Vapaus, July 17, 1969

              '.Moskova. — :Srksistään tämän
vuoden kuuden ensimmäisen kuu-;
kauden ailcana ovat Kiinan viran­omaiset
järjestäneet yli sata pro-vokaatiota:
ja rajaIoulc]cauE|ta kau-i^
oidän alueella, totesi puolueen
Harlxyysldn «dudtomitean ensim­mäinen
>^hteeri Aleksei Sliitikov
Korkeimman oikeuden istunnossa
viime v|lk<illa.
'Hän -totesi, «ttä Neuvostoliiton
kaukoidän aliieella on suuri men-k
i i ^ < ^Eaupallisten j a kulttuuri­suhteiden
^^kehittämisessä Aasian
valtiaiden Ikanssa — E i Neu­vostoliiton
vsyy, että nem^ostoliit-tolaieHkiinalaifiesta
yhteistyöstä
on doyifsyään )puhuttava joaennees-sä.
aikamuodossa, huomautti hän.
: Aluesihteeri Shitikov korosti
Neuvostoliiton kaukoidän työläis­ten
hyvälcsyvän neuvoatohallituk-sen
ulkopoliittisen linjan ystä­vyyssuhteiden
kehittämiseksi
maan itäisten naapuria kanssa.
Kiinan kansantasavallan johta-'
jien seildtailuluontoinen ulkopoli­tiikka
Jcoskettaa Neuvostoliiton ja
koko sosialistisen kansainyhteisön,
elinetiya. Maolaisten aseelliset
provokatiot Neuvostoliiton j a K i i ­nan
.välisellä rajalla .sekä vihan
lietsonta Neuvostoliittoa kohtaan
ovat l|miän .vaarallisen linjan
näkyviä ihnauksia.
Mao-Tse-tungin .klikid kiristää
suunnitelmallisesti tilannetta Neu
vostoliiton j a Kiinan välisellä ra­jalla
j a vääristelee historiallisia
tosiasioita puolustellakseen mielet
tömiä vaatimuksia, jotka kohdis­tuvat
puoleentoista miljoonaan
neliökilometriin Neuvostoliiton
aluetta, jatkoi Shitikov. Jos -Kii­nan
johtajat eivät arvosta Neu­vostoliiton
hallitiiksen vilpitöntä
halua padauttaaneuvostoliittolais-kiinalaisten
suhteiden kehitys ta­kaisin
tiiviin veljellisen yhteis-iyön
uomaan, vaan jatkavat so­tilaallisia
provokaatioitaan, niin
ilHnflllUlllHliilllllllillllUIIIIIIIIIIIIIIIII
syyttäköön Itseään seurauksista.
Kaikkiin neuvostokansan etuja
vastaan suunnattuihin anastus-yrityksiin
tullaan vaataaiua^n
päättävällä yaataiskuUa.
Urheilua
iiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
M a a k Spitz
Santa Klara; Kalifornia. — Per­jantaina
Santa Clarassaallcaneis-sa
Yhdysvaltain avoimissa uinti-mestaruuskilpailuissa
syntyi jo
ensimmäisenä päivänä erinomai­sia
tuloksia. Mark Spitz, kolmin­kertainen
olympiavoittaja, sivusi
100 metrin perhosuinnissa nimis­sään
olevaa maailmanennätystä
55,6.
OiliMäedleinstdiäTiö
LopopoioKe
IMilano. — Suomalainen Olli
Mäki kärsi viime perjantai-iltana
pistehäviön ottelussaan nyrkkei­lyn
välisarjan entistä maailman­mestaria,
Italialaista Sandro Lo-popoloa
vastaan Milanossa. Mäki
antoi häviöstään huolunatta hy­vän
vastuksen entiselle mestarille
ja kiinnitti . huomiota varsinkin
puolustuksellaan.
SOTAISIA TOHMU
JA PUHEITA
Hoi^koi|g.,-r' Bekii^äsä ilmes­tyvä
Kanaan' Päivälehti kehotti;
perjj^taina jnÄoist^ .vasauBtoiÄ
maan lisää -viljaa sodan ja niä-länhädän
varalle, ilmoitti Pekin­gin
radio-Hpiidi^ongissa kuullussa,
lähetyksessä. '
Maaseudulla 'toimivien vallan­kumouskomiteoiden
täytyy ;UQU-dottaa
puheenjohtaja Maon ope­tusta
valmistautua isodfm j a 'nä­länhädän
varalle, kirjoitti Jehti.
