1928-06-04-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
o. 113 —1298 Maanantaina, k e s ^ 4 p:na—Mon., June 4 SAVU a
A A H A
S U O M E E N
nrssiSaomen Markkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTs
Oc lähetyksistä alle $20.Q0, 6 0 ^ lä-etyksistä
$20.00—$49.99. 80c lä-etvksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
etyksistä $80.00—$100.00 sekä
6c jokaiselta searaavalta alkavalta
dalta dollarflta.' ^ ^
SäUcöMtnonialShetyksista ovat 1&-
etyskulut $3.50. lähetykseltä.
Sudboryssa j a ympäristöllä, asavat
oivat käydä Vapauden konttorissa
edustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ BflYYDAXN
lEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset psptteella:
VAPAUS.
Box 69, SUDBURY, ONT.
SoomeniHDd^ j
Jo heti helnukmm vaHankumouk-sen
Jälkeen syntyi Suomen työväen
vaTlanlmmonk!yHi'ym'TTaTi osan keskuudessa
aatos asestautumisen välttämättömyydestä,
punakaartin perustamisesta,
kirjotetaan Lieningradin
"Vapaus"-lehdessä j a jatketaan: Käsitettiin,
että nyt on Suomenkin proletariaatille
koittanut hetki, jolloin
sen on ryhdyttävä ottamaan kohtalossa
ohjat omiin kfisiinsä. Mutta samalla
myös vallankumouksellisin o »
oli. tosin vaistomaisesti, selvillä siitä,
että ihnan tappelua, ilman aseellista
kamppailua. ei porvaristo luovu vallastaan.
Ja senhän porvaristo iiian
käytännössä osoitökiu. ryh^roällä jo
aikaisin V . 1917 keikalla palokuntien
ym. nimellä puuhaamaan aseellisia
Järjestöjään. lahtarikaarteja.
Työläisten mieliin muistui v. 1905
aikaiset tApahtnp^pt pTi^yffartPlp^^^T»
ja lahtarikaarteineen. Jo silloin oli
sattunut pikku kahakoita työväestön
ja porvariston asekaartien välillä.
Useilla paikoin alkaakin työväestö taas
oma-alptteisesti perustaa punakasur-teja.'.
Sos-dem. puoluejohtoa pommitetaan
vaatimuksilla, että se ryhtyisi oh-jaanman
niiden perustamista kautta
maan. Pitkän aikaa epäröityään an-
Vapaodelle Atta^tia rahavälityksä
astaan myöskin;
APAUS PORT ARTHUR BRANCH
.<?16 Bay Street,
Por» Artlmr- Ontario
VAPAUS M O N T R E A L BRANCH
239 St. Antoine S t ,
Montreal, . Qoe.
A. T. H I L l l ,
57 Broadview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIN
• paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J . OKSANEN
Eirkland \ Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, O n t
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa. Timams. Ont
taa puoluejohto suostumuksensa ja
nimittää kaartit "järjestyskaarteiksi".
Nämä järjestyskaartit olivat kuitenkin
aseettomia, eikä silloinen puoluejohto,
jossa enemmistö oli oikeistolaisia,
ryhtynyt päättäviin toimenpi-kää
toveruutenne. Farmariimion
uoret ovat pitäneet tanssit sen aä-hyväksi
ja antoivat' rahan $46 Ja
Itäkin >:ymmenlä senttiä. Se on E -
tetty Helville.
HUOMAUTUS
Mikä sitä hehkilSä vaivaa ioka v a tiin
aluetoimikirnnan kokouksessa
-joittamaan Vapauteen kokouksen
töksiä ja asnfita. Kohta on tcOu-t
2 kuukautta, -eikä ole näkynyt
dessä siitä nätään. E i saisi laimln-ödä
niin tärkeitä tehtäviä. Se oli
itys, että heti kirjoittaa.
Olisihan ^itä vielä yhtä ja toista
ujuttua, mrttta heitän ne toiseen
rtaan, ettei kirjotus venyisi ififikäksi
väsyttäväksi. — Toimekseen rsaa-t..
TroÄQ, Alta.
TUEEVIA JUHLIA
Osaston, nuorisoliiton, naisjaoston
urheiluseuran toimesta tultanee
jestämään jiihannukseksi yhteiset
atilaisuudet, jota järjestämään
kukin seura erikseen valinnut toi-untansa,
joten pidetäänpä mielessä
mennään joukolla ^katsomaan mitä
kkea ne nyt mahta,akaan ^aada
aan näkemfcen arvoista, ja jos
Uä jotain kuulisikln. r
MBSmETTÄ HUVEJA
.k. 25 päivän iltana me taas jou-la
oltiin suom. haalilla. Osasto ja
jaosto sinne oli järjestänjrt y h -
t iltamat ja myyjäiset nuoriso-keimpiä
kohtra Amerikan nlko-politiikassa.
E i ole lainkaan l i i o -
ua sanoa, että tämä politiikka, .ja
en liittyvät sivuseikat — Pana-n
kanavalle johtavain kulkurelt-suojelieminen
— on kaikkein
ein kohta meidän (yhdysvaltain)
tilkassamme ei Tain latinalaiseen
erikaan, vaan yleensä Amerikaaa
omaapolitiikkaan nähden.
oli näet juuri Nicaraguan ka-
-alue, mikä oli pohjimmaisena
jänä Amerikan hyökkäyksen uu-miseen
joulukuussa 1926. Kun
erikan meriväki silloin astui mai-
Puerto Cabezasissa |a Rio Gran-
Barissa, ilmotti valtiovirasto sen
lituneen amerikalaisten hengen
omaisuuden suojelemiseksL Sein
ulkomaavaliokunnan arkistos-levat,
Nicaraguassa asuvain ame-laisten
kirjeet kuitenkin osotta-ei
vain sitä, että heidän omai-ensa
ei suinkaan ollut vaarassa,
myös sen, että useat amerika-t
eivät tahtoneet Yhdjrevaltam
joukon tntikeutuvan Nicaragu-
AmerlkalaisteD omaisnatta
vartiotta
iakirjat niinikään osottavat, ^et-mpiMn
(Nicaraguan) sotivista
eista sydämellisesti Vartioi ame-aisten
omaisuutta, j a että ame-isten
omaisuuden tuhoutumista
pahtunut ennenkuin Amerikan
•äki oli tukahduttanut vallan-uksen
j a ottanut käsiinsä maan
ollin. Vasta silloin,; ktöäkuttssa
, tapahtui ensimäinen amerika-n
omaisuuden .hävittäminen n.s.
l-ryöstön yhteydessä Butler-ksella,
Sandinon johdon alaise-teisiln
niiden hankkimiseksikaan. Sen
tarkoituksena oli pitää "järjestyskaartit"
vain todella järjestyskaartina. Joka
valvoo järjestysm työväenmielen-osoltukslssa,.
kokouksissa ym. tilaisuuksissa.
Sitä mukaa kuin tilanne syksyn
kuluessa kärjistyi, lahtarien provo-katsloni
yltyi, alkoi järjestyskaartien
keskuudessa voimistua pyrkimys saada
"kättä pitempää", — aseita.
Muutamissa kaupungeissa onnistuttiin
niitä jonkunverran hankkimaankin
ostamalla tai lainaamalla venäläisiltä
sotilailta.
Marraskuun suurlakon jälkeen tämä
punakaartilaisliike kasvaa nopeas-tL
Työläisjoukot tuntevat pettymystä
laSon lopettamisen johdosta ja sen
vuoksi, ettei otettu valtaa. Ylfi uJse-ampi
järjestyskaarti nimittää Itsensä
punakaartiksi. Joulukuun 16—17 p.
pidetään Tampereella järjestyskaartien
edustajakokous. Siellä esintyy
voimakas 'punakaartilainen vahemmis-
W.\ Tässä kokouksessa valitaan jäi^
jestyskaartien keskuskömitEa., Heisiä^
gin \ punakaartin johto on kuitenkin
tyytymätön Tampereen . kokoukseen
ja valitsee punakaartin keskuksen, ^o-ka
majottuu ent kenraalikuvernöörin
taloop, "Smolnaan". Tammik. 2B p.
molemmat kaartien keskukset yhffiste-tään
puoluetoimikunnan valitseman
Toimeenpanevan komiltean toimesta.
Tammik. 27 p, muodostettu vaJlan-kumoushallitus,
Kansanvaltuuskunta,
julistaa Punakaartin Tasavallan a r meijaksi,
sme asetetaan yleisesikunta,
joka antamassaan julistuksessa
kehottaa kaartikiisia noudattaman
kuria ja rälttämään prqvokatsionla.
