Vapaus, December 7, 1922

              V A P A U S
IB figomalaisen työväestön äänenkannsttaja, tlmes-
Sodburyisa, Ont., joka tiistai, toKtai j a lauantai,
H. PURO.
Vastaava toimittaja. _ _ __
V A P A Ö i
(Liberty) ^ „ u
fhe only ofgan of Finnirf» Workera in Canada, Pub­in
Sudbury. Ont., every TucBday, Tbursday and
tturday. •
Advertisixig rates 40c per ccl. Incb. Minimum cnarge
»Sndeifisertion 75c. ][)iBCount'on fitandlng advertise.
ient The Vapaus is the beat advcrtJfiing medium among
e Finnish People in Canada. "
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk.
^^•y&Si^^ suomeen, yksi . k . «5.50, puoli vk.
1.00 ja kolme kk. $1.75. i-i, ^ n s«3g«
, Tilaukfiia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
r^|iait3i asiamiesten joillg on takaukset.
M Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuKsista _40c.
Boalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ^motuksistn,
Jjoiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetean tuntuva
*4lennu3. Kuoloilmotukset |2.00 kerta jaSOc. lisaä
-.V^i^jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotulcset 50c.
•f>L:ierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2^00 kerta,
13-00 Ikaksikertaa; syntymailmotukset $1.00 kerta; ha-f.-'
" lotaantieto- ja osoteilmotukset 50c, berta, $1.00 kolme-fiS^"';'
kertaa.— Tilapäisilmotukeista pitää raha seurata mu-ikana.
St! Eceistered at the Post Office Department, Ottawa, as
«eeond jclass matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
IJnkaiilamen vakooja Neuvosto-
Moskovassa on vangittu muudan unkarilainen upsee
, I •.;ri, Lazar,- ja tuomittu räskaiaseen kuritushuonerangais-
"Sukseeni kbska saaliin ilmi, että hän toimi Venäjällä
ihortihyläisen vakoiluosaston 'jäsenenä, Erittäin mielen-
Ikiintoista: on, eitä tämä upseeri on oikea syyllinen
Fl^räassä murhajutussa, joka on' peräisin siltä ajalla,
ll^ljolloin Unkarissa oli neuvostodiktatuuri. Tällöin pa-
|:Vkeni inurhaupseeri'ulkomailla yallankumoilstribunaialia
pakoonj mikä ei estänyt, että valkoihen oikeus saman
murhan johdosta myöhemmin tuomiisi syyttömiä pro-
H|'Ietaarejfl rangaistukseen.
suulla ja ryhtymään rauhallisiin suhteisiin sen kans­sa.*
Veljeyden ihanne on tullut todellisuudeksi Venä­jällä,
Venäjän vallankumous muuntaa maailman.
Ja iäkäs työväenluokan ystävä Anatole rance ter­vehtii
vallankumousta seuraavin sanoin:
«Köyhänä ja vastustamattomana syntynyt neuvos-lofasavalta
on viisi vuotias. Se on tuonut tullessaan
uuden hengen, joka ukhaa kaikkia sorron ja vääryy­den
hallituksia maan päällä. Vanha maailma ei ereh­dy.
Sen johtajat tuntevat vihollisensa. He varustavat
sitä vastaan panettelun, rikkauden, väkivallan.
He mielivät kuristaa sen; he lähettivät sitä vastaan
pähantekijäjoukkoja. iSeuvostotasayalta nostatti punai­set
armeijansa ja murskasi rosvojoukot.
Jos Europassa vielä on oikeamielisyyden ystäviä,
niin tervehtivät he kunnioituksella sen vallankumouk­sen
viideltä vuosipäivää, joka vuosisatojen perästä to-tieutlaa
maailmassa ensimäistä yritystä kansan hallitse­miseksi
kansan kautta ja sen hyväksi. Voineeko se hä­dässä
syntyneenä ja nälässä ja sodassa suurentuneena
täyttää suuren tehtävänsä ja toteuttaa ehdottoman oi­keudenmukaisuuden?
Ainakin on *5llä tämä periaat­teena.
Se on kylvänyt siemenet, jotka jos sallimat sen
suo, leviävät yli Venäjän ja hedelmöittänevät Europar*
päivän.»
9 9 isiiaiii!iiiiijiimii|j,„jj,j,jjj.
HHIHIIIUIJ.
Kirj, Victor Serge, Kiewi,
Ajatelkaamme venäläisten työläis­ten
valtaisia kärsimyksJä ja suo­rituksia
viimeisten viiden vuoden
aikana! Mikään muu aikakautemme
kansa ei ole ihmisyyden asian puo­lesta
enempää kärsinyt eikä tehnyt.
1917.
