Vapaus, July 7, 1923

              •
.f i
l i
m
' H i
m- i
m
piimii?
mm
te
m
i ..iW-Y',ir','j'
i'4
i
Laaantain'a. heinäfcoiin 7 n: — Sat. My'Z
VAPAUS
jS^saadoB sQomaläisen ^öväestdn gäaeakoniiattäja. flmes*
e»r SodbnryKsa, On t „ joka tiistai, toretaija taoantat
VAPAUd
' (Llbert7) ^ > ~ ^.
Ti9 oaly Olgan ©f FinniÄ W©rkCTB !tt Coo^to. Pob-
1^0 in Sndbtiry, Oat, every Ttiesday, Tfaonday and
Advertiaing rates 40c ne? col. Inch. Minimoin cnarge
to rinide injerttoB 76c. Diacoiini on standing advertise»
©eni %e VapaoB fa the best advertlahig mediaro among
«^a F<tnS«h PpAnle in Canada.
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Bnfldlng,
Lorne St., Puhelin 1088.Posöosote:
)go2g9. . Snaboty, Opt.
Cansdaan yksi vk. $4.00, ptOoli vk. 82.26, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 76e. , , , . r r « » n
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. «6.60, puoU vk.
@0.OO ja kolme kk. 11.76.
tolia lähettämään,
•»MW Bn?aw<pn<^»n iftiHp »iilfankset
.es Dmotuflhinta kerran Julaiatuista ilmotnksista 40c
eälstatoamalta. Sqorista ilmotoksista sekä ilmotoksistn,
Joiden tdkatiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
" olannos. - Kuoloilmotukset $2.00 kerta ia 60c lisää
Jokaiselta muiatovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmojukset $2.00 kerta,
@S.O0' takflikertäa; svntymäilmotukset $1.00 kerta; .hö-v
lotaantieto- ja «soteilmotokset 50c kerta, $1.00 kolme*
kert8^.---TiIapäi8iImotuksiBta pitää raha seorata mO'
Jfofl ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
• ödrjeeseenne^ kirjottahan uudelleen liikkeehoitajen per-
«oonalliselia nimePu.
J . V . KANNASTO. Liikkenhoitajar
Tiistain - lehteen aijotut Bmotokset pitää olla kont-
' torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lanantf in
-lehteen ^torstaina kello 8. " '
• • fie(ri8ter<>d at the P^st Office DepartmSnt, Oitawa, as
«•,;)ind (r1a<i« iw»tt<>r.: • - • ,
;; ^aksiTiiitamaa •
' M^aijmansodan jälkimaininkeina on kapitalistinen
järjesleimäfaanut rappeutuvan suunnan:
v.v...! Tuotannollinen/sekasorto, velkaantumisen kflsvami-
'V "nen, ajoittaiset teollisuuksien kukoistusajat alinomaa
^' uudi8t|ivine pula-aikoineen, taloudellisen tasapainon
' • puiite, yjeinen köyhtyminen j.n.e., ne ovat nykyisen
i 'ajan. lunnusmerkillisiä ilmiöitä. Siitä aiheutuu Iuok>
• N katgistelun Jcärjislyminen. *^ , .
, Kap»}a]5?tien riistämishimp Ja valtansa jnenettami-sen-
pelko on saanut koko porvariston epätoivon vim>
jnalla^ liittputumaqn ja luomaan >1itenaieen tiiviin rin­taman^
työväenluokkaa vastaan. Tassa iaistelussa on
, - Jiejjljä .pu9lellaan koko valtiokoneisto, parlamentti ja
^kuntiallisiiellinnot, mikäli ei työväenluokka' ole voinut
' nlitfi miehlttö^' omilla cdustaijillaan, kokd kapitalisti,
pen/rafianiohtl, tj^önantajoin järjestöt ja vakuuiu^kas-'
^ eal, poi;variIlisQt ase» |(t ribkurlkaartit, monine inu^ne
"^puneuvolneen. Tällaista ,rIntatnao yaitoan osottautu-
; vat työväen pejkät taloudelliset järjestöt aivan'lifätt
lieikoiksi, varsinkin joa toimint^ kohdistöu Ivaan afno'
' asiaan välittömästi työnantajia vastaan. Se on koh«.
. 'Uisteltava Jcalkkla porvarien voimia vastaan valtiolli­sena
taisteluna. - , '
.Varsinainen poliittinen työväen taiBtelutoiminta
kuuluu ensikädessä poliittisille työväen puolueille. Ta-
< loudellisen liikkeen toiminta käsittää lähinnä laajan
yhteiökunlappliltlisen työalan, mutta ei se Voi' silmiään
ummistaa niiden täysin' poliittistenkaäfl asiain &uh-
V teen, jotka kostcetlavat ammatillisen liikkeeh toimintaa.
