Vapaus, August 17, 1968

              mmmm. m
wm
iiiilliiililiiSi^^ .säxä'2
i
I
P o 8 % ^ u « t o i lakko-bikeas
tmrep. hym^ tC^mlyflt 9igMWÖ«WJW ^ m m m
s^MM^snbielinenkia 1 ^ iiitik««^ilt>m& 4»vfit ivapd«(tt»keet «sUoa
kj^^aÄfr ^^yyneMtä »astiU^ lako» y^^y-
M vetöneet t a « | « j | i n ^ l # ö ( ^ i^Bennj» kerraj»,
että nHSSit l a^oa ^ i^äM sdlitt ^elintSitcds^ psSveHuissa oleville
hökilöijfc n - cshn.^ pöSfjT-, i)al5i?cttia-, ssdr^O»' i m - M f ^ ^ ^ '
' mnkaisessa yfateisbunnBasa" ilmlstetUva ne puutteellisuudet^ beikkou-det
j a vSäryydefttin, m m aUusulideaJ^' "^»w^rlf>«i,4w prtv^lu-jea*'
s M U olevat h e a k m , p o s t i t y M e t mukaasiu^ttuiui. joutuvat
t«->:eSia työtSSn t^k^SSn.
M m m f i m yw>l»>i r ^ « i m »n ^m»pmi P9iimpi tai
par«tnpi omista tydliiisvastäiskita vupdattttksIsU nitS on tiinX yhtsy-d
$ ^ ^ i t ^ , ^ y a a p ^ "läheisyy^erf" y^to^ JiajqagipÄe Tofwton
V4iiaa Sanan kaikkiparsnt^yi^ -pateiitme^skeeii. Enfettyäiin ^rits8>$
toisesj^ ybteydessS postHymaiiM^ he muka
'jrjjapvat •yham^ftnjipyj^ jfy«|^ftii[igjhf<oHi«i^ik»t", mainHfu lebti seUtti:
"TStDän Xtoimitaskiijoitnkfiea) kit:i«ii$aja>» a o l e ) ^ j;»alkkapil^jen
ei oUsi isalHttava mennä ^liatSrkeissS yhteiskuminni»i«a siviiliawMna>
teissä lakkotoimintaan asti." -
Lehden tprjoitidraess^ suositus»! JtlUslyte» iyiiiMisten palkl^oja
sidottaVSfei «UAtMtäanfeuMekflto^^^^^^^^ 8lai«llinMi««
viattomasti: "Kun elintattfamhftset W>u^v»t; paKtftt ^ o a i f i v a t auto»
maattisesti ja silloin meidän jftielestfinirofe o & i hyVln vfihSn ^Syytä lak-koihm.
Mtä tulee 4Dtfiiutiäei^^ Jbyvio ratkaista
erikoisen puolue0tt<»n|fmilaittdjdstf^^ . > r
Tällainen "ohjelma*' meoiM «blcE iäydestfi ^sSsktli»$i»n pyhiikou-lufisa
r-r- mutta ei nyky^Aässa
TOscaäa BifflHitSi» on, ^ySIäiset — fiostitytftiyset mokaanluet^
t<t|iSa ~'^vät n»fae''pl^
vfi$tSi sitten kun muuta ^einp^ e i e i ^ f ^ .
Mutta työläisten lakko-oikeutta on puolustettava tinl^iflaattä lop­puun
asti ]«yiis pQsti^iiiilfsten k P b d ^ t ^ I m ^ a t ^ «iit^ vaUi^ se
aifaeottaa toJsjaaan viaae^ yaifcBiihaia tnyosi tafeiiip pikkiiHffliigUIe. To-j^
teiA idmlltSin on, « t ö jos Idcko^äceus «tetaen yiiden tai toi<en t e k o -
^jiyä |>erus(tQeUa joltal^n t ^ ^ l S i^
taan voidaan ikäyttaä jotakin muuta teki)^ytl>MikSx>l) se joku suu­rempi
teollisuus- tai toimiala, joi&a "elintärkeyttä" ei voida tarpeen
vaatiessa koitistaa yhtä paljon kuin on korostettu postipalvelun
t a i t i^ät •
Ja 16pidsi: ^ikä palleja korotettaisiin miarär
a i k o j a p^rqst^Ua vajn^linku^t/^iimsindeläan perusteella,
kuten toiipQtolaisystavaimtte saiKn^TyöllM^ palkat la^ai$!vat iiina
hintofen npasun jäle»ä. Toisa«)to^^ te j& »niojfiati-soinoin
pmi^eella lianlutut etwniudetn»»^ät kokonaan työn«ntar
j l ^ i k i en liy^Ucsi; koiika työläiset «aisivat paUutnkorotuksia vain^^ ^ 1 ^ ^
d i elinkustannusindeksin nousun j^rusteeUa:
Mitä taas tulee palkkojen idJtopUOlell»Pteyien pulmien 'helppoon
rtttkaisuun*'jonkun puolneettonaa ^imea toimefta, niin tässä yhtey-dessä
tulee |»laMttaamiele(»n,«ttö^^ postilsitoksm ojoga tutki
V. 1 9 ^ tu(nnari Andre Montpetitin "puolueeton" kuninkaallinen ko-misnoid,
mikä totesi Canadan J^ostiloitokaen ty09Uhteiden olevan mui­naisuuden
perinteitä (archaic) inutta mitään ei ole vieläkään tehty
näiden työolosuhteiden parantaniseiifil
Parempi on toimi» tyiitflrteimwo »mnm paf«ntemifefca kuin 8ni»a
kannatusta niille, jotka yrittävSt kavesttftyttliiisten muutenkin puut-~
t($el!isia oikeuksia.
