Vapaus, March 4, 1958

              Helsinki. — (KU) — Äaikkien
elollisten olentojen kehitys riippuu
; •hormooneista. Terveys ja kasvu ovat
' hormoonien vaikutuksen alaisia.
Horraooneista johtuvat ne ilmiöt,
'jotka muuttavat nuorukaisen mie­heksi
ja tytön naiseksi. Mutta mitä
ovat nämä hormqonit? Määrätyt
-rauhaset kehittävät hormooneja ja
erittävät niitä vereen, jonka väli­tyksellä
hormoonien vaikutus ulot-
: tuu moniin Wkeisiin elämänilmiöi­hin.
Jo vuosisatoja sittqn aavisteli
kansa tämän salaperäisen aineen
•olemassaolon, ja tietoja siitä*on säi-
' lynyt runoissa ja saduissa. Mutta
vasta meidän aikanamme tiede pys­tyi
toteamaan hormoonien vaikutuk­sen,
tutkimaan niiden plepiuksen ja
vihdoin valmistamaan keinotekois­ta
hormooniainetta.
Talonpojat ja eläintenkesyttäjät
olivat jo vuosisatojen ajan osanneet
muuttaa määrättyjen eläinten luon­teen
perinpohjin. Pieni leikkaus, jo­ka
suoritettiin muutamassa sekun­nissa,
muutti itsepäisen, hurjaluon-toisen
eläimen rauhalliseksi työjuh­daksi.
Leikkauksen jälkeen eläin ei
ollut sonni eikä lehmä, vaan jonkin­lainen
sukupuoleton välimuoto.
Mitä oli tapahtunut? Eläimeltä
oli leikkaamalla sukupuolirauhasct
poistettu mahdollisuus suvun jatka­miseen.
Berthold ryhtyi etsimään
selitystä siihen, mistä johtui suku-rauhasten
ihmeellinen vaikutus, jo­ka
ulottui koko elimistöön. Oltiinko
oikeassa oletettaessa, että hermosto
Välitti sukurauhasten vaikutuksen?
TUNTEMATTOMIA AINEKSIA
KIERTÄÄ VERESSÄ
GöUingeläinen professori Bert­hold
suoritti vuonna 1849 rohkean
ja mielenkiintoisen kokeen. Hän
poisti koe-eläimeltä sukurauhaset ja
siirsi ne leikkauksella toiseen paik­kaan
elimistössä. Minkä vuoksi?
Bertholdin koe vastasi kysymyk.
seen. Sukurauhaset jotka leikkautTlään ärsyteaineiksi eli hormooneik-sen
kautta oli siirretty uuteen paik­kaan,
jatkoivat toimintaansa vaikut-
Parhain
' onnittelumme
KANSAINVÄLISELLE
NAISTENPÄIVÄLLE!
i
H -Reiuhap terveisin
CSJtil Tminiinsih
Osaston
Naista Kerho
fimmins Ontario
taen eläimen luonteenlaatuun niin­kuin
mitään ei olisi tapahtunut.
Hermosto ei siis Voinut välittää su­kurauhasten
vaikutusta, koska yh-teys
oli katkennut. Berthold todisti
siten — 40. vuotta ennen rianskalai-sen
tiedemiehen Brown-Seguardin
kuuluisaa keksintöä — ett^ vaiku­tus
kulkeutuu veren välityksellä,,
siis että sukurauhaset erittävät jota­kin
ainetta. Bertholdin kokeet unoh­dettiin,
mutta eräänä päivänä...
IHMINEN NUORENTUI
Toukokuun 31 päivän^ vuonna
1889 kuohutti Pariisia tieteellinen
keksintö. Iäkäs tiedemies Brown-
Seguai-d todisti ti(^eakatemialle
yhtäkkiä nuorentuneensa. Suoritet­tuaan
menestyksellisiä kokeita eläi­millä,
hän uskaltautui vihdoin itse
ottamaan ruiskeen. Ruiskutettavan
nesteen hän pii vzdmistanut eläin­ten
sukurauhasten eritteistä. Nyt
hän saattoi nousta portaat väsymät­tä
ja seisoa tuntikausia työpöytän­sä
ääressä. Vuosikymmeniin hän ei
ollut enää kyennyt tällaisiin pon­nistuksiin.
Hän oli todella. nuortu­nut,
siitä ei ollut epäil^täkään.
Brown Seguardin koe herätti julki­suudessa
suunnatonta huomiota ja
innosti ahkeraan tuttimustyöhön.
Näihin aittoihin alkoivat tiedemie­het
yleisesti tutkia hormoonien vai­kutusta.
Biologit ja lääkärit tekivät
työläitä kokeita tutkiessaan ihmisen
j a eläinten sisäentteiden laatua ja
vaikutusta. Sisäräuhaset poikkeavat
jonkin verran tavallisista rauhasis­ta,
sillä ne erittävät hormooniai-neen
suoraan vereen.
Kilpirauhaset, sylkirauhaset, lisä­munuaiset
ja sukurauhaset öval si-säeriteraiihasia.
Niiden' valmistamat
hormoonit kulkeutuvat veren mu­kana
ruumiin kaikkiin osiin, mutta
vaikuttavat'väin niissä kohdin, jois­sa
«limistö vastaa niiden ärsytyk­seen.
