Vapaus, April 19, 1955

              SITÄ ^. ja u. seura Yfityksen
|3-päiväinen vuosijuhla
I-
>-
&
a
i-i-ti
n
»-
i -Kauniisti tsjjty". sanoi vaimo fa»'
tJimn oilOi-insS. saapui äCRiiij- Par^
ve,»jatar sanpatunut i n i tojmöl
taan. Hän sanoi syyisi sen. «ttä äni
oJet loukannut häntä piiheluneinf'
telUMa."
"Voi taivas!" £anoi .mies. -ig^-
luulin sinun oll;en puheljajeia^
VAIN yKSI VIBHE
Jussi'Ja KaUe istuivat kahvUassaia •
maistelivat äänettöminä kahvikuBi
taan. Lopuksi sanoi -Jussi:
olet n i in vaitelias tänään. Käile?'<^.'-
koiptona^.jotakin.vinossa?" :^ •"
'•Eipä juuri", huokasi Kalle,'
• Toisinaan sentään minua kyllästju"
tää se kun vaimo kehuu aiaa, «i^
kuinka virheetön oii hänen en^aj
mämen miehensä. Katsos, häiien"^^^
simmäincn miehensä, ei tupakoinut' .
ei juonut eikä: pelannut korttia.'ffli1
^ nessä ei ollut kerrassaan mitään^'M'
jkaa. Minun kannaltani katsoen hän
teki koko elämänsä aikanäainoäst^f'
yhden virheen — hän kuoli ja jätu
vaimonsa leskeksi." i ^,
Asuntotuotanto i
Puolassa
PuolauMkaupungeissa ja työläisäsu-;!,
luksissa; suoritetaan suuria töitä^
asuintalojen: rakentamkeksi. Viinie>'j
vuonna tasavallan työtätekevät saivat •
y l i 160.C00 uutta asuinhuonetta. '
Tasavallassa on parhaillaan, h-':
kenteilla 300 työläisasutusta ja -kau-:
punkia, mm. Nova-Hutassa. Nove--,
Tychyssä, Nove-Piskovicassa, Nove- A
Grodzecissa ja Nova-Dombrovaaäi '
Uusia asuintaloja rakennetaan ;|
myöskin pääkaupungissa: Varsovä!a]-J
set saavatctänä vuonna 25,000 1UK>..^|
netta.
• • - ••'f -'• '..•'•7.
Slovakian tiedeakatemia^ i|
Bratislavassa pidettiin hiljattaia
I Slovakian tiedeakatemian kokous. Se-"
lostukset: akatemian loiminiBBUf-osoittivat
tieteen menestyfc-isUistä k^ |
hitystä viime vuonna.; Viime vuonna'
-lisääntyi huomattavasti akatemian |
instituuttien, laboratorioiden, ialn- ^
nettien ja muiden t[let=ellisten laitos-1
ten luku. • ,: " ?
.Slovakian ; tiedeakatemia julkaisi i
viime -vuonna.' 90 UeteelUstä .tejsta. ]
Suurta huomiota on kiinnitetty'tisdMl
työntekijäin koulutukseen. •: Viime ||
•vuonna,^ Slovakian tiedeakatemia lä-. fj
heiti Neuvostoliittoon=68 tiedetyönifr'j (I
kijjLä' ja kutsui Slovakiaan Neuvoito*- j|
liitosta ja - -kansandemokraattisisti-mai.
V:a '76 oppinutta, ,
vi pyrkii selvittämään mahdollislo-'
man- syvällisesti näytelmän sisäJIönT
antamaan taidetyypeistä teräTäib
luonnekuvauksen ja saavuttamaan-,
esityksessä korkean taiteellisen -ta­son.
Olemassaolonsa 21. vuoteen astuen i l
saan teatterilla on kaikki mahtiolliJI
suudet luovan työnsä kohottamlseei^il
ja yleisönsä kulttuuripalvelun paran-J
tamiseen. Teatterin aikomuksena o a l
esittää; useita uusia näytelmiä ja sa-1
tuja A korealaisen kirjailijan.ThaiI
.Dian T A u n i n "Hynban ja Norban",»!
D. Brausevitshin "Tarinan Joutsen-jj
kaupungista' j a J . Sbvartsin 'Lumi-||
kuningattaren". Teatterilla • on mui-1
takin ^ aikomuksia. Erikoisen sijansajj
teatterin luovassa työssä on saan
: satihrinen estradikonserttiesitelmä,j
l i kuiselle väestölle. '
i Lähiaikoina teatterin kollektiivi ai-,
koo matkustaa Louhen, Kemin, 5e-j
gezhan, Valkeanmeren, Karhuailffl
j a Puudosin p i i r i in sekä käydä Muur­mannin
alueella. ^: '
dut ja- kansallisuudet. Se on kaä*
kien oikeamielisten, kaikkien hyrai
tarkoittavien ihmisten kokous, sei:
laisten ihmisten kokous, jotka tahtoi­sivat
nähdä maailman onnellisena,
tulla vakuutetuiksi siitä, etteivät-*?'
eivätkä heidän lapsensa tarvitsisi eiM'
alituisessa kuoleman pelossa, vaas
rakentaa rauhassa parempaa ja
nellisempaa tulevaisuutta. .
Vanha kansamme sananlasku »•;
noo: 'Parempi laiha sovinto kaiS:
lihava r i i t a . " Tämä pitää paikkaos»!
yksityisten • ihmisten .keskinäiassii
asioissa ja se pitää palkkansa myös-j
k i n kansainvälisissä asioissa, ; |
, Neuvottelemana: ja sopimalla
däan päästä eteenpäin,, voidaan ;Ti'|j
hitellen kehittää' laihakin rau^• J*J
sovinto rikkaita hedelmiä- TtaO^i
tuottaivaksi pysyväiseksi "j'ä"rjfetaak^l
sovinnokst j a rauhaksi. • /' 1
: Me suomalaiset toivomme l U ' " ' ^|
lisesti, etteivät Suomen pojat tarri!-|
sisi enää lähteä tappainaan j a ' tii^ |
maan tapetuksi. Me toivomme eti*!
sUle tielle tarvitsisi lähteä Cana<l»8|
nuorukalstien.i eikä minkään vaoas-A
kaan kansan nuorukaisten ja nii«*-|
-ten. Me toivonune ja haluamme, «*-|
teivät inaaihnan kansat tarvitsisi^,]
•houtua atomisodan rajattomiin käis-mykslin.-
: Tässä mielessä me tulemmdciB-JS'
tamaän- kaiken tukemme maaosa?