Ellei pmatiiliseen liikkeeseen' kohdistuvia poliittisia
.*«ortptpimenpiteitä voida,vastustaa taloudellisilla tais-
., telukcinoilla^ on silloin käytettävä poliittisia taistelu-
^ . Mnöjr. Olevat olot kokonaisuudessaan on ahiraatil-listeh'
järjestöjenkin toiminnassaan otettava huomioon
' / ' ' j a sen'multaan tpiraintansa järjesteltävä, ;
l^oltö toimintamme tulee lapahtU» siinä liotölsuu.
\' i^. desda, että työväenluokan elinkysymyksiä ei Voida rat«
kaisla työväenluokan etujen, mukaisesti kapltaiiätislen
' . ehtojen piirissä, multa vasta työväen vallan luöffllSeft
Icautta. Kapitalististen ehtojen piirissä tapahtuva taiä-
> telutPiminta'on vain niiden pdiimpien epäkohtien |poi&-
tamistä, joihin nykyiset voimamme riittävät ja taisle-
' lukuntoisuutemme vahvistamista. Siinä merkityksessä
ei vähäpätoisinkään.taistelutoiminta ole muodossa tai
^ toisessa jättämättä jälkiä taistelukuntoisuutemme ko­hottamiseksi.
' '
pumis^lasta, niissä se lakkaamatta sodan päättymises­tä
eaalka on oIIuL Velkojen järjestelmällinen peri­minen
niiltä, jöl&a voivat veloista vastata, tulisi pois^
tämaaB,i&gIannin työtätekevien kansanjoukkojen kau-lasta/
sien raskaan myllynkiven, jonka militaristien me-,
nettely on sen kaulaan ripustanut ja joka porvarilli­sen
politiikan varassa tulisi olemaan yhtämittaisia
rasilubena vielä tulevillekin sukupolville.
Englannin työväenpuolueen ole on tähdätty suo­raan
kapitalismin leiriin. Tässä toimenpiteessä saat­taa
nähdä yhtä hyvin agitatoorista kuin käytännölli­seen
vastuunalaisuuteenkin liittyvää tarketusta. '—:r
Saarnatuoli politiikan väli- ^
kappaleena
Äskeisissä Ontarion vaaleissa valtaan päässeen kon*
servatiivipuolueen lehdet nostivat juuri vaalien aat­tona
kovan hälyytyksen sen johdosta kun farmaripuo*
lueen päämafjasta^oli lähetetty kaikille puolueen joh­tomiehille
kehotus kääntyä kaikkien farmaripuolueen
politikoitsijain kanssa ystävällisissä suhteissa olevien
pappien puoleen, että he vaalipäivän edellisenä sun­nuntaina:
saarnoissaan koettaisivat saada kaikki mah­dolliset
«kuiyaa» kannattavat äänet Druryn taakse.
Konservatiivien Ididet pitävät tätä pahana ajan merk­kinä,
jolloin politikoitsijat ovat jo niin pilaantuneet,
etteivät haikaile käyttää pappejakaan vaaliagenttei-naan;
' '
• Konservatiivien h%ytys oh kuitenkin liian myö­häinen,
sillä saarnatuoli on i b pitkät ajat 4cuulunut
erottamattomasti porvarien puojvem^iinaan. Jos kirk­ko
jo k^kiajalla edusti, maallisen;italian ja feddaali-;
gpn^ärjestelipän henkistä mahtia; nihr on se porvaril»
isen yhteiskunnan aikana tullut entistä kiinteämmin
pelkkäin maallisten voimain ' välikappaleeksi. - Liit-tomaiden
politiikot ovat juuri pakottaneet Rooman
paavin antamaan «taivaalliselta» edustajapaikaltaan
isällisen kehotusken Saksalle, että se luopuisi passii­visesta
vastarinnastaan. Sodan aikana eivät saamatuo'
Iit joutaneet juuri mihinkään muuhun kuin valtiollis­ten
mahtivallojen välikappaleeksi. Druryn puolueko­neiston
turvautuminen pappismiesten^aptiun on vain
heikkoa kajastusta siitä häikäilemättömästä^ politiikas­ta,
joka on anastanut paikan tosikristillisiltä vuorisaar­noilta.
