1960-07-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12, 1960 iiVaask^t— indepeiient Labor Organlör^PinnlshLCanadlans., Es-^ -tÄBshfld? Nov. 6, '1917/ Authorlzed a3;äecöhd,^^class'mail by^the Post' Ofl|ce's^D«^rtment,-Ottawa. Pub- Uahed'^''thnce weekly: Tuesdays, sThurs^ays/and-Saturdaysby Vapaus? PUDIlSIUng Ck}mpany Ltd., at 100-102 Elm St.'W., Sudbury, 'Ont., Canada. Telephones: Bbs. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing addres8:^Box 69, Sudbury, ^Ontario. Advertising-rates upon appllcation.^ Translation. free"^ ot^charge., ,~, ^.TILAUSHINNAT: . - M - «' Canadassa: 1 vk. 8.00 6 i*,'4.25' , ' 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9 00 6 kk. 480. Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25' Aiheetonta iiitöihia TUL:oa vastaian^ Lyötyään torstaisessa toimituskirjoituksessaan m,aailman s maHtayan; Yhdysvaltain hallituksen*^^^ puolesta pientä ja köyhää Kuubaa "kuin vierasta sikaa", Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana katsoi aiheelliseksi lyödä myös, Suomen isoisten puolesta vielä toistaiseksi "lapsipuolen" asemassa olevaa-TUL:oa vasten kasvoja. Oletamme, että Suomen Työväen Urheiluliitto selviää jotenkin Vapaa Sanankin kovista lyönnnsti ilman meiTakin. Jollakin t Canadan suomalaisista on TUL:n puolella ja tuomitsee ne koppavat herrat kenraalit ja muut viskaalit, jotka jakoivat Suomen urheilijat lampaisiin ja vuohiin sekä julistivat työläis-, urheilijat muka kelpaamattomiksi ,isänmaansa edustajiksi olympiakisoissa? Mutta Vapaa Sana kirjoitti pääartikkelissaan, pakinassaan, viime torstaina näin: . . Olegnme tässä seurailleet poskeisena olympiavalmisteluja ja tulleet huomaamaan esimerkiksi Suomen TUL:h rkohdaltav sen, etteivät mainitun^^;^ suovan liittonsa jäsenille smahdollisuuksia koettaa kepillä ' jäätä olympialaisissa . . . Jostakin tuntemattomasta syystä TULn johto ei ole tehnyt 'olympiarauhaa', maansa erikois-liittojen kanssa, joten liiton jäsenet jaavat tykkänään pois Roomasta . . ." Eikö käannetäkin söpösti ylösalaisin koko asia? Tun- ' nettu: tosiasiahan on,- eitap nimenomaan olympialaiskomitean johtavat porvarit, kielsivät Suomen TUL:n miehiltä ja n^ maataan olympialaisissa. Mutta Toronton Vapaa Sana kään- . := t Lehti, voi ehkä siten jymäyttää jotakuta pahaa-aavistamatonta Jukijaansa, mutta totuutta ei kerta kaikkiaan voida pitkää aikaa keneltäkään salata. Canadan suomalaiset urheilijat ja urheilutoiminnan ys-rtävät- ovat saaneet aikaisemmin:^ tosiperäiset tiedot siitä, miten Suomen oikeistoporvarien 7- kiihkoilu aiheutti sen'^ vain tynkäedustus Rooman olympialaisiin. Monet lehtemme' lukijat ja muut urheilun:rystävät-ovat myös varauksitta tuominneet moisen :politikoinnin':jadlmaisseet vakaumuksensa; että T •'tästäkin periaatteettomasta hyökkäyksestä,; kuten se on sel- -viytjrnyt muistakin sit^ tosista. Mutta asian edelleen valaisemiseksi lainaamme vielä- •Suomen laajimmin ; leviävän työväenlehdenv^^^H :mestyvänSKDL:n äänenkannattajan. Kansan; Uut^ toimituskirjoituksen "T^^nkänä olympialaisiin" heinäkuun neljänneltä päivältä. Me puolestamme yhdymme varauksetta siihen kun Kansan Uutiset kirjoitti: Suomen oikeistoporvarien viime aikojen kiihkeä toimeliaisuus urheilurintamalla on tuottanut heille merkittävän saavutuksen: työläisurheilijat ja heidän: järjestönsä^^ on- «nistuttiin.sulkemaan;pois Rooman olympi vasta- Suomen joukkueesta. Olympiakomitean lopullinen päätös ei tosin tullut yllätyksenä, mutta varsin paljon oli - kuiterikin. kansalaisia, jotka aivan viime hetkeen saa^ koivat järjen pääsevän asiassa voitolle. Näin ei kuitenkaan' käynyt. Nyt on Suomen kansa asetettu sen tosiasian eteen, :että^^Ton^Etelä-Afrikan ohella;:a joka , esiintyy tynkäjoukkueella Roomassa. Etelä-Afrikassa ei kelpuuteta olympiajoukkueeseen maan varsinaisia kanta-asukkaita,', neekereitä. Suomi pudottaa joukkueestaan työläisur-heilij^ t. Rinnastuksemme ei ole mairitteleva, mutta se on joka tapauksessa karu tosiasia. Porvarit tietävät hyvin, ettei Suomen kansa, joka seuraa urheilua mitä suurimmalla mielenkiinnolla, ole lainkaan tyytyväinen Suomen Olympiakomitean päätökseen. Siksipä oikeistoporvarit ovatkin aloittaneet ponnekkaan selittely-kampanjan tapahtuman syyn vierittämiseksi TULn'niskaan. Tässä he, käyttävät apunaan kaikkia tiedotusvälineitä, myös yleisradiota. Näyte kuultiin jo torstaina, jolloin Olympiakomitean puheenjohtaja kenraali Valkama oli marssitettu radioon i)orvareiden - kantaa puolustelemaan. ^ Oikeistoporvarimme selittelevät kannanottojaan piiloutumalla vastuusta kansainvälisten sääntöpykälien taakse. Tämä ci kuitenkaan .saa ketään vakuuttuneeksi.. Kaikki tietävät, että kansainväliseti pykälät eivät ole estäneet työläis-urheilijain osallistumista olympialaisiin ennen eivätkä olisi ^ estäneet nytkään-. Ainoa todellinen este yhteiselle olympia-edustuksellemme on löydettävissä Suomesta. Porvarit käyt-i. tävät.-mitä^^^h miaan ja kansainvälisten liittojen jäsenkirjaa. TULn puolella mentiin niin pitkälle kuin vain oli mahdollista, että kansainvälisten sääntöjen kirjain olisi tullut täytetyksi. Näin tehtiin myöspaljon puhutun Olympia-60_seuran suhteen, jo-"" y, .j^g^ seura perustettiin juuri tätä tarkoifosta varten." Olym-piacdustuskiistan loppuratkaisu on näyte siitä, ettei porva-reiden piirustuksiin tällä'kertaa sopinut lainkaan TUL:n ur-lu^- heilijain ottaminen mukaan olympiajoukkueeseen. He elät-r J 'tele\ ät yhä' sellaista näkemystä, että sulkemalla TULn pois olympiaedustuksesta liiton edustusurheilijat"jättävät entiset , seuransa ja TULn,' joka siten heikentyisi. Tämä oli oikeisto-porvarien todellinen tar'koitus ja' päämäärä. Tulevaisuuden f^- ' fi asiaksi jää, millaiseksi heidän "saavutuksensa", loppujen lo- 1^ puksi-jäävät. - Ne taitavat kyllä kuivua kokoon-kuin Manun suuruus. ' ' IfS / Uutiset'-Havannasta, Kuuban pBä| käiipungista, k e r t o v a t , - e t t ä hallitus on hyväksynyt lain,^ jonka mukaan on mahdollista takavarikoida amerikkalaisten yritysten tai yksityjs-ten i omistamaa oipaisuutta A Kuubas sa "milloin se katsotaan välttämät; tömäksi ' kansakunnalle". 3e oli Kuuban vastaus Amerikan j a Englannin öljykapitalistien uhkaukseen lopettaa sokerin osto K u u b ^ ' ~ta. Heinäkuun 1 "^päivänä Kuuban hallitus otti haltuunsa amerikka laisten omistaman Esson;-ja i englantilaisten omistaman Sfiellin öjjyn-puhdistamot, kun nämä olivat kiel-täytynieet- käsittelemästä ;neuvosto liittolaista raaka-öljyä. Syntyi pieni pysähdys öljyn käsittelyssä, mutta nyt ne toimivat jälleen täydellä tehollaanija-^käsittelevät venäläistä öljyä;s tiedoitetaan Kuubasta;: Rahat eivät enää virtaa amerikkalaisten ja englantilaisten öljy pohattojen kassiakaappeihin; vaan Kuuban kan-sanj: akennustydhön. Tämä on saanut Icapitalistit hurjaksi. Amerik Ka ja Englanti ovat uhanneet ryhtyä vakaviin toimenpiteisiin Kuu: baa vastaan, jos ei öljynpuhdista-moita heti palauteta. Amerikka; on ilmoittanut lopettavansa sokerin ostot Kuubasta. Ompa jopa uhattu miehittää saari! Viimeinen tieto kertoo, että presidentti Eisenhower ön vähentänyt kuubalaisen sokerin tuontikiintiötä 77 miljoonalla kilol la. Englanti on lähettänyt tiukkasanaisen nootin Kuuballe nimittäen takavarikointia "väkivaltaiseksi" toimenpiteeksi. Nootissa vaaditaan vieläi: puhdistamojen;;^; palauttamiseil lisäksi, e t t ä Kuuban on kieltäydyttävä neuvostoliittolaisen öljyn kä sittelystä! Tiedot Havannasta kuitenkin ker-tovat^ iettä Kuuba ei^tule alistumaan uhkausten edessä, ja se tulee kuK kemaan valitsemaansa tietä;':'Se;on päättänyt::;lopettaa 7 amerikkalaisten j a englantilaisten rosvouksen maas sa ja ottaa kansan haltuun, vaikkakin :asteettain^;ulkomaisten; kapitalistien yritykset ja siirtään niiden tuottaman: :Voitqn'>kj^ kohentamiseen. Sehän