Vapaus, August 22, 1963

              Sivu 2 Torstaina, elok. 22 p. — Thursday, Aug. 22, 1963
V A P A U S
(LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establfebed Nov. 6, 1917
Editor: W. .Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
l ^ b l l s h e d thrice weeklv:^ Tiiesälays," Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publlrtilng Öo. Ltd., .100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
, . • Maaing oddress: Box 69
' - Advertising i-ates upon applicatlon, translations free of charge.
Authorized as secondclasiä nlailby, the Post Office Dep!»rtjnent„Ottawa,
: and for payment of postage in cBfh
CANADIAN L A N G U A G E P R E SS
. I tiLaCSHINNAff
Canadaasa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 . U3A:ssa _ 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
, . , ' 3 kk. 2!75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
P§to» jatläiu
" Liberaalit, jatkavat edellean Canadan: etujen pettämistä.
Kuten, muistettaneaj liberaalinen hallitus ^avasi ovet selko-selälleenamerikkakisiUe
sijoituksille, mikä- johti taloutem­me
USAn kontrolliin. Nyt he ovat alistuneet poliittisesti
Wash!ngtonin määräysvaltaan; Siitä on osoituksena liberaa­lisen
hallituksen hyväksymä sopimus jenka mukaan USA
tulee aseistamaan canadalaisetaseyofmat Canadassa ja Eu­roopassa
ydinaseilla; Kansallisista eduista^ luopuminen tulee
sdvääti' ilnii sanoista, jotka pääministeri Pearson lausui saat­taessaan
tiedon sopimuksen solmimisesta julkisuuteen:
"Vaikkakin ydinaseet tulevat jäämään USAn haltuun, niitä
ei voida käyttää operatiivisesti ilman Canadan hallituksen
lupaa''. Viimeaikaiset, tapahtumat, erikoisestikin liberaalien
esittärtiä^ budjetti, ovat osoittaneet selvästi että liberaalinen
hallitus on liiankin halukas toimiman Washington,m mielen
tnukaanjä täten siis ''ilman Canadan hallituksen lupaa'V tar­koittaa
korkeintaan uutta määräystä Washingtonista.
•Mr. Pearsoni ilmi s;inä hämmästyttä­vässä
seikassa kun hän hallituksen päänä hyväksyi näiden
murha aseiden\ levittännisen maahainme ilmoittaen samaan
aikaan että sopimuksen ehdot "ovat yhdenmukaiset Canadan
kansainvähsesti ottaman ydinaseiden levittämistä vastusta­van,
kannan kanssa".
KANSAN MIELIPIDETTÄ EI KUNNIOITETA
Seikka, että liberaalinen hallitus hyväksyi sopimuksen
ilman parlamentin käsittelyä, puhumattakaanv sen saattami­sesta
.kanEanäänestykseen, osoittaa että nykyinen hallitus
suhtautuu kansan mielipiteeseen samanlaisella perinteelli-:
sellä ylenkatseella kuin aikaisemmatkin liberaaliset halli­tukset;
Jos' missään asiassa, niin kysymyksessä> ydinaseicfen
vastaanottamisesta, Canadan kansalla on /oikeus tahtonsa
julkisaattamiseen. Liberaaleille ei annettu täysiä valtuuksia.
viime vaaleissa. USAn puoluStusm.inisteri McNamara on itse
lausunut; -että Bomarcien parhain ominaisuus on se, että
ne vetävät osan vihollisen tulesta puoleensa. Albertan y l i -
• opiston professorit ovat esittäneet tieteellisesti vakuuttavan
väitteen, että ydinaseilla varustetuista: ilmapuolustusohjuk-sista
on enemmän haittaa kuin hyötyä mikäli Canadan puo-
,.Iustus on kysymyksessä,. J3; heidän väitteensä; on saanut-pal­jon
kannatusta. Kun näihin ja moniin muihin tosiasioihin
lisätään se, että Canada on allekirjoittanut' rajoitetun ydin-aäekokeilukieltosopimuksen,
on se todistuksena siitä että
liberaalinen hallitus on ottanut itselleen parlamentin valtuu­det;
jättänyt huomiota vaille Canadan kansan oikeuden esit­tää
mielipiteensä tässä elintärkeässä asiassa ja alistanut
maamme poliittisen itsenäisyyden Washingtonin sotaherro­jen
määräysvaltaan. Todellakin^ kuten aikaisempi ulkomi' ^
^iliÄterimmeHov^^ard Green sanoi: "Se on askel taaksepäin
ja surkea päivä Canadalle".
HEAKTIO CANADASSA
. Canadan kansan reaktio ei ole ollut passiivinen.Mrs. The-rese
Casgra:.n,vVoice of Women-järjestön aikaisempi presi­dentti
sanoi," että "on käsittämätöntä, että hallitus saattaa
keskustella ydinaseiden vastaanottamisesta samaan aikaan
kuin kriitilliset keskustelut ovat meneillään USAn senaatis^
sa rajoitetun ydinasekokeilukieltosopimuksen ratifioimises­ta'-.