'X^anadan kiinalais^
y;iijcon alusia tiedoitesjuin "Canadan 1ciJnabäste^'^i»^^ Jittto-iumuks9n
«Jufitajaite, yjko^ninisterf M i t i l ^ fiharplile jUusmmon,
miMä vastvstipta Ottanran m m A i ^ f f ^ Häfum iuasmtasayaUan tun-
' n u s t a m i s e k s i . ' • - •
Kuten odottaa soirfi, tälUdne» eisitys Canadan «Inalaiaten puolesta
esitettiin aito puna&auhulietsonnan pohjalla väittSen; että ''0ttawaa9
tylpästä ](9nmuni$tj$^ £31)^ 8uw}My$töstä ^ l i s i v ^ ^ ^ jsi«si.
toiminnan fcpskus- ja k»meBtoj>alt*a P^l^oi^Aip«rifea8»a . . e ^ t S "yli-voimainen
enemnMnmmet?i)äw^1^ mvisitmal aseman,
missä se fliafuaa fcuklsUui .kmmnuidst^^ ettS Ktiimn tunnus­taminen
kobdistufai "kiinalaisia vastaan (jotka: liaiuävatJaftlytaä hal­lituksenpa)
ja antaisi tuikea PeJfingin.haJlitMk?eJl^ ; . >" j a että Formo-s^
n Mlit«is, Canada t n m m i m t t v ^ o M i i m i^Ueo 'on
tdivon kohteena kiinalaisille, mutta Kiinan tunnypbe^ninen tarltoif^fii
siitä toivosta luoputioisfa . . . "
Äfainitun lausuuion esittäjInBtolmi jMrofessorl C. Ma Manitoban
yhöpbtosta ja lakimies Dock Y ip Tojfontosta. _
Tässä yhteydessä pl> jlonrfeljn tojtettaya J»k»l sejU^a:
. 1. Uikomini»ieri Siiarp «moi, et^ h ^ n o i m M»;» jfi vip;n la«»unto
cd mit«nkääA muutttmut Canadan iudUtuksen fcenta» siitä, että nmam-me
edut vaativat l>yrklma8n KlioMi tunnustamiseen; j a
2. Vaikka Formosan n^fchUli «aaiotafftt olevan »MikQ hyvä aatteel­linen
Ja e l * ä 5}SrJes|iUUn«okip.ote '.'iiJhftmaiU* otevist» Jtlinalaisista",
tämä Ottavassa esitetty J ^ u n t o « i #t«}jkläj> ^ U ^ ^
kiipalaiaia. •
. ValitettaVte ort vain M, «fttä Kiinan kensantasavdlaA tunnUstaini-sen
kannalM «levillä ja muilla edistysmiclisUiJi C m 4 m kiinalaisilla
ei ole v i ^ oUui roabdoilJsuiM k9}|etotjivi»tto f o i o m i t i i i ^ m esit­tämiseen
ja tunnetuksi tekemiseen.'
Huolteatta siitä mitä me itse kukin Kiinan asioista ajattelemme,
tosiasia kuitenkin en/;ottäTO(Mnil}oonahien Kiinan kansa ja maa on
olemassa,'ja «^Canadan omien kansalUsetujen kannaita on sitä pa­rempi,
mlUi pikemmin tämä^klertämätön tosiasia tunnustetaan huoli­matta
siitä, mitä Formosan ukot siitä kannattajineen sanovat
alkamista idässii OöeVbBis mer.
••RMdfn
4^i|>9lsil«l ,01^ MellMdD m i ^
ipkja9 I ^ M i I ^ a » irl^Isesöoin.';
Ital^eblttl erttylseta '«pirbai^fliii»''
iij|i;9l|iiiiiiii, jonk» n»{l^uin ttolni6»;
anwU»7ftw§p (^yisiOjM^ fittrrel-tfln
;»?e»vo^p»l<on rillille. Vildep-s
i portaaw9 CkM|aj|fi 1*7,909 jp-iolielndkuussa
annettiin kfisky:
«KeAitys VeniijSa vasteen «a«eli-tettfivä
sotahistorian suureksi här.
hmitustoiinenplteeksi,- - jonka tar*.
k«i|iikseiui on vetp hvml» polii
SngltatiiB' saaan>ttar&9 Mk»
kSykSjpn valmisteluista."