on jokaisen itsenäisen ^valtion oikeus. Amerikkalaisten ja englantilaisi ten kapitalistien nostattaman myrskyn ja Kuuban parjaamisen hyvin ymmärtää, sillä Kuuba on ollut heille j a on vieläkin kultakaivos joka kuitenkin pienenee. :Kuuban hallitus;on iskenyt ;kapitalistien 37 rimpaan kohtaan — rahasuoneen. Se on .syynä; Amerikan j a Englannin' nostamaan Kuuban hallituksen herjaamiseen; •A'väkivaltaisuudesta'^ Kun Kuuba: vuoden 1959 vallanr kumouksessa i sai;; todella ; kansan etuja ajavan hallituksen, heräsi suun pelko Amerikan ja Englan nin kapitalistipiireissä. ;Mutta oli myös valtioita ja: kansoja, jotka :ter-. vehtivät Kuuban kansan ; rohkeaa t a i s t e l u a j a ottamaan askelta. Oli valtioita, j o t k a näkivät Kuuban vaikeudet ja; olivat valmiit vilpittdmas-auttamaan ; Kuubaa;;: :Sellainen valtio oli m.m. Neuvo-stoliitto; joka viime : helmikuussa :teki;:i. Kuuban kanssa huomattavan sopimliksen (Jatkuu 4:11a sivulla) jäftilaisköhserhit sm. GENERALS DYNAMICS- . CORPORATION"- o h ' suurin, amerikkaiainen kauko-ohjuksia, sotilaslentokoneita ja ve denalaisia valmistava yhtymä. V i i meisten 5 vuodon aikana se dn saa nut eniten sotatilauksia;valtiolta ja esim. vuonna ^1959 sille annettiin 1.6 miljardin dollarin suuruiset tilaukset. - ^ General Dynamics on kehittynyt vuonna 1899 perustetusta vedenalaisten laivojen telakasta Electric Boat-yhtymästä. Jo 1900 se rakensi USAn ensimmäisen vedenalaisen. Ensimmäisen, maailmansodan; aika na Electric;Boat;rakensi:;45 vedenalaista U S A l l e ' j a 46>sen liittolaisille. — Vuosina 1919—31 yhtymä ei saanut lainkaan vedenalaisten tilauksia ja sillä oli huomattavia taloudellisia vaikeuksia. Sen tuotantolaitoksiin jäi kaikkiaan 300—500 työntekijää Hädin tuskin Electric Boat vältti avoimen vararikon. Uusi kukoistuskausi ;^htymälle k o i t t i ; toisen maailmansodan mu-.: kana. Sotavuosina se rakensi valtiolle 72 vedenalaista j a 398 moot-toritorpeedovenettä. Sotatilauk-sista sai yhtymä kaikkiaan 84 milj. dollarin voitot. Sodan päättyminen merkitsi Electricr.Boatille j ä l l e e n ''vaikeita aikoja". Se yritteli kalastustioola-rion rakentamista ja alusten korjausta. Mutta sodan aikana kootut pääo-mareservit antoivat yhtymälle mahdollisuuden laajentua lentokoneteollisuuden alalle. :V. 1947 se osti canadalaisen;: lentokonetehtaan :GaT : .yuoslkausien' ajan ovat länsivallat . miSratietoisestiV jarruttaneet ,aseista^i8untaä;fsditUinMt seiiiatbpiaksM^^ qikeaksl^ pölitlik^i selitetääil "vdhnlen tasapabiossa- pitämisen linja", jolca merkitsee jatkuvaa kilpavarnstelna. ; ' '-1 ^ Tällaisen politiikan'taktiha eivät ole^'yksityiset politiikot, jotka ovat vain alistuneet sen palvelijoilcsi. > Itse linjan määräävät Idlpavani&telun jättiiäiset^mirjardiyhtymät, joille kilpavarustelu merkitsee jatkuvia ^^^^v^^ loja, jatkuvaa laajentumista ja kukoistusta. v Julkaisemme seuraavassa' alkuosan neuvostoJöittolaisen aikakauslehden "Nbvoje Vremjan]^ laatimasta^^ yhteenvedosta eräistä suurimmista sotatarvikekonserneista^niiden ;kehityl(sestä; ja Jpkaiseuktällaisen yhtymän kehitys; todistaa;^ m^ sodan kaudet ja; kilpavarustelukiihlcOirkiBsvattavatnäitä^to^^ tannon maailmassa '^:loiskasveja;sen^^'^ ;totvperitään kansalahsteu: maksamista: veiVtista^^^^^^^^^^^ mat tuotteet - r - sotilaslentokoneet^ ;pommit; vedenalaiset; tai-ohjukset ;— {^ivät;hyödytä ainoatakaan lavallista ;kansalaista.^^ myöhemmin. mm nadair TLtdrn: osake-enemmistön ; ja 1949 seurasi sitä; sadan Fr86 suihkuhävittäjän tilaus Canadasta. Nimensä yhtymä muutti 1952 ja erikoisesti vuodesta 1954 oli jatkunut nopea nousuryhtymän kehityksessä sen nielaistua erään USAn huomatta vi mman : lentokonetehtaan Consolidated VolteeiAircraftin, joka paremmin tunnetaan maailmalla; Gonvair-lyhennyksenäi;Convair'- in osalle tuleekin tällä hetkellä: kob me neljäsosaa koko ;eneral;:Dyna-micsin tuotannosta. Seuraavina vuosina General Dynamics ahmaisi vielä; sähkötarvik keita valmistavan StrombergT-CarK son Yhtymän sekä suihkur jaraket-timoottöreille; polttoainetta tuottavat L i q u i d C a r b o n i c Corporationin ja Industrial A i r Products'in ;: General ;Dynamics-yhtymän. talou dclliscsta vtoiminnasta voidaan :esittää seuraavat tilastot ;vuosilta-1955, Ei ole pienintäkään syytä epätoivoon... i m'mm Olympiakisat eivät nykypäivänä ole e"nää minkään yksi-i^ tyisen järjestön, asia., Olympialaiset ovat mitä merkittävin näyte Icansojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.' Kukin kansakunta pyrkii esiintymään niissä parhaassa mahdoUi-sessa'valossa.; Näin tekevät'esim. myös Itä-ja Länsi-Saksa, •^rV^Jötkarovat''päässeet jo sopimukseen yhteisestä edustuksesta. ! I.y_:x Sitäkin suuremmalla syyllä on - Suonien oikeistoporvarien' ySj- .colympiakysyniyksessä .ottama asenne.• ulkomailla - vaikeasti i ^^^selitettavissagig^ 15^^';^F;S§^i?^^J^'^^ toiveajattelu;TULn'kiikistumista heidäri.M ^tähän-fpääniäärään tähtäävät;tpirrienpiteensä ovat saättamas- 3 Esiintyessään heinäkuun kolmantena päivänä Port Arthurissa CSJ:n sikäläisessä aluejuhlas-sa, Vapauden liikkeen hoitaja Edwin Suksi'korosti saatujen kokemusten perusteella -puheensa ; yhteenvetona, että f?mcillä ei ole : • pienintäkään syytä epätoivoon", , Selostettuaan Canadan päivän (heinäkuun 1 pn)y Canadan 93:n-nen syntymäpäivän -suurta histO' riallista merkitystä, puhuja veti ajankohtaisesti esiin; .sen tosiasian, että meidänkin kansalaisemme ovat "Canadan, pioneerej a " ja "rakentajia". Julkaisemme Suksen puheen tekstin oheellise-na vain hieman lyhennettynä: • Canadan. Suomalainen J ä r j e s tö ja sen jäsenet 45 vuodea aikana ovat antaneet suuria- j a - kuolemattomia arvoja ;uuden kotimaamme;kulttuuri- ja taiteen aloilla. Lähes puolivuosisadan aikana, o v a t J ä r j e s t ö m m e jäsenet: j a Ganar dani^isuomalaiset osallistuneet tämän vielä verrattain "nuoren" maan "rakentamiseen. He ovat .etumaisina tässä Port Arthurin piirissä raivanneet "korvet;.viljelykselle (Nolalussa, Silver Mountainissa, Jackpinessa; ;Conmeessa, . M sai ;.Kaministiquiassa, Sunshinessai Alppilassa;:: Intolassa; Kivikoskella, Tarmolassa,.: liaplssa, Ostolassa;: ja North Branchissa), he ovat esittäneet miltei johtavaa osaa metsien kaatamisessa sekä rakennus- ja kaivosteollisuudessa niiden alkuke-hitysasteella ollessaan. .Varhaisempina vuosina maanmie. hemme; osallistuivat kahden tämän suuren maan;, läpikulkevan rautatien; rakentamiseen; Minä muistan vielä; lapsuusvuosiltani,:ikun;: isäni,. Juho Suksi, kertoi niistä kurjfsta työolosuhteista, mikä;vallitsi CPR:n rautatietyömailla y l i v50;vuottaisit-, ten.; Hän oli myös; rakentamassa CP:n rautatietä. Meidän järjestömme ja sen jäsenet ovat antaneet Canadalle arvokkaita k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä — järjestömme: o l i yksi ;esiraivaaja kulttuuritoiminnankin- alalla. " V u o s i menien aikana sen toimesta; on; esitetty satoja ehkä tuhansia näytelmiä, ylläpidetty laulukuoroja ja soittokuntia, järjestetty tuhansia kuR-tuuri- ja valistustilaisuuksia. Me voimme olla ylpeitä ja kantaa päämme pystyssä siitä osuudesta mitä olemme Jehneet uuden kotimaamme rakentamiseksi j a ' k e h i t t ä miseksi. , Tällaisessa järjeätömme arvokkaassa juhlassa on velvollisuus puhua Järjestömme toiminnasta. Kulumassa oleva vuosi on monessa suhte_essa ollut Järjestöllemme hyvin "iffeffestykseilinen" Viime talven aikana j ä r j e s t e t t i in monessa järjestömme osastoissa "suuria sar jajuhlia, jotka 'olivat hyvin me-, nestyksellisiä. Esim. Sudburyssa kahden,ja puolen kuukauden sarjajiihlatoiminnal-la, saatiin aikaan kerrassaan loistavia tuloksia ei',,ainoastaan taloudellisesti, inutta myös kulttuurillisesti. Kahden sarjajuhlaryhmän toimesta, hankittiin, ^8,000 puhtaaksi, ka nyt: ovat ;yhtyneet. Tämä mandöv liiniorkesteri-tulee; esiintymään cnr si;kerran;su:urjuhla.ssa South Porcu pinessa kuukauden lopulla. ; Samanlaista toimintaa on .ollut täällä Port Arthurissa, Torontossa, Vancouverissa ja : monessa muussa paikassa. Allekirjoittaneella oli; suuri ilo saada: olla: mukana Beaver Laken uuden;haalin avajaisjuhlassa, joka o l i suurenmoinen. Siellä rakennetr; tiin uusi ja komea kulttuuritalo, jonka; rakentamisesta; ei jäänyt-sentinkään velkaa, vaan-vielä jäi rahaa kassaan. :Yksistään Sudburyn alueella; on sitten viinje..sodan: j ä l k e e n rakennettu kolme .uutta- kulttuuritaloa järjestöllemme Sudburyssa.: komea Finnish-haali, Wanupissa ja Beaver Lakella — . j a kaikki ovat velattomia. Canadan Suomalainen' Järjestö on kohta puolivuosisataa toiminut kansallisena, koko maata .käsittävänä. Järjestönä, jolla; on osastoja toiminnassa melkein, jokaisessa maaT kunnassa. ; Pohjois-Quebeclstä ; Rou-ynista- Montrealista : aina; ;.Tyynen- Tnercn .