Hän antoi lausuntonsa lehdistökonferenssisssi Confede­ration
of National Syndincates-järjestön päämajassa Mont­realissa
missä 500,000:tta Canadan ranskalaista edustavat
järjestöt tuomitsivat hallituksen toimenpiteen "USA:n ja
Neuvostoliiton solmiman ydinasekokeilukieltosopimuksen
hengen vastaisena". '
- Puhuen uuden demokraattisen puolueen nimissä Stanley
Knowles ilmoitti että.hänen puolueensa valmistautuu epä­luottamuslauseen
esittämiseen hallitukselle sen häpeällisestä '
päätöksestä. Entinen pääministeri Diefenbaker, joka toden­näköisesti
tietää koko joukon'USAn ja Canadaii "salaisen"
sopimuksen sisällöstä, lausui epäilevänsä ettei sopimus suo-jele.
Canadan riippumattomuutta.
Ei ole myöskään merkityksetöntä että liberaaliselta hal­litukselta
kului viikko ennenkuin se pääsi yksimielisyyteen
•asiasta. Jos sanomme, että puolueen johdon kuten sen rivi­jäsentenkin
keskuudessa on varmaankin ollut erimiehsyyttä
kysymyksestä, emm.e syyllistyne kovinkaan villiin spekuloin­tiin.
Nämä ovat ensimmäisiä protestin merkkejä; ja niiden
voidaan odottaa lisääntyvän kunhaii Canadan kansa saa tie-
^tä^.tojiiuden petoksesta.
O y Ä T K O TALOUDELLISET SEIKAT KYSYMYKSESSÄ?
Kuten aikaisemminkin Canadan ottaessa vastaan soti-
Xaalliselta arvoltaan epäilyttäviä aseita <ameri.k!kalaisten ken-raalien
lausuntojen mukaan) Bomarc-ohjusten ja Voodoo-hävittäjien
muodossa, niin myöskin nyt ydinaseiden vastaani-ottamisen
yhteydessä tulevat esille taloudem^ tekijät. Bo-marc,
jöhka teho pommikoneita vastaan on erittäin kyseen­alainen,
on täysin tehoton mannertenvälisiä ohjuksia vas­taan.
Miksi siis uhrataan satoja miljoonia niiden valmistami­seen?
yhdysvaltain puolustusministerin lausunto Bomarcienr
hyödyllisyydestä vihollisen tulen puoleensavetäjinä ei riitä
;yf^taukseksi kysymykseen. Tosiasia on se, että Bomai?cift
valmistajalla, Boeing Aircraft Companyllä, USAn länsiran-
.nikolla sijaitsevalla jättiläismäisellä yhtiöllä on niin paljon
poliittista vaikutusvaltaa, että senaattorit jotka tulevat alu­eelta
jossa yhtiön huomattavimmat laitokset sijaievat, tun­netaan
Washingtcnissa "Boeingin senaattoreina".. HÄllituk-sen
ja sekä demokraattisen että republikaanisei^puolueen
täytyy ottaa tämä huomioon ja hallitus on pyrkinyt tyydyt­tämään
tätä suurta monopolia mehevillä puolustussopimuk-siila.
Tämä tulee kuitenkin CTittäin kalliiksi jopa Yhdysvial-vai
r Kosketellessaan kongressissa
Neuvostoliiton j a Yhdysvaltojen
taloudellista kilpailua amerikka­lainen,
^ n a a U o r i H . HumRhrey
buonHHiiii} "fiilpatf» e i ole enS»
jäniksen ja kilpikonnan — U S An
teoUifiuuden jänikseni U- Neuvo8r<
töllit6n< teolllsuäden^ kilpikonnan:
. —^ välflfiett. Nyt on nirenehlääfi
kahden jäniksen k i l p a i l u ".
i JättShäiimine senaattorin: oman-fannott
vastattavabsir väite, että
Neuvostoliiton -teollisuus liil^kui
menneittä < aihoiHi~ kilpikonnan :
vauhtia U S A n llvikkaiUessa;jänik­sen
lailla. Entä mitett-on asian
laita «änään? Onko Neuvostoliiton
j a USAn. välinen kilpailu todella.
kaFden jäniksen kilpailua?
Amerikkalainen jänis joka .ta­pauksessa
putoaa tuon tuostakin
cuoppaan, jota sanotaan lamakau­deksi,
ja sen liikkeen nopeus vaih-elee
riiiipuän siitä, mitkä vuodet
valitaan vertauskohteeksi keskino­peutta
määriteltäessä. Niinpä 1955
—196^ USAn teollisuuden tuotam
non lisäyksen 'keskimääräinen vuo­sittainen
nousu olic 4.L%, mutta
1954—1962 vain 2,9%. Tätä para­doksia
käytetään laajasti USAssa.
