Vapaus, June 25, 1968

              Sivu 2
i i i i i l i l i i
VAPAUS:
^LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANAOIAN8.
Establlshed Nov. 6, 1917 . '
EblToqi: W. ElO^MND
Publisheä thriee week^ JtottBtla^sby Vapa»»,
PUbllsbing Go. Limited, 100.102 £lm St..West..Sudbury. QotaxlcCajUKla..
Mailing address: Box 69
AditfTtising ratea upon appUcatioi», txanslatlon tree o* dhaig*.
/vuthorlBed as «icond claas mall by the Post Office Dejpdrtanent, Ottava,
and for piyment of postag* In casb. A-MANAOEHr
B. 0UKBI
- CANÄDlMllÄNGUAGEiRRESS ^m . ' CLUBi
»10.00. 6k!lc.$6ä8 öäA:n;
. \ Sfck. S M Suomeen:
lvk.iiUjO0.6kft.^.75
l-riE. i m «Mt 646
'VastäS/ilmei^i' äiemlikiri^Vä^ötöt^ levitettyihin •
buhtijfeiia, joiden mukiäian hänen pditäisi vaällibsÄeitä ndstaak-seen^
juliHfisyul^ ^xistiamasta soita-bdltlfkiäste
Vietnaonin pientö ottiftk iiirheata Scaiisäa vastaan,
yhdysvaltain varaRresiderttti Jlubart Humphrey antoi tioirs-tadna
laiiaunhcto, jcötä näfeyy, öttä häh on iedelleeai sidottuiia
, ^ jaloista että käsistä USAn (impen'alismin sto-tävanlkfeuTei-hih.
_
Sen sijaan, että hän olisi tuominnut hyökkäyssodan Viet­namin
iktansäa vastaan ja sarioutunut irti presidentti Johnsonin
hyöKkäyspOlditiifcasta, demoteafctipruoluieen presidentJtiehdok-kuultta
nyt tavoitteleva ' varapresidentti' Htmijphrey tyytyi
piiiumaan -velrtauiksfemse^ '^muöiilkista" antaen samalla tie­tää,
että hän ei asetu millään taivoin i^ikkitleloin Washihg-töhin
nyfeyisen sotapolitiikan tielle . . .
Vastassaan huhtiihin, että häm sanoutuu.itrti sotaohjel-mästa,
vaikka hän ei sitä suioraän niiri sanoniuitkaan, mr., Hiun-phrey
esitti seuraavan Vertauskuvan: "Henkilö ei' hylkää (sa­noudu
siitä irti) perhettään oman henkilöllisyytensä esille-tuomidetesi",
ja'hän jatkoi: ^
~ "jdkajneri otfkesitfeHrt 'jakaja ösiittaä ämajai mtisiikkiäan sa­mojen
soittajien 'kanssa, mutta se on kuitenkin eri maisiik-
Ma . . . Varapresidierttti Hubetrt Humphrey on nyt joukkueen
jäsen", hän saiioi mutta presddenttiriä "ihän on joukkueein kap­teenina".
Toisin sanoen mr. Humphrey sanoi kaiuttla rantojen, että
hän tiikee edefleen presidentti Jothnsonin Soitap<^^ voi
jaitkaa sitä vielä vaalien, jälkeenkin, vaikka tosin siinä mää­rin
eri tavalla, mitä "orkesterin johtajan esitys voi poiketa_
toisen johtajan Esityksestä samam musidfckilkappaleen soitossa!
Tämä ^Uaiseniaan ^vilttää myös senj miksi Yhdysvallat
jatkaa Pariisissa jarrutus- ja viitvyityBtaktiiklkaa. Jos Washing-toftiiin
hallitus pyrkisi tosissaan Vietnamin sodan hetikohtai-seleh
lopettamiseeni^ varapresidentti Humlphrey olisi siitä «tie-todnen
ja yrittäisi luonnollisesti esiintyä rauhan mieheinä, jolla
ei ole osaa eikä arpaa sotaohjetonien kanssa. Muitta ollessaan
^'osana joukkueesta", kuten hän sanoo, mr. Humphrey tie-t
^ , lettä vadtiovaillan larköitiis on pitkittää neuvotteluja. Sik­si
hän ei vaadi Pohjois-Vietnamin pomimitiilktsen lopettaanista
jsiinäihidtösä; että Pariisin keskusteluin edettäisiin varsinais­ten
rauhanneuvöttehijen tasoUe;
ielei^soitusta
' mitöH-'Bntomiaö^yl i i e ^ f ö i t o ^ l ^ l
mukoin äänimääirin, äänestänyt kumoon työväenpuolueen hal-littiksen
määräyksen Rhodesia-vastaisten talouspakoittedden
täytäntöönpanemiseksi.
