Vapaus, February 1, 1951

              "mmmm
M,
ii
mm:
mä
m
Sivu 2 Torstaina, belmik. 1 p.,— tliuisday, Feb. 1
jUMBBnr) — XndepcDdenf Labot
Oqpui of Flxulsb CanadJans. Es*
tebIiSbrdNoir.6tb.19n. Autborized
«•^cecond class xaaa by tbe Post
Offlce Dqnstment, Ottawa. Pub-tttbed
tbriM weeUy: Tuesdfiys.
mimdöys and Saturdaysbr Vapaus
Pnblisbing Company Itd^ at 100-102
Sbn Sfc. W., Sudbun^. Ont.. Canada.
TtiepbQses: Busiimv Offlee
mtonal Office 4-420. Uttuser
E. SuksL Sditor W. Sicltmd. MUläis
addreaa Bo» 69, Budboiy, OnUrta
Aavertisutg tzva, upon «ppIlcatKn!
Ttanslation free of cbarge. .
Canadasss: 1 vk. 6JOO 0 IdL 8JS
3kk.3i»
ybdyarallolsss: l vk. 7JOO 6 Jck. 8.80
Su«ncssa: * 1 vIc. 7.50 6 ki^ 4 3 5
Mannerheimin elämänksuiri
i i i
i l
m
/ « kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Suomen mar^lkka,
vapaaherra ja TsaristLsen Venäjän ratsuväen kenraali —r Suomen
. Valkokaartilaisten tyrannimainen ylipäällikkö v. 1918 luokkasodassa
^ Karl Gustaa -Mannerheim kuoli viime lauantaina, .Suomen hiokka--
',5qdan alkami.-en 33:nä vuosipäivänä, 83 vuotta vanhana miehenä —
Sveitsissä.
, ; * ; M e l o l i s i m m e tnielultmmin puhumattii "kuollsista pahaa",, mutta
^unle5im.'torontolainen torylehti Globe and Mail (ja sen suomen-
.i\ fcieliien jälkipaincs) ci löydä riittävästi laatusanoja hänen "patrioot- \
' tisuutensa*', "neroutensa" ja -'suuruutensa*' ylistämisessä — ja ktin
.\P:n uutistielokin seurasi näitä samoja valheen linjoja, niin m>»dän
•vehröllisuutemme on^sanoa totuus — ja vain kaunistelematon totuus
' edesmenneestä, Marsalkasta,
Lyhyesti sanoen Mannerheimin elämänkaari on seuraava; Man-
^ nerheim oli syntyisin Suomen rahvasta kansaa halveksivasta ruotsa-
Iäisestä aatelissuvusta. Hän antautui jo nuorena ammattisotilaan
• uralle, palvellen — ei Suomen Jcansaa — Venäjän tsaarin hovissa
jasittemmin Venäjän armeijassa venäläis-japanilaisessa sodassa tä­män
viioslsadan alussa. Mutta kun Lokakuun Suuri Vallankumous
6 , pyyhkäisi Suomen kuten Venäjänkin kansaa sortaneen tsaarinvallan
, ' - |K)is hallitusasemista ja Suomen kansa sai iänrkuisesti unelmoimansa
^ ^ jcansalllsen itsenäisyyden, Sucmen rahamiehet tuottivat tämän tsaris-
•^^isen,.tatsuyäenkenraalin Suomeen — johtamaan porvarien suunni-
' teknien mukaan valkokaartilaisten provosofmaa luokkasotaa, jonka
• 'päämääränä oli Suomen demokraattisen hallitusjärjestelmän kukista-
^ * m i n e n— ja mikä johti kymmenientuhansien suomalaisten työläisten,
-talonpoikain ja «keskiluokkalaisten raakaan teloittamiseen ja keskitys-
. ; Jeireissä kiduttamiseen, sekä siihen, että Suomesta oli tulla saksalaisen
\ltuninkaan hallitsema Saksan ahisrfiaa. Tässä yhteydessä on muis-
V tettava erään saksalaisen sotapäällikön -muistelmien paljonpuhuva
lausunto siitä, miten'tsarismin palvelukseen tottunut Mannerheim
- avusti kansallissodan päivinä Saksan imperialismin pyyteitä Suo-
'.«(i^essa: Saksan, eivätkä Suomen edut, johtivat .sakalaiset sotilaat
/ " Vi^^^^Suomeen, kirjoitti Ludendqrf. Ki siis ole ihme, vaikka Mannerheimin
' nimi symbolisoi kaikkea sitä, mitä Suomen patrioottinen kansa vihaa.
Historian kulku kehittyi kuitenkin siten, että Saksa hävisi en-
P Ä I V IÄ
l A B f i Afanl 8w3atik3Bta, Ont. tfiyt-tää
tänään helmikuun 1. päivänä 70
vuotta. Onnittelemme koikean iän
saavuttanutta päivänsankaria.
YLEISÖN i
KIRJEITÄ
m
jflf e<>a>Uf«t klfjoiiuiafa nleliptlettg. KirJ«et
fUSiUi r*Jo!tUa. jo* fMfcilolllfU, 200 M B M * . Ttti»
MMtooa UbctcMril kiiitltiti pilMMU.
• KAHVITILANNE SUOMESSA
- . KIREÄ
Niin kerivät Suomesta. tulevat klr-
1eet, Ja saunaa vakuuttavat sieltä saa­puneet
liönkiUit.' • t
'Kahvin myynti vapaassa kaupasse
lopetettiin syluyllä Ja korttiannokset
ovat kovin pienet. Ne eivät riitä lä­h
e t ä n Siihen käyttöön mihin useim­mat
ovat vuosien kulU'Sssa tottuneet;
Ja kenellä el ole varaa ostaa kahvia
mustilta liiarkkinoilta, «n oltava i l ­man.