Joku 1'epuMikaaAi väittää, letta p ue
lu6en vallassaolon aikana tuötaAto
nousi vuosittain y l i 4%. Hänen de-liiokraattinen
opponenttinsa ilmöit-laa
puolestaan, että republikaanit
eivät kyenneet turvaamaan edes 3%
vuosittaista tuotannon lisäystä.
; Mutta jättäkäämme kaksipuolue­järjestelmässä
ilmenevä suhtautu­minen
tilastotietoihin ja. katsokaamr
me, mitä näyttää vuosittain teoUi
suustuotannon kasvu prosenteissa:
tatahonvkasyustä! Arviot vaihtelivat t ^ n o n t ruplina v«>täillal£seen toi-
9—10,5% yälillä, sanoi Dulles: : siipsa>, molempien; maiden teollir
Vilkaiskaamme' myös, mitä länsi-. suustuotannon absoluuttista kasvua,
saksalainen taloudellinen tutkimus- Tällöin ilmeni, että teoUisuustuo-laitos
sanoo asiasta laajassa tutkiel- tannon yleinen kasvu oli Neuvosto-massa
Neuvostöliltdä teolfisQuden liitossa, vuosina 1951—1962 useita
kehityksestä vuoden 1928 jälkeen: kymmeniä miljardeja ruplia suu^
"Missään tapauksessa ei nieuvosto- rempi kuin USAssa.
liittolaisia tietoja tuotannon kasvus- Kuvan täydentämiseksi voidaan
ta voida pitää^propagandana.". mainita muutamia lukuja, jotka
Aikakauslehti Fortune kirjoittaa: osoittavat," miten kauan kummaltar
'Vanha epäilijä Nutter tarkisti vii- k in osapuolelta kului aikaa tuotan-me
tutkimuksessaan arvionsa Neu- non tason nostamisessa samalle'
vostoliiton tuotannosta j a kohotti korkeudelle.
lukuja. Hänen uuden ttinwustuksen-<; iNeavostoliitto tai-vitsi 12 vuotta'
sa ytimenä on, että :NeuYQStoIiitont.-(1.850-:-rl962) kohottaakseen teräk-saavutukset
teollisuuden^afäJIa ovatuSen )tuotannon2T miljoonasta'ton-vaikuttavia."
' .-inistä 763 miljoonaan tonniin, valu-
Neuvostoliiton teollisuiidÄh kas-;..raudan 19 m i l j . -r- 55,3 milj., öljyn
vun vauhti on kolminkertainen U& 38 m i l j . :— 188 milj., sähkövoiman
Ah vauhtiin verrattuna. Täten Neu* 86 miljardista kiIowattitunnista 345
vostoliitto lisää vuosittain tuotan- miljardin kilowattituntiin ja semen-non
absoluuttista kasvua voimak- tin 10 milj. tonnista 07,3 m i l j . ton-kaammin
kuift USA. Tämärt osoitta- niin,
vat seuraavat tiedot, jotka on otet- Kohottaakseen teräksen tuotan-tu
kahdelta ajanjaksolta, jotta kau- tonsa samaan määrään USA tarvit
sivaihtelut eivät vääristäisi kuvaa: st 30 vUötta, valuraudan 38 vuotta.
1954-1962 1955—1962
Tuotannon laji lisäys v:ssa lisäys v:ssa
keskimäärin keskimäärin
N L USA N L , USA
Teräs (milj. tn.) 4,2 - 1 . 5 4,4 2,5
öljy (milj. tn.) 14,8 4,6 16,3 3,5
Sähkövoima (mrd kWh) 24,3 48,0 26 5 45,8
Sementti (milj. tn.) 4,6 1,2 5,0 0,9
Puuvillakangas (milj. m^) 13,5 —11,3 10,5 9
Nahkajalkineet (milj. paria) 24,2 9,8 26,4 4,9
ydinaseet turvaavat
Q e sosialismin leirin
CO
, •> ..
< .
m
D
CO
C i "
tt
am . - S_ .
«; i <
1952—1962 10,9 3,4 Z3, 2^-k eDrt .
1953^1062 10,8 3.4 3,2 "
1954--1962 10.7 2.9 3,7 "
1955—1962 10,4 4.1 2,5 "
1956-1962 10,1 2,9 3,5 "
1957—1962 10,0 2,9 3,4 "
1958—1962 9,9 3.3 3,0 "
Tämä vertailu el ole kovinkaan
edullinen amerikkalaiselle jänikseK
le. Tämän johdosta länsimaiset ta­loustieteilijät
yrittävät hyökkäystä
jieuvostoliittolaisia ti 1 a stotietojar
vastaan laatien omia indeftsejääir
Neuvostoliiton teollisuuden kasvus­ta.
