Vapaus, February 22, 1968

              Sivu'2 Torstai, hehräk. 22 p. — Thursday, Feb, 22,1968
VAPAUS
< LIBERTY)
INDEPENDENT LJVBOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUähed I M . 6, 1917
T B L e l > ^ B : öifri6iMt4o tdtt&kiMi. W A ^ i 6A
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdaya tiäfid Saturd!ftj^ by Vapaus
Publishing Cö. Llipited, 100^102 E lm St. W»?Äi Snöbury, Ontario, Oanwto.
MalUng address; Box SO'-.
AutJibMd Siä ^ o b d älass ääll 'w t f e e ' t e - c M l l ^ 't)^p&&ttm <^«(i>,
and for iiöyment of postage in; cash.
, M . , n b . t i M h e CÄNÄDlÄNliiÄNGUÄGE-PRES
v t L A X i s t t i t r t i & T t
Ganadase^: 1 vk: $10.00, 6k%.$5.2S nSA:n: m.$11.00.6kk.|&7B
i v k . i m ftss
d»n Johansoaiin 'vaihtuva mieliala
hallitsi m J i Viikillä -Mois^-taJtÖii
isodari tiilaksiinj" v a i l|ni
j an oikeuteen j a ufi9{<M. t^iiben,^^^^^^
utoisrintama FNL
viiUlicOä-siMätt 'aI()iltt£^'a&äaältt^offeni
siivissa. Mutta hänen. 'hiuÄIestuiieel
' i ^ m & a k j a ie^U:^^ttiä/tisii'faijasi
tavat kuitenlkin sisäisen levoUomuu-
^ ;tänäi «iiu(nI^; joOloin
^ k i i h ^ j a amäJikkalaiaieii - tajp^oi
kasvavat, , ' . ^ . , •
, 'l^anäii|^aina Johnson v ^ t a s i ^ i t h^
i l a t e ^ U vaiikeujädaanni^i^^
nuin,' jbbka L i h c e l i i kohtasi sis^s<>
iiodan aikana.
Myähemnilitt s a n ^ l^e^
sidentin itsetutikiä&elu ja' väsy*
nyt uHcohäkö yllätti lehtimiehet;
ikim h i a siainnmaJtoiseali aekä fnior
lusSi että ei>m VietiQami^ 1 ^
ikaaifsa. Hfat sahoi teMvJSttää ibta
mioikä hän katsoi O&tfaksi. " E n tie*
dläi miteit sen v^ ^«rem
• ' - V i ''
min", sanoi furesldentti^ = ntittta li­säsi
kuiten!$:iin iimeiseA epäilyn vai
lassa: "J.os todella tietäisin, iaestet^
telisin toisin, valitsisin paorfBrnmaii
tien. Saatamme erehtyä. Okft teii-nyt
paljon virheitä".
Laivasto pididktus^
vmrosm, Kf&ksmä
Steeiia. — KreiJcari halUTus etbtti
torätaina yhdeksSri körkea-arvoistä
laivaston upse^ia päiuilstaesisaan^
laivaston 'konini^aisniiellsi^ä afhck-siista.
Nyt erotettit|6n jöuKossä ori
kolme amh-aaKa. Ife oi^^ Kreifcäii
laivastoT» enthien esikurtta^HMc»
v a r a - ^ m h ^ i Ippofttatis" Dedte .Ja
kontra-amiraalit A. Rozakis ja D'.
Soutsos.
Dedes j<Ati laivastoa, tain 2TJ«TIC>^
tras kunhigas Körtstanö* t ^ eiJÄi-onnistune
«n Valldnläuqppaasyritl^k-sen
joulokuussa. EreXianiisJ^Hslfus
annettiin Konstantinin nimissä la sK
aishallttsiian kenraaU Zoittdcisirt
alleJdrjoittamana.
Hwhfi1«Äm vaHatdcaappatrttsen jäi
keen «n eroitefctu tai määrätty eläkf-
•keelle noin. 600 upseeria, joadtossi
12 kenraaliluutnanttia, 34 kenraa­limajuria
ja 79 prikaatikenraalia.
SYNTY/VAÄ-
PÄIVIÄ
Olga Haaska, Vancouveu*, B. C.
täytti heimiltiiun 18 päivänä 74
vootsta.
USAn pääoma ja ttsaiaisyys
Huioiliimalttai siitä, vaikka yhdysvaltalaisen pääcwnan val-kutusta
CanadasÄa tutkineen Watkinsin työkunnan raportti
jättää monen canädalaisen mielestä vakavaa toivomisen adlhiet-ta
vatsimikin niistä keinoista, miten voidaan tehloikkaaraotnin
• piiolliätas jnaianrmie itsiemääräämisiDiilkieuijta, niin kielliäariätön
tosiasia kuitenödn öil, että fcuikaam ajatteleva canadalainemi ei
voi suhtautua välinpitämättäm'ästi siihen vaaraiain, minkä Ca-nadaan
tunkeutuniut iflkamaalainlen pääoma Camadalle aiheut­taa.