' /
Ja mitä itse konservatiivien äskeiseen, vaalitaiste­luun
tulee, niin suoritti siinä saatnatUoli vähintäin
yhtäi suurta osaa kuin muidenkin' puolueiden. Nyky­aikaiset
seurakunnat ovat enelnmän poliittisia klupeja
kuin: uÄkonpolHsia |iartausseuroja ja porvarillinen mo­raali
pitää'hupien eiitä,^ että pappikin voi hyvällä
omaUatunnpUa'viljellä seupakuntalaJslensa tunteita po-
Jiitlisk termeji väölaavalla tavalla.
Kapitalistien velkataakka,heidän
itsensä kannettavaksi
Englannin työväenpuolue ' on juuri pitämässään
köiivenliomssaan monien muidp työväen etuja tarkot-tavien
suunnitelmiensa ohella hyväbynyl myöskin
vaatimuksen pääomain \erottamise8la sotavelkojen
maksamiseksi. Kun sama työväenpuolue 'muutama
Vuosi sitten esitti samanlaisen Vaatimuksen, jäi tuo
vaatimus puolueen heikkouden takia pelkäksi akadee-miseksi
olieebi. Mutta Englannin työväenpuolue on
muutamassa vuodessa noussi\t asteelle, jolloin se on
oltu pakotettu tunnustamaan viralliseksi vaslustuspuo-'
lueeksi, ollen sillä suuri edustajamäärä parlamentissa.
Puolue On jo kaikissa puhteissa käytännöllinen vaiti
ollinen tekijä. Puolueen vaatimuksilla on näin ollen
arvaamattoman tärkeä merkitys. Hyvin sattuen voi
puolueseuraavissa vaaleissa joutua määräävän puolu
een osalle.'
; Työväenpuolue vaatii kaikkien vähintäin viiteen
tuhanteen puntaan nousevien omaisuuksien erikoista
veröttaroislai Sotavelat on tarkotus sälyttää niraeno
n/aan sen luokan niskoille, jonka etuvaatimukset ovat
olleiBt ratkaisevimgina maailman sodassa. Työväestö
ja sen liepeillä olevat pikkuomistajat tulisivat^ näin
ollen vapautetuiksi/ sodan jälkilaskuista. Sotavelat
muodostavat niin Englannissa Inimmuissakm maissa
kaikkien keslceisinmiänicysymylcsen, jonka ympärille
kaikki niin sisä- kuin ulkopoliittisetkin kysymykset
väkjsillä kietoutuvat Pääomain verottaminen tuli
ikäänkuin pudottamaan vakavammalle maaperälle
maan taloudellisen ja valtiollisen-, elämän siitä vaap
• A ; « A f ; ' . 'a
Ranskan kommunistien kanta |
nykyisestä tilanteesta
Viime aikoina on Ranskan proletariaatin useissaf
joukkokokouksissa' hyväksytty kommunistipuolueen ja
vallankumouKsellisen ammattijärjestön puhujien esittä­mä
pansilauselmavMliisevasta; tilanteesta./ Ponsilau-
Selmassa sanotaan:
«Kuultuaan selostuksen, viittaavat työläiset niihin
kohtalokkaisiin seurauksiin, joita Ruhrin mlthitys-^a
Versaillesin rauhansopimus saattavat tuottaa proletar
riaatille.' On välttämätöntä kärjistää Ranskan prole-taifiaatin
taistelua europalaisen ja kansainvälisen tais­telun
laajentamiseksi Ranskan iinperialisnun ja Saksan
kapitalismin Ruhrin alueella harjoittamaa väkivalta»
politiikkaa vastaan. Kokoontuneet työläiset kehoitta-,
vat miehitettyjen alueitten isaksalaisia'työläisiä ja rans­kalaisia
BPjilaita ja virkamiehiä täl^jpamaanhoisilleen
veljenkätensä, jotta proleteaHaätin veri estettäisiin
vuotamasta. Polttometkillä leimataan ^kaikkien mait­ten
kapitalistien rikolliset yYilykset lähettää työläisiä
vasläan fascistien aseistettuja joukkueita ja siirtomait-ten
sotilasorjia. Työläiset selittävät,,että vahingMikor-vapk&
en suorittamiseksi on Ranskaiii niinkuiniiSmiaanr!
kin v'aUiön käytävä käsiksi omien kapitalistien koti^
ja ulkomaille sijoitettuun pääomaan, _^kunnes proleta­riaatti
vallankumouksellisen toiminnan kautta on ot­tanut
tuotantovälineet haltuunsa. Kokoontuneet työ­läiset
sitoutuvat taistelemaan V(^imistlivaa kapitalistis­ta
riistoa vastaan,' Jdka on koituva, jos kiltsalaisten ja
ranskalaisten kapitalistien välillä saadaan aikaan sopi­mus.