Niinpä näitä eritteift nimite-si
(Kreikan sanasta horman — är­syttää.)
Yllättävintä on, että hormooneja
esiintyy, veressä vain tavattoman
pieni määrä. Kilpirauhaseritettä on
veressä.. 1—2 tuhannesosaa milli­grammaa.
Useita homiopi;ieja .kier­tää
vuoden aikana veressä, ainoas­taan
200--300 pg.; Ja ,|nim»kin riip­puvat
tär)kei|nmftt.eiäinänijpiiöt ku­ten
kasvaminen, jkebitityimhen,. su-kupuolikeäit^
jä. suvunjatkaminen
j u u r i ' n ä i s t ä sisäeritteistS.
aineen tavoin,; siihen nUtä \ olisjkin
aivan liian v ä h S ^ H Ö ^ p o ^ i ^^
ole 'ypim". "eiiBoänydUn" M «sTe-luliisen
energian" lähde. Hornjoonit
ovat rauhasten välmisfainaa ainet­ta,
jonka kemistit voivat analysoida
samoinkuin behsiinm. kautsukin tai
tärkkelyksen. Useiden hormoonien
kokoomus tunnetaan aivan tarkal­leen,
kuten esimerkiksi munasolu­jen
eritteet. Munasoluhormoonia on
valmistettu keinotekoisestikin. Ana-toomit,
lääkärit, biologit ja kemis
tit ovat tehneet luovaa yhteistyötä.
HORMOONIEN KOKOOMUS
MAARATAAN
-Ensiksi otettiin n^raan munaso-lueritteet
kokeiltaviksi. Näitä hor­mooneja
kehittyy munasarjoissa,
munasoluissa ja keltuaisaincessa ja
eritteitä nimitetään munasoluhör-mooneiksi
ja keltuais^ormooneiksi.
Näiden kahden hormooniaineen vai­kutus,
jota hormoonikeskus säätää,
määrää niiden ilmiöiden säännön­mukaisen
tapahtumisen, joiden seu­rauksena
on munasolun hedelmöit­tyminen
ja alkion kehittyminen. Ne
täydentävät toisten vaikutusta ihme
teltävällä tavalla, ikäänkuin ne toi­misivat
tietoisesti yhteisymmärryk­sessä
tai kuin niiden toimintaa joh­taisi
luova äly. Jos toista näistä hor-mooneista
on-liikaa tai liian vähän
tai jos toinen puuttuu kokonaan, on
seurauksena hedelmättömyys, ruu­miillinen
tai henkinen vajavaisuus
hormoonimäärästä. Näistä kahdesta
aineesta riippuu ihmiskunnan säi­lyminen.
/
Siis kahdesta kemiallisesta ainees­ta,
tiede on todistanut, että todella
on kysymys kemiallisista aineista.
Hormoonien kemiallinen kqkoomus
on onnistuttu määrittelemään, jopa
valmistamaan niitä keinotekoisesti.
Keinotekoiset hormoonit vaikutta­vat
elimistöön aivan samoin kuin
rauhasten erittämät.
Miten on mahdollista Vcilmistaa
ainetta, jota ei tunnettu ja jonka
kaavaa kukaan kemisti ei vielä ole
kirjoittanut? Tiedettiin siis, että he
delmöittyneen munasolun nesteessä
on munasoluhonnoonia. Oli määrät­tävä,
missä nesteen aineosassa hor-mooni
esiintyi. Mistä oli kokeet aloi­tettava?
Tunnettiin ainoastaan hormoonin
vaikutus. Nyt ylitettiin valmistaa
kemiallinen neste, joka ominaisuuk­siltaan
ja vaikutukseltaan vastaisi
munasoluhormoonia. Kaksi etevää
amerikkalaista tiedemiestä, jotka
olivat erikoistuneet hormoonitutki-mukseen,
kehittivät käyttökelpoisen
menetelmän. Amerikassa tehdyn
aloitteen toteuttivat lopullisesti Sak­saa,
kemian kotimaan, tiedemiehet.
ALKEMISTIEN UNELMA
TOTEUTUU
Viionna 1925 ryhtyivät tunnetun !
Hormoonit Mj?|it, y ^ t ^ ^ r a y i n t o - safealaiien Schering-A G:n kemis-
Tervehdykmme KANSAINVÄLISELLE
NAISTENPÄIVÄLLE!
Toivorikkain mielin valoisamman tulevaisuuden merkeissä vie­tämme
maaliskuun 8 päivän meidän juhlana — rauhan, onnelli­suuden
ja ystävyyden puolesta!
CSJ:n Port Arthurin Osaston Naisten Kerho
tit työhön. Kymmenen vuoden pon-histelujen
ja uupumattoman työn
jSkeen heidän onnistui vihdoin ke­hittää
kemiallisesti puhdas munaso-luhormooni.
Aluksi oli yritetty erottaa hor-moonia
munasoluista, mUtta ainet­ta
on soluiäsa niin vähän, että työ
oli suunnattoman vaikeata ja pon­nistelut
jäivät tuloksettomiksi. Mul­ta
vuonna 1930 saksalaiset eläinlää­kärit
Kuste ja Gravert huomasivat,
että kantavan tamman virtsa sisäl­tää
hämmästyvän runsaasti muna­soluhormoonia
ja sopii erinomai­sesti
raaka-aineeksi.