,
• Senvuoksi siellä taas moni odottaa­kin,
että eiköhän Joku sukulainen tai
tuttava lähettäisi edes Pääsiäiseksi
kahvipaketin täältä Amerikasta. Ja
varmasti 'tuhannet sen tekevätkin.
Mutta tehkää lähetyksenne ajoissa.
Pääsiäinen on tänä vuonna tavallista
aikaisemmin. Jo maaliskuussa, Joten
on varminta tehdä lähetykset Jo hel-mlkuim
aikana, vaikka esim. Tans­kasta
- paketit minevätkin 2—3Mi-kossa
jperlllc; niin siltäkin huolimatta
Ja ^' Urjofttakaa • tUaukslin nimet Ja
osoitteet selvästi Ja täydellisesti. ' —
NÖrdmaii Rcgisfd.
Canada voi vieää! ratkaisemaa
osaa rauhan taistelussa~LPP
Rauha on ihmisten pelastettavissa, mutta
tämä vuosi on ehka oleva ratkaisun %iio$i
Tonmto. — (Omalta klrjcsnvalhta-; kolsesti slt3. että Canadan tulisi h3ti-
Jalta. —' Täällä viikon Jpoulla nsljänä kohtaisesti tunnustaa Kiinan Kansan-päivänä
pidetyssä LPP:n neljännessä tasavallan hallitus ja antaa tukensa
kansallliessa kcnventlonlsia iorostet- * Aasian-Arabian maiden chdotuks2lla
' Korean sodan Itpettaroiseksi. :
Puolueen iMJisallineh järjesttfeiiitee-tiln
e.lkolsesti sitä, tttä tämä vuosi
saattaa olla ratkafeeva vucsi siinä.
voidaanko ifö uu.^1 n jaraauilhmaä snäslollyat,t ämäji kväa i'ssayatttyaya- jj -rkly sSytmaynklesye n 'BK.u Rrayaervsionn saensoititni : tämän
tarkoittaa kokO-sivistys-aaJImsin^tb-hoa.
Toinen merkillepantava seikka tätsi
Meidän ^konventionimma vas­taa
sanonlalehtlen' Ja radioiden par­jaukseen,
että puolueemme suunnltte-iokouksessä
oli ss vankka Ja hcrjUT | lee illegaalisuutta ja sabotaasia: E i !
Pf
m
, , j "Vimmaisenkin maailmansodan ja Suomi vapautui siten sattuman kau-w
1 pa^la saksalaisesta kuninkaasta. Ja kun Suomen kapitalisteilla ei
il' *i/o l l u t muutakaan epäjumalan kuvaa, niin he tekivät Mannerheimistä,
' ^ * kruunaamattoman; kuninkaanj jonka valtaa pidettiin, pulakausineen
muut sanovat
mi j a pakkohuutokauppoineen pystyssä ohranan,; lapuanlirkkeen ja yleen-,
sä puolfasististen menetelmien pvulla. ... I
r. Seurasi "Mannerheimin linjaö" rakentaminen Kannaksella jä "täl-j
visota''j seka johdonmukaisesti ajatellen lopullinen iiittoutaiminen tiit-!
lerin Saksan kanssa' Neuvo3toUittoa/Brjtatjni^a,-^^G^ k^lM
demokraattista maailmaa vastaan, i Globe,and Mail;kaiketi
kin tähän lausuessaan Mannerheimia ylitsevuotavasti' ylistäiväskätofr
j^'1 mituskärjoituksessaan:-'Tämänl83-vuötiaärt ^tibiemk^poiMaä^^
f " sen'sankarin, mikä oli Euroopan yksi yoimä_kkairi mies taistelossa
tyranniulta vastaan", tarkoittaen "tyranniudella" ei y a i a sojaali^tista'
Neuvostoliittoa; vaan työväenliikettä yleensä ja;erikoisesti.Suomeri
työväenliikettä, ' ' ,
i
a i
Entä sitten Mannerheimin ''nerous'' ja "suuruus'V mitä, Gjob^
^ and M a i l ja sen hengenheimolaiset ylistävät? . ,
Tässä yhteydessä ei ole mitään sen parempaa puntaria kuin hänen
^ " sanojensa ja "saavutustensa" vertaileminen.
' Globe and Mail sanoo, ctfä Mannerheimia on pidettävä "yhtenä
> - sptilasnerona".
. I / . Mutta tietääkö kukaan yhtään ainoata sotaa, jonka Mannerheim
olisi voittanut? Venäjä hävisi perusteellisesti sen sodan Japania vas-
't • taan, mihin Alannerheim osallistui. Suomi hävisi "talvisotansa" —
- ei suunnattoman suurta numerollista ylivoimaa vastaan rintamalla,
r/^uten suomalaiset korkea-arvoiset upseerit ovat itse todistaneet, vaan
muista syistä, joista suurin oli se typeryys ja lyhytnäköisyys,. että
f isiiben^sotaan lainkaan lähdettiin. Ja kuten tiedetään Suomi hävisi
• Hitlerin liittolaisena, tai paremminkiq apulaisena aloitetun "riemu-;
;sotaiisa'V jonka ylipäällikkönä Mannerheim oli,
• "Siltä/varalta jos joku sattuisi huomauttamaan, että voiltihan Man-
; nerheim Suomen sisällissodan v. 1918^ on vastattava,, että senkin
M n " v o i t t l " vain saksalaisten sotajoukkojen avulla —- vSikka vas­tassa
oli mihei aseeton jakokonaanharjaantu.-naton punakaarti. .
