Vapaus, September 7, 1967

              Sivu 2 Torstai, Syy sk. 7 p. — Thursday, Sept. 7, 1967
lilll
teliä eisp'.!".'
1
I
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. e. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
PubUshed thrlce weekly: Täesd&ys, Thursdays and Satur^ys by VajJaHä
Publishing Co. Limited, lt)0-102 E lm St. We6t, Sudbili-y, Ontario, Caha^a.
^ ^ Mailing address: Box 69
AdT<9rtL3lng rates upon.appllcation, translatlon fthe of charg«.
Authorlzed as secfond class mail by the Post Offlcfe Department, Ottawe,
• ' i n cash. .Ä
. . . . . o M H , . CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
TILAUSHINNAT:
Oanadassa:'I Vk: i^Ö.»), 6kk.$5.25 USA:n:
- r - 3kk. 3.0Q Suomeen:
. 4C-A'-V'.'.-
iVk. $11.00,6 kk. $6.75
Ivk. 11.50, 6 fck. 6.25
• r.V / Tärkein aika edessä
VapWdeiriukijat, karmättajaft ja ystäväit voivat nyt syk­syn
alkaessa katsoa tyytyväisinä taakseeai ja todeta, että Ca­nadan
centenniai juhlien vietto, mdhin yhtyy niin Suomfen
50^vuotisen itsenöisyysikaudön ifcuin Vapatis-Jlefhden ikultavut>-
deinikiri jiihiinta, on sujunuit suomnifcelmiien mukiaaai — onnis­tuen
usfelSsa tapauksissa odotettuaikin paremmin.
" KuTufteeh kesän aikana on CSJ:in osastojen ja SCAUL:n
seurojen-pekä muiden vapaitten kansalaisjärjestöjen toitmesta
järjestetty lukuisia kesäjuhlia, urheilukilpailuja ja muita
tilaisuiiksi-a- Canadan 100-vuotiBjuihlien merkeissä; Yleisesti
puihueri'*hämä tilaisuudet ovat onnistuneet tavallista parem­min
kailkissa: niissä tapauksissa, niissä on tehty riittävästi
'työltä juhlien onnistumisen hyväksi.
Erifeoisen hyvin onnistui Torontossa elokuun alussa Cen-teninial
ijuihlan mterfceissä järjestetty GSJ:n ja SGAUL:n yh-tei&^
urhdilu-ja musiikkijuhla. Ohjelmisto oli taiteelliselta
tasolta ja määxällisesti edellisen vuoden juhlien jälkeen ke^
hitt|j^yt jä kasvanut ja csanottaijamäärä juhlidn oli hyvS.
Sudburyn seudulla lehtemme lukijat ja kannattajat an­toivat
varauksettoman kannatuksensa ja tukensa sekä Saimal­la
arvoikkaan panoksensa Canadan suomalaisten yhteisvoimin
.järjestetylle Suomi-viikon vietolle.
Vapauden ja Liekin haasteryntäystulos on myös edistynyt
ilääidultavan nopeasti. Tähän memrtessä on jo alin tavoite
täytetty '67.50-prcsenttisesti ja kaikki meiikit viittaavat siihen
eitä spurttia vähäai parantamalla saadaan alin tavoite srio-peassa
tahdissa täytetyksi ja lisäksi huomattava määrä niiltä
tuSki tärkeitä "rapioitakin".
Kaikesta tästä lankeaa kiitos ja kunnia niille sadoille
jä tuhahsillfe työmuurahaisille, jotka aikaansa, vaivojaan ja
varojäein säästämättä ovat päivästä toiseen kantanteet korten­sa
tähän yhteiseen kekoon. Suurkiitos siitä heille kaikille!
Ceritenniail vuonna tähän mennessä saadut myönteiset
kokemukset antavat myös uskoa siihen, että vielä edessäole-vat
tehtävät tulevat hyvin ja tuloksellisesti suoritetuiksi.
Tässä yhteydessä kiintyy erikoishuomio lehtemme Va­pauden
kultavuoden juhlinnan valmisteluun. Tähän mennes­sä
on lehtemme Vapaus kiinnittänyt päähuomion Centenniai
juhlien yleisten kysymysten käsittelyyn. Mutta kun Vapau­den
50-vuotisjuhlan vietto liittyy saumattomasti Canadan
iOÖ-vuiotisjuhlintaan, ja kun Vapauden SO-vuoitispäivä on jo
parin kuukauden kuluttua, niin tädcein tehtävä tällä kertaa
ja tulevien viikkojen aikana on Vapauden 50-vuotisjuhlinnan
valrtiistaimineri ja järjestäminen.
Työväenlehden, kaiten Vapauden, parhaimpia "syntymä-
{iäivälähjoja" ovat uusien tilausten ja rahallisen tuen han­kinta.
