakaan lahjoituksesta, hiin mikä me-teli pauhaisi taas 'monen maan pääkaupungissa. — Työmies-Eteenpäin Consolidated Mining and Smelt-ing companyn voitot Usään^vät $24,S69^:sta v, 1954 $32,959, 584:iin v, 1955 lisäyksen oUeii. yli $8 miljoonaa eli 30%. Täten yhtiö sai voittoa $4,980 jokaista työläistä kohden lisäyksen oUen yU $1,000 jokaista työlaista kohden. ,jT&aA lisäys oli monin kerroin suurempi kuin ^öläisten palkoissa tapahtunut lisäys. Yhdysvaltalainen General Motors oli ensimmäinen yhtiö historiassa saamaan y l i miljardin dollarip./voitot yhdessä vuodessa verojen vpoi^ tojen jälkeen. Sen voitot vuonna 1955 olivat $1;189 miljoonaa. Verrattuna CMSMmvoittoiiiin sen voitot ovat silti. pienemmät tyiiläistä kohden, ollen "ainoastaan? $1,900. vaikka ne olivatkin $500 työläistä kohden suuremmat kuin edellisenä vuonna. CMSC:n voitot olivat ehdottomasti erinomaiset J a harvinaiset. Yhtiö sai omakseen nämä voitot verojen ja kaikkien muiden menojen poistojen jälkeen.^ Voitotenp^n verojen poistoja oUvätv paljon'^ tniu-remmat — $52,279,584 v. 19551 eli $13.5 miljoonaa suuremmat kuin v; 1954. CMSCrii voitot ennen verojen poistoja viime vuonna : olivat yli kaksikertaiset Verrattuna työläisten saamiin palkkoihin ja muihin etuisuuksiin. KOHOAVAT METALLIEN HINNAT Kuinka olivat näin suuret voitto-ja ra hat liuus^^^^hajoittajiin nähden, 'ja päättävä taisteluhenki oikeuk- ;si*n' puolesta työmaalla, johti siihen',' eftä työläiset voijttiyät ^jllehuyin lipuin ensimmäisen erän.' ^ V Häpeään joutuivatne Jctka ilakoivat M -M uniota vastaan ^cohdistetusta hyökkäyksestä. "Puheet Mine-Mill union kuolemasta olivat siis enihenaikaisia"! . ^ ^ ' '|'^a'voHettuaani oikeutetun^^^'t 'liikkeliteollisuuden työläiset luottavat varmasti siihen, että Vhienäisyytensä, Ui^teluvalmiutensa ja koetellun >,unioni {^vullatfhe tulevat saamaan myös uuden työehtosopimuksen ^siihen kuuluvine pälkanylennyksineen^ ja muine 'parannuk- "sineen. - < ^ Rheen vaikeudet l&ääntymassa Etelä-Koreasta saapuu jatkuvasti tietoja missä: kerrotaan ^suurista mielenosoituksista ja niihin osallistuneidenkansa- -ilaisteni ampumisesta^ sekä maan talousaseman -huqnonemi- ^^sesta, syvällekäyvästä rahanarvon alenemisesta ja valtioval- ^an^riipptt^^isuusstihtelsta ulkomaihin iiähden.K^jklätäma^^ 'Otf?'pihna31isenam6rkkinä Rheen poliittisen aseman^ ^TOattomyydesta. „^ !^ . Ottakaamme esimerkiksi STT:n Seoulista toukok?-5 pnä llähettämäuutistieto, missä kerrottiin: "Kymmenkunbiiihmis-£ rtä •'sai surmansa ja useat muut vammoja E ^kaupungissa Seoulisääflauantaina poliisin avatessa tulen pre- *sidenttiSyngman Rheen virka-asunnon ulkopuolelle, kerään-Äjiaieitä mielenosoittajajoukkoja vastaan. Tulitukseen r ftiin Ji;; 400 mielenosoittajan yrittäessä rynnätä rakennuksen 'lisälle. Nämä tunkeilijat kuuluivat alkujaan niiden 5,000 r^oukkoon, jotka ^saattoivat äkkinäisesti 'kuollutta' opposition johtaja Shinickyä häiitaan. Ryhmä erosi myöhemmin hautajaissaattueesta ja huutaen 'alas SyngmanRhee ja hänen valta-ykautensa' hyökkäsi jpresidentin asunnon läheisyydessä sijait- .^evaa poliisiasemaa vastaan . . ." f. Syngman Rheeii taloudellinen valta lepää yhdysvaltalai- >^sen ravustuksen varassa, 'k poliittinen asemansa 4epää yhdysvaltalaisten pistinten varassa. Mutta kaikki mer- !kitviittaavat:siiheflV että yhdysvaltalainen "avustus" painaa j(pEtelä-Kore^ syvemmälle taloudellisen perikadon ! ^tielle. Näin selitti esirai Chicago Daily News Syngman Rheen ;"ihantolaa": " . . . Yhdysvallat kaataff\vuosittain noin 1,000 miljoonaa ::dollarlaSeouliin j a siitä summasta menee noin 300 miljoonaa .taloudelliseen avustukseen." ' ' ' "Ja niin kauan kuin Korea yrittää pitää Kiinan jälkeen 'Suurinta armeijaa'^A,äsiassai Setä Samin ^täytyy jatkaa tätä avustusohjelmaa." .... « s Tällainen on siis tilanne; Yhdysvaltain kolmesta avus- , i^tusdoUarista menee yli kaksi dollaria "Aasian toiseksi suurim- ^manfV armeijan ylläpitoon ja tätä menoa jatkuu niin kauan, ' kuin tätö v^tenkin tiedetään, että Syngman Rhee ylläpitää tätä. ylötöntä ^sotakoneistoa vain niin kauan kuin hän saa Yhdysvaltain apua rja Yhdysvaltain suostumuksen siihen! tv .Niinpä Yhdysvaltain avustustoiminnan sikäläinen johtaja !,CiT^]erWood on lausunut e p ä i l j^ ^omavaraiselle pohjalle lähituJevaisuudessa" —• eli mitä enemi ?:niän Syiigman Rhee saa Yhdysvaltain "apua"^ siten vähem- |mamy on Etelä-Ko^ mahdollisuus päästä omavaraiselle Iptj^jäUe."? Sotavarustelu köyhdyttää ja horjuttaa:'rikkaim- Imankin maan talouselämää. Näin on myös tapahtunut .Etelä-l l ^ e a s s a - ; , M r , Wopdin selostuksen.mukaan E t ^ H ^ r e a fiO^,. horjuukin jo Syngman Rheen valtaistuimen alla. V Amerikkalainen propaganda on Jo nsean: vdoden ajan pompon-nut Ja vaatlnnt myyitiä Neuvosto- Uiton teknillisesta JäikeenJäänel- • syydestä. Nenvostolaldsta Uedie-miehistä Ja Insinddtelstä se on : yUolkalsesU puhunut i ihmisinä, Jotka ovat kykeneo^ttömlä Itse- 'nälseen loomlstyöhdn., Neuvosto-toknlifcan edtetyMfdtelten seUtta-mlsekslr Joista:ei käynyt enää vai-kenemlneD, käytettiin i i versiota . f o l i ^ syntyi kotconafaien kirjälif. • satimen liaarä "iaaJebta kauniista , vakölUjattarlsta", Jotka fcaoslk- ! kaista : käsllatikalstaan varustivat NiBUVöstoUlton kaikin läntishi sa- , latauksin aina jonlavanuk- ; kaasta vetypom'nllnv'vaImlstaml- 8dI; teknillisiin' hletionkslln 8aak<^ ka.' ' • ' * ' Nyt alkaa sama'amerikkalainen ' lehdistö nauraa tällaisille bnle^ vardUntuUle. Jolta vilJelUtai Ihnei- . sen menestykselliseati kylmän sodan haippupalvlnä. riuhtlkuun 14* priä sisälsi "New York Herald Trlbune" Stewart Also-pin artikkelin, jolla oli otsikko " E l mitään kauniita, .vaaleita vakoUiJat-tarla". Tämä olivJonkinlainen sielunmessu niille taruille; Joita Jo|ia artikkelin tekijä itse aikoinaan ruhsaskä-tisesti levitteli. Nyt AIsop ei enää epäile Neuvosto-lUton teknillistä edistystä. Hän päinvastoin tunnustaa, että neuvostoliittolaiset ovat monella alalla päässeet tekniikan kärkeen. Haonosii kätketyllä hämmästyksellä kertoo 'tämä tunnettu kirjoittaja reakttotebnllkkaa kos-kovista nntisista,: Joihin amerikkalaiset asiantontijat ovat perehtyneet — neuvostolaisesta lentokoneiden kaasntörbilnimoottorei-ta koskevasta oppikirjasta. Jota "voi vapaasti.ostaa mistä hyvänsä teknUllstäkirJanistintta myyvästä kirjakaupasta Mbätovassa". Näitä Uetoja. lisää Alsöp. pidettäisUn 1J§A:ssa "mitä suiirimplna salal-snuksina". VMyytti siitö. että he (neuvostolUt-tolaiset) ovat saaneet kaiken: tämän vakoilljoittensa väUtyksellä, Jota seuraa mysrttl neuvostoliittolaisten takapajuisuudesta, ei pidä ^ tässä tapauksessa paikkaansa ; Neuvostovakoili- Jat eivät voineet varastaa meUta näitä ideoita siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä ei oUut niitä." Aivan kuin anäcdoottina amerikkalaisesta salaisuusm'aniasta kertoo Alsopmyös siitä: seosatiosta. Joka aiheutui, kun Avlatlon Week-Iehti Julkaisi viime vuonna kuvia niistä neuvostoliittolaisista pommikoneista.