Vapaus, October 2, 1958

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 2 p. — Thursday, Oct. 2, 1958
VAPAUS
(LIBERTY) — Independent Labor
Organ of Fiimlsh Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lisbed
thrice veekly: Tuesdays.
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C!ompany Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Editor W. Kklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlsing rates upon appllcation.
Tranalation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Ranskan yleisäänestys
Ranskassa viime sunnuntaina suoritettu yleisäänestys
antoi kuoliniskun neljännelle tasavallalle ja loi pahaaennus-tavasti
maaperää taantumusvoimien yksityisdiktatuurille,
mutta ei missään tapauksessa ratkaissut kansakunnan suuria
ongelmia — ei kapitalistisen kriisin olemusta eikä Algerian
sotaa. Päinvastoin voidaan sanoa, että terrorin, pistinten ja
valheellisen propagandatulvan avulla saavutettu de Gaullen
voitto tulee osoittautumaan saippuakuplaksi, joka ei kestä
lähihistorian tulevia tuulia.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Ranskassa nyt
suoritetun yleisäänestyksen tulokseen voitaisiin suhtautua
ylimielisellä välinpitämättömyydellä. Päinvastoin on asia.
Kenraali de Gaullen johdolla harjoitettu terroripolitiikka
avasi taantumuksen portit Ranskassa. Neljännen tasavallan
roniuuttamista tulee epäilemättä seuraamaan useita muita
toimenpiteitä, joiden tavoitteena on taantumuksen aseman
lujittaminen ja kansalaisoikeuksien supistaminen. Ja mikäli
esimerkiksi Ranskan oikeistososialisteilla on tovomuksia, että
taantumuksen tulevat hyökkäykset kohdistuvat "vain" kom­munisteja
ja vasemmistososialisteja vastaan, he tulevat var­maan
vielä katumaan sitä, että lähtivät viime sunnuntaina
de Gaullen kelkkaan.
Kuvaavaa muuten on, että täkäläiset valtalehdet, jotka
ovat Raiiskan taantumusta myötäillen itkeneet Ranskan hal­lituksen
"perustuslaillista heikkoutta", näkevät nyt jonkun­laisen
"pelastuksen" siinä, että Ranskan parlamentilta, tai
kansalliskokoukselta on riistetty miltei kaikki oikeudet ja
valtuudet? Miten tämä sopii demokraattiseen maailmankat­somukseen,
sitä eivät Suuren Rahan lehdet yritäkään selit­tää,
sillä ne pitävät ilmeisesti itsestään selvänä asiana, että
kapitalistinen demokratia on aina tiukan tullen "demokra­tiaa"
vain isoisille.
Ranskassa nyt tapahtuneet muutokset ovat seuraavan­laisia:
Vuodesta 1946 alkaen voimassaolleen perustuslain
mukaan poliittinen valta oli keskitetty kansalliskokoukselle
ja ministerit olivat vastuuvelvollisia teoistaan kansallisko­koukselle.
Nyt sen sijaan poliittinen valta on keskitetty presiden­tille,
nimenomaan kenraali de Gaullelle, josta on aikomus
tehdä uuden perustuslain perämieheksi ensimmäinen presi­dentti
— ja hallitusministerit voivat viitata kintaalla kan­salliskokoukselle.
Aikaisemmin valitsi eduskunta presidentin, mutta nyt
nimitetään erikoinen valitsijamiehistö, jonka muodostami­sessa
voidaan käyttää monenlaisia poliittisia kepposia, ja tä­mä
orgaani valitsee presidentin aina seitsemäksi vuodeksi.
Presidentillä on äärettömän suuret, milteipä yksilödiktaat-torin
valtuudet, mitkä palauttavat pakosta mieleen Napoleo­nin
päivät. Presidentillä on uuden perustuslain mukaan valta
nimittää pääministeri, julistaa maa hätätilaan ja näissä
"poikkeustilanteissa" presidentillä on oikeus hallita maata
dekriittiensä eli hallinnollisten määräystensä mukaisesti.
.Mutta, ken tahansa luulee, että tämä presidentin "voima­kas
hallitusvalta" voi Ranskan nykyongelmat ratkaista, hän
tulee varmasti pettymään. Ranskan talousvaikeudet tulevat
säilymään kapitalismin kuolinpäivään saakka, eikä mikään
yksilödiktaattori voi muuta kuin pahentaa sitä.
Lisäksi on muistettava, että Ranskan "perustuslaillinen
kriisi" nousi huippuunsa nimenomaan Algerian tilanteen
johdosta. Algeriassa olevien ranskalais joukkojen kenraalit
nousivat avoimeen kapinaan esivaltaa vastaan. Heidän pai­nostuksestaan
nostettiin kenraali de Gaulle vastoin kansan
tahtoa valtiolaivan johtoon. Tämän kapinan keskeisenä ja
ainoana tavoitteena on pyrkimys Algerian vapaustaistelijain
tuhoamiseen. Mutta neljännen tasavallan romuuttaminen ja
uuden perustuslain hyväksyminen ei suinkaan ratkaissut Al­gerian
sotaa. Päinvastoin Algerian isänmaallinen kansan­liike
on tehostanut taisteluaan ranskalaisia miehitysvoimia
vastaan ja oman maansa vapauttamisen puolesta.