«saarelle Soinlulaan saakka. :: vJos täällä juhlavieraitte^ dessa on henkilöitä, jotka eivät viej ä ole Canadan Suomalaisen: Järjestön jäsenenä, kehoitan heitä liilly-mään J ä r j e s t ö m m e osastoihin; tällä alueella. Te ette koskaan tule katumaan liittymistänne, vaan; tulette innokkain mielin osallistumaan Järjestömme monipuoliseen toimintaan. Canadan Suomalainen: Järjestö on koko ' maata .käsittävä työväen valistus- ja kulttuurijärjestö, joka -koko olemassaolonsa jalkana' on an: tanut; tukensa; maamme työväestön pyrkimyksille ja taisteluille. Silloin, kun maamme työväestöä on taloudellisesti tai poliittisesti sorrettu, on Järjestömme antanut taloudellisen ja moraalisen kannatuksen niille taisteluille. « • » Tällä hetkellä me olemme kovin huolestuneita maassamme vallitse.; van talouspulan ja työttömyyden johdosta. Viime huhtikuussa liit t o v a l t i o n s t y ö d e p a r t m e n t i n tilastoissa todettiin, että 750,000 työläisiä on työttömän|i ja etsivät työtä. Mitä ovat Liitto- ja maakTfhtahal- ;liluksemme: tehneet: tämän tilanteen korjaamiseksi? E i juuri mitään! Vasta äskettäin Canadan-parlamentissa valittiin erikoinen_ komitea,! joka tulee muka "tutkimaan'' työttömyystilannetta yli maan. Hal- ;lituksen ilausunnossa :sanotaany;;että' tämän komitean ' tutkimus kestää noin 4—5 kuukautta. Sen aikana ei hallituksen toimesta ryhdytä ratkaiseviin toimenpiteisiin työttömyyden lieventämiseksi. Samaan aikaan, kun talouspula ja työttömyys lisää työläisten puutetta ja kärsimyksiä, kasaavat suuryhtiöt entistä suurempia voittoja. Liittovaltiomme • budjettipuheessa huhtikuun 30 pnä valtiovarainministeri Fleming totesi, eitä vuoden aikana kohosivat työläisten palkat 8 prosenttisesti, ollen työläisten tu- .lot yhteensä^l7,7agij000,000. Samaan a i k a a n ' j i s ä a h t j m^är yhtiöiden voitot' kuitenkin 14"-proseiittise5!ti,' oi-rpni n e yhteensä '2,836,000,000. '. • V korjaamiseksi voidaan tehdä? ;:Maamme. hallituksen olisi vähenn e t t ä v ä ; maanpuolustustarkoituksiin käytettäviä menoja, joihin viime vuonna käytettiin 17,528,300,000 ja nyt kulumassa olevan; budjcttivuo. den aikana . käytetään.1,700 miljoo-r naa dollaria. ?; Sanotaanv e t t ä kansakuntana päätettäisiin vähentää varustelumenoja puolella. ::Se vähentäisi valtion me- Japaniin. Värilliset Afrikan kansat käyvät .suurta vapaustaistelua Ranskan, Englannin ja Belgian sor-ronV alaisuudesta r vapautumiseksi. : Canadassa kasvavat; j a ; voimistu-vat; rauhan liikkeen voimat. Vasta äskettäin Torontossa 'perustettiin uusi naisten järjestö,: jonka johdos^ sa on m.m tunnetun TV:n kuuluttajan Fred Daves'in vaimo. Meillä ei ole pienintäkään syytä epätoivoon, •; vaan : e n t i s t ^ ^ r m o k? kaammin toimimaan; aseis^jisumh —59"(luvut ovat; miljoonissa dollareissa): ~ Yhtymän Puhdas vuosivaihto voitto 1955 687,3 21,2 ' 1956 1047,8 31,9 1957 1562,5 44,3 1958 1511,5 36,7 1959 1811,9 31,1 noja noin 850,000.000. Siten saatai-, . ^ . • aat u n-siin ; $1,133; .'Canadan jollaiselle' sen, täystyöllisyyden ja ^ u h a l h - (7ö0,000:lle) työttömälle. Edelleen kansakuntamme; talout^ ta j a työväen asemaa voitaisiin parantaa vielä paljon; kun- tapahtuisi' täydellinen . aseistariisuminen. ; S i l loin; nyt \'arusteUuin käytettävä summa 1,700,000,000, voitaisiin i käyttää valtateideny kotien, ;_koulu-jen, sairaaloiden ;i'akentamiseksi,: joka antaisi työtä kaikille. Kansakuntamme, iclämänvehtona on,;;että: aikaansaadaan täydellinen aseistariisuminen, kaupan-kehittä-: minen kaikkien maidon kanssa. Canadan kansan tyytymättömyyttä selvästi; kuvaa NewBrunswickin ;ja Quebecin maakuntavaalien tulokset. Näissä; kalidessay maakunnassa -antoiVat:Tvalitsijat pitkät pot-k o l v t o r y ; ; j a edesmenneen Duples-sisin hallituksille. Mqidän on entistä tarmokkaammin ;toimjttava täydellisen aseista-.: riisumisen puolesta. : Emme saa antautua epätoivoon; vaikka korkean portaan neuvotte' ;lut Pariisissa epäonnistuivat:; heti alkuunsa ; Yhdysvaltain .provosoinnin, U-2 vakoilulennon johdosta. ; Kansan painostuksen edessä kaatui Etelä-Koreassa SyngmanRheen hallitus, jota Yhdysvaltain asevoimin pidettiin pystyssä'. Samoin tapahtui Turkissa. Japanin'kansa ja ylioppilaat; valtavin V mielen isin estivät 'Eisenhovvcrin. matkan sen rinnakkaiselon puolesta. ; Mitä voimme . t e h d ä maanmiestemme kohdalta? Valistustyön, aseistariisumisen ia rauhan puolesta voi parhaiten suorittaa oma ; äänenkanna^ajamme -Vapaus". Tehkäämme yhteisvoimin mahdolliseksi, että VapäUs voi tämän tehtävän suorittaa entistä paremmin/ja selvemmin. . Kustannusliikkeemme ;johtokun-nan puolesta on lähetetty/vetoomus kaikille asiamiehille ja osastoille elokuun 1 pnä alkavasta haasteryn-täyksestä. Mc pyydämme koko lukijakunnan ja lehtemme ystävien taloudellista tukea, sillä ilman sitä ei Va pauden; kolmipäiväisenä: ilmestyminen ole turvattu.. . . Tehkää lahjoituksenne lehtenne hyväksi j a ;haastakaa;tuttavianne ter kemään samoin. ' Kustannusliikkeen johtokunta ja toimitus lupaa että Vapaus tulee täyttämään lukijakuntansa toivomukset työväen sanomalehtenä. Se tulee 'ilmaisemaan teidän ajatuksenne niistä suurista päämääristä jä tavoitteista, johon kansakunnat j a ennenkaikkea työläiset kaikkiaK la pyrkivät: täydellinen aseistariisuminen, joka johtaa kansakunnat ikuiseen rauhaan, hyvinvointiin ja onneen! Viime vuosina on 85—90 prosenttia yhtymän ;tuotannosta; muodostaneet aseet. USAn hallituksen^ ti lauksesta on General ^Dynamics valmistanut B-58-suihkupommittajia^ F-106A- j a F-106B-suihkuhavittäjiäj Terrier. ja Tartar-ohjuksia, man-nertenvälisiä Atlas^ohjuksia; tutka ;laitteita;;;rakettien; ja.;sotilaskoneiden ;ohjaukse5sa tarvittavia elektro-nilaitteita,::; atomivedenalaisia:: jne. Yhtymän: toimintapiiriin kuuluu UT saksi aerodynamiikkaa, avaruuslii^ kennettä j a atomienergiaa koskeva tieteellinen tutkimustyö.. Yhtymän tuotantolaitoksissa on noin 93.000 työläistä j a virkamiestä. General Dynamics on -luonnollir sesti yhteydessä; Wall Streetin ryhmien kanssa, erikoisesti Lehman Brothers-pankkiin,: joka '.: ;kuuluuu maan : mahtavimpiin: :;pankkiyhty-miin. ~ Erikoisen mielenkiintoiset ovat General Dynamicsin; yhteydet USAn sotaministeriöön. Yhtymän hallituksen puheenjohtajana on 1957 heinäkuusta lähtien toiminut Frank Pace, USAn entinen: sotaministeri; sekä yhtymän ::presidenttinä; entinen rvarasotaministeri E.; Johnson. Vuonna ;1958 kuollut; yhtymän va- :rapresidentti; G. Dean toimi. 1950.