^ jotka lensivät yli Moskovan. "Näiden valokuvien Julkaisemliiäi", sanoo Alsop, ''aiheutti kauhua Pentagonissa Ja lehden päätoimittaja joutui ilmoittamaan; mistä hän sai, tätä •huippusalaista alnehlstoa'.*' \ ''l Osoittautui, että leh^i oli saanut valokuvat neuvostoliittojiaises'ta Iciiya-toimlstosta, Joica- "oli tarjonnut .'sUle' (Avlatlon,yreeklil?) ,nlln palJon'TWe-H nojalnivla kuin se "saattoi'käyttfitf^ä;' myös filmejä sellaisteh koneldei) lennosta." ' ' . Alsop. tekee sanojensa yhteenvedon Ja lausuu huolestuneena, että Ameri-: kassa ."el mikään kansallinen mj^ttl koe valkeampaa kuolemaa kuin myytti Neuvostoliiton teknillisestä takapajuisuudesta^^sekäisiitäv että^NIi kykenisi vain . orjallisesti kopioiman kaikkea sitä, mitä lännessä on' Jo tehty." • • • Maailman suurin öljymonopoli, amerikkalainen Standard Oil Coin-pany- of New Jersey, on Ilmoittanut,; että sen nettovoitto kohosi 1955 709 milj. dollarUn eli 21 pros. edelliseen' ivurfteen verraten; Tehdessään osakkeenomistajille selkoa kuluneen vuo-: den toiminnasta mainitsi yhtiön hai-; llntoneuvoston puheenjohtaja M.; Rathbone. että kulunut vuosi oli pa-i ras yhtiön historiassa. Voittojen suuruuden suhteen on Rockefeller-yhty-mää mahtavampi enää monopoliyhty-- mä ja. varustelumammutti General; Motors. < dljykonseniln voitot eivät suinkaan ole paisuneet näin valtavaksi USA:ssa tehtyjen afäärien seurauksena, vaan siksi, että on imetty työvoimaa muissa maissa. Konserni saa % voitoistaan ulkomailla sijaitsevista haaralilkkeis-tään, Latinalaisesta Amerikasta, Ca-nadasta Ja Lähi-Idästä. Oljynjakelii Yhdysvaltein ulkopuolena tuottaa vuosltteln 400 pros. volttoa^djbiieiiiile^ pääomalle. iNämä voitot. Jotka ovat seurausta Standard Oilin monivuotisesta paisumisesta, käytetään siten, että konserni voi yhä enemmän timkeutua muiden maiden talouselämään: 1956 se aikoo sijoittaa 725 mllj. dollaria USA:n u l kopuolelle. Nämä numerot todistavat oikeaksi vanhan teesin: voittoja laajentumisen Ja I laajentumista voittojen vuoksi; ; lyijyn» sinkin J a hopean hinnat olivat paljon korkeammalla viime vuonna: Lyijyn hinta kohosi sentillä'paunalta viime vuonna^ "Nykyinen- lunta Canadassa. qn'}5 % senttiä' paunalta, joka sunima on 3 hi senttiä korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Sinkin hinta kohosi 1 sentillä paunalta v. 1955 jä CnifSP'tiiotti enemmän sinkkiä Vli^^ me vuonna kilin minääh ivionna ai- Icaisemmassa historiassaan. Nykyinen hinta on. 13 senttiä paunalta, eU 3 % senttiä lisää^^den yuo^ den kuluessa. Hopean hinta kohosi 5 sentillä unssilta nllen yli 90 senttiä: Korkeammat hinnat merkitsivät sitä, että yhtiö sai noin $10 miljoonaa enemmän samasta metalli-määrästä kuin se olisi saanut vuonna 1954. Se nauttii yhä edulli- .semmasta markkinatUanteesta. J A ENEMMÄN MYYTY Mutta tämän lisäksi yhtiön tulot lisääntyivät yhä suurempien myyntien johdosta. Yhtiö sai kaupaksi enemmän' metalleja, lannokkeita; ja kemikaaleja kuin vuonna 1954. Sen lisäksi niitä tuotettiinkin^enem-män.: Erikoisestikin sinkkituotan^ to lisääntyi 29'prosentiUa, 147,776 tonnista v. 1954 199,910 tonniin v: 1955. ENEMMSN TUOTANTOA VÄHEMMÄLLÄ TYÖVOIMALLA ; Tuotannon lisääntyminen johtui pääasiallisesti kohonneesta työn tuottavaisuudesta. Tämä oli i l meistä erikoisestikin kaivos-, murskaamo^' j a ysulattodepartmenteissä. Yhtiön numeroiden mukaisesti Sullivanin,' kaivoksella 1^075 työläisen tuotanto oli 2,681,635 tonnia malmia v.; 1954 —; keskimäärin 2,495 tonnia .työläistä kohden vuoden kuluessa. ;.V; .1955 tuotanto oli 2 836^ 577 tonnia 1,015 työläisten työstä eli keskimäärin 2,795 työläistä kohden. Kaivoksessa tuotettiin enemmän malmia ^vähemmällä työvoimalla,ja jokaista työläistä kohden tulos oli' 30O tonnia vuodessa suurempi. :Samoin Trailissa sijaitsevassa, su-; lattimossa. ali vähemmäii työvoimaa, vaikka tuotanto lisääntyi. Muissa de-partmenteissa tuotanto työläistä kohden- oli jokseenkin sama; v. 1955 kuin'V.' 1954. Kokonaistuotanto CM ^SC,:n . tuotantolaitoksissa oli huo- ^m1ättäWsti' suuremrpi V ! ^ i n oli neljä ja viisi vuotta sitten. Samanaikaisesti työläiset saivat osakseen pienemmän osan tuotan-; nosta,:; k u i n h e saivat .aikaisemmin; CMSCirii niinkuin lNCO:kin julkaisemat numerot osoittavat täniän selvästi. Jos tarkastamme CMSCvi myyntejä vuodelle 1955 ja jaamme sen Vuodessa tehdyillä työvuoroilla niih keskinkertaiseksi työvuoron tuotannon arvoksi tuUsi $90. : Tämä on jokaisen työläisen keskinkertainen 'työvuorollaan' tuottamien: me-' tallien, kemikaalien .ja^ lannokkei-den arvo. Se edustaa tuotantoprosessissa käytettyjen raaka-aineiden-ja koneiston, työläisille maksettujen palkkojen ja muiden etuisuuksien sekä yhtiön saamien voittoj en yhteistä arvoa. ARVO TYÖLÄISEN TYÖVUOROA KOHDEN ' On vähennettävä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden'ja tuotantovälineiden käytetty arvo en-nenkun saamme tulokseksi työläisten työllään tuotteisiin tuottama tuotettujen tuotteiden muodossa. Nämä tuotteet luonnollisestikin kuuluvat yhtiölle; joka: vuorostaan myi niitä. Täten jokaisen työläisen suorittaman työvuoron arvo oli. $54 jonka CMSC sai myymällä työläis-tensä tuottamista tuotteista. PUOLUEELLISTA JAKOA • Tämän kirjoituksen yhteydessä julkaistusta taulukosta näemme kuinka mainittu $54 jakautui. Siinä osoitetaan, että vaikka jokaisen työ-' vuoron arvo oli $54, niin se makr soi yhtiölle vain $17.85 palkkoina ja muina etuisuuksina. > . Täten CMSC maksoi työläisilleen vain yhden kolmanneksen siitä mitä se sai työläisten työvuoron arvona.