He sitoutuvat myöskin taistelenmn uuden so­dan
vaaraa vastaan. He asettuyät puolustamaan työ­väenhallituksen-
aikaansaamista SaVsaam, Ruhrin a^-
een tyhjentämistä ja Versaillesin fauKahsopimuksen
kumoamisia, samoinkuin vahingonfeoTvauslen säilyt­tämistä
kansainvälisen pääoman kanneltavaksi. Ko­koontuneet
työläiset kehoitlavat kaikkia; työväenjärjes­töjä
ja järjestymättpmiä työläisiä muodostamaan pro­letariaatin
yhteinen .rintama. He selittävät^ että he
tulevat esiintymään julkisissa mielenosoituksissa työ­läisten
vaatimusten puolesta. Tehtävänä on valmistel­la
europalaista yleislakkoa.» ^ ^
—^ Nälkä, eikä »synti, on pääasiassa nykyaikaisien
rikosten ^isä. Se todellisuudessa on syy, jonka vuofei
meidän rikollisemme ovat niin tuiki v ^ ä n mieltäkiin-nittäviä
sielutieteellisellä kannalta katsottuna. He. elr
vät ole ihmeteltäviä Macheöieja eivätkä hirvUtäviä
Vautrineja. He ovat enimmäkseen sellaisia, Vuin miksi
Tavalliset, arvossapidetyt ja jokapäiväiset ihmiset Ice-hittyisiväl,
jollei heillä olisi kylliksi leipää.
Koneet voivat tehdä kaiken välttämättömän ja
epämiellyttävän työn. Kreiklcalainen sivistp kohosi: en
nen kukoistukseensa orjien avulla. Mutta inhimillinen
orjuus on väärää siveellisesti rappeuttavaa. Koneen o^
jaksi alistuminen ja työläisen vapauttaminen palkka
orjuudesta, siinä meidän historiallinen tehtävämme.
Rovastilla huono käsi­tys
kirkonmenoista
> Torontolainen rovasti'G. I. Camp-bell.,
er§ässä juuri pidetyssä kirkon­miesten
konferenssissa PeteAorossa
pitämässään puheessaan - sanoi' tul­leensa
huonoon käsitykseen nyky­aikaisista
kirkonmiehistä. Pappi .sa­noi
volleensa monissa kirkonmenoissa
viimeisen parin kolmen vuoden ai­kana,
mutta «tuskinpa niistä puol-tatusinaakaan
on ollut sellaisia,
joissa olisi tuntenut olevansa. Ju­malan
läheisyydessä. Myöskään ei
saattanut/^nähdä, että Jihmiset oli­sivat
todella .vilpittömästi ajatelleet
kaikkivaltiaasta jumalalta.» Pappi
arveli, yelta^.sellainen kirkonmeno .ei
ole mitään muuta kuin Jumalan
töiden rääpimistä ja olisi hänen
mielestään;. parempi ollakirkkoon
kokonaan,^menemättä kuin jatkaa
sellaisia menoa mitä kirkoissa: ny­kyään
hatjotetaan. \
, Kirkossa kävijöistä rovasti arveli^
että jos niiltä menisi jotakin kyse­lemään
iiskon asioista, niin vähin-töin
puolet eivät viheliäisyydessään
osaisi; sanoa' yhtään mikään. Papit
ovat rovastin mielestä yleensä sa­manlaisia.
Sanoi että .elleivät seura­kuntalaiset'niitä
pitäisi syytinkiläi-sinään^
niin kuolisivat heti paikalla
nälkään. Vakuutti olevlan sellaisia­kin
seurakunnan paimenta, että jos
heille antaisi palkkaa heidän työn­sä
jälkeen, niin heidän ansionsa ei
nousisi; edes vesiryyppyyh.'
Kuopiossa on uusi
kurssi
Savolaisten pääkaupungissa , Kuo­piossa
kuuluu poltittinen- kehitys
kulkeneen .oikein konkariaskeleilla
eteenpäin viime vuosien varrelh.
i%kyään kuuluvat^ savolaiset nappi-herrat
-pitävän poliittista muis^ir-jaa
ei yk8in"'Kuopion' ömän kylän
asukkaista, ^vaan vieläpä niistäkin,
jotka sattuvat matkan varrella kau­pungissa
poikkeaniaan. Tämä tapah­tuu
punaisten toiminnan silmällä pi­tämiseksi.