Sitäpaitsi on muistettava, että poliittisesti puhuen Mannerheim ön-.
nistui sisällissodassakin vain hetkellisesti pitkittämään historian ke-i-
hitystä. Kuten muistetaan, Mannerheimin johtaman valkokaartin,
keskeisimpänä kysymyksenä oli murskata Suomen työväenluokan
voimat "sadaksi vuodeksi"^ kuten silloin julistettiin. iMutta vaikka
5 Mannerheim vuodatti säälimättä Suomen parhaitten poikien ja tyttä-j
rien verta, niin työväenliikettä oli kuitenkin ryhdyttävä uudelleen
^nmrskaamaan V. 1923 jolloin katsottiin tarpeelliseksi vangita satoja
työväenliikkeen jäseniä, ja heidän mukanaan perustuslain mukaan
; koskemattomuusoikeuksia nauttineet työväen vasemmistolaiset kan­sanedustajat.
Mutta Suonien työväenliike ei ottanut sittenkään kuol­lakseen.
Sitä oli uudelleen murskattava lapuanliikkeen avulla J a
•sitten taas '"talvi-", ja "riemusodan" päivinä. Kaikissa näissä murs-:
! Saamisyrityksissä on LMannerhcini vienyt johtavaa osaa, mutta itulok-
'iSeksi on saatu se, että Suomen työväenluokka on nyt voimakkaampi
j a elinvoimamisempi kuin koskaan ennen. Mannerheim ci siis orihls-ttmut
Suomen työväenliikkeen m^urskaamisessa, vaikka onkin totta,'
' e t t ä hän kykeni verenvuodatuksellaan siirtämään tuonnemmaksi so­sialismin
huomenta Suomessa.
Vielä >'ksi esimerkki: 'Mannerheim uhosi, että hän "ei pane miek-
; kaansa tuppeen", ennenkuin tsarismi palautetaan .Venäjälle ~ ja
i tietysti Suomi tsarismin orjuuteen, sillä sitä se loogillisesti ajatellen
tarkoittaisi. Sosialismi jäi kuitcnkn häneltä kukistamatta Venäjällä
jä sen lisäksi kävi niin, että sosialismin tielle astui hänen aikanaai)
A K i i n a ja Euroopan kansandemokratit samalla kun hän itse kuöU
r Suomen kansan hylkäämänä vieraan maan kamaralla, kuten hänen
«ransa oli vieraan maan palveluksessa alkanutkin.
• .' , •' • ' ' , '/'ry. ':'•:•••••:
.Kysyttänee — ja on kysyttykin — mistä johtui, ettei -Manner­heimia
tuomittu yhdessä toisten sotarikollisten kanssa niistä suurista
rikoksista, mitä hän on Suomen kansaa ja rauhan asiaa vastaan teh­nyt?
•Me tiedämme tähän vain yhden vastauksen. Historia tekee toisi­naan
tällaisia kepposia. Mies joka on osallistunut 25 vuoden aikana
lukemattomiih kansainvälisiin vehkeilyihin ^'euvostoliittoa vastaan,
,^fi\C'/'>saattaä kuitenkin omata sen verran realitajua, että käsittää sen,
koska pieli on täydellisesti hävhty. Silloin kun Ryti, Tanner ja muut
NO JOHAN NYT K U N EI
" H O B J ^ ^ K A A N " AUTA
: korean keskirintamalla — . . . Joh-»
tava amerikkalamen vakoilu-upseeri
. . . sanpi usl^o\^nsa; että ^inalalset
ovat väkytyneet' pohjoiskor^laisten
verhon taakse "valmistelemaan : uutta
hyökkäystä.
A . "Mutta hcUJä fsk ole Ulret^" hän
. sanoi. "0e ((ivat suamiittele pääs-
'tä.kotiin'Jonluksi, Ja n^n^lie val­mistelevat'seuraavak^^^^^^'^^
y Ja sitten' odottav!>* 'meitä luokseen
' ötti^näan vastaan. ^
"He* .tietävät; "että'am^Mkkälklset
oVat' rafvokic'^Ita' |ja äkkipikaisia —
että" me hyökkäämSne 'täafe, '• Jk he
käyttävät kutilulsäa'1tämaalaistfi'kär-siVälllsyKtä'
ja c^o^tiavat'meiiäi'' He
eivät 8uunmttele'läke$ iältään etuka­nteen
•-'valmistettu ja puolusturäsem ja
'vastaan.'" - l B ' . U . P : n uu<lstietb'-tam-mlkysopnä.
- '1
' ^ • • r « 'm ' • ' i
MITXHXN SANOVAT NE, ' ' '
JOTKA MAKKI-ARTTU ON '
TAPATTANUT? '
.yVaikka Jumalan pyhässä käskyssä
sanotaan: VÄlä tapa^' niin Nolälun
naton usko, että maailman; rauhan-^
puolustajat ovat Jo siJcsi; voimakkaita,
Jttä kansainvälinen rauhan; sällyttä-nisellä
on kalkki onnistumisen m3h7^
lollisuudet.
Puolueen Johtaja Tim Buck korosti,
Jttä vaikka ei sovikaan mitenkään ali-irvloldä
yhdysvaltalaisten sodanlietso-ialn
voimia ja mahdollisuuksia, nim
tosiasia kuitenkin on, että Yhdysval­tain
Imperial.snii "on jättiläinen jolla
m savijalat".
Kolmäis erikoispiirre tässä konven-tlonissa
oli se yleisesti omaksuttu kat­santokanta,
että Canada vie''nyt.k3n-salnvälisessä
politiikassa siksi tärkeätä
osaa; että se voi ehkä olla ratkaisevana
tekijänä siinä — joutuuko Ihmiskunta
sotaan vai pslastuuko se siitä. Tämän
katsantokannan perusteella puolue
päätti ryhtyä mahdollisimman laajaan
jä voimaperäiseen sotavästaiseeri työ­hön,
miWn sisältyy Canadan Irroitta-mlnen
Yhdysvaltain sotilaallisesta, t a -
loudelli^sta ja' diplomaattisesta hol­houksesta.