Helmikuun 3 p. antamassaan jfiivä-käskyssä
yleisesikunta kehottaa pitämään
kaartien kokfWTk?äa. Joissa tun-ixustetaan
vaUankumoushaHitus Ja
punakaartilaiset vannovat valan. Tämä
vala kuului: *^e-Suomen Punaisen
kaartin... komppanian Jäsenet
hyväksyen Suomen työväen vallankumouksen
ohjelman Ja sen luoman
Järjestyksen. lupaamme ase kädessä
yksi kaikideii Ja kaikki yhden puolesta
viimeiseen veripisaraan saakka
kaikkine volminemme taistella kapitalistien
vallan kukistamisdoi sekä
töyhälistön vapauttamiseesi Ja tämän
taistelun yhtenäisyyden Ja eheyden
Tiimp«a lupaamme me noudattaa
Suomen Järjestyneen työväen hyväksymän
Kansanvaltuufsktinnan, sekä
sen asettaman Punaisen kaartin Johdon
määräyksiä.! ISmä vakuutus on
vapaa Ja tulemme sen täyttämään
vallankumouksellisen tletoisuuteaune
Ja c^eudent^tomme mukaan."
Punakaarti perustui vapaaehtoisuuden
pohjalle. Sen alkuaikoina, tällöin
kun se vielä oli Järjestyskaartina,
vaadittiin siihen liittyviltä Jonkun
työväenjärjestön Jäsenkirjaa tai suositusta.
Tällä oli tarkoitus estää provokaattorien
Ja lahtariagenttien tunkeutuminen
kaartiin, mutta sitä sillä
ei kuitenkaan voitu täydelleen estää,
sellaisia Joskus paljastuL^Msröhemmin
vcn rObkeudeiSa taiteli snomalatriai
fyV«»i«»i>ria Ja nioftsalaisiä lahtareita
vastaan, Kykaiipa punakaartilainen
<£oittamaan. että''pystyy, se punakar-tflaisen
kuula kuulun Ja pelätyn saksalaisen
sotilaankin nahkaan". Sen
mfta sotataidossa puuttui, korvasi vallankumouksellinen
izmostus, palava
halu taistella, voittaa tai kuolla proletaarisen
vallankumouksen, onnellisemman
tulevaisuuden. «osiaHsmln
puolesta. Silloin sitä el saavutettu,
mutta- vielä kerran sen Suomen proletariaatti
voittoisan Puna-armeijansa
avulla on varmasti saavuttava.
Bfantin^r ajojahdista
Suomessa .
Tukholmalainen suuri porvarlslehti
*T>agens Nyheier" on haastatellut a -
äanajaja Georg Brantingla. Joka on
Juuri palannut Suomesta, töissä hän
on ollut tutustumassa viime vainoihin.
näitä pääsyehtoja lievennettiin Ja
sodan loppupuolella pantiin muutamilla
paikkakunnilla toimeen pakko-kurssien
hyväksi, joista tulot kuuluu
olleen melko hyvät. Jotta kaii ne nuoret
tytöt jä pojat pääsee sinne kursseille.
Josta vanhempi väki arveli jo
melkein tappelua tulevan cittä kuka
sinne -pääsee. Hyt kai sinne pääsee u-^,
seampi, ettei vain sinne menosta r i i toja
synny kuka pääsee ja kiika ei.
KATSAUS ARKISIIN ASKARTE-l
i U l H lN
Kesä se jo alkaa olla täydessä terässään
Trocbun seudulla. Kylvönte-ko
on lopetettu siinä 20 päivän tienoilla
toukokiratä ainakin pieniä poikkeuksia
lukuimottamatta. 'Parmari o-dottelee
kylvämäinsä kehittymistä,
jotka pitkäaikaisen kuivan uhkaamana
on nyk3?isrn synkältä iSyttäviiiä
katseltavina.
mobilisointikin. Työläiset mobilisoitiin
toimivaan armeijaan ja porvarisvete-lehtUät
työjoukkoihln. Näitä työjouk-koja
käytettiin sitten mjn. rintamalla
Juoksuhautojen kaivamiseen ja v a rustusten
rakentamiseen.. '
Luokkasodan ^puhjetessa oli Punakaartin
aseistus vielä heikko. Vasta
vallankumouksen puhjettua alkoi n i i tä
saapua jiinalastittain Pietarista.
Näin ollen olikin hyvin tavallista, että
alkuaikoina miehet vasta ensi
taistelussaan pitivät ensi kertaa k i vääriä
käsissään.
Aseiden saavuttua alkoi , Punakaartin
mieslii^u nopeasti kasvaa.
Jokainen rehellinen työläinen halusi
olla mukana vapauksiaan puolustamassa.
Luokkasodan loppupuolell
a kohosikin kaartin miesluku 70 t u hanteen,
joista kuitenkin vain noin
30—35 tnh. miestä oli -aktiivisissa
rtntamaUdmissa.,
Punakaartissa vallitsi äärimmäisen
pitkälle menevä kansanvaltaisuus, j o ka
nyt 10 vuoden kiiluttua, jolloin
oppinamme on Suomen luokkasodan
kokennikset tuntuu naurettavalta.
Mutta siUoIri se nSytti aivan luonnolliselta.
^ICaartihan oli kokoonpantp
miehistä ja naisistakin, jotka pitkäaikaisen
sosialidemokraattisen puolne-ja
/ammatillisen Järjestot<diniiman
koiilussa olivat tottuneet siihen, että
"tctoen ei ole sen suurempi lierra
— Suomen viranomaiset ovat varsin
salaperäisiä. Ja o l i indkeata ylipäänsä
saada tietää mitään, lausui Brant-ing.
Kiintoisinta a$ias» oU minusta
kuitenkin se, että mieliala Suomessa
oli aivan toinen kuin 1923. Jolloin toimitettiin
kommunistien Joukkovangit-semisia.
Nyt tunnuttiin monissa leireissä
oltavan Jokseenkin selvillä siitä,
että s3rytöksiin oli suhtauduttava
varsin suurella epäilyllä. Tämä riippuu
tietysti siitä, että viime kerralla
asia paisutettiin Ja luvattiin liian
MUISHA JA ITSEMURHA
Viime kuun puolivälissä tapahtui
Teuvan Nonnkylässä kaamea veri-näytelmä,
jossa murhatyöntekijä ja
hänen uhrinsa menettivät Itenkensä.
Artturi Myllykangas niminen talollinen
oli lähtenyt hevosella Riipin
osuuskauppaan j a tehtyään ostoksensa
oli lähtenyt paluumatkalle.
Hänen paluutaan, o l i odotellut t a lollisen
poika Lauri Bahnasto j a kun
tämä näki hänen olevan paluumatkalla,
läksi hän polkupyörällä seuraamaan.
Kun Rahnasto oU saavuttanut
Myllykankaan, olivat nämä
kävelleet yhdessä hevosen perässä
jutellen j a siinä oli Rahnasto jättäytynyt
pari askelta toisesta jälkeen
j a ampunut takaapäin Myllykangasta
päähän. Laukaus oli kuolettava
ja Myllykangas kuoli heti.
Tämän jälkeen ampui Rahnasto i t seään
päähän Juikai kertaa j a kaatui
kuolleena maahan. Murhaaja lienee
ollut mielenvikainen. Molemmat olivat
nuoria miehiä. Myllykangas 25-
vuotias ja Rahnasto 33-vuotias.
ENNE J A LATVA VAUtTANEET
VANGITSEMISTAAN
Ohranan viime, huhtikuussa pldät-tämät
kansanedustajat Enne .Helsingistä
j a Latva Vaasasta ovat nyt-,
temmin lähettäneet valituksen vangitsemisestaan
oikeadauuslerille, vedoten
valtiopäiväjärjestyksen takaamaan
edustajain koskemattomuuteen.
Valituksen johdosta on o i keuskansleri
vaatinut selitystä sisäasiainministeriltä
vangitsemisien
syistä. Päätöstä asiassa ei ole vielä
annettu.
JUNAN ALLE HEITTÄYTYNYT
Toukokuun alkupäivinä heittäytyi
asioitsija Artturi Brusila Kajaanista
junan alle Iisalmen j a Peltosalmen
asemien välillä. Syytä tekoon ei
tiedetä.
TUHOISA TUUPALO
SMKEVALLA
Huhtikuun 81 pnä syttyi Sukevalla
valtion omistamassa talossa tulipalo,
joka: vaati uhrikseen kahden
lapsen hengen. Rakennus oli kaksi^
kerroksinen j a paloi se perustuksiaan
myöten. Samoin paloi lähistöllä o l lut
toinen rakennus. Tuli uhkasi koko
kylää, mutta saatiin palo kuitenkin
ehkäistyksi. .
Saomen
Päakoiunilivirasto
koko Canadaa varten anmittaa Jotik*
Ua maaa virallisellft «dastakaellt
kaulovia t^tävil, antaa paneja
mattuHtuBta varten kotttnaahan tai
mumalle» vahvistaa «siakirjoia^ käin-nökfU
y.m., aelvittSft perint5- Ja
maita Saomea kansalaisiin kohdi»>
tayia .asioita. ^ ^
Osoita:
Cotttolato GaamI of Fiataad»
, Boom 018
118 Stanley Street, Montr«aLV
(Goxner S t Catharine and Stanley)
A K S E U RAUANHEltfO,
pUkonsan '
Lisiksi on Saomella edostajtna
Canadaasa: Konsoli Sriek J . Korte,
Port Arthnr^ Ont ~ D. J . CaUe.
