Vapaus, December 13, 1928

              Torsi jouh&min 13 Thur., Dee. la
VAPAUS I tfttUtOm alat» nmmUumntU. Ommm Stdb»
T O I M I T T A J A T i
VAABA. B, A. TENHUNEN. H, SULA. B. PEHKO-HEN
B^iaund «t tU FM 0(Be* Pn«n»««t, OtXA«a. M «eeosd claM
VAPAUS (Ubotr)
Ih* OBlf « C U of risaUh Vtate* i» Ctosd». PsbliakMl <UUr « 3a<a.o7. Ontario.
aMOTUäBIRNAT VAPAUDESSA»
IUia>iteotaka«c » j ee karta, $2Jo6 kaU kotaa. — A»toUitto<iM««»a«oiakael SOe. p^l«»t«B«. -
«JSS»SSSS.S^50e.'kSa, «1*0 t kama. - Sr'!^?*''''?^.S^tJtT^ »l-^-.lh^^r
AvU>an>IbBotsk»*t 12X^0 karta. MSJOo kaU kaftaa. — Kiitoailmomtaa. fl.«e k«ta. KaoJemamtootnk
M «XA kota.*SOe. lidJMkaa kittodaäaaaha tai ««MtotS»Tia. — Halntaaatiadm Ja «ptätootcka»
SL teta.^!» kolai. kama. - taipliai-attajle. )a i l - o t w ^ « i « - , . < » » , ' V ^ ^ ^ i ^ ' * * " ^ ^*
Sjlii^ljra VTaKrrra - naakaia, {«ta ai aavaa nka. ai talU »aattäaii», {«nai aaUteiaaKo
' «takaokaat.
Joilla
KomiDternin hindennen ionpssin M
teainvälisen sodanYastaisen kamppailun iärjestämisestä
(Jatkoa edelliseen numeroon)
i VK. 04.50. « kk.
I «k. 06^1
TILAU3BIKMAT: ^,
»50. > kk. n.n Ji^lfc. tijA - TtkdTa»altoihi« > Sooa^ aaU «»«U»
0 kk- $ S J O . » kk. «ZJOO Ja l kk. «1.00. . _
Lxbteco tUttBLOmitaktet pua oUa koattotiaa» kello 4 lp. Uaa«*>
Vavedea tJSinac Haeae««*o_a97. Kackar BoiUiBa. 4 »nba» St.
r^mSn käutod» Ubcftr iBfflJEt U ton^a 8». WtaU» I»».
;«M«piHr|« cdalUMsi arV7li*IaI.
5t. PahaliB SJ6V.
Boa 00. SadbafT. Oat.
i;«Mtat a * « t i « h , vata. Ik. par eol. ineh. afiaiamoi «>«S'«» '* "»«^ i»^» ^«P»»"
• tM baai adTMtUtoi »aJta» aaoog tha ftnaUh PeopU »• Caaada.
jaa «ta milloia tahanaa aM rui*vU aaamalaaen UrJaaaaaoM. klflottakaa .«daUM» Uikkaa«bolu}..
II ^ n a a»»»nn I. V. KAJWASTO. lia^«jwkotmä.
Sudburyn pappien taisteluhaaste otetaan
vastaan
Sudburyn anglosaksilainen pappi
OI? ryhtynyt vimmattuun ristiret­keen
lehteämme vastaan. Eilen il­mestyneessä
The Sudhury Ster-leh-dessä,
konservatiivien äänenkannat­tajassa,
hihkuu pappi T. ZX Jones
ei vähemmästä kuin — f/mcises^
valtiopetoksesta. Lehdessämme jul­kaistussa
eräässä pakinassa ja muu­tamissa
uutisissa on näet kerrottu
kuningas Georgen sairaudesta ja
vaatimattomasti mutta asianmukai­sesti
osotettu työväenluokan suhde
kuninkaaseen; on kerrottu nuorten
pioneerien valistustyön järjestämi­sestä;
on myös mainittu Sudburyn
kunnallisvaalien tuloksista porvare­ja
kiukuttavalla tavalla. Kaikkien
näitten seikkain takia on pappi
Jonesin palveluksessa oleva muuan
*'puolueeton" kielenkääntäjä —• to­dennäköisesti
joku suomenkielinen,
ilman seurakuntaa oleva pappi —
kääntänyt englanninkielelle lehdes­sämme
julkaistuja kirjotuksia toi­vossa,
että pakaiiallisten kommunis­tien
päälle alkaisi satamaan '*tulta
ja tulikiveä."