Hongkong. -^iKiinan ^kcmeijan
esikuntapäällikkö kenraali Huang
Jeng-shung on syyttänyt Neuvos­toliittoa
vakavien aseellisten
välikohtausten provosoinnista,
"useilla paikoin" näiden kahden
maan välisellä 7,200 peninkulman
pituisella rajalla sekä '*ydinasei-den
kalistelua Kiinan pelotta»-
miseksi^', ilmoitti Pekingin radio
Hongkongissa kuullussa lähetyk­sessä
perjantaiaamuna.
Huang, joka puhui Albanian
suurlähe^rstössä Albanian armei­jan
perustamisen 26. vuotispäivän
johdosta pidetyllä vastaanotolta
viime torstai.iltana, ei viitannut
mihinkään tiettyyn raja^^ikoh-taukseen.
Huang sanoi, että Kiina tulee
aina noudattamaan -puheenjohta­ja
Mao Tse-tungin ohjetta "iskeä
takaisin JOS sitä vastaan hyökä­tään.
— ;Kaikki hyökkääjät, jOt-;
ka uskaltavat käydä kimppuumme;
pyyhkäistään pois päättäväisesti,;
jperinpohjaisesti ja kokonaan, hän
julisti.
Tämänhetkistä kansainvälistä!
tilannetta kommentoidessaan ken-;
raali Huang sanoi, että Yhdys­valtoja
ja Neuvostoliittoa, joita
"•kansan vallankiunoustaistelu on^
4{oetellut raskaasti", .rasittavat;
nyt vakavat poliittiset ja -talou-delUset
kriisit. Hän huomautti:
kuitenkin; että nämä kaksi maata-pyrkivät
edelleen jakamaan maa-'
ilman keskenään.
NiTOTCn polven
esnamaissi
Moskova. .^Modernin naisvoi-:
mistelun Neuvostoliiton mesta­ruuskilpailut
päättyivät yllättäen
-uusien nuorten kykyjen esiin-imarssiin
useiden vanhojen mes­tareiden
jäädessä pois palkinto-paUUta.
Yhteispisteissä selvisi parhaalle
sijalle 17-vuotias Alla Zasuhina
37.9 pisteellä. Toisena oli Ljubov
Sereda 37,8-ja kohnanneksi sijoit­tui
15-vuotias Galima Shugurova
37,5 pistettä.
Clarice juolksi
feauden poiiiaiaiii ajan
" Oslo. — Australian Ron Clarke
yritU tiistai-iltaha Bisletin sta-fdionilla
/lyödä nimissään olevan
j)eninkuJman juoksun maailman­ennätyksen,
mutta sadesää ja raa­kkaat
. radat estivät sen. Syntyi
^ntään maailman tämän kauden
kärkitulos 28.03;6.
miPORT TAXI
£4 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
J22S. CumberJand St.
Port Arthur Ontario
Pravda:
f astboumen kokous
todistus
umpikujasta
Moskova. — Kesäkuun 16—20
päivänä Eastboumessa pidetyn.
Sosialistisen Internationalin XI
kokouksen tulokset osoittavat,
että sosialistisen internationaalin
johto on edelleenkin poliittisessa
ja ideologisessa umpikujassa, kirr
joittaa uutistoimisto Novostin
kirjeenvaihtaja G. Gerasimov vii­konlopulla
Pravdassa.
Gerasimov jatkaa, että Sosia­listisen
internationaalin tämän­kertaisesta
kongressista ei puut­tunut
kauniita sanoja myönteises­tä
suhtautumisesta kaikkiin rau­han
puolesta tehtyihin rakenta­viin
aloitteisiin. Kuitenkaan kon­gressin
päätöslauselmassa ei ole
edes yritetty määritellä maailman
voima-asetelmaa tai luonnehtia
näiden voimien välistä taistelua.
Päätöslauselma sisältää keho­tuksen
ulkomaisten joukkojen
vähitellen tapahtuvasta poistami­sesta
Etelä-Vietnamista, mutta
hyökkääjää ei ole nimitetty ja se
on asetettu jopa samalle tasolle
hyökkäyksen uhrien kanssa. So­sialistisen
internationaalin asen­ne
Vietnamin 'k3i[symyksessä tu­kee
itse asiassa USA :n imperia­lismin
asennetta, jatkaa Pravda.
Gerasimov toteaa edelleen, että
Sosialistisen Jntemationaalin joh­don
tärkeimmät poliittiset tunto-merldt
ovat antikommunismi ja
neuvostovastaisuus. Näiden johta­jien
mielestä se ei ole kommu­nismin
vastustaja.
