Vapaus, August 18, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 18 p. — Tuesday Aug. 18,1959
V A P A U S
(UBERlir) Independent ^Labor'
Orgaii of Pinnishv Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6. 1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
Office Department,;. Ottawa; Pub-llshed
thrlce weekly:, Tuesdays,
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
•Publisjiiljg Company Ltd., at 100-102
, Elm St. W., Sudbury. Ont.; Cänad^
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;.
Editorlal Office OS; 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor w; Eklund. .Mailing
addressivBox;69, Sudbury, Ontario,;
Advertising rates upon application,.
,Translatlon free of; charge. •••••
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: :1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: . I vk; 9.50 6 kk. 5.25
•B-oro"m'rirroTO'(nnrirrinnf
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ . i
Osakemarkkinain herkkyys
- Pääministeri Hrushtshevin syyskuussa tekemä Amerikan
mötkä ja sitä seuraava presidentti Eisenhöwerin matka
Neuvostoliittoon, aiheutti New Yorkin (ja myös Toronton)
pörssissä voimakkaan laskun asukkaiden, erikoisesti sötä-taryiketeollisuuden
osakkeiden hinnoissa?" Tappiot olivat
joissakin tapauksissa jopa 12 dollaria. Pörssivälittäjät neu
voivat asiakkaitaan sijoittamaan rahojaan muihin kuin sota-tarviketeollisuuden
osakkeihin sen vuoksi, että tulevat vie­railut
voivat aiheuttaa suojailman kylmässä sodassa. Näiden
osakehintojen suuruutta kuvaa se, että New Yorkin pörssin
yhteenlaskettu osakearvojen menetys oli $5,500,000.
Kertoessaan ,että näiden osakkeiden hinnat rupesivat
pian uudelleen nousemaan, Toronto Daily Starin uutistie-dossa,
elokuun 11 pnä sanottiin erään newyorkiIaisen pörssi-miehen
selittäneen, että osakkeiden "hintakörjaus" olisi
muutenkin tullut, mutta pääsyynä oli sittenkin pelko siitä,
että tuleva Hrushtshev-Eisenhower neuvottelu voi lieventää
kylmää sotaa. Erääissä toisessa finanssiosaston uutiskirjees­sä
kuvattiin tilannetta seuraavasti: "Wall Streetillä sanotaan
joidenkin olevan huolissaan siitä, että Hrushtshevin tuleva
Yhdysvaltain vierailu voi lopulta johtaa asetuotannon vä­hentämiseen
. . . " '
Ajatella sitä "vaaraa", että rauhantilanne saataisiin va­kiintumaan
ja lisäksi sopimus siitä, että nykyistä varustelu-kilpailua
ryhdytään purkamaan?
* * *
Tavallisen kansan miehen ja -naisen kannalta katsoen
Varustelukilpailuun käytettävät varat menevät kuin likavie-märiin.
Niistä ei ole mitään hyötyä. Mitä tahansa tappo­välineitä
niillä varoilla saadaan rakennetuksi, ne ovat taval­lisesti
"vanhanaikaisia" ja mihinkään kelpaamattomia jo
kauan ennen kuin armeija ja muut aselajit oppivat niitä
käyttämään! '
Tätä kansakunnan varojen haaskausta on kuitenkin puo­lusteltu
sillä, että aseistariisumissopimus vähentäisi työmah­dollisuuksia
ja sotatarvetehtäiden voitto-osinkoja.
Sotatarvetehtaiden voitto-osingot eivät ^ luonnollisesti­kaan
huoleta ketään, sillä niillä on ollut heinänteon aikaa
koko kylmän sodan ajan. Ne ovat saaneet siksi suuria voit­toja,
että voivat nyt tyytyä hieman vähempäänkin;
Mutta mikäli pn puhe työmahdollisuuksista, niiri aseista-
. riisumissopimUksen ei luulisi tarvitsevan johtaa joukkotyöt­tömyyteen,
jos hallitus katsoo, että nyt varustautumiseen
haaskattavat varat suunnataan tavallisen kansan, työläisten,
farmarien ja muiden pikkueläjäin käyttöön. Jos varustelu­kilvasta
luopumisen avulla valtiolle saadut säästöt palautet­taisiin
tavalliselle kansalle esim. verohuojennuksen muodos­sa,
niin se tarkoittaisi sitä, että ostettaisiin enemmän ruoka­tarpeita,
enemmän vaatteita, enemmän huonekaluja, enem­män
asuntoja, enemmän autoja ja enenimän kaikkea sitä,
naikä tekee yleensä elämän mukavammaksi — ja se antaisi
luorinollisesti vastaavasti lisää työmahdollisuuksia.
Kysymys on vain siitä, minkälaista ohjelmaa hallitus
. toteUtta aSeistariisumissopimuksen yhteydessä. Jos päähuo­lena
önsotatarviketeollisuuslaitosten omistajain voittojen en­nallaan
säilyttäminen, niin silloift ei tietenkään ole mitään
toiyoa — mutta kuten sanottu, ulospääsytie on olemassa, jos
sitä halutaan hyväksi käy tää, ja tämä ulospääsytie on eduksi
koko kansakunnalle sittenkin, vaikka sotatarvetehtailijain
täytyisi tyytyä vähän vähempään.
Ellen Kivinen, Gatchell, Gnt.
täyttää tänään, elokuun 18 pnä 60
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. .
Oskar Kainulaisen syntymäpäivä
onnittelussa, viikko sitten tiistaina
oli painovirhepaholainen tehnyt
"Kainulaisesta" "Koivulaison". Pa­hoittelemme
nimivirheestä.