Ja "tulta ja tulikiveä" on todella
satanut Sitä on satanut niiden
6,800 henkilön päälle, jotka luke­vat
The Sudbury Star-lehtea ja jot­ka
tähän saakka eivät ole koh­distaneet
huomiotaan työväenluokan
probleemeihin. He ovat olleet har--
rostilassa niihin nähden. Mutta
; nyt DVAt kiihkoq sokaisemat papit
ryhtyneet Borrostilassa olevia työ-
Ikisiä herättämään. Tätä herätys-työta
on jalketfava. Ellei pappi
Joues tahdo j>ätevällä kielenkään­täjällään
käännättää englanniksi ja
The Sadbury Stor-lehdessä julkais­tavaksi
lehtemme! kirjotuksia, niin
todennäköisesti tulevat nuo Star-lehden
lyöläislukijat tilaamaan it-selleeti
englanninkielisiä työväen-lehtiä,
esim. TAe W^prÄerm, mikä
ilmestyy Torontossa, tai VTorkers*
Lifen, mikä ilmestyy lK>n^
Englannissa. Näistä lehdistä Work-era'
Lije kirjottaa kuningas Georgen
sairaudesta otsikolla "Vlkokidtai'
iuu«a" seuraavaan tapaan:
"Protesteeraamme mitä ener-gisixmualla
tavalla sitä surkeaa
kuolatulvaa vastaan, mitä kapi-talistibeil
sanomalehdistö syytää
i yrittäessään aikaan saada keino­tekoista
ja vaarallista kiihotusta
Englannin kuninkaan George vii­dennen
te r\eyden suhteen. Sa-nomme
"vaarallisia", sillä niillä
liehitlelcvilla ja orjamaisilla val-
. heillä, millä kapitalistinen leh­distö
täyttää palstansa, on mää­rätynlainen
tarkotus: sitoa työ-
Iäiset entistä lujemmin vallitse­vaan
palkkaorj uus- ja riistojär-jestelmään,
raiiikä takia kunin-gasla
elätetään ja ylläpidetään.
Tuhannet ja taas tullannet työ-kaikki:
ne ovat kyllin julkeita
uskotellakseen , työläisille, että
eräs yksilö, joka elämässään ei
ole mitään tuottanut, on paljon
tähdellisempi (kuin miljoonain
työläisten kohtalo). Ne luke­mattomat
miljoonat, mitkä ku­ningas
George ja hänen perheen­sä
tarvitsevat ylelliseen elämään­sä,
selitetään punastelematta oi-menettelytapoihin.
Joiden avulla so­sialidemokratia
' aatteellisesti valmistaa
sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Näi* maailmaUIsta kommunistista
5. Imperialistit voivat harjoittaa
sotapolitiikkaansa vain kansainväli­s
i fsosialidemc^oratian avulla. Jo
maailmaiuota 1914—18 paljasti re-fonnistit
sosialipatriooteiksi Ja yltiöl-gantr^
flmiirftfirf. sen Jälkeen sosialide­mokratian
politiikka on ennättänyt
muodostumaan avoimeksi sosiall-im-perialismiksL
Sosialidemokratian Ja
Amsterdamin ammattiliittojen Johta­jat
kaikissa ratkaisevissa kysymyk»
sissä eivät ainoastaan ole imperialis­min
puolustajia, vaan vielärA sen kb-vaita
eturivin taistelijoita. Suurta
toimeliaisuutta he osoittavat kannat-tessaan
imperialistien sotavalmisteluja
Neuvostoliittoa vastaan.
Reformistien .Johtajien pyrkimys
työväenliikkeen kahtiajaon syventä­miseen
taistelemalla kiukkulsesti kom­munistista
liikettä vastaan Ja harjoit*
tamalla voimaperäistä haJoitustyötS
ammatillisessa liikke^ä Ja työväen
Joukkojärjestölssä (Saksassa Ja Engr-lannissa)
tarkoittaa, samoin kuin hei­dän
tappiostrategiansa suurissa ta<
loudpllisissa taisteluissa, porvariston
vpimistuttamista, työväestön taistelu­asemien
heikentämistä Ja samalla
edullisten edellytysten valmistamista
, , , . . . porvaristolle uusien imperialististen
keudenmukaisesti kulutetuiksi sen sotien käymiseksi Työväestön täytyy
tähden, kun kuningasperheen jä- tarkasti kiinnittää Jhuomlota niihin
senet hikoilevat nurkkakivien las­kemisessa
ja näyttelyiden avaa­misessa.
Ja se uros- ja naaras-laiskottelijain
joukko, mikä
Buckingham-palatsin ympärillä
kirkuu tietoja kuninkaastaan, a-setetaan
työväenluokalle esimer­kiksi,
"Britannian kansakunnan
äänenä", eräänlaisena "uskolli­suuden"
kuvastimena.
Ja tämän ulkokultaisuuden
kruunaamiseksi "työläisten oma
lehti", minkä he rakensivat lan­teillaan,
taistellakseen sen avul­la
kapitalismia vastaan, yhtyy
kapitalistien kera huumaamaan
ja samentamaan työläisten jär­keä.
Sen sijaan, että se paljas­taisi
monarkian todellisen tarko-tuksen
—- miltei jumalallisen
kannatuksen antamisen Britan­nian
imperialismin ylläpitämälle
riistojärjesteimälle — ~ "Daily
Herald" myös uskollisesti jul­kaisee
pelottavia Otsikoita "ku­ninkaan
kuumeen nousemisesta."