K. K. K.
kapitalismi ei tyydy taistelemaan työväenluokan
«'jherääinistä ja vapautuspyrkirayksiä vastaan enään
©^{i^ineen laillisin raahlikeinoi»,V Se on valinnut
fl8(?rffSeep ffirrprin ja väkivallan. Köij{i;s.s^ maissa syn­tyy
poryöfistotryälkokaarteja.
Yhdysyallpissa on Amerikan legiona ja Ku %\VL\
Klaoit toinjineel tehokkaina aseina typyäen IJJIJHOJ» |fl
inuita vapausharrajstuksia vastaan,
I' \ij}l|e uutisten muksap K- K- K. perustelee par­haillaan
'e§a§l9J88n Csnadaan, 3en toiminnan ensi tar-
! koitukseiia sähotaan olevan tfllMellft viikljuoniflin sola-ij
kulotusta vastaan. Tällaiseen otaksumaäii on tultu var^
pinkin sen johdosta, että sen ensimäiset osastot on pe-mustettu
British Golumbiaan ja Montr§aliln, Que., jot-,
ka ovat n-k. «märkiä». Mainittu liitto sänöö ottavanSö
jäsenyyteensä vain valjkoisia, amerikalais-syntyislli ptö-
I teslanttejar niutla samalla ilmoitetaan, että tätä sään-töä
voidaan tarpeen tullen muuttaa. ,
I i , K. K. K. yhtenä tehtävänä on nähtäyäsli tii^on-i
nollisteri erimielisyyl^sien ja rotuvihan lleäotttlnen. Ja
| | Sen johdosta on Canadan porvaristokin olevinaan jon-
[4? kun verran huolissaan. Mutta mitään jyrkkää, lujaa
^'/vastalausetta se ei ole pannut tämän järjestön Cana-
• ^ " f Idaan tunkeutumista vastaan, huolimatta, siitä, että
§. Montrealin yliopistossa viime kolmen viikon ajalla
1 tapahtunutta kahta suurta tulipaloa pidetään klanien
tahallisesti, Sytyttämänä.
Joskin siis porvaristo on olevinaan huolissaan
'lp": Iästä järjestöstä, koska se «rohkaisee-laittomuuksiin»,
T^l' kuten porvarilehdet viattomasti huomauttavat, niin se
l^f^ itseasiassa salaisesti iloitsee sen tunkeutumisesta Ca-
" • nadaan. Ja, tämän ymmärlää hyvinkin, kun muistetaan,
että kaikista sivuharrastukaistaan huilimalta on klani-
I «n pääohjelmana avonainen työpaja ]a työväen jär-
*! jestöjefi perinpohjainen murskaaminen ja terirorisee-raaniinen.
Eiköhän tämän uuden porvariston valkokaartin
lunkeuluminien Canadaan, pitäisi herättää työläisiä kä-fiittämään,
miksi Workers puolue niin voimakkaasti
painostaa kaikkien työläisten yhteisiä rintamaa!
Hengen suurmieliet tervehtivät
uutta Venäjää
Henn Barhiissen ja Anatole^ Francen tervehdys-kirjoitukset
Mikä onkaan porvaystpn ja sosialidemokraattisten
Kfi veijarien mielestä ollut Venäjän vallankumous! Pa-hantekijäin
ja roskajoukkojen liike, josta ennenkuu­lumattomalla
tekopyhyydellä on varotejlu «oikein
ajattelevia työläisiä». Mutta kuten valveutunut- työvä­estö,
ovat myös lahjomattomattomat hengen suurmie­het
n^neet siinä vallan muuta: maailmaa mullista­van
vapausliikkeen, jonka käyntiinpanijoina ovat vuo­sisatoja
kärsineet ja kituneet valtaisat työtätekevät kan­sanjoukot
— ei yksilöt.
Katsantokannalleen uskollisena ovat ranskalainen
mestarikirjailija Barbusse ja vanha maailmanmestari
France myöskin mitä sydämellisimmin tervehtineet Ve-liä'jän
vallankumousta sen viidentenä vuosipäivänään-
^ Barbusse selittää, että jokainert vuosi, joka kuluu
vallankumouksen puhkeamisesta, jättää yhä syvemmät
jäljet maailmaan. Se tulee itse yhä voimakkaammaksi
ja voimakkaammaksi ja täyttää myös tekoaan ympäril-
Jaan: jakaa johdonmukaisesti ihmiset vallankumouk-eelHsiin
ja vastavallankumouksellisiin. Sitä on panelel-lii
ensin luulotellun järjettömyytensä johdosta, mutta
nyt panetellaan sitä «viisautensa» takia (jolla sp n--
kottaa kapitalistimaat kunnioittamaan 8en suvereeni* ••7""""""7
^ u»«vvm ajatgjia ainoastaan vallananastus ja nistoterraeissa.
