Vapaus, December 7, 1922

              13. Torstaina, joahiL 7 p. — Tlnrsday, Dee 7.
I l ku:-:a
nnettai^iin jokin muu feuin; Ja Kautsky tuhlaa monta sivua
arvo, niin se erehtyy, mainitusta kirjastaan kaikella pe-on
enemmän ajanut rusteellisuudella oEoittaakseen, et-
Kr>niir. a-'^^^ Ssksassa kuin se,itä kapitalismin vähitellen tapahtu-
I s^cvttänyt Noskensa ja muut va muuntaminen Eosialismiksj oli
r.r niithet «dmanj luokkansa äärimmäisen vaikea tehtävä ja et-
'i^lahtarisniin vaarasta ja sosia-rriokraattisen
johdon petoksesta reettisena radikalismina — rpää-
" määräi^radikalismina suvaita, vaik­ka
se ei jaksaisikaan li^opua koko
h i s t o riallisesta menneisyydestään.
Ei tarvitse epäillä, etteike sosiali­demokraattisilla
johtajiUa, joilla jo
on takanaan joidenkin unosien par-lamenttaarinen
koulutus ja jotka
jopa ovat istuneet porvarillisten vir­kaveljiensä
rinnalla «iinisterituolil-aänmmäisen
et-kuka
häikäilemättömim-j tei sen läpiajamisessa voida nou-
.-uin se p''«''*''ösoinut virkaval-j dattaa tarpeellista varovaisuutta ja
jjjrjitaniaan «Rote Fahnea» ja malttia. Jos sosialidemokratia po-
"""rionimunJstilehtiä vain siitä litiikassaan todella osoittffa tällais­ta
varovaisuutta ja mielenmalttia,
niin voidaan sitä porvarillis-demo-krsattiseltakin
näkökannalta teö-ettii
ne ovat joka nume-jo
vuosikausia varoittta-
'•Jroilveluksessa?
, y iuitenkin saattaa <Vorwärt-i
/ J k ö olla vilpitön. Scheidemann
Ejo finihapposuihkun. Lempo tie-i%
ör> niitä happoa tässä vielä ku-i^
caa! Sillä lehdellä saattaa sel-
1% hetkinään olla pieni aavis-t
\ i i t ä , ettei Mammonaa koskaan
Eella 'liikaa, ja että _jos_ tässä
'jisnii vain paisuu paisumistaan. | l a . olisi tahtoa maltta^^aisuuteen.»
K j mene tiedä, ehkäpä saa tässä
f ä viaton, kiltti ja aina palveluk-rl
n altis sosialidemokraattikin
l\km kuulaa kalloonsa. Se her­ja
ystävyys, se on aina ollut
:lvetin oppia!
Mutta samaan aikaan lain «Vor-
5rts, vierittelee krokotiilinkyyne-
Ij^n, on cRote FahBe> lakkau-
[tuna <Vonvärtsin> mielien mah-äskystä!
Kyllä siis käskee uiku-la
sitä, että lahtaiäsmi kiikkoi-
,1
Ja niin ovat jrärssihyeenat par­haassa
rauhassa. He tietävät voi­vansa
täysin luottaa sosialidemo­kraattisiin
johtajiin. Ja käytäntö
on osoittanut .Reille, ettei heidän
tarvitse olla huolissaan sosialide­mokratian
«vasemmistostakaan», en­tisistä
riippumattomista.
Mutta pörssihuijarit eivät sitten­kään
ole täysin levollisia. He voi­vat
luottaa sosialidemokrattisiin
johtajiin, mutta entä sosialidemo­kraattiset
joukot? Sosialidemokraat­tisten'
työläisten jyrkentyminen ja
Ihme on tapahtunet'! Juuri tätä [/xommunistipuolueen luittuminen,
•joittaessa ilmoitetafatn, että Preus-li,
sisäministeri) on lyhentänyt
l(Bote Fahnen> klckaUtusBJan 14
jjäivästä neljään; Sosialidemokraat­tisen
johdon löyffiretken .jälkeen,
ijinkä tuloksena oli uhkaa-va lahta-femi,
sietää taas päästää toden-
Lohaja pässinkarsinasta;! Ellei ar-
Uituksella tähdätä enempää; jon-
Ifcn varaamista, mikä tiukan tullen
Ifisimäiseksi paiskataan -päällehyok-
Eavän lahtaripuhvelin sarviin!
