Vapaus, January 18, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 18 p. — Saturday, Jan, 18,1958
VAPAUS
lifibor
w$ ietona «lan mao b7 tho >08t
Q O S M Department, ottava. Pub-
Uabed tbHM veeUy:^ Taadaya,
tliaadaya and SatohiayB 1(7 ViiiM
Pmmng Gomi>atiy Ltd., at 100-102
Mm 6 i W., Sudbnry, O n i . Canady.
Telephonea: Bua. Office o a 4-4384:
Editorial Office Ö6. 4-4265. I t e n ^ e r
E. Bnkti. Edltor W. Eklund. MaJOlng
address: Bo» f», jBudbmy, Ontario.
Advertlalng ratto; lipon «^IkariBöE
'ttanslatton free of ehaxge.
T U J A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 e kk. S.7&
3 kk. U 5
YhdTSvallolasa: 1 vk. &00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8JS0.6 kk.. 4.75
Ganacblainen tie Canadan annnriattiyhdistyl<sill<
ySAn ^'saayuttanmbudjetti''
Washingtonin uutistietojen mukaan presidentti Eisen­hower
esitti alkuviikolla "ensimmäisen" budjetin, jonka ta­voitteena
on, "Neuyiostoliiton saavUttamine»^^
; _ Nykyisenä infiäatiokaujiena, jolloin vpikkumaissakin pu-
. ;hutaan ''miljardeista", suurvaltain budjeteista piihuttaessä
päaatäan jonkinlaiseen käsitykseenivasta sitten, jos niitä ver-r^
ltaah toisiin samanlaisiin asiakirjoihin, ja muihin tunnet-ttjäälittti^
i tietääksemme ei olekaan mitääu
muir^i nun pätevää mittaa budjettiasioissa, kuin niiden ver^
taim toisiinsa.
^^^^ •
siihen tosiasiaan, että nyt Yhdysvaltain kongressille esitetty
budjetti on maan historian suurin budjetti rauhan aikana,
sillä presidentti £isenhower ehdottaa vy. 1958—59 kulutet­tavaasi
veronmaksajain varoja $2,100,000,000 enemmän kuin
iqrt päättymässä olevan tilivuoden aikana kulutetaan. Kaik­kiaan
Yhdysvaltain valtiomisnot arvioidaan tässä budjetissa
$7^,934,000,000 ja tulot $74,400,000,000 jättäen siis voitoksi
noin $500,000,000 — jos ilmeisesti Inflaatiota edistävä bud-
. jetti nostaa toivomusten mukaisesti valtion verotuloja, eikä
pääfy suureen tappioon, kuten eräät yhdysvaltalaiset talous­miehet'ovat
ennustelleet. •
.'Merkittävin seikka on kuitenkin i^e, että kaikista rau-
•Ijanpuheista huolimatto Yhdysvalloissa ehdotetaan nyt lisät-täv^
aksi: sotilaallisia menoja noin $5,000,000,000 vaikka tätä
' tosiasiaa yriteläänkin kaunistella. Tämä varustelukilvan te-
^öitaminen puhuu o^maa kieltänsä, jos sillä pumiitaan hal­lituksen
ohjelmaa yleensä — ja jos sitä verrataan siihen
tosiasiaan, eitä esimerkiksi Neuvostoliitto vähentää hienoan
ase voi miensa menoja ensi vuonna ja nielko huomattavasti,
jos. sitä verrataan vuoden 1955 puolustusmenoihin.
V 'Mitään vertailukohtaa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
budjttfiilla ei ole siinä kuinka suuri "prosentti" valtion me­noista
käsitetään rauhanomais^ ja toisaalta sotilaallisiin
iatkaituksiin! Neuvostoliitossa sen sijaan menee väin noin
seitsemää rupla, mitä hallitus alkavana vuonna kulut­taa;
asevoimien käyttöön. Tässä on kuitenkin huomioitava se
tosiasia,: että sosialistisen maah budjetti on perusolemukset­taan-
toisenlainen k i ^ ja niin-milo^
otn niitä on vaikea verrata prosentuaalisesti toisiinsa.
Mutta-virallisen kurssin mukaan Neuvostoliiton asevoimien
menot ovat alkavana vuonna vähän yli $24 miljardia verrat­tuna
Ybdysvahdn aseyoiimeh $42 miljardin menpihin. Vaik­ka
olettaisimme, että nämä luvut eivät ole kuTssieroh vuoksi
ehdottoman tarkat, niin kiistatonta on kuitenkin tämä; Yh­dysvaltain
asevoimien menot lisääntyvät huimasti jotavas­toin
Neuvostoliiton aesvoimien menot jatkavat edelleen las­kusuuntaa.
^ • 1^ ^taa muutakin
^mid^lUaintoista tutkittavaa. SaniaU^ ve­ronmaksajain
kuolina pn suurenemassa, Neuvostolu^
|>autetaan asiallisesti puhuen miltei kaikki yksilöt tulovero­jen
maksulta.
- että Neuvostovaltion teollisuuslaitoksilta pe-nttäyät
verotulot kasvsHi^at tänä vuonna, mutta tämä kasvu
|ierustuu ^siinteästi kansallistulojen kohoamiseen. Toisinsa­noen
verqtaakka laitosta kohti ei lisäänny, kuten tapahtuu
ehdottomasti Yhdysvalloissa, missä sivumennen sanoen jo-
. kainen mies, nainen'jä lapsukainen maksaa jo keskimäärin
$424 veroa vuodessa; tehden se keskimäärin $1,696 vuodessa
jokaista nelihenkistä perhettä kohti!