40 King St, St John, N. B . — -
Adiel Saarlmfiki. 819 Bay S t . To-ronto,
Ont — O . W. TOmroot 861
Howe S t , Vancouver, B. C—> H.
P. Albert Hermanson, 470 Main St«
Winnipeg.Han. — Thomas F^naiW
Bftx L. Copper Cliff. Ont
ELXIMIX J A HAKENNUKSIA TU-LEN
UHRIKSI KIURU.
VEDELLÄ
Kiuruvedellä, Lukuvedellä on tuli
tuhonnut Tabellin tilalla kokonaisen
kartanon, joutuen tulen uhriksi parikymmentä
eläintä.
koin toinenkaanr. Tätä sääntöä nou-daitettlin,
sodassakin. Miehistö itse
valitsi, plutonr^tn, komppanian ^
pätaljoonain iSSIlIköt, jotka sitten k o kouksessaan
valitsivat esikuntansa^
Jos valittu i^Hikkö ei syysttä tai t o i sesta
miehistöä tyydyttänyt, nön hänet
erotettiin ja-vallttiln uusi. Tämä GLl-iainen
kansanvaltaisuus sodan käyn-nls5ä
johtaa hyvin pian kurillumuu-iteen
ja sellaistakin sattui.
Tällainen el vetele, ise ön meille
:nyt jo selvinnyt ja alkoi se •vähitellen
: selvitä jo luokkasodan aikanakin.
Mutta kaflnsta puutteistaan ja heikkouksistaan
huolimatta kykeni tuo
harjaantumaton, sotataitoa vaiDa olevien
pääimröiden johtama, rauhaa
rakastavista tehdastyöläisistä ja -maaseudun
turpeenpuskijoista ja iritomle-
Usistä, ennen antlmilltarsitisista nuorisoliittolaisista
kokoonpantu armeija
näyttämään maailmalle monta kaunista
urhotekoa. Pohjanlahdesta TJaatok-kaan
ulottuvalla rintamalla se epätoi-
Sitäpaitsi amerikalaisten •omaisutft-ta
ei ole milloinkaan tuntuvammin
tuhottu Nicaraguan edellisissä "vallankumouksissa.
Vuoden ^ l l _n.s.
sekalaisten vaatimusten komissioni,
missä kahdella amerikalaiseHa tuomarilla
oli äänten enemmirtÖ, h a vaitsi,
että amerikalaisten vaatimukset
usein perustuivat petollisiin
myönnytyksiin tai sitten tuleviin l i i kevoittoihin,
eikä todellisiin menetyksiin.
Amerikalaiset korvauksien
vaatijat saivat vain noin seitsemän
prosenttia siitä mitä he olivat vaatineet.
.
Amerikalaisten uutta sotaretkeä ei
siis tehty amerilcalaisten hengen ja
omaisuuden suojelemiseksi, vaan
puolueettomain alueiden aikaansaamiseksi,
joiden avulla tahdottun e l vyttää
rappeutuvaa Diazin hallitusta.
Näiden puolueettomain alueiden s i sällä
amerikalainen meriväki ehkäisi
kaikki taistelut • J a koska Diazin
hallitus, jos se pysyi puolueettomain
alueiden- sisällä, saattoi niissä esittää
täyttä auktoriteettiä, niin siis
sen auktoriteetin laajuus riippui
puolueettomain alueiden laajuudesta.^'
- ^
Valtiovirasto oli kyllin ovela yle-tyttääkseen
nämä puolueettomat alueet
Eamaan,. PrizapoBcaan, Pearl
Lagooniin, Managuaan, Matagalpaan,
Corihtoon, Czinandegaan ja Leoniin,
tai kunnes Nicaraguassa ei ollut_yh^
tään tärkeämpää kaupunkia, mikä e i
olisi ollut puolueeton, j a niin ollen
Diazille turvallinen.
Ovelanden »yyt
Vaitioviraston moinen oveluus ei
johtunut Ef-tä seikasta, että Diaz
oli kerran önut amerikalaisen kaivosyhtiön
sihteerinä, eikä edes siitä.
että Diaz oli ollut Nicaragruan -presidenttinä
siHoin, kun tärkeä Bryan-
Chamorro-sopimus oli allekirjolettu.
Oveluus johtni etupäässä siitä, että
valtiovirasto todella pelkäsi, että
Meksikon valronnön alainen j a Y h dysvalloille
vihamielinen hallitus a i koi
syrjäyttää Yhdysvaltain valitseman
presidentin j a hankkia itselleen
kontrollin tuohon perin tärkeään
maakaistaleeseen — Nicaraguan kanava-
alueeseen.
Tämä oletetta meksikolaisten v a l linnan
uhka tuli esiin melke UMmi-mutkaisten
poliittisten' asianhaarain
kantta. Tapahtui näet siten, että
kun Emlliano Chamorro kumosi
^•ashingtonin sopimukset vuodelta
1923, jotka, tekivät vallankumoukset
laittomil&i, kapinoimalla presidentti
Solozanoa vastaan, piakeni varapresidentti
Sacasa Washjngtoniin. Valtiovirasto
ei hyväksynyt Chamorron
toimenpiteitä, mutta ei myös antanut
Sacasalle muuta apua, tämän
hankkeissa perustuslain mukaan saadun
virkansa palauttamiseksi, kuin
rohkaisua.
Kun Sacasa oli kuluttanut useita
kuukausia vaitioviraston kongeilla,
palasi hän kotiinsa. Hän matkusti
paljon, mnlffi Jälkeen osottautui, etteivät
llmotukset Ja syytökset olleet
totuuden niukalsla huolimatta suuresta
kootun ainehiston määrästä. Lehdistössäkin
voidaan todeta tämä'käsityksen
muutos.
Herra Branting mainitsee eräinä
lehtiä, jotka 1923 vainojen aikana olivat
ylen ankarasanalsia sysrtettyjä ja
ruotsalaisia puolustusasianajajia kohtaan,
joilta silloin tahdottiin kieltää
matkustuslupa, mutta. Jotka nyt ovat
varsin .epäluuloisia syytöksiä kohtaan.
Pääsyytöksenä mainitsi hra Branting
olevan sen, että maassa oli muodostettu
laiton kommunistipuolue ja
että syytetyt olisivat sen jäseniä. Suo-;
messa on näet ylipäänsä kielletty l u keutuminen
kommunistipuolueeseen.
Toisia taas syytetään suhteista venäläisiin
viranomaisiin, .mitä pidetään
valtiopetoksen valmiseluna.'
— Muuten, jatkoi asianajaja Branting,
osottautui mahdottomaksi xiäästä
kosketuksin vangittujen kanssa. M i nä
j a muut puolustusasiBSiajajat teimme
sisäministerille kfajalDsen esityksen
sC^tä, että saisimme tutustua polii-sltutkäntopöytäkirjoihln.'
miTtta tätä ei
samttu xnlnun oteskeSooi -aik^tia. Vasta
kun asia on ollut tisil}ä -oikeudessa,
saadaan siis vasta täysin tietää, mistä
kommunisteja oikeostaaa syytetään.
Pdfilslkuulustetait jBitkmrat edelleen,
e£kä uskota, että siiitä rsaataislhi l o petetuksi
ennehkoln jdtdehkln viikkoj
en kuluttua.
Syytettyjä., ei ®nä aikana käy onnitteleminen.
Helsingin keskuspoliisin
käytössä töeva tutkintovankila on
vanha puurakennus, ja kopit,' joissa
kommunisteja afäilyt^tään, ovat suun--
nilieen m metriä leveitä ja ehkä 2%
metriä pitkiä. Mitään suoranaista va-i
laistusta el 'cfie, zcin ettei vangänn'
'^'.ucrUun Uoloslulien EdaitaJUkoD Venäiun Matki. UtUVftit^valUa . brVyl*
•ixä ololtu i« •uvulukMtla, •uixatOBOi M
ABCO Pitpn, kUJ. . cuuji 3 i>u-«.t». aa \ Uauuia vtitaakamoakMa kikoja) M
AJao Unohtama 1^ cu] udg* lUca i«no«cl>a, okL ..n
Aapiaen, lasta opsttcu ur-« «ia . . . . . . . _ . . w
AaroUla UtapollA, ^>.i<n4"» <. na.:i.. »i. .atk UiDäoa, nld.
Alaskaa TyttS. ••niin Kixt- f « k 'Onjoo. a:!
AUateaa Saoakirja, •4ioaM.d.>'«0(i'aa tia aea. _
Aaaskl. kirjoitti: KauppisHeikki. BIO.
Amerikalaisen TxötäuliikkeeB Vararikko, kirj. \rm. «ostcr, niJ.
Apiaain Kuntnsaa, klrj. E. R, Borroughs, alä. ....„••.,.
AvioTaimo, kir]. Aona DaadssaarA, nid.
AssBUBnin Pojat. kirj. H. Co«rU.MakIer, nid.
Ain«klri«. kIrJ. YtJ5 VeU:», »id.
