Vapaus, September 14, 1968

              Sivii 2 LauJairitai, s y y ^ 14 p. - - Satiurday, Sep>t. ,14, 1968
VAPAUS
EDITORI
< L I B E R T Y )
W. BKLUNCT
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Bstabllsbed Nov. 6. 1017
MANAQKR: B. OOkai
TBLUPiidNqti ÖFPIOIK A H P EditpRiAi. 9 7 4 4 2 0 4 ^ ' '
Publishing Co. UrnJteO. 3,00-l(tt ^ St., We
and S^tu^ys by Vapaus
Sudbury, Ontttrlb; jQanada.
8Ö
Adlisrelslng rates upon appUcatlon. translatlon fvee of duagt
uchorized *as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
(U)0,,tor Qaym%Qt,of postftgeln \ju
CANADIAN LANCUÄGE-PRESS
0ana4aas5 < vk
1'11^V»U1NNA'1.
«1000. e WR. 1040 uaA:n.
8klc, 3-00 Suomeen
i vk. «11.00, e ^ » . 7 5
1 vk 11.60. euc ejiS
- r t .
Tilanne paranemaan päin
Lehtemirte! kMjoille^ - feannattatrJlle «ja ystäville voidlaaii ,
X^yt tiedoittaa, että lehtillMieemme kireä työvoälmatilamie-on
huQjehtuitriassa. ^' .. . i '
Tosiasiassa työvoimatilaiiteieiraine oin paranftuiuut siinä'
• mäfirtn, että Vapaois yritetään saiada jio ensi viikolla jla sen '
jälkeen taas koimesfti viikossa ilfiniesltyvälksi. Enstoniäisenä asx J.
• keleeaiä sitä M lehtemme tämiänpiäiväiinen niimero, mij,,
kä ilm,estyy 6-siviuiisena. Mahdolliseslti sitä ei voildia teihdä vielä i
joka viikko — -asiaan voivait vaikuttaa kielteisfesti yliimääräi^at '
tJlaiBspaöiniotyöt, tjiodta on valmistettava malhdollisiimiman paljon,
: hanikilöikunnan keskuudessa tullevat sairaustapauikset jne, mut­ta
paisle on.hyt hieman helpoittuniiit j a Vapaus ilipjestyy tästä
JSihtieän n i i n usein "kiuini malhdoili^ kolmieäti viikossa.
Sanottakoon tässä avoimesti seMn, että "aaillon poh.j'aita"
on nyt päästy mousemaan eräänUdseen "ylimenokauteen", sil­lä
muutaman viilkon kuluttua on odoliettavissa tilasniteen ediel-
• löeini parane vakituinen kol-i
i ^ ^ llmeistyminen Mee miahdalliseiksi.
^ O B i n e h y v i n kiitollisia siitä, kun V
fcijat jar-ysJtävät ovat "hermoilematta" antaneet liilkfceeUei^
aikil^feÖi^ vaiifcean" tilainteen rattlfcafiiS^ff^^ Lulkdjafcuinnan
ymmiäpjfiväisyys j a auttamishalu on suuireötihelpoittanut t i ­lannetta".
^Monet sydämellliset kiitokset siitä! Toivoimme, että
nyt jg^lfeggi^t ' y l i i n l ^ mahdiolli-
: silmiman pian tiianteeseen, m i s ^ ilmestyy vakitiiislesti
riiflÄ"'feauksia Jättäntätfcä kolmesti viikossa.
Nova Scotiasta kolmas
•~"i>''.|a!iaeft' on iKuttetiedoissa kerrottu, Canadan yksi köyhin
..4' N o ^ Sootia, • järj^estää tulevan huhtikuun alusta'
l'maakiinnan JkaJMlle asukkaille kansallisen sairaoishuol-tq^
ngp^^ tfdtä f ^ i m . ^tänian Hkkaän On/tariön asukkaille to-
.>?Önito&Ä.;Viränoinilas^ i^itysteri miukaan ei Vgida niulaji
- varätt;bimiuussyistä jäirjestää!
f ' i K Täten 'tulefeiiNova Seotiasta Canadan kokofls maalkumlta
(kymineniestä) mdkä liittyy tähän kansaUiseenMsairauBhuoito-'
:'ötim^itSdmiaäii inihiö yhtyivät' aliiiltä' pitäen Sasfcatchewanin
:ia* -^Ijisli . . C ^ i i ^ Öön:| lisäksi "on. tiedoitefctti,
'i^^,-.New,. B r ^ ^ i c k ; , ja' Ma^ltfiba jteöcev
- iE^€9^|<,ett^;:V^vatt yaratia Kiansalliisen, siaciaushuoltöpalvelim
asuKbailleen. . r , - . ' 1 . . .