Tämä oli loistava saavutus tutki­mustyössä,
Arvottomana pidetty jä­teaine
kelpasi "elämännesteen" val­mistukseen.
Sehän on-jt) melkein
Montrealin naiset
tolAiivat
suultsien multaisesti
Montreal. — Täältä Montrealista
ei nykyään ole näkynyt minkään­laisia
kirjoituksia lehtemme pals­toilla
johtuen etupäässä siitä, kun
toimintaa olosuhteiden pakosta ei
ole juuri lainkan. Meillä ei ole ol­lut
haalia moneen vuoteen '^mmekii
nyky&jan näkökulmalta katsottuna
tule sellaista enää saamaankaan, sil­lä
yksinomaan tanssien pitoa varten
ei tarvita vakinaista haalia. Hallit
joissa on näyttämöt y.m. ovat mei­dän
kaupungissamme sormilla las­kettavissa,
ja niinkuin jokainen ar­vaa,
kuukausivuokra on niin hui­maava,
että meidän pieneltä suoma­laiselta
ryhmältä menisi kymme­nen
vuotta ennenkuin voisimme
vuoden vuokran maksaa. SittejLU-saksi
täällä Quel)ecissa on kaiken­laiset
v»irot ja lisenssit, joita minun
tietääkseni ei ole lainkaan toisissa
maakunnissa.
Montrealin naisten kerho dn vuo-
-sikaupaila toiminut hiljaista mutta
varmaa vauhtia, joten hyvää tulee.
Kerran kuukaudessa meillä on.ko­kous.
Osanotto kokouksiin on mel­kein
sataprosenttinen ja meidän
jäsenmäärämme vaihtelee 9-7I2 jä­seneen,
joten meillä on tilaa vielä
monelle tulla mukaan ja minä ai­nakin
uskon, että kokous kerran
kuukaudessa virkistäisi jokaista
naista. ^
Vaikka toimintamme on pientä,
se on arvokasta. Jos jokainen Mont­realin
suomalainen nainen voisi
tuntea sen kiitollisuuden, jota sai­raat
ja varsinkin vanhainkodissa
asuvat osoittavat kerhollemme, niin
he käsittäisivät, että näiden ihmis­ten
mielestä toimintamme on kor­vaamatonta.
Kukaan ineLstä ei tiedä
mihin itsekukin vielä kohtalon kä­den
heittämänä joudumme elonime
viimeisiä päiviä viettämään. Voi ol­la,
että monelle pieninkin ystävyy­den
osoitus on aarre, jota tarkasti
vaalitaan. Henkisesti terve ihminen­kin
voi jatkuvasti muistella kerhon
jäsenten viimeistä vierailua ja
odottaa seuraavaa.
Eikö kerhomme toiminta ole sit­tenkin
suurta, monelle suurempaa
kuin mikään muu maailmassa!
Otamme myös osaa yleismaailmal­liseen
toimintaan siiliä määrin" kuin
kymmenkunta henkeä pystyy, vaan
jbs te naiset tulisittejcaikki mu­kaan,
niin kaikki töiihi^tamm^ suu-.
Yaatihuniua myös Catliarinesissa
St. Catharines. — Kauan puheen­alaisena
olleen kauntin oikeustalon
rakentamisen on Lincoln kaunti nyt
hyväksynyt kaupunginhallinnon
esittämään paikkaan, Church ja
Wellington katujen kulmaan. Se on
noin kahden eekkerin suuruinen
alue, mistä on muutettava pois 18
talo?.' Alueen hinnaksi on arvioitu
$375,000; rakennuksen yleisarvoksi
$1,500,000. Ottaa kuitenkin vielä
pitkän aikaa ennenkuin niitä raken­nustöitä
aloitetaan. Sitä ennen, on
pidettävä monen monituista virka­kuntien
kokousta ^a ehkä käytävä
kiiräjiäkin. Mutta toivossa on pa­rempi
elää.
* * *
Väalitohinaa on kovasti täälläkin.
Konservatiivien ehdokas käyttää
vac-lisyöttinä sellaisten töiden alka­mista,
jotka-on jo hyväksytty aloi­tettavaksi.
Työttömyydellä ja ihmis­ten
kurjuudella yritetään itse pääs­tä
lihapatojen ääreen. Keinona käy­tetään
joutavia puheita ja mitättö­miä
lupauksia.
CCFn ehdokkaaksi on täällä
nimitetty korkeakoulun opettaja
A. R. Petrie.
* • * *
Hopearistin nriieudesta sai 13-
vuotias poika, David Norton siitä
kun hän viime kesänä pelasti 11-
vuotiaan kalakaverinsa hukku'
masta. Se on kuulema korkein ur­heuden
merkki nutä tällaisissa ta­pauksissa
annetaim.
* • *
Starin kuukausikokouksesta
voin mainita, että Sudburyn näy-tclmäfestivaaliin
-mennään esittä­mään
pieni näytelmä ja hyvät laa-tikkopäivälliset
järjestetään maa­liskuun
16 pnä. Päivällisen syön­nin
jälkeen järjestetään mielen­kiintoisia
seurapelejä.