SU
Ei haudassakaan rauhaa
Kapkaupungista, Etelä-Afrikasta elokuuii 12 pnä tullees­sa
CP:n iiutistiedossa kerrottiin miten erään värillisen naisen
karissa avioliitossa olleen miehen ruiimis oli sikäläisten Viran­omaisten
toimesta muutettu toiseen hautaan. Mainitussa
uutistiedossa kerrottiin edelleen:
"Hänen leskensä, mrs. QueenieMose.s, vieraillessaan
Kapkaupungin. Roomalaiskatolisella hautausmaalla, pani
kukkia miehensä haudalle, mutta havaitsi, että miehen ruu-
..mis oli muutettu pois värillisten hautausmaaosasta ja pantu
polun toiselle puolelle^ valkoihoisten osaan.
"Hänen' kertomansa: mukaan tämä ruumiinmuutos oli
tehty hänen tietämättään ja— lupaansa.
"MrS;. Moses sanoi olevansa huolissaan siitä; että kuolcr
mansa: jälkeen häntä ei voida haudata miehensä viereen."
Rotusyrjintä on totta totisesti kehitetty silloin huippuun-.
sa kun haudassakaan ei anneta rauhaa!
Ei.siis ole lainkaan ihme, vaikka ajattelevat.ihmiset, ku­ten
professori Arthur Mervyn Keppel-Jones on kääntänyt
selkänsä kotimaallen selittämällä, että "Järjettömyys rehoit-taa
Etelä-Afrikassa. Sen poliittinen ja intellektuaalinen il­mapiiri
kuuluu mielipuoliselle maailmalle . . ."
Vaikka yhteiskunnalliselta kannalta katsoen olisikin
parempi, ettäjjrofessori Keppel-Jones ohsi taistellut synnyin­maassaan'
tätä paheellista rotusyrjintää vastaan, niin hänen
tulonsa Ganadaan ja -hänen^avoin rotusyrjinnän tuomitsemi­sensa
on osoituksena siitä, että-^äheskään kaikki eteläafrik­kalaiset
eivät moista komentoa hyväksy. 7
Kaikestä~huolimalta tämä mieltön rotusyrjintä",' jonka
avulla ylläpidetään valkoihoisten^ harvainvalta'a, aiheuttaa
suuria vaikeuksia ja suoranaisia kärsimyksiä miljoonille vä­rillisille
ihmisille, joita pidetään sorretussa, riistetyssä ja
alaspainetussa asemassa vain siksi, että tätä tuomittavaa ti­lannetta
voitaisiin ylläpitää niin 'kuan kuin mahdollista.
Onnea matkalle
Viikon lopulla Hongkongista tulleessa Reuterin uutistie-
(dossa kerrottiin, että torstaina saapui sinne Tokiosta, Japanin
pääkaupungista 17 canädalaista, jotka ovat menossa Kiinan
Kansantasavaltaan.
Mainitun uutistidon mukaan tässä canadalaisjoukkuecs-sa
on, 16 naista ja l^mies.. He vierailevat_18 päivänä Kiinassa
j ä ;,käyvät; tiitustumassa'Sellaisiin^historiallisiin^^^
kuin Nankingiin, Shanghaihin j a Pekingiin."
Joukkueen johtajan, torontolaisen^mrs. Claire Waliacen >
selostuksen mukaan, tämä vieraileva ryhmä "on suurin cana-'
dalaisturistien joukko mikä on Kiinassa vieraillut" vallanku­mouksen
jälkeen.
Kuka todella puolustaa maailmanfauhaa?
Toronto. Täällä toimiva kus-taniiujliike
Progress Books on kiin­nittänyt
huomiota siihen, että pian
valrnjstUui myytäväksi "World Mar­xisi
Reviewn" elokuun numero.
Tässä numerossa on lukuisia mie­lenkiintoisia
kirjoituksia ja kirja
on saatavana Progress Booksilla,
42—48 Stafford St., Toronto. Sen
\-oi tilata vuosittain 3.50 hinnasta
tai ostaa irtonumeroina 35 senttiä
kappale.
Nyt tulevassa numerossa selos­tetaan
mitkä ovat yhteiskunnalliset
voimat siirtoi ja puolisiirtomaissa.
Samalla myös huomioidaan kan­sallisen
porvariston osuus imperia­lismin
vastaisessa taistelussa.
Tässä numerossa on myös tärkeä
kirjoitus, jonka otsikkeena on "Mo­nopolit
ja väestö". Monopooli ka­pitalismin
erikoisia oireita eri mais­sa
käsitellään toisessa kirjoitukses­sa
ja perusteellisesti torjutaan Bri­tannian
Labor puolueen "teoreetik­kojen'
'väitteet siitä että kapitalis­min
luonteessa olisi tapahtunut j
muutoksia toisen maailman sodan!
jälkeen. Monopoolicn asemaa Ita-j
lias.sa myöskin käsitellään toisessa
kirjoituksessa.
Kirjasessa on myös "kriisiä ja
työväenluokkaa" koskeva kirjoitys. [
joka varmasti auttaa monia ihmisiä
käsittämään sellaiset kysymykset.;
että tuleeko työttömyys iisäänty-i
mään vaiko laskemaan. Tämän kir • .sa
Moskovassa ilmestyväin Isveslian
kirjeenvaihtaja M. Sturua kirjoitti
äskettäjn: artikkelin Yhdysvialtain
.varapresidentti Nixonin vierailus­ta
Neuvostoliitossa. Julkaisemme
sen oheellisena lyhennettynä:
Yhdysvaltain varapresidentti Ric­hard
M. Nixon teki 10 päivää kestä­neen
virallisen vierailun: Neuvosto­liittoon.