Ei ole pitkää aikaa siltä kun tämän kysymyksen johdosta
on osoitettu "syyttävällä" gorniefla Vapauttakin väittäen, että
meidän leiHtenmie, kuten yleensä edistykselliset canadalaiset,
ovat muka "yhdysvalailaisvihamielisyyden" vuoksil hlerättä-neet
feysymyksen rajan eteläpuolelta Canadaan timkeufcuyan
pääoman Canadan itsenäisyydelle ja tulevaisuudelle aihetutta-masita
vaarasta.
Ameriikkalaismielisi^ piii-eistä, ja niitä tietäimätltömyy-dte^
än tukeviein piirien toimesta on tartuttu kuin huMcuvö
oljen- koi-teen kiinni siihen väittämään, että '/ilman' yhdysval-tailaista
pääomaa" Canada ei olisi vofnuit teollistua niin nb-peasti,
mitä on ulkomaisen pääoonan turvin tapahtunut Tosi­asia
tietenkin on, että kukaan ei vastuspa amieaik(!cail'a!ista' pää­omaa
yleensä — vaaai' nimenomiaaini sitä tapaa,, miten^ se on
kaapannut kontrofUiinsa valtaosia Canadan teoHlisuus- ja muis­ta
tuotantolaitoksista.
Watkin,sin raportissa osoitetaan: viimeisimpien käytettä­vissä
olevien tietojen mukaan, että Canadan •ekon'QimiiaiMi on
tunköutimut peräti $33 miljardia lulkomaista pääomiaa, joSta
80 prosenttia on yhdysvaltalaista pääomaa'. Edelleen osoite-täain,
että ulkoihairien pääoma hrontricfl^ 60^ prosenittia Cana­dan
töhdaslaitoksista, 59 prosenttia vutori- eli kalivosteollisuu-desta,
74 proseiittia öljy- ja maafcaasuteoUisuudes(tai jne. Sa^
nat "omistus" ja "kontrolli" ovat tässä yhteydessä ratkaisevia
tekijöitä.
Jos Canadaan olisi "laiiiuaittu" eikä "sijoitettu" mainittu
. $33 miljardin rahasuirima, niin se voitaisiin lainan suuruiides-
, ta huolimatta maksaa joökus takiaisin, ja ulkomaisen pääolman
avuUa rakennetut tuotaintolaitdfcsät tulisivat joskus canadalads-ten
omaisuudeksi. Kukaan ed' vastusta ulkomaisen pääoman hy­väksikäyttöä
tällä tavoin.
Mutta kehitys onkiin ollut valllan toisenlainen. Yhdysval-taiil
monopölipääoma on tunkeutunut Canadaan täydellisen
talousimperialismin merkeissä haribkien omistukseensa jai kdn-trölliinsa
valtaosan tehdas-, kaivos- ja öljyteollisuuksistalmme.
ra jo Watkinsinra)piortin nuukaan
toista miljardia dollaria voittoa niistä laitoksista, mitkä on
Catiadasta saatu kaapatuksi Yhdysvaltain monopolien omis­tukseen
ja kontrolliin puhumattakaan nyt ndisrtä tuhansien ja
tuhansien dollarien menoista mitä täältä kahmitaan emäyhiti-öille
patenttioikeuksien luovuttamisen ja muiden selaislten
menetelmien avulla.
WatM-nsin raportissa osoitetaan, että tällainen itilanne val­litsee
autoteölhsuudessav mikä on 97-pi'osenittisesti yhdysvalta­laisten
rahamiesten kontrollissa ja omistuflcsessa. Noin 97 pro-enttia
Canadan kumiteollisuiudesta', 77 prosenttia Canadan 'ke-mikaliteollisuudesta
ja 77 prosenttia Canadan säihkövälineitä
tuottavaista teollisuudesta on amerikkalaisten omaisuutta —
ja huolimatta silitä, kuinka kauan ja paljon ne kahmivat täältä
voittoja, nämä teoUisuu^aitokset pysyvät jatkuvasti yhdysval­talaisten
monlopoliyhtiöiden omaisuutena.
Ja mikä Qn seuraus?