Tässä' mielessä Vapauden kultavuoden vietto onkin
tähän mennessä ollut työn ja toiminnan aikaa siinä nimen-
'omaisessa toivossa, että juhlavuoden päätyttyä Vapaus on
siöaltönsäy saamansa kannatuiksen ja talousasemansa puo­lesta
paremmassa asemassa mitä äe oli vuoden alussa.
Kaikki tämä 'jokapäiväinen työ" on edelleen tärkeätä ja
sitä luonnollisesti jatketaan mahdollisimman voimaperäises-
Mutta "ihminen ei elä yksistään leivästä": Vapauden kulta­vuotta
ei liitoin voida viettää yksistään työn ja toiminnan
merkeissä. Lehden lukijat, kannattajat ja ystävät toivovat,
että tämän merkkitapauksen kunniaksi järjestetään myös
asianmukaisia 50-vuotisjuihlia eri puolille Canadan. Tähän
ihörinessä saatujen tietojen mukaan tällaisia Vapauden 50-
vuotisjuhlia on jo alustavasti suunniteltu Montrealista länsi-rainnSkölle
saakka. Täällä Sudburyssa, Vapauden ikotikaupun-gissa,
oh tanfcoitus pitää Vapauden kuiltavuoden juhla mar­raskuun
5 päiväin viikonlopun aikana jolloin tulee kuluneeksi
miltei päivälleen 50 vuotta lehtemme ensimmäisen numeron
ilmestymisestä. Torontossa' lokakuun lopulla pidettävän Va­pauden
yhtiöltokouksen yhteydessä jäf je.stetään myös lehden
kuiltavuoden juhla. Samanlaisia suunnitelmia on tehty eri
puolilla maata. Tärkeätä on tällä kertaa se, että nämä val­mistelut
tehdään mahdollisimnian huolellisesti nimenomaan
siinä mielessä, että niin pienemimät. kuin, auuriemmatkin kul-taviioden
tilaisuudet onnistuvat rnahdoillisimman hyVin.
Rinnam 50-vuotisjuhlien valmistamisen, kanssa tehdään
Väilmisteluja myös kultavuloden yhtiökokousta varteti.. mikä
pidetään, kuten sanottu, lokakuun lopulla Torontossa. Pit­kien
ja kalliitten matkojen takia ei tähänkään yhtiökokouk­seen
voi tulla läheskään hiin suunta osanottajamäärää kuin
olisi toivottavaa. Mutta toivottavaa kuitenkin olisi, että leh-dfen
lukijoita, sekä osastojen, seuii^djen ja kerhojein. jäseniä ja
ihilitä?':^täviä tulisi mahddllisiimmah paljon seuraajien omi-naisuiudessa
tähän juhlayucden 'kokoukseen, missä he tule­vat
(isiä tietenkin riippuu virallisista edustajista) aivan var-.'
masti saamaan sekä läsnäolo- että puheoikeuden. Nykyaikana
joiioin matkustellaan paljoa enemmiän kuin aikaisemmin on
mdko helppolehdä sellaisia järjestelyjä, että yihtiökokouksen
'aikänia käydään pitkämatkaisten sukutaisteri jallittavien luo­na
vierailemassa ja samalla osallistutaan kultavuoden yhtiö­kokoukseen.
Hyviin suunnitelleri voivat osastot ja muut yh-.
distykset kerätä tarpeellisia varoja ja lähettää "autokuormit­tain"
jäseniään yhtiökokoukseen. Siinä ei tarvita inuuta kuin
vähän itsealoitteisuutta ja määriätietoista toilmintaa.
Kaikki Vapauden lukijat, ystävät ja kanrtattajat voivat
yksilöinä ja eri järjestöjensä jäseninä osallisitua kultavuoden
yhtiöikakoukseen ilmaisemalla ktilrjeelliseöti mielipiteensä'
lehteä koskevista asioista, niin talouskysymyksistä kuin toi-mituspolitiikastakin.
Parasta m kuitenkin pohjalla: Kysymys et ole mistään
"muodollisuudesta" tai pelkäsitä "buiomäavaisuudenosoituk-
Sie"Sta"ttlferkkipäivääh'9ä viettävää Vapautta kohtaan. Kaikilla
yllämainituilla keinoilla lisätään toiminnallisuutta ja^ se puo­lestaan
voimistuttaa Vapautta.
Kultavuoden yhteydessä julkaistaan luonnollisesti Va-il
vilmisteliiiii
Samanaikaisesti kun Länsi-Saksa
yrittää kaiäcin ikeiaioin jarruttaa
ydinsulkusopimuiksen aikaansaa­mista
Bonnin iihetit käyvät Etelä-
Afrikan tasävalian viranomaisten
kansiäa neitViotteltlija, jo^ka koskevat
ydinaseen valmistahiista. ja kokei­lemista
Etelä-Afrikan alueella, k i r :
joitti tshekikoslövakiaiainen Riidt;
Pravo elofcuiuift alussa. Kysymykses­sä
on kokonaista ikoilme vaihtoeh­toa:
länsisaksailainen pommi, joka
valhiistetiaan JEteiä-Af rikan alueel­la,
yhdessä Etelä-Afrikan kanssa
•valmistettava länsisak^Iainen pom­mi
ja' länsisaksalaisten • Ete,lä-Afiik­kaa
varten valmistaima pfoftirhi.