'* * *
Seuraava huvitilaisuus on näytös
ja ohjeimailtama maalis- ja huhti­kuun
rajamaissa, vaan siitä asiasta
myöhemmin. Unto Penttisen luen­totilaisuuksista
keskusteltiin, vaan
se asia jätettiin yksityiskohtaisem­min
kirjurin järjestettäväksi.
Ilmat ovat täällä olleet kovin
vaihtelevia lyhyen ajan kuluessa.
On ollut pakkasta, lumisadetta ja
tuiskua, minkä johdosta kadut ja
tiet olivat tukossa, mutta' nyt on
taas ollut pari kolme päivää kau­nista
säätä — oikein kevään tun­tua.
— Lämpömittarikin osoittaa
nyt 50 astetta. Muun ohella äkilli­set
ilmojen muutoksen ovat aiheut­taneet
sairauttakin. — O. L. '
Tiistaina, maalisk 4 p. — Tuesday, Marcfi 4^ 1958 * !^tm 5
NLn vuoden I95S uudet
Yl(si kaMien ja
kaikki yliden
renisi sitä mukaa mitä enemmän
meillä olisi jäseniä.
Lopuksi haluan kiittää Montrea­lin
suQmalaisia hyvästä osanotosta
kerhomme järjestämään iltapäivän
viettoon, josta meille oli oikein kii-
'tettävä ,tiil6s. Huomioikaa kaikki
naiset, että kerhon seuraava kokous
on maaliskuun 14 pnä ja järjestely-puolesta
huolehtii Maija Björn, 31
Hqlton Ave. Tulkaa suiu'ella jou-knlla.
KierhÖn puolesta — Laina.
aitien
Toronto. — Taaskin elämme siinä sä tarttua taisteluun oikeuksiemme
PARHAIN TERVEHDYKSEMME
CANADAN SUOMALAISILLE NAISILLE '
KANSAINVÄLISENÄ NAISTENPÄIVÄNÄ!
BEAVER LAKEH KAISTEN KERHO
BEAVER L A KE ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
kaikille työläisnaisille
kansainvälisenä naistenpäivänä!
NOLALUN JA YMPÄRISTtMsI
NAISTEN KERHO
NOLALU ONTARIO
PARHAIMMAT ONNrrTELUMME
KANSAINVÄLISELLE
NAIST€NPÄIVÄLLE
8 PÄIVÄ MAALISKUUTA 1958!
MONTREALIN SUOMALAINEN
NAISTEN KERHO
MONTREAL
o -
QUEBEC
alkemiaa. Tärkein työ oli kuitenkin
edessä. Kemistien oli vielä saatava
selville aineen laatu ja tarkka ko­koomus,
aineen jonka biologiset ko­keet
olivat osoittaneet puhtaaksi
munasoluhormooniksi.
Vuonna 1929 ryhtyi ansiokas tut­kija,
professori Butenandt, Sche-rihg-
laitosten päälaboratorion ke­mistien
avuksi. Kaksivuotisen jär­jestelmällisen
työn tuloksena hänen
onnistui valmistaa täysin puhdas,
keinotekoihein hormooni. Tämän jäl­keen
hän tutki sen kemiallisen ra­kenteen,
ja vihdoin tunnettiin mu-nasoluhormoonin
kemiallinen ko­koomus.
Nyt haluttiin antaa uudel­le
aineelle kemiallinen nimi. Ni­meksi
tuli oestroni.
, Mutta hormoonit tuottivat vielä­kin
yllätyksiä. Jostakin syystä muu­tettiin
mimasoluhormoonien kemi­allista
kokoomusta ja tuloksena oli
aine, jonka vaikutus eläimeen ruis­kutettuna
oli voimakkaampi kuin
oestronin. Uusi aine sai nimekseen
oestradioli. Vieläkään ei siis hor-moonia
tunnettu täydelleen Oestro­ni
osöittautuildn tarkemmin tutkit­taessa
vain todellisien hormoonin
keksimiseeni johtavaksi perusmuo­doksi.
Todelliäeh elimistön synnyt­tämä
vereissä esiintyvä hormooni,
joka aiheuttaa niin tärkeitä ilmiöi­tä,
onkin oestradioli. Yllättävällä
tavalla osoitti hedelmällinen kemial-lihen
tutkimus tässäkin tarkkuu­tensa.
HORMOONIKKSITTELT. LÄÄKE­TIETEEN
PALVELUKSESSA
Vuonna 1934 tarvittiin tavatto­man
suuri määrä koe^läimiä Sche-ringlaitoksiUe.
Kymmenen vuotta
myöhemmin alkoivat tiedemiehet
lähestyä päämääräänsä pyrkimyk­sissään
toisen naaraspuolisten suku-j'auhasten.
erittämän hormoonin,
keltuaishormoonin tutkimuksessa.
Oestradiolia valmistettim kantavan
tamman virtsasta, mutta toisen su-kurauhaseritteen,
progestronin kei­notekoista
valmistusta, varten oli
löydettävS: sopiva raaka-aii^e. JBria
kemisti huomasi tutkiessaan soija­papua
ja siitä kehitettäviä kemialli­sia
aineita, että progestronin ke-vuodenajassa
jolloin maaUmah kaik­ki
edistykselliset naiset Ajettavat
kansainvälistä naistenpäivää. Tämä
on juhla, joka ei menetä joskaan
merkitystään. Sitä on vietetty- jo
kymmeniä vuosia. • -.