Hänen matkallaan, joka
tapahtui pian senjälkcen kun A. I.
Mikojan ja F. R. Kozlov vierailivat
Yhdysvalloissa, oli mitä tärkein
merkitys saada aikaan normaalisuh
teet kahden suuren vallan välillä.
Tulevalla, pääministeri Hrushtshe­vin
Yhdysvaltain vierailulla ja
presidentti Eisenhowerin Neuvos
toliitön vierailulla on viejäkin tär:
keämmät merkitykset.
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain
suhteiden normalisoimista ja pa­remman
yhteiymmärryksen järjes­tämistä
Neuvostoliiton ja Yhdys­valtain
välillä vaatii nykyhetki ja
se on välttämätöntä maailmanrau­halle.
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat
ovat kaksi voimakkainta maata
maailmassa. Jos jotkut muut maat
ryhtyvät keskenään taistelemaan,
niin ne voidaan eroittaa, mutta jos
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat alka­vat
keskenään sodan, niin kukaan
ei voi sitä pysäyttää. Se tulisi ole­maan
kauhea onnettomuus. Neuvos­toliiton
ja Amerikan kansat todella
haluavat käytännöllisiä toimenpi­teitä
.'Suhteittensa parantamiseksi.
Molempien maiden kansojen halun
täyttämiseksi on välttämätöntä ke­hittää
rauhallista taloudellista kil­pailua,
lisätä näiden kahden maan
välistä kauppaa ja luoda yhteyk­siä
Neuvostoliiton ja Amerikan
kansojen välillä kaikissa asteissa,
että voitaisiin tehdä oikeudenmu­kaisia
ratkaisuja erimielisyyksissä.
Ihmisten rauharitahdon täytyy ol­la
pyhä kaikille niille, jotka on
pantu maan.sa johtoasemaan. Rau­hantyön,
neuvostolaisten käsityksen
mukaan, ensimmäinen ehto on pyr­kiä
vähentämään kansainvälistä
jiinnitystilannetta, osoittaa rauhan-rakkautta
teoilla.
Juuri näin Neuvostoliiton miehet
ja naiset, huolimatta missä aseinas-ho
ovat. edistävät ylevää rau-joittaja
päättyykin sellaiseen johto
päätökseen, että kapitalistinen maa­ilma
on taas siirtymä.ssä joukkotyöt­tömyyden
aikakauteen. Siinä myös
huomioidaan mikä on tapahtumassa
n.k. valkokaulustyöläisille.
Itä-Saksnn pääministeri Otto Cvo
tewohl kirjoittaa siitä kuinka suu­resti
Neuvostoliiton apu on autta­nut
hänen maansa kehittymisessä.
Hän myö;kih käsittelee niitä de­mokraattisia
keinoja, joilla Itä-Sak­san
asioita kä-sitellään.
Tässä numerossa on Kuuhaa kos^
keva kirjoitus, missä selostetaan
lianasiaa. Meidän kansamme ja hal­lituksemme
ovat yhtenäisiä. Kikä
imiuien voisi olikaan sillä meidän
hallituksemme on kansanhallitus,
joka palvelee kansaa.
Mr. .Nixon, kulidates.^iaan neuvos­toihmisiä
ja keskustellessaan rau-hallises.
sa t.v()ssji ahertavien ihmis-etn
kan.ssa tuli itse siihen käsityk­seen,
että he ovat horjumattomia
Kuuban sisäistä tilannetta. Lisöjcsi
on lukuisia muita kirjoituksia, jrHs
.sa selostetaan hyvin miclenkiintoi
sia maailman asioita.
Singdporen alamaailma
I I nuorison kasissa
Singapore. — Alle 2Ö vuoden
ikäiset nuorukaiset ovat ottaneet
vallan käsiin.sä Singaporen alamaa­ilmassa.
Vuoden alusta heinäkuun
8 päivään oli poliisi saanut ilmoi­tuksen
28 murhasta, io näistä oli
tyypillisiä liigatappoja. Ryö.stöt
ovat tulleet yhä yleisemmiksi ja
yllätyshyökkäyksiä raiihaUisten ih­misten
kimppuun jotakin syövyttä­vää
happoa käyttäen tehdään hyvm
usem.
Poliisin: 'käsityksen mukaan nuo­rukaiset
ovat päässeet gangsteriti-lastoissa
kärkipaikoille uuden, lain
johdosta, jonka mukaan vaaralliset
rikolliset voidaan pitää vankeudes­sa
jopa kaksi vuotta ilman oikeu­denkäyntiä.
Tätä lakia peläten övat
vanhemmat rikolli-sjoukkuect lopet­taneet
toimintansa tai siirtyneet
muille markkinoille. Tälläkin het­kellä
on 273 gangsteria tämän uu­den
lain perusteella turvasäilö-ssä.
Kun vanhat johtajat vetäytyvät
syrjään, alkavat nuorempien kiipei­lijöiden
väli.set valtataistelut. Sin­gaporessa
ön kyllä totuttu, gangste-ritaisteluihin,
mutta uusi rikoHi-suusaalto,
joka alkoi nuoren pol­ven
pää.styä pinnalle, on saanut ko­keneetkin
järjestysvallan .puolusta­jat
kauhistumaan.