Erityisesti on kunnostautunut
tällä alalla virginialainen professor
r i Nutter, joka kädellä huitaisten
supisti Neuvostoliiton teollisuustuo­tannon
vain murtoosaksi -todelli
suudesta» Tämä o l i kuitenkin" l i i an
läpinäkyvää töhertelyä minkä vuok­si
USAn tiedusteluhallinnon enti­nen
päällikkö A l l e n DuUes ilmoitti
puhuessaan kongressin talousvalio­kunnassa;
että Neuvostoliiton teol­lisuus
kehittyy, aivan eri vauhtia
kuin professori Nutterin laskelmis­sa.
— Tutkiessani länsimaisten t ie
demiesten lausuntoja hämmästyin
siitä' huomattavasta yksimielisyy
destä, joka ilmeni kysymyksen ol­lessa
Neuvostoliiton vuoden 1950
jälkeen saavuttamasta teoUisuustuo
tainkin hallitukselle joka pyr­kii
saamaan edes jonkinlaista
helpotusta taakkaansa alem­milta
liittolaisiltaan yhteisen
puolustuksen nimissä. Sama
saattaa pitää paikkansa ydin­aseidenkin,
suhteen, erikoises­tikin
pienestä, enemmän voit­toa
tuottavasta tyypistä pu­heen
olleni Yhdysvallat ilmoit­taa,
että sillä on nditä varastos­sa
kymmeniätuhansia; On mie-^
lenkiintoista huomioida, ettei
hallituksemme ole puhunut
juuri mitään ydinaseiden vas­taanottamisen
aiheuttamista
kustannuksista. On myöskin
mielenkiintoista arvailla mah­taisiko
USAn hallitus tyrkyt­tää
näitä aseitaan Canadalle
yhtä aggressiivisesti, jos sota­materiaalia
valmistavat yhtiöt
eivät saisi niistä voittoa.
TAI&TEt^i EI OLE
PÄÄTTYNYT
Liberaalisen hallituksen lu­vaton
sopimus -USAn hallituk­sen
kanssa ei missään tapauk­sessa
tarkoita äitä että taistelu
ydinaseita' vastaan Canadassa
olisi päättynyt.; Kuluu useita
kuukausia enrienkuifi ensim­mäiset
aseläheytkset saapuvat
ia parlamentti tulee kokoontu­maan
ennen sitä. Liberaalit,
poliittiset! sielunsa pelastuk­seksi,
ovat ilmoittaneet että
sopimu* on; peruutettavissa —
tarvitaan ainoa-staan nootti Yh­dysvalloille
siitä, että Canada
toivoo sooimuksen voiTnassa-olon'
loi>et?tamistaL Tämä, nootti
tävtvv kuitenkin^kirioittaa, ja
olosuhteet narl amentissa ovat
sel1ai*"»t, että Canadan kansan
''o'*wnkas', .«lelvä äatii voi viHä
»>H?iä maamme näistä murha-aseista
vapaana.
Ratkaisevista tuotannon aloista
Neuvostoliitto on jäljessä USAsta
ainoastaan sähkövoiman ja kemian
tuotannon absoluuttisessa kasvussa.
Näiden alojen ' kehitystä tehoste­taan,
j a lähiaikoina jälkeenjäänei
syys on eliminoitu.
Mitä tulee koko teollisuustuotan­non
absoluuttiseen kasvuun, niin
täissä suhteessa Neuvostoliitto on
ollut jo kauan johdossa j a pidentää
yhä välimatkaa. Gosplan — Neuvos­toliiton
taloustieteellinen tutkimus­laitos
— laski USAn teoUisuustuo-öljyn
26 vuotta, sähkövoimaan 24 ja
sementin 29 vuotta.
Nykyoloissa teräksen tai sähkö
voiman tuotannon kaksinkertaista
minen on helpompaa ja siihen tar­vitaan
vähemmän aikaa kuin 30- tai
40-luvuIla. Mutta vaikka antaisi tä­hän
tarkoitukseen tasoitusta näkyy
se valtava ero,, joka on olemassa
NeuvostoUiton sosialistisen ja U S An
kapitalistisep talouselämän välillä.
Missä on s i i s kahden jäniksen
kilpajuoksu? Sitä e i ole eikä ole
• (Jatkuu sivulla 4)
Moskova. — Niiden periaat­teellisten
erimielisyyksien ytime>
nä, joita Kiinan kommunistisella
puolueella on N K P : n ja maailman
kommunistisen liikkeen kanssa,
on vastakkainen suhtautuminen
Hellaisiin erittäin tärkeisiin on-gelmiih
kuin maailmanlaajuisen
ydinasesodan torjumisen mahdol­lisuus,
yhteiskunta järjestelmU-tään
erilaisten valtioiden rauhan­omainen
rinnakkaiselo sekä rau­han
puolesta käsrtävän taistelun
ja- maailman •. vallankumouksellir'
sen liikkeen välinen suhde, toteaa
V. Korionov kirjoituksessaa viime-neekf^
rien oiksustaistelun
takana olevat voimat ja vastivoimat
U S A : n . kommunistisen puolu­een
äänenkannattajan The Wor-kerin
toimittaja James E. Jack­son
esittää seuraavan ylelskui^an
U S A : n neekerien oikeustaistelns-ta.