Mitä tapahtuu silloin, jos kenraali de Gaulle ei voikaan
nujertaa Algerian kansallista vapausliikettä, kuten on hyvin
todennäköistä? Tyytyvätkö Algeriassa olevat ranskalaiset
kapinakenraalit tähän selkäsaunaansa — vai järjestävätkö
he uuden kapinan — tällä kertaa de GauUea vastaan? Vas­tauksen
etsiminen tähän kysymykseen on turhaa ajatus­leikkiä,
mutta se osoittaa kuitenkin sen tosiasian, että de
Gaullen suuri "voitto" voi osoittautua täysin mahoksi,
Jokatapauksessa voidaan pitää varmana, että yrittäes­sään
ratkaista nykyajan ongelmia taantumuksen hyväksi ja
siis vastoin Ranskan kansan todellisia etuja, uuden perustus­lain
laatijat ja toimeenpanijat tulevat lisäämään terroriaan,
ei vain Algerian vapaustaistelijoita, vaan myös ranskalaisia
demokraatteja vastaan. .
Norjan esimerkki
Norja on NATO-liiton jäsenmaa kuten oma maamme
Canadakin. Kaiken lisäksi Norja on pienempi ja heikompi
maa kuin Canada.
Mutta kaikesta huolimatta tuntuu siltä, että Norjalla on
lujempi selkäranka kuin monella muulla. NATO-maalla.
Kun YK:n Yleiskokouksessa äänestettiin Kiinan jäsenoi-keuksien
palauttamisesta, niin toisin kuin monet muut edus­tajat,
Norjan edustaja asettui valtiosihteeri Dullesia vastaan
ja Kiinan puolesta. Samoin menetteli toinen NATO-maa,
Tanska. Mutta meidän edustajamme, ulkoministeri Sidney
Smith tyytyi antamaan vihjeen, rohkenematta sitäkään suo­raan
sanoa, että tämä on viimeinen kerta, jolloin Canada
äänestää Yhdysvaltain valtiosihteerin määräysten mukaisesti
Kiinaa vastaan.
Oslosta, Norjasta viikon vaihteessa tulleissa uutistiedois-sa
kerrotaan taas, että Moskovassa on aloitettu kauppaneu­vottelut
Norjan ja Neuvostoliiton kauppavaltuuskuntien vä­lillä
nykyisin voimassa olevan yksivuotisen kauppasopimuk­sen
korvaamisesta ensi vuoden alusta uudella 3-vuotissopi-muksella.
Norjalaisten asiantuntijoiden taholta suhtaudu­taan
näihin; neuvotteluihin erittäin toivehikkaasti. Norja
haluaa lisätä viljan, öljytuotteiden, malmien ja autojen tuon­tia
Neuvostoliitosta. Tuontinsa Norja maksaa pääasiassa silli-ja
muilla kalatuotteilla sekä rasvoilla.
Näin siis Norjassa. Miksei myös meillä?
Mitä muut sanovat
CHIANGIN "MORAALI"
Saari-karnisoonin sotilaiden kes­kuudessa
on vähän ikävyyttä ja
moraalin heikkenemistä, sillä Chi-angin
hallitus työskentelee melko
paljon varatakseen huvittelua etu-linnakkeen
yksinäisille puolustajil­le
. . . Siellä on vakituinen paratii-sitalo'
(Paradise House), jota huol­taa
kummallista kyllä Moraalisten
Ponnistelujen Yhdictyks-^n (Moral
Endeavor Assn) virkailijat, missä
niin upseerit kuin miehelkin pääse­vät
varmasti ikävästä. Sitä laitos­ta
valvoo lääketieteellinen henki­lökunta;
tytöt ovat hallituksen pal­veluksessa
saaden 50 amerikkalaista
dollaria vastaavan palkkion kuukau-desca,
ja laitoksessa vallitsee tiukka
asiallisuuden ilmapiiri. — Saturday
Evening Post.
Hrushtshevin kirje jonka Eisenhower palautti
Neuvostoliiton
lentoteotlisuuden
mieliiä Canadassa
Montreal. — Ryhmä Neuvosto-iiton
lentoteollisuuden miehiä vie­railee
parhaillaan Canadassa NL:n
entoteollisuuden ministeri P. V.
Dementyevin johdolla. Viime vii­kon
lopulla saapuivat vieiailijat
Torontosta tänne.
He eivät halunneet antaa täällä
haastattelua sanomalehdille johtu­en
siitä kohtelusta, jonka he saivat
osakseen torontolaisten lehtien ta­holla.
Tämä koski selostusta siitä
ettei heille näytetty CF-105 jetko-netta
"koska sellainen olisi voinut
olla vaarallinen Canadan kansalle",
kuten Inhdet kii-joittivat. Heidän
matkassaan oleva canadalainen
ulkki sanoi tämän johdosta:
"He eivät ensinkään välitä jos
me emme halua näyttää heille jo­tain
—he ymmärtävät sen", sanoi
hän.
Kun venäläinen lentokoneinstru-menttien
suunnittelija I. A. Micha-ev
valokuvattiin Sikorskin suunnit­teleman
helikopterin ohjaamossa
sanoi hän nauraen:
"Ehkäpä sanomalehdet sanovat,
että venäläinen yritti varastaa len­tokoneen."