rauhanvoimille, niille voimille j ^
edustajat toukokuussia kokoontin»
Helsingissä suunnittelemaan
piteltä sodan estämiseksi ja . B » ^ !
man ihmiskunnan onnelli5Uudeir'^|
kaansaamiseksi. -^Jussin poilf^^^-,J\
Ixanssit, iuJpailut ja
Ifarsiiiaincii vuosijultla
{«rento. — V. ja u . seura Yrityksen
1^ Vuosijuhla on aivan edessämme
|;a «elä kolmipäiväisenä juhlana;
r Perjantaina, huhtik; 22 p. kello 8.30
Ijfljija alkaa tanssit kotonamme Don-jjaalilla
Mike Lucasin ^ Orkesterin
Itabdilia. Niille, joilla on Jö>kemusta
la tarvitsirc tuon •enempää sanoa.
Isjutta jos -vielä on sellaisia, jotka c i -
1»: ole kuulleet tätä orkesteria, s a -
oe, että sen polkat, sotiisit. y.m.
Itanssit ov^at ensiluokkaisia.
Lauantaina kello 2 ip. on sitten
mxtime sisähyppy- sekä. voimiste-iruun'älpailut
Don-haalilla.
Cäoh että urheiluun j a voimisteluun
aostunsille ei sen enempää tarvitse
Olemme •vain katselleet kuin-iDetroit
Red Wings
Ivoilti Stanley Cupin
Detroit. — Detroit Red Wings-jouk-voitti
täällä torstaina Jääkiekko-ammattilaisten
"maailmanmes-iruuden"
otellessaan Montrealin C a -
5-joukkuetta vastaan. Ottelu
Däättyi tulokseen 3 — 1; Seitsemän ot-elua
käsittänyt ratkaisusarja näiden
Wen joukkueen kesken oli tiifitaina
ipelissa siliä kummallakin joukku­eella
oli kolme voittoa. Kummatkin
Joukkueet olivat siihen mennessä otel-ät
180 päivää kestäneen sesongin ku-yli
80 ottelua. Detroitilaiset
routivat seitsemännessä ratkaisuot-eIu.
T>a Stanley Cupin mmkä väite-vastaavan
ammattilaisten "maa-lestaruutta".
Tämä kiertopal-mto
joutui siten seitsemännen ker­an
Detroitun...Kum!raatkin joukku-et
olivat voittaneet pelatessaan.koti-cunnallaan
j a kosfica seitsemäs
suottelu tapahtui Detroitissa,
|)idettiin detroitilaisten voittoa m e l ­to
varmana sillä Red Wings oli voit-anut
jouluk. 19 päivään kaikki Det-
Dltlsax pelatut ottelut. .
ka tosissaan pojat ovat harjoitclicft.
Ja sitten sunnuntaina, kello 4 ip,
tulee oikein se juhlien huiK>u, se
•«9- vuosi juhlakonsertti, ohjelmassa
tulee luonnollisesti olemaan voimis-telua
ym. seuran ohjelmaa eslltavia
numeroita, jotka tule-zat olemaan jo
itsestään arvokkaita. Mutta lisäksi on
saatu useita laulu, tanssi ja soittoesl-tykfiä
vieläpä radio ja t.v. iuulullta.
Mainittakoon sellaisia nlmia iuin
"VValtet BalayRiiyhmä,; Alex Tckc^-
vich ja kumppaiii^/Thora ja Aino, yjii.
Seuraulkset voitte kuvitella. Näkemiin!
kasvu Romaniassa
Romanian kansanta^aii-ailan tyota-tckevjllä
on suuri ^Wintym>*5 poliitti­seen,
teknilliseen ja kaunakirjaliiaju-tcen.
Kirjallisuuden kasvavan k>*syn-nan
tyydyttämiseksi laajennetaan
Lakkaamatta kirja kauppojen verkos­toa
'ja l i a t a a n kirjastojen kirjar.-aro-j
a . . Yksistään Bukarestissa on 90 k i r ­jakauppaa.
Viune vuonna pääkau­pungin
asukkaat ostivat kirjallisuutta
40 prosentilla enemmän kuin vuonna
1952.
Kirjallisuuden levittiunlscksi pcnis-tciaan
tasavallan maaseudulle " K i r ­jallisuuden
ystävien kerhoja". Buka­restin
alueen kylis.sa toimii 900 tälr
laista kerhoa ja Huncdoarin alueella
yli 200.
PIETIKÄIS-VEUESTEN
VAIUT VASARAN A U E
M- •
A i k ä ä p o l t t a k o roskia
vaan tehkää kompositia
KUOLLUT
Snnilla ilmoitan, että vaimoni ja .
lasteni äiti
Raulia Kivinen
(O.S. KIVISAARI)
jknoU Vai d'Orin sairaalassa huhti-knon
9 p, 1955, ollen knollessaan 53:
Tuoden ikäinen. Hän oli syntynyt
Suomessa NakkUan pitäjässä. -
Lähinnä suremaan jäivät minä,
hänen miehensä George ja kolme
lasta, Helien, Jonna ja Harold sekä
lastenlapset Ja yksi veli tässä
maassa.
I Emme nähneet kun silmäsi suljit,
lemme jäähyväisiä lausua voineet.
Ivaan muistosi on meille rakas
I ja kaipuu sammumaton.
Mieliesi George Kivinen Ja lapsöt.:
(Työkansan Sanomat; Helsinki)
Kevät on aikaa, jolloin tuhansLssa
pihoissa 'ja puutarhoissa poltetaan
kaikenlaista roskaa: viime syksyn kui­vuneita
lehtiä, monivuotisten kasvien
var.3ia, risuja jne. Polttamista pide­tään
mukavana kevätsiivoustoimen-piteenä,
ja arvellaan, että onhan ros­kista
syntyvä tuhka joka tapauksessa
-hyvää lannoitua^.a maalle.
Tässä tehdään erehdys, sillä niillä
vähillä kivennäisaineilla, mitä polte-,
tuista roskista jäa. on mitaton lannoi-tusarvo.