Ennen sitä ei nähty juu­ri
-mitään eroa punaisten ja^al»
koisten' välillä. '
(Niinpä estm.erkiksi vuoden 1917
syksyllä olivat poliittiset käsitykset
Kuopion^"kansan keskuudessa ^-vielä
aivan yhtenä ; massana.^ Silloinen
Työväen Järjestyskaartien kanslian*
hoitaja oli saanut Kuopiosta eril­tä
vastaperustetun suojeluskunta-osaston
johtokunnalta seuraavasisäl*
tiilien kirjeen; ^
«Järjestyskaartin yleUesikunta.
OMIeillä ontiiyt perustettu teällä suo­jeluskunta.
Siihen kuuluu seehte-mentoesta
miestä ja Tenehusen poe-ka
Pekka/ on: kaheksaasioesta. Ja
nyt myo kysyttässiin, että ruve*
taanko myö yhteen kartiin' näehen
^järjestyskaartilaisten kaiisa kun ne'
Hartikoesen Vpoejjat siinä järjestys­kaartissa
ovat näe^n meijän: poe-kiin
tuttuja ja ne kärttäävät mei'
tä sinne.» ^
Niirikuin tuokin kirje ja monet
muutkin silloiset Kuopion porvari­en
edesottamiset osoittivat» eivät
luokkarajat eikä -käsitteet olleet
Kuopion porvareilla aivan 'selvillä.
Mutta nyt jo kuuluvat olevan.
Kun" venäläiset palloilijat ja kuo­piolaiset
toverit tässä joku aika
sitten pitivät pienet kalaasit Punik>
Idkahvilassa potkupallokilpailujensa
harjakaisi^i, niin sai kahvilan isän­nöitsijä
Kuopion poliisimestarilta
tuollaisen ankaranpuoleisen muistu­tuksen
asian'johdosta. Tosin muis­tutus
annettiin siitä, että kalivilaa
oli muka pidetty auki liian myö­hään.
Mutta 'kun kahvila ei ollut
ollut, auki yli määrätyn ajan, niin
kuopiolaiset toverit ottivat asian' sil­tä
kannalta, että se muistutus tuli
kuopiolaisten punikkien ja venä­läisten
bolshevikien veijeilystä," niin­kuin
se tulikin, y
Italian työväenliike
elää
__Lounteenomaisena merkkinä in­nosta,
millä Italian vallankumouK-selliset
työläiset varustautuvat Mus­solinin
kanssa käytävää ratkaisutais­telua
varten, on keräys, joka äsket­täin
on pantu toimeen fascistien hä­vittämän
«Avantin» kirjapainon hy­väksi.
Lehti tilittää jatkuvasti joka
päivä saapuneet varat; joita saa­puu
kantta Italian. Heinäkuun 5
päivään mennessä öli jo keräänty­nyt
yli neljännes miljoonaa - liiraa.
Satojentuhanten köyhäin vähäpä­töisten
lahjoilla rakennetaan täten
porvaristoroistojeri bävittämä prole­taarinen
lehdistö uudelleen, mikä
uhrausrvalmeus on n^itä loistavin
todistus Italian proletariaaitn val­lankumouksellisesta
mielenlaadusta.
KAPrrAUSMIN AIKAKADa
Kapitatfemi-ei ole kuin dhimenevä ajanjakso % •
lisessa kehityksessä. Jo nyt on uusi järjestelmä t m S ' " ^ ^ '
, Kapitalismin historiallinen merkitys on «;,n5 / ^ " ' ' " " ^f
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Canadassa ei asu täyteen kol-meakaan
henkeä neliömailia kohti.
Yhdysvalloissa on 30 ihn^stä neliöt
mailia , kohti. Mutta Yhdysvallatkin
on vielä perin lavaan asuttua kun
ottaa huomiT^on; että.: esimerkiksi,
Europan'- maissa asuu kolmekin'' sa­taa
^hmistä neliömailia kohti ja
enemmänkin.. ' • ' ' '
..;-- , Canadan .halliiuksen. tilastojen
mukaan tämän maan far(momäisuu-det
nousevat kaikkiaan 6,774)'401,-
000 dollariin,; siihen luettuna keski­määräiset
sadot, viljelysmaa^ ra^
kennukset,; karja ^ ja • työvälineet^
— Maailman korkein vuori- 'oh
Mount Everest, joka kuuluu Hima­laja-
vuoristoon Aasiassa. Se on
29,002, jalkaa korkea,
—^ .Rohinsön ^CruäO' niminen ro­maani,
jonka on kirjottanut Daniel
Defoe,. on: tosiperäinen- ^aiheeltaan,
sillä sen juoni ' on otettu erään
Alexander Selkirk- nimisen skptlan-tilaiäen
merimiehen seikkailuista ja'
elämyksistä Juan -Fernandez nimi­sellä
saarella, jossa hän eleli: neljä
vuotta. > \
--Viime vuonna tuotiin - Cana-daan
ulkoa lähes kaksi rhiljoonaa
savuketta.,' Sikaareja tuotiin 182
milj. kappaletta ja valmistamatonta
tupakkaa tuotiin 21,221,(^00 pau­naa.