^ CMSC:n työläiset saivat osakseen vain yhden /^kolmanneksen siitä arvosta mitä he tuottivat. Yhtiö vei 58% tuotetuista arvoista voittona, 9% mennen muihin tuotantokustannuksiin^ mihin lukeutuvat korkeimpien virkailijain korkeat palkat kuten myöskin myyntipalkkiot ja toimistonjohtajien yms. kulut. VOITOT LISÄÄNTYIVÄT 12- KERTAISESTI PALKKOIHIN VERRATTUNA Vaatiessaan palkan- ym. etujen 11- säyksw CMSC:n työläiset vaativat vain kohtuullista osaansa tuottamastaan lisääntyvästä 'tuotannosta, mihin heillä on kaikki oikeudet. Toisekst taulukossa osoitetaan, että yhtiö sai jokaisen työläisen työvuoroa kohden $8.50 enemmän kuin V. 1954. Se johtui lisääntyneistä metallien hinnoista ja työn tuotta-vaisuuden kohoamisesta. Mutta palkat ja muut työläisten saamat Toiiiitt^ viljan aHfuipiiksiis» d iniuläsia ottava. Kauppaministeri Howe sanoi:viime' viikon lopussa alabxuh oeessa,. että tulevana satovuonna^; , joka' a l l ^ «nsi dokuun 1. päivä' i nä, tullaan maksamaan toimitetusta yUjasta sama, alkumaksu Jsain viimeisenä seitsemänä' ^ vuonna ; on, maksettu. - '-- S a n ^ a .hän sanoi, että lännen' vehnäntiiottajat tulevat' ' ^ n i a a ii ^tietää kiiluyan kuukauden puolivär Iissä ^seiiär^ehnän; lopullisesta maksusta, j d k i tömitettiin 1 9 5 4 r ^ - s ai tovnöhda," joka päättyi viime liei-' nakuun -31'. pnä. - Howe alueiden*^.- elevaattoreista '''sellaista' vehnää; joka vastaa, nykyistä kysyntää, vaikkapa: tällainen {aiheuttaisi .-epätasaista kuljetusta eräiltä alueHfa' preerioilla. . Hän ilmoitti,' että n:o 1 Northern vehnästämaksetaan $1.40 husheliK ta, n:o CW-kaurasta 65 senttiä bushelilta ja n:o 3 CW-ohrasta 96 sentt:ä biishelilta toimitettuna Jär-vienpäähän. SITA JA HUOLCSTUNUl — Viime vitosien aik menettänyt terveyteni 3»i fcia. — Mistä sitten olet oUi tanut? — Terveyteni menetti \ . VÄ^TEJLLEN, 1 Et ole vaimoa fcanss vaikka;vihkiäisistänne nn ainakin' i)uoli'-vuotta. Mist tuu? , —. Anoppini on sanoi meidänv:>pltäär tutustua;. 1 vähitellen. , etuisuudet lisääntyivät väin 50 sentillä työvuoroa kohdeuj joten yhtiön voitonlisäys - työvuoroa kohden l i - 3aantyi^;Ua: Täten yhtiön voitot l i sääntyivät . 12kertaisesti työläisten 'osuuden' lisääntymiseen verrattuna. TYÖLLISEN TYÖVUORON ARVO CittSC-YHTIÖLLÄ Työvuoron arvo $47.50 Työläisten, palkka 13.60 Muut'etuisuudet 3.75 Yhteensä palkat' ja etuisuiijdet , 17.35 Muut^toiäanto-kustäniiilsket 4.50 Yhtiön' voito 25.65 Hl Tässä: eräänä päivänä ^hi sa liehui ; Englannin ;vpar f a l o n h u i p u l l a paitPÄIiäi naisten mustia nylonE i l u ja Lontoon poliisi leikki ] oloa parin nuorukainen kai ka olivat päättäneeti.'että elävöittää kaupungin talvia: • Pojat toinen 2D-,i{>in tias, soutivat' pitkin' Than vähän jälkeehvpuolenyöiir, siyät itelineilläyympäröidyn kellotornin'huipulle donpäähänr320 jalkaa kbi-I nin^ huippuun ja kiinnittiv: maisen, lippunsa.. . PassipoUisi^ huoma» ^poja; laskeutuessa alas: valiaiisiun taulun kohdalla ja lähti ; 1955 takaa heitä. Seitsemän : pc $54.00 j nua tuli Scotland Yardista j 14.00} heittäjien avulla saatiin pc 3.85 teeseen: Heitä kuulusteltiir sen tuntia ja laskettiin ser 17.85- vapaaksi. "Se oli huvittavaa. Minä i 4.50 tin siitä perinpohjin", sano; 31.65 i pojista. .y «»Mi.- CNovoJe Vremja); -r- Joistakin maahan pudonneista meteoreista, erikoisestikin Arizonan valtiossa Yhdysvalloissa, r oh löydetty pieniä timantteja. , saanut militaristisen ohjelmansa "palkMoksi" inflaation eli rahan arvon alenemisen, mikä jatkuu edelleen. Hän sanoo; että vuoden 1945 jälkeen ovat tavarain hinnat Etelä-Koreassa kohonneet 1,200rkertaisesti! Toisin sanoin, esine, mikä yksii toista vuotta sitten maksoi $1, maksaa nyt $1,200! Ja tämä suunta jatkuu edelleen hyvin peloittavassä vauhdissa sillä vuoden 1953:n jälkeen ovat hinnat kohonneet yli kaksinkertaisesti. ; Maan taloudellisten; kuluttajana on Syrig-- man Rheen suuri armeija. Etelä-Koreassa sanotaan nyt olevan 21 divisionaa käsittävä armeija, mikä kuluttaa yli kolmanneksen Etelä-Korean kaikista kansallistuloista! . Tää korutonf on kertomaa siitä, mihin "avustettavsui" maan militarisointiin .perustuva ulkomainen apu vie " a v ^ i tettayan" maan. ' ^ Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka poliittinen maaperä Automatisointi on käynnissä myös Toronton ratapihalla, missä CPRrn vaunuja pestään $£ maksaneiden — Yhdysvalloissa valmistettujen koneiden avMla. f voidaan pestä näiden noin 140 jalan rnittaistenpesulaitteicien^^^^^ loista paaiamalla ja ainoastaan kahden 4tuehen voimalla Ti?yu junaa kohti. Kuvassa näkyvän virtaviivaisen nikkelipäällysteisen matkustajavaunun yli arvo.y.;1955 työläisten osuus tässä! pesua v i ^ suhteessa oU $54 työläistä ja työ- » -i—- . x _i , . . . . , .»^ XT-vuoroa kohden. Toisin sanoen, jokainen CMSC:n työläinen tuotti työvuorollaan V. 1955 uusia arvoja tiliä. Jos junassa on viisi tällaista u^udenaikäista vaunua, sen pesuhinnaksi tulee $1.65. Ni automaattisesti toiinhäenpesuvälineiden avulla voidaan tavallinen^v minuutissa veturin vetäessä jatkuvasti junaa ensin -kastelupaikalta^^ h virutus- eli suihkupaikalle. Näiden pesulaittei i en a^ o/lii PÄIVÄN PAKINA "Suunta ffluutfumassa lainvastaiseksi" ^ kaikista muista - seikoista huolimatta' on kuitenkin tunnustettava, että Dorothy Thompson on paki-nbitslj^, joka tietää hyvin läheisesti mistä' kenkä kulloinkin puristaa Wall Streetin rahamiespiireissä. Viikon lopulla Dorothy-tyttö i l maisi syvällisen huolensa siitä — että vissit onnettomat ihmiset ovat menossa takaisin kotiin. Puhuen n.s. "kodittomien" ja "pakolaisten" kohtalosta; Dorothy jouti viikon lor pulla tunnustamaan, -että "suunta on muuttumassa päinvastaiseksi"—; tuhannet kodittomat päättävät palata takaisin kotiin. Kas näin kirjoitti tämä Wall Streetin lempityttö: , "Länsi on ehkä i pahimmin' epäonnistunut ekotien j a mahdollisuuk-; sien hankkimisessa niille yksilöille, jotka valitsivat vapauden. "Miljoonia on kulutettu; rautaesiripun yU .kohdistettuun: .propar gandaan. m i ^ on ylistetty elämää vapaassa maailmassa. Tuhannet kommunistien