Kuluneen vuoden aikana on ollut
paljon tapauksia jotka ovat kiihdyt­täneet
ihmisten mieliä.. On myös
kuultu paljon kaikenlaisia arvioita
ja ennaikolaskelmia^vastaisesta ke­hityksestä.
' Tätä kansainvälistä naistenpäivää
vietämme nytkin rauhantoiminnan
merkeissä, sillä 4lman rauhaa ei voi
olla toimintaakaan. Meidän velvol­lisuutemme
on; saada äänemme
kuuluviin maailman kaikilla kol-killa-
Edessämme näyttää olevaa ras­kaita
aikoja. Työttömyys on uhkaa­va.
Satojatuhansia canädalaisiakin
bn työttömänä ja mi^än par^mus-ta
ei ainakaan vielä ole näkyvissä.
Työttömyystilanteesta kärsivät epäi­lemättä
kaikkein eniten suuriperhei-set.
Ja raskain kuorma on perheen
äidillä, joka yrittää katsoa lastensa
parasta.
Heidän naisten pitäisi käsikädes-mialLinen
kokoomus muistuttaa yl­lättävästi
erästä soijapavun aines­ta.
Olisiko mahdollista muuttaa tä­mä
aine kemiallista tietä progestro-niksi?
Tämäkin tehtävä onnistui.
Lukuisat koeruiskutukset eläimiin
puolesta. Me haluamme saada lap­sillemme
tilaisuuden kasvaa ja ke­hittyä
mahdollisimman hyvissä olo­suhteissa.
Työttömyys ja epävar­muus
huomisesta vaUcuttaa lasten­kin
elämänkatsomukseen. Yhteisvoi­min
saisimme kuitenkin suuria pa­rannuksia
aikaan.
Joiltakin tahoilta väitetään että
nykyinen työttömyys on muka vain
väliaikaista, mutta kaikesta päät­täen
siitä ei nyt helpolla selvitä.
Työttömyystilanteeseen ei kyllä­kään
ole niitään järkisyytä .eikä
pakkpa tiissä suurten mahdollisuuk­sien
maassamme.. Syy on pääasiassa
pienen määrätyn- ryhmän ahneudes­sa
ja omanvoiton tavoittelussa.
Ja ne samat omistajapiirit, jotka
ovat ensikädessä vastuussa työttö­myystilanteesta,
havittelevat voitto­jensa
edelleen lisäämistä varustelu-kilpailun
kiihdyttämisen ja jopa so­dankin
avulla. Toivottavasti sota­suunnitelmat
kuitenkin romahtavat
tällä kertaa. Rauhanpuolustajia on
satoja miljoonia ja heidän tahtonsa
onkin jo huomioitava kaikissa mais­sa.
Parhaat kevätterveiset kansalai­sillemme
tänä kansainvälisenä nais­tenpäivänä.
— Aino L.
osoittivat, että keinotekoiset hor­moonit
korvaavat täydellisesti puut­tuvat
rauhashormoonit. Pian voitiin
Berliinissä pidetyssä lääkärikokouk-sessa
ilmoittaa, että kokeiluaste on
sivuutettu ja sukurauhashormoonit
oestradioli jff^" progestroni .voitiin
asettaa- käytännöllisen lääketieteen
palvelukseen. Nykyään honnooni-jTuiskeet
ja tabletit ovat yleisesti
tunnetut lääkeaineina.
Naisen eliihistön epäsäännölli^-
det ja puutteellisuudet voidaan pa­rantaa
kehonaan tai osittain käyt­tämällä
jompa^umpaa hormooni-valmistetta.
Oikeaan aikaan käytet­tyinä
hormoonit poistavat lähesty­vän
vanhuuden aiheuttamat ylime­nokauden
ilmiöt ja lieventävät nii­den
vaikutusta. Jonkiiv'aikaa sen-jälkeen,
kun naaraan sukiurauhasten
hormooneja onnistuttiin valmista­maan
keinotekoisesti, keksittiin me­netelmä
koirashormoonien valmista­miseksi.
Ylioppilaat oppivat nykyään yli­opistoissa
ja yliopistojen sairaalois­sa
honhoonikäsittelyn samalla ta­voin
kuin he aikoinaan tutustuivat
menettelytapoihin jioilla taisteltiin
KUrkkiUDSt5& yaataan. .u
Tiede, elämän palvelija, jatkaa
taisteluaan kuolemaa vastaan.
Erkki Koskinen.
Varsinkin pienempien komiteain
kokouksissa) nousee innostus toisi­naan
liian korkealle ja kokous me­nee
sekaisinkin kun puh-^enjohtaja
ei pidä kokousjärjcstystä niin tär­keänä
sellaisissa ."pikkukokouksis-sa".
Mutta juuri puheenjohtajasta
riippuu kuinka sujuvasti joku koko­us
edistyy. Puheenjohtajan pitäisi
olla toisinaan vähän ankarankin ja j
rajoittaa sellaisia puheenvuoroja,
joissa vatkataan vain samaa asiaa
tai poiketaan kokonaan asiasta.
Toi:,ena kysymyksenä haluaisin
f sittää sen kun ihmiset y l i - ja aliar­vioivat
itseään. Joukossamme on
paljon kykyjä, joita ei ole "huomat
tu" heidän oman vaatimattomuuten
sa tai kykyjensä aliarvioimisen
vuoksi. On myös niitäitin, jotka yli­arvioivat
itseään ja luulevat, ettei
maailma tule toimeen ilman heitä.