0K1V:n sotapmvfikiirjassa on> fSfr
iynyt^ minttua p e M d j ä t m
kysymyksestä; Mm; merkintä siitä,
ftt^imasminm» i 9 H «UMOnitAitiin
laaja "harbaittustoimenjdde". OK-W
» «Mastojen pilKlUköiden'salaisen
neuvotteluni muistiinpanojeq i k$>h
ta ^^aliskuun 12 päivältS kuului:
•^Operatiivinen osasto haltiaa har-bautu/
stoimenpiteestä tiedotettavan
Venäjän sotUasaalamieheil? (Vo-rontsov)"
Vara-amiraali l^hail Moksandro-
7itsh Vorontsov, joka vumna 1941
• l i Neuvostoliiton merivoimien asia^
??iehen5 BerlHnlssJI, kertoo:
Joskus keväällä 1941 minut
|[ut$»ttiin Saksan jnerivoi^i^n M
keslpi^8^Un)ep^t^yallise^>ih?est0:
^iMl ):ylityivpuliunia8h lav^Bsii jsDdw
in»N!o%uuk8ista io(iwi j{i TjTn^l^
valtajioerellä. siellS edessä olevista
tK>Iiiiettpiteistl!. Tämän jälkeen hän
ryhtyi ilmaisemaan myötätuntoaan
Neuvostoliiton merivoimille, joilla
9i ole välitukikohtia Mibtflli; Jn<^^
ia T^nen valtjjrajiren laiv«^n vfi.-
lisiUä yhteyksillä: Eikö Neiivosto.
liiton laivasto tarvitsisi tukikohtia
$ingBporesta?
^ y t y y myöntää, että tämä aihe
kduiosti «rittäin epätavalliselta
$chniewindin suusta—j a siltäkin
syystä »m meillä oli jp noihin ai
nuntapälUikön, amiraali Schnievinp
din ivo. Jo i i ^ kutsu oli jossain
oTäärin ^ätavallinen, koska Doibin
aikoihin Neuvostoliiton ja jaksan
puhteet olivat melkoisen jännitty­neet
ja S ^ a n puolelta oli: bavaitr
tavissa viileyttä. Schnievtind aloitti
SUUBIASAALUTA SIELLÄKIN
Yhdysvaltalaisia kalastajia kerro­taan
olleen Sava^ Lakella tämän
kuun alussa viikon päivät. Paikka
on 200 mailia polijoiseen Port Ar­thurista.
He saivat 650 paunaa hau
kia, pienin 10 p. ja suurin 22 p.,
mutta viimeisenfi päivänä saivat vie­lä
yhden joka pafaK>i 24 pannaa,
;niti ei enää saanut laskea saaliikr
seen.
Me kävimme kalassa Pigeon joel­la,
60 mailia pohjoiseen Port A r
tburista ja saimme jokilohia joitten
paino vaihteli 6 ja 14 paunan vä­lillä,
mutta sitten saatiin 19 paunan
B unssin painoinen, myös 5 paunaa
isomi^ kuin on merkitty tieinäkuussa
1916 t d Cookin 14 paunaa S u n s s in
saaliina Port Arthurissa.
Meidän saamamme kalan vatsasta
!öytyi kyllä 5 paunan painoinen
hauki, joka supistaa amätystä hiu­kan,
mutta varmasti tämä merki­tään
muistikirjaan ihailtavaksi seu­raavaksi
50 vuodeksi.—^ Topi Poju.
ASIANTUNTIJA KALASSA
Mennessäni tässä eräänä päivänä
entiselle onkipaikalleni slelSä olikin
eräs amerikkalainen turisti-emäntä
jo onkimassa.
Kun olin {itelias tietämlän, että
olivatko kalat sySntipäällä, sain vas­tauksen,
että "ei nykJiisyäkSän".
Kun tiedustelin, mitä hän käyt­tää
syöttinä, niin tudstlämäntg vas"
tasi: "sardiineja".
Ja kun vielä. utelin, että ovatko
isoja tai pieniä sardiineja, nUn sain
hyvin äkäisen vastauksen,, että
"mistä minä sitä tiedän — enhän
minä pl? sitä kannua avannut."
— E. M.
saiDUlAidPt «ivat suinkaan kjsskiHä-aeet
votmtoan Tyynelle yaitamer^i-le
vjnni NeuvostoUiton rajalle. Minä
<ti^tcffkin kuunteUn ficbniewiodiä
lonmuo, Huomauttsesaaai ett»i ini-
«ttlto ai» valtuuksia käsiteUä tiitfi
kysymystä, hän pyysi minua ilmoiir
tamaan sUtä ehdottomasti Moskpu
van».
SAKSAN SOTILASJOHTO
pyrki kaikin keinoin vetän^ää» Nieu-vostoliiton
h^omlon pois saksalais­ten
jpukkpj^ksskittämisestli itära­jalle.
5choiewindin keskustelu Vo-rontspvln
kanssa oli eräs yksityis^
kohta. QjKW:n erikoisobjeessa sa-npttiiii,
eUä on välttämätöntä kaikin
tavpin korostaa valmisteluja Eng­lantia
vastaan. Tässä hengessä an­nettiin
kreivi Schulenburgille oh­jeet
viitata .siihen, että valmistautu­essaan
hyökkäämään- Englantiin
^aksa kuljettaa jQukkojaan lepää­mään.