Olisi kuitenkin mielestänune virheellistä jäädä katsele^
maan ^ain sotamäärärahojen lisäämistä tässä budjetissa. To­siasia
nimittäin on, että varusteliikilvan kiihdyttäniisen "
avulla on tarkoitus lieventää myös työttömyystilannetta.
Järj?stamälla suurisuuntaisia maantletöitä ja lisäämällä näin
valtavasti puolutusmäiöja, Eisenhowerin hallitus uskoo an­tavansa
maansa taloudelle sellaisen pistoksen, että Yhdys-v
A t pääsee vuoden I(^piq>uoliskolla nousemaan nykyises­tä
lamakaudesta. Juuri tällaista sanontaa käytti asiasta pre-sideiitti
Eisenhower. Hän myöntää lamakauden jatkuvan ai-naldn
keskikesään asti, mutta toivoo, että tämän budjetin
avulla siitä selvittäisiin^ loppuvuoden aikana.
l •'. Uiluli on puhe maantie- ja muiden rakennustöiden jär-jertajTiy^
tä, niin se tulee epäilemättä Iiuojentamaan työt-t&
n^rystilannetta — vaikka tämäkin teollisuus on koneistu-m
i » ^ ^ työtä antavaa kuin ennen. Myön-myös
täytyy; että varustelua on Yhdysval-
-löäsa ;|a oraissa muissa porvarimaissa ylläpidetty suhteelli­sen
hiyviä työllisyystilannetta. Varusteluvimman kUhdyttä-tt^
si^ vastaavasti myös fyöllisyys-tli^
uanetta nytkin. Mutta silloin kun on puhe sihrtymisestä
objtisten ja rakettien käyttöön, silloin on selvää, että sota-tanretMllisuii^
e^ suhteellisesti enenunän in$i-ikSäi^
jä ja teknifi^pja sekä paljon vähemmänlavallisia am-
-"nntttttirjä muita työmäehiä. Toisin sanoen olisi itsensä pettä-
. ii^tia j(^ sotamenojen lisääminen anUiisi
i»^J^WBtwvasti lisää työtä Yhdysvaltain työttömille, joiden
K^finili^ yli 4,000,000.
; V a l l ^ toisin on^ asia Neuvostoliiton l>udjetuf3tiimoilta.
Satakaa töystyölli^den edelleenjatkuxnisen, sillä työttö­myys
oh kokonaan käsittämätön ilmiö sosialistisessa suun­nitelmataloudessa,
missä ei ole, eikä voi olla työttömyyttä.
yielä pari vertailua. Presidientti Eisenhowerin nyt esit­tämää
budjettia sanotaan "ensimmäiseksi yritykseksi Neu­vostoliiton
kiinnisaamiseksi" tieteellisen kehityksen alalla.
^^^^^;:M Neuvostoliitosta ammuttiin en-riitlTnnitiifn
sateMiitti avaruuteöi, on maailmassa vakiintu-niit
salainen käsitys, ett^ Yhdysvallat jäi Neuvostoliitosta
ji^elie nime^^ siksi, kun Yhdysvaltain taloudellinen,
iioii^ elämä on kohdistettu
ja sidoUd entistä tiiikraunin sotavarusteluun, jotavastoin
NeuyOstoliitossa on pantu suhteellisesti paljon suurempi huo*
•inip Tiuihw6maisejen J c e h i t y k ^ alalla.
itt^^ "State of the Union"
pti(heessaan, että Neuvostoliitto uhkaa nyt Yhdysvaltoja mie-j(^
j|%mliji^^w "taloudellisella rintamalla" kuin sotila^dlisella
.^äS^ttellfi.
Ainakin tavallisten maallikkojen mielestä Yhd^vallat
: ^ « M i koskaan kiinni Neuvostoliittoa tieteen kehityksen alal-ÄijjoB
USAm tieteellisen tutkimustyön alkuna ja loppuna
KLrj. W I L L I AM KASHTAN
C a n a d a unionistien keskuudessa
vakavasti l i a r k i t a ^ Yhdysvalloissa
äsken pidetyn ÄFL—CIO:n vuosi­kokoukset!
päätöksiä. eikä se ole
lainkaan ihmeellistä. Tavallisesti
ohjelmapäätökset YhdysvaUoiissa
heijastuvat täällä hyvin pian. Mutta
tällä kertaa on keluttymässä mieli­ala,
että Yhdysvaltain ammattiyh-distyskeskuksen
jälkien seuraami­nen
olisi vahingollista Canadian L a ­hot
Congressille. \
Suoraan sanoeij mitkä olivat A F L
—CIO:n vuosikokouksen saavutuk­set?
Johtiko se ammattiyhdistysliik­keen
yhtenäisyyden voimistumi­seen?
Tuliko ammattiyhdistysliik­keen
asema voimakkaainmaksi tor­jumaan
suurliikkeiden jatkuvat
hyökkäykset työläisten elinoloja ja
unioiden oikeuksia vastaan? Edisti­kö
se itsenäistä poliittista toimintaa
Kenian uusi
kansanpuolue
laiftomalai
Nairobi. — Britannian alainen
siirtomaahallinto Keniassa on i l ­moittanut,
että se on julistanut lait­tomaksi
alkuasukkaidetf muodosta­man
vapausjärjestön, joka tunne­taan
nimellä Kiama Kai^Muingi
(kansanpuolue) j a sen jäseniä on
vangittu.
