Vapaus, August 4, 1928

              Sivu 2 Lauantaina, elokmm 4 p;nä-r^at^ Aqgust 4 No. 165--
VAPAUS tyl(»Iwtli« ^af
A . VAAKA. B. A.
T O I X I T T A J A T i
TEXHKfES- H. SCIA. B . P E B K O ! ( C ! (.
VAJPAU5 lUUnr)
a.M(m;sui<cuT V A P A O D E S S A ; ^
JlsSaaaUiMtdUct ilM tctta. SZJOO kaU karua. — AriotunooBg«a>n»otnk««« SOc pabutna*. >—
0)aoc«lc
AtbMnOaiMBkMt kerta, «JA» kxU UTUM. — mitatitnonrkut » i ^ kerta. — lUol >tidc<et
Wt » A kerta, SOe. liMsaka* kätoe!»«»dia cal maitunixtjai. — HafatttntnAK ia r M < ^
Mftlkena. « I J O fcoisa kanaa. - Tila|S&;im»miie. Ja ll»o»M.<«»tt«ttnc« c »aadmaa-^ jaMt^tajriS
M taxaakact.'
mAUSHlSNAT:
1 ik. ««JS, • kk, tuo, 8 kk. «1.TJ Ja 1 kk. «X». - TkiyaraJurfki» ja
I «k. t6M. « kk. C3J0. S kk. 12X0 {a 1 kk. flJO.
SoosMea acU saallr
Lahteen aioiot aocrtiJuet pitää <äim konftoriaH k»"» « 'P- Uaw.trmJtj>ajTlji eieUljeol «rkipäitänä.
Vspcsdaa triait«a> LOtotr BaOdi^ S> tora* Str«t. PokcSa
Ti»«w)aa ka«»oris Ubtnj TicSi£iat. 85 I«»»a St. PakeHa Vf». PiXloaota; Box « , Sm&m. OM.
CcaanJ a4>crtUac «aa 7«e. per «oi. toe*. »Imf»»» cka>x* 'or aiagto iMRioo TSe. Tb* Vapasa
lm «Ita •nla'.a takaaaa aaa *a«tas«ta aaaisiiacca kSijaaaecsM. kifjottakaa ••d«naea BikkMiAaitaiaa
aOiaana elaelB: J. V. »AKNASTO. klkk-eiAoittJa, - .
Koininternin kuudes kongressi
V.k- 17 p:nä alkoi Moskovassa
Kommunistisen inteniationalen kuu­des
maailmankongres^?. ,
Tämän kokoontuneen kongressin
tehtäviin kuuluu perinpohjin tutkia
niitä -spänisiä muutoksia, joita on
viime vuosina, viimeisen maailman­kongressin
jälkeen, lapahlunul eri
kapitalististen maiden poliittisessa
ja taloudellisessa rakenteessa. Työ­järjestyksen
tärkein kohta on Ko­minternin
ohjelman laatiminen.
Sen 80 vuoden aikana, joka ön
kulunut Kommunistisen manifestin
julkaisemisessa, jonka perusprinsiip­pien
toteuttaja Komintern on, ovat
lukuisat sodat ja vallankumoukset
järisyttäneet maailmaa. Kapitalismi
on tänä aikana kehittynyt jättiläis-askelin.'
Se on kehittynyt vapaakil-pailun
*a£leeUa monopolistiseksi ka­pitalismiksi,
imperialismiksi. Rin­nan
kapitalismin kehityksen kanssa
on kehittynyt myös sen haudan kai­vaja
-— proletariaatti. Se on kasva-ziut
sekä lukumäärällisesti että ideo­logisesti,
sen järjestyneisyys on voi­makkaasti
lujittunut. V. 1871 kukis­tettua
Pariisin Kommuunia seurasi
V. 1917 Venäjän sosialistinen Neu­vostotasavalta,
joka voittamattoma­na
seisoo maailman proletariaatin
etuvartiona imperialistista maailmaa
vastaan. Toisen intemationalen rau-jnioiUe
syntyi v. 1919 Kolmas inter-nationale.
Se, ohjelma, jonka Kominternin
kuudes kongressi tulee laatimaab,
ahtaa läpileikkauksien koko siitä
tiestä, jonka proletariaatti on kulke­nut
Kommunistisen manifestin jul­kaisemisen
jälkeen.
Toimeenpanevan komitean kon­gressin
vahvistettavaksi jättämä oh­jelmaluonnos
elähdyttää jä nyky-aikaistuttaa
v. 184S julkaistun kun­niakkaan
Kommunistien liiton mani­festin,
jonka Marx Ja Engels laati­vat,
ja jonka Toinen Internationale
häpeällisesti kavalsi. ,
Ohjelmaluonnos analysoi tarkasti
pe syvälliset muutokset, joita on
tapahtunut maailman kapitalismin
kehityksessä, kuvaa kapiialismin te­rävät
vastakohdat, jotka ennustavat
jo sen kukistumista ja raivaavat tie­tä
maailman vallankumoukselle.
Osottaen Kommunistisen intematio­nalen
loppupäämäärän ja proleta
riaatin diktatuurin perustehtävät,
ohjelmaluonnos antaa politiikan
suuntalinjan, jota eri maiden kom­munististen
puolueidcii on' nouda­tettava,
osbttaa strategian ja taktii­kan,
jota on sovellutettava kommu­nismin
toteuttamiseksi koko. maail­massa.
, Kysymys sodan vaarasta on-myös
erikoisen suorimerkityksellincn ky­symys,
jota kongressi tulee käsitte­lemään.