.83
M
1.00
S5
S.SO
.50
.SS
.75
.40
M
2.00
.SO
•SO
.75
I.SO
.to
liso
12S
.75
Eloliisten OICBIOJCB Lisiiäot)'mlDen, klrJ. F. Koipia Ravn, aid. —. M
Eii(la(itilai».Saa<BaU^ea Sanakirja. hjrvS opMtcUklrla, kirJ. Y. Ualan«n 2.65
J65
1.00
1.7S
2.S0
2.00
.40
.65
Antttsmia, romaani, kir|. J . ,1. Vatanen, nid. - ,
Bakteerit, Tieloaarre. k!rj. Osc. Strcng. sid.
Bastiljon Valloiius, kirJ. Alexandre Dumas, nid. (Ranskan valUakumouk.
sen' aikana tapahtunat
Babbitt. kirJ. SincUir Uwia. nid. .
Crnthia, kirJ. Cottita4tabIer, nid. '
EneUnninklelen Oppikiija. klrJ. K. Brekke, aid.
Elsinoren Kapina, kiri. Jack London, sid.
Erämaa kuttua, kiij. lack London, sid.
?.«Ö0 Mailit Halki Afrikin Aavikoiden, kIr]. Otto Z«ldoi«oldlel«. ttd. 1.3S
Meren Erakot, kIrJ. Arvid Ljrdecken, nid. . . . . i . . . ..1. ' M
Rumtkotven Vllnskualnkaat, klrJ. Veikko Kothonea, nid. • .JO
Murrosajan Uniujs, runokirja, klrJ. Aka Pälvi», aid. ..... m ~. IM.
MleEkamlebea Oani, Mikkailnromaanl, klrj. R. Oriacer. tUd.
Minua Sanotaan Puusepiiksl, rktelsk. toBuuaJ, kU). Uptoa SlaeUlr, atd. iJi
Mrrkkr-Nuoll, klrJ. A. E . V . Maaon. ,Jlinnll|r« loauaneja I, M, — .7$
Nuoren Opeiujaltaren VaravenltliU, kIrJ. II. Vallonea, «Id. • — täS,
Norma. kir). Kalilleen Norris, otd. _„.— M
NaamiolmUkoultt, brvH ntylUmlsmo, kirj. 7u-irloJa, nid. ^ : .1»
Napoleon UI ValUnkaappau», kirj.. Kati Mart, nid. ~— «T*
Neliuhttnoa Riijähdrtmoottorl, klittkitj* tnooltarin rakenUjIlte, tolm.
intinuiirt Viiinit Laurinen,. tiJ. » . . . M . - . . - » .7»
Nalivolmitlelu 11. kirj. Elit BJBrksien, nid. — -•• -
Naisien Ja TytiOjen Urheiluopaa. tolm. Aaat CoUan (kurilettn)
Nainen ja Avioliitto, byvt UrversopiUlaen kirja, kirj. Maigarat SlepbfM 1 Jft
Neiti de Taveme», kIrJ. A. Dumss, historiallinen romaani No. S, nid. .»
Naisvoimistelu I. kirj. ElU BJSrktten, nid. . • K" VJJ
Nuoren Naisen Tervera. lilketieteelllnra kirja. kirj. Kristina Skjtnr*. B M . 1.M
NyrUellTB Alkeet, Arthur Koch (kuviteltu), aid. „.,„>.„-. .Ti
OsaVerhtia Europa T«1 Earopan YhdrsvalUt, kirj. Edo Flmmen. nid. — . .TS
: IM
Elsa, kirj. Te«we FakkaU, nid.
El Onnea Ilman Sinua, kirj. H. Courlhs.Uaihl«r, sid.
Enslantia AloiMekviIlB, ^irj. EackelLSaarinen, aid.
Eogiantiiala^omsUinen Sanakirja, toimit. T. Krallenlas. aid.
Enslantiltis'SuoBaUinen Sanakirja, klrj. S. Noorteva. ahl.
Corillamies, kbj. Heikki Nummi, nid. '.
Crisefcli». tltj. H. Courths-Uahler, «£4, :
Haliksai Hakoaiskat, murrebatomuksia, kirj. Kallio, «Id. ^
Hiiri, iomaatai, kirj. Ninaa Clssen, nid.
HuolJoyhdistiksen VuosikirJ» 111, »»23
Polllomoottoril, klrj. ViHnO A. Airaa, aid. .
Peloponnesolals 80U, klrj. Tykydldet. Suom. Emil llUrdh, nid.
Puolineitirel. klrj. Marcel Prev(>»l, aid. ^
Pimeys, EKk XIV ja Inhana III, II osa. klrj. Carl Bllnk
Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lowl«, Ud. ~ — ~—
Pakolainen, klrj. Lauri Luoto, «Id.
1.40
.40
as
Haaansoitt^^an Katu. rakkaasromoani, kirj. H. de Vere Sucpoote, aid. .75
Uitgnu-Haimua, kirj. Akundre Dumas, nid. <jstk. kirjaan Maisonr
IBougen Ritari)
Hveakuihi. Jännittävä iacManikiiio. liirj. Geocee Manville Fenn. nid.
Haaksirikko, kirj. iBtialainen Rahindrancth tatore, sid.
FBnen Englantilainen nearanta, ScirJ. Sudolph Stratz, aid.
ShimoriUlnen LaälakJria, . «e vHsncinen painua —
Bumuhaanun PeriatO, aAvelli, Urj. V. Luja. std.
flypaUa. klrj. Charles IClngster. 'nid- : ;
«hmis^dän, kirj. Quf de Macpanan. sid, —
Ikuiaan Piiivän Haa, kirj. E. iR. IBarroasha. nid.
Jkuiacn Rakastaja, kiii. Edgcr Rioe Burrougiis, nid.
Ihmisen Herra, Urina aynnlst?, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid.
Ikuinen Salaisnus. Virj. Jack LonSon, nid. .. , . ' <
IlhaibsydHn, kirj. G*tr Manpasaaat. nid. ...
Ikuinen ' Linna. kir}. Cudoljdi Strau, sid. _ „ . „ . . . . . . > . . „ „ . . . . . . .„
ijsiiBiiiaaltomat. kirj. Kerman Bang.:* sid.
.75
.75
1.50
. 1.25
. .45
, .50
, .75
.1.25
. J65
.90
.1.73
,40
. .75
1.25
1.S0
i" liJ Isoäidin Kuvakirja, kirj. JUvid Xydeoken, sid.
•limojen Halki, keraomus lennosta pohjolaaavalle, kirj. Amundsen, nid
Jnustoparooni, kirj. Kalle Riasanen, nid. — .„«._..._ _« .40
Jjooef Balsamo. kitj. Alexandre (Daraas, bistarlallinen romaani No., 2 . .90
JJamalan ilaa Ja Kainen, kirj. James <OIiver Cumrood. seikkailuja Cana.
\dan pofajoisseadaiasa,' nid.
JJiU, mieUyltävä romani, klrj. £ . M. Oelsfield, sid.
.-7uveoilia, kirj. Larin KyS«ti CNnoruuden Muistelmia), sid.
Jenkkejä Maailmalla, kiri. MsiOc Twain. aid.
edes ole-läiateautta kuluttaa aikaansa
lukemalla. Tfciäksi saavat he nukkoaj
pitovaattelBsaan ija maata olkisäkeillä.
Minusta tuntuu tämä eräänlaiseltal
nykyaikaiselta 'kidutukselta. SuomesssJ
on tosin, kuten "Ruotsissakin, voimassaj
laki, ettei snltään henkilöä saa jätääj
vangittuna "riilten kauan tahansa, "vaan'
että hänet on tutkittava määiät.vn
ajan tielänuin. Tämä säännös Mer-,
retään kinlehkin helposti siten, ettei
asIanomaiBta vangita, vaan — iddäte-tään-
Suomalaiset kommunistit eivät
siis ole vanuttuja vaan ainoastaan
pidätettyjä, m'ltä he voivat saada -olla
kuukausia vailla mahdollisuuksia päästä
kosketaksOn -puolustusasianajajxen-sa
kanssa. Muuten ön olemassa voi- „ . , „ , . . „ „. , „
—--.«—-ia fju^i !•.> _i Kansakoulun Kartasto, uusi, Coim. A. H. Blomqvist Jo E . makaS mieUpiae pidätyksiä vastaan. Kommuni«inen Manifesti. klrJ. Kari Marx, sid.
Otin Suomessa ollessani osaa eräisiini'^'"'''' ««« Famine, kirj. vietor Hugo, sid.
protestikokoiifcElih, ja pidin mm. - ^""^^r^^^'^ "'-i-
.75
.90
ijack London Elämäkerta, kir). Helmi Krohn, nid. .90
Jcrin Veli, eröjn koiran «eikkttriaja EteläJserellti, kirj. Jack London, sid. 1.00
1.25
1.7S
1.25
1.00
1.50
.75
S.75
1.00
J.2S
1.00
.90
Järjestelmiini Miehille, hyvä volmlstelukirja, kirj. J . Mueller
HKamaran Sankarit, kirj. Lauri Luota, nid. '
Kamaran Sankarit, klrj. Labri Luolo. sid. ™„
iJCanhea Tarxan. kirj. E . fi. Sarrougbs. nid. _.»..„_-...._.