Kaikkieni luokkatietoisten työ-
Iäisten on liityttävä rientämään
puhdasta; yallankumouksellisto
lehdistöä, mikä taistelee aina ja
ainoastaan heidän ^ oman luok­kansa
puolesta. Vain siten se
päivä, jdlloin monarkia ja sen
^yhittämä loiseläjäin järjestelmä
tullaan hävittämään; saapuu pi­kemmin."
hln menettelytapoihin kuuluu: a) pu­he
"punaisesta imperialismista" Ja
"punaisesta militarismista", siitä, että
fascisml Ja bolshevismi ovat yhtä Jne.;
b) väite, että proletariaatin dikta­tuuri
on sodan syy tahi yksi sen syis­tä;
c) se ulkokultainen kanta. Joka
esiintyy sanoina: "me olemme neu­vostojen
puolesta, mutta kommunis­teja
Ja Kominterniä vastaan"; d)
neuvostohallituksen tappion saarnaa­minen
"vasemnliistolaisen" nsj^tTiartri
suojassa. S6dan vaara on meille vii­me
vuoden kuluessa antanut useita
esimerkkejä tästä viimemainitusta
menettelytavasta, erittäinkin Saksan
sosialidemctoaattien taholta. Yhtä
selvästi nämä esimerkit esiintyivät
sosialidemokratian liittolaisilla, trots-
Noin kirjottaa lehti, mikä ilmes­tyy
Lontoossa, siis verraten lähellä
Buckingham-pijilatsia. Mutta Eng­lannin
virkavalta ei silti hihku il­meisestä
valtiopetoksesta, kuten
Sudburyn papit vimmoissaan teke­vät.
Sudburyn papit ovatkin nos­taneet
jutun valtiopetoksesta erään­laiseksi
kUveksi, minkä avulla he'
toivovat voivansa tehokkaammin e-distää
sitä katalaa työväen järjes­tötoiminnan
vainoamista, millä on
ehkäisty keski-Ontarion kaivos- ja
sulattotyöläisten ammatillinen jär­jestäytyminen
viimeisen viidentoista
vuoden ajan. Yksinpä varhaisnuo­rison
valistuskursseja vastaan teh­dään
mitä vimmatuin hyökkäys. Ne­kin
talitojsivat papit juurineen hä­vittää
ja polkea jalkoihinsa viimei­setkin
rippeet brittiläisestä suvait­sevaisuudesta.
Papit, nikkelitrus-lien
nöyrät palvelijat, kuvittelevat.
kilaisilla. Ja tuUvat esille nun. heidän
väitteissään "termidorista", "kulakki-soitumisesta"
Jne.
Nilnsanotut ^asenunistolaiset" so­sialidemokratian
Johtajat, Jotka Ko­minternin
Tpkin vm täysi-istunto
leimasi vaaralllsimmiksi vihollisiksi
työväenliikkeen riveissä, ovat osotta-neet
tämän arvioinnin täydellisesti
paikkansa pitäväksi petturipolitiikal-laan
viime vuoden kuluessa Ja käyt­täytymisellään
n intem. Brusselissä
pidetyssä kongressissa: Juuri he K o ­kivat
"vasemmistolaisilla" puheenpar­silla
kriitillisessä tUanteessa pelasta­maan
sekä porvariston että oikeisto­laiset
reformistiset Johtajat. He sa­novat
neuvostojärjestelmää Ja yleis-liikettä
proletaarisen yhteisrintaman viholli­siksi,
"yleisen rauhan" vihollisiksi ja
"taantinnuksen liittolaisiksi" viedäk­seen
harhaan ja saattaakseen ymmäl­le
työläiset, siten helpottaen porvaris­tolle
sen sotapolitiikan ajamista.
6. Viimeisten vuosien tapaukset
osoittivat, että kaikkien imperialistis­ten
valtioiden poUtiikan päärintama
yhä avoimemmin suuntautuu Neuvos­toliittoa
Ja Kiinan vallankumousta
vastaan- Mutta ristiriitojen kärjisty­essä
imperialististen valtioiden välil­lä
on myöskin malidollista, ennenkuin
tämä. sota syttyy, yhteentörmäys kah­den
imperialistisen valtaryhmän vä­lillä
taistelussa maailman yliherruu­desta.
Jos enslmälnen maallmansott
1914—18 väUttömästI vei voitokkaa­seen
proletaariseen vallankumoukseeä
entisessä tsaarin valtaktmnassa, ka>
pinoihin ja proletariaatin kumouksel­lisiin
Joukkoliikkeisiin Europassa, niin
ta. porvariston kukistaminen ja pro­letariaatin
diktatuurin pystyttäminen.
Jos kommunistien Europan maissa
itusi tulee herättämään mahtavia ku­mouksellisia
liikkeitä. Jotka käsittävät
myöskin teollisuustyöläiset Amerikas­sa,
laajoja talonpoikaisjoukkoja maan-viljelysmaissa
Ja sorrettujen sUrto-maakansqjen
monimiljoonaisia jouk­koja.
Kapitalismin pulasta. Jonka sei
vimpana ilmauksena on sota, voi sjrt-tyä
laaja kumouksellinen Joukkoliike
Jo ennen avoimen selkkauksen sytty­mistä.
Kommunistien cn koottava,
Järjestettävä Ja Johdettava joukkoja
tässä liikkeessä, samoinkuin Jokapäi­väisessä
taistelussa, päämääränään
vallan valtaaminen proletariaatin kä­siin
kumouksellisen esitatymisen kaut-ei
onnistu kärjistää jokapäiväistä tais­telua
työläisten välittömien vaatimus­ten
toteuttamisen puolesta ja muut­taa
sitä avoimeksi taisteluksi vallasta
ja porvariston kukistamiseksi - ja
vain kdkistamalla porvaristo tärkelm-xnissä
imperialistisissa maissa voitai­siin
ehkäistä imperialistinen sota, —
niin kuitenkin tämän taistelun alitui­nen
kytkeminen taisteluun imperia­listista
sotapoUtilkkaa vastaan melkoi­sesti
kohottaa työväenluokan valppaut­ta
ja vaikeuttaa porvaristolle sodan
vahnistelua ja sen käyntiä. On selvää,
että imperialististen sotatoimenpi-teitten
lykkääminen työväestön jouk­koesiintymisien
kautta luo sellaisen
asiantilan, Joka sitten melkoisesti hel­pottaa
tämän sodan muuttamista kan­salaissodaksi
ja imperialistien kukis­tamista.