Viime vuoden toukokuussa
pidetty Kominternin tp. k:n täys­istunto
antoi tarican analyysin impe­rialistien
politiikasta ja heidän so­tavalmisteluistaan.
Tunnuslauseeksi
taistelussa tätä sotaa vastaan se an­toi
proletariaatille: Venäjän ja K i i
nau vallankumouksien puolustami
nen. Tämän jälkeen on tapahtunut
tärkeitä tapahtumia, imperialistis­ten
valtojen väliset vastakohdat ovat
kärjbtyneet, mutta samalla on kas­vanut
heidän vihamielisyytensä Neu­vostoliittoa
vastaan. Imperialistien
neuvostovastainen rintama lujittuu
päivä päivältä ja rauhallisten suh­teiden
säilyminen Neuvostoliiton ja
kapitalististen maiden välillä kay
yhä epävarmemmaksi. Sota on kier­tämätön
ja maailman proletariaatin
on siihen valmistauduttava.
Kuudennen kongressin tehtävä ön
tarkasti määritellä proletariaatin
kanta erilaisissa sodissa (taantu­muksellisissa
ja vallankumoukselli­sissa)
ja kommunistien tehtävät en­nen
sotaa ja sen aikana, armeijassa
ja sen ulkopuolella, määriteltävä
millaisen kokemuksen perusteella
täytyy olla puolueen antimilitaristi-nen
työ, millaista täytyy olla sen
propaganda ja taistelu sofismiä Ja
sosialidemokraattien jpäSif islhi(-&l-'
hetta vastaan.
Siirtomaiden vallankumoukselli­nen
liike on myös yksi tärkeä kysy­mys,
jota Kominternin kuudes kon­gressi
tulee käsittelemään.
Maailmansodan aikana, jolloin
kaikkien siirtomaiden oli paldco lä­hettää
parhaat poikansa Europan
tappotantereille, kehittyi tärkeim­missä
siirtomaissa kotimainen teol­lisuus
jättiläisaskelin. Intian, Egyp­tin
jä Pohjois-Afrikan täytyi varus­taa
Europan sotaakäyviä armeijoita.
Mutta samalla kun maailmansota
näin kehitti siirtomaiden teollistu­mista,
nostatti se myös niissä kan­sallista
vapausliikettä imperialisti­sia
suurriistäjiä vastaan. Siirtomais­sa
puhkesi kapinoita^ lakkoja ja
riippuraattomuussota, jotka antoivat
raskaita iskuja imperialisteille;
Imperialistien harjotlama siirto-inaiden
ryöstö lisääntyy päivä päi­vältä.
Imperialistiset enaämaat pyr­kivät
kynsin hampain pitämään nii­tä
halpoina raäka-ainelähteinään ja
säilyttämään ne omien tuotteidensa
markkina-alueina. Senvuoksi on
kuudennen kongressin voimistutet­tava
eri maiden kommunististen puo
lueiden toimintaa siirtomaissa, siir­tomaiden
työtätekevien keskuudessa
Kommunististen puolueiden on en­tistä
tarmokkaammin tuettava siir­to-
ja puolisiirtomaiden riippumat­tomuuteen
tähtääviä kansallisvallan
kumouksellisia liikkeitä.
Komintern puolustaa kaikkia maa­ilman
sorretuista. Sen on luotava
luja yhteisrintama imperialististen
maiden ja siirtomaiden ploletariaa-tin
välille taistelussa yhteistä vihol­lista,
imperialismia vastaan.
Kuudennen -kongressin on kiin­teästi
osotettava, millä tavoin täy
lyy eri siirtomaiden kansallista lii­kettä
tukea, ja millaista taktiikkaa
eri maiden kommunististen puoluei­den
on tässä kysymyksessä Doudat
tettava.
Työjärjestyksen viimeisenä kysy­myksenä
on Neuvostoliiton tilanne.
Kuudennen kongressin tehtävänä
on tutustua niihin saavutuksiin, joi
ta sosialistisen rakennustyön alalla
on saavutettu Neuvostoliitossa. Siel
lä saatu oppi ja kokemus on muiden
maiden kommunististen puolueiden
otettava varteen, jotta ne ajai) tul
Ien kykenisivät omassa maassaan
mahdollisimman hyvin johtamaan
proletariaatin diktatuuria.
Nyt koolla oleva Kominternin
kuudes maailmankongressi on ar'
vaamattoman suurimerkityksellinen
kansainväliselle työväenliikkeelle ja
kommunistisen liikkeen lujittumi­selle
eri maissa. Se muodostuu uu­deksi
etapiksi työtätekevien vapau­tuksen
historiassa. Toivbtaimme par-nadan
- edistysmielisten farmarien
valistusliiton virallista äänenkannat­tajaa
uhkaa laddcauttaminen. Jos
se toteutuu, niin silloin tuhoutuu
lehti, mika on yhtämittaisesti ja
hyökkäävästi taistellut Neuvostolii­ton
puolesta ja vastustanut suurliik­keiden
ja rähaporhojen vallintaa
"my>'ntirenkaihin'*'nähden. Lakkau­tuksen
takia menettäisi myös Cana­dan
farmarien vasenmiisloliike —
mika on tehnyt kiitettävää, työtä far-marijärjestöjen
luokkatietoisuuden
ja kapitalistivastaisen politiikan,
taisteluhengen ja ymmärryksen ke­hittämisessä
— ainoan mielipitei­densä
tulkitsijan; taantumus talisi
hallitsemaan voitokkaana, vastusta­mattomana
ja epäilemättömänä val­tiaana
koko agraariiiikkeessäj ja
köyhät farmarit tultaisiin työntä­mään
kahlehdittuina ja kapula suus­sa
pankkien, maanviljelyskone- ja
kiinteimistöyhtiöiden armoille.