Kuitenkin nykyinen sosialide­mokratia
ei ole yhtenäinen. E r i ­laisuuksien
rajat eivät kulje ai­noastaan
pystysuoraan rivijäsen­ten
ja puoluepomojen välillä,
vaan myös vaakasuoraan itse joh­tajien
keskuudessa. Sosialistisen
internationaalin huipun jyrkän
kielteistä antikommunistista ja
neuvostovastaista asennetta eivät
monet enää hyväksy, vaikka avoi­mia
kiistoja ei tässä kysymykses­sä
vielä esiinny.
Nykyinen sosialidemokratia
elää kriisikautta, joka vain voi­mistuu
eräiden Sosialististen in­ternationaalin
johtajien halutto­muudesta
kieltäytyä sairaalloises­ta
antikommunismistaan, kirjoit­taa
Gerasimov edelleen.
aMtaa peiäksi
st. Johns." —' N«wfoundl9ndin
pääministeri JosQph Ao(iaUwood
väitti tUstMna, "«ttei^l^änenilvön-ää
ole'Vielä ,teh^ flopjniun" ja
;ilupa8ixyhty&;maakuiu^^lib0i^-
lipuolueen ' J(^t9ÖJft^dQHtoBM|
ensi mftcraskliunredustjBJakokquk-1
sessa.
Hän • aikoo^erota'liheraalipucilu-ii
een johtajan itehtäv&stäsfHnfv
päivänä kim edustajakokous
taan ja.'iyhtjä\8en jälkeen <uudel-|
leen johtajan ehdcäckai^, sanois
Smallwoojd .lehdistökonfecens^is-;
Oiuiiettjoinuials^
Nenr^YoEk. — Yhdysvaltain i t ,
senäisyyspäivien >paaantieliiken-1
teessä jMiBattiin>t||riä :v^^ ;u^-^i
si kaikkien :aik<>;(en^Qnu&ty»: j
ihmistä on ^tähänastisten tieto^jctp;
mukaan jkttollnt-^Uikenneonnetto-'
muuk8issas;tänä-kohnen päivän
ajan jaksona.; JSdellinen ^ennätys,
576 kuollutta, oli >peräisin.vuodel­ta
1956.
, Äai^o.-~^diBtyiiyt^^iAtasa-
' ^ i a . on .viiallisesti jtun^u^nut
IKtelä-Vrietnamin välial^isen val-lanlnunciui^
ftllituk^n lau-
«Qt£^a. Arab^tasavfl^ltii ^qn jär­jestyksessä^-
;n)^> PQHa ;qn t u n -
kusti^hut vallankumouph^ituk-
^ n .
«eiieve. — iViäGan on ^pm^ut jä-
«enyy^ 76 maalia JsMttäyäi^ tulli-
-taariSteiia iarkaufpp^ 'Jtoal^y^ yleis
«ktm^Ss^em .«0«ttiin, ,il(no()bettiln'
,q<9Q0vestä':v:ii|ue perjanbaipa. i
Muu«n •Qijft^ itä 'ilSodkainin ^ustmja;Janos!
^ h^dsen^tkisen kaksi^
.p^ää meia. s m Jcäaiteuan yhtä'
•Mm Romaman ,0om«äatm' kans-'
ifika 'ioM iSQsiiDiliäisen Hkerran
Anomulksen ensin
.neavvotieaitova Unkarin tuftUJärjjestel-
4i»ästfii. ja se totee Jkäsitepväksi
«Öattin «euyvsitcm seuraavaa koko-
South Porcupine. — "Nykypäi­vän
lelämä 13^5 kovetun deimqnaa
myöskin Vancouverin kaupungin
läheisyyteen, jossa iiikennevai-keudet
ovat ^htä vaikeasti rat­kaistavissa
kuin muissalcin Cana-'
dau: sunritaupungeissa. Tasaiset
maait sovst hyvin vähäiset 'veu^ast-;
tuna leaimerkiksi 'Toronton llähi- \
ympäristöön. I^upungista itään
ja etelään on aikoinaan raivattu |
viljelykselle erittäin hyviä maan-'
viljelysmaita. Aluksi näiden läpi
on johtanut vain kaksi j)ääiauta-tietä.
CNÄ J a CPR, jotka molem­mat
on rakennettu noiden jylhien
vuoristojen/läpi. Näitä katsellessa'
matkamies joutuu ihmettelemään,
että kuiuka tuonaikaisilla-työväli­neillä
on voitu juoita teitä yleen­sä
rakentaakaan^ mutta siinä ne
rautatiet ovat Ja "kiemurtekuvat"
vuorten solissa sdcä pitävät yllä,
päivittäistä liikennettä j a miehet
jotka ovat tehneet tämän suur­työn
lepäävät ikiuntaan jossakin
kalmistossa. Moni heistä lienee
saanut lej)opaikkansa aivan työ­maan
läheisj^dessä, johon hän on
laskettu työtovereittensa kun­nioittamana
ja -sittemmin -ajan
varrella tullut läysta unhoitetuk­si.