Joka tapauksessa yhä jat­kuva
vasemmistuminen työväenluokan
ja muiden työtätekevien kerrosten
keskuudessa Ja suunnaton kansallis-vallankumouksellisen
liikkeen kehit­tyminen
siirtomaissa ja puolsiirto-maissa
luo laajan perusteen Komin-
No. 276 192«
Kössi i^alran baotaos
Kössi Kaatran hautaus tapahtui
sunnuntaina kuluneen marrask. 25 n
Huddingen hautansmaaHa Cmaalai&i
kunta Tukholman lähellä). Kun seu-rakunnan
pastori oli kaK>elissa toil
mittanut tavallisen kirkollisen haul
tauksen seremoniat, niin seppelein koi
ristettu kirstu kannettiin hautaan.
Tämän kirjoittaja tunsi kantajien
joukosta toveri Vilho Vuokon. Kum­mulle
karttui kukkia. Laskettiin myös
yksi kuusen oksista Ja toinen männyn-oksista
kyhätty punaisin ruusuin jä
punaista nauhoin koristettu seppele
Ne olivat viimeiset tervehdykset Työ­väenjärjestöjen
• Tiedonantajalta il
Osakeyhtiö Työltä, Helsingistä. Ne
laskettuaan lausui tov. H. Hurmevaa-ra:
Edesmennyt Kössi Kaatra oli jo
neljännesvuosisata sitten nuoruuten­sa
voimin mukana kun Suomen työ­väki
vaati yleistä äänioikeutta, jota
sillä ei ollut. Hallitsevat tulivat 1905
ternin vaikutuksen kasvulle ja kom­munistien
taistelun voimistuttanaiselle
koko maailman porvariston politiik­kaa
vastaan, joka politiikka yhtä
suuressa määrässä vie riiston ja sor­ron
moninkertaistuttamiseen, kuin se
vie sotaisten selkkausten äärimmilleen
kärjistymiseen.
' •• ' •• (Jatk.)
Toronton puoluejärjestö asettuu trotskilaisuu- ^»^i^an siksi, että se tahtoisi
teen nähden selvälle leninistiseUe kannalle vastuunaiaisuuder, sysätä
Torontossa käsiteltiin "puolueen lau­sunto
trotskyialsuudesta ja M. Spec­torin
eroittamlsesta" Jäsenistön yh­teisessä
kokouksessa marraskuun 24
p. iUaUa, Jossa oU noin neljäsataa Jä­sentä
saapuvilla. Asian käsittelyä
kesti kello 5:teen atunulla. Jqlioin
päättämässä oli Jonkunverran toista­sataa
Jäsentä. Äänestyksessä jäi ai­dalle
istumaan neljä. Hysäksytty pon­si
on siiomennettuna-seuraavtmlalnen:
"Tutkittuamme puolueen toimeen-panevankomiteän
lausunnon trotsky­ialsuudesta
Ja M. Spectorin puoluees­ta
eroittamlsesta, me yhdymme tp.
keskuskomitean ottamaan kantaan Ja
toimeenpltelslin «irölttaessaan M. S i ^ -
torln puolueesta.
Me katsomme että vUsI vuotta sa­laisten
ehtojen asettamista Kominter­nin
linjaan nähden Maurice Spectorin
tatiolta Ja hänen väärä poliittinen
imjansa toimeenpanevassa komiteassa
osoittavat kehitystä Joka on Johtanut
trotskylaiseen pessimlstlsyyteen. On
mahdotonta sallia canadalaisen puo­lueemme
riveissä yksilöitä. Jotka sei­sovat
trotskylais-oppositsionin vasta­vallankumouksellisen
ohjelman kan­nalla.
•
Me, täydellisesti yhdynune toimeenr
panevaan keskuskomiteaan siinä, että
on välttämätöntä canadalaiselle puo­lueellemme
tällä haavaa tarmokkaas­ti
taistella kahdella rintamalla, trots-kylaisöutta
vastaan Ja blkeistovirheltä
vastaan puolueessamme. Me käsitäm-mie
että tunnuslause, itsearvostelusta
tarmokkaalle lemniläiselle selvyydelle
Ja kurille perustuvana, on oikean kan­nan
seuraamista puolueessamme tällä
valmistautumlseenr puolueen sisällä.
He tietävät, että trotskilaisuuden tu­keminen
merkitsee Neuvostollit., Kom­munistista
maailmanpuoluetta Ja mei­dän
canadalaista Jaostoamme vastaan
taistelua Ja objektiivisesti johtamaan
simpsonnien, o.b,u:laisten ja taantu-musporvariston
hyökkäystä, (Esim. To­ronton
Globe-lehden toimituskirjoltuk-set
yhtyivät samanaikaisesti julkais­tuihin
Spectorin haastatteluihin yjn.
Neuvostoliiton parjaamiseksi Ja hyök­käykseksi
kommunistista liikettä vas­taan.)