Toverit! Kaikki merkit viittaavat
siihen, että meillä on lähitulevai­suudessa
edessämme uusi agraari-pula.
Länsi-Canadassa ei ole mil­loinkaan
ennen jäänyt jälelle niin
suurta vehnämäärää edellisen vuo-,
den sadosta kuin tänä vuonna on
jälellä; ja milloinkaan ennen hin-tain
lasku ei ole, ollut ilmeisempää
kuin tänä vuonna- Samanaikaisesti den vallankumonkselli^n työläis­ten
ja -farmarien, jotl^ lukevat tä­män
vetoomuksen, ö5 .annettava ro­ponsa
/"arrottnn elossa^ pitämiseksi,
että se saattaisi johtaa'vasemmisto-lisääntyvät
farmarien velat ennen
kuulemattomassa mittakaarvassa yh-distrtyn
leikkuu- ja puimakoneen
käytätitöön ottamisen takia; ja merk­kejä
edessä ole\'asta vaarasta saatet- farmareita tule^'ain "kamppailujen
tanee jo havaita. Nämä merkit tie- aikana.
tävät lähitulevaisuudessa uutta i Toverit! Furroiv tan-itsee apua.
kamppailua, mikä tulee olemaan an- j Viisisataa dollaria on 6aata^'a ko-karampi,
koskemaan laajempia riis- \ koon heti, että lehteä voidaan pitää
noitaan "oikeaoppisella'' j Jte. Smithiä
"kansan miehenä" j a farmarien avus­tajana.
Jos Hoover voittaa, n i i n Fordin i n ­tressit
tietystikin ovat Tänimi^nä h a L
litusherrojen sydäntä j a jos Smith
voittaji, r » " General Motorein takana
olevilla pankkiireiila on monet rasvai­set
pa^at tiedossa. Taistelu siis muo-
''aöstllU' *erl pääomaryhmien väliseksi
tettyjä farmarijoukkcyia, kuin vast'-
ikään sivuutettu agraaripula.
Mutta tällä haa\'aa on vain far­marien
pieni luokkatietoinen vähem­mistö
tietoinen näistä tosiseikoista.
Suuret farmarien joukot ovat sitä­vastoin
tulleet väliaikaisesti sokais­tuiksi
olosuhteidensa keinotekoisen
parantumisen, kahden hyvän sadon
ja pettäjäinsä ulkpkultabten fraa­sien
takia, jotka pettäjät saattavat
farmarien ^liikettä suurpääoman kä­siin.
Asiain näin ollen on koko vallan­kumouksellisen
'liikkeen tehtävänä
ja velvollisuutena auttaa farmarien
taistelevaa vähemmistöä tämän jät­tiläismäisessä
tehtävässä. Juuri nyt
on kysymyksessä The Furrotv-Uhden
elämä tai kuolema; ja jos Furrotcin
sallitaan kuolla, tietää se surkeaa
taantumusta koko agraari liikkeen
vasemman siiven toiminnalle. Nii-yllä
elonkorjuuajan yli. Furrowin
ylläpitoon on ldintyn}t vain yksi
liike — vallankumouksellisten työ­läisten
ja riistettyjen farmarien lii­ke.
Siis juuri se liike, josta /'urroM'
muodostaa yhden osan. Tämän ta­kia
me vetoamme teihin.
Lähettäkää avustuksia ja avusta­kaa
meitä pääsemään yli elonkor­juuajan.
Osallistukaa THE FURR0W4eh.
den pelastamiseen!
J. M- CLARKEV toimittaja.
Ylläesitettyyn The Furroiv-l^dca
vetoomukseen kehotamme kaikkien
tovereitten vastaamaan niin runsail­la
avustuksilla kuin suinkin mahdol­lista
ja lähettämään avustuksensa
heti osotteella:
THE FURROW,
kamxHJailuksi kontrolloida valtiokopeis-
3 Grainger Building,
Saskatoon, Sask.
JA SOTA
••Vasemmisto" pasifismin
rooli
esittämä
haintamenestystä sen työlle!
The Furrow-lehteä pelastamaan
V i r a l l i n e n hallituksen pasifismi on
yksi sen aseista, joita se käyttää sel­käpuolensa
vahvistamiseen Ja sotaan
valmistuakseen. Mutta hallituksen
propaganda ei pysty sulkemaan kalk­k
i a piiriinsä. Valveutuneemmat työ-
Iäiset, luokkatietoisemmat työläiset
halveksuvat Kelloggla j a hänen j u l l s -
tuksiaan. J a tässä on. kohta missä
työläisten keskuudessa Ilmenevät p a ­sifistit
astuvat pellin suorittamaan
Imperialismille palvelustaan.