MJöli^ prtääj että Canadan kaikki maa-
' k i i h t i a t tulGf\'ät isnnennniti' tai; myöhemmin "näkemään päivän-vvdlörä/''
J^JM siihen men-
.nesä^^saav^ suuiimtelma^ maakumti^ asuk-'
;;k<aia^jiina(l(saar.kohtputt(xmap, kooikeiita makkijä saira^huollos-ta,
mikä ei vastaa ylisesti puhuien Kansallisen sairaushuollon
etuismifesia^ Tästä enemmiän «lemipäna.
Nova Scotlassahiihtiikuim 1 päivänä voimaan tuleva me-di^^^^^,
nkä etuisuulksista pääseväft nauttimaan kaikki, jotlka
oya^.i'^gjH^t maakunnassa vähintään kolme kuukaiuttaj varaa
uiiÄletojen mukaan seuraavat palvelut:
''''i'Ji4&'i,fiäkäxin palvelut viraötossaan, sairaalassa tai (potir
kotona;
• ViÄ'!^ siihen myös nuku-
=7m;fcpalvelu;
TäydelUnen obstetrinen (lapsenpäästö-) palvelu;
: : —. Kaiken siiasitellun spesi&iastitpaavelun, sisältyen siihen maHa saataisiin taatuksd jfcal-myös
(läähärien väliset) neuvottelut; kille canadalaisille varallisuu-
— lääkärin suorittamat kaikki tutkimukset paistsi eivät deäta huoOimatta nykyaikainen
ne, jotka tulevat sairaalaivakuailtukse alaiseksi. lääkäri- ja lääkehoito.
Asia voidaan esittää toisin-
Sen lisäksi tutkitaan hanrniashoitoa koskevia kysymyk- kin päin. Mikään muu seikka
siä ja mahdollista on, että maafcumnalliseati halHttavain me- ^i ole loppujen lopuksi niin tär-dicaren
alaisuuteen tulee myös hanmiashoitoakin koskevia keä k u i n on ktansakunnan ter-säeikkoja,
veys. Maan varallisuus ja hy-
Erikoisen miadninnan ansaitsee seV että Nova Söotian asuk- vin^-ointii^ri tuotannosta
kadlta ei peritä minkäänlaista maksua tästä sairaushuollostä. ja terveet ihmistet oivat paljon
Siellä an ilmeisesti tultu siihen tjohtqpäätökseen, että s e l ^ tuottavaisempia kuin sairaat,
«et 'Ikiusanteon'• hengessä järjesteltyt "osamaksut", mitkä
esim. Saskatdbeivvanin nykyinen hbenaalihalhtus määräsi mu­ka
sillä perusteella, etted sairaalatiloja ja lääkäiripalvelliuja.
.käytetä aiheett.omasti, ovat fcoibanaan tarpeettomia ''4'
/Kuten muissakin maafcunnissa, liittohallitus maksaa k a i
kille maakunnille kansallisen öadrauspalveluin kelpoisuiisv^
mulkset täyttävän medicarein menioiäta toisen puolien. Toinen
puloK menoista jää siismaakumnan mäksettaivaksi. Nova Sco-tiain
kohdlailta on ilmoitettu,;että se tarkoittaa vissien venofj^'»'}
kcöioamisita j a juuirii tätä vferojen kohöamissejiktea on j>idettyy vj^timiulkset täyttävän medica-
-Ontariossa sinä 'Mörkönä" millä on lasiaa lähemmiin tuntemäti}«;maksut Ontariossia ylksityis-tomia
asukkaita peloiteltu. ^ _ ten valkiuutusyhtiöidein hallin-
Tosiasia on tieteinkin •elnsifciilBlssa se, että kaikkien mjaafcunA, na^sa oleviin terveysvakuutus-tien
väe^öllä on vissit sairaushuibdtoanenlot huolimatta sdiitäf^ silloin näh-onifco
miedicarea tai eikö ole. Toisin sanoen, jios asuikflcaiden kan- dään, että saskatohewanilaiset
,nleitta;vakBi ftulee medicaren voimaieftiaStumiöein johdosta vähän -rti^ftvat $26.73 hengeltä-vuo-lisää
veroja, niin' toisaalta se vapauttaa toaikfld henkilöt kai- d^ssia jiaontariolaisdt^
kisrta lääkiritamenoista. Tosiasiassa medicalren rahoittamiseksi yksityisten eli ryhmiävakuutus-verojen
yhteydietesä suoritettavat maksut ovat enriahifcotrriak- ten malkeujen noustessa jopa
sujasatrastumistapausten varalta.