Jackson on itse neekeri.
Neekerien liikehtiminen on voi­makas
vaUankumouksellinen liike,
jonka vaikutukset ulottuvat yhteis­kuntaelämän
kaikille aloiUe. .Etu-maisimmat
neekerijärjestöt taistele--
vat määrätietoisesti joukkojen kan-nustamine
neekerien kansalaisoi­keuksien
puolesta.
Suurin järjestö on N A A G P ja
sillä on 400,00 jäsentä: Sen johtaja­na
on Roy Wilkins.
Tunnetuin neekerijohtaja on kui­tenkin
Martin Luther King,' joka
johtaa "The New Southern cHris-t
i an Leadership Conference"'-nimis-tä
uskonnollista järjestöä.
Myös muissa järjestöissä on huo­mattavia
persoonallisuuksia mm.
James .Farmer, "Cougress of Ra-cial
Equality"-järjestÖn (GORE)
johtaja.
John Henry Lewis, ylioppilaiden
"Student Non-violent Co-ordinating
Committee":n (SNCC) puheenjohta­ja.
A. Philip Randolph "The Negro
American Labour Councir':sta ja
Whitney Young "The Urban
League":sta.
Näiden järjestöjen ohella, joiden
päätehtävänä on taistella neekerien
oikeuksien puolesta, on muita jotka
ovat ottaneet saman asian ohjel­miinsa.
Näitä ovat mm. "The E l k s"
j a "The National Baptist Conven-tion".
Liikkeen voima ja yhtenäisyys oli
nähtävissä siinä Valkoisen Talon
konferenssissa, missä 31 neekeri-johtajaa
esitti aikomuksensa toi­meenpanna
jättiläismielenosoituk-sen
Kennedyn neekerien kansalais­oikeuksia
.koskevan lainsäädännön,
tukemiseksi. ; f
New Yorkissa heinäkuun 2 päivä­nä
järjestetyssä kokouksessa, johon
osallistui 1^0 tärkeimpfmi neekerji-j|
rjestöjen johtohenkilö^ laadittiin
neekerien vapaustaistelun suuntani'
viivat yksimielisyyden-iraalitessa.
Kokous lausui lakiesityksestä, et­tä"
se on järkevin lakiesitys mitä
koskaan on annettu Yhdysvaltain
kongressille.
Presidentti Kennedy on sitoutu­nut
takaamaan uuden lainsäädän­nön
ja ryhtymään niihin toimenpi'
teisiin, joita tarvitaan Amerikan-neekerien
samanarvoisuuden takaa­miseksi.
Kansan enemmistö on asettunut
neekerien vaatimusten taakse, mut­ta
samanaikaisesti on taantumuksel­listen
vastarinta myös jäykistynyt.
Tässä on kysymys rotukiihkoili-joista,
joiden etujen mu,kaista on
rotujMrjestelmän säilymihen. ihmK
sistS, joiden poUittinen karriääri
riippuu- .neekerien äänioikeuden.
epään)isestä -täi jotka saavat omaii
vaurautensa rotusyrjinnästä."
Päävaaran neekerien vapausliik­keelle
muodostaa "dixiekraatti"-po
iliitikkojen ja heidän pohjoisvaltiois­ta
kotoisin olevien republikaanisten
kollegojensa yhteistyö. Viimeksi­mainittuja
edustaa mm. senaattori
Barry Goldwater, joka nimitettä
neeh republikaanien presidenttieh­dokkaaksi.
' HeiUä on usein osuuksia yrityk­sissä,
joiden voitot perustuvat ro-tusyrjintään
ja ts. neekerien pie­nempiin
palkkoihin.
' Voitto rotasyjinnästä synnyttäisi
tilanteen, missä neekerityöläiset liit­tyisivät
valkoisiin työtovereihinsa
ja näin syntyisi suurempi painostus
työnantajia vastaan. Neekerien
oikeudet tekesivät mahdollisiksi
myösneekbriedustajain ilmestymi­sen
viraUisiin asemiin, joista käsin
he voisivat taistella teollisuushar-joittajien
ylivaltaa vastaan. .
Taantumukselliset pelkäävät
myös neekerien vapausliikkeen ja
valkoisten työttömien joukkojen yh
distymistä.' Siksi ne tekevät kaik­kensa
hajoittaalsseen toistaiseksi yh­tenäistä
liikettä. '
Tästä näkökulmasta on tarkastel­tava
sitä toimintaa, jonka "Mustat
muhamettilaiset" j a heidän johta^
jansa Malcolm X ovat kehittäneet.