Imperialismi, öljy ja Lausannen
konferenssi
Lausannen konferenssin yhteydessä puhutaan enääh
sangen vähän edes tekopyhästi «kristittyjen suojele­misesta
». Saaliinhimoinen imperialismi ei saa enään
salata, että se haluaa enempi valtaa Balkanilla ja että
se haluaa päästä käsiksi Turkin öljyrikkauksiin. Turk­ki
on luonnonlähteistään rikas maa ja niin ollen se
tarjoaa oivan tilaisuuden uusille riislämis- ja saalis-tusmahdollisuuksille.
Siksi ei sen kansa saa liiaksi voi­mistua^
sille ei sovi myöntää itsenäistä vapaata kasva-mis-
ja kehitystilaisuutta, koska se kykenisi silloin pi­tämään
imperialistiset saalistajat loitolla luonnonrik
kauksiensa kimpusta. Siksi imperialistiset suurvallat
painostavat voimakkaasti erikoiS-oikeuslaitostensa edel­leen
ylläpitämistä Turkissa, jotta liittolaispääomaa ja
sen palvelijoita ei voitaisi saattaa Turkin lakien alai­sina
edesvastuuseen tekemietääfl vääryyksistä ja rikok­sista.
Turkki, jonka kansallinen itsenäisyyden ja vapauden
tunne on herännyt voimakkaaksi ja nostanut koko tuon
sorretun ja nyljetyn kansakunnan jalkeille oikeuksiensa
puolesta, vaatii ehdotonta itsenäisyyttä ja vapaan, kan­sakunnan
oikeuksia. Se ei tahdo en^ään alistua länsi­maisen
imperialismin poljettavaksi ja mielinmäärin
rosvottavaksi. Siksipä tämä kysymys onkin synnyttänyt
jyrkän ristiriidan Lausannen konferenssissa. Turkin
vaatimuksia tukee täysin voimin Neuvosto-Venäjä.
Mutta Neuvosto-Venäjä suljetliinkiri konferenssista,
vaikka sen jos kenenkään pitäisi omata oikeus olla siel­lä
läsnä, koska Turkin kysymyksen ratkaisu Venäjäl­le,
sen naapurivaltiona on mitä läheisin ja mitä tär­keimmästä
merkityksestä. Sitävastoin liittolaisvallat,
isäntävallallaan ovat haglineet konferenssiin omia ys^
täviaän, aina Japania myöten. ^
Dardaneillein .ja BöfephörUs salmien kySymys ori
tdiriiefl Iäi^k63 Laiiääftnen konfe/enssin käsittelemä ky-syniy*.
Liiltolaisvallat tahtoisivat saada salmet sotalai­voilleen
liikkumisvapaaksi, joka nlerkitsee peittelemät­tä,
että he tahtovat isännöidä Turkin vesistöillä, suur­ten
laivastojen avulla'pitää ne hallussaan ja määrätä
kutka saavat siellä liikkua ja kutka eivät. Tässäkin
kysymyksessä asettuvat Turkki ja Venäjä lujasti liit­tolaisten
kavalia suunnitelmia vastaan. Neuvosto-Venä­jä
tahtoo ehdottomasti I sulkea salmet kaikkien maitten
sotalaivoilta, jättää niiden hallinnon Turkin haltuun,
edellytyksellä, että Turkki pitää salmet avoinna kaik­kien
maitten kauppalaivoille. Venäjä selittää, että jos
liittolaissuurvaltaih sotalaivaslo saa vapaasti oleilla
salmivesistöllä, m kyäeehalaista, että kauppalaivat
saisivat vapaasti liikkua salmien lävitse, liittolaisten
sotalaivat Vöitleft milloin hyvänsä sulkea ne» huolimat­ta
^uolu^tlöttuusvakuutuksista. Venäjä ei haluaisi
myöskään t^¥iään, että läsimaisten imperialistien sotalai­vat
p«ifciiiVät esteetlömäsli hävittämään Mustan meren
ranniko^^ä, Venäjä ollen saanut kyllikseen liittolaisten
hävitystöistä. Salmikysymyksen keskusteluista eivät
liittolaiset voineet sulkea Venäjää pois. Ja tässä kes­kustelussa
törmäävät Venäjä ja liittolaiset lujaa yh­teen.
Venäjä puolustaa, kuten se on aina sen jälkeen
kun proletariaatti siellä otti vallan, taaskin tinkimät­tömästi
sorrettujen kansojen vapauksia valloitus- ja
saalistushaluista imperialismia vastaan.