Kansalliaesisa: mitassa' puhulen oanadalaisöt (käyttävät nyt
yhtcenaaakian noin $800 miljoonaa sairaushuoltonsa laskujen
maksuun. ViraDisten laskujen ja aivioiintien mukaan, jos
kaakki maakunnat liittyisivät (m,ediciair6len, tämä yhteiisilasku
Otii^i iv«n $880 miiljboniaa, siis vain $80,000 suurempi kluin ny­kyinen
sairaushiufdlto, mikä jättä'ä tuihanisia jä/ tiuhansia ihmi'-
aääjTOielhiiä, naisia, lapsia j a vanhiuksla riittäväin sairauBhuol-km
ulkopuolelle vain sen »talkla, kun heillä ei «olle siihen varoja
eli rahaa. Tolsin sanoen, jos medi<;are astuisi huomiehnä voi-
'maan koteo niaata käsittäväs9ä mittaflcaavaasa, siiiltä koituisi
^(verojen kohoamisen muodossa) keskimiäärin $4 lisiämlanot
vuodfissia kutakini caniadalaista jröhti, 'miultta sillä pifckusuim-
PUHEENVUORO
T S H E K K O S L O V A K I A S T A *
iifiSe!• Tshekkoslovakiaii kyBymys ori
sgaoiijit osakseen kanaadnväliäehhuoj
taion:. Vaikka minne menet, keskusf
tciulcääntyy aina siihen.
oirMiiiuri. on ainakin/vaikeS' vastata
jjibihinkiii kysymyksiin muuta; k n i ii
sir,'että "se koira äläbtSS mihin kaf
iikikai 'sattuu"i koska se on kaikesta
•hrioflimatta kaHden eriioisen yhteisf
kunta järjestelmän välinen asia. Hai-dit)
i£, tv ja^aiiomalehdet puoltavat
siinä: .tietenkin "omlaan\'.
•Mutta jos huomioimme Vietrtam,
^i§^ä ^'•p^l tapettu satojatuhansia
•Viattomia ihmisiä j a edelleen tape­taan;'
sekä hävitetty piönen kansan
mdita j a Omaisuuksia, niin kovin
^ahftn on Suuren Rahan lehdillä j a
hallituksilla nyt protestoimisen ai-h
e l t s : " ' . '
' t o i s t a n kun meidän entinen pää-imimsterimme,
mr. Pearson sanoi
tv-ruudulta, että hän ymmärtää US-A:
n toimenpiteitä Vietnamissa sen
vuoJcsi kun yhdysvaltalaisj oukkojen
pois vetämisen jällie^n kommunistit
saisivat muutamassa päivissä koko
Etelä.Vietnamin valtaansa- ElkiHiHn
siinä Tshekkoslovakian takauksessa
ole samanlainen kysymys, vain toi­sin
päin käännettynä? Koska sosia­listiset
maat ovat tehneet yhteisen
sopimuksen järjestelmänsä puolus-tnraiseksi,
niin olisihan se sosialis^
min kannalta rikos, jos j o ku niistä
pettäisi. Ja kun Yhdysvaltain presi­dentti
Johnson puhui Tshekkoslova­kiaan
viitaten rauhanomai-sista toi­menpiteistä,
niin myöntää kaiketi
tulee, että hän on viimeinen mies
maailmassa, j o l la on mitään oikeutta
puhua rauhanomaisista ratkaisuista.
Meiltä puuttuu vielä paljon tie­toja
mikä nostatti Tshekkoslovakian
tapahtumat, mutta yksi asia tuntuu
varmalta, nimittäin se, että kapita-lisiset
maat eivät varmaankaan ha­lua
puolustaa j a voimistuttaa sosia­listista
järjestelmää.
Ja jos me työläisinä olemme val­miina
puolustajaan suurpääoman
kotkotuksia, s i l l o in olemme valmiina
suufel^maan myös sitä ruoskaa, mil­lä
selkäämmo pehmitetään'. ' '
E i ' liioin ' o l e epäilystäkään "siitä
etteikö Yhdysvaltain sormet bileet
j o l l a k in tavoin Tshekkoslovakiankin
tapauksessh. OlihaÄ' niistä Tshekko­slovakian
kysymylcsistä Yh*dysval-'
loissa j a täällä Cahadassa n i i n pal­j
o n kannunvalantaa, porua j a toive­ajattelua
ennen kuin Varsovan-liiton;
viiden jäsenmaan asevoimat sinne
lähetettiin.
Olimme siis etukäteen tietoisia,
että jotakin voi Tshekkoslovakiassa
tapahtua, vaikka emme luonnolli­sesti
tietäneet mitä. Uskon myös,
että jos omistavan luokan sormed
eivät olisi olleet siellä pelissä, niin
voimakeinoihin turvautumista ei oli­si
siellä tapahtunut.
— I. S., Port Arthur.
MAITO ASIOISTA
Vaikka se postilakko. kesti vain
kolmisen viikkoa niin se sai aikaan
paljon hämminkiä. Sitten, palkkofa
nostettiin , postinkäsittelijöille Ja
postirainisteri ilmoitti että postimak^
sut tulevat yleisesti kohoamaan.