Knicerivanki No. 117. 3 suurta o»ao, kirj. P, Du Terrall, sid.
Kaupunki-kansakoulun Laskuoppi ja Tulosklrjs, sid.
Kansnboitokirja, kirj. Mikko Ilkka, sid.
.78
.5$
4»
I . M
Rcta. Ja Kentliiurbellna Käalkirja, klrj. Jaakko J . UlkkoU (172 ka»a«) 1*0
Rannerengas, kirj. David. Potter,' atd. i . . l . . ^ . . ^ . : • —
Rakkaudesta Osaton, klrj. H . Courts-Mahler, nid.
Rämokorvea Ulikottelljat, klr|. Veikko KorhoaeB, nld.
Pieni TIetosanaklrj», 3 osaa. kpl., «Id. — — ~ — ~ — ——
Perustuslain Olemua, klrj. O. Satrl
40
.SO
Pieni Mebliaiakirja. klrj. Mikko Ilkka
JO'
M
Sairas Lapsi, lu(«n iervoyilioltoklrK kIrJ. fittot««IilS«»i •!<>•
Salaperäinen Ruumlssrkku, kIrJ. gtolit niyeftoQ, nid.
Kansakoulun Karttakirjo, loim. Jutitoi, lid. . „
Kielletty Hedelmä, kirj. Nauly voo Eschitruth, nid.
Kirja Naisille, kirj. Mrs. E, B. Duffy, nid. ...i
Kautanauia, kirj. II. Courls-UiJiler, nid.
esitelmän e-räässä
seHaösessa Sacco-
Vänzettlsta.
On paljon mahdollista, että mli^
elleivät toiset tehtävät estä mliiua
siitä, olen läsnä oikeudenkäynnissä
lausui hra'Branting.
Mitä tuli TBXtgittujen kohtaloon, oH
hän sitä miellä, että heidät tuomittaneen,
koska "Juonii liikkuu sitä l i n jaa,
että kieltää jyrkästi jonkun puo-lueen"-
Dagens Nyheterin" haastattelim
otsikkona on: "ISuomessa vangitaan
kommunisteja ioommunlsmin Johdosta",
FELASTUSBETKIKTTNTA KADONNUT
AIA8KASSA
Fairbanks, Alaska. — Foxin filml-retkikunnan
katoaminen on edelleenk
i n salaperäisyyden peltosi sillä l i säyksellä,
että retkikunnan pelastamiseksi
lähetetty lentokone, jota ohjasi
suomalainen Matti Nieminen, l i sämatkustajana
radiolennätinholtaja
Richard "Re^ser, on myöskin kadon-hut-
Fo3dn retkikunta oli lähtenyt kahdella
lentokoneella Wisemanista Point
Barro^riin toukok- 13 pnä Ja ollut s i i tä
lähtien tietämättömissä. Pelastus-paiasi
aan xxan iaa,.«.u»u jentokone lähti matkalle perjantaina
Heksikon kautta, milta maalta han; . j ^ j ^ takaperin-sai
kouraantuntuvaropaa avustusta
— \ • • T-Kahdeksan
Serkusta, kirj. Loaisa M. Akott, sid-
Ksirosta Niiliin Latvoille, matkailijakertomus, kirj. Pekkala, aid.
Kadotuksen Kansa, kuvaus Loadon itäpäästä, krlj. Jaclt London, aid. » . 1X)0
Kemia, kirj. Hanna Seikku, sid. __..___.™._.....«.,._..„- .75
.-1.00
- .30
.60
.S M
.50
- 1.00
_ 1-00
« lÄ)
J6S
1.25
.- .75
2.10
155
Kaksi Rakastavaista, kirj. H. Coitrts-Uahler. nid./.
Pieni Komentokirjs, kouluja Ja lybyltB kursseja »arten, klrj. E. lUIUo JB
Primitlivlneii eli Perusvolailateln (nalallle). klrj. Kaarina Karl, «i^. 1.00
Pariisin SaUlsuudet, 2 «uurta osaa, klrj. Eugene Su», ild. ——— »J»
Papukaija ja Kumpp.. klrj. Harold MacCratb. »Id, .»2
Pelastusrengas, rakkausromaani, kir). Lfio, Lolp»lg'er, aid. ^
Pakkopalu, kuolcmattomuutu tutkiva vonklUraoaani, klrj, Jack London *JZ
Perheen. YksitylsomaUuuden Ja Valtion Alkuperä, klrj. F. EflffeU, «14. IJ»
Penikkatauti, klrj. Nikolla' Lcnla. aid. -...^^..^^ .., ,: J »
Poikien Oma Kirja, lolmlttanul Veli Clovannt. old. . . . . . . . — — ^ M»
Pohjolan Kokka, kir). James. Oliver' Curtfood, «elkkailuja Canada» «aa- i
rllla aalollU, nid, ... . ^ . „ - . . . . . iflC
Pakola!» ICunlccas, kirj. Ai DumMi lilflPliplUoen roouanl No. 10» , .7S>
, , asi
Saksan Suuri TalonpolkaIa'sota,'kirj, D«oi«t Gtiihtt, taom^, old""'.Jll.
Sata Knuslkynimama Ohjeita L«»»en TauJolsM, klrj, tr» Jule» Coroby, nid. 1 JO
Saiuaanlii (pikkulapslIJe), loIm, Helmi Krohn, nid. ,.-..................lw~-- JS
Saomalden Ssmollijat. klrj. James Oliver Cunrood, jucmnonromaanl, n l i l . .90
balaliitlulaisel, kirji Alexandre Dumas, hlstorlslilnen romaani No. 9, n i d . .7«
Saksan Kumoustaistelu 1848, klrj, Karl M«n, »Id, - / • :•.-•..-,-,„. .7»
Scuiusielun Taito, klrj. Bagbeera, nid, ..-.,....,,....,,-.„.,.;J._..... .75
Seurustelun .Tallo, klrj. Bsgbeen, Mi .^^.„^..^^^^,^.^^ IM
Seta Tuomon Tupa, UpsIUe, Lyhennelty, Xuvllettu.: Sopm., kirj, Harriet
Beechcr.StOHe, nid. •••••• •• ••„' , .r-,->,^-r-, •-i-,;,,,,;,'..,,.',.„,.;.;^„ 23
Sllkkllalvn, romaani, klrj, Elenius, nid. \n
Sosialistisen Flloso/ian Juuret, klrj. Frletrlelj Engel», nid. .40
Suomen Kielioppi, klrj. E. N. Setälä. «Id. .7»
SukupuoIIelärolln Tervey.oppl, kirj, M«« Voa Cruber, nid, ,7»
Suloisen JHrjeltSmyyden Kaupunki, erittäin hieno rakkansronuaai, kir).
E. Tempio Tburston, sid, •::-..-^..,,,...,„„.,„ „ . . , . . . . . . . ; . . ^ . ^ . . . . . u _ i ^ . . . „ _ _ _ 150'
Silmukorven Nuori Epra, klrj,. Kaarle Halme, »Id. — , . . . . - . - . . . . « , _ . _ . . - « „ IJ»
Sireenien Alla, romOanl, kirj. L, M, Alcott, »Id, -.:;...;_;.„;,.. I J B
Signe Björseih, kertomus, kirj, Juho Koskimaa, nid,
f''';!"J'Mf,'" «""Inen )» »iinen Hoitonsa, kirj. Karin Neuman-Rohn 1.7S
Solkkalliloior. kirj. , E . Phillips Oppeohelm. nId- .»
STyanrSravne in PaPivaälunuku, rotpiruj,. kEir,j , RB. jiBirunrirtojeumgho» , Bnjöirdns.o n, nid, ^50
Tsrianin Pedot, klrj. E, K. Borroughs, nid,
Tsrxanin Poika, kirj. E, R. Burrougba, nid.
K a iu
Kesäinen Leikki, romaani, kirj. Fredrik Biiök,. aid. . . „..:._.„.
"KcltalDen Domino, kirj. Marcel Prevott. aid., blcoo rakkatisromaaol
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma, kirj. Kori JCautaky, sid.