-
Nykyaikaiselle autoliikenteelle
on omistettu ipaljon noita valmdik-si
raivattuja peltoja, :sillä valta­teitä
on niin paljon, että niistä
ei pääse aivan heti "kousalle".
Fraser-joen yli johtaa useita pit­kiä
siltoja ja onpa yhdessä kohti
tehty maantie joen alitsekin jos­sa
matkustaja kulkee tunnelissa
ja samanaikaisesti seilaa laiva sen
päällä. Tällaista "porrastettua lii­kennettä
on 6C:8sä hyvin pal­jon.
Kuulin kerran täällä "iistissä"
kun miehet menivät oluttupaan ja
kun siinä joku reissumies kehus­keli
tovereilleen että "kyllä sen
verran pitää olla aina rahaa tas­kussa,
että "feristä yli pääsee*'.
Tuolloin ajattelin, että mikähän
se sellainen "feri" on. Ja nyt mi­nulle
selvisi, että se on jonkun­lainen
lauttalaiva, jolla kuljete­taan
matkustajia ja tavaroita ve-sistöiden
yli ja täällä Vancou-omistuksessa,
josta liikenteestä
maakunta saa huomattavat tulot.
Nämä laivat ovat suurikokoisia.
Niihin voidaan ajaa toistasattaa
fiutoa ja matkustajille on tilaa
myööfcin paljon. Niissä on mahta­vat
ravintolat ja salongit oles-
Jcfihia varten. Niissä ei jtarvitse
istua ".kovanpuun" päällä. Täysin
Ammattitaitoinen henkilökunta ja
upseereita aina kapteenista läh­tien.
Kun puhutaan Vancouverin
saaresta, niin on sanottava, ^ttä
«e ei ole mikään pieni imaakappa-le
meren ympäröimänä, vaan ae
on melkein kuin suuri maanosa,^
Seri pituusmitaksi on laskettu Ä80
mailia ja leveys 50-^0 mailia,
joten tuon saaren pinta-ala on
12,400 neliömailia. Se on myös-jdn
kauttaaltaan vuoristoa, joista
korkeimmat lienevät kuten "Gol­den
Hinde"-vuori 7.H0 jalkaa me­ren
pinnan yläpuolella. Tällä saa­mella
on melkein aina kesä, koska
vuoden keskilämpö on 50 astet­ta.
Eikä sateetkaan ole «uurena
haittana, koska aurinko paistaa
keskimäärin :2«000 tuntia .vuodes­sa.
Vancouverin kaupungissa ja
yleensä Britisli Colunrtbian maa­kunnassa
on paljon ihmisiä, jotka
eivät ole tuolla saarella koskaan
käyneet, vaikka sieM. on British
Columbian pääkaupunki Victoria,
jonka asukasluku on 55,000. Sen
lisäksi siellä on useita pienempiä
kaupunkeja sekä erittäin kaunii­ta
maaseutukyliä. PuutavarateoUi
suus lienee johtavin elinkeino ja
kalastajia siellä on paljon. Heiltä
ei pääse suurimmat karkuun.
Vaikka siellä on kaivannolta ja
tehtaita sekä maanviljelystä, jo­ten
tuon saaren väkiluku on ny­kyisin
291,000 henkilöä. Kaikki
tämä huomioonottaen, se on tyk­känään
"maanosa" vaikka sitä
saareksi sanotaan.
verin edustalla on paljon eri saa­ria^
joita eroittaa huomattavat
Tyynenmeren lahdet. Mutta pää-liikenne
kuitenkin lienee Vancou^
verin saaren j a mannermaan vä­lissä
jossa liikennöi useita näitä
lauttalaivoja, joita kansa nimit­tää
Ferryksi. Suurimmat noista
lauttalaivoista lienee British Co­lumbian
maakuntahallituksen
Iloilloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta; ostakaa ne osuuskaupastanne
bitemational Co-Op Stores LidL
178^. Aikoma Siroet Port Arthur. Ontario
VJenaim arvo nousi
12%«l^.aikaiita
Ottawa. — Canadan ulkomaa-
A^nnin BTVO nousi kuluvan vuo­den
ensimmäisenjcuuden kuukau­den
/aikana 12 prosentilla, ver­rattuna
vastaavaan aikaan vuon­na
1^8.