Tämä ei Old iMtäSn teoreetiistd
pohdiskelua vaan mitä suurimmas­sa
määrin ftsbinkreöltinen vaara, kir­joitti
Ifehti. fetelä-Afrikah tftsaval-lalia
6n kaliokea mitä b! ole LäiVsi-
Sa'ksalla, uraania, litiumia ja tonu-niia,
atotmiaian tiedemiehiä sökä
kantoraketteja. Etelä-Afrikalla kui­tenkin
puuttuivat varat sekä metal­l
i ja sfi^ötäci^inen tieollisuus, mitä
taiis on Länsi-Saksassa.
k>ARIISIN SOPIMUKSEN
KIERTÄMINEN
Vtionha 1954 Pariisin sopimuk­sessa
Länsi-Saiksa kifeltäytyi tuot­tamasta
atomiasetta omalla alu-eeilaah.
Viime vuoden syyskuun
23. jjälvfinä kirjoitti länsisaksii-lainert
Dte Zeit: 'Liittötasavjllta
luopui kategorisesti vuonna 1954
valirtiistamasta atomiaseita liido-taSavallah
alueeHa. Se ei silloin
hylSmnyt mahdollisuutta valmistaa
häitä aseita rajojensa ulkopuolella
tai ostaa tai vuokrata sitä muilta
Valtioilta."
Täiiiitii vuoden helmikuusisa itse
kansleri Kiesinger alleviivasi voi­makkaasti
televisioesiintymisessään
tätä "juridista näkiikohtaa" ja sa­noi,
etlä Länsi-Saksa on tähän
saakika "kieltäytynyt tuottamasta
' SYNTYMÄ. ^
PÄIVIÄ
Pappa Koivula, Eby.Ont., täytti
sunnuntaina, syyskuun 3 pnä 88
vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tulta-vain
onnentoivotuksiin.
atomiaseita vaiti omalla alueel-iaan".
Pravdan poliittinen tarkkailija
J u r i ZhMkov toteaa, laajassa artik-
(kesliissaan, että nämä avomieliset
lausunnot on annettu siksi, että
Länsi-Saksalla on valmiina perusta
atcimiaseen tuottamista. vartw. Ki^,-
joittaja tciteaa, että Länsi-Saksan
•viisi suurinta jo valmista tai ra-'
kenteilla olevaa ydinreaktoria voi­vat
tui-vata 180 atomipommin tuot-itamisen
vuodessa; Mittapuuna pide-
•tään.samahsuumista pommia, 'joka
pudotettiin Hiroshimaan. '
T I L A N PUUTte LÄNSI-S
A K S A S A /•••..'••••. ' ••
Länsi-Saksassa kuitenkin taju­taan,
että ydinpolttoaineen tuotta­minen
ei yksin riitä. Tai-vitaan itse
)ommin valmislaminenj sen kokei-emlnen
ja kohteeseen toimittavien
laitteiden valmistus. Tiheään asu­tussa
Saiksan\ liittotasavallassa tä­mä
ei ole maihdollista. Siksi tarvi­taan
kumppaniksi Etelä-Afrikkaa',
jossa on suuret uraani- sekä torium-
Varat sekä toistaiseksi valtavat au­tiomaa-
alueet kokeiliia varten.
Kiösingei-in haiUituiksen "vahva
mies" Strauss lausui Etelä-Afrik­kaan
viime vuoden huhti—touko­kuussa
tekemänsä matkan jälkeen,
fetlä eurooppalaisten täytyy tunnus,-
taa "poliittisen pohjois—etelä ak-feelin
olemassaolo, kosika Eurooppa
j a Afrikka ovat toisistaan riippu­vaisia
ja strategisesti toisiinsa sidot­tuja
ja että ne voivat antaa pal­j
on toisilleen".
Jo aikaisemmin, vuoden 1965
maali-skuu-ssa ilmoitti Etelä Af rikan
silloinen puolustusministeri hänen
maansa hallituksen sjianeen "erääl­tä
länsimaisella hallitukselta" ; l i ­senssin
"uudenaikaisen pommin vai
mistami.sta varten Elelä-Afri.kas-sa".
Pian tämän jälkeen pääminis­teri
Vorwoerd tunnusti Etelä-Af­rikan
ensimmäisen atomireakionn
juhlallisissa avajaisissa, että tar­koituksena
on käyttää "materiaalia
.totilaaJiisiin tarkoituksiin" sen raur
hanomiiisen käytön ohella.
PÄÄOMASIJOITUSTEN
PARATIISI
BtelS-Afoikka on tietysti vielä
kaUkana atomiaseen valmistami­sesta.
Mutta länsisaksalalsfet ylity-mät
ovat kaikin tavoin yhteistyös­sä!