Elinkustannusindeksi on jatkuvasti
noususuunnassa. Viime elokuyssa s6
osoitti 150.9 i a , ny^ sei on J56. Ruo­katarpeiden
-hinnat otvat kPhpmieel
eniten.. Varsinkin sianliha j.a nau-,
danlihatuotteet; , " , •
-Maidonhinta kohosi' 2 , senttiä
kvartilta maksaen nyt--37 senttiä
kvartti, mutta jos ostaa sen 3 kvar­t
in j u g i s s i T l i i in saa sen 99 sentillä
j a ' j o s itse hakee sen Sudbuiyn
Osuusmeijeriltä, on hinta vain 85
senttiä kolmelta kvartilta.
Ontarion 200 meijeriliikettä oli­vat
hinnan korotusta vastaan, mutta
Ontarion hallituksen M i l k Marketing
Board nosti maidon hintaa 50 sent­tiä
sataa paunaa (noin 38 kvarttia)
kohden. Siten etelä-Ontariossa mei­jerit
maksavat $6.65 ja pohjois-On-iariossa
$7.22 sadalta paunalta.
Olimme juuri Sudburyn psuus-meijerin
liikkeerihoitaja V- K a l l i on
juttusilla. Hän sanoi katselevansa
toivorlhkaasti tulevaisuuteen- Pahin
aika '*maitosodassa" on sivuutettu.
Nyt on taasen ryhdyttävä tarmok­kaasti
viemään eteenpäin liikettä.
J a viime vuoden tiliraportti osoittaa
jo huomattavaa: ylijä'ämää, joka tv»-
kaa liikkeen säilymisen. Uusia jä­seniä
hyväksytään Jokaisessa johto­kunnan
kokouksessa. Työvoimatilan-he
on myöskin parantunut. Nykyään
c n osuusmeijerillä niin hyvä maine,
että ei ole enää vaikeuksia saada
maidonajureita jotka osaavat ja ha­luavat
myydä maitoa kuluttajille,
selitti mr. Kallio.
Lauantaina, syyskuun 28 pnä tul­laan
pitämään taasen Sudburyn Go-
Op Dairy Ltd:n puolivuosikokous,
alkaen klo 10 ap. Paikan missä ko­kous
pidetään ilmoitetaan viralli­sen
ilmoituksen p[iupdossa myöhem-n
i n tässä leljdessä.' ,
; l O l i s i suotavaa, että jäsenet.—
vai-sinkin liikkeen -perustavat jäse­net
saapuisivat tähän kokpul^seeni
Leipää, kahvia, ja .kuuluisa^ 'Cp-Op-tasiujkirnupiiipä^
tarjpjievat ©män­nät
,kaiHpn päivää .vapaasti .kaiki|le.
' -— Mika, Sudbui*y-
TILATKAA
VAPAUS
Tunnettu Hallin komissioni
esitfti Meidicaren perusteluksi,
|ji-"inhimillisyys ja tavalli-
!;.;ihmi5äly vaatii, sitä . .
i},väestön terveys saadaan.
,rvyn yläpuolelle."
Ja jos verrataan esim. Sas-katchlewanissa
voiimassa'olievaa
sallilsenc öiaraushuloltolain
• kdÖ' dollariin vuodessa!
Tästä j ^ t u u kaksi seilkkaa:
On päättävät vastustettava
niitä mahdollisia yrityiksiä mitä
tänään kdkooinituvan parlaimen.-
tin istunnon aikana ehkä teh­dään
Ikamsallisen mieidicairen
hiulononltamiseksi; ja on vaadit­tava
öttä vielä' sivuBsaiolevat
maakunnat seuraavat N.S:n hy­vää
eimlerkkiä liitynnällä pikar
miarssissa kane'ailliseen sairaus-huoltosuumnitelmaairn.
^5/ SYNtYMÄ- ;
PÄIVIÄ
Aino Koskinen, ^Vancouver. B. C.
täyttää sunnuntaina, syysk. 15 pnä
77 vuotta-
Tili Hänninen, Long Lake, Ont.
täyttää tiistaina, syyskuun 17 pnä
82 vuotta.
Walce Ylinen, Toronto, Ont. täyt­tää
tiistaina, .syyskuun 17 pnä 79
vuotta.
Tekla Kääriäinen, Whitefish, Ont.
täyttää tiistaina, syyskuun 17 pnä
70 vuotta.
Frank Tommila, Sudbury, Ont.
täyttää keskiviikkona,: syyskuun 18
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.^
: Oheisena juilkalsemme Canadan
rauhankongressin johtajan tri Ja­mes
Endicotltln sj^yskuiun 4 päivänä
.1988 canadalaisille lähettämän rau-ihansanoonan.