Oikelstohalrahdnksla, vastaan tahtäy-tyi
Kominternin knadennen kongres­sin
työn tulokset, koska oUceistovaara
oli Ilmeinen, äärimmäisten vaseounis-to-
fraasien takaa lähtevät tulivat oi­keistoon
käjrtännölUsissä tuloksissaan
myöskin, eritoten Juuri trotskilaisuu­den
kehitys on sellainen. Joka tuo­mittiin
ratkaisevasti silloin kim ise
kehitti oman ohjelmansa. Joka muo­dostui
kaikkien vastavallankumoul^-
selUsten ryhmlttymlspisteeksi taiste­lussa
ensimmäistä proletaariaatln isän­maata
Ja maailman vallankumoukselli­sen
liikkeen Johtoa vastaan/
Nyt asettavat toverimme täällä ky-synoo^
ksen voiko meidän puolueemme
Jakaantua, kun se on verrattain pie-m
vielä. Eipä todeUa ole tilaa Ja
siksi onkin vartioitava, ettei mikään
pääsisi järkyttämään sen kokonaisuut­ta,
koska me voimme käsitellä oikeis-tovaaraa
ilmaisevat seikat puoluees­samme
keskustelun yhteydessä jä val­mistautuessamme
tulevaan konventsi-onim,
sekä löytää tien niiden selven-
Maurice Spectorin mskoille noihin
hairahduksim nähden. Tämän tosisei­kan
Julkilausuminen on kuitenkin
'Välttämätöntä, että saatetaan 3mi-märtää
miksi Spector on lopullisesti
hyljännyt oikean leniniläisen maail­manpolitiikan
linjan Ja omannut
trotskilaisuuden väärän linjan."
Mutta lausunnossa jatketaan, että
"puolueessa ilmenee oikeistölaisvaa-raa
seuraavissa muodoissa:
"1. Sodan vaaran ala-arvioiniisessa.
2. Ammatillisen liikkeen byrokraat­tisia
Johtajia Ja reformistisia sosiali-pettureita
vastaan kä]rtävän taistelun
leväperäisj^dessä. 3. Järjestymättö­mien
Järjestämisen velttoudessa. 4.
Kommunistisen linjan epäselvs^dessä
Joukkojärjestölssä suoritettavaan työ­hön
nähden, yjn."
Näihin voitaisiin lisätä yleinen le-väperälsyys
ja toimettomuus mikä jä­senistössämme
on. Vieläpä on. puo­lueemme
Jäsenissä sellaisia. Jotka
asettavat ammattiuniokurin tärkeäm­mäksi
kuin puoluekiuin. Ja näiden
hetkeUä, kuten puolueen lausunnossa • ^^^^^^"^ oikeiden menettelytapojen
kehittämiseen Kominternin kuudennen
Iäiset näkevät nälkää tässä maas- että nikkelialueella on saatava ai­sa,
mikä on rikas luonjoririkka-i^ä^n %sin mussolinimainen nikke-uksista
ja ihmistyön tuloksista.'^'"^»»sl^en peittelemätön diktatuuri
He näkevät vaimonsa ja lapsen­sa
sortuvan kaikenlaisten tautien
uhreiksi — keuhkotaudista influ­enssaan
saakka — tai hiijallaon
riutuvan ravinnon puutteessa.
Intiassa, mikä ön Britannian val­takuntaa
hallitsevain kuninkaal­listen
henkilöiden otsia korista­van
kruunun "kirkkain helmi",
menehtyvät miljoonat nälkään ja
enemmän kuin puolet lapsista
kuolee, ennenkuin he täyttävät
ja että suomea puhuvalle papillekin
olisi saatava seurakunta. Turhaa
toivoa. \
ensimäisen ikävuotensa<
Lehdessämme on käsitelty ja tul-laaii
edelleen käsittelemään asioita
työväenluokan katsantokannalta,
marxilais-leniniläisen opin mukaan.
Sudburylaisten pappien vimmattu
ristiretki lehteämme vastaan on yh­tenä
konkreettisena todistuksena
marxilais-Ieniläisen luokkataistelu­opin
pätevyydestä. Tutustukoot työ-painostetaan.
Me käsitämme, että puolueemme
tehtävä, kaupungissa, missä puolueem­me
keskus sijaitsee, on ^erikoisen tar­mokkaasti
taisteUa trotskylaisia vas­taan,
jotka M. Spectorin Johdolla
Sirittävät aiheuttaa sekaannusta kom­munistipuolueen
riveissä, Me tarmok­kaasti
vastustamme kaikkia semmoisia
yrityksiä, seisoen Kommunistisen In-ternationalen,
maailman' vallankumo­uksen
yleisjohdon selvällä leniniläisel­lä
linjalla.
Me tervehtimme puolueemme edessä
oleirla ryntäyksiä Ja pyrkimystä näi­den
ryntäyksien kautta canadalaisen
puolueemme kehittämiseksi Joukkopuo-kongressin
viitoittamaan linjjp poh­jalla.
Spectoria ei olisi nyt eroi-tettu
puolueesta hänen käsitteidensä
takia puolueemme menettelytapojen
keskustelun yhteydessä, mutta kun
hän astui aktiivisten trotskylaisten
joukkoon, niin silloin täytyi hänet
sen • objektiivisten vastavallankumo­uksellisten
seurauksien takia syrjäyt­tää,
kuten edellä' maimttlin.