Yllämainitun katsantokannan ps-rusteella
kokouksessa korostettiin eri-
M3idän•'publueennne'viitoittaa tiensä
TLTI Budkin jdhdölla yhä laajempaan
joukkotoimlntäanraiihan hyväksi . , .
•Meidän fc9mmttolstisefa liikkeemme
loistavin'csa-on alkamassa — nyt."
Kuten on eri yhteydessä kerrottu.
LPPrn konventioni tuomitsi sen kun
Canadan risteilijöitä käytettiin korea­laisen
Inchon sataman- pommittami-'
sessa. Myös lähetettiin pääminfsteri
St. Laurentille sähke, jossa tuomittiin
yhdysvaltalaisen senaattorin Connal-lyn
raaka ja tunnoton vaatimus, että
Yhdysvaltain pitäisi nälkiinnyttää
miljoonia Intialaisia kuolemaan sen
vuoksi, kun Nehrun hallitus ei suostu
tukemaan Yhdysvaltain imperialistien
sotaohjelmaa. LPP vaati, että Cana­dan
pitäisi tarjota Intialle sen vehnä-määrän
ja enemmänkin, minkä se­naattori
Connally Intian kansalta a i ­koo
kieltää.
Konventlonin : merkitystä; , kuvaa
myös se,-että se sai tervehdyssähkeitä
kommunistisilta veljespuolueilta Y h ­dysvalloista;
Britanniasta,. KUnasta,
Neuvostoliitosta, Ranskasta, Puolasta,
Italiasta jne.
Irlannissa on
lakkoja monilla
eri työaloilla
DubUii.^V^''!^onlUa aloilla ovat työ-läisst
iiJetmeet lakkoon vaatien palk­kojen
.korö^mista. Lakkcutunelden
Joökos^' ovan. .etelä- ja länsi-Irlan-rautateiden
työläiset, pankkityö-l^
fcet i a ^ t a m a a n . sefci linja-auto­jen
oäajaajat LimerickUsa.
satamatyöläiset monissa Irlannto
satamissa ovat kieltäytyneet käsitte­lemästä
rautateiden kuljettamaa t a ­varaa,
-osoittaakseen myötätuntoansa
l2&kolaisia kohtaan.
Sask. rauhanneu­vosto
vahvistanut
Sa^toon. — Saskatchewanln rau-hanneireoston
kokouksessa viime vii­kolla
hjrvääsyttlin ja vahvistettiin yk­simielisesti
Sheffield-Varsovan Rau-hankongressIn9-
köhtainen manifesti,
samalla myöskin päätettiin toimen-pitefstä,
joiden avulla hankitaan täl­le
rauhanohjelmalle mahdollisimman
laaja ktmnatus maakunnassa.
Kokouksessa tehtiin suunnitelmat
rauhanchjelman tunnetuksi teiklml-sestä
radion ja kirjallisuuden avulla.
Kokoukseen osallistui 65 virallista
edustajaa maakunnan 18 piiristä ja
joukko seuraajia. "
^ — PrcmsssI on se, kun arpalipun
omistaja antaa kirjallisen takuim toi­selle
siftä, että antaa mahdollisen
voittonsa hänelle.
Suhteemme uuteen Kiinaa
ei ole eilieuden multainen
suomalaisille opetetaan seuraavanlais­ta
^'evankeliumia: .
" ''kokous ensi sunnuntaina . i .
Kun kenraali MacArthur äskettäin
kohtasi Etelä-Korean johtajan
Rheen. ja puhui siinä tilaisuudessa
olleille, nim puhsensa lopussa hän ke-hölttl
läsnä olevia nousemaan seiso­maan
ja rukoilemaan yhdessä ääneen
Isämeldän rukouksen. Sanotaan että
kyyneleet olivat vuotaneet kenraalin
silöiistä pitkin poskia rukoillessaan,
Tarvitaan hänen kaltaisia rukoilijoi­ta,-
Jolta painaa Ihmiskunnan sanoma-
. ,ton^a-syvä hätä,;Jonka vain Jiunala
Vvoi toiseksi'- muuttaa, niin ajallisessa
kujn' Iäisessäkin mielessä. — Past. T.
Päjf la (panadan Uutiset), '
SYNTINSÄ TUNNUSTAVA
MIES VASTAA YLLXOUSVAAN
Nolalu. —Tuskin on koskaan Isä-meid&
n rukousta noin Julkeasti pil­kattu.
Kuinka pastori -uskaltaa sel­laista?:
Eiköhän pelkää Jumalan v i ­han
tulevan päällensä? Että kehtaa­kin,
MacArthurista Ja hänen kaltaisis­taan
pyhimyksistä tehdä!
Ei taida pastori Pajala tuollainen
rukous vedellä Silver Mountalnlssa ja
Nolalussa sen paremmin kuin muual-laicaan.
— Jacob Huhta.
Uusi 274 mailia pitkä
maantie valmistunut
Ottawa. — Hallituksen resurssldö-partmentin
ilmoituksen mukaan on
Yukon Terrltorlssa valmistunut'vii­me
vuonna 247 mailla pitkä W!hite-horsen
ja ^Mayon välinen, maantie.
Tien on rqikennuttanut liittohallitus
rikkaan mineraalialueen kehittämis­tarkoituksessa.
.. — Viime vuonpa saatiin-Northwest
Terrltorlessa olevasta* Suuresta Orja-
Järvestä 3,722,738 paunaa .troutua,
valkcistakalaa Ja muita kaloja.