Valtion tilastotoimiston viime
viikon lopulla antamissa alusta-^
vissa tiedpissa sanottiin, että tä­män
vUoden ensimmäisen puolis­kon
kokonaisvienti oli $7;281,Q00,-
•000. jKesäkuun. viennin _sanottiin
tnousseen .17 .prosentilla.
Canadan :USA:n viennin sanot­tiin
nousseen 17 prosentilla ja
muiden maiden viennin 12;prosen-tilla.
Italiasjsa satoi limta
Rooma. ^Yllättävä himisade
ja myrsky vahingoittivat viikko
isitten keskiviikkona pahasti Koil-
>lis-ItaUan viljelyksiä sekä katkai­sivat
maantieliikenteen ainakin
niiltä autoilta/ joiden varusteisiin'
leivät kuuluneet Jääketjut
Oolomiteilla olivat -pellot lu-imen
kattamia. Giovnn ja Stelvion
isolista eivät päässeet kulkemaan
lautot ilman jääketjuja tai talvi-,
renkaita. Priulin tasangolla myrs-iky
aiheutti tuhoa viljehnlUä ja
maantieliikennettä haittasivat
teillä tulvivat vesimassat. JLumi-sade
on erittäin harvinaista tähän
vuodenaikaan Italiassa.
Siellä -on paljon vieraalle mat-kamiehelle
katseltavaa. On maa­kuntamuseo
aivan parlamenttita­lon
läheisyydessä ja sitä laajen­netaan
jatkuvasti.
Kymmenlukuiset eri nähtävyy­det
kuten "Butchart Gardens",
jossa on melkein kaikkien maail­man
maiden kukkaistutuksia näh­tävänä.
Mutta mielenkiintoisin
katseltava oli — ja on näin ras­kaan
työn tekijälle, metsäteolli­suuden
museo. Se sijaitsee 40
mailia pohjoiseen Victorian kau­pungista
valtatie No. 1 varrella.
Tämä museo on ainutlaatuinen
koko British Columbiassa. Siellä
on nähtävänä kaikkia niitä työ­välineitä,
joita käytettiin vielä
tämän vuosisadan ensimmäisillä
kymmenillä. Siellä näkee pisimr
mät käsinvedettävät "justeerisa-hat"
joiden pituusmitta on kaike­ti
yli kymmenen jalkaa. Siellä on
valtavan suuria tukkipuita ase­tettuna
kärryjen päälle. Siellä on
höyryi^oimalla käjrviä ja monenlai
sia nostureita, joiden avulla hinat­t
i i n noita metsän jättiläisiä pois
vuorilta. Siellä on puiden kanto­ja
jotka ovat yli neljäsataa vuot­ta
vanhoja. Siellä iläkee kuvia
härkävaljakoista, joiden'voimaa
käytettiin tuossa suuressa metsä­työssä.
SleTfä on nähtävänä rau­tatiekalustoa
kuten vetureita,
miesten ja tukkien kuljetusvau-,
nuja ym.
Tämän museoalueen yny)äri on
rakennettu rautatie, jossa liiken­nöi
tässä puutavarateollisuudes-sa
käytetty veturi, jonka perässä
on miestein kuljetusvaunuja. Sen
"kirkkaat vislaukset" kutsuvat
vierailijoita noihin vaunuihin
kjrytiä saamaan. Veturin kuljetta­jakin
on pukeutunut vanhanaikai­siin
vaatteisiinsa. Hänellä on "lo­karin"
muodin mukainen huuli-parta,
sekä käyttää nuuskaa ala­huulessa.
.
Paljon on koottu kaikkea van­haa
metsätyökalustoa tuon mu­seon
yhteyteen. Niitä saä Ihme­tellä
—ei yksiri nykypäivien län-nenlokarit,
vaan myöskin "listin
Tomit", jotka ohjaavat kulkunsji
noille saarille.— H.
Tuleviii aisTfitdan
P.OBt A«fihuri8sa — Canadan
isuoiipftiatetey miMJimnviaaa asn-itutyiesktfks/
esaa-rrsloknun äiosr
sa pidettävän S C A U L ^ Ja HB-
• J.an 4«]4niamieiito^ta • gdhtei^
48iiiu^nfalan nelipäiväinen ohjel:'
^tMato Oitlkaistiin »jo iämämdik-köisen.