Ensinnäkin se, että canadalaiset joutuvat loputtoimasti
malcisamaan yhdysvaltalaisille täällä toimivista teoEisuuslad- hattaa itselleen nämä jaulhot
toksista voitto-osinkdja ja muita palkkioita. sekä lähöttää ne sitten KtBU-Toiseksi
ja tämä on erittäin vakava seikka; suuret ame- baan.
rikkalaiset emäyhltiöt ovat täällä "valtiona valtiiossa". Sen si- Ihm.6ellistä tässä oin se Siiuri
jaan että canadalaiset voisivat hallitamielensä mukaan omaa sflistuvaisuus, mitä Wa(tifeinsiri
maataan, täällä on suuria ja todella vaikutuisvaltaisia teblli- raportissa suositeUaan ''pieMlle
suuslaitosten alayhtiöitä, jotka viisi väliljtävät Canadan laki- canadalaisille" suartteft yhdys-pykäli^
ä ja Canadan hallituksen päätöksistä — ine toinrivat vattallaisteni ailayhtiöideh edie^
öyfckärimäiäiesti yhdysvaltalaisten emäyhtiöittensä mtääräys- sä?
ten ja Yhdysvaltain halhtuksen lakipyteälien mukaanL
Tässä mielessä Watkinsin rapaittissa kiihnitettään huomnio-
,ta siihen, miten nämä ulkomaiset yhtiöt "syövyttävät" ja *1cu-luttavat"
Canadan itsemääräämisoikeutta.
Tämä sellaisenaan ei ole tieitenkään mitään unetta. Täl­laisia
katsantokantoja on Canadan työväenMifckeen toimesta litusfein jjouttni hiiden edessä
esitetty pitkän aikaa. Samanlaiseen lopputulolkseen tu'li Ifittö- vain pellfcän 'Väliikäden'* asei-hallituiksen
salaneuvostton pi^ideritti Waiter Gordon, joka kir- maan, jia etlta mdHa muilla ca».
jaisäaan,, ehdotti mm., että canadalaisten tulisi omaksua kan- mdalaMla ei
salliseksi tehtäväkseen ja suunnitelmakseenYhdys^raatain pää- kopatustakÄain?
oman kontrolliin joutuneittentuotantolaiitaksien ''takaisin os- Meepäiileinrtie, ett«i tällaiiiien
tamisen". ^ ^ nöyristely ja alistuvaisuus ve^
Watkinsin raportis useita hyödylltsiöktfinoja tele pitkää aikaa. Me fuskoirtme
siinä mielessä ja sen hyväksi, että saataisiin Catnadassa oleva myös. että jutiritällalnöriyh-ulfcomaialainen
pääoma "palvelemaan Canadan kansalldsetulja^',
iktuten sanotaan. ^
Yhtenä hyödyllisenä keiriorta mainitaan fcansallisett kehi­tystyön
perustaminen, minkä kalutta ja avulla canadalaiset
voivat ohjaita säästönsä' ja pääomansa Canadaift teoUlsuolslai^
tosten kehittämisen hyväksi.
Toisena ja meidän mielestämme vähemmän onnistuneena
keinona esitetään Canadan valtion sekaantumista "vättikätettä"
asiaain siltoin jos yhdysvaltalaisten omistamaat alayhtiöt klel- y m a i n cAriiadalaiset tideVat
täytyvät Yhdysvaltalaisten lakien perusteella rtiyymäsbä tuot- vaatijaan fcaftskllidtettavaksi'
teitään esim. Kiinaan ja Kuubaan sekä muihin sosialistisiin kaikki SöUaiset ulkomaisen
.maihiir, joiden kanssa käytävää kauppaa taijioitetaan Yhdys- . pääoman kontrolJoiiimalt yhtiöt,,
vältain "sotalakien" perusteella. tehtaat ja'laitdkset, jotka kiel-
Watkinisin komitea esittää asiallisesti puhuen, että ijos esi- täytyvät toiimirruista Canadan
merfkiksi joitfc^t amerikkalaisten monopoliyh Idkien ja Canadan hailitukisein
myllyliifokeel kieltäytyvät jauihdmästa canadal^aista viljaa ohjeiden mukaJsedti' vairi/slksi,'
KxMiäm vietäväksi jauhoiksi, kuten äske'titäin tapahtui, Isil- kun jotkut yhdysvaltaialslait
loin pitäisi Cahadan hallituksen ryhtyä'"välikädeksi" ja jaii- määrittelevät toisin.'
• iNFä^Änriajjoen i n i m i ' johturiee 1)UT-jäaitäöÄ'kielen
Banaöta "an'ga", fo-ka
m**tele'elälme!ri k i t ^ t a i vuö-r
«tB«iiä.. Attgara virtaavpailkoitenen
jopa 100 m '9yvyisisi$ä kanjoneissa;
|jO(tika vuosisäitoijen kuluessa ovat
j n i r e u ^ e e t erivärisiin kaltioihin.
Viirta' 'lähtee Baikal^järvcistä ja las
fcet^ ensin fuhguaicaan, joka puo­lestaan
laskee Jeniseihin. - Jo alku­lähteiltään
joki on ' n i i n mahtaiva,
että ensimmäisten 60 ikmrn vesillä
saadaan pyörimään lÖBOf.OOO lkilowa-t
i n tehoisen voimälaitcäisen ttif-blinit.