Tammikuun 24 pnä julkaisi yk­si
Vancouverin suurimmista.'ii)äi-
• välehdlstä "The' Sun" ;toimUussi-
• 'vnllaan'. entisen: Vancoaverift; por-
: mestarin, tri Lyle Telfordin >artik-
' kelin,' jossa käsitellään Canadan
ulkopolitiikkaa ja erikoisestikin
stthtautumista Kiinan Kansanta­savaltaan
^ ja YhdjTsraltainJphdoI-la
tapahtuviin uuden maaiimanso-dan
.valmisteluihin. Koska ;I^rjoi-
. tps m' hyyä ,osoitus suä, vdt^j^g^t-kevimmissä
porvariUIslssakIn,jpil^
reissä ajatellaan järjettömästä > Ja.
villistä sotaldihoituksesta ja yihän-iietsonnasta
"sosialistisia malta vas­taan,
lainaamme' sen seuraavassa
. kokonaisuudessaan.
•:»,;••••_ • •
Ary. The Sunin toimittaja: On roh­kaisevaa
nähdä kuinka Commonweal-thln
malcVsn vastarinta alkaa lujlBua
rajan takaa hyvää tarkoittavasta
mutta kokemattomasta naapurista
tulvivia hysterian aaltoja kohtaan.
Tällä kertaa Britannia ei ole enää
riippuvainen USA:n finanssiavusta ja
toivottavasti: se tulee omaksumaan
uudelleen Itsenäisen roolin, joten me
voimme odottaa joitakin kunniallisia
ja järkeviä askeleita suhteissamme
Aasiaan. Yhdysvaltain ulkopolitii­kasta
; annettu viimeinen lausunto —
joka todella lyö ovet kiinni .seitsemän
vallan . konferenssin mahdollisuudel­ta,
johon konfersnssiin tulisi osallis­tumaan
U.S., Venäjä, Britannia,
Ranska, ' Punainen Kiina, India ja
Egypti, ja Jossa keskusteltaisiin sel­laisista
probleemoista kuin Formosan
kysymys, Pekingin hallitukselle pai­kan
myöntämisestä YK:ssa — osoit­taa
missä toivottomassa tilanteessa
me tulemme löytämään itsemme, el­lemme
yhdy Nehruun Ja toisiin aasia­laisen
ryhmän maihin vastustaak-semme
lujasti tätä politiikkaa.
EI ole olemassa mitään joka edes
jollakin tavalla osoittaisi meidän ole­van
oikeassa nykyisessä ristiriidassa
Kiinan kanssa, erikoisestikin Formo­san
kys3nnyksessä Ja siinä, että edel­leen
kannatamme Chiang Kai-She-kia.
Jättämällä sivuun persoonallisen
erimielisyyden kommunismiin poliit­tisena
filosofiana, me emme voi kiel­tää
Kiinan Majattomilta miljoonilta
oikeutta punnita kumpaakin systee­miä
heidän^ omien perustarpeittensa
valossa ja hyväksymästä tai hylkää­mästä
niitä tällä perusteella. Meillä
on ollut laajat mahdollisuudet viime
vuosisatojen aikana Kiinan kysymyk­sen
ratkaisemiseen, mutta me olem­me
selvästi epäonnistuneet. Epäonnis­tumisemme
on johtunut samasta syys­tä
miksi emm? tänä päivänä ole pääs­seet
heidän kanssaan sopimukseen
Korean asiasta. Me emme ole onnis­tuneet
ymmärtämään nykyaikaisen
siassa. Sen sijaan että olisimme tar­jonneet
kätenmie :ja ohjanneet tätä
vallankumousta, me cJemme kaikin
:voimin taistelleet-, sen;tukahduttami­seksi.,-
Nykyinen - Yhdysvaltain; Itsamurba-
.politukka osoittaa, että ;se ei, vielä­kään,
omaaV- hämärääkään .käsitystä
!mistä tekijöistä> mitkä ovat jäämän l i i ­kehtimisen
aiheuttajina. • i , - , ' r
r-He • ^ 'näkevät- 'Aasian'^dynaamisessa
levottomuudessa ainoastaan.: Kommu-
, ijlst^isen Kansalnv^llsOT, kMet:^a.
-vostoliiton ovelan. sekaantimUse^
1, rÄsketitaisessär Tyynenfneren konfe­renssissa.-
lausuttiin v,Venäjän tunkeu­tumiseen
viittaamissn- johdosta,, että
,'.'m3 emme ple nähneet VfBnäjän iske­vän
silmiään meihin, mutta me ;näem-me
amerikkalaisia Japanissa. jä.Ko-reass
«^, brittilaisst Hang Kongissa ja
ranskalaiset Indo-Kiinassa". , \
Uudelleen? -saig^sa,konferenssissa
reporteerattiin sanotun, että "nälkäi­set
talonpojat tuskin olisivat valmiit
taistelemaan - vallitsevien kansalais­vapauksien
puolesta". Lännen edus­tajilla
ei ollut tähän enempää kiiin
moniin muihinkaan kysymyksiin vas­tausta.
Voisivatko kommunistit* teh­dä
enää mitään, joka tekisi länsimai­den
aseman pahemmaksi'Aasiassa
kuin se jo on?
Mutta toiselta puolen aasialaiset i h ­misjoukot,
heille sanottiin,. näkevät
paljon toivoa Neuvostoliiton ja K i i ­nan
kauppasuhteitten kehittymisessä, tona kuin ulkopuolellakin ja että hä-
AASIALAISET PELKÄÄVÄT
He pelkäävät, että parhaassa tapar
uksessa USA rajoittuu taloudelliseen
tunkeutumiseen, mutta pahimmassa
tapauksessa toivoo voivansa käyttää
Aasian elämää tykinruokana sodassa
Neuvostoliittoa vastaan, mihinkä,
heidän:.sanojensa mukaan, aasialai­set
eivät halua osallistua.
- Pääministeri Nehru- on uudelleen ja
uudelleen varoittanat meitä Aasian
vastarinnasta' - nykyistä politiikkaam­me
kohtaan-'Hän on sanonut meille
kerta kerran perästä,' että me tulem­me
epäonnistumaan menetelmiemme
taitamattomuuden tähden —.'että ne
ovat . ''tavattomassa määrässä vailla
järkeä ja ihmisyyttä".