_ Pinnallisesti kaitsoein . se oh kjmservatiivien .^ihallinn
olevain yHähuoneen pahansuopadmien miHenioöoitus %övä^
puolueen halhtuistavastaianiTarkoitus^ oli:sit6«,paiinostaa pää"-
ministeri Haite(ld'Wilsoflna ja- hänen ftiällitu^
män oikealle ja samalla osoittaa Rhodesian! valkodihoisten muo­dostamalle
rotusyrjimtähaliitukselle, että YK:n turvaHisuus-neuvOsrt
»n päätöksistä ja vetoomuflasisifca huolimatta sillä on
hertkiystäviä Loritoossa.
Käytämiöllisesti katsoön tämrä yläh^ päätös ei vai­kuta
lainkaan BritamnianhaUitxiksen toimin Lontoosta
' saatuljen tieitoijen mukaan hallitus voi toteuttaa YK:n turval-lisuusneuvostcni
pakoitepäätöstä Rhodesian rotuByijiaitähalli-tusta
vastaan niin kuin ei olisi mitään tapahtuniutkaan ^ niin
fcuän ylähuoneita ei ohsi olemassakaan. Hallitus voi nimittäin
ufusia mainitun määräyksen aina 28 päivän kuhitbua ja toimia
sen mukaisesti. Tässä mielessä ylähuoneen toimenpide on
pelkkä mielenosoitus.
Mutta kysymys on kuitenkin paljon enemmästä.
Vähänkin Britannian asioita seuranneet henkilöt tietävät,
että suurpääamaia edustava taantuanus on tehostanut monella
eri rintamalohlkoQla hyökkäystä työväenhaHiltu^
mitä enemmän työväenhallitus on tehnyt myönnytyksiä oi­keistolle,
sitä julkeammaksi ja avoimemmaksi on oikeiston
painostuskampanja kehittynyt.
Yhtenä esimerkkinä äärioikeiston hyökMylyn julkeudes-t
a voidaan pitää lehitikuningas Gedl Kingin Daily Minror-leh-dessä,
nMan laajimmin leviävässä suurlehdessä, äslkteittäin
esittämä katsantoifcantaj j6rfea miukaan oikedstoai ei tyydytä
enää työväenpuolueen halliltuksein peräksiantaftniset eli ohjel­mien
muutöllcset, sillä nyt tarvitaan ijo, hän sanoo suoraan,
muutoksia jopa hallituksen kokoonpanossa!
Ja nyt sitten' tuld tämä ktonserVaftiivien johdolla järjestet­ty
mielenlosoitus hailli»tusta vastaan.
Selväiä on, että oikeistovoilmat valmistavat Britanniassa
konservatiivien uuden tulon toteuittamista.
Tietäen sen paremmin kuin kukaan muu, oikeisitoVoimlat
käsittävät, että fccniservatiivihallitus ei voi maan taloudellisia
vaivoga ja vaikeuksia korjata; Siksi yksinifceartaine^^
puolueiden vaihdos ei olö-nyt riittävä. Tässä tilanteessa on
ilmeisenä talrkoituk^l^ yahyislÄa M ta-loudeUise^
konsönriÖvieii iiiutta t u l o n a varjten! Tbisaailta
on tatrtooitus saattaa työvälenpuoluie mahdollisimman huoinoon
valoon vafUtsifjain Jteslfcuiidessa, että Ikonservajtiiveille tulisi
-valtaanpäläsyn jälkeen pamnimat mahdollisunidet vieläkin oi-keistolalsemmian
ohjeflmami toteuttamiseen.
Tästä on kysymys. Ja tämiän oivaltaen parlalmentissa ole-vatt
työväienpuofliuieien vasemimistdjäsenet, kuten puolueeni ko-
Jflo vaseammifiHokin, vaativat nykyistä päälttävämpiä otteita
kansan puoleöba j a oikeistolaisia voimia vastaan, esimerkiksi
ylähupneen kokonaan laikflcauttäanista viimeviikktoisen mielen-oöoiifbuksen
johdosta, jota vastoin piääiministeri Wilson ja puo- kailkkea muuita ktuin rohkaise-
: kieen oikJeästosdipi seuraa viedäkin labouriöteija heikentävää Va, m-utta yksi asia on kuiten-okeistosuiuntala,
jonlka tyypillisenä esimerkkinä on ehdotus kin otettava vakavasti huomi-ylähiioneessa
tehtävien uudistusten hyväksi, sen sijaan että oon: Briltannian kansa ei ole
tämä -el-valinnainen laitos poitaltettaisiin kokonaan: näistä kysymyksistä vielä sa-
•PoJiMIiDeln (kehitys on - Bidttamniassa ollut viimeaikoina . naansa sanlonut.
; Kestää ka^si' vubtta iphnön kuixi
Ranskan talous elpyy' toukor-kesä-kuun"
yrelsläköri valkiitufölsta,' lau-"
sui Ranskan uusi teollisuusministe­r
i Albin Ohalandon äsken pitämSs-säkn
ensiihmäiseSsä lehdistBtUäisud^
dessa. (Ministeri esitti pitkän,ohv
jelman. jossa huomattavin kQht|
oli esitys kansallisen investaintiyH-tymäii
jJerustamisesta teollisuus-tuotanhori
eivyttSiniseksi.