GangstcrijärjestoT vaativat suo­raan
tai kautta rantain "veroja"
jokaiselta, joka asuu Singaporcs.sa,
Kaikkien liikemiesten on yksinker­taisesti
pakko maksaa''."suojelumak-suja"
ja .samalla heidän on pakko
korottaa hintoja. Varakkaiden hen­kilöiden
on jatkuvasti pideltävä
silmänsä auki kidnappau.syrityksicn
johdosta. Mutta kaikkein vaaralli-
Me kotiin jääneet-canadalai-set,
joilla oi ole tilaisuutta it.sc
vierailla- suurcs.sa Kiina.ssa,
missä on tapahtunut " "suuri
hyppäys .eteenpäin", toivotam­me
:: on n ea tä 11 e vi e r a i 1 u m a t ka 1-
le, sillä pitemmän päälle tällai­set
vierailut puoleen ja loi.scen
tulevat auttamaan ennakko­luulojen
' ja . väärinkäsitysten
hävittämistä eri kansakuntien
väliltä. Toivomuksemme olisi­kin,
että tämä olisi alkua vilk­kaalle
turistimalkailullo Cana-dasta
Kiinaan ja siellä tänna
simmassa a.scmassa ovat kuitenkin
kaupungin lukuisat Ilotytöt — to­della
huomattava ja laaja ammatti­kunta
—' tanssijattaret ja pienem­mät
rikolliset, joiden henki ei ole
paljonkaan . arvoinen, elleivät he
luovuta suurinta osaa ansioistaan
liigoille. Gangsterit murhaavat kyl­mästi
niskoittelevat tuiolähteensä.
Eniten käytetty ase Singaporen
alamaailmassa on kirveen ja veiisen
välimuoto, joka on tarkoitettu, pen­saikkojen
raivausta varten. Tällai­sia
"työkaluja" on .saalavis.sa mel­kein
mistä liikkeestä tahansa. Kei­häät,
partakonccnterät, patukat ja
moottoripyörän ketjut ovat sama­ten
ahkera.ssa. käytössä. Eräs gang-
.sterien. tehokkaimmista aseista on
happopommi. joka räjähtäe.isään
levittää, syövyttävää happoa joka
suuntaan.
Eisenhowerin matka
Eurooppaan alkaa
tk. 26 päivänä
/Wash talon jii
turvnllisuuspollisin edustajia lentiuu
keskiviikkoiltana Eurooppaa nrkcs^
ku.stelemaan presidentti .Ei.scnliowcr
rin lähestyvän Euroopan-matkan
järjestelyistä
ValkoLscn' talon edustaja,' Jamp.s
HnRcily. saapuu Bonniin txnsl.aina ja
seuraavion: neljän, iiiiiviin kuluc.ssii,
hän: aikoo .käydä myn.sv Pariisissa ja
,LontooR.sa. ;• H
kustaa joukko turvallisuu.spoliisin
edustajia ja muita asiantuntijoita;.
Erä.s niistä probleemeista, joidc»
knn.s.sa HaKcrl.v, joutuu . painis-kclc^
maauj on hotoUihuoneidcn varaami­nen,
kaikille niille lehti-.ja; rndlomic-hillc,
jotka saapuvat USAsta Bon­niin.
.Pariisiin ja Lontooseen seuraa­maan
presidentin vierailua.
Eisenhower matkustaa WashinBto-nista
elokuun 2G .pnä. Ulkoministeri
Hcrtcr matkustaa .hänen - mukanaan
ja lisäksi matkalle seuraa mukana
koko joukko:.neuvonantajia:jti:nsianr
tuntijoita eri aloilla.,_^lFIcrler jn Ha-
Berly\ tilaava l,"reakll6lfikönnckon
Jo.ssnpn 102; pnikkan,•,nmerlkkalaIs­ton
lehtimiesten, ja :lurvnllisuu.spolli-sicn
etujoukolle.
rauhan kannattajia eivätkä halua
sotaa;>;Neuvostokansa otti ymmär­tämyksellä
^ ja kiitollisuudella vas­taan
.Yhdysvaltain varapresidentin
sanat, että nyt^hänellä ei ole epäir,
lystäkään siitä etteivätkö neuvos­tokansalaiset
rakastaisi rauhaa, r
"Elää maailmas.sa merkitsee lii-^
paa palvela rauhan asiaa", on vii­sas
venäläinen sanaparsi. Rauhan­asiaa,
eivät palvele ne, jotka lupaa­vat,
tehdä niin vaan sellaiset, jot­ka
käytännössä tekevät työtä rau­han
hyväksi ovat todellisia rauhan
työntcikijöitä.
Neuvostoliitossa rauhasta puhu­minen
toteennäytetään teoilla.
Kansainvälisen jännitystilanteen
lievittämiseksi Neuvostoliitto on
viime vuosina vähentänyt aseellis-tien
voimiensa: vahvuutta 2,140,000
miehellä. Puolustusmenot ovat sa­massa
suhteessa vähentyneet. Neu­vostoliitto
on hajoittanut useita ul­komailla
olleita sotilastukikohtiaan,
kuten esim. Suomessa.
Yhdysvaltain hallitsevat piirit
menettelevät päinvastoin. Ne yllä­pitävät
ja rakentavat sotilastuki
kohtia tuhansien kilometrien pää­hän
omalta mantereeltaan ja näntä
sotilastukikohdat ympäröivät mei­dän
maamme ja toiset sosialistiset
maat.
Dniepropetrovskin konetehtaiden
työläisten kokouksessa toveri N. S.
Hrushtshev .sanoi: "Eräässä pu­heessaan
mr. Nixon sanoi kannat-tavan.
sa rauhaa. Minä sanon: lisät­kää
sanaan — kannatan rauhaa,
hajoittamalla sotilastukikohdat ul­komailla.