. Sensijaan >se eloperäinen a i ­nes,
joka meni savuna ilmaan, olisi
ollut paljon tärkeämpää ja an-ok-kaampaa
lannoitusainetta; oikein lä- •
hotettuna siitä-olisi saanut komposti-multaa
eli väkimultaa, mikä on puu­tarhan
ja pellonkin para.i lamioit-us-aine.
INykyaikainen,"tieteellinen" kom­posti
on ihmeellinen puhdislusTaitos.
jossa haisevimmatkin jätteet melkein
öilmänräpäyksessä muuttavat hygie-nisesti
täysin haitattomaan muotoon
paljon tehokkaammin kuin kalliita j a .
•vaivalloisia saostuskaivo- ym. mene­telmiä
Qtäyttämällä; Luonnonvoimien
avulla tapahtuu kompoutlssa sellainen
hidas palaminen, jossa mm. saavute­taan
riittävän korkea lämpötila tauti-bakteerien
tuhoamisoksi, mutta elope­räinen
aines ei tuhoudu kuten raskien
poltossa, vaan muuntuu uuteen hyö-oylliseen
muotoon.
Joka talon kompostin teko tapah­tuu
seuraaivasti:
1) keiväällä aletaan kerätä kompos­tin
aineksia: kaikenlaisia roskia, leh­tiä,
rifcaja, olkia, puuvajan pohjaa,
sahanpurua jne.
2) .katsotaan sopiva kompostin paikr
ka: el liian näkyvillä muttei liioin
kaukana keittiöstä, mieluimmin tuu­lensuojassa,
pensasaidan tai istutuk­sen
suojassa. Merkitään, n. 150x150
sm neliö jasta pintamaa luodaan.si­vulle
n. 20-sm"f«yvyydeltä.
3) kompostin pohjaksi pannaan 20
—30 sm karkeinta ainesta: hakattu­j
a risuja, pensaiden marjapensaiden
ym leikkuujätettä, kuivia ka.syinjat-teitä.
olkia ym., joukkoon, muutama
lapiollinen ruohoturpeita ja multaa,
•ja päällimmäisekfii muutaman sm
vahvuinen multakerros.
Surulla ja kaipauksella ihnöitamme, että. hyvä isämme
JOEL WALDEMAIl STEN
nukkui kuolon uneen Toronton General sairaalassa maaliskuun 12 p.
1955.
Hän.oli syntynyt Suomessa Tarun ja Porin läänissä, syyskuun 1 p.
1888; • • •• . : ...... .
Lähinnä Suremaan jäi kaksi tjrtärtä; Sylvia ]IowIett Torontossa ja
Ingrid Mascoto Yorkvillessa, Ohio, sekä kolme siskoa ja yksi veli
Suomessa ja viisi lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.
Isämme haudattiin maaliskuun 17 p^ -1955 Upiandin hautausmaahan
Yorkvillessa, Ohiossa.
Kun suvi saapuu ja luonto vihertää,
niin silloin isä,
\ me tahdomme kummulles kiiruhtaa
Ja ruusim kauneimman sinne istuttaa,
jonka kyynelillä kostutamme.
Tyttäresi Sylvia ja Ingrid-
Syvällä surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas puolisoni.
SOFIA SALO
(OJS. NAHKALA)
nukkui kuolon aneen St. Josephin sairaalassa Sudburyssa lyhyen
sairauden jälkeen Diaaiiskann 29 p. 1955, ollen kuollessaan 69 v. 9
^k- ja 9 päivän ikäinen. Hän oli syntynyt Kauhavalla, Vaasan
läänissä, kesäkuun 22 p. 1885.
^ Lähinnä suremaan jäin minä, hänen miehensä Victor, velipuoli
Veikko Nahkala ja veljentytär mr». Cliarles Ford perheineen Yhdys­valloissa,
sisarentytär mn. Xaori Kantola' ja sisarenpoika Eino
Mikkola täällä Copper Clifflssa sekä laaja: Bokolai»- ja tuttevapiiri:
»allä;Ja''Suomessa.' '- ; • . ' v..''' • •
4) Nyt tuodaan kasaan maltkilantaa
(.tyhjeiinetaun käymäläpöntto) n im
että saadaan muutaman sm vahvui­nen
märkä kerros, joka heti peite­tään
ohuella multakerroksella.
5) : taman jälkeen kerätään taas roa-.
kia ja kasvmjatteitä'" rikkaruohoja,
njohoLurpeiLa ym. ja kasaa kartute­taan
päivittäin seka kuivilla että mä-rilla
jätteillä. Seuraavat seikat on
kasaa lioidettaessa aina pidettävä
m!eles.sa:
— kuivia jätteitä on saatava jat-kuvarjti,
j a Joukossa n i in karkeita,.että
kasa p.vsyy jossain määrin ilmavana.
—r joka kerta kun talousjätteitä Lai
käymäläjätteitä tuodaan karaan on
heti heitettävä päälle multaa, mikä
estää, hajut j a kärpäset.
~ kasaa tehdään n i i U i että sc säi­lyy
piutltä 'koverana, jotta likavedet
ym. euat valu sivuille,
tuhkaa tai kalkkikivijauhoa on
syj-ta käyttää ainek-sien joukkoon ja
:— cllcr esim. makki- tai muula
lantaa ja lisavc^i-.i ken y turpeeksi, on
syytä panna kasaan lannoitteita, esim.
kallucityppcä-tai muuta typpilannoi­tetta
tai erityistä kompostilannosta,
ja sillomtijllöin kastella kasaa.
Kun komposti on noussut n. 150 sm
korkeaksi (mista «e yleensä painuu
20 — 30 sm ja enemmänkinj ,*on syy­tä
ryhtyä jatkamaan uutta kasaa en-tLsen-
jatkoksi; Alkukesästä valmis-;
tunut .kasa voidaan loppukesistä
kääntää. Tätä varten on sopivaa jät­tää
jo i-casaa alotettaessa sen verran
tilaa, ctta kasan voi helposti luoda
siihen.- ,
. Omakoti- j a huvilatonteilla on se­kä
siisteyden etta kompostm hoidon
kannalta tisein viisainta turvautua
kompostin teossa kehikkoon, jonka voi
tehdä la.udoista tai muunta puutava­rasta
joko •valmiina seininä tai sitä
mukaa kuin kompo-iitinou.see..Tällai­nen
kehJkko tai häkki ei saa olla tiivis
n i in että ilman.pääsy kasaan estyy.
To:sa3lta on hyväkin, etta pieni k a ­sa
saa.hiukan tuulen suojaa.