Etelä-Af inika n kanssa raopeut-taaikseeoi
tälhän päämäärään pää-sieiftistä.
Tuittiaan ei feteläairikka-l^
iä^lähsiisaksaaaineh käupt^a- ja
teollisuuskamarin johtaja Fischer
sanonut viime vuoden heinäkuus­sa:
"Etelä-Afrikasta voi muodostua
länsisaksalaisen teollisuudein työ-,
iiajÄ". indiisttiekuriör kirjojyttj jo
kolme vuotta': aikaisemmin:, 'Ete­lä-
Afrikka on Iparntiisi pääomasi joi-,
luksia vai-ten".
Et/elä-Afrikasta saapuu Länsi-
Saksan satamiin- aluksia raskaaissa
Uraanilastissa. Länsi-Saksan johta­j
i l l e uraanin saaminen tätä tietä
on ollut erinomainen löytö, sillä
Vaikka sen NATO-kumppanit USA
ja tanada tuntevatkin sitä kohtaan
sympatiaa, eivät he halua toimittaa
likastettua uraania ilman että saa-
Vat selvityksen sen käyttämisestä.
Ja jopa tavallisen rikastamattoman-ki
n u ra a ni n ost am isessa on väike uk­sia.
Mutta yksistään vuoteen 1975
mennMSä rakennettavaksi suunni­teltuihin
atomireaktoreihin tarvi­taan
noin 25,000 tbnnia uraania.
Tämä kysymys on nyt kuitenkin
ratkaistu Etelä-Afrikan vallanpitä-jjen
kanssa harjoiteltavan yhteis­työn
ansiosUi. Etelä-Afrikkalaisten
lehtien ; mukaan Länsi-Saksa saa
urannia niin paljon, että vain osa
käytetään atomireaktoreissa ja lo­put
varastoidaan strategisia tarkoi­tuksia
varten.
Yhtä nopeasti kehittyy myös
Lähsi-Saksan ja Etelä Afrikan yh­teistoiminta
rakettien alalla. Pre­torian
lähellä sijaitsevalla kokeilu­alueella
sekä LounaisAfrikan ra-kettitukikohdassa
valmistaudutaan
LäniSi-Saksan aktiivisesti auttama­na
pitkänmatkan ohjausten kokei­luihin.
Etelä-Afrikassa on myös jär­jestelty
myrkkyk.aasujen tuotanto
yhteistoiminnassa Länsi-Saksan
kanssa.
TERVEISIÄ OTTAWASTA
D m i t r i Gudkov:
Kirjeitä
SOTAISTA RAUHAA
Syk-sy lähenee ja lomalaiset palai­levat
kotikonnuilleen, kuin muutto­linnut.
Moni on täältäkin päin käy­nyt
Suomessa verestämässä lapsuu­tensa
muistoja. Nähtyä ja kuultua
ön sitten muisteltu ja niistä on ker­rottu
ystäväpiirissäkin.
Eräs suomimatkalainen on halun­nut
tutustua vierailukäynnillään
myös muuhunkin, ettei vain sukulai
siinsa. Niinpä hän keiHoi menneen­sä
Puolangalle maatalousnäytte­lyyn.
Menomatkalla hän oli vielä
poikennut maihtavalla Hepokönkään
putouksilla, joka on nähtävyys s i -
nänsä.'.-
Maatalousnäyttelyssä, kuten nimi­k
i n sanoo, oli tietysti kaikenlaista
alaan kuuluvaa ja erikoisesti komea
karja herätti katsojien mielenkiin­toa.
Mutta sitä hän e i sanonut ym­märtävänsä
kuinka järjestäjät olivat
osoittaneet niin huonoa makua, että
näyttelyssä oli myös tykkejä ja
muita sota-aseita. Sotaisilla aseilla
kun yleensä hävitetään kaikki se
mitä maotaloustyökalullla rakenne­taan.
Tällainen propaganda tuntui
hänestä ja monesta muustakin kat­sojasta
naurettavalta.
Eikö tuokin ole selvä esimerkki
siitä, että meidän on kuljettava sil­mät
aUiki välttyäksemme sotakiih-koiiijOiden
syöttämästä aivopesusta,
jota kai kOhtä tarj-otaan ruoka pöy­dässäkin^
ja muninlaidessa muodossa
eikä yksin lasten sotaisissa leluissa,
joita on tarjolla kaikkialla.
, Tällaistakin oli_^ähty Suomessa,
eikä se ollut ainakaan tämän jutun
kertojassa hörättänyt kauniita tun­t
e i t a . ^ L . :
FRANCO USAn RENKINÄ
. pauden suiuri juhlanumero, mi­hin
halutaan kirjoituksia, muis
telmiä ja inuita menneiltä
ajoilta ja nyky tilanteesta, sekä
toimitsijain, vanhain veteraa­nien
ja" muiden lukijain yksi­tyis-
ja ryhmäkuvia sekä on­nitteluja
ja ilmoituksia. Nämä
juhlanumeran. . valmistelutyöt
ovat jo käynnissä' ja tehostuvat
päivä päi väiltä lähitulevien
viikkojen aikana.