Hyvät ystävät:
Tsihelkkoslovakian tapahtumat
puisMvat Vietnamin sotakysymy.ksen
pois hiuioimjatltavain pitkäksi aikaa^
länsimaisen suurlehdistön etusi­vuilta
ja' suurelta osalta myös ra­dio-
ja t&leivisior ol^eimjsta; Senaat­tori.
McCartlhyn ja Känen kannatta­jiensa
tarmoikkäiät' yritykset onnis­tuivat
ukuii-enikin saamaan aikaan
sen, että Vietnamin_satakysymyk-sestä
tuli USA:n demokraattipuo-lueen
eduistajakoilcauksen yksi pää-*,
kysymys, jonka johdosta AmerifkaA
kansa sai k u u l l a väitteilyjä Pohjois-
Vietnamin pommitulksen hetikohtai;,
sesta lopettamisesta, jolla toimen­piteellä
vähennettäisiin USA:n se­kaantumista
Vietnaniin asioihin ja
saatettaisiin ; EteläuVietnamin eri
kiistapuolet, mukaanlukien kommu­nistit
neuvottelupöydän ääreen.
Me emme voi k y l l in voimakkaasti
koi-ostaa sitä katsantokantaa että
Vietnamin sodan lopettaminen on
yhä tärkein tekijä maailman rau­hankysymyksessä.
Lisäksi . voimme
.sanoa, että senaattori McGanhyn j a
hänen kannattajansa tarjosivat
Chicagossa Vietnamin sodalle asi­allista
raWcaisua, jortka mikä hyvänä
sä järjellinen hallitus hyväksyisi.
Mutta tämänhetkiset toimenpiteet
osoittavat että Johnsonin hallitus
on päättänyt koe'^taa sotilaalliscii
voiton saavuttamista. Tällainen oh­jelma
johtaa sodan laajentumisen
vaaraan ulkomailla j a demokratiaiV
tuhoutumiseeiv kotimaassa.
Tämän vuoksi me toivomme/että
kaikki rauhanjoukot tukevat ja lä-iiettävät
edustajia Läntisen Pallon­puoliskon
Konferenssiin Vietnamin
Sodan lopettamiseksi. Tämä ikonfe-lenssi
pidetään 1600 Berri Ch. 293,
Montreal, Quebec, Canada.
T S H E K K O S L O V A K I AN
T A P A U K S I S TA
Me .'olemme varmoja siitä, että
kai'kiki ne, jotka taistelevat rauhal­lisen
• rinnakkaiselon, aseistariisuii-
: nan j a Ikolonialiiminl lopettamisen
'puolesta, oyai olleet leVottamia
Tiyhekkosiovakian'tapausten jojhdos-ta.
Nämä w a t paljon vaarattomam-pia
,ve'irijlt'unä UlSA:n Kaakköis-Aa-
-iian sola-sitoutumuksiin jh Tshelki.
kosloVakiri' kysVmys ei aiheuta to­siasiassa
< minkäänlaista todellista
vaaraa suuremman yhteenoton al­kamiseksi.
TshekkosltJvaScian tapau.s
palveli myösikiri todisteena, että Eia-roonpa
on todellfsuudessa 'vieläkin
maihidoHinen maailmansodan alka-mispaikTca.
Me selvitämme myöhem­min
Englannin j a USA: n asennetta
ltä-Saksa'an selvänä vaaramerkkinä.
Ensimmäiseksi me haluamme ko­rostaa
sitä, että kaikki meidän peri­aatteemme
rauhasta ovat selvästi
kiiijoitebtu lippuumimcj j a että me
emme siloittele tai muuta niitä epä­määräisiksi.
Me käsitämme myös­kin
selvästi, että nämä periaatteem.
me eivät muutu todellisuudeksi en­nen
kuin saamme hyväksytyksi
rauihallisen rinnaikikaiselon, mikä
taataan aseistariisunnalla. Tämä on
totta varsinkin. Euroopassa, missä
NATO j a Varsovan liitto tulisi pur­kaa
ja n i i d en tilalle tehdä rehelli-.
nen Euroopan turvallisuussopimus.
Tämän tulisi olla ensimmäinen as­kel
sen jälkeen kun Tsheklkoslo-vakian
kysymys on jäähitynyt.
Haluaisin lainata marraskuun .22
TFJ JAMES ENDICOTT
päivänä 19.50 Varsovassa pidetyn
Maailman Rauhanneuvoston mani­festista
seuraavat kohdat:
.-.. "Useammat ja yhä useamimat
maailman ihmiset kääntyvät luot­tamuksensa
itseään "kohti — heidän
päättäväisyyteensä ja hyvään tah­toonsa;
Me emme voi odottaa rau­haa,
meidän täytyy voittaa se."
Hyökkäyksien. suhteen neuvosto
antoi seuraavan julistuksen;, 1.