Viikon j^aihteessa Ranskan tial-,
litus päätti-jäUeen nostaa 140; i h i l .
jödnaa dollaria valuuttarahastosta
huojuvan frahgin vahvistamiseksi.
Ranska on täten käyttänyt loppptiun
kaikki automaattiset 'kanfeainvältsel
'lainaoikeutensa, j^yt ikysylään asian
t|intijapiireissä Jkiiinka pitkille
•fiahsika pystyy torjumaan frangin
devalyoihhin •' j a ^i::samänaikaisfesti
ihatoamaaii velkäirsa turvautumat--
ta valtavien; kuiUavarojensa myyn­t
i i n . ~ ' _
TeoIUsuusmiiHisteri. Chalandonin
suurihitelmien keskeisimpänä osa­na
on kansallisen investointiyhty-män
perustaminen, joka välittäisi
halpakorkoisia luottoja ensin plen-jia
keskisuurelle teollisuudelle. Ve­rohelpotukset
muodostavat toisen
avuslusmiiodon. Vätittömän aviifn
ohella Ranskan teollisuus kaipaa
kuitenkin suuria rakenteellisia
muutoksia ja uudistuksia, parempaa
johtoa j a uusia sijoitus- sekä tut­kimussuunnitelmia,
lausui ministeri.
Eräissä asiantuntijapiireissä ol­laan
kuitenkin sitä mieltä, että o-leellinen
seikka ei ole yleislakon ai^
heuttamien menestysten korvaami-nen,
vaan miten nopeasti Ranskan
teollisuus ia koko talous saadaan
tehokkaasti käyntiin pidemmMllä
tähtäyksellä. Hallituksen suuret l u ­paukset
ja OAS:n (Algerian ken-raalikapinan
salainen terrorijärjes.
tö) gangsterien vapauttaminen van­kiloista
ovat laihana lohdutuksena
maan talouden saattamiseksi jäU
leen jaloilleen.
ETELÄ-
SE y i R ^
!P4)!lii£iiilti hajoita opplliaisimelem^
' New,Ybrk. ~ Latinalainen Ä^eri.
kan ylioppilasliike' kokee' uiittä hou-lukäUtta.
Useiden maiden ylioppi­laat
jatkavat kamppailujaan demo^
kraattist^n uudistusten puo estä >sc-
)tB eim- jä o^ihto-olojenäa ba^än^a.
miseksi. ,
- R i o de Janeiron opiskelijat ovat
virkavallan kiellosta ;huolimatta
jätjeätäneet.ed puolille kaupunkia
nU'elertosoltuiWsia,joissa' vaaidlttilri
opintomäärärahojen korottamista ja
vastustettiin valtion yliopistojen
siirtämistä yksityisten käsiin. Po­liisi
hajoitti mielenosoitukset^ikyy-nelkaasun
ja; paloruiskujen avulla.-
Ylioppilaat jatkavat ' läkkoaan
Brasiliassa :San paolon ja Santa"
Gaterinan kaupungeissa. Hallitus on
antanut poliisille määräyksen:tu-kahduttaa
shaalitta vastalauseilma-ukset.
Chilen ylioppilasneuvösto -on pa
kotettu allekirjoittamaan ylioppi­lasliiton,
kanssa sopimus yliopisto
uudjistukisen suorittamisesta. Joka
edellyttää opiskelijain ja opettaji­en
osallistumasta yliopistohallin-taan.
: 28,000 opiskelijaa Venezuelan
ke.skusyliopistossa järjesti 24-tunti-sen
lakon tukeakseen vaatimuksia
yliopistobudjetin lisäämisestä.
Boliviassa La Pazin yliopistossa
opiskelijat ovat järjestäneet jouk-komielenosoiluksia
ja vaatineet so-
Pravda arvosteli
Tshekkoslovakian
puoluesihteeriä
Moskova.— Neuvostoliiton kom
munistisen puolueen äänenkannat­taja
Pravda arvosteli perjantaina
Tshekkoslovakian uutta puoluesih­teeriä
Cestmir Cisaria artikkelissa,
jonka oli laatinut johtaviin neu-vostoideologeihin
kuuluva Fjodor
Konstantinov. '
jlläftä i ^ifjöittaa)' lettii; i ^kä
rieiii^J .eitä Hyl^ybäivinäi ;öii | yritetty
ja yritetään syyttää leninismiä - mo­nopolista
yksin tulkita marxismia.
Tshekkoslovakian puoluesihteeri
Cestmir Cisar on äskettäin tehnyt
sellaisen uuden vrityksen.. Konstan­tinov
sanoi ja viittasi Cisarin Pra­hassa
pitämään puheeseen.
Cisarin ajatukset eivät ole alku­peräisiä.
