Vapaus, December 18, 1962

              ILOISTA JOULUA
J A H Y V ÄÄ
UUTTA VUOTTA
WATSON'S GLASS LTD.
MYYNTI J A HUOLTO
109 Queen St. East Sault Ste. Marie, Ont.
Isoisän iiaatto
ILOISTA JOULUA JA
H Y V Ä Ä UUTTA VUOTTA
t o i v o t t aa
FASHION SHOP
r SUOMALAINEN PALVELUSKUNTA
555 Queen Street East Sault Ste. Marie, Ont.
HAUSKAA JOULUA
jä parhainta menestystä rauAan-i;
oimf«n ioffninno/fe i;aonna 19(5
CSJ:n Sauit Ste. Marien Osasto
SAULT STE. MARIE ONTARIO
Elettiin vuosia 1917—18, Suomen
työväenluokan synkkiä vuosia. Isä­ni,
muonarenki, ei ollut sinä syk­synä
en^ä saanut levottomien aiko­jen
vuoksi mitään renginpaikkaa
eikä muutakaan työtä. Asuttiinpa
vain toistaiseksi entisessä asunnos­sa
Raision pitäjän Hintsan karta­nossa,
koska herra ei ollut perhettä
pellolle häätänyt; Ja koska el ollut
työtä, ei perheessä ollutVniuutakaan
kuin neljä nälkäistä pentua. E i sitä
nähty untalcaan mistään sinkuista
tai riisipuuroista. Olipa joku naapu­r
i sentään antanut lahjaksi vähän
ruisjauhoja, ijosta jouluaattona kei­tettiin
vesivelliä perheelle. Sitä
nautittiin pärevalkean loisteella,
koska muuta valokcinoa ci ollut.
Köyhä javaloton oli jouluaattom­me.
Johtuikohan sitten siitä vai
mistä, että isäni kertoi meille tosi­tarinan
omasta lapsuudestaan, joka
oli ollut vielä köyhempi kuin mei­dän.
Suomea oli kohdannut 1860-
luvun puolivälissä kolme katovuot­ta
perättäin. Leipä loppui, jonka
vuoksi kerjäläisiä alkoi vaeltaa
suurin joukoin paikasta toiseen.
Monen matka päättyi tien laitaan
lumihankeen. Niinpä oli isänikin
kotiväki Turun läänin Koskelta liit­tynyt
vaeltavaan kerjäläislaumaan.
Isäni oli silloin vielä paljon alle
kymmenen vuoden. Oli talvi lumi-neen
j a pakkasineen ja päällä vain
joitakin vaateriekaleita.
Päivä alkoi hämärtää ja kulkijat
olivat Joutuneet kahden pitäjän vä­liselle
metsätaipaleelle luultavasti
jossakin Hämeen läänis.sä. Vihdoin
huomattiin metsässä tien laidassa
yksinäinen ihmisasumus. Poikettiin
pihalle, jossa ei näkynyt elon merk­kiäkään,
isään mentäessä vaikutti
huone kylmältä ja asumattomalta.
C t : i t t i i n jostakin ulkohuoneista
kuivia puita: Nurkassa oli avotakka
ja siinä pata. Tulusta hieromalla
saatiin tuli syttymään. Sen loisteel­la
kulein sulatteli kohmettuneita jä-
3eniään, :
Silloin joku muisti, että o l i joulu
aatto. Jollakin oli säästynyt karvas
pettuleivän pala, joka tasattiin kaik­kien
kesken, ja lumesta sulatettiin
vettä palan'painikkeeksi. -
Isäni oli nukahtanut tulen läm^
mittavaan loisteeseen. Joskus yöllä
hän oli herännyt, kun sudet olivat
ulvoneet mökin ympärillä. Sitten
hän oli nukahtanut uudelleen. Aa­mulla
herätessä oli huone tuntunut
kumman hiljaiselta. T u l i oli takassa
sammunut. ^
Hän oli pimeässä lähtenyt hapui­lemaan
ympäri huonetta etsien
l
muita ihmisiä. Siinä hänen käsiinsä
oli osunut eloton ihmisruumis. Hän
ei tullut koskaan tietämään, oliko
)cuollut ollut mökissä jo ennestään
vain oliko joku matkalaisista löytä­nyt
siellä jouluyönä matkansa pään.
Toiset olivat jättäneet nuorim­man
mökkiin kuolleen kanssa ehkä
siten päästäkseen hänestä helpom-liiin
eroon. Poika juoksi kauhuis­saan
ulos mökistä tielle. Hän muisti
yöllä kuulemansa susien ulvonnan
ja se lisäsi vielä hänen kauhuaan.