Hyökkääjä on se valtio, joka min­kä
tahansa tekosyyn perusteella
käyttää väkivaltaa jotain muuta
valtiota vastaan, 2. E i mikään po-;
liittinen, taloudellinen tai strategi­nen
seikka, eikä mikään valtion si­säiseen
tilanteeseen penistuva te­kosyy
voi oikeuttaa aseellista se­kaantumista.
Tämä määritelmä ipysyy meidän
rauhanlipussamme suurin ja selvin
kiiTjaimin kirjoitettuna.
N-liitontiedoituspalvelun hiljat­tain
meille lähettämän kirjan 'Neu­vostoliiton
ulikopolitiikka" sivulla 9
on ipääpiirteet N-liiton päätöslau­selmasta,
'joka myöTiemimin hyväk­syttiin
Y K : n 20:ssä yleiskokoukses­sa.
(Minä en nvuista, että USA olisi
äänestänytjsen puolesta). Tämä ju-:
listus kOikee "laitonta sekaantumis­ta
valtioiden sisäisiin asioihin jo
niiden suvereenisuuden sekä itse­näisyyden
tuui-vaamista." ,v
Y K : n julistus on sitova i a tar­peellinen
kansainväliselle moraa­l
i l l e kaikkina aikoina ja kaikkissa
palkoissa. Meidän, tulee protestoida
kaikkia rikkomuksia vastaann, joko
välillisesti tai välittömästi, kuten
USA:n toimia Guaitemalassa, San
Domingossa j a : Vietna'missa: sekä
N-liitou Tshekkoslovakiassa.
USA:ri J A E N G L A N N I N INHOIT­T
A V A T E E S K E N T E L Y.
. Tshekkoslovakian kysymystä kä­sitelleen
YK: n turvallisuusneuvos­ton
kokouksen yhtenä kohokohtana
o l i Englannin j a U S A : n piintynyt
tekopyhyys !Ja'raaka käsite itseoi-keudesta.
KoiTOstamme tätä, koska
se On yksi todellinen vaara maail­man
rauhalle.
Ollessani lyhytellä lomalla sa­tuin
lukemaan uudestaan kaksi kir­jaa,
jotka käsittelivät vuoden ig.^ö
Suezin tapausta. Anthony Nuttin-gin
ikirjoiUamaVNo End of a Les-son"
ja Hugh Tlhomasin "The Suez
Affair". Näistä saa selville kaunis­telemattoman
tai*inan paheellisesta
toiminnasta, joka oli suunniteltu
tuhoamaan Egyptin hallituksen,
vaikka Egypti oli tairjoutunut neu­vottelemaan
kiistakysymyksistä
YK:sisa ja todellisuudessa Oli neu-^
voitelemassa. ' . \
Silloisen Anthony j f i d e n i a ^ a n y^
kyisen lordi Av<?ni'nV osoitetaan
näissä kiiijöiisa vajeh^^ftlleen' Eng­lannin
alahuonealile^: ^ ^ ( e i s t i e - ;
doistaan suunnitelm4'j|a,j^ sä]^^
ta 'yhteyksistä Israelin",Pen' Gurioi
nin sekä Ransikan haliitiL^,sen k a n s i
sa »ja eri)koi'S'esti.salaista)sekä äk-kinaisesta'
hyöapkäys^^iu^iteimasta
Egyptin ilmavoimien^iitlro^ämm
•si.; Tämän johdosta 'Siirmaitiin ;5ato- •
ja: egyptiläisiä ja tuihansia^jh^ävoi- ^
l e t t i in tai ajettiin pWs"1fepdeis'taan,i
Näihdesisämime Englannin 'h^llihik-:^
iCn, jolla on Ulillaan pitJta lista y i .
-läniainitunlaisia tekojaV^uuttuvan'
nyt Tshekkoslovakian'" tapauksen
vuoksi hurskaaksi, on varoitus siitä,;
ottä sellaiset ihmisc^t: e^yät hyväksyi
rauhaa vapaaehtoisesti^ Lordi Avon,
joka ei punastellut Egyptin tapauk­sen
rikollisuutta j a i^äoikekuden.^?
mukaisuutta, 'riensi pyt leimaamaan
Tshekkoslovakian tapaukseni tojsek-^;
si ' Myncheniksi" joka .o"n uusi vale
riippumatta siitä,pysfcyykö hän sitä
käsittämään tai ei.
Kuvottava näky oli myös se kun
Yhdysvaltain Y K : n .^usjtaja nosti'
kuvaannollisesti ouiar; ^»^'BitulkEensa
kädet huirskaaseen .protestiin veret­tömästä
inteirventioBtay samalla kun
Washingtonin käsisi'tä^fi;^ptiu miljoo­nan
tai kaihden murhatun vietna­milaisen
veri.