Baikalfet^ lähti«isä^ A M s i^
ran vesi on 3—4 asiteen lämpöistä
ympäri vuoden ja siksi se ehtii vir-ratausean
kilometrin matkan enneri
ki4iö.'ja%y.~ .
BAIKALIN T Y t AU
AVanha si|>erialalrien taru fceffool
että AngaW, Öaikal-V^u^söh 3^7
^täarestä vanhin j a kaiuncin pake­n
i vastoin isänsä tahtoa rakastet­tunsa,
nuoi"cn Jenisei-sänikarin luo.
Elräässä mielessä tämä tarina pitää
^pailokansa. Angara näet on ainou
Baikal-iärvestä pois laskeva joki.
Ifiaiifeki m«ut 336 jokea tuovat ve­tensä
• tähän jäiveen. Tiedemiehet
otaksuvat Angaran aikoinaan muut­taneen
laskusöiuntaansa alueella ta­pahtuneen
.ankaran ja äkillisen
imaanjäristyksen vuoksi. Eräänä
"todisteena'' vanhan legendan
.palikkansa pitävyydestä pidetään
myös suurta kiveä, joka sijaitsee
keskellä uomaa kohdassa, jossa joki
eikanee järvestä. Baikal-vanhus oli
sen muika singonnut pakenevan
tyttärensä jälkeen. Paikalliset bur-jaanit
palvovat kiveä muinoin py­hänä
esineenä.
Tämä taru on antanut kirjailija
Anatoli Kuznetsoville aiheen hä­nen
kirjaansa "Legendan jatko",
jossa hah kertoo 'Irkutskin voima-l
a i t o & e h , i a pato'fy(Jniaäfi rakeÄ^-
j i ^ a . Vielä loiÄtaiv'atifi!päa Jatkötf ftt
gendalle on ollut Bratskin jättiläis
mainen voimalaitos, jonka betoAi'-
inuuri kohoaa y l i 100 metrin kbr-keufeeh
ja katkaisee Angaran ja
kerää joen veidet altaaksi, johon
maihltuu 179 miljai-dia kuutiota.
Päästäkseen jatkamaan matkaansa
JenjseiUe Angara joutuu maksu-maan
tääiUä vBiron, jofca mserkit#e
Ä! miljardin Rflowattifantia sShfeö-v'bIi!
nW vtföfflesiJä.
M A T K A L L A A N B A I K A L I S TA
Jeniseihin Angara menettää veden-pjrf^
tt korketttta" 400' metriä. M
keen voidaan rakentaa vielä ko!-r
me v6WÄiflält«»lia, Jöideln ptidof
100 metriä kiilten Bratskissa, ja kol­me
voimalaittfeta; löjden iWdofhfe
on , 30 metriä , kuten Irkutskissa.
Maiidy mm, Soath Porcupinö,
Ont., täyttää perjantaina, helmikuun
23 päivänä 65 vnntta.
A n o a Kotro, Sudbtuy, Ontarioi,
täytlää perjantaina, >h^niikttiin 23
päivänä 74 vaotta.
Nestor Paavola; Port Arthur, Ont
täyttää lanantaina, hebnlkmin 24
IHkä 72 vuotta.
Urhe PiUo, P(H<t Ariihur, Ontario,
tijyttää sunnuntaina, helmikuun 25
pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta^
vain onnentoivotuksiin.
PIENTÄ JUTTUA
ARTHURISTA
Aikani kuluksi ajattelin kirjoit­taa
joitakin kuulumia täältä Art-hm-
ista. Kun pakkanen tuulineen
vonkuu nurkissa, niin elämä tun-txrtr
jtmtilaatta. Jotakin pitäisi teh­dä,
vaan näin juhlapäivänä ei ole
kovin paljon mitään tekemistä j?
uloskaan. pakkasen pureksimaksi
ei tee mieli.
N i in kansainvälinen Naistenpäi-vänumero
i l m e s ^ nyt j u u r i ja sii­henkin
olisi pliönyf yrittää saadi
paljon kirjoituksia, vaan täällä ne
taisivat kuitenkin jäädä aikalailifi
pieneksi, siliä minäkin j 6 alan olla
l i i an vanha kirjoittelemaan. Intoa
kyllä vielä olisi vaan jotakin puut­tuu.
Sanat eivät tule enää kuten
ne tuli nuorempana, ettei muuta
kuin istua kirjoittamaan, — ja sc
kirjoitus tuli ikäänkuin itsestään.
En tiedä ovatko täältä naiset kir­joitelleet
sithen Kansainvälisen
Naistenpäivän numeroon. Minä kyl­lä
yritin jotakin, vaan sekin taisi
tuUä sellainen, että tokko sitä We3
ftafntaan ottaa huomioon.