Edelleen saksalaisille tuotan-tolaiti^
iile, jotka valmisUvat Neu­vostoliiton
tilauksia, annettiin oh­jeet
hidastaa niiden täyttämistä,
kuitenkin edellytettiin tämän ilmoit
tamista Neuvostoliiton viranomai­sille
viivytettävän mahdoliisinunan
pitkälle.
BEIILIINISSA
olt^ii^ hermostuneita. Joseph Goeb-bels
kirjoitu 19. kesäkuuta, että hä­nen
käsityksen mukaan "Venäjällä
oli arvattu tapahtumien mericitys.
Ja sitä olikin mahdotonta välttää
Noihin aikoihin < todellakin jopa
OKW:ssä päätetUin, että keskittä
mistä on mahdotonta peitellä.
NEUVOSTOUITTOLAISTEN
sotilastiedustelu- ja diplomaattisten
elinten selvilläolo Saksan Neuvosto­liittoon
kohdistuvista hyökkäysai-keista
ei perusttlbut hajatietoihin.
keitti ki!*9«H»i8j5^ JWWP|.
män- M(äkoyaanvsB9pni yajuitu)(s}a
rOIn ili^iin mmS^ NeuvostohaUl.
tus ja ennen kaUdcea' J . V.^ Stalin,
suhtautuivat tällaisiin merkkeihin
äärimmäisen epäluuloisesti epäiUen
niillä, haluttovan< saada/aikaan-selk V
fcaus Neuvostoli!loitt<Ja^ki9B vä-,
;ijie. '.TT/;.'. X ' .
; O l i s i kidtcnfei^ historiallisen, t i ^
delUsuuden vääristelyä pyykkiä vub^
d^n 1941 kalent^cj^ ^,lukiiJ«Bt
kommunistisen puPlueen, haUlttik-son
ja puna-anneijan jphd0d!|#lga^
piteet, jotka tähtäsivät läntiöteiä tai.
jöjeh li^ittand8e6n.vNäil]4'vi^jöi^
kMi hjaiiusssmme ti$dot siitä, että fsiirrettiin divisioonia NeuVostoiiitoft
sisäosilta, K i M f i n pun^
d r ^ j a n taist^livaliniud^i^ iuiV%
miseen täJMIinneet' Ipipeop^^
cspittauMvai ; i i ^ ä W k s ^ .
HARSAiraCA Ä. A. GltSTSHKO .
kirjoitti 29 vi|Qd€^ kuluttua ^ u r q i
isänmaalllseil aiqULaa aluMa:
"Joutuessaan, l u k ^ m ^ . klrjpja
^iime sodan alusta: tai keskustele^
maan tästä aiheesta notisJBe. hyyin
usein vesiin ky8y3pny8:niit«i: saattil-kin
tapahtua, että sota, alkoi aiVan
toisin kuin nie~toivolmme ja oletim­me,
m i s ^ ovH «yyt jmeidäi^ ensiipd-mäisiin
raskaisiin epäpntiishiroi^tiin
me ja peräSntyndsiinune vuonna
1941. Tällaisen kysymyk^to. ^heelU-
»uutta ei voida olla:tuiinitstamatta<
Se on eittämättä ajankohtainen „t«„«i..A/^^«'. j
nytkin 25 vuoden kulwttw sOdim S ^ ^ ; J ^ n i S ^ n ^ t ? . i i , * « j „ ^ . v ' ui-»«^«;».^i«ni» menestyvä kolmannen vai-rT^
JSukunlmpnne?
. ^ ; K l 4 s ] t n g e r . . - 1
'«-*-,,Asiaiiajaja.- ^ykyisin Saksan
lUttPtc^aUtin k8t|sIorI.^, ^
'Ikäinen vuoröpxdtelu käytiin jo­kin
aika Sitten oikeussalissa, jossa
käsiteltiin, k a b ^ n ;entisen. ^ t s l d l p -
fo^ttwtin'>^M^Ȋit^',kW^ syytettiin
o ^ a V ^ H u i m ^ B m B f i m j&utalals-vlie^^,
rjM|äc^^i^l»Xii^ t o i ^
matulmaitSPdaif vuosipa/^^;^^
k^yn(ia]p^pi'v|lqt^ ^vuoden mprrj^s-m
v ^ f ^ m f ^ m Wxlsi« ia on
sujunp;^. t^,l^ak8asia täU^is^
o)ki^ä«^l^nnj^ssä tp fotiittaj» ^
vä^ nPU(|»tta^Syyt^yt, entiset ul-tam^
fi^ltietUi$. % o t l ^ i t v i r k ^ ^ et
Beck6rle ja vpn' H s m eivät tosin
ole . k i d t U ^ ^aHiittttUiensa Bul-i
9 r i m jiMitidaistäikutjetakstin ke»-
kitiwi«ir»iij|ii;.|»ttt^ ^it«sittäneet
ssim moia. vain iäytr
tivät «aatnaQsa.kM^ tietäinättä
8w, iao^m^&a» «ärkpitttksesta ja
pääf^pritefä,^ m a m t m ei
m v ^ UimHj vOmg) ja missä tai'-
koituks«vä BuJgariastfr jähetelUin
}5,opo jMit^lBiste, VAkvistaakseen
t ä ^ v e t o o n syyta^yjen asiädajar
H P m i v U Piteattfi ktttsumaan to­distajaksi
«yytettyjenl virkatoverin,
joka tuolloin toimi vastuunalaisella
p«kkfiUa'kel^ai%n valtatäiiuum v l -
kotntnjsteriäfisll. Näin Amest^ oi-ketJiRsalii
» Kurt G«prg .Jöasinger.