:• Voimmeko ;me rehelhsestl syyttää
"Kiinaa siitä, että se epäilee Yhdysval­tain
tarkoituksia Koreassa? J^kem-mln
kuin koskaan, ennen väittää US
nyt, että "Yhdysvaltain kansallinen
turvallisuus vaatii Formosan tulevai­suuteen
määräämisoikeuden". Edel­leen
he julistavat, etteivät he . tule
osallistumaan mihinkään konferens­siin
missä' käsitellään Formosan ky­symystä,
ellei Chiang Kai-Shek ole
siinä edustettuna. Mitä muita . to­disteita
Kiina tarvitsee uskoakseen,
ettei sen näkökannat ristiriitojen Sel­vittämisessä-
tule saamaan myötätun­toa
näistä piireistä?
Huolimatta sutä, että Chiang K a l -
Shek on huonossa maineessa niin ko-r-
srr* folni
IIÄM3»£TFTTJIVÄÄ
— Nikotiini on eräs varallisUnp;
myrkkyjä, sanoi esitelmöitsijä. ~~ «p]
lasto csaittaa että joka kerran ka Jiicasti
nucn mies sytyttää savukkeen, gjeiä n:
lyhentää elinaikaansa, 2 tuntia, ij {jvoiiia.'
minuuttia ja 28 sekunttla.
Tätä mullistavaa tiedoitusta seurat
hetken täydellinen hiljaisuus; Set dtten yi'
keskeytti lopulta eräs takapenkillä is.
tuva mies, joka, oli alkanut nopeast
piirrellä numeroita tupakka-askina
Icanteen.
— Hyvänen .aika, sanoimies:. Siing
tapauksessa minä olen ollut kuolleena
jo 6CD vLottä.
SELVÄ JUTTU
vAutoilija: — Mutta; herra konstaa
peU, kuinka Ihmeessä te voitte sanoa,
että syy yhteenajossa oli minun; vaii.
ka tuo toinen auto ajoi suoraan sivusta
päälleni?
Liilicnnepcliisi: — Syy on ehdotto­masti
teissä, sillä tämän toisen autoi-lijan
Isä on tuomari, hänen veljensä
poliisipäällikkö ja minä olen kihloissa
hänen sisarensa kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
Sotarikollinen Meyer - ja Mannerheim
Pysyäksemme aikamme tasolla, tä­mä
palsta omistetaannyt vaatimatto­masti
kahden suurmiehen kunniaksi.
Kuten muistetaan "lahtipojan" n i ­mellä
tunnettu Suom-sn marsalkka
Mannerheim otti ja kuoli juuri aika­na,
jolloin hän el enää voinut Suomen
porvareille tehdä mitään muutakaan
palvelusta.
Mutta puhukaamme M!annerheimls-tä
myöhemmin. • Sillä eläville suu­ruuksille
on kaiketi annettava etutila
Tarkoitamme tässä sotarikollista,
entistä natsi-ihanteen mukaista Hit­lerin
myrskyjoukkojen kenraalimajuri
Kurt Meyeriä, joka on kuulemma ve­donnut
elinkautisesta vankeustuomi­ostaan.
Asia tulee luultavasti Cana­dan
olkeusdepartmentln käsiteltäväk­si.
Kuten muistetaan, Kurt Meyeriä
syytettiin V. 1945 siltä, että hän oli
sjT^llistynyt kahdenkymmenenkolmen
tm
sotarikolliset olisivat vielä jatkaneet .mieletöntä sotaa ja ihmishenkien
(menetystä, Mannerheim käsitti, että Hiller oli sotansa hävinnyt, ja
että Suomen armeija oli auttamattomasti lyöty. Tässä vaiheessa
tämä mies, joka oli niin paljon 'vuodattanut Suomen kansan verta,
esitti ammattisotilaan ominaisuudessa ratkaisevan sanan, että hävitty
ja toivoton sota on lopetettava. Se pelasti satojen suomalaisten ja
myös venäläisten hengen. Samalla pelastui miekkaansa alati pois
tupesta pitänyt marsalkka sotarikosoikeudelta.
Mutta tästä satunnaispalveluksesta huolimatta — ja lainkaan vä­littämättä
Globe. and Mailin sekää sen hengenheimolaisten ylistys­virsistä,
-Mannerheim, oli Suomen historiassa, Suomen kansan verinen
sortaja ja paha-henki.
canadalaisen sotavankin telolttaml-vallankumouksen
voimien virtaa Aa- seen Buronin j a Authien lähettyvillä
^Ranskassa ja'että'^ hän antoi kesäk. 8
pnä 1944 määräyksen ampua Arden-r
nesm luostarissa sijainneessa pääma­jassaan
tapetut seitsemän canadaläls-ta
sotavankia.
Ylläolevia syy töksiä el kuitenkaan
lisätty hänen veriruskeisiin synteihin­sä
— sillähähet tuomittihi ihnan nU-täkln
kahdeksantoista muun canada­laisen
sotavarigih ampumisesta —
ammuttavaksi. .
Oikeus oh kuitenkm h3rvin lempiä
suuruuksien kohdalta. Ja niin tapahtui,
että Meyerin kuolemantuomio.muutet-tiln
elinkautiseksi vahkeusrangalstuk-seksi.
, '•:'^'-":'
Sen jälkeen sotarikollinen Meyer —
canadalalsten sotavankien tappaja —
on ollut erään canadalaisen vankilan
'drjastonhoitajana, ja uutlstiedoissa
kerrotaan, että hän seuraa tarkasti
'iansalnvälisiä asioita. .
Kuten varmaan seuraakin! '
Muistaa vain sopii, että niiden
muiden canadalaisten, aseettomien
^ ja avuttomien sotavankien joukossa
jotka tämä natsikenraall murha­si
petomaisella tavalla oli myös
Canadan suoinalainen nuorimies —
L/Cpl William Poho!