Venäläisten mukana on mm. k. 1.
Mikoyan, joka on tunnetun Mig-etkoneen
suunnittelija.
Neuvottelut NL:n
ainasta lykkääntyneet
Helsinki. (KU) — Neuvostoliitosta
saatavaa tavaralainaa koskevat neu­vottelut
lykkääntynevät ehkä ensi
kuun puolelle. Neuvottelujen piti al­kaa
näinä päivinä, mutta nyt kerrot­tiin,
ettei neuvottelujen alkamisesta
ole vielä tietoa. Saamamme tiedon
mukaan esiintj-y erimielisyyksiä nii­den
tavaroiden suhteen, joita lainalla
olisi hankittava.
— Korporaatio, yhdistys, laillis­tettu
yhteiskunta.
Julkaisemme oheisena Kansan
Uuutiset-lehden hieman lyhentä­män
ensimmäisen osan siitä suur­ta
baomitota herättäneessä kir­jeestä,
jonka Neuvostoliiton pää­ministeri
N. Hrushtshev syys­kuun
19 pnä lähetti presidentti
Eiseohowerille ja jolle Eisenho­wer
antoi — muutakaan vastausla
kun hänellä ei liene ollut — kar­keimmat
mahdollisen diplomaat­tisen
kohtelun: palautti sen takai­sin.
Näin siksi, että Washingtu-nissa
kirjettä pidettiin "loukkaa­vana".
Oheisesta tekstistä voi it­se
kukin päättää, missä määrin p.
o. kirje on "loukkaava" ja missä
määrin asiapitoinen. Kirjeen jäl­kiosan
julkaisemme Vapauden
seuraavassa numerossa.
Kirjeensä alunsa Hrushtshev viit­taa
Eisenhowerilta syyskuun 12.
pnä saamaansa,, kirjeeseen, tähden­tää,
että USA ei voi kiertäytyä irti
vastuustaan Formosan salmen ta­pahtumiin,
toteaa Kiinan nykyisen
hallituksen nauttivan maassa suu­rempaa
luottamusta kuin milloin­kaan
mikään muu hallitus aikai­semmin,
ja jatkaa:
"Kirjeeni Taiwanin alueella sattu­neiden
tapahtumien johdosta minä
taasen osoitin USAn pr"sidentille
enkä Kiinan kansantasavallan halli­tukselle
siitä yksinkertaisesta syys­tä,
ettei Kiina ole sekaantunut A
merikan Yhdysvaltain sisäisiin asi­oihin,
vaan USA sivistysvaltioidan
kaikkia käytöstapoja loukaten on
röyhkeästi sekaantunut Ki'nan asi­oihin
ja yrittää asevoimin pystyttää
vieraase'>n taloon oman järjestyk
sensä, aiheuttaen siten vakavan uh­kan
rauhalle kaukoidässä. Sitä
pait::i, herra president i . meidän ke-hoittaminen
niin kuin Te teette, jol­lakin
tavoin vaikuttamaan Kiinan
kansantasavallan hallitukseen Tai-wanin
alueen tapahtumien johdosta
merkitsee yri ystä sysätä Neuvosto-liit*
o sekaantumaan Kiinan sisäisiin
asioihin. Neuvostoliitto ei tule mil­loinkaan
olemaan osallisena sellai-s'essa
likaisessa asiassa, koska se on
perinjuurin vastakkaista sen rau­hantahtoiselle
ulkopolitiikalle eikä
sopisi yksiin niiden rikkomattoman
ystävyyden ja veljellison yhteistoi­minnan
suhteiden kanssa, jotka yh­distävät
Neuvostoliiton ja Kiinan
kansoja.
Kuten Te kirjeessänne piditte
Kiinan kansan on täydelleen vallan­nut
pyrkimys kehittää omaa talout­taan,
kohottaa elintasoaan, mikä on
mahdollista vain rauhan ja turvalli­suuden
vallitessa. Siitä syystä on
luonnollista, että Kiinan kansa on
vakavasti huolissaan Taivvanin saa­ren
alueella muodostuneen tilan­teen
johdo:ta.
Kun Taiwanin saarella on useiden
vuosien ajan majaillut Kiinan kan­san
karkoittama kenraali, joka ei
alistu laillisen Kiinan hallituksen ;••
laiseki ja joka on vallannut joitakin
muutamien kilometrien pääsiä Kii­nan
rannikkomaakuntien suurista
keskuksista olevia rannikkosaaria,
niin tämä sietämätön tilanne on
käynyt mahdollisek:i vain sii ä
syystä, että USAn hallitus on Kii­nan
sisäisiin asioihin puuttuen oUa-nut
lahjottavissa olevan Tsiang-kaishckin
koplan sotilaalliseen suo­jelukseensa.
Kuka voi kiistää, että ilman Yh­dysvaltain
tukea ei olisi enää pit­kiin
aikoihin ollut enempää tsiang-kaishekilaista
koplaa kuin niinsa­nottua
Tai\vanin ongelmaakaan, et-valppaut
a ja avustaisinune aggres-iiivisia
voimia hyökkäyk~en valmis­telussa
Kiinan kansantasavaltaa vas­taan
ja siten hyökkäyksen valmiste­lua
Neuvostoliittoa vastaan. Sitä
on meiltä turha odottaa.