-^-: 53 USAn; atomivoimakomission puheenjohtajana ja; kaksi muuta ^va 278 pois Työstä, kaivos suljetaan Kirkland Lake. Noin 278 miestä ja •naista; Sylvanite- GoldTKaivoksen työläisiä, joutuu työttömäksi kun kaivos, joka on taalla toiminut 33 vuotta, suljetaanV vuoden kuluessa. ; Kaivoksen varapresidentti K. C. Grey sanoi tänään etta han on tois^/ tamiseen;varoittanut ihmisia, vuosi-raportteissaan . ::• :osakkeenomistajille, etta "loppu on tulossa''. Kaivosyhtiö; on jauhattanut - noin 5,000.000'^tonnia ;malmia ja .tuottanut joulukuuhun 1959 mennessä 1,621,823 unssia kultaa, arvoltaan $58.437,450 Keskimääräinen vuotuinen,palkkatili on ollut $950.000. Niistä 278:sta jotka vielä ovat työssä, 247 on tuntipalkalla. Kauemmin kaivoksessa työskennelleet työläiset eroitetaan viimeiseksi. Mr. Grey arvelee, että tätä kaivosta ei: -koskaan ;enäa aukaista ."koska se on vanha ja melkein tyhjä". Han sanoi vielä, etta vaikka yhtoi-set tutkimukset "Wright-Hargreaves ja ;Sylvanite. kaivoksien välillä ronkin käynnissä, niin mihin tuloksiin hyvänsä päästäänkin, Sylvanite kaivoksella ei ole tulevaisuutta tuottavana kaivoksena. rapresidenttiä. — C.\ Shugg" ja\'R4 ---'^ Harris —* olivat::, saman komission^ . varapuheenjohtajia.- ."v^.^^^ \ f.Myös armeijam korkeiden'upsee-*..-'•r., rien 'luettelo eneral Dynamlcs-yh- , ' tymässä o n ' k o m e a : ' e r ä ä n ä varapresidenttinä on. kenraali-evp. J . McV Narney,' entinen Eui;oopassä ole< vien amerikkalaisjoukkojen komentaja, edelleen'luettelossa näh- '-^ dään kenraaliluutnantti P. Mulcac-by, vara-amiraali E.' Land, kenraali- • ' majuri ja kontra-amiraalit E . Aber-' ^ nathy, S. Armbruster, C. Briggs. G. Dubois, W. Floyd ym., sekä pri- • kaatinkenraalit M. Arnold, E . Pen-nebackerj~ R. Peterson, W.-Baker y.m. Yhteensä General Dynamics-yhtymässä on 27 kenraalia ja ami-L." raalia. (Jatkuu) SITÄIIIIIIi JA llililllllllllll.' illTÄTÄ MIEHEN IKÄ Sunday Pictorlal neuvoi äskettäin tyttöjä, kumka he voivat paätellÄ miesten V spuhuttelutavasta - ^^.h ikarisa Lehti sanoi, etta jos mies osoittaessaan : puheensa..:naiselle;;kä}rttaä , sanaa "rakkaani' on han 50 vuoden korvilla.: Jos-mies taas sanoo :Vrouva hyvä" on han 40 vanha tai kenties silta hiukan; yli.; Mikäli miehen suus-;; :a paasee isana- ;v'hunajakakkuseni", on han kolmessakymmenissa tai "syr ; dankapyseni'',.on;hiukan.alle 30.;6a- • naai-baby" käyttävät kahdenkymmenen .korvilla' olevat; mutta jos poika ; sanoo vain -kuules" tai "hei" on-hän;' sima iässä,! ettei häntä tarvitse ottaa " vakavasti. ^ ANKARA PAKKANEN — Silloin oli todella kauhea talvi. Emme uskaltaneet taputtaa koiriammekaan. — Mutta kuinka ihmeessä! — Kas. jos olisimme taputtaneet,' olisivat; koirat yrittäneet; heiluttaa; häntiään ja kun ne olivat jäässä, olisivat ne katkenneet. Si l i 11 I 9 .1 V is Mii H '-"hl i0$ Britannian ; kommunistipuolueen monivuotinen: johtaja; Harry PoUitt. joka kuoli viime ke^ säkuun 27 pnä ollessaan matkalla laivalla^Australiasta kotiin. Pollitt toimi kotimaassa kommunistipuolueen sijohtajana vuodelta 1926: Viime lauantaina hänen ruumiinsa' vietiin Lontoossa suuren to veri joukon saattamana.krematoriolle, jossa monen slmän\ kerrotaan kastuneen; kyynelistä viimeisen: hä-nen- muistoaan kunnioittavan puhujan lausuessa 'seremonioiden päätteeksi "Hyvästi Harry" _ f I -V. I :-;fS;-- PÄIVÄN PAKINA 'Oma maa mansil(l(a, muu maa mustildta' Ennen vanhaan, jolloin isänmaallisuus oli vielä arvossa, eikä tapana ollut vaihtaa kansallisia esikois-oikeuksia vieraitten maiden rahamiesten hernesoppaan, ' opetettiin meille poikayiikareillc ^^oma maa mansikka, muu maa mustikka" pe-- -iMjiatteen mukaan:pitämääniar.vossa kaikkia kansoja ja, kaikkia^ maita, mukaanlukien omaa maata j a -kan saa - > Mutta on niitä näköjään kaikesta huolimatta sellaisiakin ukkoriepu-ja, jotka eivät olc-ko.skaan. kuullut otsikolla' olevaa supisuomalaista kansanviisautta, tai jos ovatkin •kuulleet, eiv:ät ole jaksaneet sitä ymmiirfää> Oltukaammc nsimcrkiks» meidäir vanha puolusliisinipislci unme, \w. Pearkes,, joka usk< o yhtä' vahvasti amerikkalaiiSen Jomiirc-ohjuk.scn autuaaksitekovään ' kaikklvaltaisuu-teen, kuin tosiiiiäkovalncn herraansa Jjinialaan.; . - - i ^ ^ ' , . Puhiiessaari" Qiieon',s ,Own .Rifles-nimkV> llo'> iiilkaväkivksiköllcl Culca-- ryssa ^viime_ lauantaina, mainitun yksilön lähties.sä toistamaan 75 vuotta sitten Rielin kapinan aikana suoritettua marssia ^ Calgarystä Battlefordiin, puolustusministeri Pearkesin;; kerrotaan; sanoneenv-; e t tä Xlanadah armeijalla on nyt "neljä -roolia vietävänä". Ja nämä "roolit" ovat kuulema seuraavat: ' "Ensiksi on oltava valmiina lähettämään ;;'miehiä:;;milloin: tahansa mihin hyvänsä maailman osaan jotta ivöidaanehkäistä; jonkun paikallisen sodijn levenemisen. - Toisena tehtävänä on varata suojustin NATO- puolustukselle Euroopassa., "Kolmanneksi tulee olla . . . valmiina . . . ' . siltä varalta jos Cana-d a a n / t e h d ä ä n joku commando-reit-taus, ja neljänneksi, jos kaikki ponnistelumme rauhan säilyttämiseksi , . . epäonnistuvat, silloin on tehtävämme auttaa tätä maata säilymään ydinasohyökkäyksen olosuhteissa". > MoilUl ori ollut' scUftinen' keretti-simmäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä on aina kansallisen lurvalli- .suuden puolustaminen ulkopuolisia tungettelijoita vastaan. Mutta puo Iu$lusministerimme.:.:kertoman. mukaan tämä tehtävä on vasta kolmannella ja neljännellä tilalla! . Tämä kaiketi selittää senkin, miksi mr. Pearkes' niin horjumatto masti uskoo Bomarc-ohjukseen, jonka tarkoituksena on, ei Canadan puolustaminen, vaan "ajan voitla-minen": amerikkjilliisille kenraaleille sikäli, että saisivat sodan syttyessä .lentokoneensa ilmaan'ja pääsin sivät itse pakoon pommisuojiinsa!; _» • * - Toisin tuntuvat asiat olevan-isiemme : t u h a t j ä r v i e n - m a a s s a , , ;missä hallitus on kuunnellut vähän kansankin ääntä ja seuraa äärioikeis ton kaikista ponnisteluista huolimatta määrätietoisempaa puolueet-tomuusohjclihaa. ~ Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu,, pääministeri Sukselainen on vastannut Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshovin' kirjeeseen aseislariisumiskysymyksestä ja sanonut Suomen hallituksen yhtyvän siihen käsitykseen, että tulokseen pääseminen aseistariisunnasta on tullut entistäkin tärkeäm-mäksi.^^ Tässä^vastauksesSsf 'luvataan ^Sifoincn^ kohdalta tUkca "kaik-; bini'i\VM'lrim«lfciS'i.: inlUni.nujkl -'.n johtamaan todelliseen edistymiseen aseistariisunnan alalla." Suomen hallitus saiiöo" antavansa "suuren arvon Neuvostoliiton hallituksen ^ponnistelulle tässä suhteessa" ja luvataan tukea kaikkia pyrki-^ myksiä aseistariisunnan edistämiseksi. Porvarillinen maalaisliiton hallitus on tietenkin vouhotellut porva-^ •rien asialla sisäpoliittisissa asioissa. ; Mutta ulkopoliittisissa kysyinyksis-1 sä sillä on ollut-vissi määrä realita-jua ja ennenkaikkea isänmaallista . vastuuntunnotta omanmaan ja kansan etujen puolustamisessa.- . , —Ei olisi lainkaan pahitteeksi vaik- .ka meidän" vanha puolustusministeri mme, mr Pearkes, lukisi pääministeri Sukselaisen kirjeen j a ' y r i t -' täisi^^'etää siitä, vissit johtopäätökset Canadan kansan ja valtion etu jen suojelemiseksi. , —Jos suhteellisen p i e n i j a Canadaa-^ :i'&;-Ms5äiif ; 5 ; i ; ® - ? | t | g , il m köyhempi Suomi voi seistä itsenäisenä maana mihinkään ,sotilasluon- 'toisiin liittoihin kuulumatta ja s i -' ten huolehtia omasta turvallisuu-^l destaan' mahdollisen sodan syttyes-;;* sä) niin totta kai siihen pystj^ Ca-' , nadakin? Jokatapauksessa asiaa x\ .kannattaisi harkita "onia maa mari-"' sikka, muu maa mustikka" näkökui- ; ,.;^s n i ä s t a k a t s o e n , . * vaikka]> se -aiheut- >-i\ täisikin vihai.sla'murinaa V V a s h i n g - " " i '^ IS^t''''SaSuörperr porvarillisen urheilujohdon naurun-alaiseksir^^ tiin kaksi mandoliiniofkesterla.-jot- l-Tilanne ori-'siis vakava ^ Mitä sen nimisellejalkaväkiyksiköllc: Calga- läinen> käsitys t4tä asevoimien, en^ kia pyrkimyksiä; jotka^vat pmiaan tonista.Känsäkoura. -s^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600707 |
Description