Liekin jublaniiimerosaB;
Tämä nelipäfväinen juhla vie­tetään
Port Aiturissa j a is-:
kun puistossa relöknun 1 j 2,- -S
S|a 4 ipnä ija (kokoitämän oesikdis-juhlan
.olijjEl^ yfulkaiat^
yapmiden eBkoisnumteroaäa
ml^viilmestyy iterv4^dyji8ine^
ja ionaentoivotukaineen iors-laina,
lheinäkuun^4 päivänä.
;N]^ julkaistujen iletojen mu­kaan
iRort Arthurin Buurjuh-ilassa
on nähtävää, liuultavaa
ia mautittavaa .niin inuoiäUe:
imin yanhenunankin.sukupol­ven'jedustajiUe.:
Xervetuliaistansait, missä
kansalaisemme vsaavat ^tavata
toisiaan pitkähkön väliajan
jälkeen on Finnidi haaHlla, 3!t6
Bay St;, f^ort Artburissa, per­jantaina,
elokuun 1 pnä.
SCAUl»:n vuotuiset mesta­ruuskilpailut
^«doitetaan Iskun
Puistossa, X^penhagen^tien var-xessa
.lauantaina, elokuun 2
;päi;vänä kello ,9 aamulla. Mes­taruuskilpailut
jännittäyine
viesteineen ja muine ottelui-neen
j}ääUy;vät saroasssa pal­ikassa
i^^inuntaina; elokuun 3
jpnä. Siunnuntaiset kilpailut al­kavat
koUo.9 aamulla.
-Iskun Puistossa on myös
kaksi suurta 4ilko-ilmajulUaa:
.ensinunainen lauantaina, kello
2 iltapäivällä ja toinen, komeine
juhlaparaateineen ja yhteisvoi-
^isteluesitykaii^een sekä kuoro­jen
Ja (Oxkestexien yhtei^hjel-mineen,
sunnuntaina, kello 1
iltapäivällä.
Agapetuksen kirjoittama
hauska S-naytöksinen farssi
"Olenko minä etuilut iiaaremiin"
«sitetään f innish haalilla lau­antaina,
kello 7 illalla. Bamaan
aikaan lakehead Xabor Cen-treasa
suuret Juhlatanssit, min­ne
ehtivät vähää ennen yhteis­tä
poisliihtöä myös juhlanäytel­män
katsojat.
Erikoisuuksistaan aina tun­nettu
Juhlajconsertti on I^ake-view:
High School auditorium-
4saa, Gibson Street, Port Ar­thurissa
sunnuntaina, kello ^8
illalla.
Tässii on Suurjuhlan eri ti^
laisuudet päällisin puolin ker­rottuna.
Siihen sisältyy luon­nollisesti
paljon mielenkiintoi­sia
ja innoittavia yksityiakoli-tia
joista kaikista pääsemme
perille vain juhlaan osallistumi­sella.
firikoisen mielenkiintoiseksi
muodostunee tänä vuonna suo--
sikkiehdokkaiden välinen kova
kilpailu. Subsikkiehdokkaita on
kolme: Anne Männistö. Etelä-
•Ontariosta, Amy Malmberg
Keski-Ontariosta ja Brenda
Pressenger Ijänsi-Ontariosta.
Heidän hyväkseen on jo koti­paikkakunnilla
kerätty sentin
kappale maksavia ääniä ja tä­mä
kilpailu päättyy vasta Suur­juhlan
yhteydessä. Kultakin;
alueelta on nimitetty miellyttää
vät suoaikkiehdokkaat ja kun
kaikki alueet haluavat saada
omansa .valituksi, niin se johtaa
JuonnoIUsesti sltkeään ja sa­malla
erittäin mielenkiintoi­seen
kilpailuun.
Kun paikalliset juhlan valmis­tajat
ovat kaiken lisäksi va­kuuttaneet,
että "ilmojen hal­tija"
lupfui kaunista juhlasäätä,
niin kukapa voisi olla sonnusta-matta
näihin vuotuisiin arvo-juhliin.
Port Arthurissa siis ta­vataan.
— Yksi varma juhlavieras.
Johainna Thordenm
h>iky on löytyviyt
Glasgow. — Suomalaisen mat­kustaja-
ja rahtilaivan Johanna
Thordenin hylky lyödettiin viime
perjantaina merestä Skotlannin
pohjoisrannikon edustalta, missä
•se haaksirikkoutui 32 vuö.tta sit^
ten vieden mukanaan 30 ihmis­tä.'
Kymmenen tuhannen tonnin Jo
hanna Thorden ,bli palaamassa
neitsytmatkaltaan Yhdysdysval-loista
tammikuussa 1937, kun se
upposi Pentland Firthin vaaral­lisilla
vesillä, Orkney-saarten
edustalla.