.Klondyken Kuoiogss, seikkailuromaani. Alaskasta, kirj. Jack Loadon
Kuningattaren Kauliyiauba, kirj. A. Uumaa, historiall, romaani No. 5, nid. .75
Kreivitär de Cbarny, kirj. A. Dumas. historialliset romaanit N>j. 8, nid, .75--
Kansan Mies, kirj. A. Dumas, romasni Ranskan vallankumouksesta, nid. .78
Kipinälennättimen Toiminta, kuviteltu opas. kirj. Krigsr ja Sobkla, sid. ,50
.ICilpskosijat, seikkailuromaani, kirj. O. Crimeton, nid. .-„..„„.._ ,40
Kirjsnpito-opsa, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. —., .75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I, Kovero _.—„_».;.. _ _ _ „ „ 1Ä>
¥eiUokirja. kirj. Mina WaUi, sid. _ . : . . , \ 2.00
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. A. Dumas. 3 osas, nid, 1,00
Kruunun Perämies, kirj- Larin Kyinti, nid. - . „ _ „ _ _ _ . . „ „ _ _ 1.25
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvaird Koponen, nid. _•„.••_•••..-.._. 1.00
Kurkien Keralla Afrikkaan, metkeilija. ja lloiukert-, kirj. B. Berg, nid. 1.75
Kaitaleen Paula, kirj. James O. Curxood, ^id. ' r-„-,,.,„„ „,, . ,65
Envis Metsän Elämästä, kirj. R. H- titace, TiclnaMtn, Uusi Sarja I, nid. M
Uin Ruusu Puhkeaa, romaani, kirj. L. M. Alevit, al4. _ IM
Katitamaan, RakkuatU, kirj, Jack Voodoo, nid. , -40
Kaunis Ambroslne. miellyttävä rakkausromaani, kirj. Clinor Clyn, nid. ... ,40
Kmmlsakoo, romaani, 2 osas. kirj. Jack London, sid. - ,•, • --- 2-00
Kanings» Ludrig ja Hänen Lemmittynsä, kirj. Courths-Mahler, nid, .40
Lsola Tulipunaisesta Kukasta, kirj, Johapne» Linnankoski, kuvitettu, sid. 2,7S
Leottara, hieno .romaan!, kirj. Arnold Bennett, nid- — -.40
Leoin ja Leninismi, kuulon sarjskirjastovn. klrj. I- Stalin, aid, • " . .75
Lcnia — Taistelija. Opetuja, Johtaja, nid.; . - , « , „ _ . . _ _ „ _ - . . - . „ -40
Liuaikesttieo Tytär, aeikkailuromaoni Alaskasta, kirj, Jack London, »id.,!.25
Lappalaisten Kuningatar. Sten Sture Vanhempi ja Hänen Aikalaisensa, I' os».
- - - - JS
-M
50
JCi
51
JBO
m
\3S
SS
AO
JBS
.n
Tarran ja Oparin Aarteet, kirj. K. R, Burroogh», nid,
Tarun ja Valkoinen Nainen, klrj. E, II. Burrou^s, nid.
Tarran Ja Pikkuväki, kirj. Edgar Rleo Burroughs, nid, ~
Taraan Ja Ku!:-»3ljona, klrj, Edgar Blc» Burroughs, nid,
Tarltuvlsta SukupuolllaudelsU, klrj, tri l'irll2, nJd,
Talltumalon Taraan, klrj. E, R, Burrough», nld-
TulenlJekki, seikkailu, ja rakkanaromaont, kirj, L. J . Vance, nid.
Tropiikin Hehkussa, aeikkailnroraaani, kirj. Maud Dlver, oid,
Tyltejen Oma Kirja, toimittanut Helmi Krobo, nM, •., / .,
Tfmplea Vangit, kirj. A, niim».-.., ' • , , , ' „ ' . ' , . _.
Tom Savryerin Seikkailut, klrj. Mark Twain, nid, ' ,•• -.. : , : • ,
Tom Saivyerin Seikkailut, kirj. Mark Tiraini «Id,
kirj. Carl BJink. nid.
Lasten Lanlukirja. kirj. Hilja Liinamsa-PSrssioeo. sid. Duottipaino»
Laoaooal:eteideo. Voittokulku. Tietosarre, kirj^ Launhardi, «Id, —
Luolatyttö, kirj. Edgar Rice Borroughs, nid. -
Laaten Oa» Kirja, toimittanut Veli Clovanni, nid.
Lääkärin Maistelmie, kirj. A. Domas, historialliset romaanit No. 1
Lookkiea SoU, ,kirj. Jsck London, nid- . ...
Lyhyt TerveysbppI Naisille, kirj. tri Fr- Hoviu
Liselottes Naiminen, kirj. H, Courts-Mahler, nid. •,—., -
Lynne Courtin Salaisuus, kirj- J. S. Fletcher, nid. .~„_.«.
Läpi Seinän, kirj. Cl. Moffett, Jsonity» romaaneja II, nid,
Maison-Rongen Ritari, kirj- Alexacdre i>amas. nid-
Msrseljeesi. TOtnaan! Ranskan vallaokuroouksesta, kirj. A- Dumas, nid,
Maon UomenJsss, kirj. Edgar Bic< Burrough» (Ikäisen Päivin Uaa oo
tähän jatkoa), nid. . ——
Maaoviljeiys, Kemia ja Fysiikka, Utj. Anhut- gindell, »14,.,
Moaaviljelrsoppi, kirj, Sooioeo, sid.
ktiin mitä sanat ovat; —r nim, am-muldieita,
-
Tämän seikan pitää valtiovirasto,
oikein tai väärin, uhkana Amerikan
aryoyallalle Nicaraguassa j a Nicaraguan
kanava-alueella. Se oli juuri
tuo oletettu uhka, eikä suinkaan i l -
motettu omaisuuden suojeleminen,
mikä aihentti Amerikan; merivaen
hallinnan uudistamisen Nicaragruas-sa.
, •
T. AND N. O. BAUTAT7E ULOTETAAN
NOBANDAAN"
NORTH BAY, Ont. — Timiska-ming
and Northern Qntario-rautar
tien lautakunnan kokouksessa täällä
on jätetty., rakentaa rautatien 'Jatko
Rctiyn kauppalasta Norandan: siUl-mone.
' ' . • .'.
Tämän iyhyen pätkän rakennus^öt
alotetaan heti.
Mabelin Häämatka, D. D. Wells, nid- ^
•Marsin Prinsessa, krij- E. B. Burroaglu, nid. '„.
Moailnxaa Taloudellineo Työväcaliike, kirj- IL I-Morsky
Maajlmicrakeone. käsitte^ maaiimackaikkeutia, kirj- E- Becher, nJd,
Mansoareo Tyliö, romaani, kirj, HoJl Caine, nid..
-75
1-7$
1.2S
-40
joi
.75
1.75
1,00
,50
M
ISO
M
-SO
JO
-75
1.2S
. . JO
Vetikotka. laapooas Saksan kaapparilairastorta aota-aikaua, kirj. Teiix
.. toa-Vukatl. »id. . v
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Mas pf il TS KefcityiMstoria, Tietosarre. kirj- Viefcr Madaen, nid.
Maailmanlifke, Tiejooarre, kirj. Alljreeht ,Wirti, «Sd. : .
klsrtin Eden. kirj- Jack. Loodoo, aid-
Mitä Oles Sisulle Tebnyt. kirj. ft. CottrtoiMotler, nid-
M^okä Jsmsla bn- Yhdistänyt, klrj. H, Coorts-Mshler. nid.
Hsija-Roovon Onni, kirj- H- CoartsrJIabler. nid.
Metkn Tftiö, kertoataromsoni. kirj- Maorixe Bsrres, oid;
Minoo Uaittaoi. kirj- Arvid Järnefelt, »td., kertooaii» .—
M-nä Tahdon, kirj. H, Courtba-ilahler, »id.
.TS
.TS
.75
.75
.70
.7S
.75
.75
Tie Terveyteen ja'Kauneuteen, naJ»ten"^'tl»olml»tTlööp«™iin^^^
Jalkanen—Helvi Salminen (88 valoknroa), nid. •„.,•,..•.., , ,n
TuhatVHf.tincn ValtakuoU, kirj. Upton Sinclair, nid, , „. , ' .. ,65
Tbuvia. Marsin Neito, kirj. E, B, Borroogbs, nid. ..... „ , . JU
Tlelosanaklrjs, täydellinen Jl oeu, «aatekaosltsa „ HQ.Qg
. M
. IJOO
. M
. .75
Tuomo Sedän Tupa, kirj, Harriet Be«.h>r.flVn«*," «M. ,, „ ~ 1 Off
Taistelu Nais^u, klrj. Edgar HIce Borroogh», »elkkailuja Alaskasta, aid. JBS
TySvaen OlympIsUlsct. loim, V, Koivula, y.m.. «Id, iM
Terveyteen llaesuegestlonln AvuIU, kirj, Barry Brook», nid. ,„„.,„ .sft
Tuhat Sanaa EngUntia, mainio oppikirja, nid. ' •-• • • ' : 1 JO
TubUajapoika, romaani, klrj; Hall Caine, »Id. IM
Tuliliemen TulUvan», klrj. Jack London, . .. ' 1-00
Tyiiväcn Laulukirja, 9 paino», »Id. - - • • ,• - r'' i . . . ' . .M , M)
Telinevoimistelu I, knvitettn, klrj. VilInS Laherma - ,. , ,•,„„.„, 1,00
Telinevolmistelo II, knvltetta, k i ^ . VUlnö y-«K»«-m. . • . • , • , „„„.„.;„ JM
Tiede ja ValUnknmoos, mainio teos, kirj. Ernest Untarmaaa, oid. - ,-„.„ jf9
TyiW«en Laulukirja, nooltipalno», »Id. - - • ^ • : ,;„„ „. , . „ . 1,10
Työmiehen TalonsoppU, kirj. O; W, Kaosloen, nid. „...J.^.... ^ JSO
TyOn HisiorU, klrj, Tjameneiv, »Id. . ' „••,•:••, „ ,-• .,, ,;.V . _,. .85
J60
45
.T5
JS
JO
Urhellopolkafn op««, klrj. V«in3 aaberma. Icariletlii. «UI.