Todistaa Iterioiseuraa^j^:
Toukokuilla 1939 bän liittyi nat-
>manlei^äis^ä, mutt^ t$i;distäia'Kyt^
<91ep^'Ki^ie)^'ei,'Pittien BMpfma
mukäantileniiyt siitä enempääLkuliii
•kuka tab«äs(i'ta!vallinen sokeelaiiiea.
Todistaja-Kiesin^rin näytöt>vala-~
miesoikeuden' edessä'«voivait, im^Mk
tietyn alHjIn Beckeilelle Ja voö
Habnllle kuten myös muuten todis^
^«jalle itselleenkin. Mutta litttokänak.
l^rln ^äytiijt oyttt>kultenk!n.4Uun*
nflnneet. varsin kirkkaan --mon
eräisiin sangeii «leejlisl^ s{v^|^
lUinsi^aksan' nykyisen kansleirih
elänjäkerraui?. , , ,
Vfdnain
Maailman huniilta
VUODEKSI K A L AA
Sanoi naapurin Pekka, että "olet
niin kauan höpissyt siitä kalamat­kasta
isoille vesille, että senpitää
tapahtuman huomenna."
Huomisaamun sarastaessa työn<
Simme aluksemme vesille. Sadan
hevosvoiman moottori alkpl työntää
venettämme ulapalle, Sanoiq Pekal­le:
"beitäppä sinä se pienempi uisti-mlsesl
vesille saa^akserbme syötti­kalan".
Vain faetldnen niin Pekka
veti melko huomattavan syöttikalan,
ehkä siinä kymmenen paunaisen lo­hen.
Asetin sen varovaisesti; että
pysyy elävänä, minun Pmaan varmis­tettuun
kalavälineeseeni: Emme eh­tineet
kauaksikaan rannalta kun se
tempaisi että o l i vähällä viedä sekä
kalavehkeen että äijärähjän men­nessään.
Olin siitä varma, että värkit kes­tävät.
Vetelin kuitenkin otusta lä­hemmäksi
venettä. Mutta sitten vas­ta
ihme tapahtui kun kävi uusi tem­paus.
Kalaan, jota juuri väsyttelin,
terrasi kiinni oikea syvyyksien peto.
Sanoin Pekalle: "Käännä vene ran-taa
kohti ja kun pääsemme melko
lähelle, niin aja täydellä voimalla
maalle."
Olimme muutamassa sekuntissa
kaikin kuivalla maalla noin pari
^ymm^nen metrin päässä. Pekka
JsM suurella kirveellä kalapetoa
päähän.
Meillä molemmilla on sivumennen
fianoen suuri perhe, mutta tulihan
siitä kalasta .syötävää koko vuodeksi.
~ E-ho.
ENGLANTILAINEN PELASTI
KULTAKALAN HUKKUMASTA;
SAANEE SIITÄ PALKINNON
Lontoo. Eläinsuojeluslauta
«kuntaa on pyydetty antamaan pal­kinnon
miei|£lle, joka pelasti kul­takalansa
hukkumasta.
Peter-Humphrey, Uxbridgesta,
huomasi kuUaJulansa Georgen kel­lumassa
puutarbalammikon veden
päällä, ilmaa haukkoen.
EosÄia hän on vedempuhdistus-asiantuntija,
hän tiesi heti mikä
Georgea vaivasi. — Kala o l i hukku-maisillaan.
Mr, Humphrey otti kalan ylös
laflvnftosta ja näki että pieni hiek-hamurunen
oli tarttunut sen suu­hun.
Hän sai sen pois ja pani Geor­gen
4«kal8iR lammikkoon. Nyt
George 'jo voi hyvin.
'^Monet ihmiset eivät tiedäkään,
että kalakin voi hukkua jos se
nieliee liikaa vettä", sanoi lauta­kunnan
tarkastaija: "Mr. Humph-reyn
pikainen toimenpide todenna,
iköisesti pelasti kalan elämän, ja
tulee tekemään raportin tästä pal­kintolautakunnalle."
alkamisesta.' Historioitsijplllaoii
vielä paljon tehtävänään, jPtta be
voisivat antaa tieteellisesti perjne
pohjin perustellun sfUtyksen viime
sodan alkuun liittynei^n ousoimieii
suuresta ja ynooimUtkpisesta kom­pleksista.
.
Varhain kesäkuun 22- päivän aa*
muna vuonna 1941 neuvostoibmisiiii
kohdistettiin ei '^improvisoitu", vaan
harjctttu^ huolella valmisteltu suu<
rimman ja mahiavimman ka|kitaUs-tisen
yhteiskunnan milloinkaan lup^
man sotakoneistoa isku.: Tämä oli
yksi päiisyitä niihin onnettomuuk»
&>in> jotka kohtasivat maatamme
vuonna 1941.