Tässä kirjoituksessa ei olisi tarpeel­lista,
viitata niihin, olkelstolaishar-hoihin
mitä puolueessamme ilmenee,
mutta voimme kiinnittää jo huomion
puolueen' lausunnc^sa mainittuihin
kohtiin. Jotka puolueen tp. komitea
sarjassa tuli illan ainoa pyöreä San­kalan
ja Lehtelän välillä, joka ottelu
samalla oli myöskin kaikkein kovin.
Kiertopalkinnon "vuodeksi haltuunsa
voittivat poikamiehet 12:sta pisteel­lä
ukkomiesten kymmentä vastaan.
Ottelu oli siis mahdollisimman tasa­väkinen.
Tulokset eri sarjoissa seuraa­vat:
Alle 130 paunan: 1) Lindberg 1 voit­to,
2) K. Suutartoen 1 häviö.
Alle 140 paiman: 1) Erving 1 voitto
Ja 2) Hyvärinen \ häviö.
Alle 155 paiman: 1) Lehtelä 2 voit­toa
4 ratk., 2) Sankala 2 v. 1 r. (a-jassa
jälessä), 3) VUen 1 v. 2 h.
Alle 170 paunaa: 1) Lammi 4 voit­taa,
2) Karhunen 3 v. 1 h., 3) Risto-neh
2 V. 2 h.
Yleisöä otteluita seuraamassa oli
kohtalaisen paljon arkl-illan tilaisuu­deksi.
Joten rahallinen tuloskin oli
tyydyttävä. Otteluun lähdettäessä oli
puhe, että hävinneet haastavat voit­taneet
kilpailemaan kanssaan hiih­dossa
ja niin ukkomiehet haastoivat
heti poikamiehet kanssaan kilpasille.
On kuulema tarkotuksena päihittää
poikamiehiä lylj^ lyklnnässä. Kuin­kahan
käynee?
jälkeen puolueen lausunto kiimiittää
huomion tehtäviin:
"Canadan kommunistisen puolueen
edessä on suurenmoinen tehtävä. Sen
on valmennettava Canadan työläisjou­kot
vallankumoukselliseen toimintaan
lähenevää imperialistista sotaa vas-.
taan; Järjestettävä Järjestymättömät
työläisjoukot; paljastettava ammatil­lisen
liikkeen byrokraatit ja yhteiskim-nalliset
reformistit ja pestturit ja por­variston
asiamiehet; saatava kommu­nistisen
puolueen toiminta aktiivisem­maksi;
ja ehdottomasti pidettävä yllä
eheää rintamaa trotskilaisuutta ja oi-keistolaisvaaraa
vastaan, mitkä" ovjt»,
sitä vastassa."
"Toimeenpaneva komitea on aiot-tamassa
sarjan erittäin tärkeitä
ryntäyksiä, joiden avulla puolueen
täytyy lujittaa rivejään ja voittaa uu­sia
työläisjoukkoja kommunismin lipun
kantajiksL Näitä ryntäyksiä varten
on koko • puolueen yhdistetty voima
saatava hyökkäyskuntoon. Puolueen kannattajia,
rautaista kuria on lujitettava. Puolu­een
täytyy pitfä yllä aatteellisen sel­vyyden."
"
VÄITTÄÄ ETTÄ CANADASSA EI
OLISI PROLETARIAATTIA
. ^. w , on kyennyt jo oikaisemaan Ja joissa
ueekd. johtaen Canadan työväen laa-; spectorin yUäpitämä kanta tuomittiin.
Nama hairahdukset — tunnus Cana*
AI ...Jr t .„ . ia heidän lapsensa Marxin ja
Mutta näille kysymyksille ei- Leninin ooDppoeeiihhiinn!! Jokainen työläi-vat
kapitalistiset sanomalehdet i nen
kohdista huomiotaan etu^vun {Taisteluun mondismia, hiestvtysjär-tarkeimmissa
^uutisissaan parem-1 jestelmää vastaan! Toimintaan uu-mm
kum liikuttavissa paäartik- den, kommunistisen yhteikuulajär-jeslelmän
puolesta!
Joja Joukkoja Kommunistisen Inter-nationalen
ohjauksen alaisena."
Perjantaina, tk. 7 p:nä oli läntisten
englanninkielisten ryhmien yhteinen
kokous ja viiden keskuskaupungin
ryhmien yhteinen kokous (ollen nä­mä
pääasiassa juutalaisia), sekä sun­nuntaina
tk. 9 p. oli suomalaisten jä­senten
yh^inen kokous. Kaikissa
näissä kokouksissa bn lopullisesti jäjl-nyt
8 Jäsentä "puolueettomaksi", mut­ta
todellisuudessa voidaan • laskea
trotskylaisuuden pessimistisyyden tu-
MJoiksL Aidalla istumista ei kuiten­kaan
voida sallia.