Toverilehti kirjoittaa sisäministe­riin
cjalomielisyydenj. johdosta: «Tä­ten
on siis loppunut yksi välikoh­taus
uusimmassa kommunistiajojan-iissa.
Hallituksella ei ole sotaretkil-mitään
«nnea. Suuri jahtikier-m
kommunistista ,pu61uetta vas­taan
sirkus Buschin kokouksen jäl­leen
on lyyMhtänyt viheliäiscsU
läjään. Yleisen mielipiteen silmie-
<ä paljastui poliisilaitos lahtarien
ijojelijaksi, ja oli sen hellitettävä,
hn jopa porvarillisetkin lehdet .ra­vistelivat
sitä siitä. Suuri hyökiäys
bmmunistipTioIuetta vastaan päät-iji
siihen, että oli ryhdyttävä suo­jelemaan
Taltakunnakansleria taan­tumuksen
murha-aikeista.»
Kautskj ja kumppanit
pörssi jobbarien asia­miehenä
Saksalaisten pörssihyeenain .aä-
Jnenkannattaja «Berliner Börsen-
|Carirer» kirjoittaa lokakuun iJ6 >nä
|aanuinumerossaan yhdistyneestä EO-jrialidemokraiiästa.
Kirjoitukselle
jo.! ominaista lehellinen arosydämi-syj-
s. Huomauttamalla Nnmbfirpin
jiiongressin päätöksestä Karl Kauts-jlyn
johdolla työskentelevän ohjel-
|makomitean asettamisesta, laBsaau
lieliti, että mainittu komitea «on
jfarmaan laati™ melkoisen radikaa-jlisen
tnlevaisuHSohjelman». 'Msttiz
käs se tuottaa heille huolta ja pään-xv&
maa. Lehti huomauttaakin, et­tei
käy salaaminen, että kommunis­tipuolueella
• on tänä talvena poliit­tiset
konjunktuurinsa. «Nämä kon-junktuurit
käyvät sitäkin vilk­kaammiksi,
jos kallistumisen lisäk
si tulee suurempi työttömyys. Ja
tällaisen työkriisin vaara ei nykyi­sen
«suotuisan» valuuttakehityksen
vuoksi ole vähäinen, sisäinen kallis­tuminen
kun ei ota pysähtyäfaeen
niin äkkiä, ja saksalaisten hintain
ja maailmanmarkkinahintain väli­nen
ero kutistuu arveluttavan no­peasti.
» •
Ainoa .mitä Saksan kapitalistit pel
käävät, on kommunistipuolueen in-jittuminen.
Ja tässä tekee porssi-lehti
mielenkiintoisimman tunnus­tuksensa.
Kapitalistit tietärät, et­teivät
voi omin apuinsa -pelastautua
hädän havauttaman proleiaxiaatin
tieltä, ja että vain sosialidemokr»-
tia voi iieidit pelastaa. Ja sen eh­tona
on, että sosialidemokiatäa pi­dättää
käsissään työläisten jolidgn.
Siksi on sosialidemfflkraattien tifr-vauduttava
joihinkin. Tadöiaaliain
puheenparsiin. Mutta kapitalistit
vain iloitsevat siitä. Avomielisesti
kirjoittaakin pörssihBijarien .'äänen­kannattaja:
«Mitä paremmat kionjunktnurit on
komraunisteiUa, sitä radikaalisem-:
maksi tulee tai on ainakin tiflevi-,
naan sosialideraokraiGa. Sosialide­mokraattiset
johtajat ofvat sisäl-;
lisesti riemuissaan siitä, että porva­rillisten
pnohidden ja eturyhmäin
vastarinta estää heidän (radikalis­minsa)
raikutnsfca. Tämän Tasta-rinnan
synn.yttämän vihan luovutta­vat
he tietysti porvareille samalla
kun käyttävät ätä puohiepoliittises-ti
hyväkseen, S31ä laaMä .ii itäiDäit'
sina aikoina ole muuta päämäärää
kuin työväestön pitäminen johdos­saan.
Mitä enemmän ja seuraus-rikkaammin
komiBunistinen kilpai-
Karjftlan puutavaroita ulkomaille.
Lokakuun alkupäivinä läksi Pie­tarista
höyrylaivat Fidalgo ja Sles-v5g
vieden mukanaan Karjalan puu­tavaraa
1,350 standardia. Nämä ta­varat
myydään Englannissa Arcosin
välityksellL Puutavara on ensiluok­kaista.