Title | 1960-07-07-02 |
OCR text | m Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12, 1960 iiVaask^t— indepeiient Labor Organlör^PinnlshLCanadlans., Es-^ -tÄBshfld? Nov. 6, '1917/ Authorlzed a3;äecöhd,^^class'mail by^the Post' Ofl|ce's^D«^rtment,-Ottawa. Pub- Uahed'^''thnce weekly: Tuesdays, sThurs^ays/and-Saturdaysby Vapaus? PUDIlSIUng Ck}mpany Ltd., at 100-102 Elm St.'W., Sudbury, 'Ont., Canada. Telephones: Bbs. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing addres8:^Box 69, Sudbury, ^Ontario. Advertising-rates upon appllcation.^ Translation. free"^ ot^charge., ,~, ^.TILAUSHINNAT: . - M - «' Canadassa: 1 vk. 8.00 6 i*,'4.25' , ' 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9 00 6 kk. 480. Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25' Aiheetonta iiitöihia TUL:oa vastaian^ Lyötyään torstaisessa toimituskirjoituksessaan m,aailman s maHtayan; Yhdysvaltain hallituksen*^^^ puolesta pientä ja köyhää Kuubaa "kuin vierasta sikaa", Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana katsoi aiheelliseksi lyödä myös, Suomen isoisten puolesta vielä toistaiseksi "lapsipuolen" asemassa olevaa-TUL:oa vasten kasvoja. Oletamme, että Suomen Työväen Urheiluliitto selviää jotenkin Vapaa Sanankin kovista lyönnnsti ilman meiTakin. Jollakin t Canadan suomalaisista on TUL:n puolella ja tuomitsee ne koppavat herrat kenraalit ja muut viskaalit, jotka jakoivat Suomen urheilijat lampaisiin ja vuohiin sekä julistivat työläis-, urheilijat muka kelpaamattomiksi ,isänmaansa edustajiksi olympiakisoissa? Mutta Vapaa Sana kirjoitti pääartikkelissaan, pakinassaan, viime torstaina näin: . . Olegnme tässä seurailleet poskeisena olympiavalmisteluja ja tulleet huomaamaan esimerkiksi Suomen TUL:h rkohdaltav sen, etteivät mainitun^^;^ suovan liittonsa jäsenille smahdollisuuksia koettaa kepillä ' jäätä olympialaisissa . . . Jostakin tuntemattomasta syystä TULn johto ei ole tehnyt 'olympiarauhaa', maansa erikois-liittojen kanssa, joten liiton jäsenet jaavat tykkänään pois Roomasta . . ." Eikö käannetäkin söpösti ylösalaisin koko asia? Tun- ' nettu: tosiasiahan on,- eitap nimenomaan olympialaiskomitean johtavat porvarit, kielsivät Suomen TUL:n miehiltä ja n^ maataan olympialaisissa. Mutta Toronton Vapaa Sana kään- . := t Lehti, voi ehkä siten jymäyttää jotakuta pahaa-aavistamatonta Jukijaansa, mutta totuutta ei kerta kaikkiaan voida pitkää aikaa keneltäkään salata. Canadan suomalaiset urheilijat ja urheilutoiminnan ys-rtävät- ovat saaneet aikaisemmin:^ tosiperäiset tiedot siitä, miten Suomen oikeistoporvarien 7- kiihkoilu aiheutti sen'^ vain tynkäedustus Rooman olympialaisiin. Monet lehtemme' lukijat ja muut urheilun:rystävät-ovat myös varauksitta tuominneet moisen :politikoinnin':jadlmaisseet vakaumuksensa; että T •'tästäkin periaatteettomasta hyökkäyksestä,; kuten se on sel- -viytjrnyt muistakin sit^ tosista. Mutta asian edelleen valaisemiseksi lainaamme vielä- •Suomen laajimmin ; leviävän työväenlehdenv^^^H :mestyvänSKDL:n äänenkannattajan. Kansan; Uut^ toimituskirjoituksen "T^^nkänä olympialaisiin" heinäkuun neljänneltä päivältä. Me puolestamme yhdymme varauksetta siihen kun Kansan Uutiset kirjoitti: Suomen oikeistoporvarien viime aikojen kiihkeä toimeliaisuus urheilurintamalla on tuottanut heille merkittävän saavutuksen: työläisurheilijat ja heidän: järjestönsä^^ on- «nistuttiin.sulkemaan;pois Rooman olympi vasta- Suomen joukkueesta. Olympiakomitean lopullinen päätös ei tosin tullut yllätyksenä, mutta varsin paljon oli - kuiterikin. kansalaisia, jotka aivan viime hetkeen saa^ koivat järjen pääsevän asiassa voitolle. Näin ei kuitenkaan' käynyt. Nyt on Suomen kansa asetettu sen tosiasian eteen, :että^^Ton^Etelä-Afrikan ohella;:a joka , esiintyy tynkäjoukkueella Roomassa. Etelä-Afrikassa ei kelpuuteta olympiajoukkueeseen maan varsinaisia kanta-asukkaita,', neekereitä. Suomi pudottaa joukkueestaan työläisur-heilij^ t. Rinnastuksemme ei ole mairitteleva, mutta se on joka tapauksessa karu tosiasia. Porvarit tietävät hyvin, ettei Suomen kansa, joka seuraa urheilua mitä suurimmalla mielenkiinnolla, ole lainkaan tyytyväinen Suomen Olympiakomitean päätökseen. Siksipä oikeistoporvarit ovatkin aloittaneet ponnekkaan selittely-kampanjan tapahtuman syyn vierittämiseksi TULn'niskaan. Tässä he, käyttävät apunaan kaikkia tiedotusvälineitä, myös yleisradiota. Näyte kuultiin jo torstaina, jolloin Olympiakomitean puheenjohtaja kenraali Valkama oli marssitettu radioon i)orvareiden - kantaa puolustelemaan. ^ Oikeistoporvarimme selittelevät kannanottojaan piiloutumalla vastuusta kansainvälisten sääntöpykälien taakse. Tämä ci kuitenkaan .saa ketään vakuuttuneeksi.. Kaikki tietävät, että kansainväliseti pykälät eivät ole estäneet työläis-urheilijain osallistumista olympialaisiin ennen eivätkä olisi ^ estäneet nytkään-. Ainoa todellinen este yhteiselle olympia-edustuksellemme on löydettävissä Suomesta. Porvarit käyt-i. tävät.-mitä^^^h miaan ja kansainvälisten liittojen jäsenkirjaa. TULn puolella mentiin niin pitkälle kuin vain oli mahdollista, että kansainvälisten sääntöjen kirjain olisi tullut täytetyksi. Näin tehtiin myöspaljon puhutun Olympia-60_seuran suhteen, jo-"" y, .j^g^ seura perustettiin juuri tätä tarkoifosta varten." Olym-piacdustuskiistan loppuratkaisu on näyte siitä, ettei porva-reiden piirustuksiin tällä'kertaa sopinut lainkaan TUL:n ur-lu^- heilijain ottaminen mukaan olympiajoukkueeseen. He elät-r J 'tele\ ät yhä' sellaista näkemystä, että sulkemalla TULn pois olympiaedustuksesta liiton edustusurheilijat"jättävät entiset , seuransa ja TULn,' joka siten heikentyisi. Tämä oli oikeisto-porvarien todellinen tar'koitus ja' päämäärä. Tulevaisuuden f^- ' fi asiaksi jää, millaiseksi heidän "saavutuksensa", loppujen lo- 1^ puksi-jäävät. - Ne taitavat kyllä kuivua kokoon-kuin Manun suuruus. ' ' IfS / Uutiset'-Havannasta, Kuuban pBä| käiipungista, k e r t o v a t , - e t t ä hallitus on hyväksynyt lain,^ jonka mukaan on mahdollista takavarikoida amerikkalaisten yritysten tai yksityjs-ten i omistamaa oipaisuutta A Kuubas sa "milloin se katsotaan välttämät; tömäksi ' kansakunnalle". 3e oli Kuuban vastaus Amerikan j a Englannin öljykapitalistien uhkaukseen lopettaa sokerin osto K u u b ^ ' ~ta. Heinäkuun 1 "^päivänä Kuuban hallitus otti haltuunsa amerikka laisten omistaman Esson;-ja i englantilaisten omistaman Sfiellin öjjyn-puhdistamot, kun nämä olivat kiel-täytynieet- käsittelemästä ;neuvosto liittolaista raaka-öljyä. Syntyi pieni pysähdys öljyn käsittelyssä, mutta nyt ne toimivat jälleen täydellä tehollaanija-^käsittelevät venäläistä öljyä;s tiedoitetaan Kuubasta;: Rahat eivät enää virtaa amerikkalaisten ja englantilaisten öljy pohattojen kassiakaappeihin; vaan Kuuban kan-sanj: akennustydhön. Tämä on saanut Icapitalistit hurjaksi. Amerik Ka ja Englanti ovat uhanneet ryhtyä vakaviin toimenpiteisiin Kuu: baa vastaan, jos ei öljynpuhdista-moita heti palauteta. Amerikka; on ilmoittanut lopettavansa sokerin ostot Kuubasta. Ompa jopa uhattu miehittää saari! Viimeinen tieto kertoo, että presidentti Eisenhower ön vähentänyt kuubalaisen sokerin tuontikiintiötä 77 miljoonalla kilol la. Englanti on lähettänyt tiukkasanaisen nootin Kuuballe nimittäen takavarikointia "väkivaltaiseksi" toimenpiteeksi. Nootissa vaaditaan vieläi: puhdistamojen;;^; palauttamiseil lisäksi, e t t ä Kuuban on kieltäydyttävä neuvostoliittolaisen öljyn kä sittelystä! Tiedot Havannasta kuitenkin ker-tovat^ iettä Kuuba ei^tule alistumaan uhkausten edessä, ja se tulee kuK kemaan valitsemaansa tietä;':'Se;on päättänyt::;lopettaa 7 amerikkalaisten j a englantilaisten rosvouksen maas sa ja ottaa kansan haltuun, vaikkakin :asteettain^;ulkomaisten; kapitalistien yritykset ja siirtään niiden tuottaman: :Voitqn'>kj^ kohentamiseen. Sehän on jokaisen itsenäisen ^valtion oikeus. Amerikkalaisten ja englantilaisi ten kapitalistien nostattaman myrskyn ja Kuuban parjaamisen hyvin ymmärtää, sillä Kuuba on ollut heille j a on vieläkin kultakaivos joka kuitenkin pienenee. :Kuuban hallitus;on iskenyt ;kapitalistien 37 rimpaan kohtaan — rahasuoneen. Se on .syynä; Amerikan j a Englannin' nostamaan Kuuban hallituksen herjaamiseen; •A'väkivaltaisuudesta'^ Kun Kuuba: vuoden 1959 vallanr kumouksessa i sai;; todella ; kansan etuja ajavan hallituksen, heräsi suun pelko Amerikan ja Englan nin kapitalistipiireissä. ;Mutta oli myös valtioita ja: kansoja, jotka :ter-. vehtivät Kuuban kansan ; rohkeaa t a i s t e l u a j a ottamaan askelta. Oli valtioita, j o t k a näkivät Kuuban vaikeudet ja; olivat valmiit vilpittdmas-auttamaan ; Kuubaa;;: :Sellainen valtio oli m.m. Neuvo-stoliitto; joka viime : helmikuussa :teki;:i. Kuuban kanssa huomattavan sopimliksen (Jatkuu 4:11a sivulla) jäftilaisköhserhit sm. GENERALS DYNAMICS- . CORPORATION"- o h ' suurin, amerikkaiainen kauko-ohjuksia, sotilaslentokoneita ja ve denalaisia valmistava yhtymä. V i i meisten 5 vuodon aikana se dn saa nut eniten sotatilauksia;valtiolta ja esim. vuonna ^1959 sille annettiin 1.6 miljardin dollarin suuruiset tilaukset. - ^ General Dynamics on kehittynyt vuonna 1899 perustetusta vedenalaisten laivojen telakasta Electric Boat-yhtymästä. Jo 1900 se rakensi USAn ensimmäisen vedenalaisen. Ensimmäisen, maailmansodan; aika na Electric;Boat;rakensi:;45 vedenalaista U S A l l e ' j a 46>sen liittolaisille. — Vuosina 1919—31 yhtymä ei saanut lainkaan vedenalaisten tilauksia ja sillä oli huomattavia taloudellisia vaikeuksia. Sen tuotantolaitoksiin jäi kaikkiaan 300—500 työntekijää Hädin tuskin Electric Boat vältti avoimen vararikon. Uusi kukoistuskausi ;^htymälle k o i t t i ; toisen maailmansodan mu-.: kana. Sotavuosina se rakensi valtiolle 72 vedenalaista j a 398 moot-toritorpeedovenettä. Sotatilauk-sista sai yhtymä kaikkiaan 84 milj. dollarin voitot. Sodan päättyminen merkitsi Electricr.Boatille j ä l l e e n ''vaikeita aikoja". Se yritteli kalastustioola-rion rakentamista ja alusten korjausta. Mutta sodan aikana kootut pääo-mareservit antoivat yhtymälle mahdollisuuden laajentua lentokoneteollisuuden alalle. :V. 1947 se osti canadalaisen;: lentokonetehtaan :GaT : .yuoslkausien' ajan ovat länsivallat . miSratietoisestiV jarruttaneet ,aseista^i8untaä;fsditUinMt seiiiatbpiaksM^^ qikeaksl^ pölitlik^i selitetääil "vdhnlen tasapabiossa- pitämisen linja", jolca merkitsee jatkuvaa kilpavarnstelna. ; ' '-1 ^ Tällaisen politiikan'taktiha eivät ole^'yksityiset politiikot, jotka ovat vain alistuneet sen palvelijoilcsi. > Itse linjan määräävät Idlpavani&telun jättiiäiset^mirjardiyhtymät, joille kilpavarustelu merkitsee jatkuvia ^^^^v^^ loja, jatkuvaa laajentumista ja kukoistusta. v Julkaisemme seuraavassa' alkuosan neuvostoJöittolaisen aikakauslehden "Nbvoje Vremjan]^ laatimasta^^ yhteenvedosta eräistä suurimmista sotatarvikekonserneista^niiden ;kehityl(sestä; ja Jpkaiseuktällaisen yhtymän kehitys; todistaa;^ m^ sodan kaudet ja; kilpavarustelukiihlcOirkiBsvattavatnäitä^to^^ tannon maailmassa '^:loiskasveja;sen^^'^ ;totvperitään kansalahsteu: maksamista: veiVtista^^^^^^^^^^^ mat tuotteet - r - sotilaslentokoneet^ ;pommit; vedenalaiset; tai-ohjukset ;— {^ivät;hyödytä ainoatakaan lavallista ;kansalaista.^^ myöhemmin. mm nadair TLtdrn: osake-enemmistön ; ja 1949 seurasi sitä; sadan Fr86 suihkuhävittäjän tilaus Canadasta. Nimensä yhtymä muutti 1952 ja erikoisesti vuodesta 1954 oli jatkunut nopea nousuryhtymän kehityksessä sen nielaistua erään USAn huomatta vi mman : lentokonetehtaan Consolidated VolteeiAircraftin, joka paremmin tunnetaan maailmalla; Gonvair-lyhennyksenäi;Convair'- in osalle tuleekin tällä hetkellä: kob me neljäsosaa koko ;eneral;:Dyna-micsin tuotannosta. Seuraavina vuosina General Dynamics ahmaisi vielä; sähkötarvik keita valmistavan StrombergT-CarK son Yhtymän sekä suihkur jaraket-timoottöreille; polttoainetta tuottavat L i q u i d C a r b o n i c Corporationin ja Industrial A i r Products'in ;: General ;Dynamics-yhtymän. talou dclliscsta vtoiminnasta voidaan :esittää seuraavat tilastot ;vuosilta-1955, Ei ole pienintäkään syytä epätoivoon... i m'mm Olympiakisat eivät nykypäivänä ole e"nää minkään yksi-i^ tyisen järjestön, asia., Olympialaiset ovat mitä merkittävin näyte Icansojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.' Kukin kansakunta pyrkii esiintymään niissä parhaassa mahdoUi-sessa'valossa.; Näin tekevät'esim. myös Itä-ja Länsi-Saksa, •^rV^Jötkarovat''päässeet jo sopimukseen yhteisestä edustuksesta. ! I.y_:x Sitäkin suuremmalla syyllä on - Suonien oikeistoporvarien' ySj- .colympiakysyniyksessä .ottama asenne.• ulkomailla - vaikeasti i ^^^selitettavissagig^ 15^^';^F;S§^i?^^J^'^^ toiveajattelu;TULn'kiikistumista heidäri.M ^tähän-fpääniäärään tähtäävät;tpirrienpiteensä ovat saättamas- 3 Esiintyessään heinäkuun kolmantena päivänä Port Arthurissa CSJ:n sikäläisessä aluejuhlas-sa, Vapauden liikkeen hoitaja Edwin Suksi'korosti saatujen kokemusten perusteella -puheensa ; yhteenvetona, että f?mcillä ei ole : • pienintäkään syytä epätoivoon", , Selostettuaan Canadan päivän (heinäkuun 1 pn)y Canadan 93:n-nen syntymäpäivän -suurta histO' riallista merkitystä, puhuja veti ajankohtaisesti esiin; .sen tosiasian, että meidänkin kansalaisemme ovat "Canadan, pioneerej a " ja "rakentajia". Julkaisemme Suksen puheen tekstin oheellise-na vain hieman lyhennettynä: • Canadan. Suomalainen J ä r j e s tö ja sen jäsenet 45 vuodea aikana ovat antaneet suuria- j a - kuolemattomia arvoja ;uuden kotimaamme;kulttuuri- ja taiteen aloilla. Lähes puolivuosisadan aikana, o v a t J ä r j e s t ö m m e jäsenet: j a Ganar dani^isuomalaiset osallistuneet tämän vielä verrattain "nuoren" maan "rakentamiseen. He ovat .etumaisina tässä Port Arthurin piirissä raivanneet "korvet;.viljelykselle (Nolalussa, Silver Mountainissa, Jackpinessa; ;Conmeessa, . M sai ;.Kaministiquiassa, Sunshinessai Alppilassa;:: Intolassa; Kivikoskella, Tarmolassa,.: liaplssa, Ostolassa;: ja North Branchissa), he ovat esittäneet miltei johtavaa osaa metsien kaatamisessa sekä rakennus- ja kaivosteollisuudessa niiden alkuke-hitysasteella ollessaan. .Varhaisempina vuosina maanmie. hemme; osallistuivat kahden tämän suuren maan;, läpikulkevan rautatien; rakentamiseen; Minä muistan vielä; lapsuusvuosiltani,:ikun;: isäni,. Juho Suksi, kertoi niistä kurjfsta työolosuhteista, mikä;vallitsi CPR:n rautatietyömailla y l i v50;vuottaisit-, ten.; Hän oli myös; rakentamassa CP:n rautatietä. Meidän järjestömme ja sen jäsenet ovat antaneet Canadalle arvokkaita k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä — järjestömme: o l i yksi ;esiraivaaja kulttuuritoiminnankin- alalla. " V u o s i menien aikana sen toimesta; on; esitetty satoja ehkä tuhansia näytelmiä, ylläpidetty laulukuoroja ja soittokuntia, järjestetty tuhansia kuR-tuuri- ja valistustilaisuuksia. Me voimme olla ylpeitä ja kantaa päämme pystyssä siitä osuudesta mitä olemme Jehneet uuden kotimaamme rakentamiseksi j a ' k e h i t t ä miseksi. , Tällaisessa järjeätömme arvokkaassa juhlassa on velvollisuus puhua Järjestömme toiminnasta. Kulumassa oleva vuosi on monessa suhte_essa ollut Järjestöllemme hyvin "iffeffestykseilinen" Viime talven aikana j ä r j e s t e t t i in monessa järjestömme osastoissa "suuria sar jajuhlia, jotka 'olivat hyvin me-, nestyksellisiä. Esim. Sudburyssa kahden,ja puolen kuukauden sarjajiihlatoiminnal-la, saatiin aikaan kerrassaan loistavia tuloksia ei',,ainoastaan taloudellisesti, inutta myös kulttuurillisesti. Kahden sarjajuhlaryhmän toimesta, hankittiin, ^8,000 puhtaaksi, ka nyt: ovat ;yhtyneet. Tämä mandöv liiniorkesteri-tulee; esiintymään cnr si;kerran;su:urjuhla.ssa South Porcu pinessa kuukauden lopulla. ; Samanlaista toimintaa on .ollut täällä Port Arthurissa, Torontossa, Vancouverissa ja : monessa muussa paikassa. Allekirjoittaneella oli; suuri ilo saada: olla: mukana Beaver Laken uuden;haalin avajaisjuhlassa, joka o l i suurenmoinen. Siellä rakennetr; tiin uusi ja komea kulttuuritalo, jonka; rakentamisesta; ei jäänyt-sentinkään velkaa, vaan-vielä jäi rahaa kassaan. :Yksistään Sudburyn alueella; on sitten viinje..sodan: j ä l k e e n rakennettu kolme .uutta- kulttuuritaloa järjestöllemme Sudburyssa.: komea Finnish-haali, Wanupissa ja Beaver Lakella — . j a kaikki ovat velattomia. Canadan Suomalainen' Järjestö on kohta puolivuosisataa toiminut kansallisena, koko maata .käsittävänä. Järjestönä, jolla; on osastoja toiminnassa melkein, jokaisessa maaT kunnassa. ; Pohjois-Quebeclstä ; Rou-ynista- Montrealista : aina; ;.Tyynen- Tnercn .