Hallinnon taholta on selostettu,
että tämä uusi jäijctstö seurasi sa­moja
periaatteita kuin Hau M au
järjestö, joka julistettiin laittomak­s
i joku vuosi sitten. Hallinnon ta­holta
on lisäksi selostettii, että uusi
järjestö on koettanut heikentää hal­lintomuotoja,
häätää valkoisia mail­taan
ja herättää r o t u ^ a a.
Useimman vuoden ajan Kenian
alkuasukkaat ovat taistelleet britti­läistä-
Iiallihtpa vastaan j a alkuasuk­kaiden
ehkä voimakkain järjestö on
ollut Mau Mau järiestö. Brittiläi­set
ovat harrastaneet heitä vastaan
veristä väkivaltaa, n i i n että hallin­non
tilastojen mukaan vuoden 1955
loppuun mennessä o l i tapettu y l i
10,000 Mau Mau jäsentä tai Kikuyu-heimolaista.
Toisaalta vain 89 val^
koista oli tapettu siihen mennessä.
Hallinto on avoimesti tunnusta­nut,
ettei ole viitteitä siitä, että
uusi järjestö aikoo ryhtyä väkival­taisiin
toimenpiteisiin.
Järjestöön kuuluva henkilö voi­daan
vangita 7 vuodeksi j a johtajat
14 vuodeksi.
tai limaisikQ se työväen kannan icaH-h
a l l i s e ^ riimakkäiselbon? Viditet-tavasti
niin ei käynyt
Kaikkein enit»! huomiota sai se
kun kolme uniota eroitettiin jäse­nyydestä,
joten tällä kertaa melkein
neljä miljoonaa järjestynyttä työ­läistä
on A F L — C I O : n ulkopuolella.
Näennäisesti se tehtiin osoituksena
maailmalle, että A F L — C I O vastus­taa
mädännäisyyttä ammattiyhdis
tysliikkeessä.
Mutta toisaalta sö on~edelleen ja­kanut
työväestön rivejä juuri aika­na,
joUoin mahdollisen täydellinen
yhtenäisyys on tiurpeellinen. Eikä
sellaisella toiminnalla voida estää
suurliikkeitä edistymästä uniovas-taisessa
lainsäädännössä. | _ .
Pitäisikö tulevan CLC:n vuosiko­kouksen
seurata AFL—CIO:n esi­merkkiä
ja eroittaa Teamsterin
union Canadassa? Porvarisanoma-lehdistö
on vaatinut sellaista, mutta
CLC:n johto on sen oikeuden mu­kaisesti
hyljännyt.
Mutta se voi t u l la esille uudel­leen
sekä unionistien riveistä että
ulkopuolelta. Unioiden eroittami-
-jien-ei-poista mädännäisyyttä-täi-by~
rokratiaa ammattiyhdistysliikkees­tä.
Se voidaan poistaa vain laajem­man
demokratian kautta. /
* * *
Canadan unionistisen liikkeen r i -
vijäsenistö odottaa CLC:n vuosiko­kousta
keinona edistää yhtenäisyyt­tä
eikä sen tukahduttamiseksi. A i ­noastaan
militanttisen j a solidaari­sen
yhtenäisyyden ^ kautta tämän
maan työläiset ovat vaikutusvaltai­sessa
asemassa käsittelemään niitä
monia vaikeita ongelmia, jotka ovat
edessä tällä kertaa. Se olisi'toteu­tettava
tulevassa vuosikokouksessa
avaamalla ovet Cathäic Syndica-telle
j a k a i k i l l e itsoäiisille unioille.
CLC:n tulisi stdvästL osoittaa, et­tei
se aijo nöyrästi seurata A F L - '
.CIO:ta, vaan seisoo oinpla jaloillaan
j a kehittää ohjelmaa, joka on Ca­nadan
työläisten etujen mukaista.
Samaien olisi otettava selvä kanta
kahdeUa toiseUa alalla. Pitäisikö
CLC:n matkia AFL—CIO:ta j a p i ­dättyä
toimimasta poliittisella alal­la?
Näin käytännöllisesti' katsoen
tapahtui A F L — C I O : n vuosikokouk­sessa.
Tällä alalla on myös kehitty­nyt
vaatimus, etta ammattiyhdistys­l
i i k e antaisi johtoa canadalaisille
työläisUle j a heidän luttolaisilleen
tärkeänä vaalivuotiena järjestämällä
vaihtoehto kahdelle porvaripuo­lueelle.
"
AFL—CIO:n yuosikokouksessa ei
annettu sellaista johtoa. C L C : n olisi
Vetypommien kul­jettamien
Cana-dalle
vaarana—
Torontq. — Canadan puolustus­ministeri
kenraali G. R. Pearke-sille
lähettämässään kirjeessä Ca­nadian
Peace Congress korostaa.
kuitenkin se tehtävä j a se voitai­siin
paltaiden tehdä, jösCLC ottai­si
aloitteen ehdottamalla yhteistoi­mintaa
farmijärjestöjen osuusliifc-keiden,
C C F : h ja toisten kamssa tar­koituksella
valita 50—60 työväen
ja farmiväen edustajaa liittoparla-menttiin.
' .
Pitäisikö CLC:n seurata A F L—
CIO:ta mikäli ulkopoUtiikka on ky­symyksessä?
Mr. Meany antoi ohjel­man
ytimen vaatimalla kylmän so­dan
tehostamista vastaukseksi Sput­nikeille
— ja tämä juuri aikana
joUoin koko maailma vaatii ydin­aseiden
kokeilujen lopettamista ja
suurvaltojen johtajain neuvotteluja;
j o l l o in Britannian ammattiyhdistys­liikkeen
kansainvälisiä asioita kä­sittelevä
komitea on vedonnut Bri­tanniaan,
Neuvostoliittoon j a Y h ­dysvaltoihin
kokeilujen lopettami­sesta.