Osittain se lajiteltiin Pieta­rissa
uudelleen. Kuormaus siellä
sujui hyvin. Työssä oli suomalai­nen
työkunta.
Pian lähtee kolmannessa laivassa
600 standardia.
Nämä ovat ensimäiset puutavara-lähetykset,
jotka ovat toimitetut
välittömästi Karjalan omien elin­ten
kautta ja etupäässä Kargostor-gin
(Karjalan valtion-kauppaosas­ton)
toimenpiteistä.-
Karjala saa Arcosilta (Venäjän
kauppatoimisto Lontoossa) etumak­sua
8 puntaa stardardilta. Loppu­tili
suoritetaan tavaran myytyä.
Äänisjärven rannoilta on Pieta*-
riin kuljetettu myöskin "vanha eks-porttitavara,
noin 10,.000 standar­dia.
Se kuuluu Venäjän ulkomaa-kauppakomisarJaatille,
joka osti sen.
Mainittujen määrien lisäksi on
Pietariin tänä kesänä kuljetettu
ja siellä niyyty 2,000 standardia
puutavaraa paikallista (tarvetta var­ten.
— 'Katjalan Komiiiunista.
_ _ - o
Karjalan ifCauppaylitiön edustaja
ICarjalan valtiokauppa-
OfSStO
7. Keskuksen korvaukset
y l e i s valtakunnallista
olevista menoista
8. Tulot yhteiskuntava-kuutuksesta
•
9. Muita tuloja
2000
100000;
imoo: I
II. Ylimääräieet tulot I
1. Keskuksen korvaukset
yleisvaltk. luonnetta
olevista menoista:
a) rahamerkkeinä puu­tavaran
valmistuksesta 400000
b) viljalainoina 600000
Kaikkiaan 7,211,000
40300
12000
40000
ipetroikoissa.
Karjalan Kaoppakorporatsiooni
(Karelian Trading (^Corporation) jo­ka
on perustettu New Yorkissa,'on
lähettänyt JKarjalaan puheenjohta­jansa,
Henry Askelin, Hän on saa­punut
Petroskoihin ja on hänellä
monenlaisia suunnitelmia Karjalan
ulkamaakaupan suhteen. — Ksnja-:
lan Kommuunista.
K. T. K:n Talousarvion menopuoli
V. 1923.
Osastojen nimitys Kultarup.
1. Karj. kom. ja Neuvosto
Hallinto-osasto
2. Karjalan edustus Mo^
kovassa ja Pietarissa ....
3. Valtion lalastotoimisto
4. Työväen ja talonpoikain
tarkastus 21000
5. Oikeusosasto 190000
6. Valistusosasto 9400Q0
7. Työosasto 40000
8. TerPeysosasto 820000'
9. Yhteiskuntahuolto-osasto 120000
10. Karj. raha-asiain osasto 250000
11. Maaosasto ja metsähal-i
l i t o 580000
11 TJlintarve hallinto 160000
13. Talousneuvosto 25000
14. Tuotantojen osastg .... 30000
15. Miliisi 200000
ll'6, ^Yhteys alueella: 21 pos-
' -tiasemaa • 50000
17. Kunnallisosasto 10000
3^. Apumaksuja kaupun­geille
ja kunnille .... 150000
19. Karj. Toimp. Koni. käyt­tövaroiksi
150000
I 1
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan,
sekä K. G. K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
I
i
I
I
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipusäia, hinta §1.25,
$2.00, $3.00, $4.00 ja $5.00,
Kuumavesipussin letkuja, hin-
U $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .33
Korvaruiskuja, hinta .... .35
Nenärui^uja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille, »in-tH
*>.•*••«•••<*>(••**«,..) $3<50
Varmuusesineitä miehille, hin­ta
$3.00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Munuaisplaastaria 50
Selkäplaastaria .35
Rintaplaastaria .50
Kummiplaastaria 25
Anistippoja, yskään, hinta .50
Emätippoja, koHikiin ja sydän-aluskipuun,
hinta 50
Eetteritärpättiä, yskään ja
hengenahdistukseen 50
Exzemasalvaa, hinta .75
Koff männin • tippoja, sydän-aluskipuun
.50 ja $1.00
Holvausvettä, hinta .50
Hiusöljyä, hinta .50
Hammastippoja, hinta 25
Hammaskittiä, hinta 10
Hamniaspulveria, .25 ja 50c.