Samanlaisia väitteitä komr
munistit ovat saaneet kuulla Kauts-kylta,
venäläisiltä menshevikeiltä,
länsisaksalaisilta oikeistososialide-mokraateilta
ja muiden länsimaiden
oikeistososialisteilta. Konstantinov
toteaa, että nämä revisionistit aloitr
tivat arvostelemalla Leniniä j a pää­tyivät
katkaisemalla suhteet marxis­miin.
Hän mainitsee esimerkkinä, et­tä
oikeistososiaalidemokraatit ovat
nykyisin alkaneet jättää marxlsmi-anan
pois ohjelmistaan. Hän jatkaa
tdelleen, että nykyaikaisten revisio­nistien
keskuudessa on tullut muo­tiin
antaa marxismille ei-leninisti-nen
tulkinta.
Konstantinov tähdentää edelleen,
että marxismi-leninismi on oppi, jo­ka
ei vanhene. Näin ei kuitenkaan
liene niiden j a l u s t e n kohdalla, jot­ka
yrittävät saattaa huonoon valoon
leninismin ja lietsovasti ennustavat
renessanssia marxismille ilman le­ninismiä.'
,
Neuvostoideologi korostaa, että
kun olkeistorevislonistit ja maolai­set
puhuvat kansallisesta marxis-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
J O H N K U K K O L A , R. R L Mat
tawa, Ont. täytti maanantaina ke­säkuun
2t"-ipäivänä 70-vuotta.
E M I L I A riAN-NlNEN, Lortg Lake
Ont. täyttää tiistaina kesäkuun .25.
päivänä 77-vuotta.
A L M A K A R J A L A I N E N , Long
Lake,-Ont. täyttää torstaina kesä­kuun
27. päivänä 80-vuotta.
IDA KOIVULA, Whitefish, Ortt.
(Pikku Penagella) täyttää torstaina
kesäkuun 27. päivänä 80-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-valn
onnentoivotuksiin.
Kii1(ot puuhaavat
asuntokompleksia
Toronto. Viittä Toronton kes­kikaupungilla
sijaitsevaa kirkkoa
aiotaan pyytää ottamaan kiinnitys­laina
. omaisuuksiaan vastaan voi­dakseen
rahoittaa $10 miljoonan
asurttokompleksin, joka voitaisiin
rakentaa lähelle A l i Saints Angli-can
kirkkoa Dundas-ltadun läntises-sä
päässä.
Kompleksi rakennettaisiin kolme
fckkeriä käsittävälle 'maa-alueelle
ja se tulisi käsittämään 600 asunto­yksikköä.
Mutta maan omistajaan ei
ole vielä oiettu yhteyttä siitä,, että
onko. maa saatavissa, sanoi Ali
Saints-kirkonpastori Norman Ellis.
. Ehdotus on esitetty vasta kokei­lumielessä,
mutta sen alkuunpanijat
toivovat saavansa tarpeeksi ra­haa
kirkoilta ja työväenjärjestöiltä
sekä yksityisiltä kansalaisilta, jot­ta
saisivat 10 prosenttia käteisrar
haa, jonka Central Mortgage and
HouSiing,!Corp. lyajttii enn?n JIainan '^K ^ - 01
(Kansalaisten AsuntokcuMifeah'y1iil
alkuunpanevista jäsenistä, Rey.
Clifford Elliot ei Ole vielä tiedoiL
tanut niiden kirkkojen nimiä, joi-den
avulla on aikomus koettaa saa­da
kiinnityslainat, sillä kaikille kir­koille
ei ole vielä esitetty kysymys­tä
ovatko ne halukkaat ottamaan
lainan.
Kansalaisten Asuntokomitea pe­rustettiin
noin kuusi kuukautta sit­ten
York yliopiston sosiologia»
professori n Ted Manninloimesta.
Hän on myös Anglikaanipappi;
Ihasvirariömalsiltä valhoft lopetta.
mistä filekä opettajien palkkojen ko­rottamista.
Mielenosoitukset ha*
joitettiin pamppujen ja Jo'ynelkaa-sua.
ayuUa. Yliopistoalue on soti-läiäiön
iillrlttämä. - ^ !
ÖpIski^lijamielähOsoItuksel^ jatfeu-vSt
• mjrfc-' p r u ^ y s s a . " Hallitus m
niäärärihyt noud|tettavaksi pblkke-
'Uksellietia tur^faUisuustoime^t^iteitä.
Poliisi on 4(äytt8n^t tti!ias4jlta mib-lenosoltusten
hajoittamiseen.
Argentiinan tapahtumat ovat
kaikkein myrskyisimmät.' Ylioppi­laat
viettivät viime lauantaina kor­keakoulujen
kansanvaltaistamiseksi
käymänsä taistelun alkamisen 50-
vuotispäivää. ^ ,Maan suurimmissa
•kaupungeissa 'järjestettiin 24-tun-tinen
lakko, jossa vastustettiin po-l
i i s in puuttlimista yliopistojen^ asi­o
i h in s^kä heidän mielivaltaansa.