Tässä on kysymys ääritaantumuk-seUisista
voimista, jotka pyrkivät
synnyttämään sekaannusta ja ; ha­joittamaan
neekeri joukkojen toi­mintaa
korostamalla erimielisyyk­sien
aiheita. "Mustat muhamettilai­set"
esittävät USA:n neekereille
omaa suljettua yhteiskuntaa, joka
taloudellisesti, poliittisesti ja kult­tuurisesti
olisi eristetty ' muusta
maasta.
I Liike vaatii, että liittohallitus
osoittaisi yhden tai useita valtioita
joille kaikki neekerit siirtyisivät ja
joista kaikki valkoiset poistuisivat
L i i k e tuomitsee kaikki ne neekeri-johtajat,
jotka työskentelevät tasa­veroisten
oikeuksien hyväksi U S A :n
kansalaisina. 'Se esittää kaikki val­koiset
neekerien vihollisina ja aset­taa
valkoisten ylemmyjftä saarnaa­van
rotuopin vastapainoksi opin
mustan rodun ylemmyydestä.
Birminghamin (Alabama) levotto-muäksien
aikana Malcolm X hyök­käsi
mitä raaimmin Luther Kingia
vastaan. Aseistettujen Mississippi-poliisien
hyökätessä Jacksonissa
neekerikortteleihin sai N A A C P :n
johtaja Roy Wilkins safnanlaisen
haukkumaryöpyn osakseen. "Mus­tat
muhamettilaiset" ovat taantu­muksellisin
tämän hetken neekeri-järjestöistä.
On myös myönnettävä, että eräät
neekeri johtajista, vaikka itsekin
ovat joutuneet likaryöppyjen koh­teeksi,
antavat periksi McCarthys-mille
ja julistautuvat anti-kommu­nisteiksi.
Tämä tunnus voi vain ha­jottaa,
ei yhdistää aikana, jolloin
kaikki voimat tarvitaan voiton puo­lesta
käytävässä kamppailussa.
Neekerien vapausliike on suuren
voiton kynnyksellä.
perjantaisessa Pravdassa. Laajas­sa
artikkelissaan kirjoittaja käsit­telee
ennen kaikkea Kiinan suh­detta
Moskovan ydinkoekieltoso­pimukseen
sekä Kiirian vaatimuk­sia
ydinaseiden saamisesta hal­tuunsa.
Kirjoituksessa todetaan, että im­perialismin
selittäminen: "paperitii­keriksi'
'kiinalaisten tapaan mer-ivitsee
kansojen taistelutahdon de-mobilisointla,
niiden aatteellista
aseistariisumista^. Taistelu vaatii,
että tehdään kaikki mahdoUinen
Uittolaisten eristämiseksi imperia­lismin
päävoimasta ja että_ _ennen
kaikkea ryhdytään toimenpiteisiin
•sosialististen / maiden taloudel­lisen,
poliittisen ja sotilaalli-'
sen mahdin yhdistämiseksi. Onhan,
sosialismi j o nyt kyennyt kehittä­mään
voiman, joka on muuttanut
perusteellisesti koko maailmassa
vallitsevat suhteet sosialismiin, kan­sallisen
vapautusliikkeen ja työ-;
väenliikkeen hyväksi.
Kirjoituksessa huomautetaan, että;
näinä päivinä Kiinan kansantasa­vallan
viralliset hallituselimet, toi­mihenkilöt
ja lehdistö eivät' säästä
sanojaan panetellessaan ydinaseko­keet
kieltävää Moskovan sopimus­ta.
Huomautettuaan, että tehty so­pimus
ei suinkaan merkitse vielä
kUpavarustelun loppumista, kir­joittaja
korostaa, että tästä huo­limatta
sopimukseen pääsy vah­vistaa
rauhanvoimia koko maail­massa.
Tämä on selviö miljoonil­le
ihmisille kaikissa maissa, vain
K i i n a n kompuolueen johtajat
edustavat toista kantaa. He väittä­vät,
että Moskovan sopimus sitoo
toisten sosiaUstisten maiden kä­den.
Mutta tämän väitteen kestä-,
mättömyys on ilmeinen jokaiselle,
toteaa Korionov. :
Kirjoittaja korostaa Neuvosto­liiton
ydinaseiden merkitystä to­deten,
että ne kahlehtivat impe­rialistien
hyökkäysvoimat. Ne
ovat jo näytelleet ratkaisevaa <
osaa siinä, että sosialistiset maat,
myös Kiina eivät ole joutuneet
imperialistisen hyökkäyksen koh-
' teiksi.