Hän kannattaa maailman­rauhaa,
mutta hän ei puhu mitään
sotilastukikohdista. Asian ydin on
siinä, että jos hän puhuisi sotilas­tukikohtien
hävittämisestä niin to­della
uskoisin mr. Nixonin kannat­tavan
maailmanrauhaa."
On erittäin suurimerkityksellistä
se, että koko matkansa ajan missä
vain mr. Nixon puhui rauhasta, ta­valliset
ncuvostokan.salaiset tekivät
kysymyksen: "Entä sotilastuki­kohdat?"
Mutta varapresidentti
vältti vastaamasta .sanomalla, että
hän tulee vastaamaan siihen tele­visiopuheessaan.
Mutta kun mr. Nixon piti tele-visiopuheen.
sa hän ei sanallakaan
maininnut sotilastukikohtien hävit-tämise.
slä. Hän yritti oikeuttaa nii­den
olema.ssaolon. llän sanoi, että
Yhdysvallat ylläpitää sotilastuki­kohtia
puolustus- eikä hyökkäystar-koitiik.
sessa ja että ne tullaan hä­vittämään
niin pian kuin epäluu­lot
.Neuvostoliiton poliittisista tar­koitusperistä
poistetaan.
Jokaiselle on selvää, että Ameri­kan
.sotilastukikohdat oval luon­teeltaan
hyökkäystä varten. Sen
osoittaa niiden sijainti ja monet
tunnetut Yhdysvaltain .sotilashen­kilöt
ovat sanoneetkin sen suoraan.
Sikäli kuin tulee ky.symykseen epä-l!.
iulot, niin sotilastukikohtien hä
vittäinisen ehtoiia ci .saisi olla tä
mä ..sillä niiden hävittäminen mer­kitsisi
kansainvälisen ilmapiirin
jnihdistamistä epäilyksistä. Panna
hevonen kärryjen perään ei ole
hyvä.
Nixonin viittaukset Neuvostolii­ton
muka hyökkäävästä ulkopoli­tiikasta
kumoaa jo yksistään se.
että hän sanoi neuvostomaiden
kansojen rakastavan rauhaa. Kuka
silloin salaa suunnittelee hyökkäys-aikeita?
Puhuessaan mr. Nixon yritti oi­keuttaa
sitä kun Yhdysvallal yllä­pitää
sotilastukikolitia puhumalla,
että yksi neljännes'-Neuvostoliiton
tuotannosta menee asevarusteluun.
.Jättäkäämme nämä numerotiedot
mr. Nixonin omalletunnolle. Me
kuitenkin haluamme kysyä ke­tä
voidaan syyttää asevarustelukil-pailusta?
Kuku on tehnyt siitä pe­ruskiven?
Vilkaiskaamme Yhdysvaltain
budjettiin. 7,7,000 miljoonasta dol­larista
yli 7G prosenttia menee ase­varusteluu.
'
On olemassa myös muita kohtia.
Jos kerran Yhdysvaltain hallitus­piirit
todellakin ajattelevat .vastu.s-taa
asevarustoIukiIpailuja. niin mik-si
ne vaslu.stavat .kaikkia niitä
aseriisumisehdotuksia, joita Neu- me,
vostoliitto on jatkuvasti tehnyt? Eräät
Viimeksi tehdyssä ehdotettiin jyrk­kiä
'toimenpiteitä -aseistariisumisen
toteuttamiseksi; kutenasevoimien
määrän vähentämistä, atomi- ja
vetypommien .kieltämistä, niiden
valmistamisen 'lopettamista ja näiT
den varastojen hävittämistä. Neu­vostohallitus
on jatkuvasti tiedoit-tanut,
että se on valmis tekemään
sopimuksen tästä:..asiasta.-mutta se
on joutunut Yhdysvaltain hallitus­piirien
varaus- ja estämistaktiikkaa
va.staan.
Varmaankin mr. Nixon tietää, et­tä
Neuvostoliitto on ehdottanut
NcuvostoJiitoh ja USA;ii asevoimien
miesmäärän vähentämistä 1.7 mil­joonaan
mieheen ja Britannian ja
Ranskan asevoimiäti vähentämistä
650,000 mieheen. Ehdottaessaan tä­tä
Neuvostoliitto kohtasi länsival­lat
puolitiessä ja samalla ehdotet­tiin,
että tämä tapahtuisi asteet-tain.
Neuvostoliitto ehdotti tavallisen
aseistuksen vähentämistä 15 pro­sentilla
ja että sotamenoarvioita
laskettaisiin 10—15 prosenttia ja
että näin säästettyjä varoja käytet-täisiip
mahdpllisimnian paljon ke-hittytinättömien
maiden avustami­seksi,
Mitään näistä ehdotuksista ei ole
voitu toteuttaa Yhdysvaltain vastus­tuksesta
johtuen. Miksi sitten mr.
Nixon Moskovan television lähetyk-se.
ssä puhui niin elävästi asevarus-telukilpailun
taakasta, mutta ei
maininnut tarkalleen mitään pu­heessaan
siitä kuka on syyllinen
siihen, että ihmisten täytyy kantaa
tällaista taakkaa.
Samaa voidaan sanoa atomir ja
vetypommikokeilusta. Tässä ongel­massa
myöskin Neuvostoliitto on
osoittanut halunsa rauhaan. Ei Yh­dysvaltain
kongressi, vaan Neuvos-loliiton
korkein neuvosto hyväksyi
historiallisen yksipuolisen päätök­sen
maaliskuun 31 pnä 1958 ydin-asekokeilujen
lopettamisesta ja ke-hoiUi
Yhdysvaltain ja Britannian
parlanientteja seuraamaan samaa
esimerkkiä. Länsivallat eivät kui­tenkaan
seuranneet Neuvostoliiton
ylevää aloitetta.