"Sotajärjestelmä on sitkeä kuolles­saan",
kirjoittaa S. O. Levinson The
Tallor julkaisun huhtlk. 3 p : n nume­rossa,
1928, artikkelissa, jonka otsik­kona
oh "Outlawery i n 1928". <The
Tailor on Joymeymen Tallor's Union
of American virallinen lehti.) •'Saa­tetaan
tuskin sanoa, että sen kuolln-kamppaUu
olisi käynnissä, mutta k u n
tapatd(§«t rientaväi nopeasti eteen­päin,
alkaa knoUnkamppaila näyttää
o i r e i t a a n . . . . (Tummenniis minun —
B. D. W.)
" M e i d ä n hallituksellemme on sUtä
annettava tunnustusta.... Kelloggin
esitys tulee olemaan Yhdysvaltain
suuri ulkopolitiikka. Mitään sen ve­roista
politiikkaa el milloinkaan e n ­nen
mikään hallitus esittänyt.... a i ­noastaan
teräksellä lukittu sotatasystee
ml Enropassa tohtii sen hyljätä
"Olemme tulleet yksinkertaiseen e.
sltykseen. Haluavatko Europan kansat
poistaa sodan vai eivätkö halua
"Tulemmeko me tämän laitoksen
(nlm. sodan) tnhoamaan yleisellä so­pimuksella
j a muuttamaan kansainvä­listä
lakia, vai tulemmeko me k a h -
laamaai^ toisen sodan verivirtojen
läpi eimenlniin meillä on kylliksi p a l ­jon
Järkeä tehdä se?
"Tässä on taisteluhaaste. Tässä on
myöskin, tilaisuus kaikille rauhan r a ­kastajille
seistä maamme takana, t e r .i
vehtää ilolla Kellogirin esitystä kansan
liikkeenä sietämättömän sotasystee-mln
yli laidan helttämiseksL"
Tässä On klassillinen esimerkki työ­väen
imperialismin antamasta palve­luksesta
työväcnjoukkojen huumaami­sessa
ja pettämisessä uskottamalla
niiUe, että rauha voidaan saavuttaa
imperiaUstivaltain keskenään tekemi­en
sopimusten kautta, auttamalla
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
sen, otsikkona: "Yhteinen päätös
rauhan edistämiseksi j a sodan taakan
tasasuhtaisestl jakamiseksi j a sodasta
koituvien voittojen minimiin saattami­seksi."
Radikaalinen koristelu asetettiin
^ a s i a l l i s e s t i samallaisen esityksen
ympärille maalisk. 25—27 p. 1928 M i n ­nesotan
Earmer-Labor Partyn k o n -
ventsionlssa päätösesltykseUe, kun
päätösvallokunta yksimielisesti hy­väksyi
i^lätöksen, jossa kaimatetaan
Amerikan Leglonan tekemää lakiesi­tystä
miesten j a varojen pakko-otosta
sodan aikana. Tämä päätösesitys h y l ­jättiin
konventslonlssa käydyssä väit.
telyssä tullakseen ainoastaan hyväk-
S3rtyksl paljoa taitavammin naamioi­dun
pasifistisen päätöslauselman muo­dossa.
American Federation of Laborin
Metaniammattlalojen Departmehtti
menee v, 1928 huhtikuun bulletihiis-saan
askeleen vieläkin pitemmälle a -
voimestl kannattamalla hallituksen
laivaston rakeimuttamisohjelmaa. Se
julistaa, että American Federation of
Laborin Metalliammattialojen Depar­tementti
(Metal Trades Department)
"antoi aktiivisesti tälle lakiesitykselle
k a n n a t u s t a a n " . . . . koska "olisi hul­luutta,
taikka'pahempaakin maailmas.
sa sellaisena k u in se pn tänään kan­nattaa
mitään politiikkaa, Joka vaka­vasti
heikentäisi kansan pnolostosky-kyä."
Siinä kannatetaan Yhdysvalloil.
le maailman voimakkaimman laivas­ton
rakennuttamista. Siinä varotetaan,
että.sota on todellinen mahdollisuus",
J.n.e., j.n.e. Tämän politiikan takana
qn, paitsi yleisiä American Federation
of Laborin kaikkien osien johdon pe­toksen
vaikutteita, myöskin se e r i -
kolslahjominen, joka sisältyy laivaVeis.
tämöittcn j a sotalaivaston veistä-möitteh
"cost plus"-urakoihin Ja jois-
I t a eräät Amerikan työväen ylimystön
etuoikeutetut osat hyötyvät. (Katso
tarkemmin Little Red Library julkai­sujen
lentokirjasta No. 9 nimeltä
"Class Collaboration, How i t Works,
sivuilta 9 j a 10.)
Sotaan varustautumisessa ja selkä­puolen
vahvistamisessa on omituinen
työnjako havaittavissa. Hallitus pet­tää
kaikkia niitä, jotka sUhen usko­vat.
Hallituksen "vasen silpi", niin
kutsutut "progTKsUvlt". palvelevat
kaikkien valtuuksiensa käyttämistä
merisotilaitten Nicaraguasta takaisin
kutsumiselcsl niin pian koin mahdol.
lista."
J a Norman Thomas j a soslalistipuo-lue
esittivät päätöstä vetää merisoti­laat
Nicaraguasta pois " n i i n pian k u in
mahdollista" j a •'heti vaalien jälkeen"
(nlm. Nicaraguassa toimitettavien vaa.
Ilen jälkeen, jotka suoritettiin j a o-vat
sitten Yhdysvaltain Nicaraguaan
menemisen jälkeen suoritetut Yhdys­valtain
pistimien vartioidessa vaalL
uumia Ja niillä Wall-kadun vastusta­j
i en vaaliuurnalta poissa pitäessä.)
Kelloggista Thomasiin asti — on
petoksen yhteisrintama Ja tosiasioit­ten
peittele^tilnen Ja salaaminen täy­dellistä.