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c• ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta .75
Hajupihkaa, hinta 2öc uns.si
Intinlipjamenttia, hinta 50
Ihosalvaa, hinta 35
Kamferttia, kuivaa 25c unssi'
Kamferttiviinaa, hinta , . . .50
Kamferttilinjamenttia 50
Ka mferttiöljyä, hinta 50
Kolmenlaisia tippoja ^0
Luulinjamenttia 50 ,
Mikstura Simpleks-, .50
Nervin tippoja .50,
Parranajosaipuoita 50
' Päänkivistyspulveria 50
Pikiöljyä 50
Puunöljyä .50 .
• Puhdasta Norjan kalamaksa-Öljyä,
hinta 50c ja $1.00
.. Prinssintippoja .50
Preserveeraavia tippoja . . .50
Riigabalsamia .50
Silmiivettä .60
Silmäsalvaa .50
Suu- ja hammasvettä .50
Snellmannin koliikkitippoja .50
TilntkftB Dieiltii läiikeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, Canadan ja Ameri-
&Bn lääkkeitä, kummitavaroita, maskeerausmaaleja y.m. Me maksamme postirahan kaikista
$5.00 tai sitii isommista tilauksitta. — Erikoislääkeluettelot asiamiehille.
168 ^ . Algfoma St.
W. A. CARLEY,
Omistaja ja apteekkari.
I
I
Port Arthur, Ont. |
K. G. K. NYM.\N, Suomessa ja Canadassa
tutkinnon suorittanut apteekkari.
Yhteensä 4,641,000
täaiä ei kuiteiikaan tuossa pörssi- „ .v„.,^..,..^„.,icu Aupa.-
lehdessä herätä pienintäkään levot-J juagitationi herättää Talreille jyro-
I. tomu^u_tt a. Se jnetää, että "kmistö• letaarisia luokkavaJstoja, «itä epeon-riippuu
yhdistyueen sosialidemfifcra-tian
politiikasta eikä jyrkistä sa­noista
sen ohjelmassa. Ja tähän'3>o-
' litSkkaan on pörssijobbarien ää­nenkannattaja
Jyrsin tyytyväiBen
Matta puhukoon pörssilehti "itse.
paolestaan:
«Karl Kautsky, joka kohtelee »ar-l
«in kovakouraisesti Görlitzin ohjel­maa,
koska se et ole täydessä pnli-taudessaan
pitänjl kiinni marxie-min
vanhoista tunnuksista ja peri-
«atteista, on kirjassaan, jossa hän
juuri kritikoi. täJä ohjelmaa —
•1 Sen nimi on «Proletaarinen vallan-
^»lous ja sen ohjelma» — ja jo­ka
on porvarillisellekin politikoit-sijalle
lukemisen arvoinen —, juur-tajaksain
ja jokseenkin vilpittö-
»ästi tuonut esiin, että edessäm­me
oleva pitkä ylimenoaika tulisi
tarjoamaan varsin paljon kapitalis-
"lia mutta vain ylen vähän sosialis-iiia.
Aikaisemmin kuului hänen
inielukysymyksensä: «Mitä tapahtuu
päivä sen jälkeen', kun. proletaari­han
vallankumous on kukistanut
Uptialismin herravallan?> Nyt OP
foäalid^mokratia keksinyt,, että tä-
^ voidaan vastata vain; «KSpita-
''^n tappion jälkeen jatkuu kapi-
|alismi edelleen.» Kun vanhan jär-
Ifstelmän aikana hidasteltiin pakot-
^•''an tarpeen vaatimien reformien
suhteen sillä perusteella, etteivät
[Oiosuhteet vielä ollet kypsät tällai-f
«De edistysaskeleelle, niin torjui so-
«ialidmokratia suuttumuksella moi-
'«n verukoimigen — ja usein tay-
^«Dä syyllä, mutta itse etsii se nyi
'-aniallaisesta todistelutavasta loh-
I autosta ja itsepuolustusta. Se noi-
^ ja pilkkaa bolshevikkeja, jotka
l^^ella ovat yritöneet päivää jäl-sosialistisen
vallankumouksen
^teuttaa Bosiallsraia käytännössä.
män luulevat fosialidemo^kraatit «Se-van
välttämätöntä ottaa nikonaises-sa
esiintymisessään varteen nämä
vaistot. He raikuttavat täten —
ja tämä on pb»rvaril3isenakän poli-koitsijana
myönnettävä — mikäli
varjelevat kapinoilta ja ieikauk-;
silta, ei ainoastaan omien puolue­poliittisten
vaan myös valtiopoliit-tisten
etujen hyväksi, kansan ja
yhteiskunnan hyväksi kokonaisuu­dessaan.