Kirjeessänne Te sano.te. etteivät
Taiwanin saari ja rannikkosaaret
ole milloinkaan olleet kommunisti­sen
Kiinan valvonnassa. Tällainen
lausunto annetaan nähtävästi sitä
varten» että voitaisiin puolustella
yritystä irroittaa nämä alueet Kii­nan
kansantasavallasta. Kuitenkin
Amerikan Yhdysvallat on Kairon
julkilausumassa v. 1943 juhlallisesti
tunnustanut nämä alueet Kiinalle.
Tämä on vahvistettu myös vuod-^n
1945 Po:sdamin julistuksessa, jon­ka
USA ja eräät muut suurvallat
ovat allekirjoittanut. Näiden julis­tusten
alla ovat presidentin paikalla
Teidän edeltäjinänne olleiden F.
Rooseveltin ja H. Trumanin nimet.
Olisivatko mainitut alueet lakan­neet
olemasta kiinalaista aluetta
sen jälkeen, kun Kiinan voittoisan
kansanvallankumouksen tuloksena
muodostettiin hallitus, joka edustaa
tä mikäli ei olisi ollut USAn asioi- j koko Kiinan kansan tahtoa ja joka
hin puuttumista tämän alueen kan­sat
olisivat jo ajat sitten eläneet le­vossa
ja rauhassa. Jokaiselle on sel­vää,
että Yhdysvallat on l;iit<oma.sti
ana: tanut nämä saaret, pitäen läh
tökohtanaan sitä, että Tsiangkaisho-kin
koplan pysyminen Taiwanilta
suo sille mahdollisuuden pitää a e
voimiaan tällä alueella ja uhata bo-pitää
ohjeinaan kommunismin aat­teita.
Ei suinkaan. Tämän kiistä­minen
merkitsee s"kaantumista
loisten kansojen sisäisi n asioihin,
se nierkilsee santarmin tehtävien
oHamista itselleen.
Teidän lau"untonne osottaa, että
USAn hallitus ei valitettavasti aio
luopua sekaantumasta Kiinan sisäi-dalla
Kiinan kansantasavaltaa. Vain i siin asioihin, aggressiivises a suun
oman kansansa kavaltaja ja petturi,
jollainen Tsiangkaisek on, voi sallia-ulkovallan
— Amerikan Yhdysval­tain
— ke kiitävän asevoimiaan Kii­naa,
Kiinan kansaa vastaan.
Te pyritte todistelemaan sellaiMa i
mikä ei ole todistettavissa, että U ;
SAn hallituksella muka on jonkin
lainan moraalinen ja juridinen oi '
keus pitää asevoimiaan Taivvanin a
lueella. Jokaisella on vapaus tulki­ta
tos;a:ioita siten kuin hänen mo-raalinsa
sallii. Mutta tosiasioita ei ,
tauksesta Kiinan kansantasavaltaan
nähden. Mutta tämä juuri on hy­vin
vaarallista politiikkaa, joka syn­nyttää
sotilaallisen selkkauksen vaa­ran
kaukoidässä ja muilla alueilla.
Jos politiikka luodaan mainitunlai­sia
perusteita ohjeena pitäen niin
esimerkiksi EnglanM. jos se pystyisi
sen tekemään, voisi aloittaa sodan
US.\ta vastaan vain sen perusteella,
että Yhdysvaltoja ci aikaisemmin
ollut olemassa ja sen nykyinen alue
oli Brittiläisen imperiumin siir;o-voi
väistää. Ne puhuvat i'se puo-! maana.
lestaan. Ja toisiasia on se, että US- j Samoin ei voida olla panematta
An hallitus on väkivalloin an; sla-; merkille sitäkään, eMä Teidän kir­nut
Kiinan kansalle kuuluvat kyni- i jceseonne sisältyvät Taivvanin ja
menen tuhannen kilometrin päässä rannikkosaart-^n asettaminen va:-
Amerikan mantereos a sijait evat takkain koko Kiinan* kanssa on peit-saaret
ja jrittää pitää ne hallus­saan.
Vieläpä Te haluatte, että Kii­na
luopuisi tästä omasta aiueestiuin
tarpeellisena huomauttaa, minä olin Ja suostuisi siihen että se olisi vi -
joitakin aikoja sitten Pekingissä ja raissa käsi sä ja olisi iu!;ikoh1ana
minulla oli tilaisuus ajatusten vaih­toon
Kiinan kansantasavallan halli­tuksen
johtohenkilöiden kanssa kai­kista
Neuvostoliittoa ja Kiinan kan-sanfasavaltaa
kiinnostavista kysy­myksistä.
Voin sanoa Teille suo-hyökkäyksen
laajentamista varten
Kiinan kan.'an'asavaltaa ja mu:ta
Aasian rauhaa rakastavia valtioina
vastaan.
Mutta eikö ole selvää ja eivätkö
kaikki kansojen kansallisen vapau-raan
ja avoimesti, että ke.skusteluis-1 den ja riippumattomuuden puolesta
samme Pekingissä tuli jälleen vah- käymän taistelun kokemukset puhu
vistettua SNTLn ja Kiinan kansan­tasavallan
täydellinen yksimieli­syys
tärkeimmissä kysymyksissä —
siinä, että on tarpeen edelleenkin
mitä pontevammin kamppailla ag
gressiivisia voimia vastaan ja tukea
maailman rauhaa puoltavia voimia.