Näistä molemmista "paheista" olisi
meidänkin päästävä, sillä vain .siten
•»aadaan toimintaamme uutta verta,
uusia voimia ja samalla helpotusta­kin
niille, jotka ovat järjestötoimin­nassa
liikakuormitcttuja. Täten saa
täisiin myös nuorille mahdollisuus
oppia käytännöllisen järjestötoimin­nan
puitteissa. Ketään ei pitäisi ai­heettomasti
nostaa, eikä liioin alas
painaa. Näin voidaan olla kaikki
yhden ja yksi kaikkien puolesta.
Joskus on tapana huomautella
oluen ostajille, että eikö sillekin ra­halle
löytyisi parempaa läpeä. Mut­ta
siihenkään sanomiseen ei ole oi­keutusta
silloin jos huomioidaan
syntyjä syviä ja ne olosuhteet, jot­ka
ajavat, varsinkin yksinäisiä —
ja lukuisia perheellisiäkin rp-j^tsi
määii iloa ja v i r k i s t y ^ kaidasta.
Siinä on hnöntioitavä asuntopulat,
jatkuvat huolet huomisesta elinmah­dollisuudesta,
sopiva illanvieton ja
seuran pUute ja monet muut seikait
Yksi hj^ä ja käytännöllinen keino
taiistelussa k£djaa vastaan' oUsirse^
että saataisiin uusi, ja monessa suhr-teessa
viihtyisä talo, mistä yksihäii
set kansalaisemme saisivat its'3lleen
puhtaan ja miellyttävän asunnbnl
Sellaiseen tarkoitukseen pantu.^si­joitus
auttaisi paljon enemmän kuin
parhaatkaan puheet ja siitä hyötyi­sivät
monet kansalaisemme. — Van.
muori.
Moskova (SIB) — Automallien
suunnitelma vuodelle 1958 on val­mis.
Tehtaat valmistavat jo sarja­tuotantona
Moskvitsh 102 ja Volga-merkkejä.
Tänä vuonna autotehtaat
tulevat kiinnittämään entistä suu­remman
huomion automallien pa-
'räntainiseen ja nykyaikaistamiseen.
Suunnitteilla on loistoluokan henki­löauton
ZIL-111 valmistus ja Mosk-vitshlO?
sarjavalmistus.
Moskvitsh-107 saa 45 hv mootto­rin
ja sen nopeudeksi tulee 115
km tunnissa. Ulkomuodoltaan uusi
merkki eroaa hieman Moskvitsh 102-
mcrkistä. Se .on nelipaikkainen ja
täysmetallinen. Sisustusta on huo­mattavasti
parannettu ja^ etuistui­mien
selkänoja voidaan kääntää.
Molemmat uudet merkit ovat
kaksivärisiä. Gorkin autotehdas lo­pettaa
Pobeda-autojen valmistuk­sen,
mutta laajentaa Volga-merk­kien
valmistusta eri tarkoituksiin^
Mm. aletaan valmistaa Volga-paket-tiautoja,
joiden kuorraauskyky on
500 kg, 4: ' " •
Tanä^iivu9drä ImorimM
keistä on mfeiehkiinfci^eiii tliicko-van
{^tqrtcditaao valioisfamti ZIL-
157. SeÄ/tiäiMtto>rin tehoa on Usdltty
ja siinS voidaan kuriiien paine s i l n -
nöstellä .suQriucn ohjaushytisti tien
raatimtdbl^ VastaavaksL
Kevetä yA24!M> D In^^
ja, joiden IttuQnnitiis on kbrkei^blan
tonnin, aikaa valmistaa
autotehdas. Ohjaushytti on: stäoän-häköineii'
kttlh Bnjia-aufössa Jai Bi«n-riettu
mM)tt6Hn pääUe, Auton
lenimat atöellt oyät yetSyi|L;SJrtl^
tehtaan 'uufiitiksia ovaV <nyds €ifiZ-
69 ki^önha^utbt, joiden kaikki ak­selit
ovat 'vet8]iil ^ a j o i ^ : ö^^^^^
kiiutiometiiti kiuntokiiormtu Se^on
suunniteltu ensisijassa flBäataloudenr
tarpeita silinSUSpi^eb. . :"
Pavlosvkin aotbtielhtaaigi; tuotanto­suunnitelmissa'
oh 23 hengen Uoja-auto
pikkukaupunkeja ja paikallis­liikennettä
varten.
Länsi-Saksa ei
maba Algerian
Bcrllnir — Kysymys Län£i-Saksas-sa"
olevien miehitysjoukkojen kulujen
maksamisesta on viime aikoina saa­nut
aivan yllättävän käänteen, joUa
saattaa oUa kauaskantoisia poliittisia
ja sotllaallhla seurauksia. Uuden ti­lanteen
on luonut Ranska., joka on
,esitt^ixt_ myös.-Omasta ^ puolestaan
Länsin-Saksalle tiukassa äänilajissa
mlehityslaskuja.