, ---r r"""-**—""ciauya on siinä, eli5 - "Jä§
dplliseksi yhteiskunnallisten tuotantovoimien suumT^'"'^'
sen, niin nopeasi ettei sellaika tunneta miUään^^^^^^'^
Uudet koneet ovat tehneet mahdolliseksi lisätä ih
tä moninkertaisesti ja tuottaa ennenkuulumatton^^Ml
Kemian edistymisen kautta on maan>tuottokyb- -NJ
paljon ettei sellaista olisi milloinkaan ennen voitu
tetta moijenlaisia käytännöllisiä välineitä mitä ^is^T '^J'
luotu kuletusjärjeslelmä, joka on poistanut ne e^eei '
vät kansakunnat toisistaan, lyhennelty malkoja ja s '
rikkaaseen ja läheiseen keskinäiseen kanssakävmis^'*'"v^'^'"^
tapahtunut kapitalismin tehokkaitten tuotantotapoien " t,
Tätä liikettä on kapitalismi itse edistänyt, kiihdytT^^''^
ja'saattanut sen ulottumaan yhä uusille aloille. Jokai
lomenetelmä on antanut kapitalismille uusia tyoläiste'"^ ""^^ ^
ja alistanut työläiset sen alaiseksi. Kaikki he suuret 1
masta toimeentulosta ja korkeammasta kulttuurista y h t e ?^
sisältyvät näihin tÄnillisen edistyksen saavuluksiin n'
lismin^allilessa velkakirjoiksi; jotka ainoastaan sosiali!li"'"^
Koko se keksintöjen ja löytöjen suunnaton paljous, jola'^"''
Iisi ihmiskunnan hyvinvointia, muuttuu kapitalismin v a l i ?'
8e)öiyhte>kunnan .laajoille ^pohjaterrpbille, keinoiksi
Jtapilalistif riistävät yhä suurfcinpia'voittoja työväeniuokalir^
Tässä esiintyy kapitalistisen yhteiskunnan synnyttämä ety-'
taisuus, etujen erilaisuus yhdellä puolella kapitalismin- jä { S -
lella yhteiskunnan välillä. Ja mikäli kehitys edistyy, sifelli
etujen vastakkaisuus räikeämmäksi. Kapitalismin yhteis^iinil^
luonne käV selvemmäksi päivä päivältä. Riisto kiihiyy»ja^
ja: tuoteltuijen. arvojen määrä, joka tuhlataan kapitalisrab
tuotantotavan vallitessa kasvaa lakkaamatta. Kapitalisti
tolapa köhlaa.' alituisesti enemmän ja enemmän vastuJsslal •''^
nyttää^aina vaan uusia ristiriitaisuuksia; ~ alituisesti lisaänt''-^1
töntien lukumäärä ja kaikki muut työttömyyden seuraukset,
sia siitä, ettei kapitalismi enää hallitse-niitä tuotantovgirnia^ jo^j'
toimintaan herättänyt. Jo nyt nähdään selvästi, miten nopeasti i jU
me sitä .aikaa,yiollpfn kapitalismin on kukistuttava ja annettavaS
.delle järjestelmälle. . - ^i
- • Samaan aikaan kuin kapitalismi .kuikee kcjiti tuhoutumisua^.^!
nyllää. se^ne, vpimat, jotka sen kukistavat ja ottavat yhteiskuMal---
asioiden, hoidon, omiin käsiinsä. ^ Työväenluokka kasvaa lukumäiii
Javaansa ja yhtenäisyyteensä katsoen; sen selvänälroifi.y^ laf^
ja'Se tUFe^ alati tietoisemmaksi yhteiskunnallisesta aseijiasfaan
Uusia kysymyksiä
(. ^ — Koska «Kommunistinen mani­festi
» on ilmestynyt?
' — Mikä on Decameron»?