Vapauden kultavuoden vie-toii
tärkein aika on, siis nyt.
Francon diplor/iaatit puhuvat ker­naasti
Espanjan strategisesta mer­kityksestä
"Afrikan porttina". Tä­hän
port:'iin ovat kohdistaneet kat­seensa
myös suuret amerikkalaiset
hait, jotka pyrkivät muuttamaan EIs-panjan
ja koko Pyreneitten niemi­maan
shakkilaudakseen, saadakseen
edulliset asemat tuleville sotaseik-kailuillecn.
Tällä hetkellä siirtää so-tila.
snappuloila Espanjassa pääasias­sa
USA: Toinen peliin innokkaasti
osallistuva on Länsi-Saksa.
USA:n 6. laivaston tärkeimpiä tu­kikohtia
on espanjalainen Rotan sa­tama.
Tämän laivaston alukset käy­vät
tavan takaa myös muissa Espan­jan
satamissa — Barcelonas.sa ja
Valenciassa. Hiljattain paljastui, et­tä
juuri Rotasta lähtivät amerikka­laiset
alukset/kesäkuun alussa me­relle
kannustaen Israelia hyökkäyk­seen
arabimaihin. Madridin hallitus
unohti mainita tästä asiasta melkoi­sen
sckavas.sa ja "perinteellistä ys­tävyyttä"
vakuuttelevassa nootis­saan
jonka se osoitti arabimaille
lähi-idän kriisin yliteydessä. Arabi­mailla
on varsin paljon syitä suh­tautua
epäluuloisesti ystävyyteen,
jota Francon miehet tai-joavat. Pal­jastaen
francolnisMen lähi-idän krii­sin
aikana harjoittaman kaksinaa­maisen
pelin Espanjan kommunisti­nen
puolue totesi julkilausumassaan
elitei voi olla samanaikaisesti mur­haajan
ja uhrin ystävä.
Madridin lähellä . sijaitsevassa
Torrejon de Andosin tukikohdassa
jylisevät samat B-52 pommikoneet,
jotka kylvävät kuolemaa Vietnamin
taivaalla. Amerikkalaisia tukikohtia
on myös Espanjan eteläisissä sata­missa.
Wash ington in ka nssa ku herrelles-saan
ci Franco unohda hymyillä
myöskin Bonnille, Bonn ei puoles­taan
jää jälkeen USA:sta. Länsisak-salaisia
spesialisteja osallistuu Ibe­rian
uraanin etsintöihin ja Länsi-
Saksan trustit ovat ottaneet käsiin-sä:
Espanjan kemianteollisuuden lai­tokset
sekä suuren osan sähköteolli­suudesta.
Muutkin kuin kommunistit ym-märtäväit
Francon järjestelmän Es­panjalle
ja Eui-oopalle aiheuttaman
vaaran sen nojautuessa amerikka­laisten
ydinasevarastoon, mm. Pola-ris-
ohjuksiin. E r i yhteiskuntapiirejä
cdu.eitavieii ihmisten; mm. edistys­mielisten
katolisten keskuudessa
kasvaa vakaumus siitä, että Espajja
voi ja sen tulee vapautua riippuvai-suussuhiteestaan
Yhdysvaltoihin ja
noudattaa itsenäistä puolueetto-niuuspolitiikkaa.
llmart sitä ei saada
takaisin sen täyttä suvereniteettia.
Kansojen taistelu Euroopassa val­litsevaa
jännittynyttä ilmapiiriä vas-
Lehdessämme onkin jo k e n ^ tu
että öttaWässä äskettäin vieraäleen
Suomen tasavallah pä^inisteri Paa­sion
kunniaksi Canäxtiin päftmlnisteri
Pearson järjesti illaiilisen ja kenraali­kuvernööri
Miohener loiinaskutsut.
Viimeksi mainittuun tilaisuuteen oli:
kutsuttu meiaSii Cähädäh Sutfmalai-sert
Jätjestön edustaja, jossa ominai­suudessa
tämän kirjoittaja kuiSiiihm
dsallistutkin; Lehtemme lukijoita saat­taa
kiinnostaa kulia enemmän tästä
tilaisuudesta kun mitä on Vapaudes­sa
uutisiha kBrrottu,
Nykyisin päivälel*distön kirjoituksiin
tällaisista tilaisuuksista yritetään luo­da
lukijalle käsite loistosta ja erikoi-stiudesta,
et*ä näin tavallinen työ­mies
ajattelisi niitä eri maailmaan
kuuluviksi. E i se aivan jokapäiväi­seltä
tuntunutkaan kun kenraaliku-
-verhöörin asuhnon, Rideau Hallin,
porttia lähestyessä inäki vartiokopeis­sa
seisovat kiikasvärisiin paraati-
Univormuihin puetut ja automaatti-kiväfireillä
aseistetut sotilaat vartiossa
ja punalakkisia ratsupoliiseja hääri­vän
ympärillä. Taxi-automme saapuv
essa Rideau Hallin eteen punatakki-nen
ratsupbliisi astui avaantaan au­ton
oven ja seisoi asennossa auton
Vieressä kunnes astuimme ulos; Sii­hen
se virallisuuden ilme ja tunne
tavallaan päättyikin, sillä ovella anei­ta
oli vastassa hymyilevä Touva joka
esitteli itsensä: " L am the Lady-in-
Waiting for Their Excellencies", ja
kehoitti seuraamaan lukusaliin, jos­sa
saimme luettelot lounaqjöydän is­tumapaikoista
j a . sitten hän esitteli
mcJlä ennen saapuneille vieraille.