dan senaatin poistamisesta; teoria et­tä
Canadan porvaristo on eräänlaista
sorrettua siirtomaa.porvaristoa, mitä
Canadan työläisten on sysättävä e-teenpäin
entistäJiyökkäävämpään tais­teluun
brittiläistä Imperialismia vas­taan;
että tunnus työläisten Ja far­marien
hallituksesta tulkitaan vaati­muksena
Canadan parlahientaarisen
riippumattomuuden jmolesta. millä
tulkinnalla on.^ puoluidehdistön välit­tämänä,
pyritty lähentymään kansal­lisia
pfiäkuporvarillisia ainpksia —
Kisan jäsenten väliset
painit
Poikamiehet vcrftUvat—r Lammi
sd^tti Kaifmsen
muodostavat sen linjan. Jota Mamice
Nämä "puolueettomat" asettavat ve- Spector on ajanut Caniadan kommu-nikkaita
siitä, etä he eivät ole etukä- nistisen puolueen .toimeenpanevassa
ernnn L i - i tietoisia niistä vaurioista mitä Tkeskuskomiteassa kohden viime .vuo-eroon
uskonnon harhoista! spectorin puolueessa
keleissaankaan. Eikä tässä \ielä
voinut aiheuttaa. He olisivat nimit­täin
halunneet (kuten ainakin trots­kylaisuuden
omaksujat) sallia Spec-torille
pitemmän ajan hajoitustyöhön
pitäminen olisi: »ian ja jota on Workerin pals­toilla
selostettu mitä opportunistisim-malla
tavalla. Toimeenpaneva keskus­komitea
esittää tämän lausunnon vain
eräänlaisena objektiivisena t<Kiseikka-
Tiistai-iltana suoritettiin Kisan jä­senten
kesMset u,kko- ja poikamies­ten
väliset haastepsdnit K. V, Nur­men
Is^ijottamasta - kiertopalkinnosta.
Osanottajia oli kaikkiaan kolmetoista.
Olisi ollut toivottavaa runsaaminktn
osanotto. mutta useita paini­joistamme
oli samalla aikaa työssä ja
toisia oli poistunut kaupungista käm­pille.
Olosuhteisiin katsoen kuitenkin
oli niskainvääntäjiä tyydyttävästi
Otteluista voi muutamalla sanalla
mainita, että ne olivat yleensä tuli­sia,
koettaen itsekukin iKiästä ratkai­suun
niin pian kuin mahdollista. Vain
yksi ratkasematon tuli koko iltana.
Mieslukuisin oli alle 170 paunan sar­ja,
jonka odottamattomasti voitti no­peasti
kehittgrvä Lammi, seljättämällä
mön. Kmrhusen. Alle 155 paunan
Toronton työväenpuolue, joka erosi
Canadan Työväenpuolueesta Jimmy
Simpsonin johtamana, ei näytä hyvin
menestjrvän. Jimmyn ja hänen ystä­viensä
toiveet eivät täyttyneet, että
tuhannet torontolaiset rientäisivät hei­dän
riveihinsä heidän erottuaan kom­munistien
kontrolleeraamasta Cana­dan
työväenpuolueesta ja muodostet­tua
säädyllisen "työväenpuolueen", ja
että sitten kaikki kävisi mainiosti, ja
Jimmy ja hänen lähimmät seuraajan­sa
saisivat virkapaikkoja.
Mutta tuhansia ei näy tulevan, ei
satojakaan, eikä kyuimenetkään ole
hyvin innostuneita Jimmyn järjestön
Globe-lehti julkaisee Jimmyn erään
huomattavan, miehen valitteluja To­ronton
työväenpiiolueen kohtalosta.
Hän sanoo, että ainoastaan kaksitoista
edustajaa oli läsnä sen kokouksessa,
missä piti tehtämän valmisteluita tu­levien
kunnallisvaalien varalta. Yk­sikään
näistä edustajista ei edusta­nut
vaikutusvaltaisia järjestöjä.
Tämä "huomattava, mies", Sam
Esser, filosofeeraa poUtiikasta ja- hä­nen
"viisautensa pääriyjä" kannattaa
?sittää lukijoillemme. Esserin tulisi
blla työväenijiikkeeh erikoistuntijan.
Hän on "yksi niitä jotka ovat nous-pakoitetuiksi
myöntymään siihen vaa­timukseen
Ja 1907 toimitettiin ensim­mäiset
eduskuntavaaUt verrattain
yleisen äämoikeuden pohjalla. Työ­väenluokan
asema oli kurja. OdotetI
tiin oloihin parannuksia eduskunnalta
ja työväki käytti äänioikeuttaan niin
vilkkaasti, että 9 vuotta myöhemmin
eli 1916 työväenpuolue — maassa oli
silloin vain yksi työväenpuolueeksi
itseään nimittävä puolue •— sai edus­kuntaan
enemmistön omia miehiään.
103 paikkaa 250:stä. Sitä pidettiin
työväen suurena voittona. Työväki­hän
oli parlamentaarisessa toimin­nassa
vallannut sen ehdon, jonka tuU
taata että parlamentissa rupeaa val­mistumaan
lakeja, jotka ovat edulli­sia
työväeUe. Köyhyys Ja kurjuus si­ten
poistetaan ja yhteiskunnasta teh­dään
viihtyisä koti kansalle, kansan­koti
Suomi.
Mutta rikkailla. Suomen vallassa-olijoilla
oU jyrkästi vastakkainen mie­li:
"Sosialistinen parlamentti" on
pyyhkäistävä pois. Maan lainsäädän-tölaitoksessa
laillisilla keinoilla työvä­en
valtaama asema oU laittomin kei-*
noin tuhottava. Työväen enemmis-töinen
parlamentti hajoitettiin ase­voimalla
elokuussa 1917; Senaatin
porvarilliset jäsenet äänestivät sen
ilkityön puolesta,. vastoin Suomen pe­rustuslakeja.