Kolmannen voimajättiläisen Ust
llinffin voftnafartokscn rakennus­työt
ovat jo' alkaneet ja teholtaan
se vetää vertoja BratskiJle.. Kuri
k&ik*ki ^mnnitföilla olevat voimalat
on saatu valmiiksi, nousee Anga­ran
luovuttama sähkövoima 70 t«il-t
^ d l i n krlowattitttntiin vuodessa.
Rakennustyöt läpipääsemättömässä
taigassa, jossa pakkanen paukkuoi
talvisin 60 asteen voimalla, on ta-nmomainen
suoritus.
IRKUtSKI JÄÄSSÄ
Melko usein tammikuun pakkas­ten
aikaan Angara teki I r k u t ^ i l le
pahojaan. Väliin se äkkiä paisui y l i
äyräittensä j a työnsi rahisevan jää­hileen
peittämiä aaltojaan kaupun­gin
kaduille j a keskusaukiolle saak^
ka. Muutamassa tunnissa osa kau^-
punftia oli peittynyt paksuun Jää­kuoreen.
Ja niin sai puolet Irkuts­k
i a olla jäiden vankina kevääseen
saakka.
Tämä johtui siitä, että Angar»
joka virtaa läpi ikuisen roudan vyö­hykkeen,
ei jäädykään. pinnaltaan
kuten joet yleensä, vaan pohjalta,
Pohjajää tempautuu vähitellen m u ­kaan
joen vuolaaseen juoksuun, jota
voimakkaimmatkaan pakkaset ei­vät
pysty kahlitsemaan ennen kuin
kes'kitalvella ja kulkeirtuin alas.
Aivan Irkutskin alapuolella joki
kapenee jy.kävli. Pullonkaulaan
ruuhkautuvat jäät saavat veden
nousemaan yli äyräiden ja tun­keutumaan
kaupunkiin.
Irkutskin asukkaat yrittivät kaik-:
kensa pelastaaikseen kaupungin näil-nW>
tiiIvirtä. iNTkyiset a ^ ^ ^
tu3)kln tietmmäA, että
'kaareva rantasila's^ä | b i ^ ' i M ' < .'
täinen bulevardi' lepäävät keinote^
koisesti luodun; muutaman metrin
paksuisen maakerroksen päällä.
mfCtiL rantojen ifcefiiöiekbih^ kb-rotianHnen
e i a i n a a ^ ^
5(WuvuA loiMilJfa Angaran talvi­set
tuhotulvat viimein loppuivat.
Kaupungin yläpuolelle rakennetV
t i in Irkutskin vesivoimaflan patd(
jonka'aiiiiKavvQidflt^
Vieden » » l i ^ t t ä - | o « ^ , j a e s lM
j ä i d e i ^ ' p i ä ä ^ l t ^ M H n j<iier^ yl^'.-
juoksulta.
tm POHJmSEBN
Angararjben 1,821} k f l < ^ t r i ä ä on
Vain' i;30b * m «tiikb!kä$Mslä
rää. SäähnöUfsiä matfcuätajavutooja
lijReftni^MäJfi vairf BTaiKaiistä' Ir­kutskiin
ja Irkutskista Bratskiin
Baikalista pääöee fcantosiipiahiä
"Raiketatta'' 40 mmuutissa Ittuts-k
i l n , jossa on noustava maihin ja
ylitettävä pato. Toiselta puolen pa­toa,
jossa vesi on 30 metriä alempau
CJatkmi sivulla 4) : •
IMm uusnafsl-p
i R ^ m viirana
Enr.-Kdikonen
fi^Igrafd. — Jos kansallisdemok­raattisesta
puolueesta tulee todella
vaikutusvaltainen tekijä Saksan l i i t -
totasavaillasisa, n i i n Eoi-öopassa ny
kyisin vallitseva tila on vaarassa,
sanoi presidentti Urho. Ke&konen
belgnrdtlaisen sanomalehden Borr
dan lauantaina julkaisemassa haas­tattelussa.
-— (Men sitä mieltä, että ei aino-
Mtaan utkomailla, vaan myös itse
Länsi-Saksassa ollaan huolestuneita
NDP?n toiminnasta. Olen kuullut,
että eräät Länsi-Sädcsan johtajat
ervät käytä ainoastaan nimitystä
uusnatsistinen puolue, vaan puhu­vat
mfös natsipuolueesta, toteaa
presidentti Kekkonen.
Haastattelussaan presidentti Kek­konen
luonnehtii realistiseksi ehdo­tusta
ydinaseettoman vyöhykkeen
perustamista Pohjois-Ekirooppaan ja
sanoo tuievansa ajatusta aseiden­riisuntaa
koj?kevan sopimuksen sol­mimisesta.