Tacjottiin ryyppy ja' niin jatkui saa­puvien
vieraitten esittely toisilleen.
Tein huomion, että lukuunottamatta
Paasion seurueeseen ja lähetystöihin
kuuluvia vieraita, kolmistaan, pasto­ri
M. Terho, vaimoni ja kirjoittaja,
olimme ainoat Canadan suomalaiset
tilaisuudessa.
Kun kaikki vieraat olivat saapuneet
pyydettiin meitä siirtymään ruokailu­saliin,
jorine kävimme vastaanotto­huoneen
. kautta. Vastaanottohuonees­sa
sitten tapahtuikin virallinen vas­taanotto
ja esittely kunniavieraalle
ja rcuva Paasiolle. Kenraalikuver­nöörin
adjutantin lentoluutnatTtti
Filiatraultrn toimiessa esittelijänä,
meidät esitettiin kenraalkuvemööri
Michcnerille ja Mrs. Michenerille;
pääministeri Paasiolle ja rouva Paa­siolle.
Tässä, esittelyssä oli näin
"ladies first" tyyliin tottuneelle huo­miota
herättävää se, että aviomies
kulki ja esitettiin.vaimonsa edellä;
Ruokailusalin keskellä oli pitkänlai-nen
pöytä — tarvitsikin olla, sillä
meitä oli neljäkymmentäyhdeksän is­tumaan
yhden pöydän ääreen. Isäntä-miehenä;
kenraalikuvernööri istui
pöydän keskuskdhdalla oikealla vie­ressään
rouva Paasio j a -vasemmalla
mrs L. B. Pearson; heitä vastakkai­sella
puolen pöytää istuivat Mrs.
taan kansainvälisen tilanteen ter­vehdyttämiseksi
aktivoi espanjalai­sia.
Äskettäin järjestettiin Madri­dissa
ja Barcelonassa mielenosoituk
sia USA:n Vietnamin sotaa vastaan.
Näissä mielenosoituksissa esittivät
nuoret espanjalaiset vaatimuksen
jenkkien poistumisesta maasta.
Taistelu Francon diktatuuria
vastaan on taistelua maan vapautta­miseksi
amerikkalaisten sotilaspii­rien
määräysvallasta. Ulkomaiset
sotatukikohdat eivät takaa Espanjan
turvallisuutta. Ne ovat jatkuvana
uhkana n i i n Espanrjalle kuin k<rfco
Eui-oopalldiin. Maan väestö ymmär­tää
hyvin, että luottamuksen, kan­sojen
keskinäisen kunnioituksen ja
yhteistyön yhteenliittämä Euroop­pa,
ulkomaisia sotatukikohtia vas­tustava
Eui-ooppa tähtää toisaalle
ja frahcoläisuus toisaalle. Niitä ei
voi Ja sovittaa yhteen. Tämän ym­märtää
myös Franco, joka pelkää
Eui-oopan kollektiivista tuiTallisuut
ta j a taistelee sitä vastaan uskolli­sena
isännilleen Washingtonille ja
Bonnille.
-Mtcheher ja harien oil<iälia&it i)äämi-nisteri
Paasio ,ja ;vasäiii)aäliiian Ca-hadan
. f ääministeH: Peä^S^,' Meille
toisille vieraille d i istutnäliaikat jär­jestetty
siten, että avioparit eivät
istuneet lähellä toisiaan, ja sopiva­han
sellainen jäijjestely olikin sillä
tilaisuudessa ei ollut päljoakiääh ;b1käa
vieraitten keskeiseen seunistfelnui»
ja kyllähän sitä aviopareilla onmuul-loinkin
aikaa keskenäiseen jutuste­luun
— Pastori Teriio piti ruokaru­kouksen
englannin ja suomenkielellä
ja sitten istuimmekin pöytään.
Kun oltmlme jo jorffcun äikäa is­tuneet
pöydässä nälkäämme sammut­taen,
ja tarjoilijat tulivat täjfttämään
kolmannet viinilasit, kenraalikuver­nööri
esitti juotavaksi maljan Suo­men
tasavallan presidentH' Kekkosel­le.
Tämän tehtyämme, pääministeri
Paasio esitti maljan Hänen Majesr
teetilleen Kuningatar Elizabeth 11: He.