KYSYMYKSEN TOINEN PUOLI
koskee meidän yalmiuttamme^ttpa
vastaan täysin asein hyiikkääjän i s '
ku; Siinä on paljon ajattelemien ai­hetta:
historian opetukset kertovat
paljon vielä tänäänkin. A ^ a ei voi^
da selittää siten, että meidän anneir
Jamme, laivas^nune ja ilmav<^mäm-me
olisivat so^aa edeltäneinä kuu.,
JEausuia olleet täydpn tobq^tomuu'
den tilassa. E i voida olla yhtä mlel^
tä niiden lumssa, jotka ovat-. taipu­vaisia
esittämään tilanteen yksin­kertaistettuna,
vaikenemaan ^ Ue-ventelemaan
asevoimien muodosta^
misessa ja valmennuksessa esiinty>
iieitä puutteellisuuksia. Tässä eri­tyisesti
tarvitaan ongelmien i peru»,
teellistä objektiivista ja ennakkobiU--
lotonta tutki^iista.
ON SURULLA TODETTAVA
että eräs sodan alussa esiintyneiden
raskaiden epäonnistumisten pääsyi­tä
piili korkeimman sotilaallisen ja
poliittisen johdon tekemissä vir­heissä.
Stalin, hänen lähimmät miehensä,
puolustusasialn kansankomissariaa­tin,
yleisesikunnan sekä päätiedus-teluhallinnon
johtajat laskivat suu­resti
vikaan arvioidessaan sotUaal-
Irs-strategist^ tilannetta: Yhden
henkilön taholta tapahtunut maan
tärkeimpien puolustusongelmien rat
kaiseminen, arvovaltaisten ja tilan­teeseen
perehtyneitten miesten riit-
^Ivän periaatteellisen reagoinnin
takunato nuod asianajaja kutsut^
tiili työskentelemään Ribbentropin
johtamaan ulkoministeriöön. Kuten
tunnettua. ,tämä i^ällikkö päätti
myöhemmin uransa Nurbbergin Wr-sipUussa,
niita koih muuddn suuHm
mat sotarikPIUset. Mutta silloin ei
vielä kukaan ajatellut moisia. Kie-
«inger nOusi .nopeasti virkaportal-kossa
j a sodan kuumimmillaan rie­huessa
bänestä tuli ulkmafliin suun­tautuvan
ulkopoliittisen propaganda
osaston apulaispäällikkö." Kiesinge-ritt:
valvpnnassa oli natsien k<*o u l ­komaisille
kuunteli joUle tarkoitettu
radioläbetystoimiiita. Hra Kiesinger
ospitti, että hän puolestaan joka
aamu kävi lävitse maailman tär­keimpien
r;fidipasemien varteenotet-tavinunat
läbetyks^t^^ joiden perus­teella
hän s i l t in julkaisi entyistä
bull^tiinia valtakunnan korkeimman
Johdon tarpeisiin' Tuskin kukaan
oli Ribbentropin; virastossa asioista
niin penllä kuin Kiesinger.'
Siitä, huolimatta todistaja väitti,
ettei hän aina sodan loppuun saakka
ollut kuullUt.mftään natsien joufcko-rikiAsista
sodan vuosin^. Useimmin
plkeussäHssa kuulustelun aikana
labsutut sanat. olivat: "En tietä
" E n ole kuuUut", "Valkea muistaa
stiä enää". Ja v a i ^ oikeudessa
luettiin Tass:n radiouutiset magne-tofofainauhaltä;
Joka oli; äänitetty v.
1942 ja joira löydettiin:kolmannen
valtäninnah; ulkoministeriön arkis­toista
ja jpssa natsien.rikokset pal-jastehiin
sjldvästi, todistaja vastasi
kaikkeen yksinkertaisella lauseella:
"En ole tietiilnen'. YU IZ miljoonaa
"Seuraavat lainaukset ovat Viet.
n m m touko* J n s D m i ^ ^ l e .
r M ^ ~ «ijaUöoId^ , : J ? ^
YfKtmin Ja GonijUa FOmiim»^.
vjelmif^ r ä p ^ i ^ i p m ^
,?Ju]kalstU' ruotsalaisessa D a ^ ^ .
"BAJOITETmN"
puuttuminen ja kollektiivisen ]ck^
don periaatteen rikkomluen johti­vat
siihen, että huolimatta Ihneises-tä
Saksan NouvostoUittoon suuntau­tuvan
iq^ö^äysubkan kasvusta, ei
esitetty ohjetta (Sydestä strategises­ta
kehittelystä ja asevoimiemme
raattamisesfa taisteluvalmiustilaan,
vaikkapa vain rajojen läheisyydessä
olevissa sotilaspiireissä. Valitetta­vasi
väärä soUlaallis^rategisen t i ­lanteen,
arviointi U fasistien hyök­käysuhkan
väheksyntä eivät saaneet
osakseen johdonmukaisia ja t^ok-kaita
vastaväitteitä vastuussa ole^
vien sotilasfaepkilöiden taholta, jot­ka
usein tuklVat ja vahvistivat niitä.
Tällä oU pitkäUe menevät raskaat
seuraulraet." -Näin siis marsalkka
Gretshko. — Lev Beiymenski.