Urheiluväen Käsikirja 1925, loim, YrjS IUIm«, nid.
Uitsrouva ja Mctrimica, romaani, kirj. BadoIpb.H. B»rt«ai, »id.
Vnlilo ja VaUaokBiIiou», kiij. N. Lenin, «oon>„ nid, ' , • •...
Vanhao Arvoituksen rstkalsa, kirj, T. J , LohtimU»
Valkeat Sisaret, Idrj. Florence L, Barclay, (arloa kohdeiinelUtotfU vuosi.
sadalla, nid. ,-. , . , . . . „ „ . „ . , „ . . , . . : . , . . n . _ ' ,- , \M
Vslkeat Sisaret, kirj, Florence L, Barclay, sid, • '•; • • -. ' ' „ tSa
Villiroosa, kirj- Kate Douglas Wiggin, kehity» roBMal. oid. — ,75
Voimistelun Teoria, kirj, • Vlkto» Heikel, nid, , ) Qff
Valaveljet, romaanr Jslannlii asuttamisen ajoilla, kirj. C- Cunaarson, «Jd. 1 JO
Vaimo, ;onfcas MinotU Annoit, romasni elämSstl, kir). Hall Calaa, aid. 1.75
Värmlannio Matka, kertomu* Seaadinavian «alo»nomaI*i«i(t«. kitj. Ern*
Lampea, «id: ...^ ,.: : • . , , i . : - '
VoimistelusaU »ekJI Voimisteiupuvnt j» Telineet (13 koroa}, yJIpaiso»
E- K«Uion Vo}mi«t«]a KSslfcirj» Issen osan .7me«t3 InmsU • ' , .la
Voimistelu OhJetmU. Sanva-Iiikkeitä, kirj. Arvo Vartia, nid. : --• , .75
Voimistelu Ohjelmia, Vapaa., Seura- ja Permantoliikkeia, klrj. Axro
Vartia, nid, u„4_ • —- ' •• , .„ , _ .75
Voimistetun RftmOuijoituIusia Musiikin Mnkaaa, kirj. Biltaa- Jalkanen
. (no-snie). nid. : . ' - •
Vo!mi»telun Käsikirja, kirj. Eino O. Kallio. iiid.~ <etapäl»ai; nainr. varten) .75
Vierasta ja Omxa Kielii Viertystea.engl..kielen oppikirja ,75
Valknaen Uljonan MetsäsUjät, kirj- Lauri Looto, «Id- :. , IJO
Valkosen U-jooin Metsästäjät, kirj. Laon luoto, nid. , . .' IM
Vanhat PoMivaonnt, kettomoksla kirjsUijaelämästä, kirj.~ Y. Hira, aid^IJS
Veoäjänkieleo Sanasto, kili. . A. Rantaloiiten» aid.
ma* Helvetistä, romaani, klrj. Konrad Lebtimiki, «id.
YIe!»ett Terveysflplo'Äkeet, klrj, Taav. LaitLnca, «id.
IJO
.1.75
. 3X0
Yleinen Jchdsioa Lsonnootietelaljn, TicUnmtre, :HzS. Tb. H . Hozler. «Id. JO
Y^n KonIe2«iar. kirj. llttim tlill. nid. .,.. . ... .25
Ybdistysopas NaisvoimixteliJoiUe, kirj. Kaarina.' JCatl, oid. ,75
Valkoset Istixanir. »omaani. kSr). E . C- Seltger. oid,
Vedoaiyvori» rosnoooi, kirj. 'Hein» Tovole, «id. ,. .9»
niäoleran lisäksi *ol Vapcoden koott«ri«U tilata V A T E R M A K S FODIf»
T A m KYKIA, >idea Irinaat Äat 12,75, 54Ä), $6*0 Ja 7.00^^^
Cosla kirjoja toI«« jalfcorostl Suomesta auioin'kala omUkia lauiumakämi
Seuratkaa Omotnksia VapaadetU. T d k U tiUokaet oaotteeUa
Box 69, Siidbii^ Ont.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 4, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-06-04 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280604 |
Description
| Title | 1928-06-04-03 |
| OCR text |
o. 113 —1298 Maanantaina, k e s ^ 4 p:na—Mon., June 4 SAVU a
A A H A
S U O M E E N
nrssiSaomen Markkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTs
Oc lähetyksistä alle $20.Q0, 6 0 ^ lä-etyksistä
$20.00—$49.99. 80c lä-etvksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
etyksistä $80.00—$100.00 sekä
6c jokaiselta searaavalta alkavalta
dalta dollarflta.' ^ ^
SäUcöMtnonialShetyksista ovat 1&-
etyskulut $3.50. lähetykseltä.
Sudboryssa j a ympäristöllä, asavat
oivat käydä Vapauden konttorissa
edustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ BflYYDAXN
lEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset psptteella:
VAPAUS.
Box 69, SUDBURY, ONT.
SoomeniHDd^ j
Jo heti helnukmm vaHankumouk-sen
Jälkeen syntyi Suomen työväen
vaTlanlmmonk!yHi'ym'TTaTi osan keskuudessa
aatos asestautumisen välttämättömyydestä,
punakaartin perustamisesta,
kirjotetaan Lieningradin
"Vapaus"-lehdessä j a jatketaan: Käsitettiin,
että nyt on Suomenkin proletariaatille
koittanut hetki, jolloin
sen on ryhdyttävä ottamaan kohtalossa
ohjat omiin kfisiinsä. Mutta samalla
myös vallankumouksellisin o »
oli. tosin vaistomaisesti, selvillä siitä,
että ihnan tappelua, ilman aseellista
kamppailua. ei porvaristo luovu vallastaan.
Ja senhän porvaristo iiian
käytännössä osoitökiu. ryh^roällä jo
aikaisin V . 1917 keikalla palokuntien
ym. nimellä puuhaamaan aseellisia
Järjestöjään. lahtarikaarteja.
Työläisten mieliin muistui v. 1905
aikaiset tApahtnp^pt pTi^yffartPlp^^^T»
ja lahtarikaarteineen. Jo silloin oli
sattunut pikku kahakoita työväestön
ja porvariston asekaartien välillä.
Useilla paikoin alkaakin työväestö taas
oma-alptteisesti perustaa punakasur-teja.'.
Sos-dem. puoluejohtoa pommitetaan
vaatimuksilla, että se ryhtyisi oh-jaanman
niiden perustamista kautta
maan. Pitkän aikaa epäröityään an-
Vapaodelle Atta^tia rahavälityksä
astaan myöskin;
APAUS PORT ARTHUR BRANCH
.16 Bay Street,
Por» Artlmr- Ontario
VAPAUS M O N T R E A L BRANCH
239 St. Antoine S t ,
Montreal, . Qoe.
A. T. H I L l l ,
57 Broadview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIN
• paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J . OKSANEN
Eirkland \ Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, O n t
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa. Timams. Ont
taa puoluejohto suostumuksensa ja
nimittää kaartit "järjestyskaarteiksi".
Nämä järjestyskaartit olivat kuitenkin
aseettomia, eikä silloinen puoluejohto,
jossa enemmistö oli oikeistolaisia,
ryhtynyt päättäviin toimenpi-kää
toveruutenne. Farmariimion
uoret ovat pitäneet tanssit sen aä-hyväksi
ja antoivat' rahan $46 Ja
Itäkin >:ymmenlä senttiä. Se on E -
tetty Helville.
HUOMAUTUS
Mikä sitä hehkilSä vaivaa ioka v a tiin
aluetoimikirnnan kokouksessa
-joittamaan Vapauteen kokouksen
töksiä ja asnfita. Kohta on tcOu-t
2 kuukautta, -eikä ole näkynyt
dessä siitä nätään. E i saisi laimln-ödä
niin tärkeitä tehtäviä. Se oli
itys, että heti kirjoittaa.
Olisihan ^itä vielä yhtä ja toista
ujuttua, mrttta heitän ne toiseen
rtaan, ettei kirjotus venyisi ififikäksi
väsyttäväksi. — Toimekseen rsaa-t..
TroÄQ, Alta.
TUEEVIA JUHLIA
Osaston, nuorisoliiton, naisjaoston
urheiluseuran toimesta tultanee
jestämään jiihannukseksi yhteiset
atilaisuudet, jota järjestämään
kukin seura erikseen valinnut toi-untansa,
joten pidetäänpä mielessä
mennään joukolla ^katsomaan mitä
kkea ne nyt mahta,akaan ^aada
aan näkemfcen arvoista, ja jos
Uä jotain kuulisikln. r
MBSmETTÄ HUVEJA
.k. 25 päivän iltana me taas jou-la
oltiin suom. haalilla. Osasto ja
jaosto sinne oli järjestänjrt y h -
t iltamat ja myyjäiset nuoriso-keimpiä
kohtra Amerikan nlko-politiikassa.