ENEMMISTÖHAUITUS OLI RYHMIEN
OHJE PRESIDENTTIKIERKOKSEUA
m m
sanoo RflOKi
Tukholma. — Suurvallan > vas- .
tuu edellyttää, ettei se käytä
joukkottuhoasiilta VU^^tsda, t$-
nei Ruotsin ulboniB^rt Tonteh
Nilsson Aftonbladetille imtamas-.
saan lausunnossa. /PretiidenttI'
Johnson on ääkettSip^^ seiltÖX^,.
eteel tiiflaistea aseiden k l ^ ^ öläp
oDfnt etfes harUttavamb ^
Ministeri Nilssonilta tiedusteltiin,
mitä hän ajattelee Punaisen' joen
patojen pbanmitt^iseate, jrfän täh-,
densi, että ne ovat puhtaasti sivii-
^fOfftiidta.' ^m:v BUisföä3ft^"disiVil^
jelykset, joiden varassa .eläk suuri
oöa Vietnaimittkanöad.vbviäC täysin
riippuvaisia padosta. Jos padot
tuihotaan, tämä vaatisi^ noin atiljoo^
nfäh ihmisen hengen/ Kieltäj/djm us­komasta,
että Yhdysvaltain ^sotifes^
johto harkitsisi tällaista .hirveää
ajalusta; sanoi nlkomiijisteri.
Kansallisen vapautuarintamanuu-simma^
ita offensiivistä Nilsson sa:
noi, että sen ilmeisenä tadcoituk;
;ena on lamauttaa Etdä-Vietnamiq
hallituksen 'haUintokoneisto.ja saa­da
ikansa epäilemään kenraalien ky­kyä
johtaa maataan. Kaikkien n y i ,
saapuvien tietojen mulcaaii Etelä-
Vietnamin pääkaupungissa yailiteee.
täydellinen sekasorto.. Halli^kseo
arvo<valta on saanut pahan: ;lcblauk-
.sen ejkä se kykene raaä' hoitamaan
normaaleja tehtäviään.
Ulkoministeri tähdensA topok-.
si, että olisi tärkeää käyttää By.
vaksi kaikkia mabdollisaiiksia,
tt^vottelujen aikaansaaötiMksii,'
lotta "hirvittävät murhat saatili.
siin loppumaan". -
Wilson y i t m
omiensa
Sanotaan että hyvä yritys korvaa
kaiken ja niin se taitaa ollakin.
Kyllähän täällä on paljon naisia
jotka voisivat kirjoittaa, vaan se
fi*nee sellaista pientä välinpitä-mättömyyttä,
että Ci tahdo millään
tulla ajateltua, ja jos ei saa alkua,
n i in eipä sitten ole loppuakaan.
Toivon kuitenkin, että Toronton
naiset ovat antaneet kynänsä tehdä
tehtävänsä. Siispä minä vain nyt
puolestani toivon teille kaikille hy­vää
vointia ja että naistenpäivä
numero olisi todella suurenmoinen.
T Y Y N E .
Helsinki. — HsllituSneuvotteluille
anneltiin alkupotku perjantaina ilta­päivällä,
jolloin eduskunnan puhe­mies
Johannes Virolainen j a edus­kuntaryhmien
edustajat kävivät esitr
tämässä tasavallan pre«{identille
Tamminiemessä näkemyksensä lu-
'levam hallituksen pohjasta ja osoit-tain
jo hallituksen muodostadasta;
:Kaikki ryhmät totesivat kantansari,
että vain laaja parlamenttaarinen
entmmistöhaMitus voi selviytyä ny­kyisistä
taloudellisista ongelmistot.
SKDL:n ja T P S L : n edustajat suo­sittelivat
nykyistä hallituspohjaa,
sosialidemokraatit "laajaa pariamen-taarista
enemmistöhallitusta lähin­nä
nykyisen kaltaiselle pohjalle" ja
ks^fcustapuolite tutkittavaksi "vielä
kerran kaikkien puolueiden yhteis-haliituksen
muodstamisen mahdolli­suudet";
Käydyissä keskusteluissa presi­dentti
Urho Kekkonen mainitsi tiet­tävästi,
että maan vaikea taloudelli­nen
tilanne asettaa kiireellisen ai­kataulun
V hallitusneuvoitteluille.
Vaikka nykyinen: hallitus jättää
eronpyyntönsä vasta uuden presi-der/
tikauden alkaessa 1. maaliskuu­ta,
on odotettavissa,' että uusi halli­tus
nimitetään heti maaliskuun a l ­kupäivinä.
Pääministerin henkilöä koskeva
'kysymys jäi avoimeksi presidentti-kierroksella.
Sd-puoluetoimikunta
ei torstaina ratkaissut ehdokajkysy-myslä,
ja eduskuntaryhmän puheen­johtaja
Veikko Helle ilmoitti presi­dentille,
että päätös tehdään ^ i
viikon kuluessa, jolloin puoluetbi-mikunta
kokoontunee viimeistään
torstaina.