Lpppu
."Tämän vuoden ma^skuim 2 ^
pommihyökkäyksestä,^ joiika"j^iitiin
21 maakubtaa' Vastaan^ määrä Oiit
kohonnut 4700 ipommitukseeitj^-
mea i^abkuntaa - ja .Vinii' LlN^rsItf-etta
vaataan. Nämä n u m ^ psoit*
itahra^ että pSr. Anb maakmttaa
Vastaan hyöikattiin maaliskuussa
180 fkertaa,: toukokuussa 1200i J»rc
taa. ' \ ,
'Ha Tinbiä vastaan maalisSlauupa.
200 kertaa, ioukoknussa $tttf^lbäbul.
Quang Binbia mn^pi^uss» ^
kertaa, toukokmissa 120O IcerCäfl.
Voimakikainunat hyökkäykset on
suunnattu Vinh Linbiä vastaan, lä­hellä
17. Ievey5piii:iä-
«Maaliskuussa sen oli kestettävä
1,300 hyökkäystä, toukokuussa •1,-
500. Kesäkuun ensimmäisellä pqö-lislkoUa
nämä I t ^ edelloeti kp-bosivat
. . ."
RYPÄLEPOMMIT
". . . yhtäkjriä lentävät kottb^t
kylän ylitse pudottaen samalla rä-gähdyspoonteja,
oapalmiav^fcöd^Pria;
sen gääteen ne pudottavat .CBU-^S:-
jähdyspommeja esuakseen niäitn
ihmisiin. jotka ovat matkfdlar etsi.
mään suojaa; sitten uudelleen. r«SL
kaita pommeja, aikasytjrtyfcsellä^^i»-
mistettitja Täjai^spommeja, ia:*
ketteja . . v ponunetja rf<rilla' ei ole
mitään vaikutusta sotilastukikohtiin
tai panssareihin, vaan äKmSEnnumii.
siin jof ohuihin savisebilin j r ta-
Ionp<^fcien majojen oftäuitti^n:
Suurinta tulioa aiheuttavat näldeh
ptmunien kuulat — jokaisen Ison
pommin sisäM purkautuu kuusi­sataa
pientä pommia ja näiden
säitä jälkra kolmesataa jPkaisOS.
ta . . ."
TUHOTTU '
JÄLLEENRAKENNUS
"^ikaupuokiabieilla ja taapf^inr
dulla on kaikki klvitalpt iv^m.
olkoon kysymyksessä sitten
suus- tai hallintorak^inus,'il^Slj^
ten :asuntorakennus, synnyljypIaitPS
koulu, kirkko ja sairaala., tfsfätu?'
mat näistä rakennuks^ on pysty,
tetty jälleenrakennuksen ..^^ana
1950 lUvun puoUvälin jaUHSMu^
vun alun välisenä aikana R a l ^
nusvuosi on usein.luettavissa:oved
tai portin yläpuolella^ jotka >^
ovat pystyssä ramioiden ,Jke5kellä>
Kun näkee näimä suuren jälleenra­kennuskauden
'jäännökset; -yietaa-min
demokraattisessa iasafrällassa,
ymmärtää hyvin, mitä vastaan ame-rikkaiaisten
ibnabyiadkäykset on
suunnattu — maata vastaan, joka
on vapauttanut itsensä kolonialis­mista
ja oli matkalla rakentamaan
sosialistista yhteiskuntaa.
IhmisoHceuksien vuosi.
PÄIVÄN PAKINA
TV-VERENVUODATUS SÄÄNNÖSTELYYN
Kun Suomen Yleisradion halli-tusnenvosto
tuomitsi yksimielises­ti
(väkivaltaa ihannoivien kuvien
esittämisen televisiossa, niin HeU
singissä: ilmestyvän Kansan. Uu­tisten
nimimerkki "Pilkki" ter­vehti
sitä: pakinassaan huudah­taen:
—
' - I d o i n k i n . " _
. Suomi ei ole kuitenkaan mikään
edeUäkävijämaa ja tien näyttäjä
sillä alalla, selittää nimimerkki
jatkaen, että ensimmäisenä ehti
olla USA, mistä tämä väkivaltaa
väkivallan vuoiksi -sarjaelokuvien
massatuotanto on peräisin. E i voi­da
siis väittää, että kysymyksessä
olivat jotkin Revon tai Raatikai­sen
salajuonet sana- j a kuvava-pauden
rajoittamiseksi.'
Vietnamin sodan onneton kulku
ja väkivallan entistä voimakkaara-pi
lisääntyminen itse USA:ssa
ovat', saattaneet suurimman osan
Amerikah kansaa syvän itsetutkis­kelun
pariin. Tähän kuuluu myös
muuttumassa oleva suhtautumis­tapa
televisiossa esitettäviin kau-ihuelokuviin.