Pitäessään Moskovassa televisio­puheen
mr. Nixon yritti kumota
sitä laajalle levinnylää käsitystä,
että Yhdysvallat tekee vähän mutta
puhuu paljon rauhasta. Hänen esit­tämänsä
esimerkit tuskin muutta­vat
tätä käsitystä. Vieläkin enem­män
kuten bumerangi, iskevät ne
niitä va.staan, jotka sellaisiin asei­siin
tarttuvat.
Mr. Nixon sanoi, että kulttuuri­vaihtoa
ei pitäisi vain jatkaa vaan
myöskin laajentaa. Mitä enemmän
amerikkalaisia saapuu persoonalli^
sesti tutustumaan Neuvostoliiton
ihmisiin ja mitä enemmän venäläi-
.siä amerikkalaisiin, sitä parempi
on yhteisymmärrys molempien mai­den
välillä.
Erittäin hyviä sanoja. Katso-kaarnepa
tekoihin. On tosiasia, et­tä
19.58 Neuvostoliitto ja Yhdysval­lat
tekivät sopimuksen kulttuurin,
teknologian ja opetustyön vaihdos­ta.
Neuvostoliitto on tehnyt kaik­kensa
tämän sopimuksen toteutta­miseksi
Samaa ei voida sanoa Ame­rikasta.
Sen johdosta parlanientti-edustajien,
eri luokkiin kuuluvien
naisten vaihtoa ei ole tähän men­nessä
järjestetty. Yhdysvaltain
asenteesta johtuu ettei, teollisuus­valtuuskuntia
ole vaihdettu V. 1959.
Tietojen vaihdossa käytännölli­sillä
tosiseikoilla ön paljon suu­rempi
merkitys kuin hyvillä tar­koituksilla.
On hyvä muistaa, että
Neuvostoliiton näyttelyssä New
Yorkissa Neuvostoliiton ensimmäi­nen
ministerineuvoston puheen­johtajan
apulainen F. R. Kozlov
ja Yhdysvaltain varapääministeri
Nixon puhuivat Neuvostoliiton leh­distö
julkaisi molempien puheet
kokonaisina. Mutta Yhdysvaltain
lehdet eivät Julkaisseet N; S.
Hfiishtshevn puhetta - Amerikan
näyttelyn avajaisista Moskovassa
kun samaan aikaaij Neuvostoliiton
sanomalehdistö, jälleen tällä ker^
taa julkaisi: nvr. Nixonin puheen
kokonaisuudessaan.. Tätä tosiasiaa
ci ole unohdettu meidän maassani-ettS
- asevarustelu ' YHdysvältaiiii • ja
eräitten ;länsivaltain;tah6lta johtuu
siitä, että kommunistit yrittävät
päästä valtaan koko.planeetallam­me.
Tämä johtuu ::marxilais-lenirii-läisen
ideologian väärinkäsityksestä
ja vääristelystä. Kommunismia ei
voida pakoittaa ihmisille. Jos me
uskomme, että nykyisten amerikka­laisten
lasteolapset tulevat elä­mään
kommunismin alaisena, niin
se johtuu yksinomaan siitä, että
kommunismi ja vain kommunismi
yksistään — ga tähän, ihmiset tule­vat
lopuksi uskomaan —- tiio; täydeb
lisen vapauden- ja korkeamman
elintason kaikille ihmisille:
siTÄf
JA
ITÄTÄ
Vaalit iKeralassa
vasta helmikuussa
Trlvandram, Kerala. — Intian osa­valtion
Keralan parlamenttivaalit
toimitettaneen vasta vuoden 1960
helmikuun lopulla, ilmoitettiin maa­nantaina
virallisesti.
kaikki poliittiset puolueet vaativat
äänestysltietteloiden tarkastamista,
mikä aiheuttaa viivytyksen
Sopimus Japanin
korealaisten palauttami­sesta
Pohjois-Koreäan
Kalkutta. — Japanin ja Po^hjois-
Korean Punaisen Ristin edustajat
allekirjoittivat torstaina, elokuun
13 pnä Kalkuttassa sopimuksen, jon­ka
nojalla 600,000 Japanissa asuvaa
korealaista palautetaan Pohjois-
Koreaan.
SKOTTI-VÄROVAISUUTTA
"Lentävä skottilainen" puskutti
kohti Edinburghin kaupunkia. Vie­rekkäin
penkillä istuivat' skottilai-rienr
ja englantilainen;M,atkaa :oli '
kestänyt jo monta tuntia; mutta;
kumpikaan ei ollut sanonut sanaa-:
kaan. Vihdoin englantilainen kat­kaisi
hiljaisuuden:
— Anteeksi, voisitteko sanoa, pai-:
jonko kello on?
Haa,. sanoi skottilainen. Us-köitteko,,
että olen, noin tyhmä. Jos -
vastaisin tuohon, niiii te rupeaisit-te
juttelemaan ,ja jjuttelisittie aina
Edinburghiin saakka. Ja sitten me
joutuisimme yhdessä baariin juo­maani
pari tuopillista. Ja senjälkeea
te seuraisitte minua kotiini jatkolle;
Ja kotona on sievä tyttäreni, johon
te tietenkin rakastudsitte, niin että
palaisitte pian pyytämään häntä
vaimoksenne. Luuletteko tosiaan,
että minä antaisin tyttäreni tyhjän­toimittajalle
ja lurjukselle, joka on
niin köyhä, ettei omista edes kelloa­kaan?
!