— Joskas näkee "kompo.stia tehtä­vän
tiiviiseen laatikkoon tai jopa ve­denpitävään
o jmcnttialtaaseen. Siitä
ei tule kompostia, vaan haiseva, kär­päsiä
ke räiävä tunkio; .
Hyvin tehty komposti ei välttämät­tä
kaipaa kääntämistäkään, vaan kasr
tcmadot ym. huolehtivat sen "muok­kauksesta",
niin etta se on seuraavana
•kyvä,in.i. valmista käytettäväksi. K a r -
kcimmat osat voidaan tarikolla ja h a ­ravalla
tai .seulomalla erottaa Ja pan­na
uuteen kompc-jtmi, johon aina oli­si
siroteltava kerrok.sien mukaan van­haa
koinpo.T.i.Tiultaa "siemeneksi."
lIrJsioki. — 1V5> Kuopiolaisissa
aainuleh&ssä oli keskiv-iikkona. tJc;n
13. pnä Kuopion kaupunginvoudin
Leo Norkolan allekirjoittama pakko-huutokauppaUmoltus..
jonka mukaan
kuluvan kuun 23. päivänä kuopiolais­ten
inäcillaskijaveljestcn Matti, Aat­to
ja LiSH Pietikäisen kotona toimi­tettavassa
pakkohuutokaupassa myy-dääh
veljesten irtain,omaisuus j a s a ­malla
heidän palkintokokoelmansa.
Ka upunsinvouti Nor kola ilmoitti
S T T : n tiedusteluun, että Matti Pie­tikäisen
osalta on kysymys valtion,
kunnan j a seurakunnan veroista aina
vuodesta 1948 alkaen vuoteen 1954
saakka: Yhteismäärältään summa ko­hoaa
noin 430,000 markkaan. Lassi
Pietikäiseltä on ulosmitattu i/talnta
omaisuutta noin 90 000 markan suu­ruisten
vero- ym. rästien perimiseksi,
kun taas Aatto Pietikäisen vastaava
maksamattomien verorästien osuus
on 108.000 markkaa.
Pietikäisen veljekset ovat väittä­neet,
kertoF kaupunginvouti Norkola,
että heidän palkintokokoelmansa on
omaisuutta, jota ei saa myydä. " L a i s ­sa
ei puhuta palkinnoista yhtään m i ­tään",
sanoi tuomari N o r k o l a , " ja
koska Pietikäisen veljekset eivät ole
esittäneet näytettä siitä, että heidän
palkintonsa olisivat ulosmittauskiel-lon
alaisia, on ulosottomiehen tehtä­vänä
ollut ulosmitata myös nämä
palkintokokoelmat Matti Pietikäisen
kultamitaleineen ym. arvokkaine; p a l -
kintoineen. Veljefaset ovat saaneet a i ­kanaan
tiedon asiasta ja myös pyytä­neet
otteet asiakirJoiEla, joiden pe­rusteella
ulosmittaus oi\ toimitettu,
mutta eivät valittaneet maistraattiin,
niinkuin olisi odottanut. Olisi ollut
erittäin mielenkiintoista saada mais­traatin
päätös asiasta veljesten pal­kintokokoelmien
osalta. Ulosmittauk­set
ovat jo toista vuotta vanhoja ja
nyt on myöliäistä valittaa asiasta,
sillä valitusaika on jo aikoja sitten
mennyt umpeen". Tuomari Norkola
huomautti vielä, että valtiontalouden
tarkastusviraston edustajat ovat teh­nee;
iiuomautuksu näiden ulosmit-taMJtcn
toimeenpanon vhvyttclystä!
Asiaa yritettiin pitkittää mahdolllf
simman kauan, mutta kun näitä vc-roa.
soita ci selvitetty tavallista tietä,
oli turvauduttava lopuksi nyt llniol-tettuuii
pakkohuutoknujipaan.
Mäenlaskun maailmanmestari Mat­t
i Vicuk-amen kertoi sch sijaan, että
hän ch esim. viime talvena tehnyt
asianmukaisen veroilmoituksen ja i l ­moittanut
olleensa talven aikana vain
kolme kertaa käymässä Kuopiossa
kilpiiiiumatkojcn vuoksi. Näin ollen
hän ei ole voinut hankkia omassa
liikkeessään. Tieto ulosmittauksesta
tuh Matti PlcHkaisen kertoman mu­kaan
veljeksille .täydellisenä yllätyk­senä,
silla käydessään aikaisemmin
talvella kaupunginvoudin konttorissa,
oli lian pj-j-tanyt konttoria ilmoitta­maan
etukäteen, mikäli maksamatto­mia
veroja vielä ilmaantuisi.
Matti Pietikäisen käsityksen mu­kaan
häntä on '"mätkäytetty" myös
kilpailuajasta. Hän iJmoitti aikanaan
.myös valittaneensa veronkantollmol-tuk.
scn johdosta, mutta vahtusta el
ilmeisesti ole otettu huomioon."Kyllä
tämä on raakaa meininkiä^ että yht­äkkiä
myydään koti j a kaikki muisto­esineet.
Maksettavaksi pannut verot
.ovat niin suuret, ettei niitä pystytä
millään tällä hetkellä maksamaan.
Nyt viedään koti tyhjäksi ja siinä
menevät saman tien kultamitalit,
muistokellot ja- kalkki muutkin pal­kinnot.
.• : :
Olen : cdustaiiut maatani 'ja 'koti­kaupunkiani
19 vuotta'. Nyt. kun olen
yrittänyt paastä työhön käsiksi ja
koettanut ansaita leipäni kovalla
työllä vasta aloittelevassa liikkeessä­n
i , saan tällaisen "palkinnon" urhei­lu-
urastani. Olisimme yrittäneet
maksaa kesällä sen, minka talvella
olemme vajaaksi Jättäneet, mutta i l ­meisesti
siihen el ole mahdollisuuksia.
Tämä ori urheilun lahja meille kaikil­le",
. lopetti -Matti Pietikäinen katke­rana.