Sairaalavakuutusanomusaikaa
jatkettu lokakuun 15 päivään
Toronto. — Ontario Hospital Ser­vices
Commissionin puheenjohtaja
A. J. Swanson on ilmoittanut, että
Commissionin toimesta on päätetty
jatkaa sairaalavakuutuksen ano­muksien
vastaanottamista lokakuun
15 päivään saakka. Aikaisemmin
William Heikkilä
voittanut juttunsa
oikeudessa
San Francisco, Cal. — (TE) -
William Heikkilä, joka viime huhti­kuussa
kaapattiin San Franciscon
kadulla ja salakuljetettiin Canadaan
ja sieltä lentoteitse Europaan ja lo­pulta
Suomeen, voitti 10 vuotta
kestäneen juttunsa federaalisessa
vetoomuskierto-oikeudessa. Lehti­tietojen
mukaan saattoi tämä voit­to
jutun "askelta lähemmäksi takai­sin
Ylioikeuteen palaamista."
USAn vetoomusoikeus hylkäsi
hallituksen aikeen "kieltää Heik­kilältä
maihinpääsyn", miehen, joka
tässä maassa on ollut kuukau­den
vanhasta ja jonka hallitus it.>e
tuotti takaisin valtion kustannuksel­la
Helsingistä. Nyt yritti hallitus
karkoittaa Heikkilän sillä perusteel­la,
että hän ei ollut esittänyt vetoo­mustaan
60 päivän ajan kuluessa
siitä kun hänet määrättiin karkotet­tavaksi.
Päätös merkitsee, että sen jäl­keen
kun uusi kudlustelu ön jutus­sa
pidetty "kierto"-oikeudessa, saat­taa
Heikkilä vedota juttunsa Ylioi­keuteen.
1953 sääti Yhdysvaltain Ylioikeus
äänimäärin 5—2, että ulkomaalai­nen
saattaa taistella maastakarkoi­tusta
vastaan ennemminkin hal)eas
corpus lain, kuin estetuomion kaut­ta,
jota Heikkilän jutussa haettiin.
Tuo Ylioikeuden säädös kuitenkin
esti karkoituksen sillä aikaa kun
uutta juttua valmistettiin.
oli ilmoitettu, että päästäksen vuo­den
alusta nauttimaan uudesta On-tarioa
käsittävästä valtion alaisesta
sairaalavakuutuksesta on anomuk­set
esitettävä ennen syyskuun lop­pua.
Pidentäessä anomusaikaa Swan-son
selosti, että tähän mennessä on
Ontarion väestö erinomaisesti vas­tannut
kehoituksiin ja suurin osa
väestöstä on jo rekisteerattu.
Rekisteeraaminen ennen loka­kuun
15 päivää myös merkitsee si­tä,
että vakuutus astuu ensi vuoden
alusta voimaan ja yhden kuukauden
maksu pitää vakuutuksen voimassa
kolme kuukautta. Jos rekisteröinti
tapahtuu lokakuun 15 päivän jäl­keen,
niin vakuutuksen voimaan as­tuminen
tapahtuu vasta n. kolme
kuukautta myöhemmin ja anojan on
maksettava tavallisen taksan jokai­sen
kuukauden kohdalta. Yksityi­sen
on maksettava $2.10 kuukaudes­sa
ja perheellisen $4.20.
Kaikkien Ontarion asukkaiden
eduksi on ottaa tämä sairaalavakuu-tusturva
ennen lokakuun 15 päivää
sillä ensi vuoden alusta lähtien yk­siltä,
ettei rellainen suuri maail­manvalta,
jollainen on Kinan kan­santasavalta,
milloinkaan suostu o-sien
irroittamiseen sen alueesta ja
sitä suuremmalla syyllä ci suosiu
siihen, että tuolle alueelle koot ai-siin
ulkomaisia asevoimia varten
sitä vastaan kohdis'uvaii hyökkäystä
varten.
Juuri tällaisen tilanteen pysyttä­miseen
USAn hallitus pyrkiikin,
niin kuin Teidän kirjeesiännc ilme­nee.
Mikä muu tarkoitus sitten voi
clla Teidän sanoillanne, etten minä
ole lähettänyt Kiinan kansantat-a-vallan
johtajille kirjettä, joka "ke-hoittaa
heitä mal illisuuteen". Jos
me hyväksyisimme Teidän näkök:in-tanne,
niin tosiasiassa me ryhtyi­simme
edistämään sodan v:)Imis1e
lua Kiinaa — suurta y.stäviiämnie ja
liitolais'amme — vastaan. Sellaisen
vaikka hetkellinenkin olettaminen
riiitäisi osoittamaan sen koko jär­jettömyyden.
Miten, herra presidentti, meiltä
saatetaan odottaa, että me heiken-telemätön
yritys luoda "kahden Kii­nan'
"tilanne. Sen tapaiset pyrki­mykset,
joiden tarkoituksena on
Kiinan alueen jakaminen, torjutaan
päättävästi Kiinan kansantasavallan
kanssa ja hallituksen tahol a, sa­moin
kuin kaikkien niiden taholta,
jotka suhtautuva* arvoa antaen kan­sojen
suvMeeni:iin oikeuksiin ja
valtioiden alueelliseen koskematto­muuteen.