Yhdysvallat eivät ottaneet konferenssiin virallisesti
•osaa, mutta sen edustaja on «epävirallisesti» ollut
kokouksen mielenkiintoisena seuraajana. Ompa Yhdys­vallat
sanonut edustajansa suun kautta jyrkän sanan­sa
sen johdosta, että entente aikoo keskenään jakaa
Mosulin öljyrikkaudel. Amerika ei suvaitse tällaista
etujensa sivuuttamisia. Se tahtoo «tasaisia vapauksia»
kaikille riistäjille. Amerikan ja länsimaisten kapitalis
tivaltain edutkin siis törmäävät yhteen. Venäjä ja
Turkki käyltäv^'l näitä ristiriitaisuuksia hyväkseen
taistellessaan erfienleä vastaan.
Kuten Genoassa ja Haagissa, samoin Lausannessa
kin paljastuu kapitalististen suurvaltain öljy- ja valta
ahneus. Paitsi virallisia valtioita, on Lausannessa ko­konainen
liuta suurten trustien edustajia kulissien ta­kana
vehkeilemässä ja vaanimassa uusia saalistusli-laisuuksia.
_
Englantilaiset syyttävät suoraan Amerikaa, että sen
politiikan Läheisessä Idässä määrää Standard öljy-trusti-
Toiselta puolen on osoletlu yhtä 'selvästi, että
liittolaisten politiikan määrää englantilaisten, ranska­laisten
ja Italialaisten öljypohattain saalistuspyyteet.
Lausannessa paljastuu uuden kerran selväksi se
tosiseikka, ettei kapitalismille merkitse mitääi? sor­rettujen
kanojen vapaus eikä hyvinvointi, he voivat
Europa on ollut kolme vuotta
yksi ainoa kuolemanpelto ja samal­la
yksi ainoa jättiläistehdas, missä
on tuotettu joukkokuolemaa. Ihmi­set
ovat hiljaisia ja vaiteliaita.
Juoksuhaudoissakin vallitsee hauta­usmaan
hiljaisuus. Ja keskellä tätä
kuolonhiljaisuutta kuuluu kautta
kokoonluhistuvan jättiläisvaltakun­nan
kumea pauhina, Seitsemänsataa
vuotta vanha tsarismi, Itä^-Rooman
keisarien ja mongoolilaisten khaa-nien
peru, joka on rakennettu or­juudelle
ja sorrolle, sauniailtu ve­rellä,
joka vuosisadasta vuosisataan
on tihkunut mestauspölkyltä ja toi­nen
toistaan seuranneen julmurin
taikka pässinpään, jolla oli taka­naan
tietämätön, typerä suurtilan-haltija-
aatelisto, vitkaan perustuk­siltaan
kaivama tsarismi romahti
yhtäkkiä ja pauhinalla läjään.
Äärettömän kiihkon päivä Pieta­rissa
ja Moskovassa. Punanauhaiset
ihmisjoukot laulavat Marseljeesia.
Tavatonta tungosta palatsien edus­toilla,
Rahamiehet, viisaat parla-menttäarikot,
suurteollisuudenhar-joittajat,
joille ihmisteurastus on
tuottanut suunnatonta riistovoittoa
ja jotka ehdottomasti vaativat Dar-danelleä,
pohtivat paraikaa: itffehän
j tässä olemme tasavallan oikeutet­tu
hallitus!
— Aivan niin! Te olette tasa­vallan
oikeudellinen hallitus! toista­vat
kuorona kaksi suurinta sosia-listipuoluetta.
Demokratiaa. Sotaa äärimmäisyy­teen
asti; Aina lopulliseen voittoon!
Järjestystä. Omistusta, Yhteiskun­nallisia
reformeja. Kansalainen Ke-renski
pitää suuren puheen. Kor­via
huumaava huuto, jonka sata-kolmekymmentä
miljoonaa työläistä
ja talonpoikaa kohottavat hysteeri­sesti
huutaen: Leipää! Maata! fiau*
haa! saataisiin kyllä konekivääreil­lä
vaikenemaan. Tykit jylisevät Ka-lugan'
neuvostoja vastaan. «Saksa­laisten
agentti» Lenin kyyröttelee
hillentomun mustaamana eräär
panssarilaivan hiiliruumassa ja
odottaa malttamattomana suurta
hetkeä. Kornilov julistaa itsensä dik­taattoriksi
sotilaita koskevan kuole­manrangaistuksen
nimessä. Ja so-sialivallankumouksellinen
p u o l ue
hallitsöe!
KylliksiI Tyäväeri-.ja sotilaskoko-ukset
ja' kii-ottujen lahkolaisten
puolucj §ts. työjuhdat, kanuunan-ruoka
Ja sen aivot, vaativat vääjää­mättömällä
rohkeudella l e i p ää
maata, rauhaa. Niin, vieläpä enem­mänkin.