•..",•'
Alarjlynige tarioUu
msmo Calalioaii
ru!mcu uiiiitisla
roronio. ~ sen jälkcrn kun Mari'
lyn B?ll oli atlekirjoittanut sopimuk­sen
JfclnglaKuin kanaalin yli iilimista
«15,oco kurvausta vastaan on Jiäncn
neuvonantokomitcallcen esitetty Gan-ta
Monican kauppakaniarin tai-juus.
että miss DcUUlc maksettaisiin 76,000
dollaria CiUalinan kanaalin ubmlsta
tulevan kesän aikana. Tarjouksen
johdosta on Toronton valtuuston jä»
•'ontcn taholta ehdotettu, että tehty
Tiistaina,'hiihtUsuun 19 p. — Tuesdäy/ApriJ JS; t955 Slvi
KUTSU MAAILMAN
RAUHANKOKOUKSEEN
Sodanvaara on muodostunut pa-hfsnunaksl
sen jaikccn kuin Maailman
Rauliaimeuvosto antoi viime marras­kuussa
kut«un fiiaoUmau rauliaoko*
kouksecn. mikä pidetään flelsinzt»iä.
atkacn toukok. 22 pnä. 6cn Johdos­ta
maailmanneuvoston Johtokunta on
Muistettavaa
NEUVOSTOLIITON
VEROPOLITIIKKA
On särkynyt sydämeni kantele,
on särkynyt kielistä parhahi.
»en katkaisi lemmetön kohtalo
^ se katkesi lUan varhain.
On koti nihi tyhjä ja autio.
Cl kuulu sun äänesi armain.
On sieluni pyhäkössä kuvasi
kultainen ahiiaan. .
Paollsosr Victor.
Täti rakas nyt ori poissa meiltä.^
et. ttirväna ole elon tiellä,:
Sä alnä hsrvän neuvon annoit
ja hoivaavan kätesi tarjosit.
Sulle lepo Jä rauha pyhä, .
rneillä kaipaus Ja kaiho syvä.
Toini ja Lauri
Laura, Eino ja pojat
K I I T O S
pyydän lausua sydämlBllisct kiitokset kaikUle, Jotka ovat osoitta­neet
mmulle myötätuntoa ja ottaneet osaa suruuni. Kiitoskukkien
Ja surukorttlen paljoudesta,
pastori Pikkusaarelle lohduttavista sahoista. Kiitos Copper
ciilfm Ja Waters Townshlpin naisille kauniista lauluista sekä
naisille jotka avustivat kahvitarJoUussa.
f. V . kantajille Ja kalkille. Jotka tavalla tai toisella avustivat ja;
lUJlvat valnnlaa viimoiRom 1f>nonn.
Copper CUf f
saattamaan vainajaa viimeiseen lepoon.
VICTOB SALO
Ontario
Port Arthurin
kulttuuriryhmä
kävi Winnipegissa
Port Arthur. — IntcrnationaJ-osuuslukkcen
kulttuuriryhmä teki 465
mallin pituisen matkan Wmnlpcgiln,
jo.ssa se c-siintyi tk. 8 pna ukraina-lalElen
haalilla, jcka oh täynnä i n ­nostunutta
ja .-juosiotaan o.'»)ittanutta
ylcisoa.' •
Kulttuuriryhmä teki tämän matkan
V/innipngin Peoplcs. Co-op. Dair>'n
kutsulta j a retkeen o'i2Mistui 20 j a -
^cnis, Ann Puozihun-Nazarccm joh­dolla.-
..• ••
^ Lauiucisaan ryhmän tervetulleeksi,
i;anoi lainlaatijakunnan jäsen Wm
Kar-dash, että "tantia kulttuurirj-hmä
cn aurutlaafuinen Canadassa ja
todistaa miten c n kaa<jallisuuksia ole­vat
ih.misct voivat olla mcncstyk«elli-
.scssä. yhteistoiminnassa keskenään
•<oska tämän ryhmän jäsenet lukeutu­vat
16 eri Icansallirautecri.'" • "
Ryh.Tiän toimesta esitettiin kaksi
j 3 puoli tuntia kestänyt ohjelma, jo­ka
käsitti kansanlauluja, kajisallis-tan'r,
cja j a voimistelua j a suoritukset
saavuttivat ammattilaisten t3.7on. ol­len
Jolisakin töpaukiissa sitäkin pa­rempia;
Kiitollinen yieLsö puhkesi
valtaviin suGsionosbituksiin Ja vaati
useita c.';ityl<si:i Uudistettaviksi; Ylei­sön
kiitpiliäuutta todistaa, sekin, et­tä
tilaisuudesra tehtiin lukuisia ehdo-
:u,k.sia, että ryhmä kävisi vierailemas­sa
Winnip2gisriä Joka vuosi.
Retken, jolitajana oli Einar Nord­ström,
joka on Iritcrnatipnal-osuus-
Kiksecn vallstustyökomiteän puheen-
•chtaja Ja konsertin ssremonia.mesta-rina
toimi Wm TryhiiEki. .
Neuvostoliitossa (käytetään joka
vuosi suuria stunmia kansantalouden
kchltyk.seen, yhteiskunnallisiin ja
'kulttuuritoimenpitclnun sekä muihin
ylelsvaltiollislin tarkoituksiin.
Menojensa peittämiseksi neuvosto­valtio
käyttää pääasiallisesti sosialis­tisten
.tuotantolaitosten tuloja. Viime
vuonna neuvostovaltio sai tuloja val­tion
omistamista sekä osuuskuntien
tuotantolaitoksista 87 prosenttia kalr
'clsta budjettituloLsta samaan aikaan
kuin väestöltä saatavat verot nousi­vat
ainoastaan 8 prosenttiin kalkista
budjettituloista. Samanlaiset tulot ja
suunnilleen samanlaLsessa prosentti-suhteessa
muodostavat Neuvostoliiton
valtion tulot tänäkin vuonna. •
TyöläLset j a -virkailijat maksavat
tuloveroa työpalkastaan j a muista t u ­loistaan.
Tuloveron summa, kohoaa
astcittaisesti, ts. mitä suuremmat ovat
ttilot, Sitä faurempi vero peritään jo­kaisesta
tuloruplasta. Mutta yleensä
tulovero on hyvin kohtuullinen ja
ivaihtelee puolentoista ja kolmentois­ta
prosentin välillä tulojen yhteis­summasta,
Kolhoosllaiset ja ylmityistalonpojat
maksavat maatalousveroa. Vuoteen
1953 eisti tätä veroa perittiin jokaisen
maataloustuotantomuodon tulointa
(ka-ivitarhoista, hedelmäpuutartioista,
viinikoynnösviljelyksistä, karjasta
jne.). HcinaJkuun 1 pälivänä 1953 v o i -
inaan.saatetus.sa uudes.sa maatalous-verolaissa
on säädetty (kiinteät vero-normit
jokaiselta maataloushehtaarin
sadanncfi:)salta riippumatta siitä, m i ­tä
sillä kasvatetaan. Sitäpaitsi maa-talou£(
veron yliteisstmimaa alennettiin
viime vuonna yh 2,5-kertateesti vuo­teen
1952 verraten. Maatalou-ivcro cl
noas-sut viime vuonna yleensä edes
yhteen prasenttiin koko rvaltion t u ­loista.