Koko Länsi-Saksan lehdistö on
Jyrkästi torjunut Ranskan laskut pi­täen
• niitä täysin perusteettomina
syystä, ettei Länsi-Saksassa ole rans­kalaisia
joulckoja kuin kourallinen.
länslsaksalainen Die Welt-lehti lau­suu
suoraan, että Ranskan mläiltys-laskuvaatlmuksilla
el ole muuta tar­koitusta
kuin se. että Länsi-Saksa
ryhtyisi rahoittamaan Ranskan siir­tomaasotaa
Algeriassa. Tähän Länsi-
^ k s a ei suostu.
Länsisaksalalset monopolit ovat
pyrktaeet voittamaan — melkoisesti
menestyenkin — asemia niissä siirto­maissa
tai nuorissa kaasallisvaltiaissa,
joissa eng^ntilalset, ranskalaiset Ja
amerikkalais^ .Imperialistit ja^koloni-saattprit
ovat "menettäneet nimensä",
valttfimällä sotilaallista sotkeutumis­ta
näiden mafden asioihin.
Josepii M&a ei
iiannaftanut koulu­laisten
eroiffamisla
Wliuripcg. — Täällä ryhdyttänee
erolttamaan koulusta sellaisia laisko­ja
oppilaita, jotka Jatkuvasti laimta-lyövät
kotiläksynsä Ja muut tehtä­vänsä
sekä epäoimlstuvat kokeissaan,
elleivät he ehdottomasti paranna ta­pojaan.
Koululautakunnan kokouksessa vii­me
viikolla tehtiin asianmukainen
päätös.
Lautakunnan päätöksen mukaan
yli 16-vuotiaille laiskotteleville oppi­laille
voida^an antaa varoitus, neuvo­ja
ja kahden kuukauden koeaika.
Sen ajan kuluttua heidät voidaan
milloin tahama eroittaa koulusta lu­kukauden
lopuksi ajaksi ellei he ryh­dy
tositarmoUa työhön tai Jos heidän
käyttäytymisensä katsotaan koulua
vahingoittavaksi.
Koulujen apulaisjohtaja G. . Mac-
Donell sanoi, että päätös tulee kos­kemaan
noin-107 oppilasta, joista
valtaosa poikia. Heistä mahdollisesti
eroitetaan 27. IViimlpegin koulupii»'
rissa on nohi 5,000 karkeakoiiluoppi-lasta,
miltei kaikki 16-vuotiaita tai
Vanhempia.
Laotakminan ^sen Joseph Zn-ken.
joka. on laajalti tmmettu myösr
Labour Progressive-piiolaeen ^e-nenä,
vastosti tarmokkaasti löätös-laoselman
hyväksymisiä. Hän selos­ti,
että oppilaiden eroittamEseUa el
ratkaista ongehnaa.
Häh sanoi, että jotkut opettajat
ovat laiskoja ja asiaan. kilnnostn-mattomia
j» että neuvojen anto
Winnlpegin konlnlssä on heikon­laista.
Laataknnnan Jäsen Andrew Ro­bertson
yhyti Znkeniin päätöslau­selmaa
va<;tiistaessaan ja sanoi,
että konlnlantaknnta-yritti luusta
velvollisniikiristaan ^ dten, että se
eroittaisi jnori ne 'oppQaat, Joista
sen olisi pitänyt olla hnoUssaan Jo
vuosia ennen km he täyttivät II
vuotta. .
Hyviä romaänejl
nyt saatavana kirjakaupastammet
DAPfINE DU MAURIER: ~
KAKSOISOLENTO
378 SIVUA - HINTA SID. $3.00
Daphne du Maurier'n uuden romaanin päähenldlö on yksinäinen,
elämässään epäonnistunut mies. 38-vuotias englantilainen historian
opettaja, joka yllättäen joutuu astumaan toisen miehen mystilliseen
elämään. Olls&saau lomamatkalla Ranskassa hän yhfäkkiä huomaa
vaihtaneensa osia kaksoisolontonsa, vaikeuksia pakenevan kreivi Jean
de Guen kanssa, perineensä sukulinnan, tappiota tuottavan lasiteh­taan,
vaimon, rakastajattaren . . . '
TUOVI AARNIO:
HORSMA KUKKII
334 SIVUA - HINTA SID. $2.75 f-
Lahdenpää<:sä on sinä kesänä paljon väkeä, erllafeia ihmisiä, jo^t*
tuovat rauhalliseen kartanoon vilkkautta ja kiihkeää eläm&äj Sinne
saapuu ensin tafmokas nuori nainen, agronomi Rauni Vuori, järjett-fcleinään
rappiolle joutuneen kartanon asioita. Siellä on komea metsä-teknikko
Veikko Vuorinen, joka saa selville, että Rauni on kartanoh
entisen, omistajan tvtär. Sitten tulee kesävieraiden kirjava lauma;
kokpejlina toineij, toistaap herkullisemmin piirrettyjä henklJBltä: vahha
prof •saori Blumerps rouvineen, lihava herra Ha|iU rouvineen, perhpäa
"pyydystelevä maisteri Pilvinen, vanha neiti Blöth; päirl muuta' Ik&iMl-toa.
Vihdoin tulee itse Hamlet, kartanon omistajan poika Pauli Järviö.