»
Ja lopuksi lehti huomauttaa, että
vaara on tässä vain siinä, että so­sialidemokratialle
«palosammutus
työstään» maksettava korvaus saat­taa
nousta niin suureksi, että siltä
on vahinkoa vapaudelle ja talou­delle.
Mutta pörssihuijarit ovat
joka tapauksessa sitä mieltä, että
sosialidemokratialle on "maksettava
jotakin korvausta. Sillä eihän hei­dän
sovi ilmaiseksi pyytää proletaa­risen
taistelun jarrutusta — «palo-sammutustyötä.
» Tätä ammattia va­kuuttavat
itse porvaritkin sosialide­mokraattisten
johtajien harjoitta­van.
Tarvitsevatko työläiset sii.s
sen enempiä todistuksia?
Karjalan ulkomaisista ostotsista.
Karjalan Helsingissä oleva ^käup-pavaltuutettu
on saanut toimekseen
ostaa Karjalan metsäkomitean töi­tä
varten 'hevosia 200 kjd sekä
suuremman määrän nahkaa ja vaa­tetavaraa.
Samoin on Suomesta os­tettu
sahoja ja kirveitä.
Amerikasta on Kai^rostorgan
edustaja ostanut Karjalaan villi­eläinten
•p.vydyksiä (trappeja).
(Saksasta on' ostettu metsästys-pyssj'jä
j a lääkeaineita. — X . Kom.
Pellavaa KarjaUrsla.
Kargostorg on alkamat kerätä
Karjalasta pellavaa. Poindsoin kun­nasta
!saa se kokoon useita tuhan­sia
:puutia. Tavara läfaeietään ul­komaille.
— K. iSfiim.
o
^•alurautaa KarjaHasta ulkomaille.
Kargostorg myy paiteiillaan Va-lasniinskin
ruukUta Tulema järvel­lä
ulkomaalaisille ostaJiBe 100 tu­hatta
puutaa (pinata W paunaa)
aralurautaa. — K. iKom.
• — o
Lenin tefvelrtaa Kmrlalaa.
Karjalan talonsnaivostan • piiheen-jrhtaja
Schottman oli lokakuun
loppupuolella tov. leninin puheilla.
Karjalan KomnniBnin .'mukaan,
Schottman' .lähetti seuraatvan sä'h-kö.
sanoman Petroslt^in::
KPersoonallisessa keskustelussa
vakuutti Vladimir iräs (Lenin)-mi­nut
tuomaan ilmi hänen 'kiitollisuu­tensa
Karjalan Tyikansam Kom­muunin
työtäfcekevälle »-äestölle
Eaiyälan lalueen puoTaeTtonferenssin
rja neuvo.stojen edustajalkiflnoakBen
lähettämien sähkösanomien johdos­ta.
TJadimir Hjiteh JBBuraa lämpi­mällä
osanotolla Karjalan ITyökan-san
Kommuunin yksimielistä työs-kenteljä
ja toivoo sille pai9iainta
raenesti.'sfä.»
o •
20. Tuotantoon ja liikeyri-tyksille
Hikepääomaa: ^
Radiopuhelimeen "^OfrtlO
•Karjalan Metsäkomite-alle
2O0ÖD0O
Onegan tehtaalle 4Ori~O0O
Tuotantojen osastolle lODÖOO
Yhteensä 2,570,000
KaikBaan 7,211,000
WÄWUP, tJNT.
Näin tysymyksiä A. 'Tainiolta
Vapaudessa No. 1^33, jossa'liän pyy­tää*
vastaasta seuraaviin kysymyk­siin:
Oivko sopivaa kuviiua henki­lön
kahttem osastoon .^litaikaa? Ja
onko laillista omiksi ei sopivaa)
otijm SäJseireksi Suomesta tulleita
jälestä T. 1918 ilman feutkijakomi-tean
Hasosnntoa? Ja (onko sopivaa
osaston toimia Tcusi kädessä vasta-puolueen
ianesa? Toimitus kylläkin
vistasi mäihin .'ky^yn|.y"ksiin, mikäli
nfihin •voi -vasta. Siis en katso tar-peelliBeTai
niiiän enempi vastata,
mutta tuntiessärii ^häitten kysymys­ten
tarltoituksen ja ytimen, niin
taMran iii±'iHe<yata Tainiota eten-jän
jällkimäisen :ky^yksen joh­dosta.