. •.
Uusi verotusjärjestelmä on vakava
aineellinen icannu^ytui maatalountuo-tanncn
kohottamiseen ja edistää yhä
paremmin talonpoikain aineellisen
hyvinvoinnin Ja elintason kasvua.
Valtion tulojen muodostamiseen
osallistuvat myöskin kolhoosit, jotka
maksavat hyvin "kohtuullista tulo­veroa.
Verotuksesta vapautetaan ko­konaan
se tuotoo.sa^, minika kolhoslt
myyvät valtiolle, sokä myonkln ne
tuottccti jotka käytetään karjan re­huksi,
kolhoosien karjatalouden laa­jentamiseen
ja'sen tuottavuiulcn ko­hottamiseen.
Hyvin pieni vero peri­tään
niistä tuotteista, jotJka kolhoosi
käyttää tuotannollisiin tarpeisiinsa. .
Kolhooseilta peritään suhteellista
tuloveroa. Se merkitsee sitä, että jo-
Icaiscsta tuloruplasta peritään yhtä
JUuri voro. -Tämä kannustaa laajen­tamaan
kolhoosien tuotantoa ja l i -
siiiimäänkölhoo.slen tuloja.
Valtion omistamat tuotantolaitokset
miilksavat valtion budjettiin liikevalh-toveioa
Ja volttaveioa, joista muodos­tuukin
valtion tulojen valtaosa. Tä­mä
on tärkein tulolähde, jonka kus­tannuksella
valtio kohottaa väestön
elmr j a kulttuuritasoa ja laajentaa
tuotantoa.
Neuvostovaltio mak.saa yhteLskun-iian
Jäsenille takaisin kolminkcrtai-
.scstl :cn, minkä-väestö .suorittaa val­tiolle
veron muodossa. Esimerkiksi
viimc vuonna valtio maksoi työtäteke­ville
kaikenlaisia »vastuksia ja multa
maksuja kolme kertaa enemmän kuin
väestö maksoi veroa valtion budjet­tiini,
••
scplmus En^lamun kanaalin yli u l n - f i ^ l f ^ ^ ^ , ^ " ; ; ^ ^ ^ ^
hista olisi pcniut4?ttava. i?*^" Maailman ftoimankotouksccn.
• |ien sanamuoto o » seuraavanJalnen: :
Atoml«)dan Julkinen vaara ;ontäs-
;lä lähtien itil^uum maa-
,ifa. j6kalÄta • i^^^^
4»iBJstä-Ja\lastä.:';':''
Sen aaimastar eitä atomienergia
pantaisiin palvclemnän ihmiskuntaa;
bh i^hdytty^ te - yarastolhin
näitä kauhisiuttaniiäa^ AselstulE-sen
iKilstatnlM^^^
taan uusia.sotilaallisia liittoja. Neu­vottelujen
Ja sopimusten osemeata
esitetään uhkauksia Ja-^1^
vihan propagandaa.
Uhkat&set Ja : väkivalta Johtavat
sotaan eikä^rauhaan.
Saksan uudelleen aseistaminen. Tai.
wanin (Formosan) tilanne Ja kanso­jen
itsenäisyyteen puuttturilnen mo-nlnkertatstjvvat
riitaisuudet
lyyntynielsyydon;; Jos ihmiskunta kui^
kce edelleen tätä polkua cl miaitään
löydy turvallista palkkaa.
Entä vmui,\m yksikään l^e:-
määräämisolkeodcsUat» kiinni pU
tävä lunsakanto cl koskaan raoä-tuisi
kansainväliseen valvontaan?
Kukaan (oskin välUänce^ ettei­kö
NeuvostoUltto halo» pitää
kiinni Itsemääräämbölkendet-taan.
Kuitenkin NeuvostoUltto on
vuosikausia esittänyt paitsi ato­miaseiden
kansainvälistä kieltoa,
myös kansainvälisen valvonnan
järjestämistä tämän kleUon to­teuttamiseksi
Mm. Jo 1S52
YK :ssa käydyssä kaskustelöas»
Englannin edustaja Lloyd esitti
Vyshinskillc seuraavan kysymyk­sen:
"Oletteko yatmis vastaanotta­maan
alueellenne kansainvälisiä
tarkastajia seuraavana lAlvänä .
sen Jälkeen kun atomiase on kiel­letty?"
Vyahinskl vastasi:
"Olemme valmUt aUekirJoltU-maan
sellaisen sopimuksen vaikk»
tänään. Jos niin tahdotte.» — Ja
täydensi, myöhemmin: "Hyväk­symme
atomltehtalttenune pysy-
/vän valvonnan, kansainvälisten
. valvojien pysyvän oleskelun alu­eellamme."
— Ja Jos valvontaelin '
toteaa Jcssakin maassa atomi-,
pommlvarastoja, on sillä valtuu­det
määrätä ne hävitettäväksi.
Canadan mei^taruus
ci olle rahallisesti
arvokas saavutus
Toronto, — Viime lokakuuf^ia C a ­nadan
ammattilaisnyi^keUijälii^höy-hcnsarjan
mestaruuden Voittanut" ha»-
mlHonilaincn Mike Garlash sanoo
voittamnasa tittelini iuotlanccn, n i d "
ncUe 90 dollarin nettovoiton Ja kos^a
kovyldcn .sai'jojen. amanattilajsnyrk-kcilijöllla
on'varsln huonot aniiomäh-''
dollismidct, on Canadan mestari i l ­moittanut
luopuvansa kilpailu-ural­taan,
l i a n sanoo otellcensa amatöö­rinä
132 kertaa Ja ammattilaisena 11
kertaa. "Koska minulla on hyvä työ­paikka
olen päättänyt "lopettaa nyrk-ikellemifi3n
sillä en kykene elättämään
iKrhcttäiil nyi^kkcilyllä". sanoi 28-
vuotlas Camidan mc«tarl. :
Tshekkoslovakiassa
rakennetaan uusia
Sanomalehli on ikioma ulko­maailmaan.