HalUtseva luokka siis turvautui a-seisiin
vastustaessaan yhä' kasvanutta
työväenluokan vaikutusta parlamen­tissa.
Siten siirryttiin Suomessa uu­teen
luofckataistelukauteen. Niinpä
pian, tammikuun lopulla 1918 leimah­taa
spontanlsesti myös työväen ases-tettu
puolustusyritys, jonka porvarit
voittavat,, kuitenkin vain ulkolaisen
sotaväen. Saksan keisarillisen armei­jan
auttaessa. Sen Jälkeen seurasi se
kauhulla kuultu verinäytehnä, jonka
näyttämönä oU koko Suomen maä.
Työväenluokka piti tehtämän taiste-lukyvyttömäksi
murhaamalla kaikki
rehelliset sosialistit. 90.000 valkoisten
vankina, 15,000 vankiloissa nälkään
tapettua Ja 15,000 ammuttua; ne ovat
kaameita lukuja.: /
^ Tämä kauhea terrori se pakoltti pa­kenemaan
maasta pois sosialisteja.
Nyt edesmennyt Kössi Kaatra oU yksi
niitä pakolaisia. Ampulvathan valkoi­set
työväen runoilija Kössi Ahmalan
niinkuin kirjailija Kmari Rantama-lankin.
Tarvitsee vain mainita nämä
pari yksityls-esimerkkiä vakuuttavasti
osottaakseen, että Kaatran pako 1918
oUjierusteltu. Ja tarvitsee vain viitata
vuoden 1918 jälkeiseen, yhä Jatkuvaan
terroristiseen mieUpIteiden valnobn
Suomessa vakuuttavasti odottaakseen,
etta Kaatran jatkuva oleskelu Ruot­sissa
oli myös perusteltu. Suomen por­varien
valtiotaito on seUalsta että jos
han, työläispojasta sanomalehtimle-heksi
ja kirjailijaksi ^ itseopiskelun
kautta ponnistellut vainaa Kössi
Kaatra mieli säilyttää^ henkensä 1918
niin piti hänen paeta ulkomaille ja
jos hän myöhemmin halusi kirjotiik-sissaan
puolustaa määrättyä työväen
suosimaa poliittista katsantokantaa
— joutumatta vankilaan — hiin hä­nen
piti.pysyä ulkomailla, kärsiä Ja
kuolla maanpakolaisena.
Sanoit joskus: "En halua suoda
valkoisille sitä iloa, että vangikseen
saisivat". Kävi n i i n . ..
Lepää rauhassa!
seet työläisten riveistä." Hän on hyvä
esimerkki siitä, että "täisÄa
työlätaen voi olla huomenna
antajaluokan jäsen
päivän
työn-
Reformistit ovat värarikkoisia öe
eivät näe mitään pohjaa työläisten
poliittiseUe toiminnalle, itse asiassa
he ovatkin tulleet siihen tulokseen
että pohjos-Amerikan mantereella!
mihm Canada myös kuuluu, ei ole
luokkia olemassa. Sam Esser lausuu-
On ilmeistä, että ammatillinen lii­ke
on polUttisUta 'Vivahduksiltaan
konservatiivista ja liberaalista, eikä
silla ole mitään halua vielä aktiivisesti
osalhstua työväen poliittiseen toimin­taan^
Kuitenkin me jatkamme toi-m^
taamm^ ja mahdollisesti noin
vuoden kuluttua ammatillinen liike
S ^ ^ " "
"Meillä ei ole proletariaattia Ame­rikassa
sellaisena kuin se ilrnSee
Europassa, missä poliittiset liikkeet
edistyvät, ja ilman proletariaattia^ me
emme voi toivoakaan onnistumista.
Siirtolaiset Brittein saarilta Ja muu­alta
Europasta muodostavat ameri-kalaisen
proletariaatin." ;
Tämä Jimmyn lähetoen ystävä teki
sen mielenkiintoisen lausunnon, että
amerikalaista sanomalehdistöä ei voi­da
erottaa työväenlehdlstöstä.
myönsi, että Amerikan mantereella
eivät ole luokkaviivat missään mäyrin
vedetyt. Tässä taasenkin hän mah­dollisesti
pitää työväenluokkana it­seänsä
ja kaltaisiansa. Lopuksi hän
viittasi että Peter Heenan oli veturin­kuljettajana
rautatiellä kahdeksan
vuotta sitten ja nyt hän bn Bbaaäli-seh
hallituksen kablnettäminiBterinä,
"Tämän päivän työläinrai' voi olla
työnantaja tai laajalla vaikutusval­lalla
varustettu poliittisen puolueen
jäsen jo hiiomena", sanoi hän. " Jä
näiden tilanteiden vallitessa oh vai­keata
järjestää militanttista työväen­puoluetta."
Ylläolevat mielipiteet selvästi ku­vaavat
reformistien ajatuskantaa. Se
on yhteiskunnallisessa asemassa nou-senustebria.
"Ryhdy työnantajaksi Ja
rustaa työläisiä." "Myykää työväen­luokan^
edut ja tulkaa kabinettiminis-tenksi."
Onko siis mikään ihme, että Toron­ton
työväenpuolue oh niih kuollut
kum naula?
:4I