Näin on satt^mkn oikusta syntynyt asetelma valmis, «eekellä val­latonta
ija vilkasta kesävierasympäristöä kohtalo järjestelee päätien-
-kilöjden sotkuisia .sydämenasioita, johdattelee heitä monipolvisten'väl-
'heideh kautta kohti "lopullista ratkaisua. . i^s
•SATU WALTARI: — M . , - 1
, HAIKEAT LEIKl-r f
' 17^ SIVUA - H i K t A ÄU^
•• äatu Waltari 6n uudessa' teoksessaan siirtynyt kokDnaan kötblUlIe
l maiaemill?, •• palannut. lapsuutensa huolettoihiin. kesäisiin. lelk^Bftlhin.
jotka ovat vi^lä.sä^yneet hänen muistissaan yksitylskohtaieph tfUjkkäT-piirteisinäihufta
joille älkäbn jo silti ehtinyt antaa haflfeMi kultauk=-
sensa. Tässä sydämeUisessä lapsuuden kuvauksessa on väriä ja elä­mää.
~Ja ennen kaikkea-siinä on huumoria, jota hienoinen" haikeus
vam syventää.
CHARLESjIjjrCÄENS: 1 . ' - ^- '
KAKSr KAUPUNKIA
ä46 SIVUA - HINTA StD. $2.00
KAKSI KAUPUNKIA on Charles Dlckensin (1812—1870). Englannin
lurjalllsuuden suuren lumoojan, jännittävin romaani — taltiuimainen,
värihehkuinen kuvaus Ranskan vallankumouksen synkimmiltä iMiviltä.
VÄINÖ LINNA:
MUSTA RAKKAUS
212 SIVUA - HINTA S © , $2JO '
"Musta rakkaus" on romaani suuresta, tuhoavasta intoliimosta, työ­läiskorttelissa
tapahtuva OtheUon-tarina. Kirjan .päähehkllööJä ovat
leskeksi jääneen työläisen ainoa tytär Marjatta ja varaton tekniikan
opiskelija Pauli, jotka sattumalta tutustuttuaan rakastuvat;—
sokeasti. Vastutiton. hölläsuinen Unto on kuitehkhi tätä ennen keam
, vietellyt kokemattoman Marjatan. Paulissa herää ensimmäisen huU!»
-ffiauteen-jaikBen - epäilyksiä, jotka tytun-oianistuu hätävalheiUaan
valmentaa. Mutta kun PauU pian saa kuulla asian oikean laidan, ke^
hittyvät tapahtumat väkeväksi rakkauden, mustasukkaisuuden Ja kuo-lemun
tragediaksi. • •. ;
VÄINÖ LINNA:
TUNTEMATON SOTILAS
KANSANPAINOS KUVlTitfrrUNA
443 SIVUA - HINTA SID. $1.7S
Väinö Linnan kirjaa, TUNTEMATON SOTILAS, on Canadassa myy­ty
eniten kuin mitään muuta Suomessa kustannettua kirjaa. .Siitä
huolimatta on sillä edelleenkm kysyntää täällä. •
"Tuntematon sotilas" on epäilemättä merkittävä ja vallcuttava khja.
Se on rehellinen ja aito ja antaa sellaisen kuvan ilunisistä sodassa;
että sen täytyy olla tosi. , .
SANTERI LEV AS:
NUORI SIBELIUS
MUISTELMA SUURESTA TffiMTSKSTA
260 STVUA - HINTA Stt). $3.25 —
"Nuori Sibelius" on säveltäjämestarimme äämäptyötä käsittelevän
suurteoksen ensimmäinen osa. Sen tekijä on SANTERI LEVAS. joka
toimi kaksi vuosikymmentä Sibeliuksen, sihteerinä. Kaikkien niiden
vuosien aikana. joUohi maist. Levaksella oli alnoalaatuinai tilaisuus
oUa miltei jokapäiväisessä kosketuksessa mestarin kansaa, hän keräsi
ahieistoa elämäkertaa varten. Näin hän sai runsaasti sellaisiakin
tietoja, joita ei ole aikaisemmin alan kirjallisuudessa julkaistu.
"Nuori Sibelius" käsittää ajanjakson SibeUuksen syntymästä vuo^
teen-1904 saakka. Teoksessa aimetaan eloisa kuva mestarin lapsuu­desta,
nuoruudesta ja kasvuympäristöstä, hSheh kääntymisestään yk­sinomaan
musiikin tielle, hänen musiikkiopinnoistaan, niin kotimaassa
kuin ulkomailla ja hänen ensimmftisi.stä suurista menestyksistään.
-Taustana on Suomen taistelu autonomiansa puolesta, aika jolloin
Sibeliuksesta tuli kansansa syvimpien tuntojen tulkki.
Z. TOPMilUS:
VÄLSKÄRIN KERTOJSAUKSIA
Kolme suurta osaa - Hinta yhteensä aid. $5.50
Ikiviehättävä historiallinen romaani kahden suvim kohtaloista ja
ihmeellisestä lAminkaansonnuksesta on jo monen miespolven ajan
ollut kiinnostavaa luettavaa.
Tilauksen mukaan lähetämme'kirjoja kaikkialle Canadassa ja
Yhdysvalloissa.
— Merenpohja, jota juuri lain-itaan
tunnetaan, käsittää n. 70 pro=-
senttia maapallon pinta alasta.
Lähettäkää tilauksenne (Koitteella:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
j>.6- A6: . • < , * Ir