Ratkaisun siirtymisen katsottiin
haittaavan neuvotteluja. Keskusta­puolueen
edustajat leimasivat sosia­lidemokraattien
menettelyn turhak­si
viivytykseksi. Osaltaan myös vii­kon
kestävä Pohjoismaiden Neuvos­ton
istunto hidastaa hallitusneuvot­telu
ja. Pääminiäiteri Rafael Paasio
ei kuitenkaan matkustanut tänään
alkavaan Oslon k<ricoukaeen.
Moskova. — Antaessaan jäHeen
tukensa presidentti JolOnsonin^
Vietnamin politiikalle Harold
Wilson osoitti halveksivahisä laa­jaa
englantilaista mielipidettä, jo­ka
vaatii hallitusta sanoutumaan
irti USA:n Vietnamin politiikas­ta
ja vaatimaan Pohjois-Tietna--
min pommitusten lopettamista.
Näin kommentoivat neuiyostoiiit-tolaiset
lähteet lauantaina _pintty­nyttä
Englannin j ^ m i n i s t e r in
Wilsonin Wasihingtonhi^railua.
Samalla huomautettiin, ^ t ä päämi-nisteri
Wilson tosin tunnusti, että
V i e Inamrn konfliktia ei voi ratkais­ta
sodan tietä, m u t t a > liäil; asettui
kuitenkin kannattamaan presidentti
Johnsonin kantaa. Sen mukaan, k u ­ten
tiedetään, "pommituslennot lo­petetaan
vain ehdoilla, joiden täyt­täminen
jättää hyökkääjän,; ts. US-A
n edulliseem asemaan", sanoo uu­tistoimisto
TASS- . > •
Budapestin kohous
26. hebniJniuta "'"
Moskova.—- Neuvosttriiiten kom­munistinen
puolue on saanut Unka­rin
sosialistisen työväenpuolueen
kfökuikomitealta kutsun osamstia
kansainväliseen kommunisti* j a ^ ö -
väenpuolueiden neuvottelutilaisuu­teen
joka alkaa helmikuun 26. päi­vänä
Budapestissa. Kuläa ön lähe­tetty
k a i k i l l e n i i l l e puolueille, jotka
osallistuivat Moskovan li(fkoukseeh
vuonna 1960, sanotaan Moskovassa
julkaistussa vh'allisessa • tiedonan­nossa.
Myös S K P on saanut kutsun.
Ovatko asiat todöUä jo (niin
hulanolla ikannalla, että yhdys­valtalaisten
omisitamat teoilli-suualadttokset
saavait täöM t i ^ -
dä miltä tahtoo^, «ttä imM.-
dysvaltölaiispääoman edessä Ita-petetuva
nöyristffty ja periJdri-an(!
amift€>ri oni ykai isiauxi tekiljä'
m i ^ Quebecin separatistinen
liike saa voimaa ja potitta toi-minnalleien.
Me puolestaimme arvelemime,.
että ei ole kautaia se päivä
PÄIVÄN PAKINA
EREHDYKSIÄ El VOITANE VÄLTTÄÄ
Erehtyminen on inhimillistä.
Tbisin sanoen, kaikista hyvistä al­keista
ja yrityksistä huolimatta
erehdyksiä tekee niin yksi kuin
toinenkin.
Mutta erehdyksiäkin on ainakih
kahta sorttia.
Niitä, joista mc itse kukin jou­dumme
hönkilökohtaisesti maksun
suorittamaan.
Ja niitä, mitä isot viskaalit td-kevat
yleensä veronmaksajain k p t
jättäväksi.
Tähän arkaan vuodesta kiinnite­tään
meidän canadalaisteri huömio-tj^
siihen, minkälaisia laskuja ovat
isoisten ja" muiden viskaalien vir­heet
rtiaksettavaksemme aiheutta­neet.
Ja kun liiltöhallituksen päätilin-tarkastaja
Maxwcll Henderson esit­tää
alahuoneelle vualuisen tilinital'-
kastajaraporttinsa, niin siitä tulee
esille sellaista suuruusluokkaa ole­via
erbeitä, virheitä, väärinarvioin-teja
ja muita rahaläpiä aiheuttavia
seilcfcoja, että siitä on oksat pois,
Mr. Hendersonin alkuviikolla
edtlämässil raportissa todetaari,
e6tä maaliskuun 31 pnä 1067 päät­tyvän
tilivuoden aikana on vir­heitä
ja erehdyksiä tehty puolud-
, itusministerlössä ''enemmän kuiri
missään muussa halliituselimessä."'.
Tämä ci tietenkään tai^koita sitä, ,
o t t U " muidenkaan ministeiriöldch .
alaisuudessa tehdyt virheet olisi­vat
aivan Jonnin joutavia.
Esimerkkinä mainitaan, että
yleiÄradiomme (GBC:n) hallinnon
toimesta oli maksettu Montrealina
kaiken varalta $104,000 vuokraa
hotellihuoneista, joita e i ' lainkaan
käytetty!