He vaativat kaikkien nii*
den vapautusta, jotka uurtavat ja
kärsivät. Heissä elää ' kokonaisen
luokim omatunto ja tahto. Ja he
nousevat. Lokakuun 25:tenä, bol-shevikkipuolueen
ennakolta määrää­mänä
kalenteripäivänä, kaikuu jäl­leen
hirvittävä jylinä Europan juok­suhaudoin
kuolonhiljaisuudessa ja
vaientaa jopa tykkien kumean pau­hinan.
Tällä kertaa oli se kapitalis-
•tinen demokratia, joka romahti.
katkaiset liikeyhteytensä Siperiaan,
demokraattinen sosialismi syyt&ä
karteesejaan päin Samaran, Sara­tovin
ja Kasanin proletaareja. Va*
semmistososialivallankumoukselliset
nousevat kapinaan bolshevistisia
veljiään vastaan. Jaroslavin kau­punki
loimuaa liekeissä. Englanti­laiset
ovat Arkangelissa, ranskalai­set
Sevastopolissa, jaapanilaiset
Vladivostokissa, valkoisia kaarteja
kaikkialla. Tolkuton <vallankumous-nainen
» syytää kaksi revolverinkuu-laa
Leninin kalloon.
— Bolshevismi on viimeisillään.
Todellakinko? Tarkoitatteko to­della,
että voitaisiin nujertaa ko-
'konainen, itsetietoinen, pystypäinen
luokka? Sitä parempi teille- itsel­lenne!
Vallankumous, joka tähän asti
oli kehittynyt ilman vihaa, teki
täyskäännöksen ja vyötti kupeensa
punaisen armeijan ja punaisen ter­rorin
kaksiteräisellä miekalla. Verta
vuoti. Mutta enään ei vuotanut
yksin köyhäin ja kurjain veri, ei
myöskään yksistään rikkaiden rikas­tuttamiseksi.
* " .
1Ö19.
Vihan ja koston teko jatkuu
edelleen. Kolmetoista valtiota —
näiden joukossa kaikki suurvallat
•— yhtyvät, niin selitti Lordi Churc-chill
«voitonriemuisena, bolshevistista
raakalaisuutta vastaan. Suometsä
oli tapettu yksitoictatuhatta työläis­tä.
Berlinissä iskettiin kuoliaaksi
Rosa Luxemburg, Karl Liebkjiecht,
Leo Jogisches. Murichenissä ammut­tiin
Eugen Levine. ' Budepestissa
hirtettiin Korvin. Odessassa sala­murhattiin
Jeanne Labourbe.
Canadan
dollarista
LXHETYSKUSTANNUKSET.
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30• 50^ ' : ; ^ . f ^, -
40; 60e lähetyks. $40--$60: 75c Set 8fio ^^O-dan
dollarin 25c sadalta dolariLfisL ^a-lähetyksiUe
?3.50 lisämaksu. ~" Sähkösanoma-vievv^
Te.'"''" 'ahavälityksiä vastaan A. T. Hill. 957 Broad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. I
Tiedustelkaa hintoja y. m. ' z
SuuriraDien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^
BOX RO VAPAU s . E
SUDBURY. ONT. 5
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannasten nimeasä. §
l!iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiHniiinitii,iii,,„,||i|||,„„^
Palataan takaisin punaiseen terro-j jatkavat surkeata olemassaoloa^ •
jiin, punainen armeija joutuu uu-jrähmivät etanantavoin vanhaa"/
delleenjo muodostettujen työarmei-1 nen ryömimäänsä uraa. Ja ^Jl'''
sodan päätyttyä poltti hellitttr,'-"
tön aurinko Volgan alueen kuo-a'-.
si. Kolmekymmentä miljoonaa t a ­lonpoikaa,
niiden joukossa viisi n^l-joonaa
lasta, on tuomittu kuole-maan,
ellei tapahtuisi voimanoor-mstuksen
ihmettä, joka pelas^i^i.f
heidät. '
ilojen tilalle! — Ranska on tunnus­tanut
Avrangelilaisen Krimin valtion
ja Puola ryntää Kieviin...
1918.
Kornilov, Kaledin^ Dutov, Alek-sejev,
Koitshak, Skroropadski ja
perätysten saksalaiset, ranskalaiset,
englantilaiset, kreikkalaiset, ameri-kalaiset,
sanalla s^oen kaikki kul­lalla
ja hopealla huolitellut, vanhan
järjestelmän herraskanaljat ja ko­ko
kansainvälisen .porvariston sota­väki
valmistautuvat kuristamaan
proletaarista vallankumousta,
' Mutta niinpä onkin maa sosia­lisoitu,
'Suurliikkeet ilman mitään
korvausta pakkoluovutettu. Salaiset
sopimukset saatettu päivänvaloon ja<
toitotettu ympäri maailmaa. Valtio­velat
julistettu mitättömiksi. Pan*
'kit kans^llistutettu. Juutalaisejt, nai­set,
lapset, sotilaat, van^t, kaikki
vapautettu ja päästetty kahleistaan.