* • ; * ' • " •
Mr. Meanyn ohjelman seuraami­nen
merkitsee DuUesin "sodan par­taalla"
ohjelman seuraamista juuri
silloin kun kautta maailman vaa­ditaan
DuUesin syrjäyttämistä vaa­rana
maailman rauhalle.
—On^eLvä että tälläkin alalla CLCn_
vuosikokouksen pitäisi seurata jär­jellisyyden
tietä j a kehoittaa rau­halliseen
rinnakkaiseloon ja aseis
tuskilpailim lopettamiseen tähtää­vään
ulkopolitiikkaan j a aseistuk-että
joka kerta kun amerikkalaiset' sessa käytettävien valtavien varo-
Konerakeimusteollisuudeii
kehitys Bulgariassa
Bulgarian kansanvalta sai monar-kistis-
fasistiselta valtakomennolta
perinnöiksi 180 pientä käsityömäistä
konepajaa.
Nysään Bulgarian koneraken-nusteollisuus
muodostaa suuren ras
kaan teollisuuden haaran. Kansan­vallan
13 vuoden aikana on raken­nettu
48 koiietehdasta j a 16 sähkö-koneteollisuuden
tuotantolaitosta,
joista mainittakoon Koläroville ja
K. J . VoroshilovUle nimetyt sähkö-konetehtaat,
Sofian työstökoneteh-das,
G. Dimitroville nimetty m^ata-louskonetehdas
Rusassa, Stalinille
nimetty kaivoskonetehdas Dimitro-vossa,
Vaman telakka j a laivakor^
jaamo ym. ^
lentokoneet kuljettavat vetypomme­j
a Canadan y l i muistuttaa se meitä,
että hallituksen tärkein tehtävä on
kansamme turvallisuuden takaami
nen saamalla aikaan kansainvälinen
sopimus aseistuksen supistamisesta.
Kirjeessä huomautetaan, että nyt
kun vetypommi on ovellamme, on
selvä, että Canadan on ryhdyttävä
ratkaiseviin diplomaattisiin toimen­piteisiin
poistaakseen aseistariisu-misneuvotteluissa
tapahtuneen um­pikujan.
kirjeessä mm. vielä sanotaan:
"Haluamme tuoda hallituksen huo­mioon
ne vaarat, jotka esiintyvät
tässä tilanteessa j a joiden johdos­ta
maamme on askel lähempänä
suurta onnettomuutta.
" N i i n kauan kuin maailman laa­juinen
aseistuskilpailu jatkuu, nämä
vaarat tulevat lisääntymään..,
"Ydinaseilla kokeileminen on lo
petettävä (kiiten vaaditaan 9,235
tiedemiehen allekirjoittamassa ja
YK.Ue osoitetussa vetoomuksessa).
"Vieläkin hirvittävimpien aseiden
kehittäminen ja tuottaminen on
myös lopetettava. Kaikenlaiset aseis­tukset
olisi vähennettävä j a valvot­tava
sopimuksen kauttd."
Tukahdettu yallankumdusyritys
Venezuelassa oli ensiaskel
jen käyttämiseen elintason korotta­miseksi
ja rauhanajan työpaikkojen
varaamiseksi.
Näillä kolmella alalla ja pulakau­den
ohjelman laatimisessa sisältyen
siihen lyhempi työaika vähentämät­tä
ansiota, CLC:n vuosikokouksen
pitäisi ilmaista selvästi, ettei se tule
seuraamaan Yhdysvaltain politiik­kaa,
vaan laatii oman ohjelmansa
pitäen kiinni Canadan työläisten
eduista ja yhtenäisyyden tarpeesta
edistää rauhan asiaa, työnsaanti­mahdollisuuksia
j a parempaa elin­tasoa.
Toimien näin se edistää canada-
Icästa autonomiaa ja Canadan itse­näisyyttä.
Historiallinen taistelua-laiva
hsyoitettavaiksi
Lontoo. —, Britannian 35,000 ton
n i a l ^ t e l u l a i v a King G ^ r g e V, on
lähtei^ viimeiselle^ inatkall'!en.
Britaiihian sotalaivaston , entinen
lippulaiva joutuu neljän toisen tais
telulaivim< kanssa hajoitettaväksi.
Laivojen hajoittaminen tapahtiiu
Clyde^joen telakoilla. _
Kiinig Geopge V vei johtavaa osaa
saksalaisen taistelulaivan Bismar-k
i n upottamisensa toukokuussa
vuonna 1941 j a ibyöhemmin osallis:
tui sotaan Japania vastaan. Se
kenneltiin 17 vuotta sitten.
Nice, Ranska Täällä tiedoitet-t
i in kuliiyan viikon aikana, että
Länsi^aksan kansleri Adenauer ai­koo
yiett^^ä kuukauden pituisen lo­man
Ranskan Riviera-alueellar hel­mikuussa.
SiTÄiiilHi
JA
Tohvelisankari igili JUfipba^ oloti­lastaan
jo us^dten ihiofi^ ajan.
Eräänä aamuna hSoi kertoi v a l o l ­leen
aamiaisella, .ett& hän oli näh­nyt
yöllä lintar j a että hän o l i unis­saan
näiti^ «räin niiehen vievän
vaimoaan tulisella kiireellä.