J a myönnämme vain väitteen
vuoksi, vaikkakin sellainen olisi us­komatonta
olettaakaan, että jotkut o-sat
tästä-taantumuksen yhteisrinta­masta
todellakin uskoisi itse siihen t u ­hoisaan
Ja vaaralliseen hölyn pöljryn
mitä ne opettavat, n i i n siinä tapauk­sessa
nämä •'rehelliset mutta har­haanjohdetut"
harhaanjohtajat ovat
kalkkein vaarallisimpia j a niitä vsis-l
a a n pn kalkkein lujlnimln taistelta-va
Ja he on täydelleen paljastettava.
— (Jatk.)
to riistoetujensa ajamiseksi
MikäU työtätekevä luokka — teol-lisuustyölälset
j a maanviljelijät — o-vat
kysymyksessä, n i i n heille on y h ­dentekevää
mikä pääomaryhmä voit­taa.
R»-din työläinen tietää, että jos
isäntänsä ehdokas voittaa, niin "bä-nen
palkkansa el siitä kohoa, ei myös­kään
työpäivä lyhene t a i työolot p a ­rane.
CooUdgen halUtusaika on sen
todistanut. Sama on laita General
Motors yhtiön työläisen- J a niitä f a r ­marien
avustukseen tulee, n i i n onhan
kokemus osottanut moneen kertaan
sen petollisuuden. Jokainen ajattele­va
- ja asioita seurannut maanviljelijä
käsittää sen humpuukiksi. Molemmat
ehdokkaat samoin kuin heidän taka­naan
olevat pääomaryhmät. käsittä­vät
työväen kauppatavaraksi, joka
palvelee vain pääoman etuja j a Jolle
ei kuulu yhtelskimnalllsten asioiden
määräysvalta.
Hoover on kauppaministerinä olles­saan
osannut hyvin hoitaa virasto­ansa
teollisuudenharj\plttajaln hyö­dyksi.
Taitavasti on hän osaimut val­tiokoneiston
avulla laajentaa ulko­maisia
markkinoita, käyttäen hallituk­sen
rahastoja yhdysvaltalaisten kaup­paedustajien
palkkaamiseen, mutta
kun tuli kysymykseen viime kongres­sissa
farmilain hyväksyminen, niin
192g
TyöväeniniolDstiis
NATIONAL UINEBS REUEF
MTtXEEN^ EDUSTAJAN MABm^"
HENDBICKSONNZN T S ^ ^
OHJELBtA
Elokmilla:
Sault Ste. Marie. Otit
Sault Ste. Marie, Mlch.
Sokerisaari, ÄDch.
P o r t A r t h ur
^^Tolalu ••«•••••••••••••«•••.••,.,,,
Wolf Sidmg
F o r t W i l l i a : ii
Nipigon
Lappi > Ware ...„
K i v i k o s k i jg
I n t o l a ^
20 p.
Sp.
• f 2 p .
— 13 p.
•• 14 p.
••• 15 p.
16 p.
•• 18 p.
Kaministiqwia
Conmee
Fort Frances
Finland
peittää sotaan varustautmnlsta j a a n . j
itävmaäl lllaä ttvyöövvääeennlluuookkaann,. vviieelläänpää rr aaddii -1P*»^'"^*^" ^ ^ ^ i ) ' ' ^ ? : ° ° Jäy­kaaU^
en värityskin kaikkein voimak­kaimman
Imperialistisen taantumuk­sellisen
hallituksen teoille yrityksissä
peittää ^öväenjoukoUta sitä tosiseik­kaa,
että rauha voidaan saavuttaa^ a i ­noastaan
poistamalla kapitalistinen Jär­jestelmä.
Soslailstlpuolueen kansallinen
konventslonl hyvfU^s^l (huhtlk 17 p.
1928) aivan samallaisen päätösesityk­sen
suosien "hyökkäämättömyyttä" ja
'sodan laittomaksi julistamista" sopi­muksien
kautta täsmälleen samassa
hengessä k u i n mitä ylläoleva lainaus
sisältää.
;'JSotavamstantonelsmiden kanptt.
sonlnen
Tehtiinpä kongressissa ykslniS l a ­kiesityskin
tarkotuksella antaa v i i -
melstelysIveUykset sdtaan varustau-mlselle.
Tietenkin puettiin tämä e-sltys
rauhankyyhkysen höyheniin ja
sen nokkaan pftiitf<w oliivipuun ok­sa.
K<mgressin edustajahuoneessa
huhtikuun 8 p. 1928 tehty esitys No.
26 säätää komlssionln lu(nnlsta l a a ­timaan
lakiluonnosta, jossa määrä-
Saskatoonissa, Saskatchewanissa, lastaan, on The Furrotc mnxm muas
ilmestyvä edistysmielisten farma­rien
äänenkannattaja. The Furroic,
jost^' on usein suomennettu kirjo-tuksia
meidänkin lehteemme. Vapau­teen,
on joutunut taloudelliseen ah-sa
lähettänyt seuraavanlaisen
vetoomuksen Vapauden lukijoille:
Toverit!
The Furrotc-lehteä, edistysmielis-dJnkotilaan:
Selviytyäkseen rahapu- j ten farmarien taisteluvälinettä ja Ca-tään
'Icansa kokonaisuudessaan mobl.