Niiden, jotka haluavat yhtäläis.
lyttää Varsovan liiton 'maiden suo-;
rittaman Tshekkoslovakian miehi-tytksen
Amerikan Vietnamissa har­joittamaan
murhaavaan ^sotaan, tu­l
i s i vastata kahteen yksinkertaiseen
kysymykseen: Kuinka'monta lQf}ää
Varsovan liiton joukot polttivat na­palmilla?
E i yhtään! Kuinka monta
kylää USA:n jouikot ovat polttanet
napalmilla Vietnamissa? Tuhansia!
Canada osoitti inhjmillisyyssyistä
myönteistä huolertuneisuutta niiden
tshekkoslovakialaisjohtajien turval­lisuudesta,
joiden, heiiki voi olla
vaarassa. jMutta Canada on myös
Vietnamissa kansainväliseni kpnt-roUikomission
ijäsen' eika o i p j i o s - •
kaan. ainakaan minun . tietääkseni,
esittänyt vasitälausetta Jsen' johdppta.
että USArta . vastu|st;avien , puoluei­den
ijahtajiaonjluomittukupleiinaan^^
Vietnamissa. Saigoiiin,|earä3 . "presi­denttiehdokas"
, s a i ' suuren määrän
ääniä, rauhaii j a •rieirvpftteluol^el-mahsk
perusteella. käneA elSmäs-
'tään suoritettiin oikeuskutilustelu ja
hänet .tuomittiin 'iJi^ääikaisfeen
pakkotyöhön. 01 ivat)kö^CJanadan i n .
himillisyysperiaatteet '': /VoiinmaSBa .
silloin? Ei ainakaah miriun tietääk-
.seni. ' ";. / '
Me emme tule saavuttamaan täl­laisesta
tekopyhyydestä, luovaa joh­toa.
- ' ' • ^
Ooetus on seuraava: "Rauha on
ikaikkien ihmisten asia." Huolimatta
poliittisista, uskonnollisilta tai ta-louidellisista
käsityskannoista, kaikr
kien ihmisten tulee v a ^ a aseista­riisuntaa
ja rauhallisttf "rinnakkais­eloa.
(Me tiedämme nyt;0levan monia
ääniä, jotka sanovat, että vallanku­mous
o n ihmisille ainoa-vastaus so­taa
suunnittelevien pysähdyttämi-seksi.
Jos meidän täytyy lopulta,
tehdä valinta -rinnakkaiselosta kiel-,
täytyvien valtiomiesten-'ä^loittaman
uuden sodan ja vallankumouksen
väliltä, ratkaisun tefco ei ole s i l l o in
vaikeata-) ' • '
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
P Ä I V Ä N PAKINA
VÄIN " U U D E S T I LÄMMITETTYÄKÖ?"
— Ihmisen tyyli on ihminen it-
.>.8e, -.taiJ jotakin siihen tapaan, oli
mottona maanantai-iltaisossa tele­visio-
ohjelmassa, missä kerrottiin
lyhentäen kaikki se miten Pierre
E l l i o t t Trud&luista leivottiin libe­raalien
kansallinen johtaja j a Ca­nadan
uusi pääministeri;
Kuten maanantai-iltaiscsta filmi-katsauksesta
ilmeni, pääministeri,
_tai oikeammin silloin vasta sitä
asemaa tavoitellut mrTrudeau lai­nasi
tämän "ihmisen tyyli"-lauseen
johtajakampanjansa aikana eräältä .
menneisyyden suuruudelta (rans­kalainen
kirjailija Georges-Louis
Leclerc-de Buffon,' 18. vuosisadal­ta).
Nostamalla tämän lainauksen
maanantaisen televisio-ohjelman ,
motol:si, CBCin ohjelmamestarit
kaiketi arvelivat, että kun kaikki
muukin on vanhaa soppaa lämmi­tettynä,
niin miksei myös tämä?
E i voida kieltää, etteikö maa-nantai-
iltaisen filmikatsauksen esi­tys
jättänyt jossakin määrin vaisua
kuvaa tästä uudesta Mooseksesta, '
jonka pitäisi hurmurina ja salon­kileijonana
johtaman meidät sii- ;
h en luvattuun maahan, imilä hän,
pääministeri Trudeau sanoo " o i ­keudenmukaiseksi
yhteiskunnak­s
i " , Tosiasiansa ohjelmassa nähtiin
perin : vähän itse mr Trudeaun.,
edesottamuksia mutta sitä enem­män
"Trudeaumaniaa".
Varsinainen liberaalien puolue­kokous
antoi lämmitetyssä muo­dossa
entistäkin paremman kuvan
vanhojen puolueiden aatteellisesta
köyhyydestä.
. Mutta tarkkaava seuraaja sai
kuitenkin sekä filmistä että kom­mentista
eräitä vilahduksia siitä,
miten tällaiset "puoluekokoukset"
järjestetään.