•TodeUako?", kysyi vaimo. " J a
mitä sinä sanoit hänelle?"
"Sanoin v u n , että tarpeetonta on
hosua tuolla tavalla."
MISSÄ JÄRKI?
A i t i : "Sinä olet Pekka o l l u t ^ a l ia
poika j a s i k d kuritin sinua koros­taakseni
asiaa mieleesi."
Pekka: "Mutta äiti, eihän minun
järkeni siellä ole "
Tuti^utiiuko avariii»inilktiliji
ruumiinsa
Kun ihminen lähtee ensimmäi.
selle matkalleen avaruuteen, n i in
_el|mlst^sJL piilevät' \jrukset J a _
Uudenvuoden päivän 'vallanku­mousyritys
Venezuelassa epäonnis­tui.
Mutta maanpaossa asuvan enti
sen presidentti tri.Romulo Galle-gosin
lausunnon mukaan se o l i vain
alku vallankumoukselliselle toimin­nalle.
T r i Gallegos on Latinalaisen Ame­rikan
parhaiten tunnettuja kirjaili­joita
ja Venezuelan Demokraattisen
Toiminnan puolueen johtaja. Hänet
valittiin tasavallan presiflentiksi
joulukuussa 1947. Kynunenen kuu­kautta
myöhemmin sotilasjuntta ku­kisti
hänen hallituksensa. Hänet
määrättiin maanpakoon joulukuussa
vuonna 1948 j a hän on asunut Me­xicossa
heinäkuusta vuonna 1949
lähtien._
Sitten vuoden 1948 kenraaOi Mar­cos
P e i ^ Jimenez on Latinalaisen
Amerikan haikäilemättömimpänä
diktaattorina hallinnut Venezuelas­sa.
Hän muodosti diktatuurinsa vas­ten
kansan tahtoa j a on säilyttänyt
valtansa sanomalehdistosensuurin
avulla j a täyttämällä vankUat po-
Uittisilla.^vangeiUa sekä lähettämäl­lä
tuhansia ulkomaille maanpakoon,
siis poliisivaltio.
Vuonan 1952. j o l l o in viimeiset
vaalit suoritettiin, neljä jokaisesta
vudestä venezuelalaisesta äänesti
Jimeneäa vastaan. Huolimatta vaa­lien
tuloksia hinen ryhmänsä tie-doitti
valheelliset vaalitulokset ja
Jimenet:julistetUih voittajaksi
Peläten vaalitiUoksia joulukuussa
l957rJ<^oin seuraavat vaalit p i t i t o i
on uusien sotavälineiden kehite
täminen.
Sitäpaitsi on muistettava, et­tä'
Neuvostoliiton tieteellisen
läpimurron perustana on edis­tyvä
talouselämä — ja vertai­lemalla
riyt näiden maiden
budjetteja toisiinsa, voi sokea­kin
nähdä, että Neuvostoliiton
talbuselämä tulee suuresti edis­tymään,
jotavastoin Yhdysval­tain
talouselämä tulee parhaas­sakin
tapauksessa tallaamaan
paikallaan alkavan talousvuo­den
aikana, ellei se tule taan­tumaan.
^
Yhdysvaltain kansan ja val­tion
— sekä samalla koko ih-miskunnaOL
etujen kanoialta pk'-
si enemän kuin suotavaa, että
kongressi tekisi tuntuvia muu­toksi?
» tähän budjettiin.
K i i j . L I B B I E P A RK
mittaa, Jimenez peruutti vaalit ja
sen sijaan järjesti yleisen äänestyk­sen,
missä venezuelalaisilla oli ti­laisuus
ilmaista haluavatko he Ji^
menezin hallituksen vallassa pitä­mistä
seuraavat viisi vuotta.
Lehdistösensuuri esti tietojen le­viämisen,
laajoista ylioppilaiden
mielenosoituksista yleisäänestystä
vastaan. Yleisäänestys suoritettiin
j a samana päivänä aseistettu kan­salliskaarti
kulki katuja. Y l i 18-vuo-tiaille
venezuelalaisille ja sellaisille
ulkomasdaisille, jotka olivat asuneet
Venezuelassa y l i kaksi vuotta jaet­t
i in sininen j a punainen kortti. S i -
ninen kortti o l i Jimenean^nnatta-miseksi
j a punainen hänen vastus­tamiseksi.
Kun äänestäjät pudottivat sini­sen
kortin vaaliuurnaan, monet säi­lyttivät
punaisen kortin, koska New
York Timesin kirjeenvaihtajan Tad
Szulcin mukaan heidän työhanta-jansa
olivat vihjanneet, että vaa­lien
jälkeisenä, päivänä on oltava
mukana punainen kortti todistukse­na
siitä, että sininen kortti oli pu­dotettu
uurnaan, tai he voivat me­nettää
työpaikkansa.
Hallitus tiedoitti, että 85 prosent­tia
äänestäjistä oli kannattanut hal-litusta^
muita tuskin koskaan saa­daan
tietää Vaalien todelliset tu­lokset
Ennen yleisäänestyksen suoritta­mista
o l i tiedoitettu, että jos ken­raali
J i m e n ^ valitaan uudelleen,
niin kaikki poliittiset vangit vapau­tetaan.
Tähän mennessä on saatu
tietää vasta 26 vangin vapauttami­sesta,
ja heidän tilalleen on vangit­tu
ylioppilaita, kirjailijoita ja opet­tajia,
jotka osallistuivat kampanjaan
yleisäänestystä vastaan.