«saarelle Soinlulaan saakka. :: vJos täällä juhlavieraitte^ dessa on henkilöitä, jotka eivät viej ä ole Canadan Suomalaisen: Järjestön jäsenenä, kehoitan heitä liilly-mään J ä r j e s t ö m m e osastoihin; tällä alueella. Te ette koskaan tule katumaan liittymistänne, vaan; tulette innokkain mielin osallistumaan Järjestömme monipuoliseen toimintaan. Canadan Suomalainen: Järjestö on koko ' maata .käsittävä työväen valistus- ja kulttuurijärjestö, joka -koko olemassaolonsa jalkana' on an: tanut; tukensa; maamme työväestön pyrkimyksille ja taisteluille. Silloin, kun maamme työväestöä on taloudellisesti tai poliittisesti sorrettu, on Järjestömme antanut taloudellisen ja moraalisen kannatuksen niille taisteluille. « • » Tällä hetkellä me olemme kovin huolestuneita maassamme vallitse.; van talouspulan ja työttömyyden johdosta. Viime huhtikuussa liit t o v a l t i o n s t y ö d e p a r t m e n t i n tilastoissa todettiin, että 750,000 työläisiä on työttömän|i ja etsivät työtä. Mitä ovat Liitto- ja maakTfhtahal- ;liluksemme: tehneet: tämän tilanteen korjaamiseksi? E i juuri mitään! Vasta äskettäin Canadan-parlamentissa valittiin erikoinen_ komitea,! joka tulee muka "tutkimaan'' työttömyystilannetta yli maan. Hal- ;lituksen ilausunnossa :sanotaany;;että' tämän komitean ' tutkimus kestää noin 4—5 kuukautta. Sen aikana ei hallituksen toimesta ryhdytä ratkaiseviin toimenpiteisiin työttömyyden lieventämiseksi. Samaan aikaan, kun talouspula ja työttömyys lisää työläisten puutetta ja kärsimyksiä, kasaavat suuryhtiöt entistä suurempia voittoja. Liittovaltiomme • budjettipuheessa huhtikuun 30 pnä valtiovarainministeri Fleming totesi, eitä vuoden aikana kohosivat työläisten palkat 8 prosenttisesti, ollen työläisten tu- .lot yhteensä^l7,7agij000,000. Samaan a i k a a n ' j i s ä a h t j m^är yhtiöiden voitot' kuitenkin 14"-proseiittise5!ti,' oi-rpni n e yhteensä '2,836,000,000. '. • V korjaamiseksi voidaan tehdä? ;:Maamme. hallituksen olisi vähenn e t t ä v ä ; maanpuolustustarkoituksiin käytettäviä menoja, joihin viime vuonna käytettiin 17,528,300,000 ja nyt kulumassa olevan; budjcttivuo. den aikana . käytetään.1,700 miljoo-r naa dollaria. ?; Sanotaanv e t t ä kansakuntana päätettäisiin vähentää varustelumenoja puolella. ::Se vähentäisi valtion me- Japaniin. Värilliset Afrikan kansat käyvät .suurta vapaustaistelua Ranskan, Englannin ja Belgian sor-ronV alaisuudesta r vapautumiseksi. : Canadassa kasvavat; j a ; voimistu-vat; rauhan liikkeen voimat. Vasta äskettäin Torontossa 'perustettiin uusi naisten järjestö,: jonka johdos^ sa on m.m tunnetun TV:n kuuluttajan Fred Daves'in vaimo. Meillä ei ole pienintäkään syytä epätoivoon, •; vaan : e n t i s t ^ ^ r m o k? kaammin toimimaan; aseis^jisumh —59"(luvut ovat; miljoonissa dollareissa): ~ Yhtymän Puhdas vuosivaihto voitto 1955 687,3 21,2 ' 1956 1047,8 31,9 1957 1562,5 44,3 1958 1511,5 36,7 1959 1811,9 31,1 noja noin 850,000.000. Siten saatai-, . ^ . • aat u n-siin ; $1,133; .'Canadan jollaiselle' sen, täystyöllisyyden ja ^ u h a l h - (7ö0,000:lle) työttömälle. Edelleen kansakuntamme; talout^ ta j a työväen asemaa voitaisiin parantaa vielä paljon; kun- tapahtuisi' täydellinen . aseistariisuminen. ; S i l loin; nyt \'arusteUuin käytettävä summa 1,700,000,000, voitaisiin i käyttää valtateideny kotien, ;_koulu-jen, sairaaloiden ;i'akentamiseksi,: joka antaisi työtä kaikille. Kansakuntamme, iclämänvehtona on,;;että: aikaansaadaan täydellinen aseistariisuminen, kaupan-kehittä-: minen kaikkien maidon kanssa. Canadan kansan tyytymättömyyttä selvästi; kuvaa NewBrunswickin ;ja Quebecin maakuntavaalien tulokset. Näissä; kalidessay maakunnassa -antoiVat:Tvalitsijat pitkät pot-k o l v t o r y ; ; j a edesmenneen Duples-sisin hallituksille. Mqidän on entistä tarmokkaammin ;toimjttava täydellisen aseista-.: riisumisen puolesta. : Emme saa antautua epätoivoon; vaikka korkean portaan neuvotte' ;lut Pariisissa epäonnistuivat:; heti alkuunsa ; Yhdysvaltain .provosoinnin, U-2 vakoilulennon johdosta. ; Kansan painostuksen edessä kaatui Etelä-Koreassa SyngmanRheen hallitus, jota Yhdysvaltain asevoimin pidettiin pystyssä'. Samoin tapahtui Turkissa. Japanin'kansa ja ylioppilaat; valtavin V mielen isin estivät 'Eisenhovvcrin. matkan sen rinnakkaiselon puolesta. ; Mitä voimme . t e h d ä maanmiestemme kohdalta? Valistustyön, aseistariisumisen ia rauhan puolesta voi parhaiten suorittaa oma ; äänenkanna^ajamme -Vapaus". Tehkäämme yhteisvoimin mahdolliseksi, että VapäUs voi tämän tehtävän suorittaa entistä paremmin/ja selvemmin. . Kustannusliikkeemme ;johtokun-nan puolesta on lähetetty/vetoomus kaikille asiamiehille ja osastoille elokuun 1 pnä alkavasta haasteryn-täyksestä. Mc pyydämme koko lukijakunnan ja lehtemme ystävien taloudellista tukea, sillä ilman sitä ei Va pauden; kolmipäiväisenä: ilmestyminen ole turvattu.. . . Tehkää lahjoituksenne lehtenne hyväksi j a ;haastakaa;tuttavianne ter kemään samoin. ' Kustannusliikkeen johtokunta ja toimitus lupaa että Vapaus tulee täyttämään lukijakuntansa toivomukset työväen sanomalehtenä. Se tulee 'ilmaisemaan teidän ajatuksenne niistä suurista päämääristä jä tavoitteista, johon kansakunnat j a ennenkaikkea työläiset kaikkiaK la pyrkivät: täydellinen aseistariisuminen, joka johtaa kansakunnat ikuiseen rauhaan, hyvinvointiin ja onneen! Viime vuosina on 85—90 prosenttia yhtymän ;tuotannosta; muodostaneet aseet. USAn hallituksen^ ti lauksesta on General ^Dynamics valmistanut B-58-suihkupommittajia^ F-106A- j a F-106B-suihkuhavittäjiäj Terrier. ja Tartar-ohjuksia, man-nertenvälisiä Atlas^ohjuksia; tutka ;laitteita;;;rakettien; ja.;sotilaskoneiden ;ohjaukse5sa tarvittavia elektro-nilaitteita,::; atomivedenalaisia:: jne. Yhtymän: toimintapiiriin kuuluu UT saksi aerodynamiikkaa, avaruuslii^ kennettä j a atomienergiaa koskeva tieteellinen tutkimustyö.. Yhtymän tuotantolaitoksissa on noin 93.000 työläistä j a virkamiestä. General Dynamics on -luonnollir sesti yhteydessä; Wall Streetin ryhmien kanssa, erikoisesti Lehman Brothers-pankkiin,: joka '.: ;kuuluuu maan : mahtavimpiin: :;pankkiyhty-miin. ~ Erikoisen mielenkiintoiset ovat General Dynamicsin; yhteydet USAn sotaministeriöön. Yhtymän hallituksen puheenjohtajana on 1957 heinäkuusta lähtien toiminut Frank Pace, USAn entinen: sotaministeri; sekä yhtymän ::presidenttinä; entinen rvarasotaministeri E.; Johnson. Vuonna ;1958 kuollut; yhtymän va- :rapresidentti; G. Dean toimi. 1950.