' Tilalkaahan idis
V A P A U S .
Marilyn aikoo uiäa
kanaalin yli $15,000
korvausta vastaan
Toronto. — Täällä ilmoitettiin vii­me
viikolla, että Marilyn Bell ja hä­nen
neuvonantajanai ovat hyvälcsy-neet
erään täkäläisen lehden tarjouk­sen,
että hänelle maksettalslh» $15,000
korvaus jos hän yrittää uldaEnglan-nin
kanaalin yli tulevan kesän aika­na.
Miss Bell oli e»}immäinen, jolca
ui Ontarto-Järveri yli viime kesänä.
Miss Bellin sanotaan aikcnran ka­naalin
yli uintia 17. syntymäpäivä­nään
eli heinäk. 1 pnä mutta on mah­dollista,
että uinti viivästyy aina elo­kuun
10 päivään saakka. Hänen val-mentajanrii
Gus Ryder on Ilmoitta­nut,
että kanaalin yli uinti on ainoa
huomattavin miss Bellin uintiyrity»
tulevan kesän aikana.
Asiasta tehty, totetalscksi suullinen
sopimus, edellyttää, että mi?» Bell
saa $15.000 siinäkin tapauksesai, että
hän el onnistu yrityksessään uida ka­naalin
yli.
Demokraattisten
oikeuksien liiton
uusi sihteeri
Torontf». — Demokraattisten Oi-keuk.
sicn Liitrm kansallinen johtokun­ta
on ilmoittanut, etta liiton uudok.sl
•sihteeriksi on valittu mi»i Prlska
•älKmko.. Uufil «ilitecn on Coalhurs-lirisa,
Albcrtassa, syntynyt hlllcnkal-vajan
tytär; Joka liittyi .sodan aikana
Canadan laivaston naisten apujouk­koihin
ja oli palveluksessa NewIound-landis-
sa kunncfi han -vapautui 1945
,-^napaIvelukse.sta. Mi.s.s Slemko on
ft.-n jälkeen toiminut eri tchtavlsftä
ty(>väenhfökcessä ja viimeiset 3.5
vuotta 'Midtov/n kirjakaupan johtaja-nn
Torontossa jossa hän joutui yhtcy-tct-
n monien Järjestöjen j a yk-siloiden
kan«sa, innoittaen, heitä laajaan eri
miiiden tieteellisen, hl3toriaIlisf;n Ja
muun:klrjaill«uuden tut-kimiseen.
DemcÄraattlsten Oikciikslen Liiton,
hykyisct {i-junriitelmät edellyttävät
bcn taistelun elvyttämistä "minkä tar­koituksena
on surullisen kuuluisan
Quebecin Jnunahikkolalrt Julistamista
T^rostuslaln vastaiseksi. Tätä asiaa
kofikeva juttu önparhalliaan Cana­dan
Koriccimman Oikeuden käslsni
Montreal Civil Libcrties Union toi­mesta.
Edelleen; ön liiton tarkoituk-
« n a edistää taistelua Oikeuksien K i r ­jan
säätämisen puolesta; julkal^.ta
kuukautinen katsaus slvUliöikeukslen
ja-vapauksien tl Jaan maazÄa Ja avun-taa
kalkkia, canadalalsia Älvilllvä-
Ostrava on Tshekkoslovakian tär­kein
teollisuusalue, k i v i h i i l i - Ja me­tallurgisen
tcolli/iuuden keskus. Mutta
.seudun kaupunRlt j a varsinkin teolli­suuslaitokset
kärsivät veden puutet­ta.
On^ravan raskaan teollisuuden
edelleen kehittäminen j a «on väestön
nopea kasvu vaativat valtavoknaiscs-ti
teollisuuslaitosten ja asutuspaikko­jen-
vedellä varustamisen parantanus-ta.
Nykyään tätä tehtävää ratkais­taan
menestyksellä.
Zhcrmahicasija ja ErzgebU^rs-a
.'.•aadaan kohta vahnliksl kaksi »uurta
patoa, jotka muodostavat kaksi vesi­säiliötä
tUavuudeltaan monta mil­joonaa
kuutiometriä. Tasavallan sihi-rlinman
— V. M . -MolotorviUc nimetyn
metallurgisen tehtaan ja Karyinln
altaan kivihiilikaivosten varu-staml-scksi
vedellä aloitetaan tänä vuomia
uuden maapadon rakentaminen Sto-nivkalla.
Geolo;?lsla tutkimuflrtöltä suoritc-ta;
in parhaillaan Bcskidlssä, joa.sa oi»
myö-ikin aikomus rakentaa suuri v c -
su^lliö.
Ihmiskunnan el pidä salli» fcai
tämän Jatkuvan, den «matunta
joutunut kapinaan Atomiteuraet
sen ajatuksen johdosta.
Atomiaseiden kieltäminen. yJel
aseistuksen vähentäminen, kaiUI
tupvalUsuus. iokalBcn kansan olkf
Sten; Ja itsenäiorden. kunnioitta
nen ovat asioita;: Jolta kansojen p
Uvoitella sellaisella tarmolla kuin
elämä olisi kysymyki^iessä.:
, m s ä mielessä 'Ja näitä ta^oitt
varten on Maailman Raiihanneuv
kutsunut kalkkia rauhan kannatt
kalkista maista kokoontumaan 1
slnklln Maoilmoiikakouksecn^; t^
22 pnä Iiii, kctfiustelcmaan .vapa
ratsian ,tuiTvaamista koskevaa toin
taa käsltt&vtstä tärkebstä asioista.
— Wien. maallsk. 13 pnä lOS!
CNR lopettaa jälleen
liikenteen yhdellä
ra'taosaclla
Ottanra. — Transporttikombloi
ovat antaneet ONR:Ile luvan su
Ontariossa olevan AUstonln ja C
moren välisen rautatien, r,-
; 'Tämän radan Joka on 18 mallir
tulncn; Ilmoitetaan tuottaneen v
aikolria $75,000 vuosittaisen tappi
VÄINÖ LINNAN
kirjoittama suuri sotaromaani
TUNTEMATON SOnUS
Maniiouwage-aluccn
Takennussuunnitelmai
Toronto. — Ontarion hallitua on
esittänyt ensimmäiset suunnitelmat
kauijunklasutukscn rakcnnuttaml/ita
vart^-n ManltouwadÄcn kaivantoalu-e,-!
le, .Joka »Ijaltrnc noin 160 ihailin
ctäisyydct,sä koilliseen Port Arthuris­ta.