öljytyöläisten johtaja ja kommu­nistisen
puolueen sihteeri Jesus Pa­ria
on, ollut vangittuna y l i seitse­män
vuotta ejristettynä yksityissel­lissä
j a ilman oikeuskuulusteluja.
Christian^ Social puolueen johtaja
t r i Rafael Caldera, joka yleisäänes­tyksen
aikana uskalsi ptihua Jime-nezia
vastaan vangittiin "rikokses­taan"
elokuussa 1957. J a heidän l i ­säksi
on tuhansia muita poliittisia
vankeja, jotka ovat kurjissa-oloissa
vankiloissa. '
Venezuelassa on n . kuusi miljoo­naa
asukasta j a öljyh j a rautuna!-,
min suhteen maa on maailman rik-sille
Latinalaisen Amerikan maille,
mutta Venezuelan väestö elää nä­lässä.
Puolet väestöstä on lukutaidotto­mia
ja n. 40 prosenttia lapsista ei
pääse kouluihin. Paitsi suuremmis­sa
kaupungeissa terveys- j a huolto­toiminta
on varsin puutteellista.
Venezuelassa kuten Canadassakin
yhdysvaltalaiset yhtiöt riistävät öl­j
yn ja rautamalmin. New York T i ­mes
lehden mukaan yhdysvaltalai­s
i l l a yhtiöillä on kolmen miljardin
dollarin pääomasijoitukset Vene­zuelassa.
Yhdysvaltalaiset liikemie­het
pitävät Jimenezista. He pitävät
siitä "poliittisesta tyytyväisyydestä"
jonka Jimenez on pakkotoimenpi­teillään
saanut aikaan.
Muttä^hallitusjärjestelmää vastai­nen
mieUala, joka tuli voimakkaam­min
esille, on häirinnyt tätä "tyyty­väisyyttä".
Näyttää siltä; että yh­dysvaltalaiset
liikemiehet alkavat
etsiä Jimenezin tilalle toista, joka
huolehtien poliittisesta "tyytyväi­syydestä"
jatkaisi edullista liiketoi­mintaa
yhdysvaltalaisten liikemies­ten
kanssa. He tekevät mitä tahan­sa
pitääkseen, patrioottiset venezue­lalaiset
pois hallituksesta j a estääk­seen
Venezuelan kansan nauttimas­ta
oman maansa rikkauksista.
Herjausvakuutus
lujassa; Toronip
PYlftänee lakia
Toronto. :— Toronton kaupungin-valtausten
lakimies W. G. Angus eh­dotti
viime keskiviikkona, että val­tuuston
tulisi anoa lainlaadintaa,
minkä perusteella se voisi maksaa
aina $100,000 asti vatiihgonkorvaus-ta
siinä tapauksessa, että. kaupun-^
gin virkailijoita tai työläisiä vas­taan
nostettaisi herjaussyytteitä hei­dän
työnsä yhteydessä tapahtunei­den
tapahtumien johdosta.
Hän ehdotti näin ilmoitettuaan
kontrolliiautakunnalle, että hän ei
ollut kyennyt saamaan sopivaa va­kuutusta'
tätä tarkoitusta varten.
Kontrollilautakunta oli aikaisem­min
määrännyt hänet tutkimaan
sellaisen vakuutuksen saantimahdol­lisuuksia
sen jälkeen kun valtuusto
oli suostunut maksamaan entisen
pormestarin Lamportin edestä $41,-
000 vahingonkorvausta. Lamport o li
aikaisemmin havaittu syylliseksi
herjaukseen, jouka väitetään tapah­tuneen
hänen virantoimituksensa
yhteydessä.
Mr. Angus sanoi, että hän o l i saa­nut
kahdeltakin vakuutusyhtiöltä
tarjouksen, mutta kumpikaan niistä
ei ollut sopiva.
Kontrollilautakunta siirsi hänen
ehdotuksensa käsittelyn liikenne- ja
lainla&dintakojnitealle. ___
muut pikknorganismit tehostavat
elintoimintojaan niin voimakkaas-ti,^
että js^varuusmatkailija tuhou-tuu^
Näin on väitetty eräissä ame­rikkalaisissa
aikakauslehdissä, j o^
ka vume aikoina ovat kirjoitelleet
kosmisefi' avaruuden vaikutukses­ta
ihmiseii elimistöön.
Lalka-kokellun jälkeen neuvos­toliittolaisilla
tiedemiehiUä on
eniten kokemuksia elävän elimis­tön
käyttäytymisestä avaruusrake­tissa.
Professorit Viktor Zhdanov
j a Aleksander Imshenetski ovat
SIB-tietotoimistoUe antaneet lau­suntoja
amerikkalaisten lehtien
herättämästä kysymyksestä. Mo­lemmat
tiedemiehet ovat toista
mieltä kuin mainitut lehdet. He
lausuvat mm.:
V I K T O R Z H D A N O V:
K Y S Y M Y K S E N R A T K A I S I L A I K A -
K O E : ^ / - C :
Latentit virukset ovat saaneet
nimen^ä^siitä, että ne voivat elää
eläv^S?; j a täysin terveessä elimis­tössä
millään tavoin itseään ilmai­sematta.
:;^un elimistön tautien vas-tustamiskyky
jost£dn syystä heikke­nee,
alkaa virusten tauteja aiheutta­va
vaikutus.