^ Nähtävästi Te, herra
presidentti, olette näihin asti pitä­nyt
lähtökohtana sitä, että Tsiang-kaishek
edustaa jotakin Kiinassa.
Tosiasiassa hän on 600 miljoonall"
kiinalaiselle vain vihattu mennei­syyden
varjo. Nämä myös haluavat,
että tuo varjo häipyisi mahdollisim­man
nopeasti ja vieläpä ikiajoiksi.
Kiinassa on vain yksi halli,us —
Kiinan kansantasavallan hallitus.
Ellei tätä nähdä, se merkitsee toi­menpiteiden
perustamista harhaku­vitelmille,
jotka eivät tietenkään
saata olla niinkään valtion ulkopoli­tiikan
perustana.
Pcrustee'on on m y Ö 3 Teidin kir­jeeseenne
sisältyvä vetoaminen sii­hen,
että muka USAn asevoimat toi­mivat
Taiuanin alueella sen sopi­muksen
velvoituksia noudattaen,
minkä USA on tehnyt pienen Tsi-angkaishckin
johtaman Kiinan kan­san
peturijoukon kanssa.
En enää puhukaan siitä, että tuo
kourallinen ihmisiä, joita jo vuonna
1949 US.An silloinen valtiosihteeri
.Acheson nimitti rappeutuneiksi ja
kansansa luottamuksen menettä­neiksi
henkilöiksi, ei ole enää pit-ta
kuin itseään. Tsiangkaishek ei
nykyisin voi esiintyä Kiinan edusta­jana
sen suuremmin perustein kuin
esimerkikci Kerenski neuvostokan­san
edustajana. Mikäli noudate­taan-
Teidän kirjeenne logiikkaa,
niin joudutaan siihen, että niin kau­an
kuin jossakin USA:ssa ylläpidet-lävänä
oleva Kerenski on elossa, ja
jonka aikoinaan Venäjällä olleen
väliaikaisen hallituksen päämiehen
kanssa. Te samoin voisitte solmia
sopimuksen. Yhdysvallat voisi tä­hän
sopimukseen nojautuen, aivan
samoin kuin se nyt nojautuu sopi­mukseen
Tsiangkaishekin kanssa, a-loittaa
sodan Neuvostoliittoa vas­taan.
Eikö tämä esimerkki osoita,
miten typerää on vetoaminen sopi-musvelvoituksiin,
sen tapaisiin, joi­ta
USAlla on Tsiankkaishekin kans­sa.
Sen tapaisfä sopimuksia suunni­tellaan
ja leivotaan vain yksin­omaan
aggressiivisten tarkoituspe­rien
peittelemiseksi.
Kirjeessänne Te väitätte, että u-seimmat
valtiot tunnustavat USAn
hallituksen ylläpidossa olevan Tsi­angkaishekin.
Minä en ryhtyisi har­rastamaan
sellaista laskutoimitusta,
herra presiden*ti, sillä se saatfaa
johtaa vakaviin virh'^laskelmiin.
Minun on kuitenkin todettava, että
Kiinan kansanta avallan on nykyi­sin
tunnustanut yli 30 valtiota, joi­den
väkiluku yli tää miljardin.
Mitä tulee siihen, että monet halli­tukset
ovat tunnustaneet Tsiangkai­shekin
koplan, niin Te hyvin tie­dätte
mitä ponnisteluja on vaatinut
ja vaatii Yhdysvalloilta sellaisen
tunnustuksen voimassapysyttämi-nen.
Myös Teidän valtiosihteerin-ne
hra Dulles tietää sen hyvin. En
paljasta mitään salaisuutta, jos sa­non,
että suhteitaan tsiangkaisheki-läisiin
ylläpitäviä maita rasittaa tuo
tunnustaminen ja että tunnustami­nen
elää viimeisiä aikojaan. Ei tar­vitse
epäilläkään, etteivätkö useim­mat
valtiot, jotka USAn paino tuk-sesta
ylläpitävät diplomaattisia suh­teita
Tsiangkaishekiin, iloitsisi kun
lopultakin päättyy asiaintila, joka
on selvästi ristiriidassa noiden mai­den
kansojen ecujen kanssa, ja kun
Kiina ottaa sille kuuluvan lailli-en
paikan kansainvälisissä järjestöis­sä."
(Jatkuu)
SAS saa ensim-^
maiset uudet
suihkukoneet
Lokakuun puolivälissä on Scandi­navian
Airlines Systemillä histori­allinen
hetki, sillä silloin aloittaa
yhtiö suihkukonekauden. Kööpen­haminan
lentokentältä lähtee silloin
ensimmäinen Caravelle — täysi
suihkumoottorikone (jet) —ensim­mäiselle
lennolleen kohti Pariisia
mukanaan joukko sanomalehtimic-hiä
maailman kaikilta liulmilta.
SAS on tilannut kuusi Carävelle-konet
a ranskalaiselta Sud Avia-tion-
tehtaalta, ja kaikki kuusi tule­vat
liikenteeseen vielä tämän vuo­den
aikana.