—> 'kuinka monta eekkeriä" Ca-hadassa
on; viljelyskelpoista maata
ja kuinka paljon on jo: viljelyksellä?-
: — <,Mlkäi on. suurin valtio Yhdys­valloissa?
- '
—!Kuinka. paljon on jijutalaisia
kaikkiaan maailmassa?-
Yleensä on viimeaikoina vallan*
kunraukaelHsetoa liikkeessä yhä va-kiintunat
käsitys että lapset ja kas­vava
nuoriso OB saatava luokkatais-teluHikkeen
riveihin, silla hehän
ovat, tulevaistiaden isIS ja aitoja,
ihmisyhteiskunnan uusien elämän
suhteiden luojia. Niiden järjestötoi­minta
osoittaa parhaimman taiste*
luinnon ja vilpittömin edistyspyrkt»
mykseu. Tarvitaan vain että heidän
palava intonsa ohjataan, antamalla
mahdoIlisnudH hyödylliston tditävf-en
loimitlainiseeB. j Yhdyavaltara
lehtiliikkeet panivat toimeen tilpai'
ken lehtien levityksessä ja todeOa-.
kin osoittautuivat he auamiestehta»
vassa mestareiksi. Joniiottain sukel*
tantui heitä rintaman ensimäiselle
taläkohdale''ia tulokset olivat erin*
omaisia.--
V A P A U S - T A R V I T S E E U U S IA
" R Y K ^ Y Y T T E J Ä
Viime edmtal^blcoas asetti ^e«
nen piain&arSar.'i jonka saavuttami­sesta
riippaa:,'Vapauden laajentami­nen
kerran viikossa kahdeksan si-vuiseksi...^:
Varsinaisen armeijamme
N
rykmentit eivät ole kyenneet teräs­täytymään'
riittävästi onnistuakseen
ponnistaa päämääräan.^Kyt siis olisi
sopivin aika pikkumiesten ja tyttö­jen
astua rintamaan ja osoittaa et­tä
pystytte saavuttamaan paätnSä-rän.
Olisihan kuldHe innostavaa' et­tä
voisimme lyhyen aj&n kuluttua
laajentaa Vapautta ja^ tehdä sen
siksi e t t ä te kykenitte sfeUusen toi­menpiteen
teWmään. medidollisektt.
Nyt Lnn Kommunistisen Itnori-soliiton
Lasten Järjestön tahplta
on järjestetty erikoinen la»ten-viik-ko,
heinäkuun 21 p:stä^28 p;äSn,
lut pikku tyttöjen ja poikien kes> 'ollen se lenkki bnmainvälisesta l i ^ -
ki liqiset joukkona liikkeelle Jä toi­mintaan,
niin yhteisessä neuvotte­lussa
olemme päässeet täydelliseen
yhteisymnuurryks«en että Vapauden
l e r i t y ^ l p a i lu on parhain > tämää
yhteydessä.
Tässä ymmarryluesa siis Vapau­den
levitys-osastoispyytäB teitä tart­tumaan
Idlpailunn ja nostattamaan
tilaajamäSrän siihen mihin vanha
kaarti ei ole saanut sitä kohoa­maan.
Varsinaiset asiamiehet ' ym­märtävät
tämän, sillä saavathan he^
kin tehdä parhaansa ja edelleen jää
uudistaminen heille myohemmim
MITEN, K I L P A I L U S S A L A S K E.
, TAAN T U L O K S ET
Se' joka saa enimmän tilauksia
,(uusia,tai uudistuksia) pääsee kil-pailqss^
, ensintäiselle tilalle. , Jokai­nen
>Vapai;den .konttoriiir saapunut
dolla^^jasketiian tekevän yhden* pis­teen.
Pistemäärän periistMlla jae­taan
, palkinnot. Palkinnoista voi­daan
kilpailla: yhteisvoimin eri paik­kakunnilla,
mutta myöskin voivat
nuoret asiamiehet yksityisettä yrit­tää./
- - r JLopulHsestitämän puolen
saa - ratkaista kullakin paikkakun­nalla
'.kilpailemaan ryhtyneet voi­mat.
/ t
I P X L K I N N O T ^ - K O L M E S S A L U O .
KASSA
Kaksikyittmentä -^palkintoa jae­taan
rahassa siksi, että näin järjes­tettynä
W jokainen tyttö j a poikd
hankkia mitä haluaa.