V
LAAJEMMALLE ALALLE
Kun äiti esitti, että perheen pa-hankuriseUe
pojalle ostettaisiin
polkupyörä kysyi isä, että uskoiko
hän pojan silloin parantavan tapo­jaan.
Äiti vastasi:
— En sitä usko, mutta silloin hän
levittäisi pahuutensa laajemmalle
alalle'
i i "edustat NLoa
Moskovan filmifestivaali
ihmiset yrittävät selittää.
Moskovan kansainvälisessä filmi-mestivaalissa
edustaa Neuvostolii­ton
filmituotantoa eloku^va "Ihmis­kohtalo",
joka on Mihail Sholohö-vin
samannimisen kertomuksen fil­misovitus.
Kolme \'uotta sitten julkaistiin
Pravdassa Sholohovin uusi kerto­mus
"Ihmiskohtalo". Aikamme
suuri kertojamestari on tuonut
tuo-^sa kertomuksessa klassillisella
koruttomuudellaan esiin venäläisen
ihmisen luonteen ja horjumatto­man
tahdonlujuuden hänen puolus­taessaan
maataan hyökkääjiä vas­taan.
Kertomuksesta kuvastuu lep-pymätön
viha sotaa kohtaan, joka
aiheuttaa tavallisille ihmisille mit-taamattoniia
kärsimyksiä. Keskei­senä
henkilönä, siinä on Andrei So­kolov,
joka selviytyy kaikissa isän­maansa
vuoksi ankarassa kamppai­lussa
kärsimistään tuskista ja vas­toinkäymisistä
voittajana.
tunnettu elokuvanäyttelijä Ser­gei
Bondartshuk tai Sholohovin ker­tomuksen
luettuaan aatteen siirtää
sen tapahtumat valkokankaat'e.
Bondartshukin päätös ohjata eloku­va
oli sikäli ylittävä, että hänet tun­nettiin
siihen asti vain elokuva-näyttelijänä.
"Ihmiskohtalossa"
Bondartshuk esittää myös elokuvan
pääosan.
RANSKALAISET JÄRKYT­TYIVÄT
Valmistettuaan sai elokuva "Ih­miskohtalo"
erittäin kiitettävää ar­vostelua
niin kotimaassaan kuin ul­komaisessakin
lehdistössä. •
Ranskassa vietetyn Neuvostolii­ton
elokuvaviikon aikana esitettiin
"Ihmiskohtaloa" eräässä Pariisin
suurimmista elokuvateattereista.
Arvostelija Dimancvhe lausui: "Tä-:
mä filmi järkytti yleisöä. Kauniste­luitta
esitetty tavallisen ihmisen ja
la|isen kohtalo, sodan ja natsien
vankileirien kauhut, inhimillinen: 0-
manarvontunto. kahden eksyksissä
olevan ja sittemmin toisensa löytä­vän
ihmisolennon murhe ja hellyys
liikuttivat hätkähdyttävästi herkis­tyneiden
katsojain mieliä".
GERASIM0V1N LÖYTÖ
, Sergei Bondartshuk. on Neuvosto­liiton
parhaita elokuvanäyttelijöitä.
Hänen näyttclijäunransa alkoi 11
vuotta sitten. Häneen kiinnitti huo­mionsa
tunnettu elokuvaohjaaja
Sergei Gerasimov, joka pyysi opis­kelijaa
puoluejohtaja Vlajkön o-saan
tekeillä olleeseen elokuvaan
"Nuori kaarti". Tämän ensimmäi­sen
yleisön kiitosta osakseen saa­neen
osasuorituksensa jälkeen Ser­gei
Bondartshuk on näytellyt useis­sa
filmeissä.
MAALAA, LUKEE, MATKUS­TAA
. . .
Näyttelemisen ohella Bondar­tshuk
harrastaa myös taidemaalaus­ta.
Hänen kotinsa seinillä riippuu
paljon filmausinatkoilla tehtyjä
maisemaluonnoksia. , Hänellä pn
laaja kirjasto, johon hän kokoaa
kaikki Taras Shevthsenkon teosten
painokset, sillä Shevtshenko on hä­nen
lempikirjailijansa.
Bondai'tshuk oh matkustellut pal­jon
ulkomailla, ja hänellä on paitsi
kotimaassa myös sen rajojen ulko-pijolella
lukuisia ystä\'iä, joiden
kanssa hän on kirjeenvaihdossa.
Bondartshuk on naimisissa tunne­tun
elokuvänäyttelijän Irina Skob-zievan
kanssa. He tutustuivat ja ra­kastuivat
toisiinsa "Othellon" filt
maiistöiden aikana. Irina .esitti sii­nä
Desdemonan osaa.
"DONIN" N A T A L J A MUKANA
Elokuvassa "ihmiskohtalo" on pie­ni,
mutta vaativa naisosa — Andrei ^
Sokolovin vaimo; Häntä näyttelee
nuori Zihaida Kirienkö; joka tunne­taan
parhaiten Nataljanai Sholoho­vin
"Hiljaa virtaa Don" romaanin
filmisovituksesta. "Ihmiskohtalon"
Irinana hän valloittaa katsojan puh­taudellaan,
välittömyydellään ja
liikuttavalla inhimillisjTdellään. /
HUOLELLINEN OSIEN VALINTA
"Ihmiskohtaloa"' ohjatessaan Ser-,
gei Bondartshuk valitsi huolellisesti
koko taiteilijakunnan, joista jokai­nen
antoi osuutensa Sholohovin
kertomuksen onnistumiseen. Pik­kupoika
Vanjushaa esittää erittäin
onnistuneesti erään moskovalaisen
näyttelijän :poika Pavlik Boriskin.:
Voidaan ilman muuta sanoa; että jo­kainen
: pienikin sivuosa; tulkitsee
kokonaista ihmiskohtaloa, ihraisen
todellista luonnetta. Kiitos siitä
lankeaa etupäässä ohjaajalle Sergei
Bondartshukille.