• Varsinkin ncekerijohtaja Mar­tin
Luther Kiiigin huhtikuussa ja
senaattori Robert • Kennedyn ke­säkuun
alussa tapahtuneet n»ur-hat
ovat herättiineot voimakkaan
vastareaktion, jonka tuloksena
asettamalle yäklvaltakomljjsiplle
kirjelmän, jossa p^rftään - J*teil^r
työhön, jotta elokuvateoäiSuus va­paaehtoisesti
ottaisi' käytänföö^
eräänlaisen väkivallan ;s8äiinjö$te.
lyjärjestelmän, ,
USA:n lehdistössä kalitta m a ^
oa ollut viime aikoina ransaitsfi
sekä'yleisön että toimitusten kiir-
USAn televisioverkossa cldui näit- sita sellaiston elokuvien valrois-dään
.eosi syksystä lähtien yäbem- tamista, jotka kuvaavat järjetön,
män tappamista, ruumiita Ja .ve|r- tä väkivaltaa . itsetarkoituksena.
ta. Murhat, lappolut ja k(fto väki- Komitean: hyviiksyroiissä julistuk- fTi.T'^"»!"^»^;^?^!^'
fvalian käyltö. toataab *»attaa " s e ^ sanottu n(m. . i T t ^ J ^ L ; ^ ^ L ^ St
tv^lokuvUsa siistimmäksi Ja'tap, • /yUe. emme > «aUia. «»ää antaa J^» ^^^«'SS^^.I^.^Ä
pamisinemJtelmät pllipafcumroitoä. - kjrkyjämme: mihinkään s » « « n . •S;^^'^,S4''SfM SSt
iKie^kuun pupUvälitetf USA:n./Soka .ede?>^t£ä^ •väkrvaU^ibnaPii- JJ^^L 5^^!*!^^^
kolme suurinta televlsio-yhtliHä.- Vln' lisääoflstä j a . j p i » ihannoi
NBC, CBS ja .'AB€' l|mpittiv;ät ^ ajkn^^^^
ryhtyvänsä tpimenpitatoiin väki- ' ta, julmuutta ja väkivaltaista tap-vallan
vähentämiseksi ohjelmls- pamista."
toissa. Ensi syksyn ohjelmia sil­mälläpitäen
'käsikirjoituksla^^^pn
ryhdytty korjaamaan, jo valmiina
olevista väkivaltaelokuvista leika-taan
pois "yliannostetut" verten-vuodatuskohtaukset
j a televisio­yhtiöiden
edustajia on parhail­laan
HoUywoodissa neuvottele­massa
tuottajien kanssa jo aikai­semmin
sovittujen kauhueloku­vien
siistimisestä. Televisioyhtiöi­den
edustajat myönsivät lehtimie­hille
antamassaan lausunnossa,
että amerikkalainen katsoja ei ha­lua
olohuoneeseensa sellaisia ve-rimääriä
kuin mitä tähänastiset
elokuvat ovat tarjonneet.
Itse HolIywoodissa on muodos­tettu
komitea, johon kuuluu sa-toja
tuottajia käsikirjoitusten laa-tijia,
objaajift j a Jiäyitelljöitä ja
joka pyrkii siibon, ettei millään
elokuvateollisuuden ihaaralla suo-
Antaakseen julistukselle tukea
useat tuottajat ja ohjaajat ovat
Jo. ilmoittaneet peruuttavansa jo
aloitettuja suunnitelmia. Mm. seu­raavien
tunnettujen elokuvasarjo.
Jen käsikirjoituksista vähenne­tään
verenvuodatusten "yliannos,
tuksla": "Mannlx", "Tehtävä mah­doton",
"Ruudlnkäryä" ja, " V i l l i
villilänsi'.
Myös useait näiden kauhueloku­vien
sankareiaita" ovat kieltäyty­neet
vastaisuudessa tästä kunnias-
- ta. Niinpä tunnetta veteraani-
'COwfooy.nayttelijä Rex Allen va-ikuutti,
että hän ei enää koskaan
Iconna kuudesti laukeavaansa^ sil­lä
Villin lännen elokuvat antavat
väärän kuvan aseen roolista Arne-rikan
elämässä.
. USA:n elokuvaliiilon puheenjoh.
taja Jack Vnlontl on lähettäiiyt
presidentti Johnsonin kesäkuussa
mistä. Nähtäviksi jlKä; «Vtitkb, isjr.
kyiset ilmiöt todella ensiminiilsai
askeleita pois- vtädvalta-ajatt^us-ta
USA:ssa.
Näin "sieltä kaukaa" ««tsott»^
na.
Mutta entäs meillä tääUä Cana-dassa?
Riittääkö se, että YMys-valtajn
väJuvaltaJcuva4eUi^s
säännöstelee TV>ruuduiS6a nBfatii-väksi
valmsitettavien tuptteU^-
sa verenvupdatuata, vai pitäisikö
meidän canadalaisten psalttmun^
vaatia ja vaikuttaa, etUlväkiviiHaa
väkivallan vuoksi sarjakuvia "aiii-titään"
mabdoUisimmaii paljon,
että niiden esitysmäärä väbpnne-ttään
ja että niiden esitysajkakiu
siirnetään jltamyöbään, joUpin lap
se* ovat jo vuotei$s|LK||'Q4iQret
omilla ^uvittelumatkoillaffn?
Selvää on, että me panadalaL-set
olemme -saaneet' yhdysvaltalal*
sia väkivaltakuWa väfi^ en«?^
män kuni omt-vksi itarpeeksemmo.
~ Känsäkoura.
i s ' : -
J i i l l