Maljojen jälkeen kenraalikuvernöö­ri
piti lyhyen tervehdyspuheen jo­hon
pääministeri Paasio vastasi lyhy­ellä
kiitospuheella. Puheemsa lyhyy­destä
huolimatta oli heti havaittavis­sa
että pääministeri omaa erikoisen
miellyttävän kansanomaisen puhuja-tyylin.
Lukusalissa ollessamme joku
mainitsi että pääministeri Paasio
mahdollisesti omaa usean kieleiAäyt-lötaidon.
Tähän hänen sihteerinsä
licrra Burman vastasi: "Pääminis­teri
puhuu ainoastaan Suomea", sa­malla
viitaten kahteen'nuorenputrfei-seen
tyttöseen .jotka seisoivat vierait­ten
taustalla, 'hän selitti että he ovat
pääministerin tulkit tälle matkalle.
Ruokailun aikana he hoitivatkin ruo-kapöytäke.':
kust.?lun tulkkaamisen.
Kenraalikuvernöörin tervehdyspuheen
''.surtmc.nnu.ksen ja myös pääministerin
' puheen englanninkielelle käännöksen
kuiten-kin toimitti eräs vaalea pitkäh­kö
herrasmies jenka.: nimeä en'kuul­lut.
Ruokailun päätyttyä poistuimme
vastaanottohuoneen kautta, jossa kiit­telimme
tilaisuuden isäntää ja emän­tää
ja toivotimme vierailijoille hyvää
ja muistorikasta vierailun jatkoa. Ul­kona
heitä odottikin jono autoja ja
kenraalikuvernöörin sotilasvartiosto,
jota komensi karskiääramn upseeri,
jonka äänilah;at saimmekin pian
kuulla kiin hän vartiostoäan komensi
kunniantekoon kenraalikuvernöörin
astuessa ulos. Autot täyttyivät ja läh­tivät
liikkeelle. Juhla oli päättynyt.
Koko aamupäivän ^olikin ollut sa­teista,
mutta yhdentoista tienoissa i l ­ma
selkeni. Nyt taas kun olimme i l ­tapäivän
ulkoilmassa, näkyi arvelut-ta^
via pilviä taivaalla ja ehdimme
ajaa Ottawan kaupunginrajojen ulko­puolelle
kun olimme taas sateessa.
Olimmekin loma-ajan vierailumatkal-la
syntyimäkotiini Mattawaan;" enti­seen
"Burrittiin" .ja sade loppui ja
aurinko ]>aistoi ennenkuin pääsimme
perille. Sieltäkin olemme jo kotiutu­nut
jokapäiväiseen elämään.
- V. RINNE.
Länsi-Sel\salla natsi
vaikeuksia Ruotsissa
Berliini. — Korkea-arvoiseksi en­tiseksi
natsiksi paljastunut Länsi-
Saksan Tukholman suurläheittiläs
Gustav von Schmeller joutuu ruot-salaislehtien
k r i t i i k in johdosta siir­tymään
syrjään. Viikkolehti Tidsig-nal
paljasti elokuun alussa, että
Schmoller oli •sodan aikana korkeas­sa
virassa Tshekkoslovakian valta­kunnan
protektoraatissa Reinhold
Heydrichin alaisena. Muutamia päi­viä
sitten kertoivat AftonMadet ja
Expressen, esttä Schmoller oli 1941
kirjoittamassaan väitöskii-jassa esit­tänyt
mielipiteen, jonka mukaan
suurvalloilla on oikeus tarpeen tul­len
miehittää pieni puolueeton val­tio.
Ruotsalaiset kysyvät; eikö Bon­nilla
ole lähettää Tukholmaan so-veliampaa
miestä. Lehdet muistut­tavat
siitä, että myös kaksi aikai­sempaa
LSaksan lähettilästä Tuk­holmassa
olivat paljastuneet enti­siksi
natseiksi.
PÄIVÄN PAKINA
URHEILU-UUtlSIÄ N^KIN
Suurin osa täkäläisistä kansalai­sistamme
on saanut vaikealaatui-sen
urheilukiirpä."9en pureman —
toiset meistä aivan hurahtamisas-tetta
lähentävästi.
Siitä huolimatta on urheilulaje­ja
ja -tapauksia, jotka eivät sytytä
lainkaan meitä pahemminkaan hu­rahtaneita
-r~ esimerkiksi "maail­manennätys"
lipputarigpssa nuok-^.
kumisesta ja sen.sellaisesta.
Toisinnan on myös vaikea tehdä
eroa, mikä 01] ammattilaisuutta ja
mikä, amatööriuiheilua..
Menneejiä viikolla kerrottiin,
meille Muskegönista,Mich. saapu­neessa
uutistiedossa, että ammat-tijääkie*
kkoi'lun huipun (National
Hockey Leagucn cli vain NHL:ir
kolminkertainen tähitipuolustaja
Carl Brevver, joka erosi Toronto
M a p I e Leafs - ammattilaisjouk­kueesta
1964—65 pelikauden aika­na,
oh kirjoittautunut Kansainvä­lisen
jääkiekkoliitoh( Internatio­nal
Hockey Lcaiguen) iviuskegpii
Mohnvvks jöukkueebeen.