Useimpien aivan terveiden ihmis­ten
suun limakalvossa elää esimer­kiksi
rakkulasienen viruksia. Mut­ta
jos tällainen ihminen sairastuu
malariaan, ^ influenssaan, keuhkotu
lehdukseen tai johonkin muuhun
tautiin, n i i n tämä virus voi ilmais­ta
itsensä. Huuliin tai nenän seinä^
miin ilmestyy pieniä nesteen täyt­tämiä
rakkuloita. Muutaman päiyän
kuluttua rakkulat kuivuvat, niiden
kuoret irtaantuvat j a virus muuttuu
jälleen latentiksi.
Mitä tapahtuu kosmiseen avaruu­teen
lähetetyille viruksille? Ihmi­sen
elimistön ulkopuolella j ie tuhou­tuvat
suhteellisen nopeasti. Aurin­gon
säteet ja erityisesti auringon
spektrin suurjaksoisempi osa ' vai­kuttavat
n i i h in tuhoavasti.
Voivatko virukset kehittää toimin­taansa
avaruusmatkailijan elimis­tössä?
Avaruuslennon olosuhteissa
A L E K S A N D E R IMSHENETSKI:
E L A M A ON S Y N T Y N Y T MAA-J
t A L L O L LA
Suuri (kiinalainen
junalautta
Shanghaissa on laskettu vesille
Kiinan suurin kotimainen junalaut­ta,
jonka pituus on 118 metriä j a
kantavuus 4950 tonnia. Lautalle
mahtuu 15 matkustajavaunua taik­ka
30 viidenkymmenen tonnin pai­noista
tavaravaunua.
Lautta tulee kulkemaan Jangtse-kiangilla
Nankingin j a Puksun vä­liä.
se on yhtä todennäköistä kuin maa­pallonkin
olosuhteissa, sillä niiden­hän
ei otaksuta oleelIisesti'lpoikkea-van
toisistaan. Ihmisen elimistö tul­laan
planeettojen välisellä matkalla
varmasti varjelemaan kosmisen ava­ruuden
säteilyltä. Lämpötila ja
muut tekijät avaruuslaivassa järjes
tetään mahdollisimman läheisesti
vastaamaan maapallon normaaleja
olosuhteita. Laika-koiralla suoritet­tu
kokeilu osoitti, että kaikkien näi­den
olosuhteiden aikaansaaminen
avaruuslennolla on täysin mahdol­lista.
Sentähden onkin käsittämätön­tä,
miten yhä vielä on vallalla sel­lainen
niieltpide, että latentit v i ­rukset
tulisivat avamnsmatkalli-jan
elimistössä oUessansa käyttäy­tymään
toisin kuin maapallolla.
Meidän mielestämme on selvää,
ettei tällainen otaksuma lainkaan
sovellu yhteen tieteen kanssa.
— Kysytte, miltä viruksista tun­tuu
olo maaii keinotekoisessa kier­tolaisessa
tai planeettojen välisessä
raketissa. Kysymys on mielenkiin-toinenj
ja mielenkiintoista on myös
saada tietää, miten mikroorganis-mit
tulevat käyttäytymään joutues­saan
maapallolta muille planee­toille.
Palautan mieleenne, että mikro­bien
elintila on sangen laaja — s i ­tähän
rajoittavat vain elämän puit-~
teet yleensä. Niitä löydetään y l i
2,000 metrinkin syvyydestä maaii
alta ja ilmakehästä, mmne ilmavir­rat
niitä kuljettavat. Hyvin suurissa
korkeuksissa ovat elämän edellytyk­set
mikrobeille tietenkin hyvin epä­suotuisat.
Auringonsäteet ja kosmi­set
säteet ovat niille tuhoisia.
Raketissa tai tekokuussa ollessaan
mikrobit eivät kuitenkaan ole näil­le
vaikutuksille alttiina, j a niitä voi­daan
onnistuneesti "siirtää" muille
planSSföille. Tämä mahdoliisuus ei
kuitenkaan merkitse elämän syn­tyneen
.maapallolla seurauksena
mikroorganismien kantautumisesta
maapallolle planeettojen Ylisestä
avaruudesta.
Elämä on syntynyt maapallolla
elottoman aineen pltkäaikalBenl
kehityksen tuloksena aminohap­pojen
ja proteiinien synteesin
seurauksena. TäUalnea s^^teesl
on nykyaikaisessa lDeadassnt^ai>-^^
tettu keinotekoisesti monia mil­joonia
vuoda sitten maqpialltjila
vallinneita ölosnhleita mnistuttaf
vissa oloissa.
On siis täysin msA^Ollista, että
planeettojen väliseen avariiusmat-kaan
tulevat rhiyös mikrobit tahto­mattaan
osallistumaan. Jos niiden
joukossa on tauteja aiheuttavia mik­robeja,
niin niiden kohtalo on riip­puvainen
siitä, onko sillä planeetal­la,
jolle ne ovat saapuneet,, elämää.
Muussa tapauksessa ne voivat tu­houtua
tai. menettävät uusiin olo­suhteisiin
mukauduttuaan patogeie-niset
ominaisuutensa.
On tärkeätä todeta, että mikro-organismit
ovat ulkoisille vaikutuk­sille
huomattavasti vastustuskykyi-sempiä
kuin eläimet j a kehittyneim­mät
kasvit Olosuhteissa, jotka a i ­heuttavat
eläimelle kuoleman, mik­ro-
organismit voivat hyvin. On täy­s
in mahdollista, että heikennettyjen
kosmisten säteiden vaikutuksen alai­sina
ne synnyttävät uusia muotoja,
mikä on-mahdollista myös lämpö­tilan,
ilman paineen ja muiden olo­suhteiden
vaihtuessa.