Caravelle on laadittu silmälläpi­täen
keskipitkiä matkoja, ja niinpä
SAS ei tulekaan käyt;ämään niitä
Atlantinliikenteessään s^n parem-
"min kuin napareiteilläänkään Los
Angelesiin ja Tokioon. Caravelle
sopii parhaiten Euroopan sisäiseen
liikenteeseen sekä Kööpenhaminas­ta
käsin Pohjois-Afrikkaan ja lähi-ja
keski-itään suuntautuville reiteil­le.
Kone on teknillisesti kasoen len-tokonerakennusiicteen
ja insinööri­taidon
huippuluokan tuote. Se on
äänetön, tärinävapaa ja sen lento­nopeus
on 475/500 mailia tunnis-a.
Sen paras lentokorkeus on 20.000—
40,000 jalkaa, ja se pystyy kuljetta­maan
80 matkustajaa turistiluokan
mukaan laskien tai 64 ensimmäisen
luokan matkustajaa. Koneen kaksi
Avon Rolls Royce suihkumoottoria
on sijoitettu aivan koneen rungon
takaosaan, josta johtuu koneen ää­nettömyys.
Ensimmäisellä mallikoneilla on
jo ennätetty lentää noin miljoona
mailia, jona aikana lentäjät ovat to­denneet
koneen erinomaiset lento-ominaisuudet
ja turvallisuuden. Lä­hitulevaisuudessa
SAS östaakin Ca-ravelleja
19 kpl lisää, ja ne tulevat
liikenteeseen kahden seuraavan
vuoden aikana, jolloin samalla van­hentunut
kalusto poistetaan liiken­teestä.
Atlantin reiteillä ja napareiteillä
SAS aloittaa suihkukoneliikenteen
n. vuoden kuluttua Douglas DC-ko-neilla,
jotka on varustettu neljällä
suihkumoottorilla. * • •
Kuvassa näkyvät hyvin Caravellen suihkumoottorit, jotka
sijaitsevat rungon takaosassa, miltei peräsimien alapuolel­la,
kummallakin puolella runkoa. Erikoista ja uutta ko­neessa
on se, että matkustajat menevät sisälle koneeseen
pyrstön alapuolella olevia kiintoportaita myöten. Kun por­taat
nostetaan ylös, sulkeutuu samalla ovi. Scandinavian
Airlines System on juuri hankkinut 6 näitä koneita mat­kustajaliikennettä
varten.
taisimme kiinalaisten ystäviemme kään aikaan edustanut ketään muu-
OMANTUNNONTUSKAT
Omantunnontuskat vaivasivat van­haa
miestä. Viimein hän meni far­marin
luokse ja sanoi:
"Olen erittäin pahoillani, kun jo­ku
aika sitten varastin teiltä köyden-patkän.
Farmari antoi tapauksen anteeksi.
Sittenkin vanhusta vaivasivat tun­nontuskat.
Hän ei ollut sanonut far­marille,
että köyden päähän oli
kiinnitetty lehmä.
?ÄWAH PAKINA
Ranskan kansa ei ole vielä puhunut
Pariisista, Ranskasta sunnuntai-iltana
ja maanantaina tulleissa uu-tistiedoirsa
kerrottiin paatostaen,
että kenraali de Gaullen uusi perus­tuslaki
on tullut yleisäänestyksessä
sityiset vakuutusyhtiöt eivät voi sai- hyväksytyksi suurella äänten cnem
raalavakuutusturvaa järjestää.
Samalla on vielä muistutettu, et­tä
vanhuuden eläkkeen saanti (yli
70-vuotiaille) ei sinänsä merkitse,
mistöllä, ja että tällä arvon kenraa­lilla
on nyt miltei täydet valtuudet
•'tehdä mitä tahtoo'.
Tätä kirjoittaessa ci ole lainkaan
et*ä he nauttisivat vapaasta saira.i-i epäilystä siitä, etteikö yhden niie-lahuollosta
sairauden sattuessa. Ai- hen diktatuuriin nojaava fasi tinen
noastaan sellaiset henkilöt, jotka suuntaus ole sa:mut lujitetuksi ase-ovat
Ontarion huoltoministeriön a \ maansa Ranskassa,
laisessa huollossa nauttivat maksut-i Mutta yhtä varmaa on sekin, C.tii
ta uudesta sairaalavakuutuksesta.
Mutta vanhuuden eläkeläisten on
parlamentin valtuuksien '^uiiii
joitus ja vallan keskittäminen hc-maksettava
sairaalavakuutusmaksut vosella rat.saslavan pre idcntin kii
jos yksityisen vuositulot ylittävät I siin ei ole voiman, vaan heikkouden
Meille on nyt korostettu kovasti
sitä. että Ranskassa suoritettu yleis­äänestys
edustaa muka "kansan"
tahtoa tai ainakin kan.-an suuren
enemmistön tahtoa.
Mikään ei ole luonnollisestikaan
sen kauempana totuudesta kuin tä­mä.
Mitenkä voisikaan kan.san todelli­nen
tahto tuOa näkyviin sellaisissa
olosuhteis.sa, missä kaikki kortit on
jaettu kansaa vastaan?
Allekirjoittanut muistaa vielä
kuri eilisen päivän de Gaullen "uu­den
tulemisen" viime toukokuun lo­pulla.