Ensimäisessä. luokassa kilpailevat
TorontOk Cobalt, Timmins, Sauilt
Ste Marie, Port Arthur, Vancou­ver.,
Fort* William ja Sointula^ joi­den
jcesken jaetaan neljä palkintoa
pistemääVän mukaan seuraavasti:
V Ensimäinen palkinto oh i$2S,00,
jonka saanuseksi tulee olla vähin­täin
100 pistettä.
Toinen palkinto On $20.00, jonka
soamiseksv t^lee olla vähintäin 80
pistettä.'
Kolmas palkinto on $15.00, jonka
saamiseksi tulee olla vähintäin 60
pistettä.
Neljäs palkinto on $10.00, jonka
saamiseksi tulee. <olIa vähintäin 40
pistettil.
-Toisessa luokassa Idlpailee Lädys-mith,
Creight^n Mine, Websters
Corner, Lake-JCateau; 'Cateu Hill,
Sudbury,: So. Porcupine, Noloin ja
Elspeth, joiden kesken jaetaan «el-jä.
palkintoa pistemäärän mukaan
seuraavasti: -
Ensimäinen palldnto $20.00, jön-^
ka saamiseksi tulee hanBda vShia*
täin .80 pistettä. ' ''
Toinen palkinto on $15.00, jonka
saamiseksi on hanUftbiva vähintäin
60 pistettä. '
Kolmas pallanto on $10.00, jon-tenviifcosta
tarkoituksella s a a d a f c u k . . . i a m i s e k s i «xo hankittava vähin
l ^ n 40 pistetä,
.Neljäs italkinto on $6.00,' jonka
saamiseksi tulee hankkia vähintäin
25 pistettä.
Kolmannessa luokossa kilpailee
SL Catharines, Windsor, Larder
Lake, - KirUand Lake, Rosesrove,
PottsviUe, Burritt, Wantip, L w » ct
Lonff Lake, Whitefish, Werm!moa
River, Wabiririg, Beaver Lake,
Mottd, Bruce Mine, North Brandi,
Tarmola,IntQla, Kivikoski Lappi,
Millar, Wolf Sidinj^, Quibell. FortvarsinaUten asi«B««««»'
Frances, Finland, Sionxloi^
Elma, Rorketon, M^adavftti^
New FlqlkÄd, NummiiÄrRodiP^
Colemaui Canmore, Mindi,'
Valley,' Trochu, Waripite,
Carmangay, Bowie, Siboi
White Lake, Port Moody,
Chase River ja melidolliiitti
jotkut muut paikkskunnat, ji
moittautuvat.
Tässä luokasta jaetaan'biifotj
12 palkintoa pitte,inur3Q
la seuraavasti:
Kolme kertaa eniimäinea pilbj
to $15.00 jaetaan lamt bl
enimmän pistemaaraD
edellyttäen että jokainen oa
kinut vähintäin 60 pittettL
Kolme kertaa tGinen;
$10.00, '^jaetaan sama
enimmän pistemäärän
edellyttäen että on hanklöciit n
hintäin 40 pistettä.
<: Kolme kertaa kolmu
$6.00, jaetaan lama kolmelle
män pistemäärän laaneiile,
t a e n , ' e t t ä Dn hanUiDnt TI
25 pistettä.
Kolme kertaa neljäs
$3.50, jaietaan saipa kolmdle
män pistemäärän saaneille,
taen että on hankkinnt
15 pistettä.
Jokaisen paikkakunnan
het saavat jättää tilaukiis
essään tavaHiien aiiamieil
joka palkinnon taajalle
pois palkintosummatta, joi»'
kaiyile, jotka eivät ole
palkintoa, jää ainakin aii»n«^j
sentti^''
. MILLOIN SinEN KILPAttU
ALKAAf
Heinäkuun 15 p. on paHaä
niin että ryntäys on, jo
vauhdissa 'kantainväliten lu»
kon ajalla ja titlen jstbU»
kuun loppuun. T^mä on jm^
jolloin nuoret atiami^et
koulussakaan, joten tenk»
voivat ottaa ryntäykteen oi»
della ponnella.
ILMOITTAUTUKAA
HikSI HETI
Koska tämä Canad«-« «
vin laaja, niin on joksu»
luun osanottajaksi
Uuduttava viivyttelimit»* \
dimme: lähettämään
määräaikaan mennetsä.,
OSASTOJEN, VARSIJJJ^
MIESTEN. ISIEN J A / ^
^ OHJATTAVA
Etta nuori anneij»
aEkjian, jokaisell»
P
vin
Ja tulee osastojen o«*»
Binen heb' osiHe. Tel»««fj
kunnan täi a g i U t » » » ^,