Vuoden 1862 lopussa NAl^On sisS- NeUvdi^t^liitjkii Eurooppaan suuntaa-Öljkoh^
toijen rakentanate^^^^^
rauttöi ne^ ei^tt VtiHtä p ^ ^
Ju(^ksti1iaufamie1i@t
voilfiVat 201-102
Tampere. — Molko yhtenäisenä,
joskin laimeana alkanut keskusta­puolueen
puoluekokous sai lopussa
sunnuntaina pahan särön Tampe^
reellä ja laineet kävivät korkeina
puolueen uuden yleisohjelman kä­sittelyssä.
Nuoret kannattivat mäan-puolustuskohtaan
otettua lisäystä,
jonka mukaan omantunnonaroille
olisi asepalvelun sijasta varattava
tilaisuus suorittaa velvollisuutensa
muulla tavalla. Vanhoilliset edusta­jat
katsoivat sen maanpuolustuksen
vesittämiseksi ja vastustivat myös
lohannes Virolaisen kompromissi­esitystä.
Tällöin heidät leimattiin
juoksuhautojen miehiksi, mikä kiih­dytti
kokouksessa mieliä kovasti.
Äänestyksessä vanha suuntaus
voitti ,201—102 mikä jätti pahasti
varjoon uudistuspyrkimykset. Muil­ta
osin yleisohjelma hyväksyttiin
eräin lisäyksin ja siinä on merkit­täviä
edistysaskeleita.; Sen sijaan
jää voimaan vuodelta 1962 oleva
.maalaisliiton tavoiteohjelma, joka
tosin saatetaan uudistaa puolueen
ylimääräisessä edustajakokouksessa
ennen vuoden 1970 vaaleja.
Odotetusti valittiin opetusministe­ri
Johannes Virolainen äänestykset­tä
uudelleen keskustapuolueen pu-
.heenjohtajaksi Tampereella sunnun­taina.
Tosin tehtiin ehdotus Nestori
Kaasalaisen valitsemisesta tälle pai­kalle,
mutta ehdotusta ei kannatettu.
]Wyös puoluesihteeri Peijaa Silvola
:!jjfj, •'iiii?' Ti:!!
mistä ja marxilaisesta monimuotoi-'
suudesta, he yrittävät luoda teoreet­tisen
perustan kansainvälisyyttä
vastustavalle politiikalleen. Tämän
politiikan päämääränä on Konstanti-novin
mukaan maailman kommunis­tisen
liikkeen hajottaminen.
CIA:n rahat jäi4cytitävät
nyt lUSY.tä
Tukholma. -T- Ruotsin sosialide­mokraattinen
nuorisojärjestö SSU
ei Ole. tiennyt mitään siitä, että
kansainvälinen sosialistinen nuorlv
soliitto l U S Y kauan sitten on saa­nut
taloudellista apua Yhdysvaltain
tiedustelupalvelun CIA:n rahoitta­milta
amerikkalaisilta säätiöiltä, sa­notaan
SSU:n sunnuntaina antamas­sa
lausunnossa.
Ruotsin sosialidemokraattinen
r.uorisoliitto vaatii, että asia otetaan
käsiteltäväksi IUSY:n toimihenki­löiden
kokouksessa heinäkuussa
Hollannissa ja että viime aikana teh
tyjen paljastusten todenperäisyy­destä
annetaan siellä tarkka selon­teko..
renkaassa hyväksyttiin päätös, jonka
mukaan Atlantin; > liittoon kuuluvia
maita kiellettiin myymästä tark^a-kalifiJe^
sia .tefäi^tkia, Neuvostö](ii-toUö,'
joica <kfty¥U .i^ltä- suurien ja'
piikii&n dijyjjohtdijehsa) rakentami-fiieen
U r a l i n ym. ölJyalueiltaEuroopr
p a ^ . Tämän myyntikleltopäätökseii
teosta ja sisällöstä ei annettu j u l k i -
sUWtt. Wmik • 'Yksityiskohtia \ ellta
ed^s tietbä siftS, ketkä oU^at pää­töksen
tikana. Yleisesti 'arveltUn,
että päättä syntyi yksinomaan U S A il
painostuteesta; Tämän päätökisett no
j a l l a paiilostettÖn ;myös ,1^^
mJamaitai kuten mm. Ruotsia, kes­keyttämään
teräsputkitoimitukset. :
Ainoa niaa, joka julkisesti ilmoitti
hyväksyvänsä NATOn teräsputkien
vientikiellon oU Länsi-Saksa.'Ade-nauerin
hallitus ajoi vuoden 1963
maaliskuussa kieltopäätök^ -Länsi-
Saksan parlamentissa läpi'käyttäen,
hyväkseen kiellon kannalla olevaa
tilapäistä enemmistöä. -Tähän myö-i
hemmin silloinen tialousininisteri
ferhard hyväksyi, myös Iciellon toi-meenpanon,
vaikka myönsikin, ettei
se syntynyt demokraattisella tavalla.