käsien ulottuman u l kopuolella olleista ihmisistä on päätr tänyt jäädä sinne, missä ovat- tai parempaa ' elähiää toivoneet^ ovat paenneet hengensS /uhalla'länteen. ^flSten käytännössä osoitettu lännen vetovoima on ollut suurenavpro-pagandavalttina.. Mutta tässä on .aina ollut se varmuus^ että tämä etu räjähtää vasten lännen kasvoja, jos ne, jotka täten valitsivat länneui eivät löydäkään itselleen humaani-sesti siedettävää olosuhdetta, vaan päättävät pettyneinä palata takaisin. . Propagandan tehokkuus on teoissa- eikä. sanoissa Sodan; päättymisestä alkaen tähän päir vään saa^a on -tuhansia antikom-mtmisleja virunut 'kämpillä, löytäen vain aika^joltaista työtä. . . Nyt, jolloin kommunistimaissa puhaltelee uudet'tuulet; kommunistivaltiot ovat aloittaneet järjestelmällisen kampanjan: -'Tulkaa kotiin — kaikki on unhoitettu . . . Täten on suunta muuttumassa päinvastaiseks i ." Eikä Dorothy-tyttö ole surussaan yksinään.Päivää ennen Dorothyn, pakinaa; tarkemmin sanoen toukok. 9 pnä; kirjoitti New York Timesin kirjeenvaihtaja Arthur J . Olsen. Landshutista, Pajarista mm: seuraavaa: i "Neuvostoarmeijan karkuri Sacha Likhonovich, joka.taisteli anti-kommunistisen' Vlasovin' armeijassa: toi^ sessa maailmansodassa, jia on pakoillut neuvosto-oikeutta 12 vuotta, on nyt menossa kotiin. . ". . . Lilcbonovich yksi Itä-Euroo-pan 220,00; pakolaisesta, jotka ovat viettäneet .ji 11: •; vuotta päämäärättömässä maanpakolaisuudessa Länsi-! Saksassa. Lisääntyvä määrä heistä on unhoittamassa vihamielisyytensä kommunismia kohtaan j a palaa-^^ vat kotiin Likhonovichin lailla. >. "Likhonovich omaksuu samanlaisen ajatuskannan kuin ne 330 muuta pakolaista, jotka lähtivät viime vuonna kotiin Länsi-Saksasta . \^ . " i Tällainen on siis se "suunnan näuutds" mistä ;^orothy puhuu — j a mikä tulee epäilemättä saamaan yhä laajemman joukkoluonteen, Tämä Umenj.jnuun muassa niistä hysteerisistä J^usu^pista l,mit^ on esim. Yhdysvaltain'.vn^nojmaiste^^ toimesta annettu, Jcotiinvraikovien suunnitelmien tötet;^imisen' ' vaikeuttamiseksi. ' i ' Mutta mitä sitten sanovat esimerkiksi Neuvostoliiton yleisen amnes-tian- pejrusteellajo> kotiutuneet: ko^ dittomat: : : Arkady Betishvili-nxminen henkilö lausuu: "Minä olin Saksan propagandan yk^i uhri. , Sairaana ja nälkäisena minä olin pakoitettul^' väksymääu'erään piatsinpseerin tar-jöiiksenjv^ hdyin työhön ;;Zeppelin' vakoilujärjestön V hyväksi. - Siten fuU minustaVmaanpetturi." "Mutta Berishvili teki parannuksen, käytti hyväkseen Neuvostoliiton anteek^r, antolup^nsta j a palasi kotiin^. Sen jälkera bän^on.täydeiitänyt-köulnnr käynthisäi on nyt arkkitehti j a Inen^ noi ylfopistoss;^ " ^' , ~ / l^udmilla Potapova;ja 'hänei hensä olivat Saksassa rahatto mutta .saavat nyt eläkettä. Ii novat; "kuljeksineensa; monta ta Länsi-Saksassa". . Äskettäi päättivät palata kotiin. He . vätmiehen kotikaupunkiin Oi Miehen iän perusteella hän r ^^hetinuten saamaan eläkettä ja • Pötäpova rupeaa myös saamaai kettä.: Hän sanoo: "Kukaan t • meitä tuominnut. Kukaan e; . moittinut meitärmenneisyydest Nadya Grigorieva joutui s laisten vangiksi 15 ikäisenä ja kenteli heidän ^palvelijattarei "Minä toimin monen herran pa jättarena.;Marientahlissa. ja Ii dorfissä^ hän^ kertoo;' {Lopulta kin palasi monenlaisten peli vallassa kotiin. Vaikka hänen sa' taisieli Punaisessa' armeij hänen äitinsä jäi fatsien miei mään Harkoviin. Kotiin p ^ tyttö sai vfaUomata; että hänen hempansa odottivat häntä. "I ki avustivat minua"^> sanoo hän. Yllämainitut kuvaukset kotii lanneiden mielialoista on oteltu nada—Neuvostoliitto -yhdistyi julkaisusta "News-Facls". Kmkkitamä viittaa siihen — epäkiitollista hommaa kuin en taminen yleensä onkin — ' ^suunta'' on jo todellisuudessa k tynyt _ Tästä lähtien tulee ro 'jnääi^^paljon enemmän ihmisiä:, kaisin kotiin", t u i n niitä Jnlee kolaisina "vapaaseen maailma: - ' , •, iQns3koi£ iiiSliiiiiilÄ
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 15, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560515 |
Description
Title | 1956-05-15-02 |
OCR text | Sivu2 Tijstafjia, iovikok. Id p. Tuesday* May 15,195$ taUiabed ITov. 0, 1917. Aotborteetf M «ecoxuS daos »aUJ tbe Post OJiJee Ocnatte^ent, Ottowa. Pub' itt||>f*<« > tiviee meaOgi Tuesdsys, Tbundays aod Saturdas» b7 Vapaus SItt Sfc. W^ Smfbujy* OAU Camda. Telepbana; Su*. OffJce OS. <*<20«; EOiioriaiOtttct 06; 4-i209. Maossa «ddros; Bm «9, Sodtauy, Optayio. AdvolJabig: lates »poo a i ^ ^ TransJaUoD free of «baisC' TnLAUSBXimAT: banadaasa: 1 vk. 7X10 6 Idc 3.75 3 kk. 2^ YMygyaJloissi: 1 vk. 6J)0 6 kk. 4.30 Suometsää: l Vk. 8JS0 6 kk. iflS JQdvos^ ensimmäinen erä kuten viii;ne torstaina lehiemme uutisosastolla kerrottiin, ,0ntarioh Työsuhdelautakunta on tuhnustanut^^^etta Mine-li9il| runia osastot $98 J a 637 ovat edelleenkin £»eka Incon letta f ai- " conbridgert^iyqläist^ «llV^i*^- ' '-^ Tämä sellaisenaan palauttaa mieleemme taantumusvoi- 'mieh ilakoimisen-^tä^^uh ipainitti^ Työsuhdelautakunta julisti maaliskuun lopulla, että hyvälB3rttyään uudet Canädaa koskevat sääntönsä, ja saatuaan siteu itsehallintaoikeudet kaikissa Canadaa koskevissa asioissa, Mine-Mill lakkasi muka ' olömasta sama uhio'ja menetti niinmuodoin edustajaoikeu-t ^ s a . Niinpä esimerkiksi paikallinen päivälehti kirjoiiti silloin, iarkemmia sanoen maaliskuun 27 pnä 1956, johtavassa töimituskirjoituks^aan mm. seuraavaa: ' "Kun Min^, Mill and Smelter Workers (Canada) menetti e(luätusoikeutensa Canadassa Ontarion Työsuhdelautakunnan ' päätöHsien perusteella, niin se on tärkeä uutinen Sudburylle Tämän jälkeen niainittu lehti' antoi nikkelitecrflisuuden työläisille isällisiä neuvoja siitä mitä heidän pitäisi tehdä uniöturyansa hälyttämiseksi. Tällaisia olivat silloiset, neuvot: "Se (edustusoikeuksien riistäminen) antaa ^jäsenistölle mahdollisuuden julistaa missä tilanteessa^uusi unio hyväksytään. JäJsenet voivat kieltäytyä allekirjoittamasta jäsertkort-tia, «Hei uttiosta poisteta kommunismin merkkiä. 'Jäsenet vdiyat vaatia'uutta.