Onnettomuuslaivan hylyn löy­si
muuan orkneylainen kalastus­alus
Swona-saaren edustalta.
i&ikä^^;^ il&Ö»lX«;l^t. t a i k r i n e s , Djit:;
tekemään yolntiiis4 mukaan...
KESÄN KUKKA.SILLA
Lauri Kuusiston
muistoa jkunnioibtaein
AINO JA ARVI KOSKI
Kapuslkasiinig Ontario
itjiijöittaa $ 5 ^ T a ^ < | ^ :
iToroiito, i;^t., lahjoittavat .,
' Utttötynfinen <ffilä\:ttt)rviitlA
t ^ ^ ^ O a t . , JahjoitlÄtiit
^ >t;, vaotaa I^SM ^ #f%i
lehtiemn» iukljat jboltbi^t.M:
ja haastavat;
haasteeseen ja' toIvoA,; että:
loitsAaekisa. °- '
vat $gi6o Af^if fliaon dttn^ie^MHi^ -
TXiN^'«Cltl^Aff; Qnt., lahjoittaa $5,00;vit-pauden
i a Iiiekin rtäMmincin it^rvami^
' liimA J A W f l ^ iKfVCTfiffiN; SanäC ^ JahjciitUvat iS-OO)
yapamlel^ j u i M m e . , '
Vapauden ^a haaiJak Hbitt l&g^
ttnnemOto, % t . , stfkä Wf! n ja «jdvester XaitHa^ Suan-rysta.
, ^ ,•
VAINO ROSIS, fHairmor^ i^^a,, vastaa ^ 0 0 fliko FUqtassn
haasteeseen. 'B3ttos I x a a M i ^ B N&o^
X SÄARtiCf^,'l^iincönver, B.C, lahjoittaa J(S.(|!0 Yapav-
^elle tiiejcHle > J^taaIseura^at ystäKSt: Öiikari \^i«Bii, V«ikr:
ko Knuuttila ja jnr. jä ^/u^ala^ Maläztic, Ondtec isekä Emil
JoUmn ^ Antti JSotila, V p p ^ u » ^ :ÄC : .^-r ^
.A. S E V ^ m A ^ ^ i ^ Ste. ' m O t , JalUoittaa S m
pauden ja IJekih-häaateityntäjk^ii hyväksi.
CSJjurt LONiG JLAJSfiN XmSO^ kt»e«iiwanan ioindntattiBi.W'
joittaa Mteiaet varansa $ZWJS}0 y ^ p a u ^ j a J^ielan i e i l u i M r a a ir
tukemisdad. ; ~
M U J A « . SIMQNJIN, -SatflU Ste. Marie, Ont,^, Jbluoittayat;
.$4;0D Viapauden Ja I i l e k i ^ ^ i 4 ^ ^ ja haastavat ^seuraavat ysf
lavat iekemäl^ sanioin Aäi 3 ^ lEnrik-=
kala. fiy«rt iRerälä; X Heino j a fleva Jläki. Judkki Sault Ste. Ma^
riesta. ' '
CSJ: n Port Arthurin OSASTO J A I . A N S I - 0NTAR^N ASJBEi
lahjoittavat $500:00 yjapanaan i a a^ekhi talon^seqon itubemlseksL
E L U J A t J t m t ^ S X m S i ^ a B t i l s A , OtkU vastaavat ^tfarttfi
ja Mauno ifdqfiavuören «ätäJMa^ Ja Uno yTuorisen haasteifflin
lahjoittamalla $5.00 Vapaudien ja l i M d n liyväksi.
HFI^TO^SaH. TCnr?^ Vapauden hy-
E i m J A P A N N E S ^ Q M A L Ä , ftidbury, Ont, lrf^|ojttorät
$5.00 Vapauden ja tifekin ^Q^saBeman tiokemisekst
J £ N N Y J A UBIHNABT vHi^RTrf, Winowdale. Qntl, lahjoit­tavat
$2;00 V ^ u d e n Ja UeMn piyväksi ja liaastavat seuraavat:
Martha ja Kalle Kujai^iääv Ville KähäiS Ja £mppu Ristonen* kaäki
Torontosta, Ont.
VAPAUDEN LIHOJA, Sudbqry; Ont„ Jahjoittaa $.5.00 Vapau­den
tukemiseksi jaJiaastaa toiset .tutflmttom^t i^kem3||i ^ o i n .
MAET39 KAUPPILA, Erfcs^e, Man., lainoittaa $5.0tf dman
lehtensä Vapandeh talouaas^n^ tukemiseksi. '
IHLDA SÄ!MILAHia,7®in8
^Hadbui liaasteesecii jseuraavat:
Frank Palola ja mrs. frank ValUa, Sasfcatoon, Sask.