Taitaisi olla hyvä juttu, että an­taisimme
sekä hallituksen oikei/s-departmentin,
että kunkin vaall-alueemme
parlamentin jäsenen tie­tää
liaitä me tästä natsipyöväli
M e y e r I n vapauttamishankeesta
ajattelemme?
Mitä taas Karl Gustav Mannerhei­min
viimeiseen matkaan tulee, nita se
on varmaan suurenmoista hommaa. Ja
kun "kuolleista ei sovi puhua pahaa",
niin me rajoitummekin käsittelemään
tätä asia valoisammalta puolelta..
Hautajaiset, kuten häätkin, olivat
tämän kirjoittajan kotipuolessa sellai­sia
juhlia missä nlsukahvin lisäksi
tarjottiin joskus rusinasoppaakin —
ja siis yleensä sellaisia, mihin varsin­kin,
lapsetmielellään menivät.
Mutta meillä tavaUisilla mmisillä ei
ole todennäköisesti aavistustakaan sil­tä
minkälaiset Juhlat Suomessa njrt
ovatkaan menossa "Itte" Mannerhei­min
kuoleman johdosta. Sellaisia ke­muja
ei ole tämä kansa ennen näh­nyt.
KENRAALI EISENHOWER
Atlantin paktimaidcn : Euroopan
armeijan superJfomentaja, vieraili
tammikuun: 26 pnä, Ottawassa, kes­kustelemassa
Canadan johtcmiesten
kanssa Canadan osuudesta Euroopan
armeiian lucmlse/sa.
' r - •
20 prosenttia kansal-listuloista
metsistä
Ottawa. — Canadan puutavaratuo-tannon
nettoarvo on arvioitu l i i bil­joonaksi
dollariksi, mikä on noin $92J
jokaista Canadan asuicasta kohti.
Canadan kansallistulojen jokaises­ta
$1CO.OO on 20 dDlIarfo saatu puista;
— Canadasta lahefcstänn vuosittain
maan rajojen ulkopuolelle yli 7,030,-
CCO Joulukuusta ja saadaan niistä
noin $2,0G0 003.
nen Kansallinen hallituksensa edus­taa
vain kourallista kiinalaisia, Y h ­dysvallat
lisäävät pelkoa osoittamalla
ettei heillä ole aikomustakaan luopua
toivosta palauttaa taantumuksellis­ten
ainesten hallintaa Kiinaan kei­noilla
millä tahansa. ,
Hyvin taipuisa termi, "kansallinen
turvallisuus", on nyt asstettiv.-oikeut­tamaan
US:n toimenpiteet Formosas-sa,
valittämätiä mitaan 1943 Cairon
sopimuksesta, jos^sa. Yhdysvallat va­kuutti,
että Formo5a,^,silloni Japanin
hallussa, tulee palauttaa Kiinalle toi­sen
maailmansodan päätyttyä. — M i ­kä
ohsi m-siäan ^suhtautumisemme jo­honkin
kcmmunistiseen valtaan, joka
päättäisi lähettää armeijansa, lai-^
vastonsa, ilmavoimansa tai ilmapatr
rullinsa 5,000 mailin, päahan rajois­taan,
sanDttakoompa. vaikka Hawai-ille,
Alaskaan tai Vancouverin saarel­le,
samanlaisilla perusteilla ? i
"KANSALLINEN TURVALLISUUS"
, Me emme sallisi sellaista; "kansalli­sen
turvallisuuden siirtoa •minuuttia­kaan
ja kuitenkin ' me ajattelemme
että .kommunistiset maat hyvak.syisi-vät
tällaisen selostuksen meidän in-^
terventicstamme vastalauseitta. • On
luonnollista, että he- eivat- usko Y h ­dysvaltoja
— joka^ on yhteistoimm-nassa
mädän taantumuksellisen ryh­mäkunnan
kanssa ja kieltäytyy hy­väksymästä
kansan suuren enemmis­tön
oikeutta 'valita sellalsan hallituk­sen
kuin itse haluaa, edustamaan hei-
NAULANKANTAAN
Eräältä maalaisliiton ryhmä-in
kuuluvalla kansanedustajalla oli ta­pana
käyttää aina kotikutoista sar-kapiÄua.
Eräät tuttavat luulivat sen
johtuvan köyhyydestä tai tarkkuu­desta
ja ostivat hänelle lahjaksi pu
kukankaan.. Käydessään . kotonaan
hän sitten teetti .uuden sarkapuvun
ja panetti: siihan vuorin, saamastaan
kankaasta. Kun hän taas tuli Hei-sinfciin,-
kysyivät;edustajatoverit, min­ne
hän oli pannut pukukanikaan, kos­ka
hänellä taaslyn oli sarkapuku.
Maalaisliittolainen näytti silloin
takkinsa vuoria ja'sanoi:
' — H e r r a on sisällä ja talonpoika
päällä. .:
tä maailman neuvostossa.— siinä ei
ole mitään ihmettelemistä.
..Me, jotka olemme ei-kommunisti-sEssa
:maailmassai^; emme voi kauem­min
olla tomlettomina ja sallia US:n
puhuvan puolestanune ja määritellä
meidän .tekomme^:
Siihen saakka kunnes olemme val­miit
tunnustamaan Pekingin halli­tuksen
Kiinan viralliseksi edustajak­si
ja ryhdymme neuvottelemaan sen
kanssa, : me olemme arvaamattoman
lähellä kolmanteen maailmansotaan
syöksymistä ja ihmiskunnan tuhoa
Meidän täytyy nousta puhumaan ja
piihua varmuudella,: kuten riippumat
tcman. valtakunnan, vapaan ja rup
pumatto-man kansakunnan tuleekin
'feekä-osoittaa, että seisomme edistykö
sen voimien puolella Aasiassa ja muis
sa vapautensa puolesta, fcamppailevis
sa m^aissa — että me tunnustamme
näiden ihmisten vallankumouksen
yhteiskunnallisen tärkeyden, että me
olemme heille sympaattisia ja: että me
tulemme auttamaan heitä vointimme
mukaan saavuttamaan tarkoituksen
sa."