E i ole lainkaan l i i o -
ua sanoa, että tämä politiikka, .ja
en liittyvät sivuseikat — Pana-n
kanavalle johtavain kulkurelt-suojelieminen
— on kaikkein
ein kohta meidän (yhdysvaltain)
tilkassamme ei Tain latinalaiseen
erikaan, vaan yleensä Amerikaaa
omaapolitiikkaan nähden.
oli näet juuri Nicaraguan ka-
-alue, mikä oli pohjimmaisena
jänä Amerikan hyökkäyksen uu-miseen
joulukuussa 1926. Kun
erikan meriväki silloin astui mai-
Puerto Cabezasissa |a Rio Gran-
Barissa, ilmotti valtiovirasto sen
lituneen amerikalaisten hengen
omaisuuden suojelemiseksL Sein
ulkomaavaliokunnan arkistos-levat,
Nicaraguassa asuvain ame-laisten
kirjeet kuitenkin osotta-ei
vain sitä, että heidän omai-ensa
ei suinkaan ollut vaarassa,
myös sen, että useat amerika-t
eivät tahtoneet Yhdjrevaltam
joukon tntikeutuvan Nicaragu-
AmerlkalaisteD omaisnatta
vartiotta
iakirjat niinikään osottavat, ^et-mpiMn
(Nicaraguan) sotivista
eista sydämellisesti Vartioi ame-aisten
omaisuutta, j a että ame-isten
omaisuuden tuhoutumista
pahtunut ennenkuin Amerikan
•äki oli tukahduttanut vallan-uksen
j a ottanut käsiinsä maan
ollin. Vasta silloin,; ktöäkuttssa
, tapahtui ensimäinen amerika-n
omaisuuden .hävittäminen n.s.
l-ryöstön yhteydessä Butler-ksella,
Sandinon johdon alaise-teisiln
niiden hankkimiseksikaan. Sen
tarkoituksena oli pitää "järjestyskaartit"
vain todella järjestyskaartina. Joka
valvoo järjestysm työväenmielen-osoltukslssa,.
kokouksissa ym. tilaisuuksissa.
Sitä mukaa kuin tilanne syksyn
kuluessa kärjistyi, lahtarien provo-katsloni
yltyi, alkoi järjestyskaartien
keskuudessa voimistua pyrkimys saada
"kättä pitempää", — aseita.
Muutamissa kaupungeissa onnistuttiin
niitä jonkunverran hankkimaankin
ostamalla tai lainaamalla venäläisiltä
sotilailta.
Marraskuun suurlakon jälkeen tämä
punakaartilaisliike kasvaa nopeas-tL
Työläisjoukot tuntevat pettymystä
laSon lopettamisen johdosta ja sen
vuoksi, ettei otettu valtaa. Ylfi uJse-ampi
järjestyskaarti nimittää Itsensä
punakaartiksi. Joulukuun 16—17 p.
pidetään Tampereella järjestyskaartien
edustajakokous. Siellä esintyy
voimakas 'punakaartilainen vahemmis-
W.\ Tässä kokouksessa valitaan jäi^
jestyskaartien keskuskömitEa., Heisiä^
gin \ punakaartin johto on kuitenkin
tyytymätön Tampereen . kokoukseen
ja valitsee punakaartin keskuksen, ^o-ka
majottuu ent kenraalikuvernöörin
taloop, "Smolnaan". Tammik. 2B p.
molemmat kaartien keskukset yhffiste-tään
puoluetoimikunnan valitseman
Toimeenpanevan komiltean toimesta.
Tammik. 27 p, muodostettu vaJlan-kumoushallitus,
Kansanvaltuuskunta,
julistaa Punakaartin Tasavallan a r meijaksi,
sme asetetaan yleisesikunta,
joka antamassaan julistuksessa
kehottaa kaartikiisia noudattaman
kuria ja rälttämään prqvokatsionla.
Helmikuun 3 p. antamassaan jfiivä-käskyssä
yleisesikunta kehottaa pitämään
kaartien kokfWTk?äa. Joissa tun-ixustetaan
vaUankumoushaHitus Ja
punakaartilaiset vannovat valan. Tämä
vala kuului: *^e-Suomen Punaisen
kaartin... komppanian Jäsenet
hyväksyen Suomen työväen vallankumouksen
ohjelman Ja sen luoman
Järjestyksen. lupaamme ase kädessä
yksi kaikideii Ja kaikki yhden puolesta
viimeiseen veripisaraan saakka
kaikkine volminemme taistella kapitalistien
vallan kukistamisdoi sekä
töyhälistön vapauttamiseesi Ja tämän
taistelun yhtenäisyyden Ja eheyden
Tiimp«a lupaamme me noudattaa
Suomen Järjestyneen työväen hyväksymän
Kansanvaltuufsktinnan, sekä
sen asettaman Punaisen kaartin Johdon
määräyksiä.! ISmä vakuutus on
vapaa Ja tulemme sen täyttämään
vallankumouksellisen tletoisuuteaune
Ja c^eudent^tomme mukaan."
Punakaarti perustui vapaaehtoisuuden
pohjalle. Sen alkuaikoina, tällöin
kun se vielä oli Järjestyskaartina,
vaadittiin siihen liittyviltä Jonkun
työväenjärjestön Jäsenkirjaa tai suositusta.
Tällä oli tarkoitus estää provokaattorien
Ja lahtariagenttien tunkeutuminen
kaartiin, mutta sitä sillä
ei kuitenkaan voitu täydelleen estää,
sellaisia Joskus paljastuL^Msröhemmin
vcn rObkeudeiSa taiteli snomalatriai
fyV«»i«»i>ria Ja nioftsalaisiä lahtareita
vastaan, Kykaiipa punakaartilainen
<£oittamaan. että''pystyy, se punakar-tflaisen
kuula kuulun Ja pelätyn saksalaisen
sotilaankin nahkaan". Sen
mfta sotataidossa puuttui, korvasi vallankumouksellinen
izmostus, palava
halu taistella, voittaa tai kuolla proletaarisen
vallankumouksen, onnellisemman
tulevaisuuden. «osiaHsmln
puolesta. Silloin sitä el saavutettu,
mutta- vielä kerran sen Suomen proletariaatti
voittoisan Puna-armeijansa
avulla on varmasti saavuttava.
Bfantin^r ajojahdista
Suomessa .
Tukholmalainen suuri porvarlslehti
*T>agens Nyheier" on haastatellut a -
äanajaja Georg Brantingla. Joka on
Juuri palannut Suomesta, töissä hän
on ollut tutustumassa viime vainoihin.
näitä pääsyehtoja lievennettiin Ja
sodan loppupuolella pantiin muutamilla
paikkakunnilla toimeen pakko-kurssien
hyväksi, joista tulot kuuluu
olleen melko hyvät. Jotta kaii ne nuoret
tytöt jä pojat pääsee sinne kursseille.
Josta vanhempi väki arveli jo
melkein tappelua tulevan cittä kuka
sinne -pääsee. Hyt kai sinne pääsee u-^,
seampi, ettei vain sinne menosta r i i toja
synny kuka pääsee ja kiika ei.
KATSAUS ARKISIIN ASKARTE-l
i U l H lN
Kesä se jo alkaa olla täydessä terässään
Trocbun seudulla. Kylvönte-ko
on lopetettu siinä 20 päivän tienoilla
toukokiratä ainakin pieniä poikkeuksia
lukuimottamatta. 'Parmari o-dottelee
kylvämäinsä kehittymistä,
jotka pitkäaikaisen kuivan uhkaamana
on nyk3?isrn synkältä iSyttäviiiä
katseltavina.
mobilisointikin. Työläiset mobilisoitiin
toimivaan armeijaan ja porvarisvete-lehtUät
työjoukkoihln. Näitä työjouk-koja
käytettiin sitten mjn. rintamalla
Juoksuhautojen kaivamiseen ja v a rustusten
rakentamiseen.. '
Luokkasodan ^puhjetessa oli Punakaartin
aseistus vielä heikko. Vasta
vallankumouksen puhjettua alkoi n i i tä
saapua jiinalastittain Pietarista.
Näin ollen olikin hyvin tavallista, että
alkuaikoina miehet vasta ensi
taistelussaan pitivät ensi kertaa k i vääriä
käsissään.
Aseiden saavuttua alkoi , Punakaartin
mieslii^u nopeasti kasvaa.
Jokainen rehellinen työläinen halusi
olla mukana vapauksiaan puolustamassa.
Luokkasodan loppupuolell
a kohosikin kaartin miesluku 70 t u hanteen,
joista kuitenkin vain noin
30—35 tnh. miestä oli -aktiivisissa
rtntamaUdmissa.,
Punakaartissa vallitsi äärimmäisen
pitkälle menevä kansanvaltaisuus, j o ka
nyt 10 vuoden kiiluttua, jolloin
oppinamme on Suomen luokkasodan
kokennikset tuntuu naurettavalta.
Mutta siUoIri se nSytti aivan luonnolliselta.
^ICaartihan oli kokoonpantp
miehistä ja naisistakin, jotka pitkäaikaisen
sosialidemokraattisen puolne-ja
/ammatillisen Järjestot |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-06-04-03