Tainio ei kylläkään kysyes­sään
mainitse siitä olisiko 'jossakin
9
heidät ensin kiintymään vaikka
tanssi-iltamiin ja sitten vähitellen
sen mukaan kun voidaan selvittää
heille . järjestymisen merkitystä, se­littää
siitä heille.
Punalippu liehuu vapaana Pieta
rista Vl^ivostokiinkiin asJi, kaut­ta
laajan Venäjän. Silloin tällöin
se hiilmahtaa esiin sielilä täällä,
kautta laajan Amerikan, SUTHÖS Ber-linistä
Bagdaadiin asti ©n sen kan­nattajat
kohottaneet missä ennen
piti Saksan monarkistien lipun ol­la
, ylinnä, aellä nousee punalippu,
siellä toverit tolmiyat. He eivät ai­noastaan
taistele sortajiaan vas­taan,
Taan iJie ijärjestäTOt joukkoja
yhteiseen rintamaan. Kautta näit-V
ten kenttäin mvmme paljon väsy-II,'
aeitä tovö-fiita, he mat väsyneet V
toimintaan, isturat alkuna taistelu-,1
linjasta ja valittavat. JiJiin olemme li
toiminut, nuoaButemme olemme]!
ahertanut ja pennimme uhranneet
ja aänainejj riita (ja «e-kasorto on
ollut tulos. He .jiziskus >ovat rii.stoDJ
tuntenut ja mutana nilleet. .Mut-'
ta eiTät kai- -ole JaakeneeJ että Roo­maa
ei päivässä xakermet*,'!. Mui-i
ta on vielä toivoa tällaisista\in to­vereista.
Satlaiu että he väsyinyk-sensä
ynohtavat 'ja .rintsmaan yh­tyvät
entistä tarmokkaammin, JMut-;
ta kun tarkastelemme liitä rinta-n . • ,< ,,.
, „ ... ... „ -hemmat..emme ole paljon «pukkia-maa
edelleen mm Jiäemme auna ,, , ' , ,
77 , . , . , , • , fJkaan», vaan me pakkaamme ole-paljo
lurjuksia, proTokaattoreita, he • . . : t „ „ „ , . . . . . •
guiisiiiiiiiiiHiiiHiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiriii^
5 SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE S
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230-J. 5
S rilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISlt BAKERY) 5
itiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiunniiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiniiiiiiinniiiiiiiiiiiiiM
fllMSPERGER HARNES COMPANY m
• valmistaa i
AlgiQma leimalla valistettuja valjaita, telt­toja,
ikkuuavarjostimia, autokattoja, plän-kettejä,
miton konesuojuksia.
^xilt Ste Marie — Ontario.
Kylmillä ilmoilla tarvitsette liyvän
KUUMAVESIPUSSIN
Hinnat $1.00, $1.50, $2.00, $2.50.
Jokainen taattu.
NUTSONS DÄUG STORE
Gare ib Albert St. V ' "•—^ Soo, Ont J
aina ovat mnkana, sotkemassa ja
hajottamassa. He toettavat repiä
osastossa niin tehty, mutta jälki- hajalle^_ ennea tehtyä ja kavalasti
KARJALAN TULO- JA MESO-ARVIO
lienee Europan ainoa maa, jonka
tulot ja menot ovat taaassa.^
Karjalan toimeenpanevakomiiea
on ]opullise.sti vahvistanut vuoden
1923 tulo- ja menoarvion Karja­lan
Työkansan Kommuunille. Mie-lenkjintoisiji
puoli budjetissa on st,
että tulot vastaavat menoja, mikä
on tätä nykyä harvinaisuus Earopan
maissa.
Karjalan talo- ja menoarvio ko­konaisuudessaan
on seuraava:
Karjalan vuoriteoliisuus.
Heti rekikelin alettua alotetaan
katinkullan kuljetus sen louhintwi-paikoilta
Kemin kihlakunnassa. Val­miina
on jo useita tuhansia kiloja.
Tavaran kysyntä ulkomailla on
vilkas.