Ne minihameisten tyttöjen sekä
soittokuntien ja esihuutajien joh­dolla
järjestetyt- mielenosoitukset
"omien ehdokkaittensa" puolesta,
oli todellisuudessa järjestetty, ku­ten
selitettiin, televlsioyleisöä, eikä
lainkaan kokousyleisöä varten!:
Niiden piti'' osoittaman, kuinka
suurta ja innokasta kannatusta eri
ehdokkaat saivat.
Ehdokkaiden "tärkeissä" ohjel-mapuheissa
ei sanottu oikeastaan
mitään. Pääasia oli, että kullekin
"vakavamieliselle ehdokkaalle"
myönnetty puolen tunnin aikamää­rä
tuU täytetyksi siten, että seu­raavana
esiintyneen johtajakoke-laan
tanssijat; soittajat, tunnuk­sien
kantajat ja hurraa-huutojen
esittäjät tiesivät olla valmiina
omaa esitystä varten.
Olisi kuitenkin väärin luulla, eti-tei
varsinaisessa puoluekokoukse.s-sa
pidetyillä puheilla ollut mitään
imerkitystä. Kukaan e i kokouspai­kalla
. kiinnittänyt ilmeisestikään
mitään huomiota siihen, mitä ku­k
i n johtajaehdokas sanoi ja puhui.
Mutta toisaalta se antoi hotellien
ja motellien huoneissa kokouk­siaan
pitäneille silmäntekeville ai­kaa
suorittaa siirtojaan neuvotella
tehdä kauppoja j a laskelmia niin,
että puoluekoneiston oma mies
tuli varmasti valituksi.
Allekirjoittaneen mieleen tarttui
pääministeri Trudeaun eräässä vä­lissä
esittämä; ajatus, että televi­sion,
sanomalehdistön, ja radion
nostattama suuri kansansuosio voi
pian haihtua pois. "Se mikä hel­posti
tulee ,se helposti menee",
hän sanoi vanhaa sananpartta lai­naten.
Mahdollinen 'pelko kansansuo­sion^
"kulumisesta'' voi vaikuttaa
siihen suunnitelmaan, jonka-mu­kaan
pääministeri aikoo nyt rajoit­taa
julkiset puhe- j a muissa tilai­suuksissa
esiintymisensä 36:een
lupaukseen vuosittain.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu
"Trudeaumanian" hyväksikäytöstä
uneksuneille Ontarion llboj'aaleille
.tiedoitettiin alkuviikolla, että pää-
'ministeri ei suostu käymään puo­lueensa
juhlissa muuta, kuin 12
kertaa vuodessa, yhden kerran kus
sakin maakunnassa paitsi Ontarios­sa
ja Quebecissa kahdesti. Lisäksi
hän on kuulemma armollisesti
suostunut näyttäytymään 24:ssa
•muunlaisessa tilaisuudessa vuosit­tain.
Tehtyään "säästöjä" talvitöiden
lopettamiseksi, pääminisieri "sääs­tää"
myös puheittensa kirjoitta­j
i en voimaa j a aikaa.
Pitäessään viikon vaihteessa pää-
'ministeriksi tulonsa- jälkeen ensim­mäisen
julkisen pujieensa niinkin
arvovaltaisille mierfilie.ikuin ovat
Canadan lakimiesyhdMtyksen jäse­net,
mr Trudeau ei esittänyt mi­tään
uutta. Se o l i »kauttaaltaan
vanhan lämmitystä, kuten oli maa-
. nantai-iltainen filmiesityskin.
Tosiasiassa pääministeri Trudeau
sanoi itsekin VancouveHn puheen­sa
yhteydessä^lakimi^lle, joita
mainitussa yhdistyksessä on 2,200,
että hän esittää vain^vanihaa vä­hän
lämmitetyssä muodossa.^' " T u ­lette
huomaamaan", hän «anoi "et­tä
nämä huomautukseni tulkitse­vat
muodossa asioit^^i^^ta puhuin
miltei jatkuvasti Uitloyii)»lieri\ aika­na."
Niinpä hän sitten''puhuikin
kaikkien maakuntien yhteistpimin-nan
tarpeesta perustusl^Uisen on­gelman
ratltaisemisekÄJi-fjne. •—• ei­kä
yhtään halaistua sahaa niistä
monista pulmista ,jot)c^' huolestut­tavat
nyt tavallisia^^aiij^cLälaisia.
Mahdollisesti häniön 'j^uheittensa
kirjoittajat ovat saaneet määräyk­sen
j a ohjeet, että torataina ko­koontuvan
alahuoneen istunnon
ohjelmapuheeseen sovitetaan tai
liitetään jotakin . uuttakin, mikä
sellaisenaan olisi tietysti parempaa
kuin vanhan vatkaaminen.
- • Känsäkoura.