Expossa käyneet luikijamime tie-itävät,
että Montrealissa oli viime
kesänä maailmannäyttelyn- vuoksi
kova kysyntä huondsta. Ilmeisesti
tätä seikkaa silmiHläipitäen CBC:n
halliint^rA o l i mr. Hendersoniin se-lityfcseft'mukaan
vuokrannut käyt­töönsä
huoneilta kolmesta hotellis­ta.
Yhdessä hotellissa jäi vuokratuis
ta huoneista yksi neajännes (24
pros.) kokonaan käyttämättä; toi­sessa
hotellissa jäi käyttämällä 46
prosentitia vuokrätujsta huoneista,
ja kolmarineGsa hotellissa jäi käyt-täntättä
peräti kaksi koln^annesta
(66 pros.) vuojkratulsta huoneista.
Mutta kauppa on kauppa j a so­pimus
ori sopimus. Niinpä mr.
Heridersori kertoo meille tilintar-feastuiksen
ybieydessä havaituin,
että näistä käyttämättä jääneistä
hoteilihuionejsta maksettiin kuiten- ,
k i n $104,000 vuokra!
Kaiken täniäri jälkeeh nieistä
toportaassa on, tai o l i ainakin sil­loin,
jotakin korjattavaa?
Mr. Hendereon oli tilintarkastuk­sen
yhteydessä todennut myös sen
että Expon rafkennustöista j a muis­ta
menoista on vielä maksettava
sievoinen summa — $202,500,000
—- Expon asioita valvoo "itse"
kauppaministeri Robert AVinters,
joka sanoi tässä päivänä muutama­na,
että jös hän oltei finanssimi-histetiriä,
niin budjetti saataisiin
kyllä tasapainoon! «
Mutta pieniä ovat silakat suola­kaloiksi
kuten sanotaan. Niinpä
mr. Henderson toteaa, että puolus­tusministeriön,
alaisuudessa on sit­tenkin
sutirlimpia erehdyksiä teh­ty.
Jloitakin efehdykalä nu-. Hender­son
sivuuttaa olkapäitä kohauttaen
MuisSa tapauksissa hän huomioi,
että valtion varoja on haaskattu
lyhytnäköisyyden, huolimattomuu­den,
suunnittelemattomuuden ja
yhteiätoimiftnan puuUteen johdos­ta.
Yhteisenä eslimerkkihä mr. Hen-detisdn
etsittää Canadan ainoan len-tamistyön
arvio o l i $8,000,000.
Mutta kun "ei ollttt riittävästi
aikaa" tarkkojen maärilclmien ja
työmääräyaten antamiseksi, niin
hallitukssn raha-asiain lautakunta
myönsi $3,770,000 n.s. AnSkymat-:
tömien" töiden suorilttan^ta var­ten
siis sellaisia 'korjaiifeia var­ten,
mitkä eivät kuulunut. $0,000,-
000 Urakan arviointiin.Myöhemj-min
todettiin, että hihran baaiaiis-ta
varten tarvittiin vfela 'llsämääf-räiaha
$6i21,000.
Tähän mennessä on laivan kunl-^
nostaminen tullut maksamaan $12,V
629,000 (yli 50 pros. enermhStt mii-kä
oli allaiperSinen arvito) j a ntf.
Henderson toteaa, että tähän me-'^
noerään ei sisälly kauppojen vai-raamat
materiaalit, vissit rahti­maksut,
pikatavaralShetiyiäfen mak­sut,
tullimaksut ja riiyy^threrot,
eikä mi nisteriön sivfilitolmenhatljr
j a in työpalkat . . . " ;
Toisin sanoen, jos CBG käyOtfiä
yhden Vnärinarvlon- pei-usCeeila
(käyttämättä jääneiden huoneitten
vuokraan $104,000 n i i n puoaustus-ministeri
käytti yhden laivan ikor-jaukseen
yli $4,500,000 enemmän
mitä on arvioitu!
Yksi lohdutus tässä kuitenkin
on. Me tavalliset pulliaiset oletn-tokoneiden
tukilaivan HMCS Bo- anneksi siinä as^eniäsäa, että
naventuren välikorjauksen hinnari.
Bonavenituron alkuperäinen ra-kennrishimta
oli $30 miljooaa. k uh
•Euriituu, että valtioeiihtecri Judy "se Vietiin eiartifltKJU puolimatkassa,
lUj^laijshftnisj olla oikeutettu siinä huhtikuussa 1966 uudelleen kun-liiu[
i'hflri säriol, bttä'CBG:n hallin- no^ettavaksi, niin tämän kunnos-me
emme voi, vaijtka ^ Hhluaiisiih-meikin,
näin suuria lasku- ja anrJb-vlrheltä
tehdä.
— KäflgäJcöiira.