Suomi" on vapaa, Puola samaten.
iCaikille maille tarjotaan rauhaa i l ­man
sotakorvauksia . ja valtauksia.
Punainen lippu liehuu kaupunkien,
-niin, jopa juoksuhautainkin yllä.
Perustava kokoui Lörpöttelyä:
«Dehmokratiaa, kansanedustusta, so­sialisointia,
uskollisuutta liittolai­sille.
..» Tällöin kumartuu matruu­si
Jeletsniakov keveästi perustavan
kansalliskokouksen puheenjohtajan
puoleen: <Mieheni ovat väsyneet,
korjatkaa luunne täältä!» — Ja
yhdellä iskulla on parlamenttaris-mi
tiessään Venäjältä.
«He ovat rikollisia, haaveksijoi-ta,
mielipuolia» sähisi ihrainen por-varisanomalehtensä
rutistaen. «Ju­malan
kiitos» että heidät kohta hir­tetään
kaikki tyym.>
Sillä saksalaiset armeijat virittä­vät
ruuvipihtinsä , . Brest-LitovsVi
leikkaa Venäjän ruumiista ensin
viljavan Ukrainan, sitten ©onetsin
Koltshak on korkeimman vallan
haltijana ja hallitsee ranskalaisen
kenraalin, Janlnin kanssa Siperiaa.
Denikin pitää miehitettynä koko
etelän. Judenitsh seisoo englantilai­nen
kenraalin, Marekin, kera Pieta­rin
porteilla. Venäjän kommunismi
on suljettu rautaiseen kehään. Kau-kaasiasta
Suomeen, Jäämerestä Kri­mille,
Uraalilta Itämereen, missään
el mitään ulospääsytietä. Kansain­välinen
taantumus punoo oka-ai-
'to^"aan, pystyttää hirsipuita ja va­laa
yli koko maailman hävyttömiä
valheitaan häväistäkseen kuristettua
Venäjän proletariaattia vielä kuo-lemassaankin.
Kukaan ei vielä aavistanut mikä
yoimakas henki asui kommunististen
komissaarien, suoraan tehtaista tul­leiden
ja kuuden kuukauden soti-laskasvatuksen
saaneiden armeija-johtajien,
upseerikokelaiden, Jotka
vielä eilen istuivat koulunpenkillä,
matruusien, nuorten neitosten, nais-ylioppilaiden,
ja punamyssyisten
työläisnaisten rinnassa, mikä uhra-ushalu
eli heidän aivoissaan, mikä
voima Väfisl heidän nyrkeissään.
Tällöin koki maailma yhtäkkiä, et­tä
he olivät voittamattomia, että
vallankumous, jonka sielu ja ruu­mis
oli ÄÄftnut muotonsa heissä,
toisen Vallankumousvuoden loka­kuun
päivinä jauhoi jalkojensa alla
kolme taantumuksen voittoisaa ar-
*meijaa.
He olivat niitä ainoita vallanku­mouksellisia.
Jotka hävitetyssä Eu­ropassa,
missä pyövelit hallitsivat,
seisoivat kannoillaan. Ja he he kut­suivat
veljiään kaikissa maissa saa­pumaan
Moskovaan perustamaan
työläisten Kolmatta Internationalea.
1920.
Koittaisiko vihdoinkin rauha?
Vanha maailma oH nähnyt, ettei
tätä kansaa voinut nyhtää juuril­taan.
Smolnasta j a Kremlistä lähte­nyt
kutsu oli herättänyt vastakai­kua
Lontoossa ja Pariisissa, Buen-
1921.
Vaikein nälänhätätalvi sodan jäl­keen.
Hermot järkähtyneinä luhis-
.luksen edessä. Tykkienjylinä Krons-tdatissa.
Matruusit ja talonpojat ka­pinoimassa
kommunistista vallanku­mousta
vastaan. He eivät voi enään
kestää, he ovat vieraantuneet omal­le
itselleen, heillä on niin monien
sanomattomien kärsimysten jälkeen
vain yksi tarve: saada peltonsa ja
myydä se saadakseen kerrankin tar­peekseen
syödä. Talonpoikaisten
täytyy välttämättä saada hengäh­tää.
Se on liiaksi menettänyt ver­taan.