ILMARI LAMMI, Sudbury, äbnt., lahjoittaa $5.00 Vapauden
hyväksi.
D.STHER JA TOBY HAKALA, Little Penage, R. R. 1, White-fish,
Ont., lahjoittavat $15.00 Vapauden ja Liekin talousaseman
tukemiseksi J a haastavat seuraavat ystävät: Frank Hakab^^'Sionx
Lookout. pnt.; mr. J a mik' Tom'Koriioiien, Jackson
mr. ja mrs. George Mattila, Victoria, B.C. seka mr. ja mis. Niilo
Linden. Haney, B.€. .
AUNE L U K A L A , flearst. Ont.. lahjoittaa $2.00 Vapauden ja
Liekin liy^^Skäi jaliaastaa seimmviat jntäi^: Anna j & m M i J h i i ^ -
kohi, Martti Myllyniemi, Eino jK^kkinen, Ingrid Jphtt'jä'
Partanen, kaikki Hearst^ Opt.
IRJA JA K A L L E TULLA, Sjidb»^,X)nfc, bhjtrfttaviat 4^.60
Vapauden ja Liekin talousaseman tukeniiseksi ja iaiFovat,^ ;etta
kaikki JdiUemme lukijat, tekevi^t ^la^tttkaensa.
KIRSTI JA l A U R I RAUHALA.^ÄUUartic. Queheq, JaliJqiUavat
.<^3.00 Vapaudelle Ja haastavat jkaihki ^IKESKI-IKAISETT «UOUM
hiiset tekemä^ samoin tai paremndn.
H I U A J A EINO JUNNILA» WinowdaIe, Ont.,. lahjoittavat
.^2.00 Vapauden ja Liekin hyväk^.
. LOUISE JA m S E AlffiR, ffipigon, Ontn hiluaittavat $2.00
Vapauden iukemiseksL,
Tässä katsaukseasa --$ 857.00
Aikaisemmin Vatmudeesa Jolhaista . J . . . 1<997.26
2354.26
Liekin lahjoitukset —- 131.50
Yhteensä
,OBC:n operaatidideii
nettomenot olivat
^154,951,463
OttawiB. — GBC anoperatioiden
nettomenot nousivat 1968-1Ö69
talousvuoden aikana •ennStysmäi-i
seen $151,951,^3 summaan.
Tämän valtion kontrollissa ole­van
laitoksen AlähuonBefisa .iviime^
viikon lopulla esitetystä tilirapor-
.tista ilmeni, että kokonaismenot
nousivat viime talousvuotena
;$196,487,305. EJdellisen talousvuo-,
den kokonaismenot olivat i$^i89,^'
562,816. - ,
Ilmoittiksien, sijoituksien korot
ja muut sivutulot tuottivat 1968
—69 talousvuotena $41,535,822
jäettäen nettomenoiksi $154,951,
483 summan. . "
GBC sai talousvuoden aikana'
yleisiä varoja $148,329,000, mikä'
on noin $7.06 jokaista Canadan
asukasta kdhti.
Gallup Bomnhi
linjaa vastaan
Bonn. — 73 prosenttia Länsi-
Sakean asul^kai^ta ei .kanm^ta jo
haaksirlHHotutunutta H^llstoinin
oppia, ilmenee Länsi-Saksassa
suoritetussa gallup-tutkiipiiK^eS'^
sa, kertoo sanomalel^ti ^il^tZd-tung.
Sanuin tutkimUkiBen xjriuk^^
vain 12 pri)senttia B^kf»^
tasavallan asukkaista ,'kannattaa
ikylmän smlon .politiikan ji^t|{nmi;)-
TAUSP^AMME
JBUIS-,. ^GftAHAM-,^.
SftNSKAK- Ja DlEETTiLEIPAXl
Juhja- Ja aridpHJcoJai tanskahifada;
viitnreMA, kaSckuJä yjn. !leipomo-aSaoi
ituotteita. Jyf^-k^JaSan pU-Parkway
Bakers
Pultelin 36S-7676
290 Queen S t "llir^TVinMi^
AuUtdtoaJait:
MjaanuotaMntetal 9—6
Betrjantai 9—7.30 lauantai 9—2
VKB4G FOODS
&1MP0RTS
Symfaltihten JBi^hyteldcn
133 Lalrd Dr.. Toronto 17, Ontario
.'BUor&an
j^tvt ovat: Maamn. — Ke^klv.
hTgcatni ia,(ierjan!l»} ...;
• J!.aj."