Karjalan marmorin kysyntä var­sinkin
Ruotsiin, Tukholmaan^ on
vilkasta. Saapuu lukuisia tiedustelu­ja
Kai^ostorgalle marmorin hinnois­ta
ja kuljetusmahdollisuuksista.
Ruotsalaiset ovat arvelleet Karjalan
marmorin belgialaista marmoria pa­remmaksi.
— K. K m '
K. T. K:n Talousarvion Tulopuoli
1923.
L Tulot: Kultaruplissa
1. Suoranaiset verot 263000
Elintarvevero 200000
Työkyytivero ................ 100000
2. Välilli.set verot 180000
3. Tullitulot 300000
4. Kuljetus ja Yhte^slai-toksien
tulot 10000
5. Valtion omaisuuden tu­lot
• 2225000
6. Kansallistutettu teollisuus:
Tuotantojen osasto .... 153000
Pohjois-Venäj, Metsä-trusti
400000
Pietarin metsätrusti .... 20000
Karjalan KauppaoMSto 150000
Onegan tehdas 80000
KalaBtustru--ti 5000
Myl!.vo3a.no 10000
Karjalan met.«äkom5tea 200000
mäiran saTiteen olen svarma, että
hän t a r i t ä t t a a WanupinS. S. osas­toa,
koska ihän on sen kysymyksen
tuonat esiän osaston kokouksissa jo
useammasts, niiis ky.syn Tainiolta
enän, t e t ä hän , .tarkrättaa .vasta-puoln&
ella "Wannpissa? Minun tie­tääkseni
e! täällä «ale iniitään '.vas-tapuolueita
enkä tunne ketään hen-kOöä
aimenises^i joka ljuuluisi jo­honkin
vastapuolneeseen, jos 'fiinme
ota lukuun Tainiota. Ja hänkään
ei ainakaan julkisesti "ktctnlu ,mi-hiniääo
vastapuolaeeBeen. Bän •on
ollut Wanupin S. S. osaston jäsen
ainakin tähän asti.
Osastomme kylläkin on pannut
iltamia toimeen järjestymättömien
työläisten keskuudessa, poissa osa.'^-
ton omistamalta taldta, paikoiesa
mihin huonojen teitten ja pitkien
matkojen vuoksi on voitu saada toi-imeksi
paremmin onnistuneet ilta-jBat.
Pääasiana ollen saada osae-tollemme
vähän tuloja, että voi­taisiin
korvata velat, mitä osas-jtoBsmme
on, nimittäin rakennus-
Velat ja samalla myöskin voitai.-;i
tutustua näihin toiskieli.siin työ-läirtovereihin.
Emme voi kylläkään
'paljon harjoittaa mitään erityisem­pää
agitationia heidän keskuudes-vastustaa
toimintaamme eiielleen,
mutta kautta tämän laajan rintd-raan
tehdään pohdiBtOKtyötä tällai-iiista
aineksista, erotetaan jma ja
Juodaan luja yhteinen rintama, jo­ka
pystyy fliyökkäämään ja puolus­tamaan
itseään. Tähän rintamaan
otetaan ja kootaan juuri työläisiä,
työläistovereita, huolimatta Biitä
ovatko ennen olleet järjestyneitä tai
ei. Siis toverit kaikkialla toimikaa
tarmokkaasti ja minkä keinon par­haaksi
näette joukkojen järjestämi­seksi,
niin toimikaa sen mukaan.
Kirjeenvaihtaja.
maan kaikeliaista muuta kuin suo­ria
iuokiataistelijoita.
——— —
CONNAUGHT STA, ONT.
TROCHU, ALTA.
Osastomme toiminta on aivan la­maantunut'.
Tämä meidän huono ai­ka
lienee tuon aiheuttanut, joka
minun ymmärtääkseni pitäisi olla
toisin. Sitä mukaa kun meitä ki­ristetään
niin meidän ei ole aika
hellittää. Jos rosvot eivät olisi kont
rolleeraamassa meidän tuotteitamme
niin tämä kuiva aika ei meille mi­tään
vielä meinaisi. No niin, tämä
ei liene -vielä kylliksi meille opet­tamaan,
ko.ska taantumus näyttä.i
saavan jalansijaa ja luokkatietoi­suutemme
vanhentua. Yksi huoio
'saan, koska olemme niin lyhyenä jpuoli meillä on että emme käytä
maan kielestä, että ihe kuitenkaan kylliksi kirjallisuutta ja .sanomaleh-eivät
ymmärrä jos heille puhuisim 'distöä. Onhan meillä sellaisia veik-mekin.