Meidän tulee seisoa oikeuden ja to­tuuden
puolella, missä hyvänsä se il­meneekin,
ja vastustaa tiukasti sei
laista politiikkaa, joka on tarkoitettu
sen tuhoamiseksi. Me emme saa an
taa Yhdysvaltain Itsekkäiden pyytei­den,
enempää kuin minkään muun­kaan
- maan Itsekkäiden pyyteiden
tehdä YK:sta niiden puhemiestä ja
määrätä meidän tekojamme.
Jos emme ole hyvin valppaita tulera-
\me löytämään itsemme vasten tah­toamme
'syöstyinä Itsemurhasotaan,
puolustaaksemme ei mitään muuta
kuin suurrahamiehiä ja typerää kanr
sallista ylpeyttä..
Suomalainen sananlasku sanoo; että
"kokenut kaikki tietad; mutta.vaivai­nen
kaikki kokse*.- No, tuo.ssa saattaa
olla .vähän liicitteluakm. Mutta alle­kirjoittaneella
on ollut kunnia olla
Suomen ruotuväessä järjestämässä —
tosin rivimiehenä — suurta vastaan-:
ottotilaisuutta tai mikähän lie ollut,
marsalkka, vapaaherra, ja tsaristisen
hovin ratsuväenkenraali Karl Gustav
Mannerheimille. Siitä humusta,
•jynssäyksestä'^ ja maahanlyönnlstä
(ilman sitä juhlaparaati ei menesty­nyt
Suomen tasavaltalaisessa junkke-riarmeijassa).
voisi kirjoittaa .kirjan:
Se on kuitenkin jätettävä johonkin
toiseen kertaan ja talla kertaa tyydyt­tävä
siihsn, että kaiken sen kohun jäl-ken
oli kemut paraatimarssemeen —
ja jotkut suuniudet pitivät alamaisen
nöyriä ylistyspuheita tälle super-du-per-
suuruudelle, kuten amerikkalai.<>3t
sanoisivat. .
Mutta lasien leikkiä ;: ovat cUcet
kaikki aikaisemmat juhlat sille, mitä
Mannerheimille nyt tcdennäköissst:
järjestetään.
Siellä on päiväkäskyjä ja sivukau­palla
kirjoituksia porvarilehtien pals­toilla.
Nähdään kuvia Mannerheimin
loL-jtoajoilta. Ja Mannerheimin,hen­kilökuvien
lisäksi on sellaisia missä
marsalkka kättelee «'soslalidemokraat-ti^•
Tanneri.1, kuten muitakin porva­reita,
sekä muiden maiden urhoja.'
Mitään ei unhoiteta — paitsi ehkä se.,
missä Hitler oniiittelEe iMannerheimiä
Saksan rautaristin antamistilaisuudes-sa
— ja muut sellaiset '^vähäpätöiset"
seikat.
Itse hautajaiset ovat mahtavat.
Ruumis, tai fe*mttä siitä on jäleUä,
vlediiän komeasti hauLausmaalle. L i ­put
liehuvat puolitangos.sa ja suurl-nmhaiset
herrat ja rouva — pääasi­assa
herrat porvarit ja tannerilaiset
"sosialistit" sekii; ammattlsotUaat —
tunkevat Itsensä mo hdollisimman lä­helle
haudan partaalle, että saisivat
naamansa ja pullean -ruhonsa ikuis
tetuksi tämän "historiallisen tilaisuu
den" .valokuvissa.
Ylempänä tuU jo mainituksi, että
joitakin seikkoja "unhoitetaan" mai
nita Mannerheimin "ansioista" puhut­taessa
Suomessakin.
Mutta meidän täytyy esittää julki­nen
protesti sen johdosta, että sellaiset
••totuudentorvet" kuin esimerkiksi to-rontolainen
torylehti Globe and Mail
"unhoitti' miltei kokonaan puhua
'Mannerheimin vapaussodan" ansiois­sa
vuodelta 1918 — ja rajoitti-edes­menneen
marsalkan "saavutukset
vain " t a l v i - " : ja 'riemusodan" havioi-
:len toteamisesn korostaen, että Man
nerheim oli yksi keskeisin henkilö
s a n sainvälisessä työväenvastaisessa
vehkeilyssä.
Saa nähdä, miten tämä Globen linja
'yö yhteen niiden _ juhlaklrjoitusten
'canssa, jolta Suomen porvarit julkai­sevat
Mannerheimin kuoleman kun­niaksi?
Ja että Mannerheimin kuolemaa 1
juhlitaan, se; johtuu siitä, että Suomen
norvareilla el ole'enää ollut pitkään
likaan mitään hyötyä Mannerheimis-tä^..._
Hänen kuolemansa antoi viimei-j
:en tilaisuuden liputtaa kaupunkeja.]
julkaista Mannerheimin vanhoja päi­väkäskyjä
("unhoittaen'^ sellaiset mis-1
sä puuhtaan "Suur-Suomesta" \A
'miekan tupesta pois pitämisestä")!^!
ihania ylistysvirsiä miehestä. Joka oUJ
niin kaukonäköinen nero, että voij
suorittaa apuharvennuksla suoma-j
laisten keskuudessa aina aika-ajottain.j
Mannerheimin kuoleima oli Suomeni
porvareille nyt kuin herran lahjaj To-1
dellakin, Mannerheimin hautajaiset j
eivät tulleet hetkeäkään • liian aikal­ain
— Ja hänen hautajalsjuhlllnsaj
osallistumme mekin hengessä.
* — Känsäkoura.