Juuri tämä seikka takaa sosialis­tisille
maille mahdollisuuden rau­halliseen
kommunismin voitokkaa­seen
rakentamiseen, toteaa kirjoit­taja.
Hän palauttaa mieliin neuvos­tohallituksen
lausunnon, jossa tode­taan
Kiinan harjoittavan omaa eril-lispolitiikkaa
välitiessään sulkujen
avamista ydinaseiden esteettömälle
leviämiselle maailmaan. •
Ydinaseiden leviämisestä luopu­minen
ei missään määrin heikennä
sosialistisen leirin puolustuskykyä,
vaan rajoittaan-ydinasekilpailiiä j a
estäisi Länsi-Saksan j a Japanin
seikkailunhaluisia ,revanshihehki-siä
imperialisteja saamaan ydinasein
ta. Mutta Kiinan: kommunistisen
puolueen johtavat toimihenkilöt
ajattelevat toisin. Pyrkiessään hin­nalla
millä hyvänsä saamaan.i^el-leen
ydinaseita he ovat tosiasiassa
joutuneet samaan leiriin Auden
kanssa, jotka saarnaavat ydinäBei-den
rajoittamatonta kilpavarulte-lua,
toteaa kirjoittaja, joka - l i ^ n -
nehti tällaista kantaa proleCari-aatin
kansainvälisyyden aatte<!lle
täysin vieraaksi ja vastakkaiseksi.
Koriöndv, sanoo, että proleTSSris-teiv.
puolueiden kansainvälisyysaate
ei ole vielä milloinkaan joutunut
n i in ankaraan kokeeseen kuin
meidän aikanamme, jolloin ratkai­sevia
ovat kansojen vallankumouk­sellisten
saavutusten puolesta suori­tetut
teet^»«i«ät vallankumouk^j^Ui-/
set fraasit. Arvosteltuaan Kiinan
kantaa Karibian k r i i s in yhteydi^S
sekä Kiinan menettelyä rajaselk­kauksessa
Intian-kanssa kirjoittaja
kiinnittää huomiota Kiinan johto­miesten
suhtautumisen NeuvostoUi­ton
ja. U S A : n suhteiden norinali-s
o i n t i i n / K a i k k i todeUiset rauhan
ystävät f iloitsevat jokaisesta ;tä)lä
ylisistä rauhaa lujittavalla- mutta
Kiinan johtomiehet pyrkivät t i ^ ä
otetusta uudesta askeleesta, kaikin
tavoin estämään jännityksen lieven­tymisen
. Neuvostoliiton ja USAn
välisissä suhteissa ja päinvastoin
aiheuttamaan niissä kireyttä. ^
Tosiasiassa ei Pekingissä ole
hyväksytty ainoatakaan askelta,
jonka Neuvostoliitto on ottantijt
pai^antaaliseen suhteita: USAchan
ja muihin kapitalistisUn valtiot'
hin. .Kirjoittaja kysyy, minkä
vnokst ^ kunalaisten tovereid^
kanta on n i in jyrkän kielteinen?
Eivät kai he suinkaan ole todella
kiinnostuneita siitä, että nämfi
kaksi maailman suurvaltaa löisi­vät
päänsä yhteen? •
Kirjoituksen lopussa V. Korionov
luonnehtii Kiinan kommunistinen
puolueeni johtajien asennetta.Leni­nin
sanoilla: he ovat ihmisiä;'jot­ka
ovat asennoituneet vielä enem­män
vasemmalle kuin terve järki.
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PÄKfNA
Koufupäivät
syyskuu ja koulupäivät saapuvat
'hjrvia pian. Viime' vuosiria on ollut
VitlVdirä se suunta, että ne Joilla on
''i)llut";siihen mahdollisuus, ovat palan­neet
koulÖun Jatkaakseen siitä mi­hin
kevääpä lopettivat tai suorit-
-tMkseen- • • Joitafein Jatkokursseja:
Näyttää siltä että tällaiseen opiske­luun
on suuresti S3fytä, erikoisestikin
tiettyjen, kansainvälisissä Ja kansal­lisissa
. kysymyksissä- huomattujen
henkilöiden keskuudessa.
Esimerkiksi, pääministeri Pearson-llle
ei' olisi pahltteeksf-jonkunlainen
kurssi muistin parantamiseksi. Vii­meaikaiset
tapahtumat osoittavat
hänen täydelleen unohtaneen, että
hän voltti- kerran Nobelin rauhan­palkinnon.
Olen myösklri havainnut,
ettei hän ; enää käytä rusettia, joka
aikaisemmin oU hänen '»tunnusmerk-kinsä".
Olisikohan tällä siirtymisellä
tavallisen solmion käyttöön Jotakin
yhteyttä hänen kumartamiselleen
Wa8hingtonllle Ja suostumisel­leen
' ydinaseiden vastanottaml.