U s o l m a a n . . . . jokaisen kansalaisen
velvollisuutena on ollä avullisena k a n ­san
menestykselle sodassa.... käyt­tää
hyväkseen viimeisissä s o d i ^ saa­t
u j a kcäcemukäa l a i n yksityiskohtien
valmistamisessa.... siUoin kun me
vielä elämme rauhan ^ k a a . . . . m e i l ­lä
noudatettava politiikkaa varten
silloin kun sota puhkee.... tarkotuk­sella
valtuuttaa presidentti heti mo-
Inlisolmaan k a i k k i maan varat j a v(d-man
l ä h t e e t . . . . " Esityksen teki edus­taja
WalhVrTight, kongresdn sotilas-asioitten
valiokunnasta.
J a tietenkin on tämän lakiesityk-nyt
levottomaksi Wall Streetin sorron
alaisuudessa Ja n i i t t en työväenluokan
Ja köyhien färmareltten osien pettä­misessä,
joilla vielä on pikkuporvaril­liset
tendenssit j a harhakäsitykset.
Sosialistit kaupustelevat samaa pro.
pagandaa vieläkin iradlkaallsempaan
kehykseen puettuna niitten nieltäväk­si,
jotka saattanevat asettaa kyseena­laisuuteen
kapitalistisen järjestelmän
kokonaisuudessaan. /
Sananen "progressilvelsta". M r B o -
rah on Kelloggin e s i t j ^ e n isä sodan
laittomaksi Julistamisesta. Herrat B o -
rah, Shipstead j a kumppanit y r i t t i ­vät
ohjata slvuim sitä tyytymättö-niyyttä.
mikä ilmeni^ Nicaraguaan
Ei^lanti puhuu rauhas­ta,
mutta varustau­tuu
sotaan
hän oli kysjmyksessä CooUdgen kan­nalla.
Luotettavista lähteistä saadut
tiedot kertovat, että j u u r i Hoover suu­resti
oli vaikuttamassa, että lakiehdo­tusta
el allekirjoitettu. Myöskin on
muistettava, että hänen vaikutuksensa
johdolla maailmansodan aikana f a r .
marien viljabushelin hinta määritel­t
i i n siitä syystä, että liittolaismaat o-
Uslvat saaneet halpaa viljaa. Smith
puolestaan on kaikella taidollaan
käyttänyt New Y o r k i n valtion valtio­koneistoa
f Inanssletujen ajamiseksi ja
työväkeä vastaan. Työläisille j a maan-vUjeUJöUle
tulisi näiden toslselkkojer.
todeta, että heillä el ole mitään o-dotettavana
kummaltakaan ehdokkaal.
ta asemansa lieventämiseksi, sillä
21 p.
• • • • • 22. p.
• 24 p.
» 25 p,
"Yllämainituilla paikkakunnilla m
detään ottamaan huomioon tämä
matkaohjehna ja Järjestämään
viettoja eU iltamia, sekä huoiehtL
maMi ihnotuksista, että kaikista ryh
mistä saapuisi mahdollisimman lukml
sat kuuUjakunnat seuraamaan miti'
kivihlllenkalvajlen yU vuoden kestä-nyt
lakkotalstelu on opettanut On
vält&mätöntä tietää mitä kolikkko-rintamalla
tapahtuu.
K a l k k i mukaan avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden-tuntisen
työpäivän saamiseksi ja palk-katasonsa
tukemiseen, että olisi mah­dollisuus
elämän ^vältt^mättömyydea^
säiljmlseen.
Yllänlmitetyn komitean Toronton
keskuksen puolesta.
Toveruudella: i
• •_Martin Hendrickson.
kummatkin ovat suiuri»äoman vanno­utuneita
edustajia. Rakentakaamme
työläisten Ja maanviljelijäin omaa
luokkapuoluetta niissä valtioissa, jois­sa
sellainen jo on olemassa Ja siellä
missä sitä el ole, tehkäämme työvä­elle
selväksi sen tariieellisuus. — U . K .
työluvan Tanskan satamissa vaikka se
siirtolaislain mukaan ei ole oikeutet­tua.
Päätöstään perustelee oikeusmi­nisteri
siten, että hänellä, on oikeus
myöntää lain soveltamiseen nähden
poikkeuksia. Työmiesten liiton johtaja
Lyngsle on kirjoittanut ministerin"
päätöksen johdosta ankarasti arvoste­levan
kirjoituksen j a ilmoittaa, että
kuljetustyöläiset tulevat tekemään
voitavansa suomalaisten lakkolaisten
auttamlseksL
Satamatyöläisten lakko
Venäjältä lähetetty pyytämättä n.
200,000 markkaa
hyökkäämisestä tuomitsemalla j a ^ t .
k i m a l l a " tätä hyökkäystä. J a s en j ä l ­keen
k u n ne (dlvat voittaneet puolel­leen
monien protesteeraavien ainesten
luottamuksen, ne itse äänestivät H e f .
Unin päätösesitystä vastaan,. j o k a oU
Nicaraguan sodan vastainen; koska se
"saattaisi häiritä" KeU(«8^ pan-Ame-r
l c a n konferenssissa. Haflin puoles­taan
oU apuna pölypilven, i l m a a n pot­kimisessa
tekemällä Nicaraguan inro-testistaan
katolllaisvastalsen taistelun.
Brookfaart " t e k i i^tösesltyksen. Jossa
vaaditaan Yhdysvaltain hallitusta o t.
tiunaan huostaansa Nicaraguan kansalr
lisvelat (Dawes plaanin tapaan),; kos­k
a sillä on etnismiksla kysymyksessä
mahdollisessa ^earagnan kanavassa
j a rahastaman ne uudelleen alemmal­l
a korkokannalla pdlastaakseen maan
New Yorkin p a n k k u r ^ t a ."