äänestysmenetelmää ja uusia virkailijoita, • joöta ovat ehdottomasti'.vapaita kommunismin myötätun- ,^)iosta. - , " , , , . . ^ "Tämä säädös (Mustusoikeuksien riistäminen) antaa jäse- 'nistön käsiin eAtsimmäisen kerran valtavan voiman. ^ Se antaa ändot, jnillä perusteella jäsenyys jatkuu Mine-Mill uniossa »» Suoraa ja selvää puhetta! Mine-Mill oli mennyttä kalua. ^Ei tarvittu enää muUta kuin se, että jäsenet olisivat ruvenneet 'iap^elemaari keskenään. Mutta sitten kehittyi eräitä tapahtumia. Kyvyttömyy- 'tensä takia osasto No.,598:n presidentin virasta sivuutettu "mies, James Kidd, yhijessä kymmenkunnan muUn pikkusie- :lun;kaiis8a julkaisi Sudibury Starissa maksullisen,ilmoituksen, ^ inissä ilakoitiin Minej^Mill unlon "kuolemasta"' ja vedottiin jTndoon, etiei liyt heti'pan taisi] toimeen suureinpia pälkiapalen-nuksia jne. Se vetoomus kaikui kuitenkin kuuroille korville. ^Työläiset käänsivät Kiddin kännille inhoten selkänsä. ; ' Sitt^h jokin; iimöslrurtut Incon' virkailija - jännitti' liiaksi sjJoustavGreightonissasiUä seurauksella, että 3 tyksimielisestlns: silmälasilakolla, mikä osoitti asianomaisille^ Victor tOntVKih BtAairesta, Ont, iäytm keoavmäum, 16 p n i 73 vuotta. . lustlaa BItari, Vockerbysta; ISyt-täi torstaina toukokuun 18 pnä 75 vuotta. Ybdymme sukulaisten Ja tutta-vain onnentoivotuksiin. $4,989 iroittoa vuodessa lUn^ iiU&in RoHllM l Jen^U^ylcset jnabdolluta? Ensiksin, jkesklniäärm $54 tuotantoprosessissa^^ MVi muut sanovat KUN m*^OMA LEHMÄ OJASSA^ Vjline viikolla julkaistiin; sanomalehdessä pieni uutinen. rreheraiB^. Tran.^.-^ lahjoitti suiuiuntaina; «kaksi Lock-lieed Shooting Star suihkukonetta Iranille. Koneita käytetään Iranin lentovoimien harjoittamiseen. Ko^ neet ovat ensimmäisiä mitä Iranin lentovoimat on saanut/ Ne kuljetettiin Fuerstenfeldbnicklsta, Saksasta jossa 15 iranilaista lentovoimien upseeria sai - koulutusta aikaisemmin tänä vuonna," , ^ Eikä protestiliike nouse. Ei kukaan puhu vaarasta, joka Israelia uhkaa sen johdosta, että Yhdysvallat) lähettää vaarallisia sotalentoko-neita Iraun sotavoimille. Ei kukaan . puhu Keski-idän tilanteen, kiristymisestä sen talcia, että aräbia-laismaalle aifnetaaii -sotakoneita — vieläpä aivan lahjaksi. E i Sittenkään vaikka lahjoittajana esiintyy sama maa; joka kieltäytyy edes myymästä aseita Israelille pi/olustusta varten. Olisipa kysymys jonkin sosialistisen maan asemyjrnnistä, puhumattakaan lahjoituksesta, hiin mikä me-teli pauhaisi taas 'monen maan pääkaupungissa. — Työmies-Eteenpäin Consolidated Mining and Smelt-ing companyn voitot Usään^vät $24,S69^:sta v, 1954 $32,959, 584:iin v, 1955 lisäyksen oUeii. yli $8 miljoonaa eli 30%. Täten yhtiö sai voittoa $4,980 jokaista työläistä kohden lisäyksen oUen yU $1,000 jokaista työlaista kohden. ,jT&aA lisäys oli monin kerroin suurempi kuin ^öläisten palkoissa tapahtunut lisäys. Yhdysvaltalainen General Motors oli ensimmäinen yhtiö historiassa saamaan y l i miljardin dollarip./voitot yhdessä vuodessa verojen vpoi^ tojen jälkeen. Sen voitot vuonna 1955 olivat $1;189 miljoonaa. Verrattuna CMSMmvoittoiiiin sen voitot ovat silti. pienemmät tyiiläistä kohden, ollen "ainoastaan? $1,900. vaikka ne olivatkin $500 työläistä kohden suuremmat kuin edellisenä vuonna. CMSC:n voitot olivat ehdottomasti erinomaiset J a harvinaiset. Yhtiö sai omakseen nämä voitot verojen ja kaikkien muiden menojen poistojen jälkeen.^ Voitotenp^n verojen poistoja oUvätv paljon'^ tniu-remmat — $52,279,584 v. 19551 eli $13.5 miljoonaa suuremmat kuin v; 1954. CMSCrii voitot ennen verojen poistoja viime vuonna : olivat yli kaksikertaiset Verrattuna työläisten saamiin palkkoihin ja muihin etuisuuksiin. KOHOAVAT METALLIEN HINNAT Kuinka olivat näin suuret voitto-ja ra hat liuus^^^^hajoittajiin nähden, 'ja päättävä taisteluhenki oikeuk- ;si*n' puolesta työmaalla, johti siihen',' eftä työläiset voijttiyät ^jllehuyin lipuin ensimmäisen erän.' ^ V Häpeään joutuivatne Jctka ilakoivat M -M uniota vastaan ^cohdistetusta hyökkäyksestä. "Puheet Mine-Mill union kuolemasta olivat siis enihenaikaisia"! . ^ ^ ' '|'^a'voHettuaani oikeutetun^^^'t 'liikkeliteollisuuden työläiset luottavat varmasti siihen, että Vhienäisyytensä, Ui^teluvalmiutensa ja koetellun >,unioni {^vullatfhe tulevat saamaan myös uuden työehtosopimuksen ^siihen kuuluvine pälkanylennyksineen^ ja muine 'parannuk- "sineen. - < ^ Rheen vaikeudet l&ääntymassa Etelä-Koreasta saapuu jatkuvasti tietoja missä: kerrotaan ^suurista mielenosoituksista ja niihin osallistuneidenkansa- -ilaisteni ampumisesta^ sekä maan talousaseman -huqnonemi- ^^sesta, syvällekäyvästä rahanarvon alenemisesta ja valtioval- ^an^riipptt^^isuusstihtelsta ulkomaihin iiähden.K^jklätäma^^ 'Otf?'pihna31isenam6rkkinä Rheen poliittisen aseman^ ^TOattomyydesta. „^ !^ . Ottakaamme esimerkiksi STT:n Seoulista toukok?-5 pnä llähettämäuutistieto, missä kerrottiin: "Kymmenkunbiiihmis-£ rtä •'sai surmansa ja useat muut vammoja E ^kaupungissa Seoulisääflauantaina poliisin avatessa tulen pre- *sidenttiSyngman Rheen virka-asunnon ulkopuolelle, kerään-Äjiaieitä mielenosoittajajoukkoja vastaan. Tulitukseen r ftiin Ji;; 400 mielenosoittajan yrittäessä rynnätä rakennuksen 'lisälle. Nämä tunkeilijat kuuluivat alkujaan niiden 5,000 r^oukkoon, jotka ^saattoivat äkkinäisesti 'kuollutta' opposition johtaja Shinickyä häiitaan. Ryhmä erosi myöhemmin hautajaissaattueesta ja huutaen 'alas SyngmanRhee ja hänen valta-ykautensa' hyökkäsi jpresidentin asunnon läheisyydessä sijait- .^evaa poliisiasemaa vastaan . . ." f. Syngman Rheeii taloudellinen valta lepää yhdysvaltalai- >^sen ravustuksen varassa, 'k poliittinen asemansa 4epää yhdysvaltalaisten pistinten varassa. Mutta kaikki mer- !kitviittaavat:siiheflV että yhdysvaltalainen "avustus" painaa j(pEtelä-Kore^ syvemmälle taloudellisen perikadon ! ^tielle. Näin selitti esirai Chicago Daily News Syngman Rheen ;"ihantolaa": " . . . Yhdysvallat kaataff\vuosittain noin 1,000 miljoonaa ::dollarlaSeouliin j a siitä summasta menee noin 300 miljoonaa .taloudelliseen avustukseen." ' ' ' "Ja niin kauan kuin Korea yrittää pitää Kiinan jälkeen 'Suurinta armeijaa'^A,äsiassai Setä Samin ^täytyy jatkaa tätä avustusohjelmaa." .... « s Tällainen on siis tilanne; Yhdysvaltain kolmesta avus- , i^tusdoUarista menee yli kaksi dollaria "Aasian toiseksi suurim- ^manfV armeijan ylläpitoon ja tätä menoa jatkuu niin kauan, ' kuin tätö v^tenkin tiedetään, että Syngman Rhee ylläpitää tätä. ylötöntä ^sotakoneistoa vain niin kauan kuin hän saa Yhdysvaltain apua rja Yhdysvaltain suostumuksen siihen! tv .Niinpä Yhdysvaltain avustustoiminnan sikäläinen johtaja !,CiT^]erWood on lausunut e p ä i l j^ ^omavaraiselle pohjalle lähituJevaisuudessa" —• eli mitä enemi ?:niän Syiigman Rhee saa Yhdysvaltain "apua"^ siten vähem- |mamy on Etelä-Ko^ mahdollisuus päästä omavaraiselle Iptj^jäUe."