Vähitellen alkoi jouluaamu hämär­tää
puitten latvoissa ja sitten tuli
metsästä mies ajaen laihalla häräl­lä.
Miehen tuli sääli yksinäistä las­ta.^
Hän' otti pojan mukaansa ja vei;
-kotiinsa, jossa tämä pitkästä aikaa
sai syödä kyllikseen puhdasta ruis-
OHRISTMAS ISSUE — SECTION III JOULUNUmRO — OSA HI
Tiistaina, jouluk. 18 p. — Tuesday, Dee. 18, 1962 Sivu 1
leipää ja tuhkassa paistettuja nau­riita,
mikä kai merkitsi pojalle tai­vaallista
herkkua. Mies piti pojan
luonaan talven kylmimmän ajan ja
kevään tullen hän taas yksinään pa­lasi
kotiseudulleen, minne muukin
kotiväki vähitellen palasi talviselta
kerjuumatkaltaan.
Sen tarinan tarjosi muonarenki
laihaksi lohdutukseksi nälän ahdis­tamalle
perheelleen vuonna 1917.
/ — Irene Rajala.
Ajanhcnki on Suomessa otollinen
edistykselliselle kulttuurille
Maya-kulttuurin
salaisuuksia
Tlkalista, Guatemalasta on löydet­ty
8. vuosisadan hauta, jossa usko­taan
olevan huomattavia jäännöksiä
maya-kulttutu-ista,
Penns.vlvainian yliopi:jton mui-nairtutkijat
avasivat äskettäin jätti-iäismäiseii
temppelin alla olevan
haudan. Tempiieli on valtava pyra-miidin
muotoinen rakennelma kes­kellä
troopillibta viidakkoa, joka ny­kyään
peittää suurimman osan täs­tä
vanhasta kaupungista, ilmoittivat
yUopiston edustajat. :
Tikal, jonka nimr merkitsee "kuis­kaavien
äänten paikkaa", oli luulta­vasti
maya-kulttuurin suurimpia
.paikkoja. ..Arkeologien arvelujen
mukann se oli syntynyt j o n o in
vuonna 1000 e.Kr.
Toiveet saada esiin ehyenä tämä
1,200 vuotta sitten suljettu haut?;
pettivät kun todettiin, että osa sei­nistä
ja katto oli luhistunut.
VUODENAJAN TERVEHDYS
kaikille suomalaisille asiakkaillemme!
THAYERLUMBER CO. LIMITED
Puhelin A L 6-8401
351 Northland Road Sault Ste. Marie, Ont.
4,700 pulloa verta tarvitaan
paikallisessa sairaalassamme 1963
T U L K A A LAHJOITTAJAKSI
^ soittakaa AL 6-5241
AIKAINEN SYÖVÄN LÖYTÖ
MERKITSEE PARANTUMISTA
Canadian Cancer Society
Puhelin AL 3-4781
Hausaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
toivotamme kaikille suomalaisille asiakkaillemme!
eMEVRCLET, OLDSMOBILE JA C.\1>ILLAC AUTOJA
aiEVROLET TROKEJA
775 Queen St. East Sault Ste. Marie, Ont.
Me esitimme tässä maassa ensim­mäisenä
poliittisena liikkeenä yhte­näisen
kulttuuriohjelman ja olem­me
sitä suuremmalla ja pienemmäl­lä
menestyksellä pyrkineeet toteut­tamaan
käytännössäkin. Tämif an­taa
meille aihetta oikeutettuun y l ­peyteen.
Mutta sanottakoon hnii
alkuun, että se velvoittaa meitä
myös tiettyyn itsekritiikkiin, jotta
emme lankeaisi perisuomalaiseen it-sehyväisyyteen,
josta ei mitään hy­vää
seuraa.
Kun tarkastelemme maassammo
vallitsevaa tilannetta kulttuuripoli­tiikan
kannalta ja vertaamme sitä
tilanteeseen 1940-luvun toisella puo­liskolla,
jolloin SKDLn kulttuuripo­liittinen
ohjelma hyväksyttiin, ha
vaitsemme, että siinä on tapahtunut
merkittäviä muutoksia.
Kulttuuriohjelmamme syntymää-jalle
oli ominaista rohkea eteenpäin
yntäämisen henki. Porvariston so-
• apolitiikka oli romahtanut ja niin
oli kärsinyt haaksirikon myös sen
ahdaskatseinen. kan.snlliskiihkoinen
Ja taantumuksellinen kulttuuripoli-iikka.
Vasemmistolainen työväen
liike kävi rohkeasti toimeen myös
kulttuuripolitiikassa. Se pani käyn
liin kauan kaivatun henkisen tuulo-uksen.
Samanaikaisesti työväen­järjestöt
heräsivät faantumusaj.in
>aicollisesta hiljaiselosta ja niissä
virisi poliittisen toiminnan rinnal­la
vireätä sivistystoimintaa ja kult­tuuriharrastusta;
Kulttuuripoliitti­sesti
kansandemokraattinen liike tu
li johtavaksi voimaksi, joka tahloi
uurtaa uraa uudelle aikakaudelle
maan sivislyselämä.ssä. -Ja se ky^
keni saavuttamaan myös tuloksia,
olihan sillä erittäin painava edustus
valtiopäivillä ,voimakas oslius halli­tuksessa
(m.m. opetusministeri),
kuntien • valtuustoissa sekä suuri
vaikutus eräiden tärkeiden kulttuu­rilaitosten
johdossa, kuten esimer­kiksi
yleisradios.sa ja kouluhallituk­sessa,
joiden pääjohtajat lukeutui­vat
kansandemokraaUeihin.
S K ! ) L pani alulle eräitä suuria
•uudistuksia, joilla luotiin edellytyk­set
maamme hengenelämän nykyi­sellekin
kehitykselle. Silloin perus
tettiin tärkeimmät yhäkin voimassji
olevLsta julkisista järjestelmistä tie­teiden
ja taiteiden tukemiseksi sekä
opiskelijastipendeiksi. Silloin y-lei.
sradio teki arvokasia työlä .suur
ton kansanjoukkojen demokraattise­na,
valistajana, silloin pantiin aliilli,'
tutkimustyö koululaitoksemme pe-ru.
iteellisctei uudistamisekBi yhtc-näiskoulupariaatteen
pohjalle ja
tehtiin monta muufa hyvää aloitet­ta.
SKDLn k u l t t u u r i p o l i i t t i n e n ohjel­ma,
joka annettiin 1947, viitoitii
m.vös tietä eteenpäin. Se kuvasteli
ekä sisäilölläiin efiä sävyltään noi­ta
myrskyisen eteenpäinmenon tun-'
nelmia. . ,
Nyt ]5 vuotta jälk(^enpäin maam-ue
on yhä .sama kapitalistisen ta-
•ousjärjeslelmän maa kuin silloin-un.
Siten itse kulttuurielämän pc-usteet
eivät ole muuttuneet toisik-d.
Kuitenkin kehitys ön tuonut
T J k a n a a n paljon .sellai.sta, mitä sil­koin
ei ollut nähtävi.ssä.
Poliittisesti Suomen porvarilliset
ja muut oikeistolaiset voimat pääsi­vät
40-luvu/Ja nousemaan siitä tila­päisestä
lamatilasta, johon ne sota­politiikkansa
haaksirikossa olivat
joutuneet. Vaikka kansandemok-laattinen
liike sellaisenaan on sekä
jäijestöUisesti että myös joukko-pohjaltaan
voimakkaampi kuin 40-
iuvulla, sitä vastaan yhtynyt taantu-
.uus kykeni ja on yhä kyennyt eris-ämään
sen maan halli tusohjaksisla
ja johdattelemaan myös kulttuuri-
)Olitiikkaa haluamallaan tavalla.
Xansand\mokraattien alulle pane-na
kansanvaltainen kulttuurikehti-
'ys pysähtyi ja jähmettyi paika!-
cen. Taantumus Tpääsi miehittä-
..^lään kulttuuripolitiikaan ja sivi.<"
yselämään ratkaisevasti vaikutta-
/at avainasemat omilla miehillädn.
Yleisradio muuttui pian jälleen
•oittopuolisesti työnantajien ja oi-
;eistolaisvoimien sekä kirkon har­joittaman
mielipidemuokkauksen
iiinitorvi-ksi ja menetti vähitellen
juuren kansansivistäjän asemansa,
:t=n paremmin ei ole käynyt radion
uide.naikai.sen pikkuveljen televisi­on,
jolla muutoin olisi ääniradiotn
•altavasti paremmat edellytykset
aikuttaa kansaan edistyksellisenä
;ivistysvälinecnä. Alullepanemam-yhtcnäiiikoulu-
uudisfiisasia hau­dattiin
komiteoihin ja sitä on kyet­ty
edelleenkin jarruttamaan,
-kansandemokraattisen liikkeen on
näinä vuosina ollut ponnistettava
kaikki voimansa siinä taistelussa,
jota .se on käynyt vähäväkisen kan­san
taloi!delli.sen ja sosiaalisen
r.saman tiirvaamiseksi. Tällöin näyt-,
tää käyneen niin, että työväenjäi-jestöjcn
aikoinaan hyvinkin satoi­sana
kasvanut kulttuurisarka on
i.äänyt vähälle liuollolle ja osittain
:<esantoonkin. Työväentalot ovat
-Tiuuttuneet monin paikoin voitto­puolisesti
huvi- ja tanssipaikoiksi,
vuifenkin on samalla todettava, et-ä
tämä on .sani^en yleinen ilmiö, jo-a
valitetaan kaiken kansalaistoi­minnan
aloilla, ei .suinkaan vain
'yöväenliikkeessä. Aika on tuonut
iiukanaan muita sivistys- ja varsin-cin
ajanvietemuotoja, jotka ovat
jelpommin käytettävissä kuin enli-et.
Me emme kykene kilpailemaan
ijanviettecssä, meidän voimamme
n aatteellisuudessa. Valitettavasti
>mme ole löytäneet aatteelliselle
yöllemme kaikkialla ajanmukaisia
muotoja ja keinoja.
Nämä ovat kehityksen mukanaan
Luomia varjopuolia. Mutta me oa-lemme
ilolla merkille myös valoi-jammat
näkymät, joita varsinkin ai­van
viime aikoina on avautunut.
; Ennen muuta on havaittavissa
.nruuitosta sivistyneistön asennoilu-nise.
ssa työväenliikkeeseen, naapu-
•imaahamme Neuvo.sloliittoon, so­sialismiin,
rauhanasiaan ja kansan­demokraattiseen
liikkeeseenkin.
Näinä vuosina esiinmarssineess.v
uudessa sivistysneistöpolvessa liäyi-lää
olevan aikaisempaa paljon
•iicmr.iän ennakkoluulotonta ainea-a
joka menneisyyden painosta va­paana
uskaltaa ottaa terveen kan­nan
aikamme suuriin yhteiskunnal.
' i " i i n oneielmiin. On nähty, että he
Parhain
vuodenajan
tervehdykscmme
suomalaisille
asiakkailleni me!
Cochrane-Dunlop Hiir(lware Ltd.
388 Queen St; East Sault Ste. Marie, Ont.
rohkenevat käydä haikailematta
taantumuksen keulakuvien ja py­hinä
pidettyjen arvojen kimppuun.
E i vain Väinö Linna vaan moni
nuorempi ja tuntemattomampi kir­jailija
on ruotinut porvariston "val­koista
valhetta" vapaussotauskon-toa.
Nuoret ovat iskeneet ankarasti
kirkon — j a mikä sitäkin tärkeäm­pää
— suurpääoman käsissä olevien
kustannusmopopolien holhousta vas­taan,
he ovat omassa keskuudessaan
pudottaneet Mannerheimin porva­riston
hänelle pystyttämättä puoli­jumalan
jalustalta ja tehneet paljon
muuta kokoomusta, kirkkoa ja muu-ta
taantumusta järkyttävää.
Tietysti tämä koskee pääasialli­sesti
suhteellisen pientä valveutu­nutta
kärkijoukkoa, ja tietysti tässä
on kysymyksessä pääasiallisesti por­varillinen
vastareaktio. . Valtaosa
maamme sivistyneistöä kulkee edel­leen
taantumuksen mukana j a sen
aatteellisena iskujoukkona. Valitta­en
on pantava merkille, että laaja
opettajakunta kasvatuksensa joh­dosta
on poliittisesti sangen oikeis-tolaisesti
värittynyttä, vaikka esim.
koulu-uudistusasiassa on lähenty­mistä
tapahtunutkin.
Joka tapauksessa edistyksen merk­kejä
on olemassa. Varsinkiin silla
humannisuudella, jota työväenliike
edustaa rauhantaistelussaan, myös
sosialistisella j a : kommunistisilla
aatteilla, ori nyt aikaisempaa otolH^
sempi ja parempi maaperä.
Tätä on osaltaan muokannut se
tosiasia että sekä tieteen, taiteen et­tä
muun sivistyselämän edustajat
ovat. vuosien varrella saaneet aina
nähdä, että. kansandemokraatit o-jentavat
kätensä jokaisen edistyk­sellisen
aloitteen tueksi ja heidän
asemansa parantamiseksi. Ehkä vie­lä
kauaskantoisempi vaikutus on ol­lut
ja tulee olemaan Neuvostoliiton
ja muiden sosialististen maiden esi­merkillisellä
kehityksellä kaikilla a-loilla
ja Neuvostoliiton päättävällä
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
ENSIMMÄINEN JOULU
JUHLA FLORIDASSA
Ensimmäinen joulunvietto Flori­dassa
ja mahdollisesti koko Pohjois-
Amerikan Yhdysvalloissa, historian
tutkijoiden mukaan, tapahtui vuon
na 1539, siis 423 vuotta sitten. Y h ­dysvaltoja
tosin ei vielä s i l l o in ollut
olemassakaan minään itsenäisenä ja
yhtenäisenä valtakuntana, mutta
Floridan niemimaa oli s i l l o i n k in jo
olemassa, pääasiallisesti Espanjan
hallitsemana ja omakseen vaatima­na
alueena.
Espanjalaiset lähettivät jatkuvas­ti
uusia ja yhä uusia löytöretkeilijä-kuntia
Amerikan mantereelle, var­sinkin
Floridan niemimaalle perus­tamaan
tukikohtia, tutkimaan uusia
alueita ja vakiinnuttamaan valtaa-mishankkeitaan.
Yhtä sellaista ret­kikuntaa
johti Hernando de Soto,
joka astui maihin joukkoineen tou­kokuun
25 päivänä 1539, lähellä Mai-natee-
joen suuta Bradentonista poh­joiseen
Meksikon lahden rannalla.
Hänen • retkikuntansa käsitti 600
miestä jalkaväkeä ja 200 ratsumies­tä.
Hernando de Soto eteni joukkoi­neen
pohjoiseen j a sisämaahan läpi
•seutujen, jotka nyt tunnetaan nimil­lä
Ruskin, Dade City, Invemess.
Ocala y.m., kohdaten siellä ja täällä
vihamielisiä intiaaniheimojakin.
Retkikunta asettui talvehtimaan lä­helle
nykyistä Floridan valtion pää­kaupunkia,
Tallabassea, intiaaniky-:
Iässä nimeltä Inlabica. Täällä otak­sutaan
ensimmäinen joulunvietto-
Floridassa tapahtuneen katolisten
pappien johdolla, joita myös o l i ret­kikunnan
mukana — k u i i ^ a s muu­ten!
'
Tallahassee oli silloin, yli 400
vuotta sitten^Apalachee-nimisen i n -
tiaainiasutuksen keskus ja sen ym­päristöllä
löysivät espanjalaiset 250.
intiaanien majaa, laajat maissi-, pa-;
pu-, kurpitsa- y.m. kasvisviljelykset'
ympärillään ja Hernando de Soto a-susti
intiaanipäällikkö Cacique Sa-pafin
majassa^ Myöhemmin de Soto
seikkaili kauemmaksi kohti pohjois­ta
j a länttä, mutta sai surmansa
Mississippijoen lähistöllä vuonna '
1542.
Tallahasseen lähellä yhä tunne­taan
kallionkieleke järven rannalla,
jossa Floridan ensimmäisen joulun­vieton
tiedetään tapahtuneen. Jos
joku Hernando de Soton jälkeläi­sistä
nyt osuisi paikalle, löytäisi
hän sieltä noin 50.000 asukasta kä­sittävän
Tallahesseen kaupungin,
alkuperäiseltä nimeltään "Talwa-ahassee",
tarkoittaen "vanha kau­punki",
rakennettu Rooman tavoin
seitsemälle mäen kukkulalle. Valtio-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME!
McMASTER FUELS LIMITED
KIVIHIILTÄ JA POLTTOÖLJYÄ
Puhelin A L 6-2253
Foot of Gouiri St. Sault Ste. Marie, Ont.
Hauskaa joulua ja rauliallista uutta vuotta
suomalaisiDe asiakkailleen
toivo Uaa
DAVIS CLOTHING LIMITED
Puolesta ARVI TUUMANEN
Soon suurin miesten ja paikain vaatetusliike
Queen & Bruce katujen kulmassa Sault Ste. Marie, Ontario
S - R B B O I T S
VUODENAJAN TERVEHDYS
KAIKILLE ASIAKKAILLEMME!
LYON'S FUEL, HARDWARE
& SUPPLIES LIMITED
PUUTAVARAA JA RAKENNUSTARVIKKEITA
KOTIEN OMISTAJILLE JA URAKOITSIJOILLE
Puhelin A L 6-2201
500 Wellington St. West Sault Ste.'Marie, Ontario
ILOISTA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivottaa
Kaikenlaisia rakennustarpeita ~ rautatavaraa ja työkaluja
Puhelin: AlgDma 4-4364
766 Wemngton W. Sault Ste. Marie, Ont.