Shipstcadin ohjauksen mukaan t o i ­miva
Farmer-Lalxir Associationin
Aulesburyssa taannoin pitämässään
puheessa moitti Lloyd George hallitus­ta
sen sotilasmenoista. Ennen sotaa,
sanoi hän, käsrtlmme vuosittain varus­tuksiin
70 milj. puntaa, mutta tänä
vuonna ovat menot kohonneet 114
miljoonaan. Tämä on Uikaa. Pelko
sodan sjrttsrmlsestä valtojen kesken
lähimmän sukupolven aikana on pie­n
i . (?) M i k s i siis tuhlata n i i n paljon,
kun'mitään vaaraa ei ole uhkaamas­sa?
Se on järjetöntä. Tekemällä sääs­töjä
varustusmenoissa hallitus osoit­taisi
Europalle tietä ratihaan. Tämä
menettely olisi parempi kuin kituvan
teollisuuden veroilla lannoittaminen ja
kuihtuvan kaupan tulleilla kastelemi­nen.
. ,
Samaan aikaan kun Englanti on
melkein kaksinkertalstuttanut sota­varustuksiin
käyttämlSiän menoja, k u ­ten
maan monivuotinen ent.. pä|ini-nlsteri
edellä kuvaa, koetetaan usko­tella
maailmalle, että asiaintila o l i ­si
l a v a s t e i n j a puhutaan "Ikuisen
rauhan" sopimuksista Amerikan ja
muiden kapitalististen maiden kanssa.
Tällaiset rauhanpuheet ovat kuitenkin
tarkoitetut vain hämäämään sotapoU-tUkkaan
kyllästyneitä kansalaisia
Puhumalla paljon rauhasta j a sotava­rustelujen
rajoittamisesta, joskus a-selstarilsumlsestakin.
luottavat monet
n i i n meneteltävän käytännössäkin Ja
kun siten on nukutettu sotapolltlik.
kaah tyytymättömiä, varustaudutaan
kaikessa hiljaisuudessa kaksi kertaa
kiihk<«mm!n kuin ennen maailman­sotaan
— uusiin sotiin. Lloyd Georige-k
i n puhuu vain kannatusta saadakseen
sotavarustelujen vähentämisen puo-lesta._
Hän el ole nyt hallltuksKsa.
ADtokmuDkaiden väli­nen
näjitelee huomattavaa osaa Yhdysval­t
a i n tämänvuotisessa vaalitaistelussa.
Vastatusten hucnnattavimpien ryhmi
en välillä ovat Fordin j a Cfener^
Motors yhtiöiden intressit Ford on
ryhtynyt puustaamaan presidentiksi
Satamatyöläisten lakkotilanne on e-delleen
muuttumaton. Rikkurien te­kemänä
eivät työt luista. M.m. R a a ­hesta
Ilmoitetaan, että siellä on r i k ­kureina
ainoastaan koulupoikia ja
-tyttöjä, joiden työteho on v a l l an m i ­tätön.
Merikarvialta Ilmoitetaan, että sin­ne
saapui eräs laiva, mutta kun paik­kakunnalla
ei ollut yhtään rikkuria
täytyi niitä tuoda Reposaarelta. Heti
tultuansa antoivat reposaarelaiset. rik­kurit
nä3?tteen kuntoisuudestaan am­pumalla,
pullojen j a kivien heittelemi­sellä
pitkin teitä.
Avnstosta ulkomailta
Heinäkuun toisen viikon avustusta
varten on Kansainvälisen kuljetustyö-väen
Uiton väUtykseUä Suomen K u l
Jetustyöläisten liitolle saapunut avus­tuksia
seuraavista maista: Englannis­ta,
Saksasta. Hollannista, Ruotsista,
Tanskasta. Norjasta, Ranskasta, ja
Canadasta. SamaUa on selostettu t o i ­menpiteistä.
Joihin Uitot ovat eri mais­sa
ryhtyneet suomalaisten laivojen
saartamiseksi. ^ ,
Niinikään Oh Suomen Kuljetustyön­tekijäin
liitoUe saapunut Venäjän
'Kuljetustyöläisten. liitolta 208.244
markkaa satämalakkolaisten avustt^
miseksL Tämä avustus on erikoisesti
soUdaarisuuden osoitus; sillä se on l ä ­hetetty
psT^tämättä. Suomen Kuljetus-työläisten
Uitosta on nimittäin i l m o i ­tettu
» ettei se ole voinut pyytää a -
vustuksia seUaisten maiden järjestöil­tä,
joiden kanssa sillä ei ole j ä r j ^ t ^ -
Ustä yhteyttä.
Tanskassa laajennetaan saartoa
Köpenhamlna. Lyngsle on PoUtike-nlUe
seUttänyt. että suomalaisten t a ­varain
saarto tulee elokuun 1 p : n t l e -
noUla laajennettavakrf,^ käsittämään
koko Suomen j a Tanskan välisen t a ­varavaihdon,
sensijaan että se nyt
koskee vain Suomesta Köpenhaminaan
tulevia laivalasteja.
Soomesta rfldmreita Tincnmairfi«
satamiin
Saarron vaikutukset ulkomaalaisissa
satamissa ovat alkaneet käydä työn­antajille
raskaiksi. Tämän vuokä o-vat
he ryhtyneet haalaamaan Suomes­ta
rikkureita ulkomaalaisiin satamiin.