Mutta tutustuminen heidän
kanssaan on mielestäni tarpeellis­ta
ja oikein iltamien kautta, koska
sen verran voimme kuitenkin toi­mittaa
millä asialla liikumme. Hei­dänkin'
keskuudessaan voi olla myös­kin
taistelutovereita ja kun he tu­levat
meitä tuntemaan, niin sitten
yhdessä heidän kanssaan voitaisi
järjestää oikein onnistuneita agita-tioni-
iltamiä ja näin olisi saatu pe*
rille kaksi tarkoitusta.
jcoja joille ei tule vielä minkään­laista
lehteä. Ja meillä nykyään
on kelpo h3rvät lehdet. Täällä Ca­nadassa
me tarvitsemme vaan isom­man
lehden, ettei tarvitsisi tilata
bjan takaisia lehtiä.
< Niin olinpa unohtaa. Meillä oli
perheiltama viime sunnuntai-iltana.
Joka oli kyllä hauska. Ohjelmaa tu!i
että aika kului hauskasti. Lapsilta
>o\\ pieni näytöskappale, joka meni
jotakuinkin. N.vt vanhemmilla tär-
Timmiiisin S. S. osaston tekemä
päätö.s oli Vapaudessa joku aika
takaperin, ko,skien allekirjoittaneel­le
loveriluoton myöntämistä, jossa
he vaativat allekirjoittanutta jul-kai-
semaHn lehdessä anteeksipyyn-tön.
sä.
Olin lö vuoden vanha silloin kun
värväydyin suomalaiseen «Viron
Vapauttajajoukkoon» helmikuun
lopulla, 1'J18, joHsa palvelin kuor-niasto.
ssa noin kolme viikkoa otta­matta
o.saa taisteluun mipään muo­dossa,
jonka jälkeen tu in joukon
mukana takaisiin Helsinkiin, josta
jatkoin matkaani kotiseudulleni
Alavuuden asemalle, Kuortaneen
pitäjään, V, I.
Ollen nuori, kokematon ja kas­vanut
ympäristös.sä joka oli lä­peensä
valkoista, lähdin edellämai-nituile
retkelle tietämättä kuinka
.suuren rikoksen siinä tein Viron,
Suomen ja koko maailman järjes­tyneitä
työläisiä kohtaan.
Rikok.scni suuruuden olen tullut
huomaamaan mieheksi vartuttuani,
joutuessani raatamaan kapitalistien
hyväksi, itse saamatta tuskin kun­nollista
ruokaa ja vaatteita.
Joten olen nyt halukas pyytä­mään
anteeksi rikokseni ja sovit-taakseni
.sen tulen tekemään kaik-kpni
yhteisen asiamme eteen,
Juho Heinonen.
Connaught Sta„ Ont.
Oikeaksi todistaa S. •G. Neil,
Toisiakin toverilehtiä pyydetään
ottamaarPtämä palstoilleen.
E. Hautalan Sauna
Avoinna joka tiistm, keskiviik­ko,
perjantai ja lauantai.
Huron ja Albert St. kulmassa.
SOO, ONT.
Asianajajat, lakimiehet, notariot
jr. m,
Konttori;
SAULT STE. MARIE, ÖNT,
, Uriah McFadden, K. C i
E. V. McMiilan, I
S
Suomalainen Ulkolähetys apteekk:
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, jo­ka
flmottaa Vapaudessa.
Mielestäni olisi parempi, ainaki-{kein tehtävä on opettaa ja ohjata
alussa, näitten järje.stymättömie-> lapsia luokkatiedon aakko.sia oppi-kan.?
sa menetellä siten että saada «naän. Nyt näemme että me van
Erikoinon buomio annetaan Suoma­laisille.
DR. A. B. WEST
SELKÄRANKATOHTORI
Tarkastetaan X-sähkösäde koneell»
217 Gloucester St., Soo, Ont
Phone 1306
Kymmenen vuoden kokemus suoma
laisten keskuudessa.
AmoAjmi
Puhelin 1157 J.
CHARLIE HÄYRINEN
354 Albert St. W., Soo.^nt
Kaikenlaista muuttoajoa tehdään,
J . A. Maclnnes, B.A. W,H.G. Bri^n
MacINNES & BklEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot '
3Ö3 Queen Str., '
Sault Ste, Bfärie, Oniario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
Hahaa lainataan halvimmalla korull».