' Nykyaikainen fysiikka j a tekniik­ka
voivat laboratorioissa aikaansaa­da
kokeiltaville mikroorgänLsmeil-le
kaikki ne olosuhteet, jotka n i i l le
voivat muodostua tekokuussa tai
avaruusraketissa. Nämä kokemuk­set
antavat aiheen väittää, että mik­robit,
niiden joukosta erityisesti ne,
jotka muodostavat itiöitä, ovat kaik­kein
"kestävimpiä j a elhokykyisim-'
piä" avarunsmatkailijoita.
PÄIVÄN PAKINA
MoliniiifääirMla
kaimpia. Jimenez rakentaa komeita
katuja j a teitä komeaan Caracasin
kaupunkiin ja tarjoaa lainoja toi-
Meitä ilmeisesti turhan vuoksi
huolestuneita rohkaistiin maanan­taina
New Yorkista tulleella uutis
tiedolla, että Yhdysvalloissa on pu­donnut
ydmaselastissa ollut lento­kone
— mutta atomi- tai vetypommi
ei räjähtänyt, °sillä tärähdys ja tuli
eivät voi räjäyttää ydinaseita.
Ymmärrämme hyvin yskän ja sen,
mistä kenkä puristaa.
Yhdenkään canadalaisen ei tarvit­se
olla enää huolissaan, vaikka ydin
aseilla lastatut • amerikkalaisten
pommittajat lentelevätkin maanune
yllä! Ydinaseet eivät kerta kaik­kiaan
räjähdä, ellei niitä räjäytetä
— eivät sittenkään, vaikka lentoko­ne
putoaa ilmasta alas.
J a kun JSnkit eivät suvainneet
kertoa missä j a m i l l o in heidän ydin-aselastissa
ollut lentopommittajan-sa
putosi, lukija saa luvan vetää sel­laisenkin
johtopäätöksen, että tämä
on jp tapahtunut Canadan maan ka­maralla.
Jotkut kyynillisen epäluuloisesti
tällaisiin juttuihin suhtautuvat voi­vat
tietysti vetää sellaisenkiit johto­päätöksen,
että koko juttu on tuu
lesta temmattu propagandauutinen
— ettei mitään ydinaselastissa ol­lutta
lentokonetta olekaan pudon­nut,
koska e i voida sanoa missä ja
milloin se on tapahtunut.
. Vaikka allekirjoittanut on luon­nostaan
epäilevä kaiken tällaisen
suurpiirteisen epämääräisyyden suh­teen,
n i in me otamme tässä tapauk­sessa
kuitenkin suhteellisen pienin
varauksin tämän jutun täydestä.
Toisin sanoen, me uskomme, että
ydinaselastissa ollut amerikkalainen
pommittajakone on pudonnut, ja si-ton
todistanut kaikille "Epäileville
Tuomaille", että mitään vaaraa' ei
ole, vaikka atomipommilastissa ole­via
jänkkien pommittajia putoaisi
jonnekin korpimaillemme joka päi­vä.
—
-^Jlutta—synnynnäisenä epäilijänä
haluaisimme kuitenkin vielä hie
man lisäselvitystä:
Olettakaamme, että amerikkalai­set
sotaiset kenraalit saisivat vaikka­pa
virheelliseh tiedon, että sotatoi­met
ovat alkaneet tai alkamaisillaan.
Tällöin annettaisiin jatkuvasti
ydinaselastissa oleville pommittajil­le
määräys, että nyt on pantava la­tauslaitteet
valmiiksi.
Ja kun Yhdysvaltain "strategisten
ilmavoimien" ylipääll^ön selostuk­sen
mukaan osa näistä strategisista
pommittajista on yötä j a p{(!vää, jo­ka
hetki ilmassa, niin ni^ä tapah­tuisi
silloin, jos tällain^ valmiiksi
ladatussa ydinaselastissa oleva pom
mittaja putoaisi esimerkiksi Otta­wan,
Toronton, tai Montrealin alu­eelle?
Tai mitä tapahtuisi silloin, joS
näin vaarallisessa lastissa oleva
pommittaja saisi niin pahan kone-vian,
että lentäjä hätääntjrisi oman
nahkansa säityttäistarkoituksessa
pudottamaan koko'lastin jonkun ca;
nadalaisen kaupungin lähettyville?
Kaikkein vakavin seikka on kui­tenkin
tämä. Silloin kun jänkkien
"strategiset pommittajat" lentele­vät
jatkuvasti ydinaselastissa, o r a i -
naisesti olemassa se vaara, että joku
sotahullu kenraali antaa joko ereh­dyksessä,
juovuspäissään tai provo-katiotarkoituksessa
määräyksen, et­tä
nyt on lähdettävä "vihollista"
ponunittamaan? Olisiko meidän
maallamme mitään mahdollisuutta
joutua vastaiskun kohteeksi silloin,
jos täten vahingossa, humalapäissä
tai provokatiomielessä jpommitus-matkalle
lähetetyt amerikkalaiset
"strategiset pommittajat" lähtisivit
joko Canadasta tai lentäisivät päa-mäjiräänsä
Canadan alueitten kaut­ta?
Kuten sanottu,^ suurena synnyn­näisenä
epäilijänä me' olemme epä­varmoja
vielä näistä seikoista, vaik­ka
uskoisimjnekin, että joku ^ d y s -
valtalainen pommittaja on joskus,
jossakin pudonnut toAstaakseen,
että ydinaseet eivät räjähdä sen pa­remmin
lä>lahduksesta k u i n tulesta­kaan
Känsäkoura.