Tilanne sattui: klellöpäätökseh
voimaan tullessa olemaan sellainen,
ottä kolme länsisäksalaista suurta
leräsfirmaa, Hoesch. Phoenix-Rhein-rohr
ja Mannesmarin olivat toimit­taneet
Neuvostoliittoon jo usean
vuoden ajan mainittuja teräsputkia
ilman, että Adenauerin hallituksella
(.'Iisi ollut sitä vastaan mitään sano­mista-
Vieläpä sattui niin, että mai­nitut
firmat saivat juuri valmiiksi
uuden teräsputkitehtaan, jonka piti'
nimenomaan valmistaa teräsputkia
Neuvostoliittoon vietäväksi. Neuvos­toliitto,
uhkasi Haagin kansainväli­sellä
oikeudella koi-vauksen saami­seksi
sopimusrikosta. Mainitut 3
länsisaksalaista puolestaan laativat
korvausvaatimuksen liittohallituk­selle
teräsputkikauppojen peruuntu­misen
aiheuttamista menetyksistä
Neuvostoliitto ja länsisaksalaiset fir­mat
eivät päästäneet kuitenkaan
korvausvaatimuksia viralliselle oi­keusasteelle.
Kerrotaan Neuvostolii­ton
asianomaisten viranomaisten ior
denneen, että vielä tulee kuitenkin
aika, jolloin länsisaksalaisia teräs­putkia
jälleen virtaa Neuvostoliit­toon.
Länsisaksalaiset firmat yhtyi­vät
tähän käsitykseen.
Jokin päivä sitten saapui tieto,
jenka mukaan Itävallan ja Neuvos­toliiton
kesken on solmittu sopimus,
jonka mukaan edellinen toimittaa
Neuvostoliittoon 520*000 tonnia kar-keakaliberisia;
teräsputkia,' joita i l ­meisesti
käytetään paljon puhutun
maakaasujohdon rakentamiseksi
Neuvostoliitosta Länsi-Eurooppaan
(Itävaltaan, Italiaan, Ranskaan ja
öljyjohdot Tshekkoslovakiaan, P^up-laän
ja S^ksap denioikra^ttoeen tflsa-
Voitaan <*vat'oireet jo äil^j^ sitten
vatottllt. Jä hyt rakeiuietaan pait
laan maakaasujohtoja Neuvostolii­tosta
ei vain Itä-Eiiroopan maihini,
vaan pian nämä johdot kulkeutuvat
um^xy^m^rnrm joku
kärsi NATOn klusanteoasa, sillä .sil­tä
loppujön loptiksl oUoikysyinys,
ouiiria tappioita; niin/lie.Jkoitiiiyat
läiisisaksalalfeten 'firmojen-, tileille.
Nyt näitä menetyksiä otetaan takai­sin.
5',} . ,,
Tilanne on ipuutMkin muuttunut
mullistavasti Neövo^töUltrfn teräs­putkikauppojen
osaltat,IiBnsi-Europ-pan
maissa. Italian J a Neuvostoliiton
kesken on jo joiritin aikaa? Ollut val­miina
sopimusrjonkasmulBuin Italiar
valmistaa suuria määHä» teräsputkia
Neuvostoliittooni maakaasutoimituk-sia
vastaan. Vain epäyakaistiit olosuh­teet
lännen maksuvälinem^kkijiöil-la
ovat toistaii^ksiestSroet Italian
j a Neuvostoliiton sopimukflenv»;al-lisen
allekirjoituksen. Ecimiejiiiyyt-tä
«n aäieuttanut,miten kauppaHurr
vataan rahanarvon vaihteluja, .deval­vaatioita
ym. vastaan. i . • ,
J o k i n päivä sitten englantilainen
tcräsputkiflrma 0'ConnOr and Da­vies,
joka kuuluu suureen] B r i t i sh
Steel Construction-ryhmäänilmoittii
että sillä on hyviä mahdollisuuksia
saada suuria karkeakalibensten te­räsputkien
tilauksia Neuvostoliitos­ta.
Näitä putkia tarvitaan Ukrainas­ta
Eurooppaan rakennettavaan 6,000
kilometrin" pituiseen maakaasiijoh-lOon.
Lisättäköön tähän lopuksi, että
Ruotsi on toimittanut NATOn' kai­kista
aikaisemmista painostuksista
huolimatta Neuvostoliittoon: vuosit^
tain noin 50,000 tonnia t e r ^ i i t k ia
ja että suomalaisella Rautaruukki
Oy:llä on nyt kaikki teknisctj'ja ma­teriaaliset
mahdollisuAllet
myös karkeakaliberisten t( räsput-räilnitkOiMipatJ;
sjölmiajäha oH 1 iyal
l i on omistama VOEST-niminen te­rästehdas.