Entäs se toinen osapuoli
Tällä puolen Allaniin, on iviimc,-
päivinä puhuttu sanomalehdissä ää­rettömän
-paljon mitä Yhdysvaltain,
varapresidentti Nixon sanoi Neu­vostoliitossa
ja Puolassa: pitämis­sään
puheissa, ja samalla on koros-lettu,
että mr; Nixon on väittclykel-poinen
miei!. Se tietysti on OK. sii­hen
asti.
"Vähemmän mekastusta on.sen si­jaan
pidetty siitä, mitä sanottiin
mr. Nixonille ja myös siitä, mitä
jätettiin sanomatta. _ .
:v Viimeksimainitusta puolesta :pu-
.heenollcn näyttää siltä, että vara­presidentti
Nixon ja NL:n päämi­nisteri'
Ilrushlshev: olivat sopineet
siitä, ctlli heidän kummankin pu­heensa'
julkaistaan sensuroimatta
niin::Yhdysvaltain kuin Ncuvostoliit
tonkin näköradioverkostossa. srNeu-vostoliitossa
tämä sopimus täytet­tiin
sanatarkasti ja juuri'tästä mr.
Nixonin Moskovassa.pitämästä näk-köradiopuhcesta^
jota miljoonat
kuuntelivat, on riittänyt puhetta.
Pääministeri Hrushtshevin pu­hetta
ei kuitenkaan sopimuksesta
huolimatta Yhdysvalloissa ole vie­läkään
näköradion kuulijakunnalle
julkaistu ja näinmuodoin Hrusht­shev—^
Nixon; "suuresta .väittelystä"
on annettu •mieluimminkin:toispuo-linen
kuva Atlantin tällä puolen.
Mainittakoon sentään — ettei jäisi
mitään epäselväksi : - ^ että päämi­nisteri
Hrushtsheville^on Yhdysyal^
loissa k u ulema: Uiva Itu -myöhästy­neenä
hyvitystä siten, että sinne
tultuaan :hänvoi;:;pHhui;i -Yhdysval­tain
"kansalle, erään sikäläisen näkö-radiovcrkoston
- välityksellä. ,
^ Manitsimme tästä "sivuseikasta"
vain osoituksena siitä/kuinka oman­tunnon
tarkasti vporvarilehdistö-i ja
ja radiovorkostö vaalii "puolueetto­muutta''
uutisten, ja mielipideilmai­sujen
tiedoittamisessa!
Ilmeistä on kuitenkin se, ettei
pääministeri Hrushtshevvjäänyt val­lan:
sanattomaksi 'Siinä "suu^^^^
väittelyssä" mikä alkoi Mr. Nixonin
kanssa Yhdysvaltain Moskovan
näyttelyn avajaisjuhlassa. Päinvas­toin
Hrushtshev = \'astasi r kansano-^
maisella tavallaan varapresidentti
Nixonille .vertaamalla yhdysvalta­laista
propagandaa vanhaan itämai­seen
taruun seuraavaan tyyliin:
Eräs muhamettilainen pappis-mies
käveli kerran tiellä. Kun hä­neltä
kysyttiin; minne hän menee,
vastasi pappi: Tuonne* tuon vuoren:
laelle. Siellä kuulema jaetaan pi-lafia
(itämaista .riisruokaa) ilmai­seksi.
Ihmiset riensivät jotikottain
papin osoittamaan suuntaan; Kun
pappi näki ihmisten kiiruhta\-an
vuorelle^ uskoi hän itsekin^: omaan
valheeseensa. Ehkä siellä todella­kin
saa pilafia ilmaiseksi? Hän
lähti imuideno mukana juoksemaan
vuorelle.
Teidän propagandanne on aivan
siunanlalsta, jatkoi Hrushtshev läs­näolijoiden
raikuvan naurun säestä­mänä.
-7 Olette itse.sepittäneet
mielikuvan neuvostoihmisestä ja UST:^ "
kotte itsekin omaan -keksintöönne
• -.1 •
Tässä leikinlaskussa on ilmeisesti
totta toinen puoli. - -
Selvää tietysti on. että valheitten
keksijät J a sepittivät eivät kaikkia
juttujaan usko. Tarkoitushan, on
jymäyttää pitkätukkaisia;: cli niitä
miljoonia, joilla ei itsellään ole
mahdollisuutta omakohtaisesti
päästä näkemään minkälaisita elä-,;
mä todella on rsosialistisissä maissa, v
Mutta mikään harvinaisuus ei ole
se, että valheitten levittäjä uskoo
itsekin tökcryyksiään. Vatkaamal­la
: vuosikausia sosialismivastaisia..
juttuja ja märehtimällä niitä uudek-leen
ja uudelleenis eräät suomenfcic-.'
lisetkin "tulennielijät" uskovat var­maan
niitä valheita mitä he ovat
isoisten toimesta ja -hyväksi levit­täneet
Neuvostoliitosta.
Mutta valheet eivät muutu tosiasi­oiksi
sittenkään, vaikka niiden le­vittäjät
its(jkukin uskoisivat valhei­siinsa.
Ja valheilla on loppujen lo­puksi
aina lyhyet jäljet, sillä kai­kista
pinnallisista ilmiöistä huoli­matta
tot\UisTntn'tautnu=löpulta-«ki-vimuurinkin-
läpi. — Känsäkoura.'' >