? Sotavarustelu köyhdyttää ja horjuttaa:'rikkaim- Imankin maan talouselämää. Näin on myös tapahtunut .Etelä-l l ^ e a s s a - ; , M r , Wopdin selostuksen.mukaan E t ^ H ^ r e a fiO^,. horjuukin jo Syngman Rheen valtaistuimen alla. V Amerikkalainen propaganda on Jo nsean: vdoden ajan pompon-nut Ja vaatlnnt myyitiä Neuvosto- Uiton teknillisesta JäikeenJäänel- • syydestä. Nenvostolaldsta Uedie-miehistä Ja Insinddtelstä se on : yUolkalsesU puhunut i ihmisinä, Jotka ovat kykeneo^ttömlä Itse- 'nälseen loomlstyöhdn., Neuvosto-toknlifcan edtetyMfdtelten seUtta-mlsekslr Joista:ei käynyt enää vai-kenemlneD, käytettiin i i versiota . f o l i ^ syntyi kotconafaien kirjälif. • satimen liaarä "iaaJebta kauniista , vakölUjattarlsta", Jotka fcaoslk- ! kaista : käsllatikalstaan varustivat NiBUVöstoUlton kaikin läntishi sa- , latauksin aina jonlavanuk- ; kaasta vetypom'nllnv'vaImlstaml- 8dI; teknillisiin' hletionkslln 8aak<^ ka.' ' • ' * ' Nyt alkaa sama'amerikkalainen ' lehdistö nauraa tällaisille bnle^ vardUntuUle. Jolta vilJelUtai Ihnei- . sen menestykselliseati kylmän sodan haippupalvlnä. riuhtlkuun 14* priä sisälsi "New York Herald Trlbune" Stewart Also-pin artikkelin, jolla oli otsikko " E l mitään kauniita, .vaaleita vakoUiJat-tarla". Tämä olivJonkinlainen sielunmessu niille taruille; Joita Jo|ia artikkelin tekijä itse aikoinaan ruhsaskä-tisesti levitteli. Nyt AIsop ei enää epäile Neuvosto-lUton teknillistä edistystä. Hän päinvastoin tunnustaa, että neuvostoliittolaiset ovat monella alalla päässeet tekniikan kärkeen. Haonosii kätketyllä hämmästyksellä kertoo 'tämä tunnettu kirjoittaja reakttotebnllkkaa kos-kovista nntisista,: Joihin amerikkalaiset asiantontijat ovat perehtyneet — neuvostolaisesta lentokoneiden kaasntörbilnimoottorei-ta koskevasta oppikirjasta. Jota "voi vapaasti.ostaa mistä hyvänsä teknUllstäkirJanistintta myyvästä kirjakaupasta Mbätovassa". Näitä Uetoja. lisää Alsöp. pidettäisUn 1J§A:ssa "mitä suiirimplna salal-snuksina". VMyytti siitö. että he (neuvostolUt-tolaiset) ovat saaneet kaiken: tämän vakoilljoittensa väUtyksellä, Jota seuraa mysrttl neuvostoliittolaisten takapajuisuudesta, ei pidä ^ tässä tapauksessa paikkaansa ; Neuvostovakoili- Jat eivät voineet varastaa meUta näitä ideoita siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä ei oUut niitä." Aivan kuin anäcdoottina amerikkalaisesta salaisuusm'aniasta kertoo Alsopmyös siitä: seosatiosta. Joka aiheutui, kun Avlatlon Week-Iehti Julkaisi viime vuonna kuvia niistä neuvostoliittolaisista pommikoneista.^ jotka lensivät yli Moskovan. "Näiden valokuvien Julkaisemliiäi", sanoo Alsop, ''aiheutti kauhua Pentagonissa Ja lehden päätoimittaja joutui ilmoittamaan; mistä hän sai, tätä •huippusalaista alnehlstoa'.*' \ ''l Osoittautui, että leh^i oli saanut valokuvat neuvostoliittojiaises'ta Iciiya-toimlstosta, Joica- "oli tarjonnut .'sUle' (Avlatlon,yreeklil?) ,nlln palJon'TWe-H nojalnivla kuin se "saattoi'käyttfitf^ä;' myös filmejä sellaisteh koneldei) lennosta." ' ' . Alsop. tekee sanojensa yhteenvedon Ja lausuu huolestuneena, että Ameri-: kassa ."el mikään kansallinen mj^ttl koe valkeampaa kuolemaa kuin myytti Neuvostoliiton teknillisestä takapajuisuudesta^^sekäisiitäv että^NIi kykenisi vain . orjallisesti kopioiman kaikkea sitä, mitä lännessä on' Jo tehty." • • • Maailman suurin öljymonopoli, amerikkalainen Standard Oil Coin-pany- of New Jersey, on Ilmoittanut,; että sen nettovoitto kohosi 1955 709 milj. dollarUn eli 21 pros. edelliseen' ivurfteen verraten; Tehdessään osakkeenomistajille selkoa kuluneen vuo-: den toiminnasta mainitsi yhtiön hai-; llntoneuvoston puheenjohtaja M.; Rathbone. että kulunut vuosi oli pa-i ras yhtiön historiassa. Voittojen suuruuden suhteen on Rockefeller-yhty-mää mahtavampi enää monopoliyhty-- mä ja. varustelumammutti General; Motors. < dljykonseniln voitot eivät suinkaan ole paisuneet näin valtavaksi USA:ssa tehtyjen afäärien seurauksena, vaan siksi, että on imetty työvoimaa muissa maissa. Konserni saa % voitoistaan ulkomailla sijaitsevista haaralilkkeis-tään, Latinalaisesta Amerikasta, Ca-nadasta Ja Lähi-Idästä. Oljynjakelii Yhdysvaltein ulkopuolena tuottaa vuosltteln 400 pros. volttoa^djbiieiiiile^ pääomalle. iNämä voitot. Jotka ovat seurausta Standard Oilin monivuotisesta paisumisesta, käytetään siten, että konserni voi yhä enemmän timkeutua muiden maiden talouselämään: 1956 se aikoo sijoittaa 725 mllj. dollaria USA:n u l kopuolelle. Nämä numerot todistavat oikeaksi vanhan teesin: voittoja laajentumisen Ja I laajentumista voittojen vuoksi; ; lyijyn» sinkin J a hopean hinnat olivat paljon korkeammalla viime vuonna: Lyijyn hinta kohosi sentillä'paunalta viime vuonna^ "Nykyinen- lunta Canadassa. qn'}5 % senttiä' paunalta, joka sunima on 3 hi senttiä korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Sinkin hinta kohosi 1 sentillä paunalta v. 1955 jä CnifSP'tiiotti enemmän sinkkiä Vli^^ me vuonna kilin minääh ivionna ai- Icaisemmassa historiassaan. Nykyinen hinta on. 13 senttiä paunalta, eU 3 % senttiä lisää^^den yuo^ den kuluessa. Hopean hinta kohosi 5 sentillä unssilta nllen yli 90 senttiä: Korkeammat hinnat merkitsivät sitä, että yhtiö sai noin $10 miljoonaa enemmän samasta metalli-määrästä kuin se olisi saanut vuonna 1954. Se nauttii yhä edulli- .semmasta markkinatUanteesta. J A ENEMMÄN MYYTY Mutta tämän lisäksi yhtiön tulot lisääntyivät yhä suurempien myyntien johdosta. Yhtiö sai kaupaksi enemmän' metalleja, lannokkeita; ja kemikaaleja kuin vuonna 1954. Sen lisäksi niitä tuotettiinkin^enem-män.: Erikoisestikin sinkkituotan^ to lisääntyi 29'prosentiUa, 147,776 tonnista v. 1954 199,910 tonniin v: 1955. ENEMMSN TUOTANTOA VÄHEMMÄLLÄ TYÖVOIMALLA ; Tuotannon lisääntyminen johtui pääasiallisesti kohonneesta työn tuottavaisuudesta. Tämä oli i l meistä erikoisestikin kaivos-, murskaamo^' j a ysulattodepartmenteissä. Yhtiön numeroiden mukaisesti Sullivanin,' kaivoksella 1^075 työläisen tuotanto oli 2,681,635 tonnia malmia v.; 1954 —; keskimäärin 2,495 tonnia .työläistä kohden vuoden kuluessa. ;.V; .1955 tuotanto oli 2 836^ 577 tonnia 1,015 työläisten työstä eli keskimäärin 2,795 työläistä kohden. Kaivoksessa tuotettiin enemmän malmia ^vähemmällä työvoimalla,ja jokaista työläistä kohden tulos oli' 30O tonnia vuodessa suurempi. :Samoin Trailissa sijaitsevassa, su-; lattimossa. ali vähemmäii työvoimaa, vaikka tuotanto lisääntyi. Muissa de-partmenteissa tuotanto työläistä kohden- oli jokseenkin sama; v. 1955 kuin'V.' 1954. Kokonaistuotanto CM ^SC,:n . tuotantolaitoksissa oli huo- ^m1ättäWsti' suuremrpi V ! ^ i n oli neljä ja viisi vuotta sitten. Samanaikaisesti työläiset saivat osakseen pienemmän osan tuotan-; nosta,:; k u i n h e saivat .aikaisemmin; CMSCirii niinkuin lNCO:kin julkaisemat numerot osoittavat täniän selvästi. Jos tarkastamme CMSCvi myyntejä vuodelle 1955 ja jaamme sen Vuodessa tehdyillä työvuoroilla niih keskinkertaiseksi työvuoron tuotannon arvoksi tuUsi $90. : Tämä on jokaisen työläisen keskinkertainen 'työvuorollaan' tuottamien: me-' tallien, kemikaalien .ja^ lannokkei-den arvo. Se edustaa tuotantoprosessissa käytettyjen raaka-aineiden-ja koneiston, työläisille maksettujen palkkojen ja muiden etuisuuksien sekä yhtiön saamien voittoj en yhteistä arvoa. ARVO TYÖLÄISEN TYÖVUOROA KOHDEN ' On vähennettävä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden'ja tuotantovälineiden käytetty arvo en-nenkun saamme tulokseksi työläisten työllään tuotteisiin tuottama tuotettujen tuotteiden muodossa. Nämä tuotteet luonnollisestikin kuuluvat yhtiölle; joka: vuorostaan myi niitä. Täten jokaisen työläisen suorittaman työvuoron arvo oli. $54 jonka CMSC sai myymällä työläis-tensä tuottamista tuotteista. PUOLUEELLISTA JAKOA • Tämän kirjoituksen yhteydessä julkaistusta taulukosta näemme kuinka mainittu $54 jakautui. Siinä osoitetaan, että vaikka jokaisen työ-' vuoron arvo oli $54, niin se makr soi yhtiölle vain $17.85 palkkoina ja muina etuisuuksina. > . Täten CMSC maksoi työläisilleen vain yhden kolmanneksen siitä mitä se sai työläisten työvuoron arvona.^ CMSC:n työläiset saivat osakseen vain yhden /^kolmanneksen siitä arvosta mitä he tuottivat. Yhtiö vei 58% tuotetuista arvoista voittona, 9% mennen muihin tuotantokustannuksiin^ mihin lukeutuvat korkeimpien virkailijain korkeat palkat kuten myöskin myyntipalkkiot ja toimistonjohtajien yms. kulut. VOITOT LISÄÄNTYIVÄT 12- KERTAISESTI PALKKOIHIN VERRATTUNA Vaatiessaan palkan- ym. etujen 11- säyksw CMSC:n työläiset vaativat vain kohtuullista osaansa tuottamastaan lisääntyvästä 'tuotannosta, mihin heillä on kaikki oikeudet. Toisekst taulukossa osoitetaan, että yhtiö sai jokaisen työläisen työvuoroa kohden $8.50 enemmän kuin V. 1954. Se johtui lisääntyneistä metallien hinnoista ja työn tuotta-vaisuuden kohoamisesta. Mutta palkat ja muut työläisten saamat Toiiiitt^ viljan aHfuipiiksiis» d iniuläsia ottava. Kauppaministeri Howe sanoi:viime' viikon lopussa alabxuh oeessa,. että tulevana satovuonna^; , joka' a l l ^ «nsi dokuun 1. päivä' i nä, tullaan maksamaan toimitetusta yUjasta sama, alkumaksu Jsain viimeisenä seitsemänä' ^ vuonna ; on, maksettu. - '-- S a n ^ a .hän sanoi, että lännen' vehnäntiiottajat tulevat' ' ^ n i a a ii ^tietää kiiluyan kuukauden puolivär Iissä ^seiiär^ehnän; lopullisesta maksusta, j d k i tömitettiin 1 9 5 4 r ^ - s ai tovnöhda," joka päättyi viime liei-' nakuun -31'. pnä. - Howe alueiden*^.- elevaattoreista '''sellaista' vehnää; joka vastaa, nykyistä kysyntää, vaikkapa: tällainen {aiheuttaisi .-epätasaista kuljetusta eräiltä alueHfa' preerioilla. . Hän ilmoitti,' että n:o 1 Northern vehnästämaksetaan $1.40 husheliK ta, n:o CW-kaurasta 65 senttiä bushelilta ja n:o 3 CW-ohrasta 96 sentt:ä biishelilta toimitettuna Jär-vienpäähän. SITA JA HUOLCSTUNUl — Viime vitosien aik menettänyt terveyteni 3»i fcia. — Mistä sitten olet oUi tanut? — Terveyteni menetti \ . VÄ^TEJLLEN, 1 Et ole vaimoa fcanss vaikka;vihkiäisistänne nn ainakin' i)uoli'-vuotta. Mist tuu? , —. Anoppini on sanoi meidänv:>pltäär tutustua;. 1 vähitellen. , etuisuudet lisääntyivät väin 50 sentillä työvuoroa kohdeuj joten yhtiön voitonlisäys - työvuoroa kohden l i - 3aantyi^;Ua: Täten yhtiön voitot l i sääntyivät . 12kertaisesti työläisten 'osuuden' lisääntymiseen verrattuna. TYÖLLISEN TYÖVUORON ARVO CittSC-YHTIÖLLÄ Työvuoron arvo $47.50 Työläisten, palkka 13.60 Muut'etuisuudet 3.75 Yhteensä palkat' ja etuisuiijdet , 17.35 Muut^toiäanto-kustäniiilsket 4.50 Yhtiön' voito 25.65 Hl Tässä: eräänä päivänä ^hi sa liehui ; Englannin ;vpar f a l o n h u i p u l l a paitPÄIiäi naisten mustia nylonE i l u ja Lontoon poliisi leikki ] oloa parin nuorukainen kai ka olivat päättäneeti.'että elävöittää kaupungin talvia: • Pojat toinen 2D-,i{>in tias, soutivat' pitkin' Than vähän jälkeehvpuolenyöiir, siyät itelineilläyympäröidyn kellotornin'huipulle donpäähänr320 jalkaa kbi-I nin^ huippuun ja kiinnittiv: maisen, lippunsa.. . PassipoUisi^ huoma» ^poja; laskeutuessa alas: valiaiisiun taulun kohdalla ja lähti ; 1955 takaa heitä. Seitsemän : pc $54.00 j nua tuli Scotland Yardista j 14.00} heittäjien avulla saatiin pc 3.85 teeseen: Heitä kuulusteltiir sen tuntia ja laskettiin ser 17.85- vapaaksi. "Se oli huvittavaa. Minä i 4.50 tin siitä perinpohjin", sano; 31.65 i pojista. .y «»Mi.