Hallituksen .suunnitelmat, jotka
yvat cn-slmmäiset laatuaan maakun­nan
historiassa, edellyttävät nohi t u ­hannen
asunnon käsittävän kauppa­lan
rakcnnuttami«ta noin 12,000 asu­kasta
varten. 6uunnltclmlin alsälty-vät
myöskin koulut, sairaala Ja ny­kyaikainen
kauppakeskus. Kustan-nu';
tcn är/ellaan kohoavan noin y h ­deksään
mlljoraäan ilollarlln.
Kiinan ja Puolan
sopimus
Kiinan }ianKanta.savallan Ja Puolan
kanSanta^Javalian -välillä on allekirjoi­tettu
sopimus tavartolmltuksista, Ja
pauksla puolustavia Järjestöjä niiden rnaksusuoritukslata r/uodeksi 1&55,
toi-ninnassa, tarkoltustensa puolesta.
Liiton vii'zallljat ovat: Presidentti
R/?scoe Rodd, Q, C„ VVlndsorista ja
varapresidentit mrs. Margaret Spaul-dln
« M. B. E./laklmlen James Oar-finkle
Torontosta.
K i i n a tulee tolrijlttamaan Puolalle
malmia, karjatalouden tuotteita, ruo-
5cat»varoita ja teetä. Puola tulee
toimittamaan Kiinalle erilaista ko­neistoa,
metallivalmistelta, koneita,
j kemilcaaleja Ja muita tavaroito.
rr
enslmmälnenr lähetys loppuunmyyntiin
neljän päivän aikana
HINTA $3.80
Uusi lä/iclys taiassa ja suurempi kuin ensimmäinen.
Lähettäkää tilauksenne nyt. Jotka täytetään heti kun toinen lähetjrs
saapua.
V A P A U S
BOX 60
P U B L I S H I N G C O . L T D .
' SVDBUBY, ONTABIO
ARVOKKAAT ROMAANIUUTUUDET
nyt^saatävana kirjakaupastamme
WAI.TOil SCOTT:
Latnmennoorin morsian ^•3IT:ilvii»;-'';-''!-'^v
Hinta •id.$2,2S:
WaUcr Scottin mbstnrlromflaniVLnmmermoorln morslan'V tuskien
suloinen kukka, nuoren lemmen ikuinen ylistyslaulu, lienee kirjaili­jan
historiallisista romaaneista kalkkein suosituin.
307' sivua
lltot» sid. 1 2^
WALTKB SCOTT:^ - ,,
IVANHÖE
"Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät. Ja kunlnkaah,täplikäs hirvi
Juoksentelee siellä, f i relmat rosvot kaatavat uroshirven, Ja me
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja särjemme viinipullon Cop-manhurstln
pyhän papin seurassa, Sumuisten vuosien takaa kuma-jaa
yhä vielä Mustan ritarin kirveenlsku tammipuuta Ja rautaa
vftsten.yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin kauan sitten,
kun yksinäinen torvi soittaa Ja PcrUmötön ritari ratsastaa Ashby
dc la ZouchCn kentälle . . . " ^ , ,„
Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew Lang kalkille niille
vanhoille, sappltautlsllte Ja melankolislle. jotka rohkenivat sanoa,
että "VValtcr Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vir­heellinen.
"Ivanhoe" on kuulunut myös suomalaisen lukijakunnan
suosikkeihin.
VICTOB HUGO:
Pariisin Notre-Dame 512 slfO»
V Hinta sid. 12.40
"Pariisin Nötre-Damen" päähenkilö on oikeastaan kcskl-alkalnen
Pariisi. Jonka aaltoilevasta ihmlsmerestä kohoaa kaupunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen katedraali gootttlaisine holvelneen Ja
tasakattoisia kaksolstomeja reunustavine miellkuvltukselllsine paho-lalsvelstokslnecn.
Vuoroin kaameana, pöyristyttävänä, vuoroin taas
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtu­main
Ja ihmlÄtyypplen kirjava virta lukijan silmien ohi vertaansa
vailla olevan kcrtojanllon värlttämänä.
MIKA WALTAni:
Yksinäisen miehen juna
Lähdin ktanbuliin i^nu^^id. lai»
Tässä teoksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika Waltarin
matkaromaania. .
"Yksinäisen miehen juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan Ja Konstantlnopolllri
sekä sieltä Romaan Ja Pariisiin.
"Lähdin Istanbuliin'* on kuvaus vuoden 1047 lopulla tehdystä mat­kasta
Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia historiallisiin
romaaneihlnsa. lähinnä Johannes Angelokseen". Baman tien hän
käväisi myös Ranskassa, BvcItsUicä Ja Italiassa, j
275 tims
HinU sId. I2.S0
KLISABKTII TAYLOB:
Nukkuva kaunotar
Nukkuvakaunotar — sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-onnetto­muudessa
kauneutensa menettänyt Bmlly. Jolle kirurgi on lahjoit-^
tanut uudet kasvot. Mutta Iloinen Ja elämänhaluinen nuori nahien
on muuttunut apeakstja tahdottomaksi .elämänuskonsa menettä­neeksi
InvalUdlksi, Joka .vastaan sanomatta palvelee tyrannimaiseksi
käynyttä sisartaan Ja tämän vajaaälyistä lasta.
BICHABD GORDON;/
Leivottiin lääkäri nLuM,%22s
"Leivottiin lääkäri" on tarina englantilaisen lääketieteen opiskeli­jan
Ja hänen tovereittensa ^^valhclsta kllnikolla. luentosaleissa Ja
ensimmäisillä sairaökäynnclllä. Hauska kirja, v
K. BULVVER LYTTON:
Pompeijin viimeiset päivät iitata"'sil%2i5
Kuului»» historiallinen romaani
Jousi-sarjan neljäntenä teoksena ilmestyy nyt maailmankirjallisuu­den
maineikkaimpiin — ja samalla JännlttävimpUn — kuuluva his­toriallinen
romaani. Se on kertomus kahden vuosituhannen takai­sesta
Pompeijista, Jonka hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytelmään.
miatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO