1962-12-18-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, jouluk. 18 p. — Tuesday, Dee. 18, 1962 . A TD A T T C INDPPENÖENT LABOR ORGAN i V XTTl; JTlU O OF FINNISH CANiAIMANS ; (LIBERTY) ' Esi&blished Nov. 6, 1817 Edltor: W. p j i m d . ' ' . , . l^aoftser: S. So)ul Telephones: Olfice 0 3 1 - ^ - IJjUtorial pS>4ae5 Published thrice weekly: Tuesdsyä. Thuisdays and Batufdays'l)y^^V ^ niblishlng Co. Ltd., lOO-Utt Elm St .West, iSudbttry^ Ontario.^ Canada.. ; * ; Mailing addtess: Box 69 > Advertising rates upon applic^tlon. tra&slations free of charge. ' Authorized as second c^ass mall |»y the £ost Office Department, Ottawa, . and for paym^t of tystaM fa^cash. Canadassa: 1 vk. $8.00 6 « t f S l ^ ^ ' ^ ^ ! ? ^ : 3 kk. 2.50 Suomessa: im |S.Oi» 6 kk. $4.80 1 Vk. 0.50 6 kk. 5.25 CANADiANlLANGUAGE-PRESS Valon ja radhän juUa Siitäjmolimattä tai ehkä sen. vuokäii että puute puristaa _ varsinkin työttömiä ja muita vähävaraisia ja että sotarum-mut pärisevät tämän tuosta; jouluvalojen syttyminen todis- _ taa tayallaan ihmisen luottamusta ihmisyyteen, parempaan huomiseen ja rauhan voittoon. Vaikka varsinaiseen joulunviettoon on vielä näiden rivien ilmestymisen jälkeen tasan viikko aikaa, niin joulujuhlien valmistelu on jo niin kaupallisella alalla kuin yksityistenkin elämässä ollut käynnissä useita viikkoja: Ei tosin aina siinä mielessä tai tarkoituksella, että Vhyvä tahto ja rauha maassa'^ölisi saanut siitä lisää .kannattajia; J^aukana siitä •011 se jouluvaJmistelu,, mikä on käynnissä kassarekisteripol-kan tahdissa, tai varustelukilpaflun merkeissä." M liittyy ihmisten tuhatvuotiset unelmat paremmasta ja onnellisemmasta huomisesta, missä ei olisi puutetta kenelläkään; eikä liioin sotien vaaroja. Kuluvan vuoden aikana olemme jälleen saaneet vakuuttavia lisätodistuksia siitä, että inhimillisen tiedon, taidon ja ponnistelun avulla saadaan suuria edistysaskeleita ja ennenkaikkea siitä, että vaikka sodista hyötyvät ja sen vuoksi sotiin pyrkivät voimat ovatkin vielä suuret, niin rauhanvoimat ovat kuitenkin vieläkin suuremmat ja voivat, jos säilyttävät yhtenäisyytensä ja toimintatarmonsa; saada sodanlietsojat suitsituksi ja ihmiskunnan rauhan säilytetyksi. Tämä antaa todellista iloa aihetta ja onnen tunnetta tänä jouluna. Joulun ikivanha vietto perustuu talvipäivän seisaukseen. Vuoden pimeimpänä aikana kohottaa ihminen oman valonsa merkiksi siitä suuresta käännekohdasta* mikä on luonnossa tapahtumassa. Joulunviettoon liittyy myös uudempia, kristillisiä perinteitä. Ja mitä tahansa me näistä jouluperinteistä itse kukin ajattelemme, tosiasia kuitenkin on, että taistelu valon ja pimeyden välillä ei ole päättynyt, vaikka'se on saanut, historian eri- vaiheissa' erilaisia muotoja ja erilaisia tavoitteitakin. Ihminen on saanut lupnnonvoimat suuressa määrässä kontrolliinsa ja voittaa sillä alalla yhä suurempia saavutuksia. Mutta tuhoisammm kuin mitkään luonnonvoimat milloinkaan aikaisemmin, ihmiskuntaa uhkaa tällä kertaa hänen • omat keksintönsä ja niihin pohjautuvat joukkotuhovälineet. Toisaalta nämä uudet keksinnöt atomitieteen .alalla, sekä avaruustutkimuksen ihmeelliset saavutukset voivat antaa ihmiskunnalle niin suurta siunausta ja hyötyä, että sitä on meidän tavallisten maallikkojen miltei mahdoton käsittää. Siksi kaikuu nyt voimakkaampana ja valtavampana kuin koskaan ennen joulun perussanoma: "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto". Kansojen välisen hyvän tahdon ja rauhan säilyttäminen on perusehto kaikelle inhimilliselle kehitykselle 'ja edistykselle tänä päivänä. Mutta jos rauha voidaan säilyttääi kuten on.voitava; jos saadaan kansainvälisten sopimusten ja tiukan valvonnan perusteella toteutetuksi yleinen ja täydellinen aseistariisunta/ mukaanlukien kaikkien ydinaseiden hävittäminen, silloin on ihmiskunta suuren kukoistuksen ja onnen edessä kuten nyt jouluna ennakoidaan ja toivotaan. v Meillä on kansakuntana ja koko ihmiskuntana nyt kaikki edelljrtykset vauraan ja onnellisen elämän .saavuttamiseksi ja siinä toivorikkaassa mielessä otamme nyt vastaan edessä-olevan joulun. Hauskaa joulua ja rauhanomaista uutta vuotta Vapauden lukijoille ja kaikille kanssaihmisilleihme! YLEISÖN KIRJE Kepuli ^liittolainen" : Kuten on uutistiedoissa kerrottu, 40 afrikkalais-aasialai-sen valtion edustajat esittivät noin viikko sitten vaatimuksen,, että NATO-liitto ei saa varata aneita Portugalille. Tämä päätös tehtiin siitä huolimatta vaikka Yhdysvallat ja Englanti ovat vakuuttaneet,, että Portugali ei muka käytä NATO-maista saamiaan aseita kansallismielisiä voimia vastaan Angolassa, Mozambiquessa tai Portugalin Guineasisa. Afrikkalais-aasialaisten maiden YK:n huoltohallintoneuvostolle esittämässä päätöslauselmaehdotuksessa vaaditaan kaikkia valtoja "kieltäytymään tarjoamasta Portugalille sellaista apua, jota se voi käyttää hyväkseen Afrikan alueittensa väe^öpn kohdistetussa^ sbrtppoli^iikassa. Tämän vuoksi valtioita kehoitetaan ryhtymään kaikkein toimenpiteisiin, jotta sotilaallisen- tuen antaminen Portugalin haliituköelle saa-~^ daan päättymään." ' " ' ' Edelleen pääjöslauselmassa sanotaan; että-YK:n yleiskokouksen tulisi kehoittaa Portugalia lop^etiamaan "kaikki sor-tqtoimenpiteet^', poistamaan alueiltaan ne sotajoukot, jotka ovat avustaneet sortopolitiikan toteuttamista, julistamaan— "ehdottoman poliittisen armahduksen" ja ryhtymään neuvotteluihin, jotka johtavat Afrikassa olevien alueiden itsenäistymiseen. Jos Portugali ei suostu noudattamaan päätöslauselmaehdotuksessa esitettyjä vaatimuksia, turvallisuusneuvostoa ke-hoitetan ryhtymään tarpeellisiin taloudellisiin ja diplomaat-tisiiijipakotteisiin. On parempi ryhtyä näihin pakotustoimen-piteisiin kuin antaa tilanteen huonontua niin, ettei sitä enää voivia-hallita, selittävät nämä valtiot. Myöntäen, että Portugali — NATO-liiton yksi jäsenmaa — ei ole lännen "kaikkein kunniallisin liittolaismaa", toron-tolainen aamulehti, Globe and Mail sanoi viimeviikkoisessa toimituslj^irjoituksessaan, että tämä afrikkalais-aasialaisten v$iltioiden yhteisesitys aiheuttaa "suuren vaaran NATOille", Mainittu lehti myöntää, että Portugalilla on NATO-aseita Angolassa, missä harjoitetaan mitä julminta sortoa ja vai-piili! pwiii|lNift.#fcJipw^ NAINIEM RAUHAN-LÄHETTILÄÄNÄ • Torstaisen Vapauden "Viime tiedoissa" oli uutinen, jossa kerrottiin Ceylonin pääministerin, mrs. Ban-daranaiken matkustavan piakkoin Pekingiin ja-New Delhiin tarkoituksella aikaansaada sovinto Kiinan ja Intian välillä. Tämä oli mieluinen uutinen kaikille rauhaa rakastaville ihmisille, sillä tapahtuu ensi kerran, että nainen on näin julkisessa poliittisessa asemassa ja siis asemansa suomasta tilaisuudesta johtuen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa maailman r^iuhan säilymiseen. Op monasti sanottu, että jos naiset pääsisivät määräämään maailman suurtapahtumista, niin ei olisi pelkoa sotien puhkeamisesta. Naisellisella vaistollaan hän haluaa suojella, ei hävittää. Hän synnyttää lapset elämää, eikä sotaa varten. Näyttää siltä, et^ä uusi le^ti on kääntymässä maailmanhistorian kirjassa ja tulevissa kohtaloissa on otettava huomioon naisen yhdenvertaisuus myöskin teoissa eikä yksin suurissa sanoissa ja tyhjissä lupauksissa. Toivomme mrs; Bandaranaikelle parhainta menestystä tässä rauhanlähettilään työssään, sillä hän edustaa miljoonia naisia ympäri maailman, jotka eivät halua antaa miehiään ja poikiaan sodan uhriksi. Luulen, että koko Vapauden lukijakunta yhtyy toivottamaan hyvää onnea' tälle rauhan lähettiläälle. — Seppo. "Jos sodan voittaneet — Dairyl F. Zanuokin elokuva, 'Jota e-slm. Suom(B|8« «a|(tetiä|i piisellä "Atlantin v»|U .,^iwtim", on oQut ohJeUnlstAsaa m j ^ ' L|nsi- Saksan elokuvateattereissa Ja sota-fllmi kun on, on yleisömenestys myös ollut taattu; Hampurissa i l - mestyvkfo "Die Anderj» Ze^ancin" avustaja kertoo elokuvan synnyttämistä v^Uaikareaktlolst^ seuraavaa: Kävin kaksi kerta katsomassa .elokuvaa Ja llsi^ksi vielä kah^eati väliajalla varmistuakseni siitä; ettei vä-liaikakeskustelu numero 1 ollut poik-keus. • . . •; Elokuva on huono. Se* mistä väliajalla puhutaan, ei koske vain elokuvaa. Se on vain sen tyrmistyttävän keskustelun laukaisijana,, johon osallistuvat 16 Ja 25 Ikävuoden välillä olevat nuoret miehet Ja 40—50- vuotiaat vanhempiat miehet. "Ei. se ei pidä paikkaansa. Eivät saksalaiset upseerit sellaisia olleet." "Ei missään tapauksessa. Se on vam tavallinen tapa tehdä heidät naurettaviksi. Aivapkuin he olisivat olleet vähämiellsiä." Eraan katselijan epäröivä yritys: "Minun on sanottava, että meille kaikille o'i onneksi, ettemme voittaneet sotaa. Kuvitelkaapa millaista nyt olisi, jos olisimme voittaneet. Natsithan olisivat . . "Tiedän mitä tarkoitatte. Mutta ajatelkaapa vain, että puolalaisUla ja venäläisillä on nyt hallussaan puoli Saksaa. On selvä, että Hitler teki paljon vaarin. Hänhän oli loppujen lopuksi mielisairas eika kyennyt hallitsemaan asioita. Esimerkik- .si juutalaisjuttu. sitä kai tarkoitat- I te. Selvä se, ettei se ollut järjestyksessä. Mutta täytyy sentään pysyä maan pinnalla. Saksalaisena ei toki voi pitaa hyvänä slta ettemme voittaneet sotaa." "Alvan niin, se pitää paikkansa, mutta ikenraaleillakln oli osasyynsä. Heidän olisi;pitänyt säilyttää selkärankansa." "Tuo on niin helppoa sanoa nyt, lAutta ollslttepa o'lut silloin mukana Ja kokenyt ne menettelytavat, niin ettepä voisi syyttää upseereita." "Qllpa niin tai näin — nykyään on Jo selvää, ettemme lopulta pystyneet voltfampan' sotaa. Vllvolma oli yksinkertaisesti lilan suuri. Sen opimme silloin.. Saksalaiiien sotilashan taisteli neljällä rintamalla yhta alkaa. Se o'l virhe." "Minähän janoin, että sen takana oli Hitler; Hän oli yksinkertaisesta suuruudenhullu. Armeijalta vaadittiin valtavasti yli voimien ja Iisaksi olivat ne kotiseudun pommitukset, Jolta ei edes herra Goring pystynyt estämään." "Armeijan johtuohan kuitenkm varoitti moneen kertaan. Sehän on osoitettu. Mutta Hitler, uskoi, etta hän tietää asiat paremmin. Sc kosti Itsensä. Toisaalta on myönnettävä, että hän löi venäläiset. Jollei länsi olisi toimittanut aseita Ja suorittanut maihinnousua. Senhän täytyi ol-a lopun alkua. Se oli se suuri virhe." "Alvan niin, pitää kutinsa. Länsi teki silloin paljon virliieltä. Mutta el ole unohdettava, että Hitler oU alun alkaen huono taktikko. Lännelle el jaanyt silloin rmuuta mahdollisuutta . "Silta huolimatta. Mutta melta ei pitäisi nyt vetaa Bundeswehrlini Ja samanaikaisesti sallia tuollaIsla^ filmejä. Joissa tehdään saksalaiset kenraalit 'naurunalaisiksi." "Selvä on, se on lilttotutunelden. propagandaa. Toisaaltahan filmissä myönnetään, etta meillä oli pahios-tava ylivoima. On ihan varmaa, että Jos silloin paaklrjaoMsl ollut Rom-melin . täi Rundstedtin kasissa, olisi moni a.sia toisin . , ." Lehden kommentoija lausuu lo-puVsl: yhteenveto on synkkä Ja groteski. Herra Hitler on hävinnyt natsi-Saksan sodan ja ihmiset, jotka väittävät itseään demokraateiksi, pohtivat sita, miten tämä natsi-Saksan sota olisi voitettu. ; TV:W YLPSTYMINEN VON HASSEL TUSKIN STRAUSSIA PAREMPI TYPERYYTTÄ VAIKO VALHETTA? Port Arthurin Canadan Uutiset-lehden jouluk. 4 pnä numerossa kommunismia käsittelevässä kirjoituksessa esitettyjä vääristelyjä on ehkä syytä oikoa lehtemme palstoilla. Lehden otsikko "Kommunismi on enemmän ottaja kum antaja . . Demokratian laita on päinvastoin", on J O valhe sinänsä, mutta' j a kun Jotain puhuu, sanotaan heti, "Nyt pitaa mennä Bundeswehriin (armeijaan). Mina en sitä hyvak.sy. En niin kauan kuin meidän isiämme syytetään: silta, etta he olivat sodassa aivankuln he olisivat rikollisia. Ei. menkäämme tahan CUn roskaläjään väitös väitökseltä. Ensinnä lehti väittää olevan "todistettua", etta marxismi-leninnismi tuomitsee individualismin, persoo-naUisuuden? Kuka todistaa 3a missä? Samassa kirjoituksessa lehti lainaa: "Vasta kommunismissa voi toteuttaa humanismi, vasta sen pii^ rissa vallitsee tosi moraali, ihminen muuttuu passiivisesta objektista aktiiviseksi subjektiksi. Persoonallisuus puhkeaa kukkaansa . . .jne. Miksi Canadan Uutiset todistaa itse itsensä vaäristelijäksi samassa kirjoituksessa? Eiko kirjoittaja muka ymmärrä etta on olemassa yksityisomistukseen liittyvää yksilöllistä (individualista itsekkyyttä, (egoismia). Vika ei ole kommunistien sanakirjassa, vaan CUn kirjoittajan päässä. Kysymys on itsekkyyden poistaminen yksilöstä, eikä suinkaan itse individualismin hävittämisestä. EJko CUssa ole henkilöä joka ymmärtää painettua tekstiä? vai antaako lehti tarkoituksella noa maan itsenäisyyden puolesta toimivia ihmisiä vastaan. Globe esittää omasta puolestaan tekopyhän ehdotuksen YhdysvalloiHe ja Britannialle sikäli, etta lähettäessään lisäa aseita Portugalille, niiden tulisi vaatia, ettei Portugalin hallitus saa niita lahetlaa Ango- ^laan..' Selvaa kuitenkin on, että vaikka ta ta sinisilmäistä vaatimusta noudatettaisiin Portugalin toimesta, mita ei yksikään jarkeva ihminen voi uskoa, NATO-aseiden jatkuva lähetys vapauttaisi kuitenkin Portuga^ Ixssa muita varusteita käytettäväksi Angolan isanmaanystär viä vastaan. •Me puolestamme liitymme n i i h in hyvaa tarkoittaviin ca-nadalaisiin jotka toivovat ja vaalivat, etta Canadan edustaj a in tulisi YK:ssa antaa varauksettoman tukensa ja kannatuksensa afrikkalais-aasialaisten valtojen päätöslauselmaehdotukselle. ' Ilman sitä joutuu maamme kovin noloon ja huonoon valoon vastikään vapautuneiden -kansojen ja valtioiden silmissä, sillä ne katsovat, etta ne jotka eivät halua puolustaa itsenäisyyteen pyrkiviä, sorrettuja kansoja, ovat Ilse asiassa imperialistisen riiston j a ryöstön kannalla. Sellaisen katsantokannan leviämiseen ei meillä kansakuntana ole varaa ja siksi olisi edustajiemme kansainvälisissä elimissä j a kokouksissa linjoit-taudutlava johdonmukaisesti imperialistista sortoa vastaan ja kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta. • että olet natsi. Kun puhuu asioista se'laisina kuin ne todella olivat. Puolalaiset naulasivat silloin lapsia kielestä pöytään kiinni Ja raiskasivat naisia. Ja ,sit*en sanotaan, että Saksa aloitti sodan. Silla tavalla el armeijaa rakenneta." Puhuja on 20- vuotias. Eras vanhempi herra antaa tukeaan: "Niin. sodan jälkeen heitet-tim lapsi pesuveden mukana ulos:Ja se tuntuu vielä tänäänkin. Se, mitä ulkomailla sanottiin, se o'l ykslnker-tal. se.stl hyväksyttävä. Nyt on - selvää, että Puola ja Englanti vetivät meidät sotaan. Onhan toki lopulta saatava selvyys asioihin. Siihen aikaan, sc on todettava, el edes Hitler voinut sille mitään." El mitaan vastalauseita. Lopulta sanoo eras neljissakymmenissä oleva: "Se pitaa palkkansa. Mutta on kuitenkin myönnettävä, että Hitler yliarvioi itsensä. Mitaan edellytyksiä armeijan Johtajaksi hänellä el ollut. Sc oli traagilllsta." Puhuja viittaa erääseen filmin kohtaan. Berliini. — Samaa vanhaa viiniä uudessa leilissä, sanovat demokraattisen Berliinin poliittiset tarkkaili-japiirit Adenauerin viidennen kaui- 'netin ministereistä Eniten hämmästystä herättää puolustusministeri Straussin seuraajan Kai Uwe von Hasselin kamaan. Knslillisdemok-raatteihin lukeutuva. Schleswi'4- Holsteinin osavaltion entinen pääministeri on Adenauerin laheisiin-piä uskottuja, Bonnin aanmmu.'- > syyspolitiikan innokas kannatta ]aj:i yksi Länsi-Saksan revansUijaijesto:^ jen tunnetuimmista johtajista. Vam muutamia viikkoja sitten esiintyi Hassel LänsiBerliinissa järjestetyssä mielenosoituslilaisuudes.sa suorin sanoin Puolaa vastaan todeten. ot*a; 'meidän tulee pitaa kiinni kou-maamme oikeuksista'. Mita Puolan länsiosien takaisinsaami.':cen tulee •pitää tehdä enemmän kuin k;itsfli;i kaihoiscsti lanteen." Samast.a tiln; suudessa han torjui jyrkästi kaiktcij Länsi Berliinin ongelman ruuluino- j maiset ratkaisut. Vuiii nuiutami.-i 1 paivia sitten sanoi Hassel VViusbado-j nissa pitämässään puheessa, ett:) j han ja hänen puolueensa py.svv;t! j uskollisina kotimaan vaatinuiksilic j Keski-ja Ita-Saksassa". f lanne entisellään, ts. hankkia valtuudet atomivarustelu- ja hatälaki-polititkan jatkamiselle. VASTALAUSEMYRSKY Bonn. — Jyikan torjuvasti otti liiltokan.sleri Adenuaenn kristillisdemokraattisen puolueen liittopai-varyhma tiislai-iltana vastaan Lan-si- Saksan uuden kokoomushallituk sen ministerilistan, jonka Adenauer itse luki liittopaivaedustajille. Vastalauscmyisky puhkesi sen johdo.sta, etta oraita edellisessa hal- !iluksos.sa mukana olleita knstillis-doinokniattisia ministereitä ei ollut iiiiriettyina uuden hallitukseni listalla. Entinen yleissaksalaisten '.(V.=;ynr.\';ten ininisten Ernest Le:n-mcr poistui ryhmän kokouksesta syva.sti. katkeroituneena. V Ki'istil!i:isosiaalisen liiton (C^>- U:n) lilltopaivaryhma ijmoitti kes- .viviikkona. etta CSU osallistuu Lan- 1 .Saksan uuteen kokoomushallitukseen •hiiolimutla raskaista epäilyissä ' C S U oir kristillis demokraatti-: xn piioliiotMi (CDU:n) Baijerissa oimiv!! aiajaijesto. Puolitoista tuntia kestan-^en neu- Karttamme osoittavat, millaisella vauhdilla televisio valloittaa maailmaa. Pohjoisesta etefään ja lännestä itään nousee yhä uusia tv-lähettimiä ja -antenneja. Televisio pystyy tätä nykyä saavuttamaan arviolta 600 miljoonaa katsojaa. Laajalle levinnein se on Amerikassa, jossa on noin 57 milj.tv-vastaanotinta käytössä. Englanti on maa^ ilman tv-maa numero kaksi — siellä on yli 12 miljonaä vastanotinta. Länsi Saksassa ja Neuvostoliitossa on yh"t%' paljon vastaanottimia kummassakin, mm. 6 miljoonaa:-- Japani on kuitenkin niitä edellä n. 8 miljoonine vastaan^ ottimineön, multa maa onkin järjestyksessä maailman kolmas tv-maa. Yli puolet japanilaisista perheistä pmis-taa television ja maassa on kolme väritelevisiolähetyksiä lähettävää tv-verkostoa. Kaikkiaan on maailmassa 40 mainostelevision omaavaa valtiota. Noin 30 valtiossa toi-; mh yksityisiä tv-yhtiötä, kun taas 38 maassa televisio on valtion hallussa. STEINBECK TUKHOLMASSA: ' rxirjaiiijan tehtävänä on paljastaa virheemme" valheita lukijoilleen? Lehti vertaa kommunismin teoriaa ja käytäntöä toisiinsa, mutta kuinka voi kommu nismm teoriaa verrata kommunismin käytäntöön koska kommunistista käytäntöä ei ole vielä olemassakaan, on olemassa vasta sosialistista käytäntöä. Sosialistisessa Neuvostoliitossa ei pyritä poistamaan yksilöllisyyttä, mutta siellä on tavoitteena poista vain kaikki mahdollinen mädännäisyys yksilöltä, rikollisuus, tupakointi juoppous jne. Tässä yksilön huonojen ominaisuuksien "kliinauksessa" on Ncu vostoliitossa saavutettu jo melko kauniita tuloksia, rikollisuus on laskemassa, Ja juopunut henkilö on jo melko harvinainen näky Neuvostoliiton katukuvassa. Taloudellisesta kehityksestä "kommunistimaissa" antaa Canadan Uutiset seuraavan lausunnon: "Joukot poljetaan mita alhaisimpaan elintasoon . . .?" Nykyiset sosialistiset valtiot oli "poljettu mitä alhaisimpaah elintasoon" ennen' vallankumouksia. Sosialismin aikana on elintaso "poljettu" ylöspäin jatkuvasti, f^apita-listiset talousasiantuntijat myöntävät avoimesti, että ellei sosialistisia maita kyetä lyömätin aseellisesti, - ei se ainakaan tapahdu taloudellisesti, kauppaliitoista ja -saarroista huolimatta USAn ehkä kuuluisin lehtimies Walter Lippmann sanoi Neuvostoliiton keihtyksestä: (I hate to say this — Lippmann). Vihaan sanoa, mutta "kommunistit ovat tehneet 40 vuodessa enemmän hyvää kuin tsarismi olisi voinut 1,000 vuodessa." (Mikäpä ero on tsarismilla ja kapitalismilla, tai sanotaanko Roc kefeller-Kennedysmilla.)? Canadan Uutisten tulisi muistaa, että sanomalehden tulee olla tiedon ja totuuden esilletuoja. Lehteä joka poikkeaa totuudesta^ ei erehdyksessä, vaan tarkoituksella johtaa lukijat valheeseen, kutsuttakoon "kuraruiskuksi". On häpeä lehdelle jonka edelle lukijat menevät tiedossa jq totuudessa. — Brother; Port Arthur. liiton ministeriehdokkaita kehote 'aan hvvaksvmaan heille maaratyl paikat lialiitnksessa. voUeluiv laikecn CSL':n liittopaivii nä^serin^paTmimsTeiikaudell^ on [ 1^'!.^" J''"^".'^' yedonannon. jossi nimenomaan Schleswiy-MoIsleinist.i tullut entisten natsien turvapaikk.i;! Entisiä fasisteja on jopa osavaltio i j hallituksessa, oikeus- ja polisilaitok- .sesta puhumattakaan. Ha.ssclin po liittisiin lähiystäviin kuuluu mm. Varsovan pyöveli, ^'S-kenraali RIM-nefarth, joka talla hetkellä on \ V L S - lerlandin pormestari Syltissa. H;i.s-selin supien suojassa saattoi .Au.s-chwitzin keskitysleirin komendantti Bar piileskellä vuosikaudet ja R:i-vensbryckin keskitysleirin 'laaka; r' Oberhau.ser pitaa . praktiikkaan.';:i viime vuoteen asti Hassciin rinnalla edustaa scit.Sf-man uuden ministerin rinnalla v-leissaksalaistcji kysymysten: mini.s-teri Rainer Brazel niin ikaan aa-rimmäisyysaineksia. Hän on koiii-munisminvastaisen ':l'c!astakaa laii-ha"- järjeston perustaja. Kun uuden hallituksen 20 ministeristä on suui i enemmistö edellisen kabinetin i - i - seniä, sanotaan, ettei kuiisi viikko.i kestänyt hallituskriisi ole muuttanut tilannetta Länsi-Saksassa ainakaan parempaan suuntaan. Painva.'?to:n on Adenauerin onnistunut kulissientakaisella juonittelulle ja erikoisesti vapaisiin demokraatteihin kohdistetulla painostuksella pysyUaa 11- Toiineittain sardiineja mereen ihmisten nähclassä nälkää Tonnetlain sardiineja heitetään mereen vanhusten nähdessä nälkää. Taina tapahtui kesällä vuonna 1962 Ranskassa, jossa suurin osa vanhuksLsta joutui elamaan 300 vanhan fran{jin paivatulolla. Nämä rahat inttävät korkeintaan kiloon tuoreita sardiineja. Ranskan rannikkovesiltä saadaan runsaasti . kalaa, mutta kalastajat pystyvät myymään vain osan saalistaan, mista he saavat mitättömän hinnan, silla säilyketehtaat maksavat korkeintaan 120 frangia kilolta pienen saidiinirasian maksaessa vä hintaan 120 fran^^ia. Huolimatta nain alhaisista tukkuhinnoista kalateollisuuden harjoittajat katsovat edullisemmaksi ostaa jäädytettyjä sardiineja Marokosta ja Portufjalitsa, koska sieltä niitä saadaan vieläkin halvemmalla.^ Ja kalastajat heittävät myymättä jääneet kalat takaisin mereen. Tukholma. — On tavallista, että tämän palkinnon vaataanotta- Ja esittää tässä tilaisuudessa oppineen tai persoonallisesU värittyneen katsauksen Urjallisuaden tarkoituksesta ja päämääristä, sanoi kirjallisuuden Nobelin palkinnon saaja, amerikkalainen kirjailija John Steinbeck Tukholman suuressa juhlassa maanantaina. Minä kuitenkinV aion nyt sanoa muutaman sanan niistä velvollisuuksista ja silta vastuusta, jotka painavat niitä jotka luovat kirjallisuutta. Niin Nobel-palkinto kuin paikka, jossa olen sitä vastaanottamassa, nauttivat sellaista arvonantoa, että minä sen sijaan että vaikertaisin kuin kiitollinen ja nöyrä rotta, tunnen pikemminkin tarvetta karjua kuin leijona — ylpeydestä ammat^ tini takia ja niiden suurten miesten takia, jotka tätä ammattia ovat harjoittaneet vuosisatojen halki. Kirjallisuuden uranuurtajat ei-taa virheemme ja epäonnistumisemme, tuoda päivänvaloon: syn; kät ja vaaralliset unelmamme mutta rakentavassa, parantavissa mielessä. ' • Sitä paitsi on kirjailijalle uskot tu tehtäväksi ilmaista ja ylistää ihmisen kykyä henkiseen suuruuteen, urheuteen tappion hetkenä, rohkeuteen, sääliin ja Fatcka)|te$9. Loputtomassa taistelussa heikkoutta ja epätoivoa vastaan nämä ominaisuudet ovat toivon liekehtivinä vertauskuvina; , • . Katson, että kirjailijalta, joka'; ^ täydestä sydämestään usko ihmisen täydellisyyden mahdollisuuteen, puuttuvat oikea antautuminen kiTr jallisuudelle ja myös paikka kirjallisuudessa. Vallitseva yleinen pelko oli tulosta nopeasta edistyksestä tietämisessämme ja tekemisessämme jä siihen liittyvistä tietyistä vaarallisista ilmiöistä asioitten maailmassa. Kuitenkin, ajatellen ihmiskunnain vät suinkaan olleet mitään kalpeata joutuneen^pilkän historiansa aika-heikkoa papistoa, joka lauloi ilta- na moneen kertaan vastakkain nioitaan tyhjissä kirkoissa. Liioin I luonnollisen vihollisen kanssa ja ei kirjallisuus ole ollut tarkoitettua selviytyneen vaikkakin joskus niille harvoille, jotka ovat löytä- täydellinen tuho ja pyyhki^ymi-neet turvapaikkansa luostareista. Kirjallisuus on yhtä vanhaa kuin taito puhua. Se syntyi inhimillisestä tarpeesta eikä se ole muuttunut muulla tavoin kuin siten, _että se on tullut yhä välttämättöraämmäk-si. Runoilijat ja kirjailijat eivät ole maailmaa vierovia. Alun alkaen on Itse ihmissuku sälyttänyt heille heidän tehtävänsä, velvollisuutensa ja vastuunsa. Kirjailijan tehtävä el ole muuttunut. Hänen asiansa on paljas-nen jäljettömiin ovat uhanneet olisi heikkoa ja tyhmää-pakoilla nyt, kun olemme suurimman voittomme kynnyksellä.. Olemme hankkineet itsellen^ipe suuren osan sitä valtaa, jonka^ onnen katsoimme kokonaan kuuluvan herralle. Jtsekin säikähtäen, olepi-rae Ottaneet käkiimme koko matälv man ja kaikkien elävien ol^tojen elämän ja kuoleman herruuden. Vaara, kunnia, valinta on >^im^ kädessä ihmisen itsensä. Ja kun-olem- (Jatkuu sivulla 4) .: PÄIVÄN PAKINA "Kun joulu o n . . ." N i i n , aivan oikein. " K u n joulu on. . . ." hyraiUvat toiset toimittajat, mutta antoivat .sitten "t\vistin" eli käänteen silta Jatkuvalle" noin n i - j n e e n s a : " m i n kirjoita vie a yk.si joulupakina". K i i t o s asiallisesta huomautuksesta, sanoimme me, jiT nyt sitten yritämme, vaikka kirjoituskone meinaa v a l l an väkisin tehdä pakinasta "ka-: plnan". on sanottu, että ajat muuttuvat ja me ajan mukana. N i i n näyttää olevan asia varsinkin joululahjojen tiimoilta. Ennenvanhaan ostettiin esim. pikkupojille .sellaisia vanhanaikaisia vc- Icottlmia kuin lentokoneita, tankkeja, panssarivaunuja Jms. Jotkut meistä vanhemmista mui.s-tamme sellaisenkin ajan. jolloin leik i t t i i n tinasotamiehilla ja puuhevos i l l a , mutta se a i k a on v a l l a n mui-nnisuuteen kuuluva. Nyt sen sijaan pidetään jo .sähköllä kulkeva junaakin kiskoineen vanhanaikaisena vekottiinena lelujen maailmassa. Rsimerkkinä mainittakoon. . oltu vieraillessamme parisen viikkoa sitten Toronto.ssa, o'i allekh-Joittaneel-la tilaisuus katsella muutamia m i nuutteja sikahustcn suurliikkeiden näyteikkunoita, _ja myontaa täytyy, e l t a nvkvaikaiset lasten lelut vaikut- .tavat aivan "muilta planeetoilta" t i i l l e i l ta Lelut ovat tulleet entista elävam-miksi, entista suuremmiksi, miltei kokonaan mekanisoiduiksi ja h i n n a l taan niin kalliiksi^ etta isa- ja äitiparkojen täytyy " p u k i n ' kaytya maksaa hänen laskujaan viikkokaupalla vielä ensi vuonna. Ohjusten, rakettien ja avaruusalusten Iisaksi on nayteikunoilla Ja myös hyllyillä, käveleviä, puhuvia, .siimansa ummistavia, monlnkertai-siFa vaatekerroilla, hiusten kaher-rvs- ja muilla kauneusvalineilla varustettuja oikem lasten kokoisia nukkeja. On kaikenkokoisia, mutta pääasiassa Iryvin suuria ja mahdollisimman luonnollisia villieläimiä; tiikeri saattaa heiluttaa pitkaa hantaansa, jonka päässä "voimistelee" nokkela ja .sekin liikkeitä tekevä rotta,, samalla kun toinen j.vrsijii kutittaa sulalla jonkun toisen petoeläimen korvaa. • Saatavissa on suurikokoisia "puun-hakkaajia", jotka heiluttavat kirvestä, tanssivia ja soittavia apinoita. Lajeja Ja malleja on paUon, mutta Yhteistä niille on se, että ne on me-kanLsoltu, joko toimimaan ykshi tai ryhmissä aina. luisteleviin .Jää-kiekkopelureihin saakka-jonkinlaisena rauhan' ja hyvän, .tahdon ohjelmana yhdysvaltalaisten sota tukiasemalta Guantanamoäta, Kuubasta? Miten voidaan sovlttaaVJouluhen-gen" kanssa yhteen se. että -TV-fJh-jelmaa esitetään paikasta, ^inlltjlllni-dysvallat pitää rväkevämmäiljC^lk^-- delia" ja vastoin Kuubräk kansan;ja-hallituksen talitoa, haUus^|l:-",p|ti- Paljpn on siis hyvää ja mielen- kaita mmne Jenkit ovat ke^t^blfeet kiintoista tavaraa* saatavana lapsille.- Tietysti on paljon vie'ä lapsien miellä myrkyttämään pyrkivää sotaistakin kamaa. Ikävä vain, että meilläkin, rikkaas- .sa Canadassamme, on paljon sellaisia lapsia, jotka eivät pääse näitä nykyajan lelumaallman Ihmeellisyyksiä sen lähemmäksi, kuin näyte- Ikkunain taakse. •.«•••»•• Pitkien joulunpyhien aikana — Ja ne ovatkin nyt nälkävuosiakin pidempiä — on tilaisuus käydä tuttavia ja naapureita tervehtimässä, lukea niita hyviä kirjoja,, joita saamme joulu'ahjaksi tai joiden lukeminen on jäänyt Jokapäiväisen hyörinän kiireessä tekemättä.. On myös, tilaisuus seurata radio-ja' TV-ohjelmaa seka käydä hiihto-radallakin pikkulenkllla. Mutta .se meitä ihmetyttää, mitä ajattelevat kuulijat ja katselijat esim. .Ed. Sullivanin TV-ohjelmasta, jonka han kuulema esittää tässä Joulun cdollu erikoisohjelmana r - .siis kaikkea muuta mutteivät räiiha»' Ja hyAiäntahdon Julisteita?; •'r ".^ > V : No, ehka nykymaailma fc^i^a tuliaistakin "henkeä"? - - ' Oma'ta kohdaltamme toivotamme kalkille kansalaisillemme^ ennenkaikkea TURVALLISfTA JOULUA, palauttaen mieleen, että tieliikenneonnettomuudet nhttävät kallista satoa aina suurten juhlien aikana. , Telkkaamme itse kukin voitavamme sen hyväksi, että tällaisten tapaturmien tilastotiedot eivät IJs&änny meidän kohdaltamme. Siten vohnme Ii£äta o.saltamme todePista Jouluiloa. ; Maltti on valttia autoliikenteessä ja hätiköinti kehnointa lajia hanttia. Näissä puitteissa toivotamme kai-, kille lehtemme lukijoille rattoisaa joulua, hyvin ansaittua lepohetkeä ja rauhanomaista uutta vuotta. .— Käasakoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 18, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-12-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621218 |
Description
Title | 1962-12-18-02 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina, jouluk. 18 p. — Tuesday, Dee. 18, 1962 . A TD A T T C INDPPENÖENT LABOR ORGAN i V XTTl; JTlU O OF FINNISH CANiAIMANS ; (LIBERTY) ' Esi&blished Nov. 6, 1817 Edltor: W. p j i m d . ' ' . , . l^aoftser: S. So)ul Telephones: Olfice 0 3 1 - ^ - IJjUtorial pS>4ae5 Published thrice weekly: Tuesdsyä. Thuisdays and Batufdays'l)y^^V ^ niblishlng Co. Ltd., lOO-Utt Elm St .West, iSudbttry^ Ontario.^ Canada.. ; * ; Mailing addtess: Box 69 > Advertising rates upon applic^tlon. tra&slations free of charge. ' Authorized as second c^ass mall |»y the £ost Office Department, Ottawa, . and for paym^t of tystaM fa^cash. Canadassa: 1 vk. $8.00 6 « t f S l ^ ^ ' ^ ^ ! ? ^ : 3 kk. 2.50 Suomessa: im |S.Oi» 6 kk. $4.80 1 Vk. 0.50 6 kk. 5.25 CANADiANlLANGUAGE-PRESS Valon ja radhän juUa Siitäjmolimattä tai ehkä sen. vuokäii että puute puristaa _ varsinkin työttömiä ja muita vähävaraisia ja että sotarum-mut pärisevät tämän tuosta; jouluvalojen syttyminen todis- _ taa tayallaan ihmisen luottamusta ihmisyyteen, parempaan huomiseen ja rauhan voittoon. Vaikka varsinaiseen joulunviettoon on vielä näiden rivien ilmestymisen jälkeen tasan viikko aikaa, niin joulujuhlien valmistelu on jo niin kaupallisella alalla kuin yksityistenkin elämässä ollut käynnissä useita viikkoja: Ei tosin aina siinä mielessä tai tarkoituksella, että Vhyvä tahto ja rauha maassa'^ölisi saanut siitä lisää .kannattajia; J^aukana siitä •011 se jouluvaJmistelu,, mikä on käynnissä kassarekisteripol-kan tahdissa, tai varustelukilpaflun merkeissä." M liittyy ihmisten tuhatvuotiset unelmat paremmasta ja onnellisemmasta huomisesta, missä ei olisi puutetta kenelläkään; eikä liioin sotien vaaroja. Kuluvan vuoden aikana olemme jälleen saaneet vakuuttavia lisätodistuksia siitä, että inhimillisen tiedon, taidon ja ponnistelun avulla saadaan suuria edistysaskeleita ja ennenkaikkea siitä, että vaikka sodista hyötyvät ja sen vuoksi sotiin pyrkivät voimat ovatkin vielä suuret, niin rauhanvoimat ovat kuitenkin vieläkin suuremmat ja voivat, jos säilyttävät yhtenäisyytensä ja toimintatarmonsa; saada sodanlietsojat suitsituksi ja ihmiskunnan rauhan säilytetyksi. Tämä antaa todellista iloa aihetta ja onnen tunnetta tänä jouluna. Joulun ikivanha vietto perustuu talvipäivän seisaukseen. Vuoden pimeimpänä aikana kohottaa ihminen oman valonsa merkiksi siitä suuresta käännekohdasta* mikä on luonnossa tapahtumassa. Joulunviettoon liittyy myös uudempia, kristillisiä perinteitä. Ja mitä tahansa me näistä jouluperinteistä itse kukin ajattelemme, tosiasia kuitenkin on, että taistelu valon ja pimeyden välillä ei ole päättynyt, vaikka'se on saanut, historian eri- vaiheissa' erilaisia muotoja ja erilaisia tavoitteitakin. Ihminen on saanut lupnnonvoimat suuressa määrässä kontrolliinsa ja voittaa sillä alalla yhä suurempia saavutuksia. Mutta tuhoisammm kuin mitkään luonnonvoimat milloinkaan aikaisemmin, ihmiskuntaa uhkaa tällä kertaa hänen • omat keksintönsä ja niihin pohjautuvat joukkotuhovälineet. Toisaalta nämä uudet keksinnöt atomitieteen .alalla, sekä avaruustutkimuksen ihmeelliset saavutukset voivat antaa ihmiskunnalle niin suurta siunausta ja hyötyä, että sitä on meidän tavallisten maallikkojen miltei mahdoton käsittää. Siksi kaikuu nyt voimakkaampana ja valtavampana kuin koskaan ennen joulun perussanoma: "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto". Kansojen välisen hyvän tahdon ja rauhan säilyttäminen on perusehto kaikelle inhimilliselle kehitykselle 'ja edistykselle tänä päivänä. Mutta jos rauha voidaan säilyttääi kuten on.voitava; jos saadaan kansainvälisten sopimusten ja tiukan valvonnan perusteella toteutetuksi yleinen ja täydellinen aseistariisunta/ mukaanlukien kaikkien ydinaseiden hävittäminen, silloin on ihmiskunta suuren kukoistuksen ja onnen edessä kuten nyt jouluna ennakoidaan ja toivotaan. v Meillä on kansakuntana ja koko ihmiskuntana nyt kaikki edelljrtykset vauraan ja onnellisen elämän .saavuttamiseksi ja siinä toivorikkaassa mielessä otamme nyt vastaan edessä-olevan joulun. Hauskaa joulua ja rauhanomaista uutta vuotta Vapauden lukijoille ja kaikille kanssaihmisilleihme! YLEISÖN KIRJE Kepuli ^liittolainen" : Kuten on uutistiedoissa kerrottu, 40 afrikkalais-aasialai-sen valtion edustajat esittivät noin viikko sitten vaatimuksen,, että NATO-liitto ei saa varata aneita Portugalille. Tämä päätös tehtiin siitä huolimatta vaikka Yhdysvallat ja Englanti ovat vakuuttaneet,, että Portugali ei muka käytä NATO-maista saamiaan aseita kansallismielisiä voimia vastaan Angolassa, Mozambiquessa tai Portugalin Guineasisa. Afrikkalais-aasialaisten maiden YK:n huoltohallintoneuvostolle esittämässä päätöslauselmaehdotuksessa vaaditaan kaikkia valtoja "kieltäytymään tarjoamasta Portugalille sellaista apua, jota se voi käyttää hyväkseen Afrikan alueittensa väe^öpn kohdistetussa^ sbrtppoli^iikassa. Tämän vuoksi valtioita kehoitetaan ryhtymään kaikkein toimenpiteisiin, jotta sotilaallisen- tuen antaminen Portugalin haliituköelle saa-~^ daan päättymään." ' " ' ' Edelleen pääjöslauselmassa sanotaan; että-YK:n yleiskokouksen tulisi kehoittaa Portugalia lop^etiamaan "kaikki sor-tqtoimenpiteet^', poistamaan alueiltaan ne sotajoukot, jotka ovat avustaneet sortopolitiikan toteuttamista, julistamaan— "ehdottoman poliittisen armahduksen" ja ryhtymään neuvotteluihin, jotka johtavat Afrikassa olevien alueiden itsenäistymiseen. Jos Portugali ei suostu noudattamaan päätöslauselmaehdotuksessa esitettyjä vaatimuksia, turvallisuusneuvostoa ke-hoitetan ryhtymään tarpeellisiin taloudellisiin ja diplomaat-tisiiijipakotteisiin. On parempi ryhtyä näihin pakotustoimen-piteisiin kuin antaa tilanteen huonontua niin, ettei sitä enää voivia-hallita, selittävät nämä valtiot. Myöntäen, että Portugali — NATO-liiton yksi jäsenmaa — ei ole lännen "kaikkein kunniallisin liittolaismaa", toron-tolainen aamulehti, Globe and Mail sanoi viimeviikkoisessa toimituslj^irjoituksessaan, että tämä afrikkalais-aasialaisten v$iltioiden yhteisesitys aiheuttaa "suuren vaaran NATOille", Mainittu lehti myöntää, että Portugalilla on NATO-aseita Angolassa, missä harjoitetaan mitä julminta sortoa ja vai-piili! pwiii|lNift.#fcJipw^ NAINIEM RAUHAN-LÄHETTILÄÄNÄ • Torstaisen Vapauden "Viime tiedoissa" oli uutinen, jossa kerrottiin Ceylonin pääministerin, mrs. Ban-daranaiken matkustavan piakkoin Pekingiin ja-New Delhiin tarkoituksella aikaansaada sovinto Kiinan ja Intian välillä. Tämä oli mieluinen uutinen kaikille rauhaa rakastaville ihmisille, sillä tapahtuu ensi kerran, että nainen on näin julkisessa poliittisessa asemassa ja siis asemansa suomasta tilaisuudesta johtuen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa maailman r^iuhan säilymiseen. Op monasti sanottu, että jos naiset pääsisivät määräämään maailman suurtapahtumista, niin ei olisi pelkoa sotien puhkeamisesta. Naisellisella vaistollaan hän haluaa suojella, ei hävittää. Hän synnyttää lapset elämää, eikä sotaa varten. Näyttää siltä, et^ä uusi le^ti on kääntymässä maailmanhistorian kirjassa ja tulevissa kohtaloissa on otettava huomioon naisen yhdenvertaisuus myöskin teoissa eikä yksin suurissa sanoissa ja tyhjissä lupauksissa. Toivomme mrs; Bandaranaikelle parhainta menestystä tässä rauhanlähettilään työssään, sillä hän edustaa miljoonia naisia ympäri maailman, jotka eivät halua antaa miehiään ja poikiaan sodan uhriksi. Luulen, että koko Vapauden lukijakunta yhtyy toivottamaan hyvää onnea' tälle rauhan lähettiläälle. — Seppo. "Jos sodan voittaneet — Dairyl F. Zanuokin elokuva, 'Jota e-slm. Suom(B|8« «a|(tetiä|i piisellä "Atlantin v»|U .,^iwtim", on oQut ohJeUnlstAsaa m j ^ ' L|nsi- Saksan elokuvateattereissa Ja sota-fllmi kun on, on yleisömenestys myös ollut taattu; Hampurissa i l - mestyvkfo "Die Anderj» Ze^ancin" avustaja kertoo elokuvan synnyttämistä v^Uaikareaktlolst^ seuraavaa: Kävin kaksi kerta katsomassa .elokuvaa Ja llsi^ksi vielä kah^eati väliajalla varmistuakseni siitä; ettei vä-liaikakeskustelu numero 1 ollut poik-keus. • . . •; Elokuva on huono. Se* mistä väliajalla puhutaan, ei koske vain elokuvaa. Se on vain sen tyrmistyttävän keskustelun laukaisijana,, johon osallistuvat 16 Ja 25 Ikävuoden välillä olevat nuoret miehet Ja 40—50- vuotiaat vanhempiat miehet. "Ei. se ei pidä paikkaansa. Eivät saksalaiset upseerit sellaisia olleet." "Ei missään tapauksessa. Se on vam tavallinen tapa tehdä heidät naurettaviksi. Aivapkuin he olisivat olleet vähämiellsiä." Eraan katselijan epäröivä yritys: "Minun on sanottava, että meille kaikille o'i onneksi, ettemme voittaneet sotaa. Kuvitelkaapa millaista nyt olisi, jos olisimme voittaneet. Natsithan olisivat . . "Tiedän mitä tarkoitatte. Mutta ajatelkaapa vain, että puolalaisUla ja venäläisillä on nyt hallussaan puoli Saksaa. On selvä, että Hitler teki paljon vaarin. Hänhän oli loppujen lopuksi mielisairas eika kyennyt hallitsemaan asioita. Esimerkik- .si juutalaisjuttu. sitä kai tarkoitat- I te. Selvä se, ettei se ollut järjestyksessä. Mutta täytyy sentään pysyä maan pinnalla. Saksalaisena ei toki voi pitaa hyvänä slta ettemme voittaneet sotaa." "Alvan niin, se pitää paikkansa, mutta ikenraaleillakln oli osasyynsä. Heidän olisi;pitänyt säilyttää selkärankansa." "Tuo on niin helppoa sanoa nyt, lAutta ollslttepa o'lut silloin mukana Ja kokenyt ne menettelytavat, niin ettepä voisi syyttää upseereita." "Qllpa niin tai näin — nykyään on Jo selvää, ettemme lopulta pystyneet voltfampan' sotaa. Vllvolma oli yksinkertaisesti lilan suuri. Sen opimme silloin.. Saksalaiiien sotilashan taisteli neljällä rintamalla yhta alkaa. Se o'l virhe." "Minähän janoin, että sen takana oli Hitler; Hän oli yksinkertaisesta suuruudenhullu. Armeijalta vaadittiin valtavasti yli voimien ja Iisaksi olivat ne kotiseudun pommitukset, Jolta ei edes herra Goring pystynyt estämään." "Armeijan johtuohan kuitenkm varoitti moneen kertaan. Sehän on osoitettu. Mutta Hitler, uskoi, etta hän tietää asiat paremmin. Sc kosti Itsensä. Toisaalta on myönnettävä, että hän löi venäläiset. Jollei länsi olisi toimittanut aseita Ja suorittanut maihinnousua. Senhän täytyi ol-a lopun alkua. Se oli se suuri virhe." "Alvan niin, pitää kutinsa. Länsi teki silloin paljon virliieltä. Mutta el ole unohdettava, että Hitler oU alun alkaen huono taktikko. Lännelle el jaanyt silloin rmuuta mahdollisuutta . "Silta huolimatta. Mutta melta ei pitäisi nyt vetaa Bundeswehrlini Ja samanaikaisesti sallia tuollaIsla^ filmejä. Joissa tehdään saksalaiset kenraalit 'naurunalaisiksi." "Selvä on, se on lilttotutunelden. propagandaa. Toisaaltahan filmissä myönnetään, etta meillä oli pahios-tava ylivoima. On ihan varmaa, että Jos silloin paaklrjaoMsl ollut Rom-melin . täi Rundstedtin kasissa, olisi moni a.sia toisin . , ." Lehden kommentoija lausuu lo-puVsl: yhteenveto on synkkä Ja groteski. Herra Hitler on hävinnyt natsi-Saksan sodan ja ihmiset, jotka väittävät itseään demokraateiksi, pohtivat sita, miten tämä natsi-Saksan sota olisi voitettu. ; TV:W YLPSTYMINEN VON HASSEL TUSKIN STRAUSSIA PAREMPI TYPERYYTTÄ VAIKO VALHETTA? Port Arthurin Canadan Uutiset-lehden jouluk. 4 pnä numerossa kommunismia käsittelevässä kirjoituksessa esitettyjä vääristelyjä on ehkä syytä oikoa lehtemme palstoilla. Lehden otsikko "Kommunismi on enemmän ottaja kum antaja . . Demokratian laita on päinvastoin", on J O valhe sinänsä, mutta' j a kun Jotain puhuu, sanotaan heti, "Nyt pitaa mennä Bundeswehriin (armeijaan). Mina en sitä hyvak.sy. En niin kauan kuin meidän isiämme syytetään: silta, etta he olivat sodassa aivankuln he olisivat rikollisia. Ei. menkäämme tahan CUn roskaläjään väitös väitökseltä. Ensinnä lehti väittää olevan "todistettua", etta marxismi-leninnismi tuomitsee individualismin, persoo-naUisuuden? Kuka todistaa 3a missä? Samassa kirjoituksessa lehti lainaa: "Vasta kommunismissa voi toteuttaa humanismi, vasta sen pii^ rissa vallitsee tosi moraali, ihminen muuttuu passiivisesta objektista aktiiviseksi subjektiksi. Persoonallisuus puhkeaa kukkaansa . . .jne. Miksi Canadan Uutiset todistaa itse itsensä vaäristelijäksi samassa kirjoituksessa? Eiko kirjoittaja muka ymmärrä etta on olemassa yksityisomistukseen liittyvää yksilöllistä (individualista itsekkyyttä, (egoismia). Vika ei ole kommunistien sanakirjassa, vaan CUn kirjoittajan päässä. Kysymys on itsekkyyden poistaminen yksilöstä, eikä suinkaan itse individualismin hävittämisestä. EJko CUssa ole henkilöä joka ymmärtää painettua tekstiä? vai antaako lehti tarkoituksella noa maan itsenäisyyden puolesta toimivia ihmisiä vastaan. Globe esittää omasta puolestaan tekopyhän ehdotuksen YhdysvalloiHe ja Britannialle sikäli, etta lähettäessään lisäa aseita Portugalille, niiden tulisi vaatia, ettei Portugalin hallitus saa niita lahetlaa Ango- ^laan..' Selvaa kuitenkin on, että vaikka ta ta sinisilmäistä vaatimusta noudatettaisiin Portugalin toimesta, mita ei yksikään jarkeva ihminen voi uskoa, NATO-aseiden jatkuva lähetys vapauttaisi kuitenkin Portuga^ Ixssa muita varusteita käytettäväksi Angolan isanmaanystär viä vastaan. •Me puolestamme liitymme n i i h in hyvaa tarkoittaviin ca-nadalaisiin jotka toivovat ja vaalivat, etta Canadan edustaj a in tulisi YK:ssa antaa varauksettoman tukensa ja kannatuksensa afrikkalais-aasialaisten valtojen päätöslauselmaehdotukselle. ' Ilman sitä joutuu maamme kovin noloon ja huonoon valoon vastikään vapautuneiden -kansojen ja valtioiden silmissä, sillä ne katsovat, etta ne jotka eivät halua puolustaa itsenäisyyteen pyrkiviä, sorrettuja kansoja, ovat Ilse asiassa imperialistisen riiston j a ryöstön kannalla. Sellaisen katsantokannan leviämiseen ei meillä kansakuntana ole varaa ja siksi olisi edustajiemme kansainvälisissä elimissä j a kokouksissa linjoit-taudutlava johdonmukaisesti imperialistista sortoa vastaan ja kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta. • että olet natsi. Kun puhuu asioista se'laisina kuin ne todella olivat. Puolalaiset naulasivat silloin lapsia kielestä pöytään kiinni Ja raiskasivat naisia. Ja ,sit*en sanotaan, että Saksa aloitti sodan. Silla tavalla el armeijaa rakenneta." Puhuja on 20- vuotias. Eras vanhempi herra antaa tukeaan: "Niin. sodan jälkeen heitet-tim lapsi pesuveden mukana ulos:Ja se tuntuu vielä tänäänkin. Se, mitä ulkomailla sanottiin, se o'l ykslnker-tal. se.stl hyväksyttävä. Nyt on - selvää, että Puola ja Englanti vetivät meidät sotaan. Onhan toki lopulta saatava selvyys asioihin. Siihen aikaan, sc on todettava, el edes Hitler voinut sille mitään." El mitaan vastalauseita. Lopulta sanoo eras neljissakymmenissä oleva: "Se pitaa palkkansa. Mutta on kuitenkin myönnettävä, että Hitler yliarvioi itsensä. Mitaan edellytyksiä armeijan Johtajaksi hänellä el ollut. Sc oli traagilllsta." Puhuja viittaa erääseen filmin kohtaan. Berliini. — Samaa vanhaa viiniä uudessa leilissä, sanovat demokraattisen Berliinin poliittiset tarkkaili-japiirit Adenauerin viidennen kaui- 'netin ministereistä Eniten hämmästystä herättää puolustusministeri Straussin seuraajan Kai Uwe von Hasselin kamaan. Knslillisdemok-raatteihin lukeutuva. Schleswi'4- Holsteinin osavaltion entinen pääministeri on Adenauerin laheisiin-piä uskottuja, Bonnin aanmmu.'- > syyspolitiikan innokas kannatta ]aj:i yksi Länsi-Saksan revansUijaijesto:^ jen tunnetuimmista johtajista. Vam muutamia viikkoja sitten esiintyi Hassel LänsiBerliinissa järjestetyssä mielenosoituslilaisuudes.sa suorin sanoin Puolaa vastaan todeten. ot*a; 'meidän tulee pitaa kiinni kou-maamme oikeuksista'. Mita Puolan länsiosien takaisinsaami.':cen tulee •pitää tehdä enemmän kuin k;itsfli;i kaihoiscsti lanteen." Samast.a tiln; suudessa han torjui jyrkästi kaiktcij Länsi Berliinin ongelman ruuluino- j maiset ratkaisut. Vuiii nuiutami.-i 1 paivia sitten sanoi Hassel VViusbado-j nissa pitämässään puheessa, ett:) j han ja hänen puolueensa py.svv;t! j uskollisina kotimaan vaatinuiksilic j Keski-ja Ita-Saksassa". f lanne entisellään, ts. hankkia valtuudet atomivarustelu- ja hatälaki-polititkan jatkamiselle. VASTALAUSEMYRSKY Bonn. — Jyikan torjuvasti otti liiltokan.sleri Adenuaenn kristillisdemokraattisen puolueen liittopai-varyhma tiislai-iltana vastaan Lan-si- Saksan uuden kokoomushallituk sen ministerilistan, jonka Adenauer itse luki liittopaivaedustajille. Vastalauscmyisky puhkesi sen johdo.sta, etta oraita edellisessa hal- !iluksos.sa mukana olleita knstillis-doinokniattisia ministereitä ei ollut iiiiriettyina uuden hallitukseni listalla. Entinen yleissaksalaisten '.(V.=;ynr.\';ten ininisten Ernest Le:n-mcr poistui ryhmän kokouksesta syva.sti. katkeroituneena. V Ki'istil!i:isosiaalisen liiton (C^>- U:n) lilltopaivaryhma ijmoitti kes- .viviikkona. etta CSU osallistuu Lan- 1 .Saksan uuteen kokoomushallitukseen •hiiolimutla raskaista epäilyissä ' C S U oir kristillis demokraatti-: xn piioliiotMi (CDU:n) Baijerissa oimiv!! aiajaijesto. Puolitoista tuntia kestan-^en neu- Karttamme osoittavat, millaisella vauhdilla televisio valloittaa maailmaa. Pohjoisesta etefään ja lännestä itään nousee yhä uusia tv-lähettimiä ja -antenneja. Televisio pystyy tätä nykyä saavuttamaan arviolta 600 miljoonaa katsojaa. Laajalle levinnein se on Amerikassa, jossa on noin 57 milj.tv-vastaanotinta käytössä. Englanti on maa^ ilman tv-maa numero kaksi — siellä on yli 12 miljonaä vastanotinta. Länsi Saksassa ja Neuvostoliitossa on yh"t%' paljon vastaanottimia kummassakin, mm. 6 miljoonaa:-- Japani on kuitenkin niitä edellä n. 8 miljoonine vastaan^ ottimineön, multa maa onkin järjestyksessä maailman kolmas tv-maa. Yli puolet japanilaisista perheistä pmis-taa television ja maassa on kolme väritelevisiolähetyksiä lähettävää tv-verkostoa. Kaikkiaan on maailmassa 40 mainostelevision omaavaa valtiota. Noin 30 valtiossa toi-; mh yksityisiä tv-yhtiötä, kun taas 38 maassa televisio on valtion hallussa. STEINBECK TUKHOLMASSA: ' rxirjaiiijan tehtävänä on paljastaa virheemme" valheita lukijoilleen? Lehti vertaa kommunismin teoriaa ja käytäntöä toisiinsa, mutta kuinka voi kommu nismm teoriaa verrata kommunismin käytäntöön koska kommunistista käytäntöä ei ole vielä olemassakaan, on olemassa vasta sosialistista käytäntöä. Sosialistisessa Neuvostoliitossa ei pyritä poistamaan yksilöllisyyttä, mutta siellä on tavoitteena poista vain kaikki mahdollinen mädännäisyys yksilöltä, rikollisuus, tupakointi juoppous jne. Tässä yksilön huonojen ominaisuuksien "kliinauksessa" on Ncu vostoliitossa saavutettu jo melko kauniita tuloksia, rikollisuus on laskemassa, Ja juopunut henkilö on jo melko harvinainen näky Neuvostoliiton katukuvassa. Taloudellisesta kehityksestä "kommunistimaissa" antaa Canadan Uutiset seuraavan lausunnon: "Joukot poljetaan mita alhaisimpaan elintasoon . . .?" Nykyiset sosialistiset valtiot oli "poljettu mitä alhaisimpaah elintasoon" ennen' vallankumouksia. Sosialismin aikana on elintaso "poljettu" ylöspäin jatkuvasti, f^apita-listiset talousasiantuntijat myöntävät avoimesti, että ellei sosialistisia maita kyetä lyömätin aseellisesti, - ei se ainakaan tapahdu taloudellisesti, kauppaliitoista ja -saarroista huolimatta USAn ehkä kuuluisin lehtimies Walter Lippmann sanoi Neuvostoliiton keihtyksestä: (I hate to say this — Lippmann). Vihaan sanoa, mutta "kommunistit ovat tehneet 40 vuodessa enemmän hyvää kuin tsarismi olisi voinut 1,000 vuodessa." (Mikäpä ero on tsarismilla ja kapitalismilla, tai sanotaanko Roc kefeller-Kennedysmilla.)? Canadan Uutisten tulisi muistaa, että sanomalehden tulee olla tiedon ja totuuden esilletuoja. Lehteä joka poikkeaa totuudesta^ ei erehdyksessä, vaan tarkoituksella johtaa lukijat valheeseen, kutsuttakoon "kuraruiskuksi". On häpeä lehdelle jonka edelle lukijat menevät tiedossa jq totuudessa. — Brother; Port Arthur. liiton ministeriehdokkaita kehote 'aan hvvaksvmaan heille maaratyl paikat lialiitnksessa. voUeluiv laikecn CSL':n liittopaivii nä^serin^paTmimsTeiikaudell^ on [ 1^'!.^" J''"^".'^' yedonannon. jossi nimenomaan Schleswiy-MoIsleinist.i tullut entisten natsien turvapaikk.i;! Entisiä fasisteja on jopa osavaltio i j hallituksessa, oikeus- ja polisilaitok- .sesta puhumattakaan. Ha.ssclin po liittisiin lähiystäviin kuuluu mm. Varsovan pyöveli, ^'S-kenraali RIM-nefarth, joka talla hetkellä on \ V L S - lerlandin pormestari Syltissa. H;i.s-selin supien suojassa saattoi .Au.s-chwitzin keskitysleirin komendantti Bar piileskellä vuosikaudet ja R:i-vensbryckin keskitysleirin 'laaka; r' Oberhau.ser pitaa . praktiikkaan.';:i viime vuoteen asti Hassciin rinnalla edustaa scit.Sf-man uuden ministerin rinnalla v-leissaksalaistcji kysymysten: mini.s-teri Rainer Brazel niin ikaan aa-rimmäisyysaineksia. Hän on koiii-munisminvastaisen ':l'c!astakaa laii-ha"- järjeston perustaja. Kun uuden hallituksen 20 ministeristä on suui i enemmistö edellisen kabinetin i - i - seniä, sanotaan, ettei kuiisi viikko.i kestänyt hallituskriisi ole muuttanut tilannetta Länsi-Saksassa ainakaan parempaan suuntaan. Painva.'?to:n on Adenauerin onnistunut kulissientakaisella juonittelulle ja erikoisesti vapaisiin demokraatteihin kohdistetulla painostuksella pysyUaa 11- Toiineittain sardiineja mereen ihmisten nähclassä nälkää Tonnetlain sardiineja heitetään mereen vanhusten nähdessä nälkää. Taina tapahtui kesällä vuonna 1962 Ranskassa, jossa suurin osa vanhuksLsta joutui elamaan 300 vanhan fran{jin paivatulolla. Nämä rahat inttävät korkeintaan kiloon tuoreita sardiineja. Ranskan rannikkovesiltä saadaan runsaasti . kalaa, mutta kalastajat pystyvät myymään vain osan saalistaan, mista he saavat mitättömän hinnan, silla säilyketehtaat maksavat korkeintaan 120 frangia kilolta pienen saidiinirasian maksaessa vä hintaan 120 fran^^ia. Huolimatta nain alhaisista tukkuhinnoista kalateollisuuden harjoittajat katsovat edullisemmaksi ostaa jäädytettyjä sardiineja Marokosta ja Portufjalitsa, koska sieltä niitä saadaan vieläkin halvemmalla.^ Ja kalastajat heittävät myymättä jääneet kalat takaisin mereen. Tukholma. — On tavallista, että tämän palkinnon vaataanotta- Ja esittää tässä tilaisuudessa oppineen tai persoonallisesU värittyneen katsauksen Urjallisuaden tarkoituksesta ja päämääristä, sanoi kirjallisuuden Nobelin palkinnon saaja, amerikkalainen kirjailija John Steinbeck Tukholman suuressa juhlassa maanantaina. Minä kuitenkinV aion nyt sanoa muutaman sanan niistä velvollisuuksista ja silta vastuusta, jotka painavat niitä jotka luovat kirjallisuutta. Niin Nobel-palkinto kuin paikka, jossa olen sitä vastaanottamassa, nauttivat sellaista arvonantoa, että minä sen sijaan että vaikertaisin kuin kiitollinen ja nöyrä rotta, tunnen pikemminkin tarvetta karjua kuin leijona — ylpeydestä ammat^ tini takia ja niiden suurten miesten takia, jotka tätä ammattia ovat harjoittaneet vuosisatojen halki. Kirjallisuuden uranuurtajat ei-taa virheemme ja epäonnistumisemme, tuoda päivänvaloon: syn; kät ja vaaralliset unelmamme mutta rakentavassa, parantavissa mielessä. ' • Sitä paitsi on kirjailijalle uskot tu tehtäväksi ilmaista ja ylistää ihmisen kykyä henkiseen suuruuteen, urheuteen tappion hetkenä, rohkeuteen, sääliin ja Fatcka)|te$9. Loputtomassa taistelussa heikkoutta ja epätoivoa vastaan nämä ominaisuudet ovat toivon liekehtivinä vertauskuvina; , • . Katson, että kirjailijalta, joka'; ^ täydestä sydämestään usko ihmisen täydellisyyden mahdollisuuteen, puuttuvat oikea antautuminen kiTr jallisuudelle ja myös paikka kirjallisuudessa. Vallitseva yleinen pelko oli tulosta nopeasta edistyksestä tietämisessämme ja tekemisessämme jä siihen liittyvistä tietyistä vaarallisista ilmiöistä asioitten maailmassa. Kuitenkin, ajatellen ihmiskunnain vät suinkaan olleet mitään kalpeata joutuneen^pilkän historiansa aika-heikkoa papistoa, joka lauloi ilta- na moneen kertaan vastakkain nioitaan tyhjissä kirkoissa. Liioin I luonnollisen vihollisen kanssa ja ei kirjallisuus ole ollut tarkoitettua selviytyneen vaikkakin joskus niille harvoille, jotka ovat löytä- täydellinen tuho ja pyyhki^ymi-neet turvapaikkansa luostareista. Kirjallisuus on yhtä vanhaa kuin taito puhua. Se syntyi inhimillisestä tarpeesta eikä se ole muuttunut muulla tavoin kuin siten, _että se on tullut yhä välttämättöraämmäk-si. Runoilijat ja kirjailijat eivät ole maailmaa vierovia. Alun alkaen on Itse ihmissuku sälyttänyt heille heidän tehtävänsä, velvollisuutensa ja vastuunsa. Kirjailijan tehtävä el ole muuttunut. Hänen asiansa on paljas-nen jäljettömiin ovat uhanneet olisi heikkoa ja tyhmää-pakoilla nyt, kun olemme suurimman voittomme kynnyksellä.. Olemme hankkineet itsellen^ipe suuren osan sitä valtaa, jonka^ onnen katsoimme kokonaan kuuluvan herralle. Jtsekin säikähtäen, olepi-rae Ottaneet käkiimme koko matälv man ja kaikkien elävien ol^tojen elämän ja kuoleman herruuden. Vaara, kunnia, valinta on >^im^ kädessä ihmisen itsensä. Ja kun-olem- (Jatkuu sivulla 4) .: PÄIVÄN PAKINA "Kun joulu o n . . ." N i i n , aivan oikein. " K u n joulu on. . . ." hyraiUvat toiset toimittajat, mutta antoivat .sitten "t\vistin" eli käänteen silta Jatkuvalle" noin n i - j n e e n s a : " m i n kirjoita vie a yk.si joulupakina". K i i t o s asiallisesta huomautuksesta, sanoimme me, jiT nyt sitten yritämme, vaikka kirjoituskone meinaa v a l l an väkisin tehdä pakinasta "ka-: plnan". on sanottu, että ajat muuttuvat ja me ajan mukana. N i i n näyttää olevan asia varsinkin joululahjojen tiimoilta. Ennenvanhaan ostettiin esim. pikkupojille .sellaisia vanhanaikaisia vc- Icottlmia kuin lentokoneita, tankkeja, panssarivaunuja Jms. Jotkut meistä vanhemmista mui.s-tamme sellaisenkin ajan. jolloin leik i t t i i n tinasotamiehilla ja puuhevos i l l a , mutta se a i k a on v a l l a n mui-nnisuuteen kuuluva. Nyt sen sijaan pidetään jo .sähköllä kulkeva junaakin kiskoineen vanhanaikaisena vekottiinena lelujen maailmassa. Rsimerkkinä mainittakoon. . oltu vieraillessamme parisen viikkoa sitten Toronto.ssa, o'i allekh-Joittaneel-la tilaisuus katsella muutamia m i nuutteja sikahustcn suurliikkeiden näyteikkunoita, _ja myontaa täytyy, e l t a nvkvaikaiset lasten lelut vaikut- .tavat aivan "muilta planeetoilta" t i i l l e i l ta Lelut ovat tulleet entista elävam-miksi, entista suuremmiksi, miltei kokonaan mekanisoiduiksi ja h i n n a l taan niin kalliiksi^ etta isa- ja äitiparkojen täytyy " p u k i n ' kaytya maksaa hänen laskujaan viikkokaupalla vielä ensi vuonna. Ohjusten, rakettien ja avaruusalusten Iisaksi on nayteikunoilla Ja myös hyllyillä, käveleviä, puhuvia, .siimansa ummistavia, monlnkertai-siFa vaatekerroilla, hiusten kaher-rvs- ja muilla kauneusvalineilla varustettuja oikem lasten kokoisia nukkeja. On kaikenkokoisia, mutta pääasiassa Iryvin suuria ja mahdollisimman luonnollisia villieläimiä; tiikeri saattaa heiluttaa pitkaa hantaansa, jonka päässä "voimistelee" nokkela ja .sekin liikkeitä tekevä rotta,, samalla kun toinen j.vrsijii kutittaa sulalla jonkun toisen petoeläimen korvaa. • Saatavissa on suurikokoisia "puun-hakkaajia", jotka heiluttavat kirvestä, tanssivia ja soittavia apinoita. Lajeja Ja malleja on paUon, mutta Yhteistä niille on se, että ne on me-kanLsoltu, joko toimimaan ykshi tai ryhmissä aina. luisteleviin .Jää-kiekkopelureihin saakka-jonkinlaisena rauhan' ja hyvän, .tahdon ohjelmana yhdysvaltalaisten sota tukiasemalta Guantanamoäta, Kuubasta? Miten voidaan sovlttaaVJouluhen-gen" kanssa yhteen se. että -TV-fJh-jelmaa esitetään paikasta, ^inlltjlllni-dysvallat pitää rväkevämmäiljC^lk^-- delia" ja vastoin Kuubräk kansan;ja-hallituksen talitoa, haUus^|l:-",p|ti- Paljpn on siis hyvää ja mielen- kaita mmne Jenkit ovat ke^t^blfeet kiintoista tavaraa* saatavana lapsille.- Tietysti on paljon vie'ä lapsien miellä myrkyttämään pyrkivää sotaistakin kamaa. Ikävä vain, että meilläkin, rikkaas- .sa Canadassamme, on paljon sellaisia lapsia, jotka eivät pääse näitä nykyajan lelumaallman Ihmeellisyyksiä sen lähemmäksi, kuin näyte- Ikkunain taakse. •.«•••»•• Pitkien joulunpyhien aikana — Ja ne ovatkin nyt nälkävuosiakin pidempiä — on tilaisuus käydä tuttavia ja naapureita tervehtimässä, lukea niita hyviä kirjoja,, joita saamme joulu'ahjaksi tai joiden lukeminen on jäänyt Jokapäiväisen hyörinän kiireessä tekemättä.. On myös, tilaisuus seurata radio-ja' TV-ohjelmaa seka käydä hiihto-radallakin pikkulenkllla. Mutta .se meitä ihmetyttää, mitä ajattelevat kuulijat ja katselijat esim. .Ed. Sullivanin TV-ohjelmasta, jonka han kuulema esittää tässä Joulun cdollu erikoisohjelmana r - .siis kaikkea muuta mutteivät räiiha»' Ja hyAiäntahdon Julisteita?; •'r ".^ > V : No, ehka nykymaailma fc^i^a tuliaistakin "henkeä"? - - ' Oma'ta kohdaltamme toivotamme kalkille kansalaisillemme^ ennenkaikkea TURVALLISfTA JOULUA, palauttaen mieleen, että tieliikenneonnettomuudet nhttävät kallista satoa aina suurten juhlien aikana. , Telkkaamme itse kukin voitavamme sen hyväksi, että tällaisten tapaturmien tilastotiedot eivät IJs&änny meidän kohdaltamme. Siten vohnme Ii£äta o.saltamme todePista Jouluiloa. ; Maltti on valttia autoliikenteessä ja hätiköinti kehnointa lajia hanttia. Näissä puitteissa toivotamme kai-, kille lehtemme lukijoille rattoisaa joulua, hyvin ansaittua lepohetkeä ja rauhanomaista uutta vuotta. .— Käasakoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-12-18-02