B^en. Kenen hyvänsä, myöskin
USAn valtiodepartmentin, on ihel-pompl
saada kuristusote henki­löstä
joka .Isäyttää tavallista solmio­ta
kuin sellaisesta Joka käyttää ru--
settiä. Jos Pearsonin tapaus on täl­lainen,
tulisi hänen ottaa kertaus­kurssi
rusettlsolmun tekemisessä.
Englannin, pääministeri Macmillan
olisi jonkinlaisen- virkistävän ker­tauskurssin
tarpeessa sillä Jos ku­kaan
niin ;hän tarvitsee virkistys­tä.
Ennen kurssille - menoaan hä-n^
n tulisi kuitenkin tarkastuttaa sil­mälasinsa
Sillä häneltä jää todella­k
i n huomaamatta paljon asioita, jol­ta
"tapahtuu hänen lähettyvlllään.
Kansleri Ad enauer on lUnelsestikin
uudemman historian kurssin tar­peessa.
Kurssilla tulisi erikoisesti ko­rosta
tiettyjen yksilöiden esittämiä
rooleja tolseh maailmansodan alkal-slssa
murhissa, kansakuntien hävit­tämisissä
j a Julmuuksissa.' Aiheesta
on olemassa erinomaisia kirjoja Jot­ka
hyvin'totuudenmukaisesti kuvaa­vat
ko. ,tapa'li;tumla (mutta Adenau-erlnv
täytyisi tuottaa ne.. uUcoi;aaUta,'
koska niitä ei ole saatavissa Länsi-
Saksassa). Epäilemättä hän kuiten­kin
saisi asiasta pierusteellisia tietoja
monilta virkaveljiltään Bonnin hal­lituksessa.
SresidenttI de GauUelle olisi eduksi
Ranskan vallankumouksen — - J a eri­koisestikin
sen, mitä tapahtui Ludvig
XVI :lle -^tutkiminen.
Oma finansslmlnisterlmme Walter
Gordon on virallinen tilintarkastaja.'
Tilintarkastajat saavat Canadassa
koulutuksensa yksinomaan kirjeen­vaihdon
avulla joten mr. Gordonille
soveltuisi varmaankin erinomaisesti
klrjeenvalhto;'<urssi kotitaloudessa.
Hän menestyisi siinä paremmin kuin
maamme talouden hoitamisessa.
Ulkoministerimme kommentoi Neu­vostoliiton
Canadalle antamaa varoi­tusta
ydinaseiden - vastaanottdmlses-ta
huomauttamalla että varoitus, oli
"provokatiivinen" Ja että neuvosto­hallitus
el todella tarkoittanut mitä
sanoi. - K u n muistamme mihin Ilman­suuntaan
nämä.jaseet, erikoisestikin
canadalalslsta pommituskoneista ja
raketeista puheenollen, ovat suunna­tut,
osoittaa se meille että mr. Paul
Martin on lausuntonsa perusteella
alkeismtjnntiedon kurssia vailla.
Tätä, luetteloa kansalnvällslsesti Ja
kansallisesti tunnetuista henkilöistä,'
Jotka ovat osoittaneet olevansa var
listukse'^ tarpeesi voltalsihi jatlcaa
loppumattomiin. Lukijalla varmaan­kin
olisi 'paljonkn ehdokkaita. Ha­luaisin
kuitenkin esittää vielä kaksi
tapausta, Jolta el mielestäni voitaisi
jättää pois tästä luettelosta Jos ha­lutaan
siitä edes jotensakin täydtl- _
Unen. i
Ensiksikin, keskusteltuani Erilai­sista
teoreettisista kysymyksistä
Känsäkouran kanssa, olen tullut. sil-r
hen tulokseen että hän on alustavan
opastuksen tarpeessa bassin .kalas­tuksessa.
Erään kerran tänä kesänä
kuulin hänen sanovan, että hän
pyydystää pieniä basseja asettam4l-la
koukkuun useampia matoja (vai
olikohan se mlnpja): Huomatkaa .—
•Mh sanbr PIENIÄ bas^Ja. No niin,
mitä on odotettavissa. Pieni basyj-käla
havaitsee" matönlpun ja pistelee'
sen; poskeensa. Joku harva voi va­hingossa
tarttua koukkuunkin. Mitä
todella tarvitaan suurien saamiseksi,
on kirkas, herkullisen näköhien (ka-,
lan mleltetä) phitavlehe Joka hou­kuttelee
suurei . kalat Iskemään. P a ­ras
aika niiden pyytämiseen on aa­mu
tai Ilta. Toivon Känsäkouran ot­tavan'opista
vaarin.
Lopuksi Usko on: tullut siihen tai­tokseen
että hänkin jrolsl Jiyötyä
lisäkoulutuksesta — ^ erlkolsestlMn
mikäli' on kysymyksessä suonienkid^
ien käyttö. Usko.
... .r ••