Liian moni sen kirkassilmäi-sistä
pojista on kuollut tai meneh­tynyt.
Sille on varattava lepohetki.
Ja heti kohta kun pahin^ puristus on
ohi, antaa Lenin pysähdyskäskyn.
Niin, on todella annettava pysäh-dyskäsky!
Sillä Europassa ei lii­kahda
mikään. Kaksi sosialistista ja
yksi ammatillinen Internationale
Olkoon, että vallankumous perilv-tyy,
mutta se ei tule pienimmässli.
kään kieltämään. Se tietää pysyttää
kaiken voimansa. Ja se on jäävf.
proletaariseksi valtioksi, joka on ai-na
valmis tukemaan muiden maiden
työläisiä, jotka nousevat puolestaan
täyttämään historiallisen velvolli-suutensa.
Se tulee ennenkaikkea
säilyttämään koulunsa, kirjastonsa,
suurliikkeensä ja punaisen ar.r.ei'
jansa. Se on joka päivä yhä sy-vemmin
tunkeutuva uuteen ja koV.
keampaan elämään herääviin ky­liin.
Se on säilyttävä ihmeellisen,
kaikkiin uhrauksiin valmiin taiste-lurohkeutensa.
Ja se on ennenkaik­kea
kuten' tähänkin asti jäävä In-
•ternationalen polttopisteeksi.
Saksan kapitalistit kek­sineet
toisenkin
keinon
Maantieritari Mussolini yskuripii-rien
uusi epäjumala.
Berliini, 31-10. — Tuli jo ker­rottua,
että Saksan suurrahakkaat
ovat keksineet hyvän keinon maan
pelastamiseksi ahdinkotilastaan. Ni­mittäin
8-tuntisen työajan paista­misen
ja sen pidentämisen mikäli
mahdollista 25-tuntiseksi. Mutta
nyt he ovat alkaneet pohtia toista-kin
keinoa. Se ei kyllä ole mikääT
uusi, sillä tahrasi Noske jo aikaa,
kätensä ja sillä on jo ennenkin
«pelastettu maata ahdinkotilasta»
sillä seurauksella, ettei se ole kos­kaan
ollut sellaisessa pinteessä kui:i
nyt. Mutta keino on tullut uudel­leen
päiväjärjestykseen uuden ve­risen
miehen, Mussolinin, kautta,
joka uhkaa kaikkia edeltäjiään un­hon
yöllä. Mussolini on nostanut
valkoisen terrorin uudelleen porva
rilliselle kunniatilalleen, Mussoliini
on kirkastanut laHtaritraditionin jai
uudelleen osoittanut, että silloin
kun porvaristo on umpikujassa, kun
sen systeemiä odottaa perikato, on
sentään aina varmin keino joukko­haudat
ja nälkäleirit^,, kidutetun
proletariaatin luista jauhettakoon
nos-Airesissa ja Tokiossa, San Fran- porvarismille uutta elinvoimaa, työ-sickossa
ja Sydneyssä ja Kap-kau­pungissa.
Anarkistit, syndikalistit,
sosialistit, joka koulukunta, lahko,
kaikki työläiset käsittivät, kaikki ih
miset, joilla vielä oli jälellä tule
vaisuususkonsa ja -tahtonsa, että
tässä oli todella kysymys uuden
maailman tuskaisesta, vaivojatuotta-vasta
synnytyksestä.
Terrorihallinta on lopussa. Tul
laan tekemään rauha. Saarto lak­kautetaan.
Moskovassa kokoontuu
maailmankongressi. Kommunistinen
rakennustyö tullaan panemaan alul­le.
Kulutuskommuunit elpyvät, teh­taat
kuroittuvat uusiin töihin. Ra­ha
on poistettu. Kaikki on kaikki­en.
Yhtenäinen, säännöstelty tuo­tantosuunnitelma.
Työläisopistoja.
Proletaarista kulttuuria. Sähköistä­mistä.
Tuotannon siirtämistä am­mattiyhdistyksille.'
Internationale,
E i , toverit, ci sentään vielä niin
lähellä päämaalia. Liian sÄuri vä­linpitämättömyys
ja huolimatto­muus
lamatittaa vielä ihmisiä, jotta
alkamanne työ voitaisiin suorittaa
loppuun. Seisottehan vielä yksin
huolimatta kaikesta innostuksesta,
minkä olette miljoonissa proletaa-risydämissä
virittäneet. Ja juuri sen
vuoksi, että olette yksin, mielitään
Iäisten mäihäksi isketyistä kallois­ta
vuotakoon uusi elirtmehu kaup­paan
ja' teollisuuteen, henkiseen
viljelykseen, runouteen. Fascisteilla
on takanaan suurteollisuuden har­joittajat
huijauspankit sekä d'An-nunzio,
kuten valkokaartilaisilla
Suomessa oli takanaan suurrahak­kaat
ja Kiantonsa, ja Vilkunansa;
joskaan viimeksimainituilla ei ole
italialaisen virkaveljensä kykyä, or>
heillä kuitenkin tämän julkeus!