-^-: 53 USAn; atomivoimakomission puheenjohtajana ja; kaksi muuta ^va 278 pois Työstä, kaivos suljetaan Kirkland Lake. Noin 278 miestä ja •naista; Sylvanite- GoldTKaivoksen työläisiä, joutuu työttömäksi kun kaivos, joka on taalla toiminut 33 vuotta, suljetaanV vuoden kuluessa. ; Kaivoksen varapresidentti K. C. Grey sanoi tänään etta han on tois^/ tamiseen;varoittanut ihmisia, vuosi-raportteissaan . ::• :osakkeenomistajille, etta "loppu on tulossa''. Kaivosyhtiö; on jauhattanut - noin 5,000.000'^tonnia ;malmia ja .tuottanut joulukuuhun 1959 mennessä 1,621,823 unssia kultaa, arvoltaan $58.437,450 Keskimääräinen vuotuinen,palkkatili on ollut $950.000. Niistä 278:sta jotka vielä ovat työssä, 247 on tuntipalkalla. Kauemmin kaivoksessa työskennelleet työläiset eroitetaan viimeiseksi. Mr. Grey arvelee, että tätä kaivosta ei: -koskaan ;enäa aukaista ."koska se on vanha ja melkein tyhjä". Han sanoi vielä, etta vaikka yhtoi-set tutkimukset "Wright-Hargreaves ja ;Sylvanite. kaivoksien välillä ronkin käynnissä, niin mihin tuloksiin hyvänsä päästäänkin, Sylvanite kaivoksella ei ole tulevaisuutta tuottavana kaivoksena. rapresidenttiä. — C.\ Shugg" ja\'R4 ---'^ Harris —* olivat::, saman komission^ . varapuheenjohtajia.- ."v^.^^^ \ f.Myös armeijam korkeiden'upsee-*..-'•r., rien 'luettelo eneral Dynamlcs-yh- , ' tymässä o n ' k o m e a : ' e r ä ä n ä varapresidenttinä on. kenraali-evp. J . McV Narney,' entinen Eui;oopassä ole< vien amerikkalaisjoukkojen komentaja, edelleen'luettelossa näh- '-^ dään kenraaliluutnantti P. Mulcac-by, vara-amiraali E.' Land, kenraali- • ' majuri ja kontra-amiraalit E . Aber-' ^ nathy, S. Armbruster, C. Briggs. G. Dubois, W. Floyd ym., sekä pri- • kaatinkenraalit M. Arnold, E . Pen-nebackerj~ R. Peterson, W.-Baker y.m. Yhteensä General Dynamics-yhtymässä on 27 kenraalia ja ami-L." raalia. (Jatkuu) SITÄIIIIIIi JA llililllllllllll.' illTÄTÄ MIEHEN IKÄ Sunday Pictorlal neuvoi äskettäin tyttöjä, kumka he voivat paätellÄ miesten V spuhuttelutavasta - ^^.h ikarisa Lehti sanoi, etta jos mies osoittaessaan : puheensa..:naiselle;;kä}rttaä , sanaa "rakkaani' on han 50 vuoden korvilla.: Jos-mies taas sanoo :Vrouva hyvä" on han 40 vanha tai kenties silta hiukan; yli.; Mikäli miehen suus-;; :a paasee isana- ;v'hunajakakkuseni", on han kolmessakymmenissa tai "syr ; dankapyseni'',.on;hiukan.alle 30.;6a- • naai-baby" käyttävät kahdenkymmenen .korvilla' olevat; mutta jos poika ; sanoo vain -kuules" tai "hei" on-hän;' sima iässä,! ettei häntä tarvitse ottaa " vakavasti. ^ ANKARA PAKKANEN — Silloin oli todella kauhea talvi. Emme uskaltaneet taputtaa koiriammekaan. — Mutta kuinka ihmeessä! — Kas. jos olisimme taputtaneet,' olisivat; koirat yrittäneet; heiluttaa; häntiään ja kun ne olivat jäässä, olisivat ne katkenneet. Si l i 11 I 9 .1 V is Mii H '-"hl i0$ Britannian ; kommunistipuolueen monivuotinen: johtaja; Harry PoUitt. joka kuoli viime ke^ säkuun 27 pnä ollessaan matkalla laivalla^Australiasta kotiin. Pollitt toimi kotimaassa kommunistipuolueen sijohtajana vuodelta 1926: Viime lauantaina hänen ruumiinsa' vietiin Lontoossa suuren to veri joukon saattamana.krematoriolle, jossa monen slmän\ kerrotaan kastuneen; kyynelistä viimeisen: hä-nen- muistoaan kunnioittavan puhujan lausuessa 'seremonioiden päätteeksi "Hyvästi Harry" _ f I -V. I :-;fS;-- PÄIVÄN PAKINA 'Oma maa mansil(l(a, muu maa mustildta' Ennen vanhaan, jolloin isänmaallisuus oli vielä arvossa, eikä tapana ollut vaihtaa kansallisia esikois-oikeuksia vieraitten maiden rahamiesten hernesoppaan, ' opetettiin meille poikayiikareillc ^^oma maa mansikka, muu maa mustikka" pe-- -iMjiatteen mukaan:pitämääniar.vossa kaikkia kansoja ja, kaikkia^ maita, mukaanlukien omaa maata j a -kan saa - > Mutta on niitä näköjään kaikesta huolimatta sellaisiakin ukkoriepu-ja, jotka eivät olc-ko.skaan. kuullut otsikolla' olevaa supisuomalaista kansanviisautta, tai jos ovatkin •kuulleet, eiv:ät ole jaksaneet sitä ymmiirfää> Oltukaammc nsimcrkiks» meidäir vanha puolusliisinipislci unme, \w. Pearkes,, joka usk< o yhtä' vahvasti amerikkalaiiSen Jomiirc-ohjuk.scn autuaaksitekovään ' kaikklvaltaisuu-teen, kuin tosiiiiäkovalncn herraansa Jjinialaan.; . - - i ^ ^ ' , . Puhiiessaari" Qiieon',s ,Own .Rifles-nimkV> llo'> iiilkaväkivksiköllcl Culca-- ryssa ^viime_ lauantaina, mainitun yksilön lähties.sä toistamaan 75 vuotta sitten Rielin kapinan aikana suoritettua marssia ^ Calgarystä Battlefordiin, puolustusministeri Pearkesin;; kerrotaan; sanoneenv-; e t tä Xlanadah armeijalla on nyt "neljä -roolia vietävänä". Ja nämä "roolit" ovat kuulema seuraavat: ' "Ensiksi on oltava valmiina lähettämään ;;'miehiä:;;milloin: tahansa mihin hyvänsä maailman osaan jotta ivöidaanehkäistä; jonkun paikallisen sodijn levenemisen. - Toisena tehtävänä on varata suojustin NATO- puolustukselle Euroopassa., "Kolmanneksi tulee olla . . . valmiina . . . ' . siltä varalta jos Cana-d a a n / t e h d ä ä n joku commando-reit-taus, ja neljänneksi, jos kaikki ponnistelumme rauhan säilyttämiseksi , . . epäonnistuvat, silloin on tehtävämme auttaa tätä maata säilymään ydinasohyökkäyksen olosuhteissa". > MoilUl ori ollut' scUftinen' keretti-simmäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä on aina kansallisen lurvalli- .suuden puolustaminen ulkopuolisia tungettelijoita vastaan. Mutta puo Iu$lusministerimme.:.:kertoman. mukaan tämä tehtävä on vasta kolmannella ja neljännellä tilalla! . Tämä kaiketi selittää senkin, miksi mr. Pearkes' niin horjumatto masti uskoo Bomarc-ohjukseen, jonka tarkoituksena on, ei Canadan puolustaminen, vaan "ajan voitla-minen": amerikkjilliisille kenraaleille sikäli, että saisivat sodan syttyessä .lentokoneensa ilmaan'ja pääsin sivät itse pakoon pommisuojiinsa!; _» • * - Toisin tuntuvat asiat olevan-isiemme : t u h a t j ä r v i e n - m a a s s a , , ;missä hallitus on kuunnellut vähän kansankin ääntä ja seuraa äärioikeis ton kaikista ponnisteluista huolimatta määrätietoisempaa puolueet-tomuusohjclihaa. ~ Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu,, pääministeri Sukselainen on vastannut Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshovin' kirjeeseen aseislariisumiskysymyksestä ja sanonut Suomen hallituksen yhtyvän siihen käsitykseen, että tulokseen pääseminen aseistariisunnasta on tullut entistäkin tärkeäm-mäksi.^^ Tässä^vastauksesSsf 'luvataan ^Sifoincn^ kohdalta tUkca "kaik-; bini'i\VM'lrim«lfciS'i.: inlUni.nujkl -'.n johtamaan todelliseen edistymiseen aseistariisunnan alalla." Suomen hallitus saiiöo" antavansa "suuren arvon Neuvostoliiton hallituksen ^ponnistelulle tässä suhteessa" ja luvataan tukea kaikkia pyrki-^ myksiä aseistariisunnan edistämiseksi. Porvarillinen maalaisliiton hallitus on tietenkin vouhotellut porva-^ •rien asialla sisäpoliittisissa asioissa. ; Mutta ulkopoliittisissa kysyinyksis-1 sä sillä on ollut-vissi määrä realita-jua ja ennenkaikkea isänmaallista . vastuuntunnotta omanmaan ja kansan etujen puolustamisessa.- . , —Ei olisi lainkaan pahitteeksi vaik- .ka meidän" vanha puolustusministeri mme, mr Pearkes, lukisi pääministeri Sukselaisen kirjeen j a ' y r i t -' täisi^^'etää siitä, vissit johtopäätökset Canadan kansan ja valtion etu jen suojelemiseksi. , —Jos suhteellisen p i e n i j a Canadaa-^ :i'&;-Ms5äiif ; 5 ; i ; ® - ? | t | g , il m köyhempi Suomi voi seistä itsenäisenä maana mihinkään ,sotilasluon- 'toisiin liittoihin kuulumatta ja s i -' ten huolehtia omasta turvallisuu-^l destaan' mahdollisen sodan syttyes-;;* sä) niin totta kai siihen pystj^ Ca-' , nadakin? Jokatapauksessa asiaa x\ .kannattaisi harkita "onia maa mari-"' sikka, muu maa mustikka" näkökui- ; ,.;^s n i ä s t a k a t s o e n , . * vaikka]> se -aiheut- >-i\ täisikin vihai.sla'murinaa V V a s h i n g - " " i '^ IS^t''''SaSuörperr porvarillisen urheilujohdon naurun-alaiseksir^^ tiin kaksi mandoliiniofkesterla.-jot- l-Tilanne ori-'siis vakava ^ Mitä sen nimisellejalkaväkiyksiköllc: Calga- läinen> käsitys t4tä asevoimien, en^ kia pyrkimyksiä; jotka^vat pmiaan tonista.Känsäkoura. -s^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-07-07-02