Hetaäk. toiseUa viikolla lähti h L V d l a -
konventsioni. St. PauUssa hsrväksyi
päätöksen, jossa kehotetaan "meidän
edustajiamme kongressissa jatkamaan
Hooveria j a General Motorsin herrat
kuvernööri Alfred Sndthiä. Taistelussa
käjtetään miljoonia työläisten työntu-loksista
kynittyjä voittovaroja. Hoo­veria
puustataan valtiotalouden "eks­perttinä",
kieltolakimlehenä, uskon-moUa
Köpenhaminaan 17 pitkäkorvaa.
Niinikään ovat suomalaiset työnanta­jat
järjestäneet Tii|:holmaan kulke­v
i i n laivoihin varsinaisia rikkureita,
jotka kulkevat laivoissa edestakaisin.
Täten ovat rikkurit olevinaan varsi­naisia
laivamiehiä. Oh sanomattakin
selvää, että varsinaisten merimiesten
asema saattaa-jtämän johdosta käydä
varsin - kiusalliseksi, koska ulkomaa­laisissa
sat^nissa käsiteUään koko
laivan miehistöä näiden rikkureiden
ansioiden mukaaa,
Hufvudstadbladetin saaman tiedon
mukaan on Tanskan oikeusministeri
myöntänyt suomalaisille rikfaireille
Synkkää satoa
T. Tiedonantaja kirjoittaa yleisestä
Suomessa Ilmenevästä rikollisuuden
kasvusta semraavaa:
Rikostilastot osoittivat, että rikoL
Usuus on tässä maassa koko valkoisen
valtakofhennon ajan jatkuvasti nous­sut.
J a n i i n huimiäavassa tahdissa, et­tä
tämä maa on rikolllsmaana ensim­mäinen
Europan maiden Joukossa.
Nähiä pälvhiä on juUcaistu tämän
vuoden alkupuoliskolta rikostilasto ja
sen mukaan rikokset ovat yhä vain l i -
sääntjmässä. Viime vuoden ensimäise-nä
vuosipuoliskona oli tehtyjen ri­kosten
lukumäärä 8,416 j a tänä vuon­na
vastaavana aikana 8,973. Lisäystä,
on sUs 557 tapausta.
Tämä on tavattoman «•ynkkää t i .
lastoa j a panee jokaisen kunnon ihmi­sen
vakavasti ajattelemaan tämän i l ­miön
syitä j a myöskin luiden poista­mista.
Syitä on luonnPllisesti moniakin,
mutta kaikkein välkuttavlmpina te­kijöinä
ovat p o r ^ r i s t o n monenmoi­set
edesottamiset. Ensiksikin porva­risto
j a sen h y v i n k i n vaikutusvaltaiset
jäsenet, tekevät tavattoman paljon ri­koksia.
Valkoinen asekulttuuri, m i u -
haralvb, samoin i kavaUukset, petku­tukset
y.m.s., ovat ' tämän luokan
päätunhuksla. Eikä porvarlsluokasta
ole noussut ainoatakaan tuomitsemaan
näitä rikoksia. Päuivastoin hyvin u-seat
porvarilehdet ovat asettuneet
puolustamaan erältä rikollisia j a vai­noamaan
näitä syyttäviä viranomaisia.
Tämä tällainen vaikuttaa rikollisuu­teen
taipuviin ahieksUn yUyttävästi,
sehän dn selvää.
P o r v a r i s t a a n koonnut myöskin työ­läisten
taloudeUlsia taisteluita mur-taakseen
rikkuriarmeijoita Ja näiden
armeijoiden kantajoukot ovat kaik­kein
vlheUälsintä rikoUissakkla j a nä-mä
määräävät noissa' joukkueissa
kurssin, j a se kurssi ori sitä "niskasta
k i i n n i j a puukoHa selkään" kurssia.
Tämä joukko'vaikuttaa rikoksUn pro-vosoivasti
muitakin. varsinkin kun
näiden kaartilaisten riettaimmatkin
pahiatteot koetetaan painaa Villasella.
Toisekseen, ixnvaristo on monilla
työläisjähdeillaan j a työväenjärjestö­j
en haJoittamisUlaan heikentänyt työ­väestön
järjestövoimaa, sitä voimaa.
Joka on pitänyt myöskin tapojen kun­nollisuudesta
huolta.
Porvariston koko toiminta synnyttää
rikoUisuutta, auttaa sitä j a antaa
siUe vauhtia j a suojäee sitä. J a n i i n ­pä
onkin rikollisuuden kasvusta ase­tettava
juuri tämä luokka tlUlle. MulL
l a keliurfn ori kuitenkin vaikea saada
asiftintiiflnn lopulllsta parannusta kuiri
sillä, että kokonaan suistaa vallasta
tämän yhteiskuntaa tmmelevan luo­k
a n ja asettaa sen rautaisen kurin
alle. Tämän vuctei onkin työväestön
yhä iriinta>5mm<T> koottava voimansa
yhteen j a suoritettava kansan pelas­tus,
muutpin kansa on • ennenpitkää
turmion oma.
MIE5MUBHA ROVANIEMELL2(
V.k. 15 pvää vasteri yönä tapahtui
Rovaniemellä jälleen miestappo. Täl­löin
iski työmies L Stridshxflm Rova­niemeltä
puukoUa työmies V . Narea-hoa
reiteen sekä vasemmalle puolen
rintaa, n i i n että viimeksimainittu
hetkisen kuluttua heitti- henkensä.
R i i t a miesten väUUä oU syntynyt e-rään
najsen takia.
Surmansa saanut työmies Näreaho
on syntynyt 1901.
m.