Mutta puhuimme saksalaisten
suurkiskurien «uudesta keinostaj..
Tämä uusi keino on entistä kylmä-verisempi
lahtarismi, «Italian fas-cistien
suuri menestys on tehnyt
heihin syvän vaikutukseni. Taan­tumukselliset
piirit kautta Saksan
mutta varsinkin Baierissa, jotka
tähän asti ovat sosialidemokraatti­en
kanssa yhdessä sättineet kom­munisteja
siitä, että nämä halvek­sivat
«rauhallisia keinoja ja parla­menttia
», tuovat peittelemättä ilmi
halunsa päästä parlametista Musso­linin
tavoin! Juuri päättyneessä
saksalaiskansallisten kongressissa
lausuttiin tämä ajatus moneen ker­taan
ja ilman mitään tekopyhyyden
riepuja. Täällä antoi johto selvään
ymmärtää, ettei tästä alkaen aijot-rikkaat
hiilialueet. Tshekkoslovakityhä vieläkin iskeä teidät maahan, ta pitää niin suurta lukua parla­mentista,
vaan suunnattaisiin toi­minta
: parlamentin ulkopuolelle.
Puolueen puheenjohtaja Her^ käyt­ti
oraakkelikieltä ja lausui ennus­tuksen:
«Ehkäpä kuuluu meille tä­nä
italvenai Saksalais-kansalliset
rintamalle!»
Tämä ennustus ei.itse asiassa kui­tenkaan
ollut ennustus eikä mi­kään,
sillä hehän ovat jo astuneet
rintamalle. Koomillisen vaikutuksen
vain tekee, että sen nyt huomaa­vat
muutkin kuin kommunistit. Sir­kus
Buschin kahakkahan äskettäin
Berlinissä oli tyypillinen etuvartija-taistelu.
«Rote Fahne» ilmoitti ää­nekkäästi
jo ennakolta, että tässä
oh kysymys päivän seivästä lahta-rismista.
Mutta paitsi luokkatietoi-sia
työläisiä ei tätä uskonut ku­kaan.
Ei porvarit eikä sosialidemo­kraatit.
Päinvastoin, lähetti sosia­lidemokraattinen
poliisimestari mie­hensä
pamputtamaan lahtarimielen-osoitusta
estävät työläiset puoli-kuoliaaksi,
vangitutti kaikki kom­munistiset
johtajat jne. Ja n.vt, pan
viikkoa sosialidemokraattisen lur­juksen
ärjestämän verisaunan jäl­keen,
ovat sekä sosialidemokraatit
että demokraatit järkähtämättömän
selvillä siitä, että silloin todella oli
kysymys lahtarismin esiintymisestä.
Nyt kirjoitetaan taholla, missä ?>T-detään
päästä pienimmästäkin kom­munismin
vivahduksesta, että <Va-pauden
ja. järjestyksen Hitto, joka
sirkus Buschin luona tappeli kom­munistien
kanssa, ja ne yhdistyk­set,
joita teknillisen hätäavun naa­mion
suojassa perustetaan kautta
maan, muodostavat ilman epäily»»»
saksalaisen fascistnitkkeeir pohjan».
Ja Berlinin poliisimestarin a
Nosken ja Severingin (jälkimämeii
on valkoisen terrorin turvin toimit­tanut
kuritushuoneeseen viitisen­toista
tuhatta työläistä!) äänenkan­nattaja,
Vonvärts, se on myös yh.-
äkkiä .päässyt tämän «kammottavan>
tosiasian hajuun - merki.lista
lÄiinka myöhään totuus mahtuu so­sialidemokraattisten
hariekinien na.i-kaan.
Kalpeana liikutuksesta ärisee
tämä kaiken vanhan kunniansa siks-maisessa
prostitutionissa havittanu
lehti, mikä läheinen yhteys vallit­see
italialaisten fascistijohtajain J«
Saksan taantumuksellisten P"-!^
välillä. Mussoliini on lehden tJe.o
jen mukaan äskettäin käyn.vt neu
voitelemassa saksalaisten taant
muksellisten kanssa. Samoin on .e
nyt muudan hänen kenraalei.aan
«Meillä Saksassa on etenkin j . ^ ^
pitää silmämme auki» kirjo-i^._
Vorwärts. Ja siinä se on vana-keassa.
-^j.
Mutta jos rehti" odottaa, etta -