Silloin oli täysin selvää, että
ranskalai.set haluavat kaikkea muu­ta
mutteivät de Gaullea. Puolen
miljoonan parisilaisen mielenosoi­tus
de Gaullea vastaan ilmaisi kan-
$960 ja perheellisen ovat yli $1,620 osoitus. Kenraali de (Jaulle ja häj san todellista tahtoa, jota vastoin
vuodessa. Jos tulot ovat alle näi-^nen yksilödiktatuurin.sa eivät pysty
den rajojen, niin eläkeläisen on a-nottava
.vapaata sairaalahuoltoa.
Varattomuuskokeen perusteella
myönnettävää eläkettä savaat yli
65-vuotiaat pääsevät automaattisesti
nauttimaan sairaalavakuutuksesta,
kapitalismin rappeuskaud-sta kärsi­vän
Ranskan vaikeuksia ratkaise
maan.
Päinva toin on syytä korostaa,
että kenraalin yksilödiktatuuri "pi-hentaa
tautia", kuten sitä pahensi
koska on aikaisemmin todettu, että 25 vuotta sitten herrojen Miissnii
he ovat varattomia ja työkyvyttö- nin, Hitlerin ja kumppanien diktn-miä.
tuuri.
parin päivän kuluttua siitä järjes­tetty
de Gaullen autokaravaani tor-ventoitotuksineen
oli kuin pisara
meressä.
Mutta mahtavalla valtiokoneistol­la
ja Suuren Rahan propagandako­neistolla
saadaan kyllä ihmeitä ai­kaan.
Kaikki uutistiedot osoittavat, et­tä
koko Ranska on ollut yleisäänes­tyksen
edellä ja aikana suurena po­liisi-
ja sotilasleirinä, kuten oli Pa­riisi
toukokuun lopulla. Sellaisessa
terroritilanteessa ei totta totisesti
pääse kansan ääni kuuluviin.
Toukokuun lopulla saimme näh­dä,
miten Suuri Raha "tekee histo­riaa".
Kenraali de Gaulleen kiel­teisesti
suhtautuneelle Ranskan
kansalle sanottiin, että muuta tietä
ei ole; jos ette hyväksy de Gaullea.
niin edessä on kaaos, kansallissota
jä tuho!
Kjjn koko valtiokoneisto pannaan
laulamaan tätä samaa nuottia; kun
kaikki puolueet — kommunistipuo­luetta
ja sosialistipuolueen vähem­mistöä
lukuunottarnatta, pannaan
veisaamaan samaa nuottia: kun ra­dio,
TV, elokuvat, koulut ja kirkot
pannaan ylistämään de Gaull°a "ai­noana
toivona", ja kun samanaikai­sesti
oppositiolta kielletään miltei
kaikenlaiset mahdollisuudet tosiasi-ain
tunnetuksi tekemiseksi, niin oli­si
suorastaan ihme, jos yleisäänes-tykse.
ssä olisi saatu toisenlainen tu­los.
Mitä Ranskan yleisäänestys o.soit*-
ti on se, että keskitetyllä terrorilla
ja propagandalla voidaan väliaikai
sesti harhauttaa monia ihmisiä.
Mutta todellinen vastuu yleisää­nestyksen
seuraamuksista on suur­pääomalla
ja sen edessä nöyristele­villä
politiikoilla.
Toukokuun lopulla oli Ranskan
sosialistipuolueen johdossa kiivas
väittely siitä, mitä pitäisi tehdä.
Valtavan suuri enemmistö sosialisti­puolueen
johtajistakin vastusti sil­loin
de Gaullen "uutta tuloa" ja
osallistui mielenosoitukseen kom­munistien
ja puolueettomien työ­läisten
kanssa yksilödiktatuuria vas­taan.
Vain Mollet ja kaksi muuta
sankaria äänesti silloin de Gaullen
puolesta — ja hekin myönsivät, et­tä
sitä tekoa on myöhemmin pal­jon
vaikeampi selostaa kuin toisen
maailmansodan jälkeen ollut selit­tää
sitä, miksi sosialistit äänestivät
Petainin puolesta Hitlerin sodan
riemuvoittojen päivinä.
Me saamme olla vakuuttuneita sii­tä,
että niin-paatuneita kuin herra
Mollet ja kumppanit ovat^ monella
rehellisellä sosialistijohtajalla on
nyt suuria omantunnon vaivoja puo­lueensa
petoksesta. Historia on
kerran uudelleen punninnut ja köy­käisiksi
havainnut Ranskan sosialis­tipuolueen
johdon — ja siitä joutu­vat
niin sosialistit kuin muutkin ta­valliset
ranskalaiset maksamaan
kalliin hinnan.
Jokatapauksessa Ranskan yleisää­nestys
osoittaa, että vapauden hin­tana
on herkeämätön valppaus. Sii­tä
huolimatta — ja pitäen mielessä
esim. pariisilaisien valtavaa mielen­osoitusta
demokratian puolesta tou­kokuun
28 p:nä — meistä tuntuu,
että viimeistä sanaa, kansan sana i ,
ei ole vielä sanottu. Se kuullaan
aikanaan, joskin taistelu on tullut
paljon vaikeammaksi. — Känsäkou­ra.
f