VOESTin tehtailla ei ole
kuitenkaan riittävästi teräsputkien
valmistukseen tai-vittavaa kapasi­teettia,
vaan.toimitusten suorittami­seksi
sovitun ajan puitteissa on ollut
f urvauduttava länsisaksalaisiin teräs
firmoihin. VOESTin osuus kokonais-toimituksista
on 24%. Loppuosan ta­saavat
länsisaksalaiset teräsfirmat
Mannesmann ja Aug. Thyssen^Hutte
Mainittakoon tässä yhteydessä, että
Hoesch- ja Phoenix-Rheinrohr-teh-laat
ovat ehtineet sulautua sitten
vuoden 1963 vientikieltop'äätöksen
Thyssen-yhtymään. Joka tapauksessa
Länsi-Saksassa valmistettuja karkea-kaliberisia
teräsputkia rupeaa jäl^
leen virtaamaan Neuvostoliittoon.
Luonnollisesti Läiisi-Saksan vuon­na
1962 keskeyttämät teräsputkitoi­mitukset
hidastivat jonkin verran
kien rakentajaksi Neuvostol
l i i n . — r Kras..
ryhtyä
it<m t i -
Sodanvaistainen ~—^
mieleiMsioiitus ,
Tokiossa
Tokio. —- Y l i 7,000 miel mösoit-tajaa
marssi viikko sitten 1 uantai-na
Yhdysvaltojen Tokion-si urlähe.
tystön edustalle huutaen imerik-kalaisvastaisia
iskulauseita ; a polt­taen
Yhdysvaltojen lippuji vasta­lauseena;
jVietnamin sodan j< hdosta.
Toisaalta' Japanin pääkaup tingissä
kaksi vastakkaista niielenosoitus.
ryhmää iski yhteen käyttäen asei­naan
kiviä j a keppejä. Osakan kau­pungissa
ilmoitettiin 12 poliisin
ja.lukuisten yUoppilaiden; loukkaan.
SQpinius "vanheii!tiMut"
Lontoo. Englanti larkifcsee
uutta kansainvälistä sopimusta ke­miallisten
ja biologisteo;: aseiden
käytön kieltämiseksi, 4 kertoivat
englantilaiset viranomaisöt Lontoos­sa
sunnuntaina.
Ehdotus esitettänee Geifi»^en asei­denriisuntakonferenssissa
^ Heti kun
se kokoontuu jälleen eiuj| kuussa.
Englannin mielestä vuac4n 1925
Geneven sopimus, jokiT kieltää
myrkkykaasujen käytön, (ffSvabhen-tunut
j a kaipaa uudistams» Otetta­essa
huomioon viimeaikattftn kehi­tys
hermokaasujen ja m logisten
aseiden alalla. Englanniiv hdotuk-s
i in sisältyy kansainväliljl^i tutki
mus, jonka tekisivät tui
demiehet.
PÄIVÄN PAKINA
tut tie-
L O M I S T A JA K A L A Y A L H E I S T A K IH
Luustaan koirakin unta näkee,
kuten sanotaan ja siksi sallittanee,
että tällä palstalla jatketaan leh­temme
lauantaisen toimituskirjoi-tuksen
j a sitä täydentäneen kodin
piiristä palstan artikkelin herättä­mää
kysymystä lomanvietosta.
Allekirioittaneella ei ole edellä-mainittuihin
oikeastaan mitään l i ­sättävää.
Olemme nimittäin aina
olleet sitä mielipuolta, että mat­kusteleminen
täss'ä suuressa maas­samme
on sekä virkistävää että
katsomuksiamme avartavaa loman­viettoa.
Toisin kuin ne, jotka sanovat
suosikaa kotimaista ostamalla ulko­maista
..allekirjoittanut suosittelee
matkustamisia ensi sijassa täällä
Canadassa j a vasta toisella sijalla
vierailuja ulkomaille.
Uskomme myös, että mielenkiin-toisiramatkin
matkailukohteet ovat
finliskaksi puhuen vain kuolleita
"tingseja", jos ei pyritäyhteyksiin
j a suhteiden järjestämiseen ihmis­ten
kanäsa. Tässä mielessä pistäy­tyminen
elokuun alussa täällä Sud-buryssa
pidettäville vuotuisille»
suurjuhlille rikastuttaa paljon lo-mamatkailifaa.
Uskomme myös, kuten esim. ko­din
piirin osästos.sa huomioitiin,
että "makaaminen ei ole parasta
lomailua" ei ainakaan terveelle ja
liikuntakykyiselle ihmiselle. Vaih­telu
virkistää, kuten tiedetään; fa
mistä voivat kaVisalaisemme saada
jokapäiväiseen harmauteen enem­män
j a helpommin vaihtelua kuin
Sudburyssa. elokuun alussa pidet-:
tavista SCAULrn j a CSJ:n yhtei­siltä
suurjuhlilta?
Uusia voimia ja elämänpiristyslä
yleensä ei todellakaan saada siten,
että vietetään loma-aika makaamal
la, mikä voi väsyttää entistä enem­män
sekä henkisesti ^että fyysilli-
:sesti. ••••
Vaihtelu j a rentoutuminen voi
myös väsyttää, mutta se väsyttää
toisella tavalla kuin jokapäiväi­nen
työ ja siis vaikuttaa elvyttä­västi.