Mohavvksin omkstaja; Jorry De-
Use, kei-rotaan mainiitussa uutis-tiedossa,
saifoi Brevverin allekir-jolt,
l:ihooii kdivtriihdin, mistä tulee
korkea viisinumeroinen palkka­taso.
28-vuotias Brevver sai amatööri-asemansa
takaisin joulukuussa
1964, eikä hän voi palata ammatti­laiseksi
ennen kuin vasta joulu­kuussa
1968.
Edellämniniltu ' I H L on amatöö-rijärjcstö,
ja Muskegonin kontrah­ti
ei muuta Brcwenn amatööriase-
• maa, selitti Delise.
- UseitjL pelikausia Maple Leafs
joukkueessa ollut Brevver oli vii­me
vuonna jääkiekkoilun maail-manmestaiiiuskilpailuissa
ja muis-
' sakin turnajaisissa Canadan kan­sallisen
jääkiekkojöukklieen yhte­nä
tähtipelurina. •
Stnatujen tietojen mukaan Bre-wer
toimii uudessa joukkueessaan
peluri-valmentajana.
; Ja vaikka hän.saa kymmenissä
tuhansissa (mitä viiden numeron
luku tarkoittaa) "korkean tason"
palkan, hänen amatööriasieman.sa
ei kuitenkaan siitä muutu.
.Jääkiekkoilussa ön, kuten tie­detään
aika väljät "amatöörisään-nöt"
aina maailmanmestamuskil-pailuihih,
vaan ei kuitenkaan
olympiakisoihin a.sti. Multa silloin
kun puhutaan kymmenien tuhan­sien
vuosipalkoista, on kaiketi l u ­pa
ihmetellen kysyä, missä saakka
on se ammattilaispalkan raja?
» » »
Urheilijat yleensä ovat avara­katseisia
Ihmisiä, .jotka käsittä\'ätr
että heidän suorituksistaan voi­daan
puhua sekä kiittäen että
m6ittien — riippuen siitä kuka on
milloinkin puhumassa j a mikä on
puheen aiheena.
Mutta New York Jots i-ugby-joukkueen
probleemilapsi, "quar-torback"
Jae Namath ilmeisesti
tässäkin asiassa on omaa luokkaan­sa.
Uutisticdoissa kerrotaan, ottä
häntä syytetään nyt erään urheilu-itoimittajan
muklloimisesta.
New Yorkin osavaltion ylioikeu­delle
esitettiin viime viikolla asia­kirjat,
joiden mukaan Namath ja
kaksi muuta miestä oli New Yor­k
i n itäosassa olevassa eräässä yö­kerhossa
pahoinpidelleet Time-jul-kuisun
urheilutoimittajaa Charles
Parmiteria.
Esitettyjen syytösasiakiijojen
mukaan tämä pahoinpitely tapah­tui
ielokuu|i 4 pnä pian kello 3
jälkeen aamuyöllä; ^
Valallisessa syytekirjelmässä sa-notaaii,
että Namath otti '"varoit­tamatta
ja ilman injitään provoka-l
i o i a " PiVrmitcria rinnu)vsi.'^tä kiin­ni,
löi hänen (PamitBrin) päänsä
savuke-automaattiin ja piti häntä
siinä seuraavat 10 t a i 15 minuuttia.
Tänä aikana, syyttää Panniter,
Namath ja eräs toinen mies, jota
Namath sanoi "Mickeyksi!', antoi-
" ^ t t " pahoin pitelyn kohteeksi jou­tuneelle
"vasten kuonoa" kuten
sellaisissa tapauksissa «anotaan.
Erä?itä kolmatta miestä syyte­tään
siltä, että-hän esti toiset baa­rissa
olleet sekaantumasta tapah­tumain
kulkuun. ;
Syy? Hyvin arvattu. On sanottu,
että Namath ei erikoisemmin tyk­kää
PaiiTiiitcrin ui^heilukirjoituk-;
sista.
Ammattilaisiakin haukutaan "ur­heilijoiksi"
ja epäilemättä he ovat­kin
hyväkuntoisia ja alansa lah­jakkaimpia
miehiä ja naisia. Mutta
ammattiurheilu on asia erikseen
— se on viihdytysohjelmaa — jon­ka
painostamiseksi ja suuren ylei­sön
valokeilassa pitämiseksi tarvi­taan
muitakin kuin urheilullisia
menetelmiä.
Lyhyesti sanoen, silloin kun ra­hasta
tulee urheilun mitta, tulee
urheilusta liiketoiminnan yksi haa­ra
— ja liikemaailmassa pelataan
viidakkolakien, oli kurkunkatkai-suohjelman
tyylillä.
— KäiiKäkoura.