- CNovoJe Vremja); -r- Joistakin maahan pudonneista meteoreista, erikoisestikin Arizonan valtiossa Yhdysvalloissa, r oh löydetty pieniä timantteja. , saanut militaristisen ohjelmansa "palkMoksi" inflaation eli rahan arvon alenemisen, mikä jatkuu edelleen. Hän sanoo; että vuoden 1945 jälkeen ovat tavarain hinnat Etelä-Koreassa kohonneet 1,200rkertaisesti! Toisin sanoin, esine, mikä yksii toista vuotta sitten maksoi $1, maksaa nyt $1,200! Ja tämä suunta jatkuu edelleen hyvin peloittavassä vauhdissa sillä vuoden 1953:n jälkeen ovat hinnat kohonneet yli kaksinkertaisesti. ; Maan taloudellisten; kuluttajana on Syrig-- man Rheen suuri armeija. Etelä-Koreassa sanotaan nyt olevan 21 divisionaa käsittävä armeija, mikä kuluttaa yli kolmanneksen Etelä-Korean kaikista kansallistuloista! . Tää korutonf on kertomaa siitä, mihin "avustettavsui" maan militarisointiin .perustuva ulkomainen apu vie " a v ^ i tettayan" maan. ' ^ Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka poliittinen maaperä Automatisointi on käynnissä myös Toronton ratapihalla, missä CPRrn vaunuja pestään $£ maksaneiden — Yhdysvalloissa valmistettujen koneiden avMla. f voidaan pestä näiden noin 140 jalan rnittaistenpesulaitteicien^^^^^ loista paaiamalla ja ainoastaan kahden 4tuehen voimalla Ti?yu junaa kohti. Kuvassa näkyvän virtaviivaisen nikkelipäällysteisen matkustajavaunun yli arvo.y.;1955 työläisten osuus tässä! pesua v i ^ suhteessa oU $54 työläistä ja työ- » -i—- . x _i , . . . . , .»^ XT-vuoroa kohden. Toisin sanoen, jokainen CMSC:n työläinen tuotti työvuorollaan V. 1955 uusia arvoja tiliä. Jos junassa on viisi tällaista u^udenaikäista vaunua, sen pesuhinnaksi tulee $1.65. Ni automaattisesti toiinhäenpesuvälineiden avulla voidaan tavallinen^v minuutissa veturin vetäessä jatkuvasti junaa ensin -kastelupaikalta^^ h virutus- eli suihkupaikalle. Näiden pesulaittei i en a^ o/lii PÄIVÄN PAKINA "Suunta ffluutfumassa lainvastaiseksi" ^ kaikista muista - seikoista huolimatta' on kuitenkin tunnustettava, että Dorothy Thompson on paki-nbitslj^, joka tietää hyvin läheisesti mistä' kenkä kulloinkin puristaa Wall Streetin rahamiespiireissä. Viikon lopulla Dorothy-tyttö i l maisi syvällisen huolensa siitä — että vissit onnettomat ihmiset ovat menossa takaisin kotiin. Puhuen n.s. "kodittomien" ja "pakolaisten" kohtalosta; Dorothy jouti viikon lor pulla tunnustamaan, -että "suunta on muuttumassa päinvastaiseksi"—; tuhannet kodittomat päättävät palata takaisin kotiin. Kas näin kirjoitti tämä Wall Streetin lempityttö: , "Länsi on ehkä i pahimmin' epäonnistunut ekotien j a mahdollisuuk-; sien hankkimisessa niille yksilöille, jotka valitsivat vapauden. "Miljoonia on kulutettu; rautaesiripun yU .kohdistettuun: .propar gandaan. m i ^ on ylistetty elämää vapaassa maailmassa. Tuhannet kommunistien käsien ulottuman u l kopuolella olleista ihmisistä on päätr tänyt jäädä sinne, missä ovat- tai parempaa ' elähiää toivoneet^ ovat paenneet hengensS /uhalla'länteen. ^flSten käytännössä osoitettu lännen vetovoima on ollut suurenavpro-pagandavalttina.. Mutta tässä on .aina ollut se varmuus^ että tämä etu räjähtää vasten lännen kasvoja, jos ne, jotka täten valitsivat länneui eivät löydäkään itselleen humaani-sesti siedettävää olosuhdetta, vaan päättävät pettyneinä palata takaisin. . Propagandan tehokkuus on teoissa- eikä. sanoissa Sodan; päättymisestä alkaen tähän päir vään saa^a on -tuhansia antikom-mtmisleja virunut 'kämpillä, löytäen vain aika^joltaista työtä. . . Nyt, jolloin kommunistimaissa puhaltelee uudet'tuulet; kommunistivaltiot ovat aloittaneet järjestelmällisen kampanjan: -'Tulkaa kotiin — kaikki on unhoitettu . . . Täten on suunta muuttumassa päinvastaiseks i ." Eikä Dorothy-tyttö ole surussaan yksinään.Päivää ennen Dorothyn, pakinaa; tarkemmin sanoen toukok. 9 pnä; kirjoitti New York Timesin kirjeenvaihtaja Arthur J . Olsen. Landshutista, Pajarista mm: seuraavaa: i "Neuvostoarmeijan karkuri Sacha Likhonovich, joka.taisteli anti-kommunistisen' Vlasovin' armeijassa: toi^ sessa maailmansodassa, jia on pakoillut neuvosto-oikeutta 12 vuotta, on nyt menossa kotiin. . ". . . Lilcbonovich yksi Itä-Euroo-pan 220,00; pakolaisesta, jotka ovat viettäneet .ji 11: •; vuotta päämäärättömässä maanpakolaisuudessa Länsi-! Saksassa. Lisääntyvä määrä heistä on unhoittamassa vihamielisyytensä kommunismia kohtaan j a palaa-^^ vat kotiin Likhonovichin lailla. >. "Likhonovich omaksuu samanlaisen ajatuskannan kuin ne 330 muuta pakolaista, jotka lähtivät viime vuonna kotiin Länsi-Saksasta . \^ . " i Tällainen on siis se "suunnan näuutds" mistä ;^orothy puhuu — j a mikä tulee epäilemättä saamaan yhä laajemman joukkoluonteen, Tämä Umenj.jnuun muassa niistä hysteerisistä J^usu^pista l,mit^ on esim. Yhdysvaltain'.vn^nojmaiste^^ toimesta annettu, Jcotiinvraikovien suunnitelmien tötet;^imisen' ' vaikeuttamiseksi. ' i ' Mutta mitä sitten sanovat esimerkiksi Neuvostoliiton yleisen amnes-tian- pejrusteellajo> kotiutuneet: ko^ dittomat: : : Arkady Betishvili-nxminen henkilö lausuu: "Minä olin Saksan propagandan yk^i uhri. , Sairaana ja nälkäisena minä olin pakoitettul^' väksymääu'erään piatsinpseerin tar-jöiiksenjv^ hdyin työhön ;;Zeppelin' vakoilujärjestön V hyväksi. - Siten fuU minustaVmaanpetturi." "Mutta Berishvili teki parannuksen, käytti hyväkseen Neuvostoliiton anteek^r, antolup^nsta j a palasi kotiin^. Sen jälkera bän^on.täydeiitänyt-köulnnr käynthisäi on nyt arkkitehti j a Inen^ noi ylfopistoss;^ " ^' , ~ / l^udmilla Potapova;ja 'hänei hensä olivat Saksassa rahatto mutta .saavat nyt eläkettä. Ii novat; "kuljeksineensa; monta ta Länsi-Saksassa". . Äskettäi päättivät palata kotiin. He . vätmiehen kotikaupunkiin Oi Miehen iän perusteella hän r ^^hetinuten saamaan eläkettä ja • Pötäpova rupeaa myös saamaai kettä.: Hän sanoo: "Kukaan t • meitä tuominnut. Kukaan e; . moittinut meitärmenneisyydest Nadya Grigorieva joutui s laisten vangiksi 15 ikäisenä ja kenteli heidän ^palvelijattarei "Minä toimin monen herran pa jättarena.;Marientahlissa. ja Ii dorfissä^ hän^ kertoo;' {Lopulta kin palasi monenlaisten peli vallassa kotiin. Vaikka hänen sa' taisieli Punaisessa' armeij hänen äitinsä jäi fatsien miei mään Harkoviin. Kotiin p ^ tyttö sai vfaUomata; että hänen hempansa odottivat häntä. "I ki avustivat minua"^> sanoo hän. Yllämainitut kuvaukset kotii lanneiden mielialoista on oteltu nada—Neuvostoliitto -yhdistyi julkaisusta "News-Facls". Kmkkitamä viittaa siihen — epäkiitollista hommaa kuin en taminen yleensä onkin — ' ^suunta'' on jo todellisuudessa k tynyt _ Tästä lähtien tulee ro 'jnääi^^paljon enemmän ihmisiä:, kaisin kotiin", t u i n niitä Jnlee kolaisina "vapaaseen maailma: - ' , •, iQns3koi£ iiiSliiiiiilÄ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-15-02