Mutta palatkaamme alussa mai­nittuun
"koiran uneen luusta".
Näiden rivien painoon mennessä
allekirjoittanut on vaihteeksi vii­kon
kestävällä lomamatkalla —
tällä kertaa jossakin kauniin sy­dänmaan
järven poukamassa niitä
körmyTiiskaisia " h i n n u j a " rtarraa-painuu
sydänmaille hulluuttaan
harrastamaan .
Meille kaikille sunnuntaikalasta­j
i l l e on ominaista suurten valheit­ten
välttäminen. Kalavalheet, suu­remmatkin,
ovat sensijaan viatto­mia
valheita. Niitä ei missään lueta
sen paremmin synniksi kuin muik-sikaan
paheiksi. J a sunnuntaikalas­tajat
pitävät kunnia-asianaan sitä,
että kalayeetkin ovat pieniä — ne
mahtuvat hyvin levittämämme sy­l
i n väliin. Niinp'El näitä viattomia
kalavalhcita voi kertoa lehdessä­kin.
Tässä mielessä esitämme seu-raavaa:
• .
Jänjestctään yleinen kilpailu ka-lavalheitten
kirjoittamisessa. Jos
ne ovat lyhyitä, sattuvia ja huvit­tavia,
niin Vapaus julkaisee ne
yhteiseksi ratoksi —ja-allekirjoit
tanut lupaa omista taskurahois-massa
ja muita lomaharrastuksia i t a a n $200 palkinnon parhaasta ka-suorittamassa.
Tämä toi pakosta mieleen jo näi-tö
rivejä naputellessa kauniita unel
mia ihanasta kesälomasta.
Ja kun allekirjoittanut on muun
hulluuden lisäksi vielä kalastaja-hullukin,
niin tässä yhteydessä on
kaiketi lupa puhua siitäkin-
Puolustamatta sen paremmin it­seämme
kuin multakaan kalastus-hulluja,
meistä tuntuu kuitenkin,
että se on kaikkein viattominta ja
terveellisintä hulluutta sikäli, että
kalastajahullu ei loukkaa ketään,
vaan jättää toisetkin raunaan ja
lavalheesta sekä pullakaliyit kai­k
i l l e suurjuhlaan tuleville henki­löille,
jotka ovat sitä ennen lähet­täneet
Vapauteen julkai.<!ukelpoi-sen
kalavalheen.
Tuomareina, j o i l l a ouaratkaisu­valta,
ovat Vapauden latojat, jotka
ovat reholllsinä j a ahkerina kala-mlehinä
pet-ehtyneet myös kalaval-heislin.
Heidän päätöksensä ja
sanansa on Viimeinen, Kaikki muut
kansalalscmnie voivat osallistua tä­hän
kilpailuun, mutta eivät pal-kintotuomarit,
siis Vapapuden la­tojat.
Kalavalheet eivät s a ^ &lla pit­kiä,
sillä ne väsyttävät Mcpanevat
lukijan haukottelemaan,^|n sijaan
että. ne naurattaisivat ja''piristäisi­vät
lukijaa.
Pikkupoikana vaarin k ^ s s a Ko­kemäenjoen
rannoilla kalassa käy­dessämme
naeille tuli keiran .pit­kään
siimaan n i in suuri syvyyksien
hirmu, että vaarin nopeakulkuinen
hevonen sai vetää sitä ylös llUies
puoli päivää ennen.kuin kalan.sil-mät
tulivat kokonaan veden pin-nalle.
"••
Minä ajoin hevosta ja vaari ko­mensi,
että tuuman väh'vuisen
hamppuköyden pitää olla aina l u ­jassa,
sillä muuten se h i n n u "kat­kaisee
siiman". V
Vaarin tapana oli aina'puhdistaa
kalat rannalla. Näin menettelimme
nytkin. K u n kala o l i perattu ja pa­lettu,
se ajettiin iltapäivällä hevos
rattailla kotiin j a sen paloista täi^--
tyi sekä r i i h i että sauna^ Ja p m l in
pylväiden koristeeksi kuiyfittiin ka­lan
kaksi pienintä kidusta, mitkä
näkyivät muutaman kilometrin
: tiäassä olevan metsän r^Unaan as­ti.
Sen isompaa kalaa emme saa-neet,
vaikka vaari ollkini kovettu
kalamies.
Hyvät jutut voivat olla vähän
pitempiäkin kuin tämä, kUhhan py­sytään
siinäkin kohtuuden>rajoisJsa.
Pääasia on vatJn, että tulevat k i r j o i ­tukset
ovat hauskempia,, kuin itse
tämä hätäisesti kyhätty " i n n n i " .
Toivottavasti allekirjo^tanut saa
kunnian ostaa monet pullakahvit
hauskojen kalavaleitten kirjoitta­j
i l l e — Känsäkoura. ^ t
Merkatkaa "kilpakirjo^ukaeen-ne"
sana 'kalavale' ja lähettäkää
n i in monta kuin haluatte. — Sama